Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) liittokokous on äärimmäisen huolestunut lukiolaisten toimeentulosta, jonka riittämättömyys nakertaa lukiolaisten hyvinvointia ja jaksamista. 

SLL:n liittokokous pitää hyvänä ensiaskeleena opintorahan sitomista kansaneläkeindeksiin syksyllä 2020. Liittokokous kuitenkin muistuttaa, että vain noin prosentin korotus on täysin riittämätön. Tästä syystä se vaatii huoltajien tulorajojen ja alhaisten opintorahojen korottamista. Kohtuuttoman alhaisten huoltajien tulorajojen takia moni lukiolainen jää tosiasiallisesti ilman opintotukea. Huoltajien tulojen alentava vaikutus opintotukeen pitää poistaa kokonaan. 

Yli 21 prosenttia ensimmäisen ja toisen vuoden lukiolaisista käy palkkatyössä koulutyön ohessa kouluterveyskyselyn 2019 mukaan. Tämä kuormittaa opiskelijoita, jotka kamppailevat jo valmiiksi jaksamisen ja mielenterveyden haasteiden kanssa. Luku on kasvanut noin kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2017.  

”Opiskelijoilla on oikeus keskittyä opintoihinsa täyspäiväisesti. Koulutuksellinen tasa-arvo ja lukiolaisten jaksaminen on pelastettava tekemällä opintotuesta aidosti toimiva”, sanoo Lukiolaisten Liiton vuoden 2019 puheenjohtaja Roosa Pajunen. 

SLL esittää, että opintotukea uudistetaan osana suunniteltua oppivelvollisuusiän pidentämistä. Uudistusta tehdessä opintotuen 17 vuoden ikäraja tulee siirtää historiaan. Opintorahan tasoa ei saa jatkossa sitoa täysi-ikäisyyteen, jotta kaikkia toisen asteen opiskelijoita kohdeltaisiin tasa-arvoisesti. 

”Opintorahan on oltava jokaisen opiskelijan itsensä käytettävissä jo toisen asteen opintojen alkaessa. Lukiolaisella on oltava mahdollisuus tehdä omaa tulevaisuuttaan koskevat päätökset itsenäisesti”, vaatii Lukiolaisten Liiton vuoden 2020 puheenjohtaja Adina Nivukoski.

Lisätietoja:

Roosa Pajunen, puheenjohtaja 2019
040 091 6466, roosa.pajunen@lukio.fi

Adina Nivukoski, puheenjohtaja 2020
044 347 9922, adina.nivukoski@lukio.fi

Automatisoitua lasinkarkaisu-uunia kehittävä Glaston Oyj sekä tutkimustietoa ja osaajia teollisuudelle tarjoava Tampereen yliopisto voittivat yhteistyöstään DIMECC Prizen 2019.

Glastonin ja Tampereen yliopiston palkittu yhteistyö on toteutunut teollisuuden tekoälyyn keskittyvässä DIMECC MIDAS -projektissa. Glastonin digitalisaation vetäjä Kai Knuutila vastaanotti DIMECC Prizen yhdessä Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn professorin Heikki Huttusen kanssa Helsingissä maanantaina.

Vuosittain jaettavan palkinnon luovutti DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala DIMECCin 12. vuosiseminaarissa. Teollisuuden datakehitykseen keskittynyt Digital Factory -teemainen seminaari järjestettiin yhdessä Ruotsin DIMECCiä vastaavan innovaatioalustan Combientin kanssa.

Tekoälyn rohkea edelläkävijä

Glastonin tekoälykehityksen pohjana on yli sadan karkaisukoneen pilveen keräämä data, joka ylitti miljoonan lastauserän rajan jo tämän vuoden alussa. Tälle alustalle Glaston kehittää uusia teknologioita kuten syväoppivia neuroverkkoja, joilla lisätään karkaisuprosessin automatisointia sekä luodaan ennakoivan huollon toiminnallisuuksia.

Tekoälyn soveltamisesta teollisuudessa on toistaiseksi niukasti esimerkkejä. Siksi Glastonin kaltaisen teollisuusyrityksen uraauurtava panostaminen digitaalisten ja IoT-pohjaisten tuotteiden kehitykseen toimii yrityksen oman kilpailukyvyn edistämisen lisäksi myös rohkaisuna muille.

”Glaston on edennyt rohkeasti tekoälyn soveltamisessa ja saanut aikaan merkittäviä tuloksia. Nyt kehitettyjen tuotteiden ja palvelujen avulla yritys on karkaisukoneiden kansainvälisessä kilpailussa edelläkävijän roolissa”, toteaa MIDAS-projektin päällikkö Arto Peltomaa.

Yliopisto toimii katalysaattorina

Tampereen yliopistolle on vuosikymmenten aikana kehittynyt vahvaa osaamista signaalinkäsittelyssä ja teollisuusautomaatiossa. Siitä on muodostunut vahva AI-osaamisen keskus, joka nostaa ympärillään toimivia teollisuusyrityksiä koulutuksen ja tutkimusprojektien avulla. Tampereen yliopisto on merkittävä katalysaattori ja teollisuuden kumppani. Se tuo uusinta tutkittua tekniikkaa yritysten ulottuville ja antaa teollisuuden tutkimus- ja kehitysasiantuntijoille eväitä edetä uusien teknologioiden eturintamassa. Lisäksi yliopisto takaa, että teollisuusyrityksille on tarjolla sekä kotimaisia osaajia että kansainvälisten verkostojen kautta myös kansainvälistä kärkeä käytössään. Yritysyhteistyön kehittymistä palvelee myös joulukuussa aloittanut tekoälykeskus Tampere AI Hub.

- Tampereen yliopistolla on loistavaa asiantuntemusta koneoppimismenetelmistä ja heidän osaamisensa on kelvannut alueen yrityksille. He ovat antaneet virikkeitä sekä koulutusta yrityksille ja opiskelijayhteistyö toimii. Yliopisto on vastannut peruskoulutusta koskeviin haasteisiin järjestämällä laajoja koneoppimiskursseja, ja näin teollisuus on saanut käyttöönsä tarvittavaa osaamista, Arto Peltomaa sanoo.

Kuvateksti: Glastonin digitalisaation vetäjä Kai Knuutila ja Tampereen yliopiston professori Heikki Huttunen vastaanottivat DIMECC Prizen esimerkillisestä teollisuusyrityksen ja yliopiston yhteistyöstä. Palkinnon luovutti DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala.

Kuvaaja: Kari Muranen

Lisätietoja:

Harri Kulmala, toimitusjohtaja, DIMECC Oy, 040 840 6380, harri.kulmala@dimecc.com

Kai Knuutila, digitalisaation vetäjä, Glaston Oyj, 050 351 5113, kai.knuutila@glaston.net

Heikki Huttunen, professori, Tampereen yliopisto, 0408490799, heikki.huttunen@tuni.fi

Arto Peltomaa, ohjelmapäällikkö, DIMECC Oy, 040 551 1434, arto.peltomaa@dimecc.com

Glaston Corp., which develops automated glass tempering furnace, and Tampere University, the resource of research knowledge and industry expertise, won the DIMECC Prize 2019 for their collaboration.

The award-winning collaboration between Glaston and the Tampere University has been achieved in the DIMECC MIDAS project, which focuses on industrial artificial intelligence. Glaston's Digitalization Manager Kai Knuutila received the DIMECC Prize together with Heikki Huttunen, Professor of Signal Processing at the Tampere University, in Helsinki on Monday.

The annual award was presented by DIMECC CEO Harri Kulmala at the 12th DIMECC Seminar. The Digital Factory -themed seminar on industrial data development was organized in conjunction with Combient, a Swedish innovation platform akin to DIMECC.

A brave pioneer of artificial intelligence

Glaston's Artificial Intelligence development is based on data collected by over a hundred tempering machines in the cloud, which exceeded a million batches of loading early this year. For this platform, Glaston is developing new technologies, such as deep learning neural networks, to increase the automation of the quenching process and to provide proactive maintenance functionality.

There are so far few examples of the application of artificial intelligence in industry. That is why pioneering industrial company like Glaston in developing digital and IoT-based products not only promotes the company's own competitiveness but also encourages others.

“Glaston has made bold progress in applying artificial intelligence and has achieved significant results. With the products and services now developed, the company is in the forefront of international tempering machines competition”, says Arto Peltomaa, Project Manager at MIDAS.

The University acts as a catalyst

Tampere University has over a decade developed strong expertise in signal processing and industrial automation. It has become a strong center of AI know-how, leveraging industry in the region through education and research projects. Tampere University is a catalyst and partner for industrial companies. Following up on new research techniques and giving industry R&D experts a sneak peek at the forefront of new technologies. The university ensures that industrial companies have capable experts available locally and through international networks. The AI Hub Tampere is a new artificial intelligence research center hosted by Tampere University.

- Tampere University has excellent expertise in machine learning methods and has a proven track record. it has provided training for companies and cooperates students with companies. The University has made great contributions to the challenges of basic education by providing extensive machine learning courses, making sure the future experts know the latest methods”, says Arto Peltomaa.

Picture: Digitalization Manager Kai Knuutila from Glaston Corp. and Professor Heikki Huttunen from Tampere University were awarded the DIMECC Prize 2019 for the successful collaboration especially in DIMECC MIDAS Program. CEO Harri Kulmala presented the prize.

Photographer Kari Muranen

Additional information:

Harri Kulmala, CEO, DIMECC Oy, 040 840 6380, harri.kulmala@dimecc.com

Kai Knuutila, Digitalization Manager, Glaston Corp., 050 351 5113, kai.knuutila@glaston.net

Heikki Huttunen, Professor, Tampere University, 0408490799, heikki.huttunen@tuni.fi

Arto Peltomaa, Program Manager, DIMECC Ltd., 040 551 1434, arto.peltomaa@dimecc.com

Kansalaisopiston ryhmässä viriää yhteisöllisyys, joka säteilee monin tavoin osallistujansa elämään. Seniorin puutyökurssilla veistämä korulipas kertoo tekijänsä kädentaitojen lisäksi muustakin: osallisuuteen perustuvasta kansalaiseksi kasvamisesta. 

Kansalaisopistot tavoittavat vuosittain 650 000 osallistujaa, joista liki neljännes osallistuu kädentaitojen kursseille. Sen paremmin tilastot kuin aiempi tutkimus eivät kuitenkaan kerro, mitä kursseilla tapahtuu ja miten osallistujat ne kokevat. 

Aikuiskasvatuksen tutkijat Annika Pastuhov ja Petri Salo päättivät selvittää kysymystä etnografin otteella. Pastuhov osallistui lukukauden ajan ikääntyneille suunnatulle puutyökurssille:  teki puutöitä muiden mukana, keskusteli osallistujien kanssa, seurasi toimintaa ja kirjasi havaintojaan.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu vertaisarvioidun Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa. 

Osallisuus on kansalaisuuden perusta

Vapaan sivistystyön ydin on vapaaehtoisuudessa. Viikko toisensa jälkeen harrastepuusepät tulivat kurssille: uppoutuivat kulloiseenkin työhönsä, oppivat toisiltaan, jakoivat kahvihetket ja vaihtoivat ajatuksia puutöistä politiikkaan. 

– Puuseppien  tiiviissä  yhteisössä  ja  yhteisöllisessä harrastustyössä korostuivat työn itseisarvo ja sen haasteellisuus,  itsensä  toteuttaminen  sekä  uuden  oppiminen – yhdessä muiden kanssa.

Osallisuus on kansalaiseksi kasvamisen perusta. Laissa kansalaiseksi kasvaminen nimetään vapaan sivistystyön olennaiseksi tehtäväksi ja tavoitteeksi. 

– Kansalaisuus toteutuu opintoryhmässä merkityksellisenä ja monimuotoisena osallisuutena, sivistyksellisenä  yhdessä tekemisenä ja toimimisena, tutkijat toteavat. 

Käsillä tekemisestä hyvinvointia

Professori Salo ja tutkijatohtori Pastuhov toivovat, että tutkimus tavoittaa kaikki ne, jotka haluavat ymmärtää ja puolustaa vapaata sivistystyötä. Kansalaisopistojen rehtorit ja opettajat sekä kuntapäättäjät ovat avainasemassa.  

– Kädentaitojen kurssit ovat oiva alusta ikääntyvien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Käsillä tekeminen, omaan kiinnostukseen perustuen ja yhdessä muiden kanssa, voi saada monia eri merkityksiä. Näitä olisi tarkoituksenmukaista tutkia myös muilla kädentaitojen kursseilla, tutkijat sanovat.  

Annika Pastuhov & Petri Salo: Kansalaisuus osallisuutena puutyökurssilla. Etnografinen tutkimus kansalaisopiston senioreiden kädentaitojen kurssilla. Aikuiskasvatus 39(3), 182–191. DOI: https://doi.org/10.33336/aik.85699

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu tiedejulkaisu verkossa
• on ilmaiseksi luettavissa heti, kun numero on ilmestynyt
• ilmestyy neljästi vuodessa 80-sivuisena
• tavoittaa laajan yleisön, joka ulottuu tutkijoita ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• on Kansanvalistusseuran ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) yhteinen julkaisu
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa.
• julkaisee säännöllisin väliajoin uutiskirjeen.
• Lehden aiempia numeroita voi ostaa Booky-verkkokaupasta.

Lue myös

• Uraohjausosaamista tarvitaan jatkuvan oppimisen uudistuksessa – Asiakastilanteet ovat yhä vaativampia

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, Aikuiskasvatus, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Positiivista rakennemuutosta pohditaan Turun kaupungin sivistystoimialan Hyvä PORE -projektin loppuseminaarissa 19.11.2019 Logomossa. Puhujina mm. kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja sekä monia varsinais-suomalaisten yritysten edustajia.

Media on lämpimästi tervetullut mukaan!

Aika: tiistai 19.11.2019 klo 9–16

Paikka: Logomo (LOGI-sali), Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku

Ohjelma (pdf)

09.00–09.30 Aamupala ja päivän lehti "Poreilevan hyvä"

09.30–09.40 Tervetuloa
Tuire Raudaskoski, projektipäällikkö Hyvä PORE, Turun kaupunki

09.40–10.10 Osaamisen merkitys positiivisessa rakennemuutoksessa
Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapj

10.10–10.30 Miksi Hyvä PORE?
Anu Parantainen, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki

10.30–11.00 Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos
Kaisa Leiwo, toimitusjohtaja, Turun kauppakamari

11.00–11.30 Yrityspuheenvuorot
Pasi Jussila, liiketoimintajohtaja, KerabitPro Oy
Tapio Laaksonen, tavaratalojohtaja, BAUHAUS-tavaratalo Turku
Nina Marttila, HR-johtaja, Meyer Turku Oy

11.30–12.30 Lounas

12.30–13.00 Yrityspuheenvuorot
Sanna Järvinen, toimitusjohtaja, JSI Amisrekry
Lasse Poukka, HR-manager, Neste Oyj
Tero Nättiaho, myyntipäällikkö, Mesekon Oy

13.00–14.00 Ihmiskunnan positiivinen rakennemuutos – Miksi kaikki menee parempaan suuntaan?
Esko Valtaoja, avaruustähtitieteen emeritusprofessori

14.00–14.30 Kahvi ja kahvileipä

14.30–15.30 Hyvä PORE -projektin tuloksia: paneelikeskustelu
Haastattelijana Anne Aksentjev, projektikoordinaattori, Turun ammatti-instituutti
Lena Girs, palveluvastaava, Winnovan Työelämäpalvelut
Hannu Immonen, palvelualuejohtaja, Turun ammatti-instituutti
Taina Kallus, projektisuunnittelija, Salon seudun ammattiopisto
Sami Karvonen, lehtori, Turun ammatti-instituutti
Kaisa Leiwo, toimitusjohtaja, Turun kauppakamari
Petri Lähde, pedagoginen rehtori, Novida
Matti Raho, työelämälehtori, Turun kaupunki
Risto Ruohola, asiakkuuspäällikkö, Turun aikuiskoulutuskeskus
Olli Vuorinen, pedagoginen rehtori, Raseko

15.30–15.40 KEYNOTE Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tilasta
Videotuotanto Husaari Constructions Oy

15.40–16.00 Mitä Hyvä POREN jälkeen?
Matti Mäkelä, projektitoimiston päällikkö, Turun kaupunki

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Projektia rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätiedot seminaarista:

Tuire Raudaskoski, projektipäällikkö
tuire.raudaskoski@turku.fi, p. 040 486 0835

Opetusalan toimijat kokoontuvat oppimaan digioppimisesta ja -opetuksesta sekä opetusteknologiaratkaisuista Helsingin Ruoholahteen perjantaina 29.11.2019 klo 9 alkaen. Kuntien Tiera Oy on saanut tapahtumaan mukaan kolmekymmentä kumppania teknologiajäteistä kuten Microsoft, Dell ja Samsung aina innovatiivisia oppimisratkaisuja tuottaviin edustajiin, kuten pelillistämistä oppimisessa edistävä Dragonbox Koulu tai Seppo-oppimispelialusta.

Jo kolmannen kerran HTC Helsingissä, Ruoholahdessa järjestettävä Digioppimisen Kehityspäivä -tapahtuma kokoaa yhteen monipuolisesti kuntakentän sivistys- ja opetustoimen päättäjiä, rehtoreita, opettajia, digi-tutoreita ja yrityksiä. Päivän teemana on tänä vuonna Innostu oppimaan!

Tarjoamme aktiivisen foorumin ajankohtaisiin digioppimisen teemoihin, kehittämiseen ja alan toimijoiden verkostoitumiseen niin kuntatoimijoille kuin palvelujen tarjoajille. Päivän aikana osallistujille on tarjolla kaksikymmentä eri työpajaa ajankohtaisista digioppimisen teemoista, kuten koodauksen opettaminen, tekoälyn hyödyntäminen arvioinnissa, koulujen älyratkaisut tai hyvinvointia digiä hyödyntämällä.

Tapahtumatorilla kolmekymmentä Tiera Verkkokaupan ja Tiera Edustoren kumppania esittelevät ratkaisujaan digioppimiseen ja opetusteknologiaan. Mukana on myös uusia kumppaneita kuten Elias Robot.

Linda Liukkaan aamupäivän innostava keynote-puheenvuoro alkaa tilaisuudessa klo 11:00 aiheella ”Rakkauskirjeitä tietokoneelle”. Linda Liukas puhuu siitä, miten lapset saadaan innostumaan teknologiasta ja miten tietojenkäsittelytieteeseen luodaan tunne.

Valloittavan aivotutkijan Katri Saarikiven keynote –puheenvuoro klo 13:15 "Oppiminen, aivot ja digitaalinen maailma" täydentää päivän teemaa ”Innostu oppimaan!” kertoen oppimisesta ja aivoista digitaalisessa maailmassa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Tuija Manninen

liiketoiminta- ja projektipäällikkö

Puh. 044 040 4217

Digioppimisen Kehityspäivä 2019 #dokp19

Tiera Verkkokauppa

Tule mukaan Digioppimisen kehityspäivään 29.11.2019! Tämän vuoden teemana on Innostu oppimaan. Päivän aikana kuulet kiinnostavia puheenvuoroja; lavalla muun muassa Linda Liukas ja Katri Saarikivi. Voit lisäksi osallistua modernien kasvatus- ja opetuspalveluiden kehittämiseen eri työpajoissa ja tutustua ratkaisuihin Tapahtumatorilla. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu mukaan >>

Kuntien Tiera Oy
puh. 020 734 7777

HTC Helsinki, Nina, 4. krs

Tammasaarenkatu 1, 00180 Helsinki

www.tiera.fi

Järvenpää oli mukana valtakunnallisessa Liikkuva koulu -hankkeessa, jonka tarkoituksena oli lisätä lasten liikkumista koulupäivän aikana.  Itse hanke päättyi keväällä 2019, mutta ilahduttavaa on, että monet käytännöt ovat jääneet elämään koulujen arkeen hankkeen jälkeenkin. 

Järvenpääläiset koulut olivat hankkeessa mukana ujuttamassa matalalla kynnyksellä lisää liikkumista lasten koulupäivään. Jokainen koulu toteutti liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Kartanon koulussa oli salivälitunteja, liikuntavälineiden lainaamo, luistelua, pulkkamäkeä ja välkkäritoimintaa, jossa isommat lapset leikittivät pienempiä. Lisäksi panostettiin toiminnalliseen opetukseen. Liikkumista sisällytettiin itse oppimistehtävään, muun muassa matikantunnilla kertotaulua opetellessa oppilas pomppi oikean vastauksen antaman määrän. Myös virtuaalinen Jumppakissa jumppatuokioineen liikutti lapsia keskellä oppituntia. 

Liikkuva koulu -hankeen aikana Kartanossa liikuntavastaavana toiminut luokanopettaja Laura Kumpulainen piti hanketta hyvänä. Monet hankkeen aikana käynnistetyt kehittämisaskeleet ovat sulahtaneet koulun normaaliksi toiminnaksi.

– Välinelainaamosta lainataan liikuntavälineitä edelleen ahkerasti, myös vapaaehtoisia oppilaita on löytynyt leikittämään pienempiä lapsia välitunnin aikana.  Toiminnallinen opetus on tullut jäädäkseen ja sisällytämme eri tavoin liikkumista oppimiseen. Pidämme liikuntahetkituokioita oppituntien aikana, ja oppilaat hakevat materiaalit ja monisteet opettajalta. Oppilaan opiskelutarvikkeet eivät ole enää pulpetin pöytälaatikossa, vaan kukin lapsi hakee kynät ja tavarat luokan seinustalla olevasta laatikostaan. Luokissa on keikkuvia jakkaroita, istumapalloja ja työskennellä voi vaikka seisten tai lattialla istuen.  

– Kaikin puolin Liikkuva koulu -hanke oli hyödyllinen, ja siitä jäi kouluarkeen elämään hyviä käytänteitä. Onhan yleisestikin todettu, että liikunta auttaa oppimista. Tämän hankkeen myötä yleinen tietoisuus ja myönteinen asenne liikkuvampaan päivään on kasvanut, toteaa erityisopettaja Tuija Lindström. 

Koululla on mahdollisuus käyttää viereistä tenniskenttää mm. sählyotteluihin, erilaisia pelejä voi pelata myös koulun nurmikentällä ja peliareenalla. 

Hauskaa labyrinttisuunnistusta 

Kartanon koululla oli vilinää marraskuun alussa, kun 2.–5. luokkalaiset pääsivät kokeilemaan sisäsuunnista liikuntahallilla. Tämän mahdollisti Helsingin suunnistajien seniorit, jotka ovat vapaaehtoisvoimin jo useampana vuonna liikuttaneet pääkaupunkiseudun koulun lapsia. Idea on yksinkertainen, tuoleista ja muovinauhoista tehdään neljä erilaista rataa, jonne oli sijoitettu parikymmentä rastia. Lapset saivat mukaansa kartan ja emit-kortin (sähköinen suunnistuskilpailussa käytettävä laite, joka ottaa aikaa ratakierroksella) ja ei kun menoksi!

Sisäsuunnistuksessa ei ollut tarkoitus kilpailla kaverin kanssa, sillä radoissa oli pieniä eroja. Tavoitteena on, että koululaiset oppivat motorisia taitoja ja tilan hahmottamista ja siinä sivussa perusoppia suunnistuksen saloista. Kaiken lisäksi labyrintissä seikkailu oli lapsista hauskaa!

kuva 1: Helsingin suunnistajien ikämiehet opastavat radalle, kartta käteen ja menoksi.

kuva 2: Juoksua labyrintissa rastilta rastille.

 
MPS-Yhtiöiden CEO Marcus Herold kutsuu sinut vuotuiseen ylimmän johdon MPS Seminaariimme torstaina 28.11.2019 klo 9:00-11:30 Kalastajatorpalla. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan johtajien jaksamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarissa julkistamme lokakuussa toteutetun ”Jaksatko johtaa?” -tutkimuksemme tulokset tutkimusjohtaja Niilo Mäkelän johdolla. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen johtajien haasteita elämänhallintaan, tasapainoon ja työelämään liittyen.

Terveysyrittäjä ja hallitusammattilainen Leena Niemistö kertoo omista kokemuksistaan ja parhaista käytännöistään elämänhallintaan ja tasapainoon monipuolisessa työkentässään.

Tilaisuus on maksuton, mutta paikkoja on rajoitetusti.

Ilmoittaudu mukaan täällä »

Ohjelma

Tervetuloa ja tilaisuuden avaus
Marcus Herold, CEO, MPS-Yhtiöt

Jaksatko johtaa – elämänhallinnalla menestyvään johtajuuteen
Marcus Herold, CEO, MPS-Yhtiöt

Jaksatko johtaa -tutkimuksen tulokset 
Niilo Mäkelä, tutkimusjohtaja, MPS-Yhtiöt

Roundtable-keskustelu tuloksista
Iiro Pohjanoksa, CDO, MPS-Yhtiöt

Tasapainoa elämään työn runsauden keskellä
Leena Niemistö, terveysyrittäjä ja hallitusammattilainen

Aika

Torstaina 28.11.2019 klo 9:00-11:30. Ilmoittautuminen ja aamiainen klo 8:30 alkaen. Ohjelma alkaa klo 9:00.

Paikka

Hilton Kalastajatorppa - Conference & Events Center, Siirtomaasali I
Kalastajatorpantie 1, 00330 Helsinki.

Leena Niemistö on lääkäri, hallitusammattilainen, startup-sijoittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän on lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri Helsingin Yliopistosta ja hallintotieteiden kunniatohtori Vaasan Yliopistosta. Hän toimi yksityisen terveyspalveluyritys Dextran toimitusjohtajana (2003 – 2016) ja varatoimitusjohtajana Pihlajalinna Oyj:ssä (2013 – 2016). Tällä hetkellä hän työskentelee mm. usean pörssiyhtiön hallituksessa (Elisa, Stockmann, Pihlajalinna, Raisio). Niemistö toimii myös aktiivisena sijoittajana useassa terveysteknologian kasvuyrityksessä. Niemistö sai vuonna 2016 FiBanin Business Angel of the Year -tunnustuksen, vuonna 2015 Mediauutiset nimesi hänet Terveysalan vuoden II vaikuttajaksi. Vuosina 2017 – 2019 Talouselämä on valinnut Niemistön Suomen liike-elämän kahden-kolmen vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon ja hän on vastaanottanut tänä vuonna Women’s Board Award -palkinnon.

 

 

Mitä on kestävä kouluruokailu? Kuinka paljon kouluruokailu maksaa ja kuka sen maksaa? Mistä kouluruoka tulee? Miten kouluruokailun ympäristövaikutukset huomioidaan? Miten kouluruokailu vaikuttaa hyvinvointiin? Kumpi kannattaa valita: kouluruoka vai hampurilaisateria? Näistä kysymyksistä ja teemoista otetaan selvää tämän lukuvuoden Ruokavisassa.

Ruokavisan 2020 opetusmateriaali on nyt julkaistu. Verkkopeli Ruokavisan alkuerät käydään verkossa heti alkuvuodesta 7.1.-14.2.2020 ja loppukilpailu kisataan myöhemmin keväällä Helsingissä.

Opetusmateriaali Ruokavisan opeoppaassa

Kouluruokailua käsittelevä yläkoululaisille suunniteltu opetusmateriaali koostuu kolmesta oppilaille esitettävästä diasarjasta sekä opettajalle niiden tueksi tuotetusta taustamateriaalista. Ensimmäinen diasarja johdattelee kouluruokailun pariin ja siinä pohditaan, mitä kaikkea tarkoittaa kestävä kouluruokailu.

Toisessa diasarjassa pureudutaan kouluruokailun alkuperään ja ympäristövaikutuksiin erityisesti joukkoruokailun näkökulmasta. Kolmannessa kokonaisuudessa pohditaan kouluruokailun sosiaalista ulottuvuutta ja hyvinvointia. Mitä me kaikki, opettajat, oppilaat, vanhemmat ja ruokapalvelun työntekijät voimme tehdä onnistuneen kouluruokailun toteuttamiseksi? 

Taustamateriaali opettajille on tuotettu opetuksen tueksi ja helpottamaan diasarjojen käyttöä. Se sisältää yksityiskohtaisempaa lisätietoa, opetusvinkkejä, herätteleviä kysymyksiä ja tehtäviä opetuskalvojen pohjalta.

Materiaalin ja opeoppaan löydät Ruokavisan oppimateriaalista.

Mikä Ruokavisa? 

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jonka takana ovat Ruokatieto, tuottajajärjestö MTK ja Kotitalousopettajien liitto. Visan tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjun vastuullisuuteen pellolta pöytään, lisätä arvostusta ruuantekijöitä kohtaan sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina.

www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/mika-ruokavisa

Käy kokeilemassa Ruokavisaa! www.ruokavisa.fi

Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalossa tiistaina 12.11. järjestettyyn Taitaja9 -kilpailuun osallistui yhteensä 79 joukkuetta Turusta, Paraisilta, Kaarinasta ja Sauvosta.

Taitaja9 on peruskoulun 7-9 -luokkalaisille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu, jossa mitataan oppilaiden kädentaitoja eri koulutusalojen tehtävissä. Mukana kilpailemassa oli kaikkiaan 19 peruskoulun yläkoulua Turusta ja lähikunnista.

Paikalliskarsintojen seitsemän (7) parasta joukkuetta ovat:

1. Splättääjät, Rieskalähteen koulu (Lukas Tuomaala, Otso Ranne, Alvari Peltokangas)
2. Nassikat, Syvälahden koulu (Sofia Laine, Iida Liimula, Kerttu Tuomisto)
3. BB jölli, Rieskalähteen koulu (Olavi Soinio, Topias Ojanperä, Aishat Abudu)
4. Rieskan Puuha Tanelit, Rieskalähteen koulu (Joel Falke, Viljami Heikkinen, Leevi Moberg)
5. Taifuuninorsut, Syvälahden koulu (Kevin Homil, Aaro Lehtinen, Eemil Ruuhimäki)
6. Sauvo 1, Sauvon koulukeskus (Onni Ahtola, Aatu Granfors, Eelis Ranta)
7. kkk, Luostarivuoren koulu (Aino Kujari, Pessi Kivelä, Eemil Kivelä)

Turun paikalliskarsintojen seitsemän parasta joukkuetta jatkavat Salon ammattiopistossa 28.11.2019 järjestettäviin aluekarsintoihin. Näiden karsintojen kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät toukokuussa 2020 Jyväskylässä järjestettäviin finaaleihin, jonne saapuu joukkueita ympäri Suomen.

Taitaja9 on Skills Finland ry:n ammattitaitokilpailuperheeseen kuuluva tiimikilpailu, jota on järjestetty jo 17 vuoden ajan. Skills-ammattitaitokilpailujen tavoitteena on kohottaa ammatillisten oppilaitosten vetovoimaisuutta. Kilpailutoiminnan avulla saadaan peruskoulujen taitoaineiden opettajat sekä opinto-ohjaajat mukaan yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden parantamiseksi.

Lisätietoja:
Pekka Suominen, kilpailutoiminnan koordinaattori, Turun ammatti-instituutti
p. 040 181 2704
pekka.suominen@turku.fi

https://skillsfinland.fi/taitaja-tapahtuma/taitaja9
http://www.turkuai.fi/turun-ammatti-instituutti/opiskelijalle/kilpailutoiminta/taitaja9

Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalossa tiistaina 12.11. järjestettyyn Taitaja9 -kilpailuun osallistui yhteensä 79 joukkuetta Turusta, Paraisilta, Kaarinasta ja Sauvosta.

Taitaja9 on peruskoulun 7-9 -luokkalaisille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu, jossa mitataan oppilaiden kädentaitoja eri koulutusalojen tehtävissä. Mukana kilpailemassa oli kaikkiaan 19 peruskoulun yläkoulua Turusta ja lähikunnista.

Paikalliskarsintojen seitsemän (7) parasta joukkuetta ovat:

1. Splättääjät, Rieskalähteen koulu (Lukas Tuomaala, Otso Ranne, Alvari Peltokangas)
2. Nassikat, Syvälahden koulu (Sofia Laine, Iida Liimula, Kerttu Tuomisto)
3. BB jölli, Rieskalähteen koulu (Olavi Soinio, Topias Ojanperä, Aishat Abudu)
4. Rieskan Puuha Tanelit, Rieskalähteen koulu (Joel Falke, Viljami Heikkinen, Leevi Moberg)
5. Taifuuninorsut, Syvälahden koulu (Kevin Homil, Aaro Lehtinen, Eemil Ruuhimäki)
6. Sauvo 1, Sauvon koulukeskus (Onni Ahtola, Aatu Granfors, Eelis Ranta)
7. kkk, Luostarivuoren koulu (Aino Kujari, Pessi Kivelä, Eemil Kivelä)

Turun paikalliskarsintojen seitsemän parasta joukkuetta jatkavat Salon ammattiopistossa 28.11.2019 järjestettäviin aluekarsintoihin. Näiden karsintojen kahdeksan parasta joukkuetta pääsevät toukokuussa 2020 Jyväskylässä järjestettäviin finaaleihin, jonne saapuu joukkueita ympäri Suomen.

Taitaja9 on Skills Finland ry:n ammattitaitokilpailuperheeseen kuuluva tiimikilpailu, jota on järjestetty jo 17 vuoden ajan. Skills-ammattitaitokilpailujen tavoitteena on kohottaa ammatillisten oppilaitosten vetovoimaisuutta. Kilpailutoiminnan avulla saadaan peruskoulujen taitoaineiden opettajat sekä opinto-ohjaajat mukaan yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden parantamiseksi.

Lisätietoja:
Pekka Suominen, kilpailutoiminnan koordinaattori, Turun ammatti-instituutti
p. 040 181 2704
pekka.suominen@turku.fi

https://skillsfinland.fi/taitaja-tapahtuma/taitaja9
http://www.turkuai.fi/turun-ammatti-instituutti/opiskelijalle/kilpailutoiminta/taitaja9

Koulutuksesta kirjoittava tai kiinnostunut toimittaja: Tule tutustumaan koulutuksen arviointiin ja Karviin lounastapaamisen merkeissä. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kutsuu koulutusasioista kirjoittavia tai kiinnostuneita toimittajia lounastapaamiseen keskiviikkona 11.12.2019 klo 11.00–12.30. Tarjoamme lounaan Karvin tiloissa, osoitteessa Mannerheiminaukio 1 A, 6. krs, Helsinki. 

Samalla esittelemme koulutuksen arvioinnin ajankohtaisia kuulumisia ja ehdotamme juttuaiheita. Kuulemme myös mielellämme näkemyksiänne, miten voisimme palvella teitä paremmin ja lisätä koulutuksen arvioinnin kiinnostavuutta mediassa. 

Ilmoittaudu lounaalle seuraavasta linkistä tiistaihin 3.12. klo 16 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/B113215D4460526D.  

Syysterveisin 

Karvin johtaja Harri Peltoniemi ja varajohtaja Hannele Seppälä

Lisätietoja: 

viestintäasiantuntija Virpi Pietiläinen, etunimi.sukunimi@karvi.fi, 029 533 5520

Tietoturva ry jakaa vuosittain palkinnon parhaille tietoturva-aiheisille opinnäytetöille. Vuoden 2019 parhaana tietoturva-aiheisena ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opinnäytetyönä palkittiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) opiskelija Juuso Selinin opinnäytetyö.

Evaluation of Threat Modeling Methodologies keskittyy olemassa olevien tietoturvauhkien mallinnusmetodeihin ja –viitekehyksiin. Verkottuneessa maailmassa yhä useammat järjestelmät, tuotteet ja palvelut nojaavat arkaluontoisen tiedon saatavuuteen, luottamuksellisuuteen ja eheyteen. Tämä tekee näistä järjestelmistä, tuotteista ja palveluista haavoittuvia erilaisille hyökkäyksille ja vahingoille.

Samaan aikaan uhkat monipuolistuvat, niiden määrä kasvaa ja uusia hyökkäysvektoreita ilmestyy jatkuvasti lisää. Suojautuminen näitä uhkia vastaan edellyttää, että organisaatiot osaavat tunnistaa kyseiset uhkat etukäteen. Uhkamallinnus on työkalu, jota voidaan käyttää riskienhallinnan apuna erilaisten uhkien tunnistamiseen.

Opinnäytetyössä käydään läpi 18 olemassa olevaa uhkamallinnusmenetelmää, niiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä annetaan vinkkejä, miten organisaation kannattaa ottaa uhkamallinnus käyttöön riskienhallinnan yhdeksi työkaluksi.

Tietoturva ry:n tiedotteessa todetaan, että opinnäytetyöstä voi todeta tarkan ja huolellisen työskentelyn tutkimusmenetelmää noudattaen. Selin myös arvioi tutkimuksensa luotettavuutta ja valittua menetelmää erittäin kypsästi eri vaiheissa opinnäytetyön kirjallista osuutta.

– JAMKissa kyberturvallisuuden YAMK -tutkinto-ohjelmaa on toteutettu keväästä 2013 lähtien. Useita laadukkaita opinnäytetöitä on julkaistu tutkinto-ohjelman opiskelijoiden toimesta. On hienoa, että ulkopuolinen rekisteröity yhdistys myös tunnustaa meillä julkaistujen opinnäytetöiden laatua, toteaa opinnäytettä ohjannut JAMKin lehtori Karo Saharinen.

Opinnäytetyö on julkaistu Theseus-järjestelmässä ja sen pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615264

Tietoturva ry on Suomen suurin tietoturva-ammattilaisten verkosto. Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on toimia yhteistoiminnan edistäjänä tietoturva-alalla ja jäsentensä yhdyssiteenä, sekä edistää hyvien tietoturvatapojen noudattamista kaikilla tietoturvan osa-alueilla. Yhdistys tukee myös jäsenistön ammattitaidon kehittymistä.

Lisätietoja:
Karo Saharinen, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 0504104415
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, on julkaissut ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa. Raportti kertoo vuoden 2018 vastuullisuuteen liittyvistä tuloksista ja toimenpiteistä.

Ammattikorkeakouluna Xamkin tehtävänä on koulutuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla edistää etenkin oman toiminta-alueen elinvoimaa ja hyvinvointia. Näissä tehtävissä Xamk onnistui vuonna 2018 tekemällä ennätystuloksia muun muassa hanketyössä ja avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa. Molempien toiminta on laajinta Suomen ammattikorkeakoulukentällä.

– Xamkin laaja tki-toiminta on merkittävässä roolissa maakuntien kehittämisessä ja voimme reagoida hyvinkin nopeasti erilaisiin kehitystarpeisiin. Avoin amk puolestaan tarjoaa maakuntien asukkaille joustavan mahdollisuuden päivittää osaamista korkeakoulutasolla. Myös ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin ennätysmäärä, rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen kertoo.

Maakunnilla on monia haasteita ratkottavanaan tulevaisuudessa, esimerkiksi väestön vanheneminen. Heikki Saastamoinen uskoo, että yhteistyötä tekemällä voimme vaikuttaa positiivisesti Kaakkois-Suomen kehitykseen. Xamk haluaa kantaa tässä oman vastuunsa.

– Olemme nyt ottaneet aiempaa suuremman roolin koko Kaakkois-Suomen elinvoiman kehittämisestä ja kutsuneet tähän työhön mukaan muut alueella merkittävästi toimivat korkeakoulut. Yhdessä pystymme konkreettisesti ja osin varsin nopeastikin aikaan saamaan muutosta. Tekemällä asiat paremmin, voimme tukea yrityksiä ja yrittäjyyttä, tuottaa parempia osaajia ja kääntää sekä työpaikkojen että uusien osaajien määrää kasvuun.

Uuden yhteistyön tavoitteena on käynnistää Kaakkois-Suomeen prosessi, jossa syntyisi uusia yrityksiä, olemassa olevat yritykset saisivat kasvuvoimaa, maahanmuuttajat työllistyisivät paremmin ja alueelle suuntautuisi enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

Raportti kokoaa vastuullisuuden tulokset yhdelle sivulle

Xamkin vastuullisuuden tuloksiin voi tutustua verkkosivulla www.xamk.fi/vastuullisuusraportti2018.  

– Raportti kokoaa laajasti tietoa ja tuloksia Xamkin toiminnasta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Tällä ensimmäisellä raportointikerralla testasimme samalla vastuullisuusohjelmaa ja mittaristoa, joita tarvittaessa kehitämme ensi kevään raportointia varten. Raportti julkaistaan jatkossa vuosittain, opetuksen palvelujohtaja, vastuullisuusjohtaja Olli Ervaala kertoo.

Raportointia ohjaa Xamkin vastuullisuusohjelma, joka valmistui viime vuonna. Ohjelmassa on tehty kolme vastuullisuuslupausta teemoineen ja seurantakohteineen. Ohjelma löytyy sähköisestä raportista.

Ensimmäinen lupaus – Vastuullisuus on osa arkeamme – ohjaa tekemään joka päivä kestäviä valintoja. Arkeen kuluu myös turvalliset ja viihtyisät kampukset sekä hyvä taloudenpito ja hallinto.

Toinen lupauksemme on Pidämme huolta. Xamk haluaa olla hyvä työ- ja opiskelupaikka sekä luotettava yhteistyökumppani sidosryhmilleen.

Lisäksi lupaamme tehdä työtä huomisen hyväksi: koulutamme työelämään parhaita osaajia ja tuotamme uuttaa tietoa ja osaamista tutkimus- ja kehitystoiminnassamme. Lisäksi haluamme toiminnallamme olevan sekä paikallisia että kansainvälisiä vaikutuksia.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen, 050 312 5151
opetuksen palvelujohtaja, vastuullisuusjohtaja Olli Ervaala, 044702 8507
etunimi.sukunimi@xamk.fi

Maailma muuttuu ja koulu muuttuu sen mukana. #Uuttakoulua-hankkeen järjestämässä konferenssissa tiistaina 12.11.2019 Järvenpäässä puhunut Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi, että koululla ei ole vaihtoehtoja. 2020-luvun koulun tulee pysyä mukana globaalissa muutoksessa.

- Kyse ei ole siitä, etteikö olisi strategioita ja tietoa. Kyse on siitä, miten muutokset toteutetaan. Haasteena on, että muutosvauhti on nopeaa, ja se jatkuu. Lasten ja nuorten tarpeet ja valmiudet ovat erilaiset kuin 25 vuotta sitten.

Heinosen mukaan ei riitä, että kehitystyötä tehdään vain muutamissa kouluissa. Suomessa on reilut 2000 peruskoulua. Muutosten tulee ulottua kaikkiin.

- Miten nämä vaikuttavat koulujen arkeen ja miten ne tulisi siellä huomioida? Heinonen kysyi Järvenpää-talolla.

Muutos ei tarkoita tilaratkaisuja vaan uusia toimintapoja

Heinonen korosti, että muutos ei tarkoita välttämättä fyysisiä tilaratkaisuja ja uusia rakennuksia vaan koulujen sisäisen toimintakulttuurin kehittämistä. Sitä, miten koulut turvaavat ja varmistavat oppilaiden turvallisen ja laadukkaan oppimisen myös jatkossa.

- Koulut ovat osa ympäröivää yhteiskuntaa. Niiden tulee rakentaa ja luoda mahdollisuuksia avoimelle vuorovaikutukselle ja kohtaamiselle. Tie muutokseen käy koulujen sisältä ja alhaalta ylöspäin.

Keinoja Heinosen mukaan ovat muun muassa yhdessä kokeileminen, havainnoiminen ja oppiminen.

- Ratkaisut tulee etsiä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa paitsi koulun sisällä työskentelevien kesken myös koulun verkostojen kuten vanhempien välillä. Se vaatii tilaa ja aikaa.

Ministeriöltä tukea koulujen muutostyöhön

Opetusministeri Li Andersson totesi #Uuttakoulua-konferenssissa, kuinka koulun perustehtävänä on tarjota jokaiselle oppilaalle opetusta, ohjausta ja hänen tarvitsemaansa tukea.

- Koulu on olennainen osa suomalaista arkea. Siksi yhteiskunnan muutokset näkyvät väistämättä myös koulussa. Kun koulun sisäinen vuorovaikutuksen piiri on myönteinen, oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi turvallisessa oppimisympäristössä.

Andersson huomautti, että koulut eivät pärjää työssään yksin. Siksi hän lupasi ministeriön tuen muun muassa esi- ja alkuopetuksen kehittämiseen, oppimisen tukeen ja uusiin muotoihin sekä oppilaiden lukutaidon kehityksen tukemiseen.

Huomion kärki naapurikuntien sijaan naapurustoihin

Apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta muistutti, että meidän tulisi unohtaa maakuntien ja kuntien välisten erojen vertaaminen ja keskittyä naapurustojen välisten erojen vertaamiseen.

- Sillä on huomattavampi vaikutus oppimiseen ja oppilaiden hyvinvointiin.

#Uuttakoulua-hankkeeseen kuuluu kaikkiaan 16 uusmaalaista kuntaa: Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Lohja, Kirkkonummi, Siuntio, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Vihti, Karkkila, Raasepori, Hanko, Hyvinkää ja Inkoo. Hanketta koordinoi Tuusulan kunta. Vuoden mittaisen hankkeen tavoitteena on kehittää kouluihin uusia pedagogisia ja hyvinvointia vahvistavia toimintatapoja.

#Uuttakoulua-hankkeen päätapahtumaa vietettiin tiistaina Keski-Uudellamaalla Järvenpäässä. Muita konferenssissa käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa tiedolla johtaminen, lasten oikeudet ja lapsivaikutusten arviointi kuntien päätöksenteossasekä peruskoulun tulevaisuuden näkymät oppimistulosten ja hyvinvoinnin valossa.

Lisätiedot #Uuttakoulua projektipäällikkö Minna Lumme, puh. 040-314 3424, minna.lumme@tuusula.fi, www.uuttakoulua.fi

Lappeenrannan Kesämäen koulun yläluokat ovat toimineet väistötiloissa Family Centerissä. Väistötiloissa on akustiikkaongelmia.

Lappeenrannan Toimitilat Oy, kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialan ja koulun johto sekä asiantuntijat ovat selvittäneet ongelman laajuutta kouluterveyden-, oppilas-, ja työterveyshuollon sekä työsuojelun kanssa.

Kesämäen koulun apulaisrehtori Sari Luukkonen sanoo, että jatkotoimenpiteitä varten on myös perehdytty koulun keräämiin palautteisiin henkilöstöltä ja oppilailta.

– Oppilaat kokivat muun muassa ympäristön viihtyisäksi sekä sisäilmaltaan puhtaaksi. Melu ja välituntitoiminnan kehittäminen nousivat oppilaiden vastauksissa esille. Myös henkilöstön vastauksissa melu koettiin kuormittavaksi asiaksi.

Lappeenrannan Toimitilojen projektijohtaja Mari Routin mukaan väistötiloihin tehdään loput akustiikkaa parantavat toimenpiteet mahdollisimman pian.

– Henkilöstötilaan asennetaan vielä akustiikkalevyt sekä liikuntasalin päätyseinä on tarkoitus rakentaa umpinaiseksi kattoon saakka.

Ongelmaan vastataan ensi vaiheessa myös hyödyntämällä hiukan laajemmin Myllymäen koulun opetustiloja. Samalla selvitetään, onko Family Centeristä mahdollista vuokrata lisätilaa opetustoimintaa varten.

– Myllymäen koulun opetustiloja voidaan hyödyntää heti, kun koulu saa organisoitua asian. Family Centerin tilojen vuokraamista varten käymme neuvotteluja kiinteistön omistajan kanssa. Vuokraamiseen liittyy mahdollisesti myös viranomaiskäsittelyjä, joten lisätilan käyttöönotto ei välttämättä tapahdu hetkessä, vaikka niistä päästäisiin vuokranantajan kanssa sopimuksiin, Routti sanoo.

Kaupungin toimijat ovat kartoittaneet lisätiloja koululle Family Centerin ulkopuolelta.

– Esimerkiksi Kuvataidekoulu ja Tanssiopisto olisivat valmiita vuokraamaan kaupungille opetuskäyttöön tilojaan, mutta ensisijaisesti pyrimme ratkaisemaan ongelman siten, että koulu voisi toimia samassa toimipisteessä, Routti kertoo.

Opetustoimenjohtaja Anu Liljeströmin mukaan Kesämäen koulu pyrkii vaikuttamaan akustiikkaongelmaan sekä oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointiin tilamuutosten lisäksi myös muilla tavoin.

– Välituntitoimintaa kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa muun muassa välineistön ja muiden materiaalihankintojen avulla.  Välituntipihan kehittämistä viedään eteenpäin ja toteuttamismahdollisuuksia arvioidaan yhteistyössä oppilaskunnan ja henkilöstön kanssa.

– Kesämäen koulu on lisännyt myös yhden ylimääräisen ulkovälitunnin, jolla pyritään parantamaan oppilaiden hyvinvointia.  Yhteisiä toimintasääntöjä tarkennetaan ja pohditaan edelleen yhdessä. Lisäksi testaamme, etsimme ja hankimme akustiikan toimivuutta tukevia opetusteknisiä välineistöjä.

Koulun henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille on lähetetty kysely, jossa heiltä pyydetään näkemyksiä ja toiveita akustiikkaongelman ratkaisemisen jatkovalmisteluun liittyen.

Lisätietoja:

Tilojen osalta:

Lappeenrannan Toimitilat oy, projektijohtaja Mari Routti
Puh. 040 837 2646, mari.routti@lappeenranta.fi

Toiminnan kehittämisen osalta:

Vs. opetustoimenjohtaja Anu Liljeström,
Puh. 040 191 3185, anu.liljestrom(a)lappeenranta.fi

Sairaanhoitajaliitto on huolissaan perusterveydenhuollon tilasta, muun muassa väestön epätasa-arvoisesta hoitoon pääsystä ja terveydestä. Hallitusohjelmassa todetaan tavoitteena: Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Tämä ei tällä hetkellä toteudu.

Hallitusohjelmassa tuodaan ratkaisuna esille muun muassa moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen, joissa hyödynnetään digitalisointia sekä tuodaan vastaanottotoimintaan uudella työnjaolla eri ammattilaisten työpanosta ja erityistason konsultaatioita. Tavoitteena on lisätä palveluihin noin 1 000 yleislääkäriä.

— Näkökulma vääristyy, jos puhutaan terveyskeskusten lääkäripulasta kuin se olisi ainoa asia, joka pitää ratkaista. Nyt pitää keskittyä siihen, minkälaista apua terveyskeskuksessa asioiva potilas tarvitsee, ja miten se hänelle voidaan parhaiten tarjota, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Meidän pitää arvioida, miten kaikkiaan vastaamme asiakkaan tarpeisiin eikä vain siitä, onko lääkäriaikoja tarpeeksi. Ratkaisu seitsemän päivän hoitotakuun toteutumiseen, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja terveyskeskuskriisin ratkaisuun löytyy palveluiden moniammatillisesta kehittämisestä.

Hahtelan mukaan palveluprosesseja on jo kehitetty oikeaan suuntaan monissa terveyskeskuksissa. Avovastaanottotoiminnassa sairaanhoitajien itsenäistä työnkuvaa osataan jo hyödyntää. Sairaanhoitajan rooli hoidon tarpeen arvioinnissa on keskeinen: hän pystyy ohjaamaan potilaan oikealle ammattilaiselle ilman turhaa odottelua ja pompottelua. Tätä kannattaa Hahtelan mielestä vielä entisestään kehittää.

Tuloksellisiksi, asiakaskeskeisiksi ja kustannustehokkaiksi toimintamalleiksi ovat osoittautuneet myös lääkäri–sairaanhoitaja-työparimalli, sairaanhoitajien asiakasvastaava -malli paljon palveluita tarvitseville ja monisairaille, hoitajavastaanotot, ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuskoulutuksen saaneiden sairaanhoitajien kouluttaminen, ja heidän määränsä lisääminen terveyskeskuksissa.  Myös kliinisen hoitotyön asiantuntijoilla voisi olla nykyistä vahvempi rooli terveyskeskusten hoitotyön kehittäjinä.   

Hahtela näkeekin, että sairaanhoitajien merkitys tulevaisuuden sote-keskuksissa edelleen korostuu väestön vanhetessa ja kroonisten sairauksien lisääntyessä. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan rooli on ollut hyvin keskeinen esimerkiksi Samarian terveyskeskuksessa Espoossa, jossa 70 prosenttia asiakkaista kulkee sairaanhoitajan kautta.

Sairaanhoitajaliitto kannustaa päättäjiä satsaamaan sairaanhoitajien osaamisen maksimaaliseen hyödyntämiseen sote-keskusten kehittämisessä. Se voi tarkoittaa sairaanhoitajien lähettämistä lääkkeenmääräämiskoulutukseen, digikoulutukseen tai muuhun täydennyskoulutukseen. Se voi tarkoittaa hoitotyön esimiesten toimivallan ja määrän vahvistamista. Se voi myös tarkoittaa sen varmistamista, että sairaanhoitajakoulutus vastaa kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin.

— Ja se tarkoittaa myös sairaanhoitajien arvon ja merkityksen tunnustamista sekä rahallista satsausta sen varmistamiseen, että meillä on ammattitaitoisia sairaanhoitajia töissä myös tulevaisuuden sote-keskuksissa.

Lisätiedot:

Nina Hahtela, puheenjohtaja, Sairaanhoitajaliitto, nina.hahtela@sairaanhoitajat.fi tai puh. 010 321 3331

Anna Suutarla, kansainvälisten asioiden päällikkö, Sairaanhoitajaliitto, anna.suutarla@sairaanhoitajat.fi tai puh. 010 321 3339

Lukioissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat elokuussa 2021. Ne laaditaan Opetushallituksen marraskuussa 2019 julkaisemien lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Uudistus tuo lukioihin lisää työelämälähtöisyyttä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

YES-verkosto tarjoaa koulutuksenjärjestäjille paikallisen opetussuunnitelmatyön avuksi YES valmennusta, jossa tarkastellaan opetussuunnitelmaa yrittäjyys- ja työelämäosaamisen sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisen näkökulmasta. Seuraava valmennus järjestetään lauantaina 16.11.2019 Tampereella.

 YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen on tyytyväinen, että yrittäjyyskasvatuksen teema näkyy entistä vahvemmin lukion uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Nyt niihin on selkeästi määritelty muun muassa työelämävalmiudet ja yrittäjämäinen asenne.

– Tutkimusten mukaan lukiolaiset kaipaavat lisää työelämätietoa, joten uuden opetussuunnitelman myötä lukiolla on nyt erinomainen mahdollisuus kehittää koulutusta tähän suuntaan. Perusteissa on myös paljon muita tärkeitä tavoitteita, kuten opiskelijoiden osallisuuden lisääminen, yhteisöllinen toimintakulttuuri, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. 

Laaja-alainen osaaminen tarkoittaa, että perusteissa on määritelty laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Niiden avulla tuetaan lukiolaisen kasvua hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi.

– Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet mahdollistavat sen, että lukiot voivat lähteä tarkastelemaan opetussuunnitelmaa kokonaisvaltaisesti. Ensin kannattaakin pohtia lukion toimintakulttuuria ja miettiä, mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa toimintatapojen ja menetelmien kannalta ja vasta sitten lähteä miettimään oppiainekohtaisia sisältöjä, Lehtonen suosittelee.

YES-verkosto auttaa rakentamaan yrittäjämäistä toimintakulttuuria 

Neljällätoista alueella eri puolella Suomea toimiva YES-verkosto tarjoaa valmennusta koulutuksenjärjestäjille uuden opetussuunnitelman rakennustyön tueksi.

– Valmennuksemme tarkastelee opetussuunnitelmaa yrittäjyys- ja työelämäosaamisen sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisen näkökulmasta. Esimerkiksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää, joten se tulee määritellä ja asettaa sille tavoitteet. Yhteistyötahot kannattaakin ottaa mukaan jo uuden opetussuunnitelman laadintatyöhön. Näin saadaan myös työelämän näkökulmaa opetussuunnitelmatyöhön alusta alkaen.

YES-verkoston seuraava valmennus koulutuksenjärjestäjille pidetään ensi lauantaina 16.11. kello 9 Tampereella, jossa valmennetaan Kokkolan suomenkielisen lukiokoulutuksen opetushenkilöstöä. Media on tervetullut seuraamaan tilaisuutta.

Lisätiedot: 

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

http://yesverkosto.fi

Koulutuksesta kirjoittava tai kiinnostunut toimittaja: Tule tutustumaan koulutuksen arviointiin ja Karviin lounastapaamisen merkeissä. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kutsuu koulutusasioista kirjoittavia tai kiinnostuneita toimittajia lounastapaamiseen keskiviikkona 11.12.2019 klo 11.00–12.30. Tarjoamme lounaan Karvin tiloissa, osoitteessa Mannerheiminaukio 1 A, 6. krs, Helsinki. 

Samalla esittelemme koulutuksen arvioinnin ajankohtaisia kuulumisia ja ehdotamme juttuaiheita. Kuulemme myös mielellämme näkemyksiänne, miten voisimme palvella teitä paremmin ja lisätä koulutuksen arvioinnin kiinnostavuutta mediassa. 

Ilmoittaudu lounaalle seuraavasta linkistä tiistaihin 3.12. klo 16 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/B113215D4460526D.  

Syysterveisin 

Karvin johtaja Harri Peltoniemi ja varajohtaja Hannele Seppälä

Lisätietoja: 

viestintäasiantuntija Virpi Pietiläinen, etunimi.sukunimi@karvi.fi, 029 533 5520

5.3.2020 järjestettävän luovan suunnittelun huipputapahtuman ennakkoliput ovat myynnissä. Pääesiintyjäksi on vahvistettu suunnittelijalegenda David Carson. Vuoden Huiput -festivaalina aiemmin tunnettu tapahtuma on jatkossa itsenäisempi osa Vuoden Huiput -kokonaisuutta.

Huiput Creative Festival tuo Clarion Hotel Jätkäsaareen 5.3. joukon luovan suunnittelun kansainvälisiä kärkinimiä. Vuoden 2020 teemana on POSITIIVISUUS. Tapahtuma tarjoaa inspiroivia ideoita, uusia näkökulmia ja luovia kohtaamisia.

Festivaalin pääesiintyjäksi on vahvistettu amerikkalainen graafisen suunnittelun suurnimi David Carson. Ray Gun -lehden taiteellisena johtajana tunnettu Carson käynnisti typografian ns. grunge-aikakauden. Carson on vastaanottanut graafisen suunnittelun korkeimman palkinnon, AIGA Goldin. Amsterdamissa asuva David Carson tulee kertomaan keynote-puheenvuorossaan uusimmista töistään sekä intuition tärkeydestä luovassa työskentelyssä.

Toinen varmistunut Huiput Creative Festivalin esiintyjä on lontoolainen taiteilija ja suunnittelija Camille Walala. Hänen projektinsa levittyvät laajasti taiteellisesta johtajuudesta ja sisustussuunnittelusta aina yhteisötaiteeseen ja installaatioihin. Walalan kirkkaat ja värikkäät tuotteet antavat esimerkin siitä, millainen voima väreillä ja kuvioilla on tilojen suunnittelussa, kehittämisessä ja kokemuksellisuudessa. 

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian vuodesta 1980 järjestämään luovan suunnittelun Vuoden Huiput -kokonaisuuteen kuuluu Vuoden Huiput -kilpailu, palkintogaala, näyttely ja vuosikirja. Huiput Creative Festival on jatkossa itsenäinen osa Vuoden Huiput -kokonaisuutta, eikä kilpailutöitä käsitellä festivaalin ohjelmassa.

Huiput Creative Festivalin nimimuutos ja uusi ilme vahvistavat tapahtuman omaa brändiä. Tavoitteena on laajentaa festivaalin kohderyhmää yleisesti luovan suunnittelun parissa työskenteleviin ja siitä kiinnostuneisiin, sekä tarjota inspiroivia ja uusia näkökulmia. Festivaali järjestetään nyt neljättä kertaa. 

Early bird -liput myynnissä rajoitettu määrä vuoden loppuun saakka!

https://www.huiputfestival.fi/fi/
 

Lisätiedot:
Tuottaja Veera Moilanen, 044-0239954, veera.moilanen@grafia.fi
Viestintäpäällikkö Katja Ojala, 040-8473875, katja.ojala@grafia.fi