Representanter för studerande- och studentkårerna i hela Finland samlas till Studerandenas Idrottsförbund OLL:s förbundsmöte vid Jyväskylä universitet den 20–21 november 2019 för att besluta om studentidrottens framtid. Under förbundsmötet fastställs det hurdan verksamhet och intressebevakning som kommer att utföras nästa år för att främja studerandes fysiska aktivitet.Under förbundsmötet väljs också ordföranden och styrelsen för det kommande året. 

OLL:s förbundsmöte börjar torsdagen den 20 november kl. 11.00. Under det två dagar långa förbundsmötet behandlas budgeten och verksamhetsplanen för 2020. Dessutom utdelas OLL-pokalen och priset Årets Flamma (Vuoden Liekehtijä) till aktörer som främjat studentidrotten år 2019. 

Förbundsmötets festtal hålls av forskningscentret LIKES forskare Jouni Kallio. Festtalet framförs under förbundsmötets första dag cirka kl. 11.05.  

Studerandenas Idrottsförbund (OLL) representerar totalt nästan 160 000 högskolestuderande i Finland. OLL:s medlemsorganisationer är elva studentkårer (AUS, HUS, ISYY, JYY, LTKY, LYY, SHS, SKY, TREY, TYY, VYY), femton studerandekårer (ASK, Helga, HUMAKO, HAMKO, JAMKO, KAMO, LAMKO, Laureamko, METKA, O’Diako, Polamk, SAMMAKKO, SAVOTTA, SAMO, Tamko), Kadetternas kamratförening Kadettitoverikunta och studerandekåren vid Suomen Urheiluopisto Tahkon Talli. Dessutom har OLL fem samarbetsmedlemmar: idrottstjänsterna vid högskolorna i Östra Finland (Sykettä), högskoleidrotten i Jyväskylä, LAMK Sports, Campus Sport i Åbo och Unisport i huvudstadsregionen.

Medierna är varmt välkomna att följa förbundsmötet under onsdagen och torsdagen. Personvalen går av stapeln på torsdagen. Medierna kommer att informeras om valen så fort resultaten blivit klara. Du kan också följa förbundsmötet som direktsändning på webben. Länkarna till sändningarna kommer att publiceras på förbundsmötets Facebook-evenemang och Twitter i början av den första och andra förbundsmötesdagen. 

Förbundsmöteshandlingarna och övrig information om förbundsmötet har publicerats på förbundets webbplats. 

På sociala medier använder vi hashtaggen #OLLliko. 

Studerandenas Idrottsförbund rf. (OLL)

Twitter och Instagram: @liikuntaliitto

Facebook och Facebook-evenemanget: Opiskelijoiden Liikuntaliitto - OLL

Förbundsmötets webbplats

Mer information:

Ida Bolander, generalsekreterare, ida.bolander@oll.fi, +358 44 780 0210

Joonas Suikula, ordförande, joonas.suikula@oll.fi, +358 44 780 0211

Hannasofia Hardwick, sakkunnig inom kommunikation, hannasofia.hardwick@oll.fi, +358 46 921 1215 

Vaasan yliopisto on vahvistanut tieteellistä tutkimustaan nimittämällä uusia lahjakkaita tutkijoita Tenure track -tehtäviin. Tenure track on tutkijoiden vakinaistamispolku, jota pitkin apulaisprofessorien ja tutkijatohtoreiden on mahdollista edetä säännöllisten arvioiden kautta suoraan professoriksi.

Data-analytiikkaa ja tekoälyä

– Tutkin data-analytiikan hyödyntämistä laskentatoimessa. Keskeisessä roolissa ovat modernit koneoppimismenetelmät, kuten syväoppiminen, sanoo uusi laskentatoimen Tenure track -tutkijatohtori Mikko Ranta.

– Koen roolini hyvin poikkitieteelliseksi. Samaan aikaan pitää hallita hyvin teknisiä koneoppimismenetelmiä ja olla myös ajan hermolla kauppatieteellisen tutkimuksen viimeisimmistä tuulista, hän jatkaa.

Teollisuuden tuotantojärjestelmien tekoälyn apulaisprofessorin Jani Boutellierin erikoisala on neuroverkkojen sovittaminen sulautettuihin järjestelmiin ja mobiililaitteisiin.

– Minulla on käynnissä Suomen Akatemian hanke, joka liittyy neuroverkkolaskennan optimointiin sulautettuja järjestelmiä ja mobiililaitteita silmälläpitäen. Tammikuussa alkaa myös uusi Akatemian hanke, jossa keskitytään kuvapohjaiseen paikantamiseen ja oman ryhmäni osalta erityisesti sen laskennalliseen optimointiin, kertoo Boutellier.

Vanhainkoteja ja julkisen sektorin valvontaa

Catharina von Koskull on uusi markkinoinnin Tenure track -apulaisprofessori.

– Juuri nyt olen tekemässä tutkimusta siitä, kuinka digitaalisaatio vaikuttaa sekä kotona että hoivakodeissa asuvien iäkkäiden kuluttajien hyvinvointiin. Olen myös kiinnostunut etnografisista tutkimusmetodeista ja etnodraamasta, jossa tutkimuksen tulokset muutetaan teatteriesitykseksi.

Julkisoikeuden uusi Tenure track -apulaisprofessori Niina Mäntylä haluaa puolestaan tehdä tutkimusta julkisen sektorin valvonnasta.

– Digitalisaatio, yksityistäminen ja kansainvälistyminen vaativat uudenlaisia valvonnan ratkaisuja. Aiheeseen liittyy myös whistle blowing -tematiikka, jolla tarkoitetaan sisäisiä ja ulkoisia väärinkäytösten paljastamiseen liittyviä järjestelmiä. Oikeudellisesta näkökulmasta ilmiötä on tutkittu vasta vähän.

Mäntylä kertoo odottavansa mielenkiintoisia tutkimushankkeita kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

– Omien tutkimusverkostojeni lisäksi myös yliopiston Innolab-tutkimusalusta tarjoaa tähän uudenlaisia, monitieteisiä mahdollisuuksia. Myös opetuksen puolella erilaiset uudet yhteistyökuviot starttaavat hallintotieteissä ensi vuonna, ja niiden käynnistymistä odotan innolla.

Innovaatioita digitaalisilla rahoitusmarkkinoilla

Rahoituksen uudeksi Tenure track -tutkijatohtoriksi on nimitetty saksalaissyntyinen Klaus Grobys, joka väitteli tohtoriksi vuonna 2014 Vaasan yliopistossa. Hän sai hiljattain rahoitustaloustieteen dosentin arvonimen Jyväskylän yliopistosta.

– Olen tutkijana arvopaperien hinnoittelun, finanssimatematiikan ja digitaalisen rahoituksen (digital finance) asiantuntija, kertoo Grobys.

Hän tutkii etenkin uusia innovatiivisia, digitaalisia rahoitusmarkkinoita. Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia ne tuovat liiketoiminnan uudistumiselle, entä miten hinnoittelemme uusia digitaalisia rahoitusvaroja? Kuinka investoijat voivat käyttää lohkoketjuteknologiaa liiketoiminnan edistämiseen tai hallitus julkisten menojen optimointiin?

Grobys sai tutkimustiiminsä kanssa äskettäin Liikesivistysrahastolta 50 000 euron apurahan hankkeeseen: Business Renewal using Digital Financial Markets and Blockchain.

– Tämä kertoo siitä, että tutkimuksemme laatu ja vaikuttavuus aletaan huomata.

Uusien tutkijoiden tutkimus liittyy tutkimusalustojen teemoihin

Vaasan yliopiston uusimmat Tenure track -tutkijat ovat Grobysin, Mäntylän, von Koskullin, Boutellierin ja Rannan lisäksi automaation apulaisprofessori Petri Välisuo, digitalisaation ja talousoikeuden tutkijatohtori Marika Salo-Lahti sekä tuotantotalouden tutkijatohtori Ahm Shamsuzzoha.

Jo aiemmin Vaasan yliopiston Tenure track -vakinaistamispolulle on palkattu johtamisen apulaisprofessori Rodrigo Rabetino, viestintätieteiden apulaisprofessori Heidi Hirsto, sosiaali- ja terveyshallintotieteen apulaisprofessori Pekka Valkama, joustavien energiajärjestelmien tutkijatohtori Miadreza Shafie-khah, energiajärjestelmien mallintamisen apulaisprofessori Xiaoshu Lü, taloustieteen tutkijatohtori Jaana Rahko ja polttomoottoriratkaisujen apulaisprofessori Maciej Mikulski.

Tenure track -tutkijat tekevät Vaasan yliopiston akateemisissa yksiköissä uusien tutkimusalustojen (VEBIC, Digital Economy ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab) mukaan suuntautunutta tutkimusta.

KUVA (linkkinä alla): Vararehtori Annukka Jokipii, apulaisprofessori Xiaoshu Lü, apulaisprofessori Niina Mäntylä, rehtori Jari Kuusisto, apulaisprofessori Catharina von Koskull, apulaisprofessori Rodrigo Rabetino, apulaisprofessori Pekka Valkama ja apulaisprofessori Petri Välisuo. Kuvaaja: Riikka Kalmi

Lisää aiheesta

• Tenure Track -menettely Vaasan yliopistossa

Lisätiedot

Rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8291, jari.kuusisto(at)univaasa.fi
Uudet Tenure track -tutkijat, yhteystiedot: https://bit.ly/2RMbXfR

Ammatillisen koulutuksen lehtori ja olympiamitalisti Pekka Niemelle on myönnetty opetusneuvosarvonimi. Ammatillisen koulutuksen ja erityisesti ammatillisen urheilijakoulutuksen saamaa huomionosoitusta juhlistetaan Tredussa Pedatorilla to 21.11.2019 klo 12 Hepolamminkatu 10, Tampereella.
 
Pekka Niemi on toiminut pitkään Tampereella ja Pirkanmaalla ammatillisessa koulutuksessa apulaisrehtorina, erityisopettajana ja urheiluvalmentajana. Hän oli mukana starttaamassa urheilijoiden ammatillista koulutusta 80-luvun loppupuolella. Oman, painonnoston olympiamitaliin huipentuneen, urheilu-uransa jatkoksi Pekka Niemi on valmentanut menestyksekkäästi urheilijoita maajoukkue- ja seuratasolla sekä Tampereen urheiluakatemian urheiluohjelmassa. Hän on aina kannustanut ja tukenut opiskelijoita, urheilijoita sekä urheilutoimijoita saavuttamaan tavoitteensa. Hän on pitänyt erittäin tärkeänä, että opetusministeriön myöntämä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tehtävä hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
 
Pekka Niemi oli vuonna 1986 silloisen Pirkanmaan ammattikoulun apulaisrehtorina vahvasti myötävaikuttamassa ja käynnistämässä urheilijoiden ammatillista koulutusta koko maassa sekä omassa oppilaitoksessaan. Nykyisin urheilijoiden ammatillista koulutusta Suomessa toteuttaa 15 oppilaitosta.
 

Kutsu median edustajille

Tervetuloa tapaamaan Pekka Niemeä Pedatorille

Tredu juhlistaa Pekka Niemelle myönnettyä opetusneuvosarvonimeä Pedatorilla to 21.11.2019 klo 12.00 Hepolamminkatu 10, A-rakennus, liikuntasali, Tampere.
 
Opetusneuvos Pekka Niemi sekä ammatillisen koulutuksen johtaja Outi Kallioinen, urheilukoordinaattori Juha Hämäläinen ja urheilijoiden opinto-ohjaaja Ulla Haavikko ovat median tavattavissa Hepolamminkadun kahvilassa to 21.11. noin klo 12.15 alkaen, Pedatorin avauksen jälkeen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tapaamispaikka on Hepolamminkatu 10, Tampere, L-rakennus, Tredun kahvila, lammenpuoleinen nurkkaus.
 
”Ilo oppia ja osata” on vuoden 2019 Pedatorin teemana. Pedatori on Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa vuosittainen järjestettävä pedagogisen kehittämisen ja verkostoitumisen tapahtuma. Tapahtuma on suunnattu henkilöstölle, opiskelijoille sekä yhteistyökumppaneille.
 

Lisätietoja:
Urheilijoiden ammatillinen koulutus ja Pekka Niemen merkitys Suomen ammatilliseen urheilijakoulutukseen
urheilukoordinaattori Juha Hämäläinen
p. 050 3030 776
 
Pedatori
kehittämispäällikkö Tiina Kauma
p. 050 577 0461

Turun ammatti-instituutissa 21.11.2019 järjestettävä Robotit työelämässä – elinvoimaa yrityksille -tapahtuma tuo tietoa robotiikan tarjoamista mahdollisuuksista pienille ja keskisuurille yrityksille. Ohjelmassa on tietoiskuja robotiikan ja uusien teknologioiden hyödyntämisestä pk-yrityksissä ja mahdollisuus myös kokeilla robotteja.

Aamupäivän tietoiskuissa kuullaan muun muassa työfysioterapeutin näkemyksiä yläraajojen kuormitustekijöistä ja robotiikan mahdollisuuksista vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta. Puettava ulkoinen tukiranka, exoskeleton, on uutta teknologiaa, jota voidaan hyödyntää teollisuuden ja terveydenhuollon töissä, esimerkiksi maalauksessa, sähköasennuksessa ja laivanrakennuksessa sekä potilastyössä.

Turun ammatti-instituutissa robotiikka on mukana opinnoissa sähkö- ja automaatioalalla, kone- ja tuotantotekniikassa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Näin teollisuusrobotit tulevat tutuiksi jo opintojen aikana. Työelämässä robotteja käytetään yhä enenevässä määrin esimerkiksi hitsaamoissa, koneistamoissa sekä muissa tuotantolaitoksissa. Uuden tekniikan käytössä on tavoitteena yritysten parempi tuottavuus ja tuotannon laatu.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa sekä käytännön työtehtävissä robotiikka on osa kuntouttavan hoitotyön laadunvarmistusta. Esimerkiksi riski virheisiin lääkkeiden jaossa, saadaan teknologian avulla poistettua. Uusi teknologia vapauttaa hoitajien aikaa asiakkaiden todelliseen kohtaamiseen, kun asiakkaan vointiin liittyvä tieto voidaan tarkistaa etukäteen esim. ennen kotikäyntiä. Samoin hoitotyön päätöksenteko nopeutuu ja varmistuu, kun teknologia mahdollistaa sujuvan moniammatillisen etäkonsultaation.

Robotit työelämässä – elinvoimaa yrityksille -tapahtuman järjestää uusien teknologioiden käyttöönottovalmiuksia Turun seudun pk-yrityksissä edistävä Roboreel-hanke 21.11.2019 klo 9-12. Paikkana on Juhannuskukkulan koulutalo (Kukkulakuja 3).

Lisätietoa:
projektikoordinaattori Virpi Hirvensalo, Turun kaupunki, Sivistystoimiala, projektitoimisto,
virpi.hirvensalo@turku.fi, p. 040 197 1393

Tapahtuman ohjelma ja aikataulu:
http://www.turkuai.fi/uutinen/2019-11-08_robotit-tyoelamassa-elinvoimaa-yrityksille

Viihdyttävä Tietokirjaraati ruotii viittä ajankohtaista tietokirjaa Jyväskylän Kirjamessuilla lauantaina 23.11 klo 12.45 Jyväsjärvi-lavalla. Kirjoja arvioivat Jyväskylän yliopiston kirjoittajakoulutuksen opettaja Elina Jokinen, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Raili Kivelä, kirjailija Keijo Siekkinen ja Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja Tuukka Tervonen. Raadin juontaa viestintäpäällikkö Anne Rutanen. Suosittu esitysformaatti on tuttu mm. Helsingin ja Turun kirjamessuilta.

Raatilaiset arvioivat kirjoja asteikolla 1–5, jolloin 1 tarkoittaa aivan surkeaa räpellystä ja 5 mykistävän upeaa tietokirjaa. Tietokirjaraadin järjestävät Suomen tietokirjailijat ry ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus.

Tietokirjaraati
lauantaina 23.11.2019 klo 12.45  
Jyväsjärvi-lavalla B-hallissa Jyväskylän Kirjamessuilla 
Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot:
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi
Jyväskylän Kirjamessut

Nuoret ovat kokanneet ja kuvanneet ruokia yhden vanhemman perheiden ja Marttojen yhteisillä ruokaklubeilla viime vuodesta alkaen pääkaupunkiseudulla, Turussa, Oulussa ja Kajaanissa. Nyt resepteistä ja kuvista on valmistunut makunystyröitä ja silmiä kutkuttava VeNyvän vinkit kokkaukseen -kirja. Nuoret kokit kannustavat kirjalla muita nuoria tekemään ruokaa ja leipomaan yhdessä perheen ja kavereiden kanssa.

Yhden Vanhemman perheiden Liiton koordinoimassa VeNyvä-hankkeessa 12–17-vuotiaat nuoret ja heidän vanhempansa ovat Marttojen kotitalousasiantuntijoiden ohjauksessa loihtineet monipuolisia ruokia papukeitosta kalanigireihin ja piparismoothieen. Kirjasta suussa sulavat reseptit löytyvät energiaa antavien arkiruokien, maailman makupalojen ja juhlatuulella -osioiden alta. Ruokaklubeilla ja kirjaa tehdessä on opittu monenlaisia asioita.

– Nyt osaan käsitellä kalaa, mihin en ollut aiemmin edes koskenut, kertoo turkulainen nuori.

Nuoret ovat lisäksi klubeilla opiskelleet ruokavalokuvausta ammattivalokuvaajien kanssa ja kuvanneet reseptikirjan kuvat. Kirjasta löytyykin ohjeet, joiden avulla onnistuu ottamaan houkuttelevia kuvia ruoka-annoksista ja niiden tekemisestä.

– Ruokaa kuvatessa kannattaa ensin miettiä idea ja sitä kuvaava tunnelma. Sen jälkeen voi sommitella ruoan ja mahdolliset muut kuvassa näkyvät asiat haluttuun tunnelmaan sopiviksi. Kirjan kuvat ovat taidolla aseteltuja, värikkäitä ja tunnelmallisia, kertoo Marttaliiton hankekoordinaattori Hanna Viita.

Maistuvia ruokia ja taidokkaita kuvia tärkeämpää ruokaklubeilla on kuitenkin ollut yhdessä tekeminen.

– Olen oppinut työskentelemään yhdessä toisten kanssa, pohtii nuori, joka on osallistunut nuorten Elastic chef -ruokaklubiin Oulussa.

Myös nuoren ja vanhemman yhteisillä Elastic family -ruokaklubeilla yhteinen tekeminen on noussut päärooliin.

– Ruokaklubilla on saanut viettää laatuaikaa tyttären kanssa. On erilaista, kun saa olla hetken yhden lapsen kanssa kaksistaan, iloitsee äiti Kajaanin ruokaklubilta.

Kokkaillessa ja yhteisen ruokapöydän tai piknikviltin ääressä syntyy muistoja. Reseptikirjasta löytyykin ruokaklubeilla kehitetyt ruokatarina-tehtävät, joiden avulla voidaan yhdessä muistella esimerkiksi perheen mieleenpainuvimpia ruokahetkiä ja miettiä, millaisia yhteisiä tarinoita halutaan kokata tulevaisuudessa.

Reseptivihko on ladattavissa maksutta omaan käyttöön martat.fi:stä.

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton koordinoima VeNyvä-hanke järjestää valtakunnallista vertais- ja vapaa-ajantoimintaa vanhempien eron kokeneille ja muille yhden vanhemman perheiden nuorille ja heidän vanhemmilleen. Ruokaklubit ovat osa VeNyvä-toimintaa. Klubeilla opitaan ruoanlaittoa ja muita arjen taitoja, ruokakuvausta ja vuorovaikutustaitoja sekä saadaan onnistumisen, osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksia.

Ruokaklubeja ohjaavat marttapiirien kotitalousasiantuntijat. Ruokaklubiyhteistyössä mukana ovat Marttaliitto, Uudenmaan Martat, Lounais-Suomen Martat, Pohjois-Pohjanmaan Martat ja Kainuun Martat sekä Turun seudun yksinhuoltajat, Oulun seudun yhden vanhemman perheet, Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat ja Kaapatut Lapset ry.

Lisätietoja

• Ladattava reseptivihko
• Hankepäällikkö Terhi Rapeli, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, 040 106 3421, terhi.rapeli@yvpl.fi
• Hankekoordinaattori Hanna Viita, Marttaliitto, 050 339 0494, hanna.viita@martat.fi
• VeNyvän kotisivu martat.fi:ssä
• www.yvpl.fi/venyva
• Facebook @venyvahanke
• Instagram @venyva

• Tuottajavastuu toimii hyvin, mutta ympäristön pelastaminen vaatii vastuun siirtämistä kierrätyksestä tuotesuunnitteluun
• Kasvavan verkkokaupan kierrätyskulut koituvat muiden maksettavaksi, ja tästä on lailla päästävä eroon
• Kotitalouksilla petraamisen paikka, mutta myös uusille kuluttajaa auttaville palveluille on kysyntää
• Sähköistyvät liikenne tuo kiertotalouteen autojen akut, jotka voivat toimia teollisuuden energiapiikkien tasoittajana

Nykyisin tuottajayhteisöjen jäsenet maksavat kierrätysmaksuja tuottamansa materiaalin määrän mukaan. Suomen Ympäristökeskus SYKE:n johtaja, professori Jyri Seppälän mukaan malli kaipaa muutosta. Jos maapallon kestokykyyn liittyvät ongelmat ja ilmasto-ongelmat halutaan ratkaista, nykyinen malli ei riitä. 

Tuottajien vastuu ympäristönäkökulmista pitäisi Seppälän mukaan siirtää nykyisestä kierrätysvaiheesta tuotantoketjun alkupäähän. Mitä parempi tuote, sitä vähemmän sen kierrätyksen tulisi yritykselle maksaa. Se olisi hyvä kannustin, Seppälä näkee.

”Tuottajia pitäisikin kannustaa tuotteiden valmistuspäässä tekemään hyvää tuotesuunnittelua, joka vähentäisi päästöjä koko tuotteiden elinkaaren aikana ja mahdollistaisi tuotteiden raaka-aineiden säilyttämisen mahdollisimman pitkään talousjärjestelmässä, Seppälä linjaa.

Seppälä puhui Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) järjestämässä neljännessä peräkkäisessä tuottajavastuuiltapäivässä Tampere-talossa. Tapahtuma keräsi yli 160 eri alojen asiantuntijaa kiertotalouden kysymysten äärelle.

Seppälän mukaan kiertotalous on tärkeää, mutta kierrätyksellä ei ilmasto-ongelmaa ratkaista.

”Kiertotalous on tärkeä ilmastolle siksi, että näin vähennämme neitseellisten luonnonvarojen kysyntää ja sitä kautta päästöjen syntymistä, mutta pelkällä kierrättämisellä tätä hommaa ei tulla ratkaisemaan.”

Vapaamatkustajat saatava kuriin

Kasvava verkkokauppa on lisännyt niin sanottua vapaamatkustajaongelmaa. Vapaamatkustajilla tarkoitetaan niitä tuottajia, jotka eivät ole hoitaneet lakisääteisiä jätehuoltovelvoitteitaan Suomeen. 

Ongelma syntyy siitä, että tuottajat vastaavat markkinoilta poistuvien tuotteiden jätehuollosta. Näin velvoitteensa oikein hoitaville tuottajille syntyy ylimääräisiä kustannuksia, koska kaikki tuottajat eivät osallistu järjestämiseen ja kustannuksiin.

”Jos jättää velvoitteensa hoitamatta, saa markkinoilla etua, ja se ei ole toivottava tilanne”, tuottajavastuuta valvovan Pirkanmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Teemu Virtanen tiivistää.

Tilanteen ratkaiseminen selkeillä linjauksilla olisi niin valvontaviranomaisten kuin suomalaisen kaupankin etu. EU:ssa asiaa on puitu pitkään, mutta asiaa vaikeuttaa se, ettei toisen maan lainsäädäntöä voi suoraan soveltaa toisessa maassa sijaitsevaan yritykseen.

Kotitaloudet tarvitsevat neuvontaa ja palveluita

Tuottajavastuuiltapäivässä esiteltiin joukko ratkaisuja kiertotalouden käytännön ongelmiin. Metallipakkauksia keräävän Mepak-Kierrätyksen tutkimuksessa havaittiin, että kotitalouksien metallijätteestä yli kymmenesosa oli kierrätykseen kelpaamatonta.

”Osa selittyy tietämättömyydellä, ja tiedotusta tarvitaan varmasti lisää. On kutenkin vaikea ymmärtää, miten 50 tuuman televisio joutuu pienmetallin sekaan”, Mepak-Kierrätyksen toimitusjohtaja Satu Estakari nauratti yleisöä vakavalla asialla.

Kotitalouksien osalta usein kyse on usein käytännön hankaluudesta. Tätä varten Lahden ammattikorkeakoulussa tehtiin mobiilisovelluksella toimiva pilottiprojekti, jossa kuluttajat saivat kilpailuttaa huonekalujen tai kodinkoneiden noudon tuottajavastuun hoitavalta yritykseltä.

”Tarve oli kova, sillä lähes sata kotitaloutta kysyi tarjousta. Toteutuneiden kuljetusten määrä jäi pieneksi, sillä käsitykset kuljetuksen hinnasta poikkesivat toisistaan. Jos tällainen yleistyisi, myös kuljetuskustannukset laskisivat ja tilaushalukkuus kasvaisi”, projektia johtanut Niklas Kaikonen sanoo.

Autojen akut tarjoavat uutta liiketoimintaa

Liikenteen sähköistyessä myös sähköautojen akkujen kierrättäminen ja uusikäyttö tulevat ennen pitkää ajankohtaisiksi. Vuonna 2060 noin 50 000 sähkö- ja hybridiautoa tulee arvokkaine akkuineen vuosittain elinkaarensa päähän, VTT:n tutkija John Bachér arvioi Tuottajavastuuiltapäivässä.

”Tämä on uusi tilanne verrattuna perinteiseen autoon, jossa yhtä yksittäistä arvokasta komponenttia ei ole ollut”, Bachér huomauttaa.

Tämä luo uusia liiketoimintamalleja, kuten akkujen leasingia maailmalla toimiville autovalmistajille. Samalla vanhan akun jäännösarvo voi luoda liiketoimintaa.

”Myös sitä kannattaa tutkia nyt, voimmeko valjastaa akun jäljellä olevan toiminnallisen arvon johonkin toiseen loppusovellukseen, kuten teollisuuden synnyttämän sähköenergian varastoimiseen”, Bachér sanoo.

TYNK

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.

Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK) ja Suomen Uusiomuovi Oy.

TYNK järjesti alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa keskiviikkona 6.11.2019.

Ohjelma ja lisätiedot:

www.tuottajayhteiso.fi/tuottajavastuuiltapaiva-2019

Teostolla käynnistyy kahden vuoden mittainen Teosto-Akatemia -ohjelma, jonka avulla työnteon tapoja ja osaamista kehitetään laajasti. Teosto-Akatemiassa osaamista kehitetään työnteon ohessa ja ohjelman päätteeksi teostolaiset voivat suorittaa virallisen tutkinnon. 

Musiikkiala on jatkuvassa muutoksessa ja teknologiset innovaatiot vauhdittavat sitä vuosittain. Myös ihmisten asiointitavat ja odotukset muuttuvat, joten Teostollakin toimintaa ja palveluita on kyettävä kehittämään ketterästi yhdessä asiakkaiden kanssa. 

Teoston henkilöstöllä on hyvin heterogeeninen osaamis- ja koulutustausta. Joukosta löytyy muun muassa kaupallista, teknistä, lainsäädännöllistä, viestintäalan, musiikkitieteen ja henkilöstöalankin osaamista.

”Kuten kaikkialla, myös meillä asiantuntijuuteen tarvitaan aiempaa monipuolisempaa osaamista, joka liittyy teknologioihin, kehittämisen metodeihin, johtamiseen ja tiimityöhön. Meidän ei tarvinnut miettiä pitkään, kun pohdimme, kenelle koulutusta tarvitaan ja tarjotaan. Kaikille, ihan jokaiselle teostolaiselle! Investointimme on aikapanoksena koko henkilöstön pitkäjänteiseen kouluttamiseen hurjan suuri, mutta uskomme osaamisen kehittämisen välttämättömyyteen. Siksi päätimme hakea ratkaisun, jossa kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua”, kertoo Teoston henkilöstöjohtaja Inka Huttunen.

Teosto-Akatemian koulutuskokonaisuudessa fokus on erityisesti asiakaslähtöisyydessä, työn tekemisen muutoksessa, ja johtamisen sekä esimiestyön kehittämisessä. Käytännössä koulutuksen aikana pureudutaan esimerkiksi palvelumuotoiluun, asiakkuuksien johtamiseen monikanavaisessa ympäristössä sekä tarkastellaan, millaista johtamista tarvitaan kokeilukulttuuriin kannustavassa työyhteisössä.

Jokaiselle koulutukseen osallistujalle on laadittu omia osaamistarpeita tukeva henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Jokaisen oppimispolku on siis omannäköinensä.

”Kun saimme tiedot kaikista hakeutuneista, hämmästyimme positiivisesti: yli 2/3 teostolaisista lähtee opintielle marraskuun lopulla, kun Teosto-Akatemia käynnistyy!”, Huttunen toteaa.

Opiskelua ilman kirjatenttejä

Inka Huttunen kertoo, että Teostolla on tarve kehittää osaamista yksilötasolla, jolloin työyhteisökin kehittyy.

Koulutuskokonaisuus rakentuu teostolaisten työhön yhteensovitettavista tutkinnoista. Osallistujat voivat suorittaa tuotekehitystyön, johtamisen- ja yritysjohtamisen tai liiketoiminnan erikoisammattitutkinnon.

”Oppisopimuskoulutus on monelle uusi tapa opiskella ilman kirjatenttejä tai lopputöitä”, kertoo opintokokonaisuuksien suunnittelussa tiiviisti mukana ollut Anne Varis Teostolta.

”Opinnot kytkeytyvät läheisesti työhömme ja lisäävät myös yhdessä tekemistä. Voimme porukalla pysähtyä tärkeiden asioiden äärelle ja jokaisella koulutukseen osallistujalla on oma työnohjaajansa talon sisältä”, Varis kertoo.

Inka Huttunen ja Anne Varis uskovat, että opiskelu lisää mielekkyyttä työn tekoon ja tarjoaa mahdollisuuksia kehittää omaa tehtävänkuvaansa ja tehdä osaamista näkyväksi.

”Toivon, että kaikki saavat Teosto-Akatemiasta uutta virtaa työhönsä ja paljon uutta osaamista!”, Huttunen summaa.

Lisätietoja:

Inka Huttunen, henkilöstöjohtaja, inka.huttunen@teosto.fi, 050 564 4555

Jatkuvasti kehittyvästä teknologiasta löytyy paljon potentiaalia ihmisten elämänlaadun ja terveyden parantamiseen. Lääketieteellinen koulutus on kehityksen myötä löytänyt uusia tapoja hyödyntää teknologiaa myös opetustyössä. Reaaliaikaisen ja tarkan videoteknologian avulla terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät jakamaan asiantuntemustaan kollegojensa ja oppilaidensa kanssa myös kesken vaativien leikkausten.

Videoteknologiaa käytetään nykyään jo melko laajasti tarkkuutta vaativien kirurgisten operaatioiden tukena. Esimerkiksi korvakirurgisia toimenpiteitä operoidaan ihmiskehon pienimmissä ja ahtaimmissa osasissa. Osa toimenpiteistä suoritetaan halkaisijaltaan vain 0,7 millimetrin levyisellä leikkausalueella käyttäen erityisen pieniä mikrotyökaluja. Tarkkuutta vaativassa työssä kirurgeilla pitää sopivien instrumenttien lisäksi olla mahdollisimman esteettömät näkymät operoitavaan alueeseen.

Näkymä leikkausalueeseen syntyy optisella stereoskooppisella zoomilla, mutta korkealaatuista videoteknologiaa tarvitaan, jotta muukin leikkaushenkilökunta, kuten hoitajat, harjoittelijat ja muut ammattilaiset pystyvät seuraamaan leikkauksen kulkua. Jos videoteknologian kautta leikkauksen seuraajille välittyvä kuva on huono tai heikkolaatuinen, heikentää se merkittävästi mahdollisuuksia leikkausten etäkatselun hyödyntämiseen opetustyökaluna.

Caussen korvaklinikka kouluttaa ammattilaisia reaaliaikaisesti ympäri maailmaa

Ranskalainen Caussen korvaklinikka on tunnettu asiantuntemuksestaan korva-, nenä, - ja kurkkukirurgian saralla. Klinikan kirurgit ovat osa LION-säätiön perustajaryhmää, jonka tarkoitus on yhdistää korvakirurgian ammattilaiset ympäri maailmaa virtuaalisen oppimisen verkostoon, jossa voidaan kehittää alan tutkimusta, koulutusta sekä potilastuloksia.

Klinikan investointi korkealaatuiseen videoteknologiaan mahdollistaa korvaklinikan leikkausosaamisen lähettämisen suorana lähetyksenä sairaaloihin ympäri maailmaa.

“Järjestämme LION-kongressin kolme kertaa vuodessa. LION on korva- nenä- ja kurkkukirurgian oppimisfoorumi. Toukokuussa 2019 LION-kongressiin osallistui 24 klinikkaa, ja tuhannet katsojat pääsivät reaaliaikaisesti kuulemaan ja seuraamaan Caussen korvakirurgian ammattilaisten työtä. Seuraava ammattilaisille suunnattu ilmainen tapahtumamme järjestetään joulukuun 10. päivä ja sitä voi seurata verkkosivuiltamme osoitteessa: www.lion-web.org ”, kertoo LION-säätiön presidentti ja korvakirurgian professori Wilko Grolman.

Ammattilaisten eristyminen omiin poteroihinsa voi estää lääketieteellisen tietotaidon leviämisen ympäri maailmaa.

“Tiedon jakaminen on oppimisen lähtökohta. Työmme tuloksena erikoistuneet klinikat ovat laajentaneet koulutustarjoomaansa ja jakavat nyt osaamistaan säännöllisesti osallistamalla leikkauksiin mukaan ammattilaisia ympäri maailmaa. Tämä ei olisi mahdollista ilman kehittynyttä videoteknologiaa”, Grolman jatkaa.

Poly G7500 mahdollistaa oppimisen ja osallistumisen tarkkuutta vaativissa tilanteissa 

Lääketieteellisen osaamisen jakaminen ei vaadi erikoistunutta lääketieteellistä tekniikkaa, mutta se vaatii erikoistuneita audiovisuaalisilta toteutuksia. Myös Caussen korvaklinikka on investoinut Polyn teknologiaan. Vaikka Poly G7500:n ensisijainen käyttö on suunniteltu keskisuurille ja suurille kokoustiloille, sitä voidaan helposti soveltaa useiden teollisuusalojen, kuten lääketieteen tarpeisiin.

Poly G5700:n Ultra HD 4K -videotarkkuus tarjoaa neljä kertaa yksityiskohtaisempaa kuvaa kuin tavallinen HD-näyttö. Teknologian avulla osallistujat pääsevät  tarkasti seuraamaan esityksen pienintäkin yksityiskohtaa. Konferenssinlaatuinen ääni takaa tiimin selkeän ohjeistuksen, mutta myös laadukkaan äänentoiston opetustarkoituksessa ympäri maailmaa.

Poly G7500:n lisäominaisuuksia on suunniteltu oppimisen tarpeisiin. Kuka tahansa voi langattomasti jakaa, merkitä ja tallentaa sisältöä myöhempää käyttöä varten. Näin esityksen aikana syntyneisiin ajatuksiin on helppo palata esityksen jälkeenkin. Melunvaimennus eliminoi tarpeettomat taustaäänet äänenlaadun maksimoimiseksi.

“Polyn kehittämä teknologia varmistaa laadukkaan koulutuksen kaikille -– olipa kyseinen opiskelija samassa leikkaussalissa ja tai toisella puolella maailmaa. Se on todella erinomainen oppimisen työkalu lääketieteen ammattilaisille, jotka pääsevät ratkaisumme myötä seuraamaan ja oppimaan leikkauksista omakohtaisesti”, kertoo Polyn EMEA toimistusjohtaja Paul Clark.

Lisätietoja:

Riina Rinkinen, hasan communications

riina.rinkinen@hasancommunications.fi

Sonal Bisht, Poly

+44 1753 723 726

sonal.bisht@poly.com

Tietokirjailijat ovat erittäin korkeasti koulutettuja, selviää Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenilleen tekemästä taloudellisesta tutkimuksesta. 85 prosentilla tutkimukseen vastanneista on vähintään ylempi korkeakoulututkinto ja puolella (49 %) on tutkijakoulutus (joko lisensiaatin tai tohtorin tutkinto).

Tutkimukseen osallistuneiden tietokirjailijoiden julkaisutahti on ollut varsin tiheä, eli uusi tietoteos on julkaistu noin kerran kahdessa vuodessa (mediaani). Yli neljännes on julkaissut teoksen vuosittain. Tietokirjailijaksi ryhdytään myös aiempaa nuorempana. Esikoistietokirjailijoiden mediaani-ikä on nyt noin 37 vuotta.

Suomen tietokirjailijat ry teetti tutkimuksen tietokirjailijoiden vuoden 2018 taloudellisesta asemasta. Tutkimus teetettiin keväällä 2019 sähköisenä kyselynä yhdistyksen jäsenille. Vastauksia saatiin 715, ja vastausaste oli 22 %. Tutkimuksen toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund. Sen tarkoituksena oli saada tietoa tietokirjailijoiden varsinaisesta tietokirjailijan työstään saamista tuloista ja muista tietokirjailijan työhön liittyvistä tulonlähteistä. Lisäksi tutkimus antaa tietoa suomalaisesta kirjailijakunnasta. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2013, ja se kuvasi tietokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2012.

Tietokirjailijan mediaanitulo oli reilut 1 000 euroa

Tietokirjailijoiden tulot varsinaisesta tietokirjailijan työstä ovat laskeneet, selviää Suomen tietokirjailijat ry:n teettämästä tutkimuksesta. Varsinaisesta tietokirjailijan työstä saatujen verollisten tulojen mediaani oli 1 111 euroa vuonna 2018, kun vuonna 2012 se oli 1 520 euroa. Tulojen alakvartiili vuonna 2018 oli 173 euroa ja yläkvartiili 4 607 euroa.

Tietokirjailijan työstä saaduilla tuloilla tarkoitetaan kaikkia niitä veronalaisia tuloja, jotka on saatu tietokirjailijan ominaisuudessa. Tulot muodostuvat eri lähteistä. Kaksi kolmasosaa (65 %) on kustantajilta saatuja teosten myynnin mukaisia tilityksiä. Lainauskorvaukset, jotka ovat tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausta kirjastolainaamisesta, muodostavat puolestaan 8 prosenttia varsinaisen tietokirjailijan työn tuloista. Muut palkat ja palkkiot varsinaisesta tietokirjailijan työstä muodostavat neljänneksen (26 %) tuloista.

Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) vastaajista ilmoitti tekevänsä muuta työtä voidakseen tehdä tietokirjailijan työtä. Alle 45-vuotiaista vastaajista neljä viidesosaa (82 %) teki muuta työtä voidakseen kirjoittaa tietoteoksia. Lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) 45–64-vuotiaasta vastaajasta teki muuta työtä voidakseen harjoittaa tietokirjailijan ammattia. Virallisen eläkeiän saavuttamisen myötä muuta työtä tekevien osuus laskee selvästi, ja 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vastaajista enää kolmannes (33 %) teki muuta työtä voidakseen kirjoittaa tietoteoksia.

”Halu julkaista kiinnostavaa tietoa saa korkeasti koulutetut tietokirjailijat tekemään monipuolisesti ja ahkerasti tätä työtä, vaikka siitä saatu rahallinen korvaus on vuositasolla keskimäärin vähäinen. Tuntipalkoille tässä hommassa ei siis monikaan pääse”, kommentoi tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund.

Lisätarvetta apurahoille

Varsinaisten verollisten tulojen lisäksi erilaiset apurahat muodostavat osan tietokirjailijoiden toimeentulosta. Tutkimuksen mukaan apurahojen mediaani vuonna 2018 oli 5 000 euroa, alakvartiili 2 750 euroa ja yläkvartiili 9 000 euroa. Saadut apurahat olivat keskimäärin melko pieniä, jolloin muiden tulojen merkitys korostuu. Kun apurahan suuruus kasvaa, myös sen merkittävyys toimeentulon kannalta lisääntyy.

Tutkimus on luettavissa Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla täällä.

Lisätiedot:
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi

Graafista muotoilua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Iia Meriläinen menestyi erinomaisesti kansainvälisessä julistekilpailussa. Hänen sai kunniamaininnan sekä voitti yleisöäänestyksen tuloksena 700 euron palkinnon.

Kilpailun järjesti nyt viidennen kerran Kreikan Chaniassa sijaitseva typografian museo, the Yiannis and Eleni Garedakis Museum of Typography. Kilpailu oli kohdennettu sekä ammattilaisille että opiskelijoille, ja sen teemana oli Typography: Window to the World.

Kilpailuun lähetettiin 530 työtä yhteensä 68 maasta. Tehtävä oli Xamkissa osa lehtori Tarja Brolan Julistepaja-opintojaksoa.

Kilpailun säännöissä toivottiin suunnittelijan inspiroituvan kotimaastaan. Iia Meriläisen voittoisassa julisteessa Suomen kansallislintu joutsen taipuu muodostaen maamme alkukirjaimen. Meriläisen kilpailutyö on tiedotteen liitteenä.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
lehtori Tarja Brola, tarja.brola@xamk.fi, 044 70208339
opiskelija Iia Meriläinen, iia.merilainen@edu.xamk.fi; 044 200 0791

Kilpailun tulostiedote: http://www.typography-museum.gr/5thpostercompetitionawards/

Kokoomusopiskelijat: Sivistysporvarit esittävät vaihtoehdon hallituksen koulutuspetokselle

Kokoomus julkaisi juuri vaihtoehtobudjettinsa. Kokoomusopiskelijat iloitsevat vaihtoehtobudjetin selkeästä panostuksesta sivistykseen ja koulutukseen. Koulutusleikkaukset rampauttivat suomalaista koulutusta merkittävästi. Nyt esitetty vaihtoehtobudjetti korjaisi monia koulutusleikkauksista aiheutuneita vahinkoja. Vaihtoehtobudjetti on suunnanmuutos, joka palauttaa sivistysporvarit takaisin Kokoomuksen eturintamaan.  

“Yhteinen tavoitteemme on, että vuonna 2030 yli puolella nuorista olisi korkeakoulututkinto. Tämä tavoite ei tietenkään toteudu itsekseen. Valitettavasti Rinteen hallituksen toimet koulutuspolitiikan saralla eivät ole riittäviä tavoitteen toteutumiseen. Kokoomuksen budjetissa lisättyjä korkeakoulujen aloituspaikkoja kompensoitaisiin, jotta korkeakoulutuksen laatu ei kärsisi saavutettavuuden kustannuksella. Korkeakouluja pääomitettaisiin miljardilla eurolla ja suomalaista huippututkimusta rahoitettaisiin 140 miljoonalla eurolla. Vertailukohtana korkeakoulutuksen leikkaukset olivat 355 miljoonaa ottaen huomioon hallituskauden mittainen indeksijäädytys. Nykyinen hallitus myy valtion omaisuutta ja käyttää rahat pysyvien menojen kattamiseen. Pääomittaminen tarjoaisi pitkän ja kestävän rahoituksen korkeakouluille”, iloitsee Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Juuso Mankonen.

Opiskelijat ovat monimuotoinen ihmisryhmä, joiden hyvinvointi on saatava kuntoon. Vaihtoehtobudjetissa esitetyt terapiatakuun toteutuminen ja lisäpanostukset Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiölle takaisivat sen, että opiskelijat olisivat opintojen aikana hyvinvoivia ja valmiita työelämän haasteisiin. Kun kaikki korkeakouluopiskelijat siirtyvät YTHS:n piiriin, on ensisijaisen tärkeää, että henkilöstöresurssit ovat riittävät heti vuoden 2021 alusta alkaen.

Opiskelijoiden toimeentuloon on myös esitetty parannuksia. Noin 60 prosenttia opiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Tulorajat ovat tällä hetkellä merkittävä kannustinloukku, joka on estänyt opiskelijoiden työkokemuksen kartuttamista ja ollut esteenä omalla työllä ansaitulle elintason nousulle. Vaihtoehtobudjetti esittääkin 50 prosentin korotusta tulorajoihin. Tämä tutkimusten mukaan lisäisi verotuloja ja toisi 30 miljoonaa euroa valtion kassaan samalla kun opiskelijoiden vapaus ja ansaintamahdollisuudet kasvaisivat. 

“Kokonaisuutena vaihtoehtobudjetti on hyvä osoitus siitä, kuinka koulutus ja sivistykselliset arvot ovat Kokoomuksen kovaa ydintä. Tämän budjetin koulutuksen rahoituksen ratkaisut ovat sellaisia, joista kehotamme istuvan hallituksenkin ottavan mallia”, summaa Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Juuso Mankonen

Yhteystiedot:
Juuso Mankonen
juuso.mankonen@kokoomusopiskelijat.fi
+358 40 143 6330

Äänekosken lukiossa järjestetään hyvinvointiviikko 25.11.2019 – 29.11.2019. Viikon starttaa yhteinen aamunavaus, jonka yhteydessä julkistetaan Liikkuvuutta oppimiseen – hankkeen puitteissa lukiolaisille tarjottavia etuja. Hankkeen myötä lukiolaisilla on mahdollisuus käydä ilmaiseksi kuntosalilla, uimassa tai keilaamassa. Lukiolaiset voivat ottaa käyttöönsä aktiivirannekkeen oman hyvinvointinsa seuraamiseksi.

Tiistaina teemana on uni ja lepo. Opiskelijoita ja opettajia aiheeseen tulee johdattelemaan LIKESin Anu Kangasniemi. Keskiviikkona rentoudutaan välitunnilla ja pelaillaan koulun yhteisellä liikuntavuorolla. Torstaina eettereihin ilmestyy lukiolaisten oma Podcast-sarja, jossa käsitellään opiskelijoiden jaksamista. Perjantaina hyvinvointia jaetaan myös koulun ulkopuolelle, kun lukiolaiset lahjoittavat perinteisesti keräämillään taksvärkkirahoilla hankitut lahjakortit Äänekosken kaupungin sosiaalitoimelle, joka jakaa ne vähävaraisille lapsiperheille. Perjantaina vietetään myös joulun avausta, ja lukion aulassa lauletaankin joululauluja pitkin päivää.

Mikäli haluatte lisätietoa Äänekosken lukion hyvinvointiviikosta, tai haastatella opiskelijoita tai opettajia, voitte ottaa yhteyttä lukion rehtoriin Jaana Taniin puh. 020 632 3170, jaana.tani@aanekoski.fi tai apulaisrehtori Sami Kallioiseen puh. 0400 115 264, sami.kallioinen@aanekoski.fi.

Koulutuskeskus Salpauksen Vipusenkadun kampuksella avataan ovet kaikenikäisille koulutuksesta kiinnostuneille tiistaina 26.11.2019. Kampukseen ja ammatillisessa koulutuksessa opiskeluun voi tutustua klo 9 – 15.

Avoimet ovet tarjoavat mahdollisuuden tutustua, millaisia vaihtoehtoja Salpauksen Vipusenkadun kampus voi tarjota opiskelusta kiinnostuneille. Päivän aikana voi tutustua Lahden Vipusenkadun kampuksen oppimisympäristöihin ja tutkintoihin ohjatuilla kierroksilla, työnäytöksissä ja toiminnallisissa pisteissä. Opiskelijat kertovat opiskelusta ja omista opintopoluistaan.

Avoimien ovien yhteydessä kampuksella järjestetään Teknologiatiistai-tapahtuma. Tänä vuonna Teknologiatiistain ohjelma on suunnattu erityisesti 9-luokkalaisille peruskoulunsa päättäville nuorille. Ohjelmassa on muun muassa teknologia-alojen työelämäterveiset, yritysesittelyjä sekä 3D- ja sublimaatiotulostimen sekä tarraleikkurin esittely. Teknologiatiistai on ammatillisten oppilaitosten ja teknologiateollisuuden yritysten yhdessä järjestämä tapahtuma, jossa nuoret, opettajat ja myös nuorten vanhemmat pääsevät tutustumaan kone- ja tuotantotekniikan opiskeluun ja opiskelupaikkoihin sekä ammattiosaajien työhön ja työpaikkoihin.

Salpauksen Lahden Vipusenkadun monialaisella kampuksella voi opiskella esimerkiksi autoalaa, kone- ja tuotantotekniikkaa, laboratorioalaa, logistiikkaa, puuteollisuusalaa, rakennusalaa tai vaikkapa taideteollisuusalaa. Vuonna 2018 valmistunut uusi Teknologiakampus on nykyaikainen ja innostava oppimisympäristö tekniikan alojen opiskelijoille ja työelämälle.

Salpaukseen voi hakea opiskelemaan ympäri vuoden jatkuvassa haussa, joka on tarkoitettu aiemman ammatillisen tutkinnon suorittaneille, alanvaihtajille, työelämässä osaamista hankkineille, lukion suorittaneille ja ylioppilaille, lukion keskeyttäneille sekä yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneille. Helmi-maaliskuussa oleva yhteishaku on tarkoitettu peruskoulun tai valmentavan koulutuksen päättäville nuorille sekä niille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä ammatillista koulutusta. Osaan tutkinnoista voi hakea ainoastaan jatkuvassa haussa. Näihin tutkintoihin peruskoulun päättäneet voivat hakea jatkuvan haun kautta.

Tutustu Vipusenkadun kampukseen Salpauksen sivulla 

Tutustu päivän ohjelmaan Salpauksen sivulla

Kysy lisää

Liisi Aro, opinto-ohjaaja, 044 708 0396, liisi.aro@salpaus.fi

Tuija Liikanen, opinto-ohjaaja, 0447081947, tuija.liikanen@salpaus.fi

Pirjo Nissinen, opinto-ohjaaja, 050 384 3938, pirjo.nissinen@salpaus.fi

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Teuvo Pakkalan kadun kampuksella järjestettävässä InnoStartti2019-tapahtumassa tiistaina 26.11.2019 Valossa, Kaleva Media, Boliden ja Saint-Gobain haastavat opiskelijat ideoimaan toimeksiantojaan.

Koko päivän kestävässä tapahtumassa liiketalouden ja International Business -koulutusten ensimmäisen vuoden opiskelijat ideoivat ja kehittävät yritysten tuotteita, palveluja ja toimintaa. Opiskelijoita on mukana noin 260, joista noin 50 on kansainvälisiä opiskelijoita. Ryhmät työskentelevät osin englanniksi.

InnoStartin avulla opintoihin halutaan saada aktiivista tekemisen meininkiä heti ensimmäisestä vuodesta lähtien. Tapahtuma on myös tärkeä työelämäyhteistyön muoto, jossa opiskelijat saavat soveltaa oppimaansa teoriaa käytäntöön. Samalla eri koulutusten opiskelijat saavat tilaisuuden tutustua toisiinsa ja verkostoitua keskenään.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tapahtumaa tiistaina 26.11. kello 8.30–15.00 Teuvo Pakkalan kadun kampukselle (Teuvo Pakkalan katu 19, Oulu).

Tapahtuma käynnistyy aamulla kello 8.30, jolloin toimeksiantajien edustajat antavat tehtävät tiimeille neljässä eri salissa. Iltapäivällä kello 12.00 semifinaaleissa kaikki tiimit esittelevät oman ideansa, joista opiskelijat äänestävät parhaat jatkoon. Finaalit ja palkintojenjako alkavat kello 13.30.

Lisätietoja:

Opettaja Terhi Mustakangas
040 595 3456
terhi.mustakangas@oamk.fi

Kansanvalistusseura (KVS) edellyttää, että ulkomailla asuvien perusopetusikäisten opetuksen järjestäminen turvataan eduskunnan budjettikäsittelyssä.

Valtiovarainvaliokunnalle lokakuussa osoitetussa asiantuntijalausunnossaan Kansanvalistusseura esittää, että Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin vuoden 2020 valtionavustus säilyy kuluvan vuoden tasolla. Verkkokoulun rahoitus ja toiminta on käytännössä eduskunnan lisärahoituksen varassa. Rahoitustarve on 300 000 €.

Ulkomailla asuu yli 2 miljoonaa suomalaistaustaista henkilöä, joista noin 300 000 on äänioikeutettuja Suomen kansalaisia. Kyse on tuhansien suomalaisten perusopetusikäisten lasten ja nuorten mahdollisuudesta oppia suomalaisessa koulussa.

Perheiden edellytyksistä palata takaisin Suomeen jatkamaan koulunkäyntiä, opiskelua tai työntekoa on pidettävä huolta. Kun syntyvyys vähenee, paluumuuttajat ovat Suomelle yhä arvokkaampia.

Mitä nuorempi ulkomaille muuttava lapsi on, sitä suuremmassa vaarassa hänen äidinkielensä on. Kun koulua käydään ulkomailla vieraalla kielellä ja äidinkieltä puhutaan vain kotona, sen kehitys pysähtyy ja taito taantuu. Kulkurissa ja Nomadskolanissa lasten äidinkielikieli säilyy ja kehittyy, mikä helpottaa koko perheen paluuta kotimaahan.

Digitaalinen opetus on kustannustehokasta ja vaikuttavaa

Suomesta ulkomaille muuttavien määrä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Sen myötä verkkokoulun oppilasmäärä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja ohjaustarve lisääntynyt.

Etäkoulu Kulkuria ulkomailla käyvät perusopetusikäiset voivat opiskella kaikkia peruskoulun aineita omalla äidinkielellään ja saada tarvittaessa myös päättötodistuksen. Nomadskolanin oppilaat opiskelevat ruotsia äidinkielenä ja suomea toisena kotimaisena kielenä.

Digitaalinen opetus on kustannustehokas, vaikuttava, kaikkialla maailmassa saavutettava, kasvavaan kysyntään skaalautuva ja erilaisiin tarpeisiin mukautuva palvelu ulkomailla asuville oppilaille. Tavoitamme vuosittain yli 400 ulkomailla asuvaa lasta ja nuorta sekä heidän perheensä.

Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin toiminnasta vastaa Kansanvalistusseura sr.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Lauri Tuomi, puh. +358 50 47 69 977, lauri.tuomi@kvs.fi

Toivotamme teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi koulumme virallisiin vihkiäisiin Suolahden yhtenäiskoululle 5.12.2019.

Päivä alkaa lipunnostolla koulun sisäpihalla klo 9.00.

Ohjelma:

9.00 Lipunnosto ja puhe

9.30 Ohjelmaa kolmella eri esiintymisareenalla uudella ja vanhalla puolella. Sama ohjelma toistetaan jokaisella lavalla kolmesti, joten kaikki pääsevät kiertämään ja näkemään halutessaan kaikki esitykset, yhden esityksen kesto n. 20 min.

11.00 Vieraille tarjolla hernerokkaa koulun piha-alueella, n. 200 ensimmäiselle.

Kahvitus koulun kotitalousluokissa.

Avoimet ovet klo 13.00 asti

Tilaisuudessa on talvitori, jossa kaikenlaista myytävää luokkien toimesta, maksutapana käteinen.

Pyydämme huomioimaan, että koulumme on kengätön koulu. Riisuthan tai pussitathan kenkäsi sisälletullessa, suojia sisäänkäynneillä.

Pysäköintipaikkoja on tarjolla rajoitetusti. Suosittelemme jättämään autot esim. entisen Asemakadun koulun pihalle lyhyen kävelymatkan päähän koululta. Huomioithan, että aamulla on runsaasti lapsia liikenteessä.

Tapahtuma on samalla koulumme joulujuhla.

Teknologiatiistai on ammattioppilaitosten ja teknologiayritysten yhteinen tapahtumapäivä. Ympäri Suomen järjestettävissä tapahtumissa nuoret, opettajat ja vanhemmat tutustuvat kone- ja tuotantotekniikan koulutuksen ja teknologiayritysten tarjoamiin mahdollisuuksiin tulevaisuuden ammattiosaajille.

Turussa Teknologiatiistai-tapahtuma järjestetään kaupunginkirjastossa tiistaina 26.11. klo 10–14. Tilaisuus on suunnattu yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita tekniikan alan opinnoista ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, sekä niille, jotka vielä pohtivat mihin kannattaisi hakeutua opiskelemaan.

Päivän vierailu koostuu kiertelystä toiminnallisilla rastipisteillä, joissa on tekemistä ja kokemista tekniikan eri osa-alueilta. Toiminnallisilla rasteilla kerrotaan myös opiskelumahdollisuuksien lisäksi mm.

• virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä opinnoissa ja työelämässä
• robotiikasta
• turkulaisesta laivanrakennuksesta ja hitsauksen uusimmista teknologioista
• 3D-tulostuksesta

Toiminnallisessa päivässä on mukana myös amk:n opiskelijoita ja teknologia-agentteja, sekä Teknologiateollisuuden MyTech-opiskelijalähettiläitä.

Lisäksi kello 16–17 pääkirjaston Studiossa pidetään tekniikan alan opintojen info- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa ovat mukana:

• koulutussuunnittelijaAnniina Ala-Prinkkilä, Meyer Turku Oy
• Meyer Turun TAI:n opiskelijoiden yhteyshenkilö Mika Haapalainen
• koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen, Turun Teknologiakampus
• työelämälehtori Matti Raho, STEAM Turun kaupunki,
• kone- ja talotekniikan opinto-ohjaaja Milla Lindström, Turun ammatti-instituutti
• amk:n opiskelijat

Turun kaupunginkirjaston tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Turun ammatti-instituutti, Raseko, Turun ammattikorkeakoulu, Koneteknologiakeskus Turku Oy ja Turun kaupungin sivistystoimiala.

Ammatilliset oppilaitokset 50 paikkakunnalla eri puolella Suomea järjestävät yhdessä teknologiateollisuuden yritysten kanssa Teknologiatiistai -tapahtumia 26.11.2019. Nuoret, opettajat ja nuorten vanhemmat pääsevät tutustumaan kone- ja tuotantotekniikan opiskeluun ja opiskelupaikkoihin sekä ammattiosaajien työhön ja työpaikkoihin.

– Nuoret sekä heidän vanhempansa tarvitsevat lisää tietoa ja omakohtaisia kokemuksia ammattiin opiskelusta, työstä ja teknologia-alan merkityksestä. On tärkeää, että oppilaitokset ja yritykset yhdessä nostavat ammatillisen koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet näkyväksi, sanoo johtava asiantuntija Milka Kortet Teknologiateollisuudesta.

Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan teknologiayritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa pelkästään vuoteen 2021 mennessä. Rekrytointitarpeesta noin 40 % kohdistuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin tai muuten ammattitaidon hankkineisiin.

• Teknologiatiistain verkkosivut: https://teknologiateollisuus.fi/fi/valtakunnallinen-teknologiatiistai

Lisätiedot, Teknologiateollisuus:
Milka Kortet, johtava asiantuntija, koulutus ja osaaminen, Teknologiateollisuus ry
milka.kortet@teknologiateollisuus.fi, puh. 050 569 7856

Lisätiedot, Turun kaupunginkirjaston tilaisuus:
Johanna Jernberg, lehtori, Turun ammatti-instituutti, koordinaattori, LiVe – Lisää vetovoimaa -projekti
johanna.jernberg@turku.fi, puh. 040 196 2442

Tuire Raudaskoski
projektipäällikkö, LiVe – Lisää vetovoimaa -projekti
tuire.raudaskoski@turku.fi, puh. 040 486 0835

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry sai oivallisen 20-vuotissyntymäpäivälahjan. Miljoonan lämpöpumpun raja täyttyy parahiksi juuri synttäreiden aikoihin. Pääasiassa kuluttajat ovat investoineet omia rahojaan noin 5 miljardia euroa. Niillä tuotetaan vuosittain yli 10 TWh lämpöä eli 15% Suomen lämmityksestä, säästetään noin 2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, ala työllistää noin 5000 henkilöä ja positiivinen vaikutus kauppataseeseen on satoja miljoonia.  SULPUn huippuesiintyjiä vilisevään Heurekan Juhlaseminaariin 21.11.2019 valtiovallan tervehdyksen tuo Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

80-luvun krapulasta uuteen nousuun 90-luvun lopulla

Lämpöpumppualahan oli olemassa jo 80-luvun alussa. 10 000 maalämpöpumppua saatiin vaihtelevalla menestyksellä markkinoille, kunnes vuonna 1984 käytännössä kaikki alan toimijat ajautuivat konkurssiin. Ala kärsi krapulaa yli 10 vuotta. ”Uusi nousu alkoi 90-luvun puolivälissä. Vuonna 1999 aika oli kypsäSuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n perustamiselle. Tuloksia alkoi tulla heti perustamisen jälkeen. Loan heitto ja kilpailijoiden haukkuminen markkinoinnissa väheni. Ihmiset alkoivat uskaltaa ostaa lämpöpumppuja. Alettiin miettimään lämpöpumppumarkkinan kasvattamista yhdessä, vaikuttamistyötä, alan yhteistä tiedotusta, laatuasioita kuten koulutusta ja sertifiointeja sekä kansainvälistä yhteistyötä”, kertoo Jussi Hirvonen, yksi perustajajäsenistä ja nykyinen SULPUn toiminnanjohtaja

Lämpöpumpuista koko kansan huvia 2000-luvun alkaessa

Lämpöpumppumyynnit jatkoivat vahvaa kasvua 2000-luvulla.  Ilmalämpöpumpuissa mentiin kymmenien tuhansien vuosimyynteihin, omakotitalorakentajat alkoivat valita yhä useammin maalämmön, öljylämmitykset alkoivat vaihtua maalämpöön, uudet pumpputyypit poistoilma- ja ilmavesilämpöpumput tuotiin markkinoille. Myös isompiin kohteisiin alkoi tulla lämpöpumppuja. EU:n uusiutuvan energian direktiivin siivittämänä ARAn energia-avustus vuonna 2011-12 paisutti maalämpövuosimyynnin 8 000:sta 14000 kappaleeseen. Toki erittäin kova krapula siitäkin sitten tuli, niin kuin avustuksista yleensäkin.

Ilmastomuutos teki lämpöpumppualasta hovikelpoisen

Alan kasvun myötä myös SULPU voimistui, yhtenäistyi, ministeriöiden ja virastojen ovet alkoivat aueta vaikuttamistyötä tekevälle yhdistykselle, joka, harvinaista kyllä, ei ollut siellä ruinaamassa rahaa vaan hyväksyntää ja markkinoiden esteiden poistamista ympäristöystävällisille, energiaa säästäville järjestelmilleen. Lobbaus-, valistamis-, tiedonjako- ja tuottamistyöstä riitti. Lämpöpumppuala alkoi haastamaan tosissaan perinteistä, tuotantokeskeistä lämmityksen pyhää kolmiota: sähkö – öljy – kaukolämpö.

Valtiovaltakin vähitellen huomasi tämän valtiolle halvan energian ja ympäristön säästöteknologian.  Lopullinen hovikelpoisuus lämpöpumppualalle alkoi tulla voimistuneen ilmastomuutoskeskustelun myötä. Huomattiin ja todettiin, että lämpöpumput ovat ja tulevat olemaan hyvin merkittävässä roolissa, välttämättömiä lämmityksen sähköistämisessä, uusiutuvan energian käytössä, hukkalämpöjen talteenotoissa, lämmön varastoinnissa sekä kulutuksen ohjausjärjestelmissä ja jäähdytyksessä.

Suomen suurin yksittäinen kuluttajan rahoilla tehty ympäristöteko

Lämpöpumppumarkkina on kehittynyt SULPUn 20-vuotisen historian aikana ripeästi niin, että jo vuoden 2019 loppupuolella, etuajassa ikään kuin syntymäpäivälahjana, saavutetaan jo tuo vuodelle 2020 visioitu miljoonan myydyn lämpöpumpun raja. Suomen lämpöpumpuilla tuotetaan yli 10 TWh vuodessa eli yli 15 % Suomen rakennusten lämmitystarpeesta. Lämpöpumppuihin on vuosien mittaan investoitu 5 miljardia euroa ja investoidaan puolen miljardin vuositahdilla.  Lämpöpumppuinvestoinnit lienevät Suomen suurin yksittäinen ympäristöteko, ainakin suurin kuluttajien rahoilla tehty.

Lämpöpumppuala voi röyhistää rintaansa myös kansainvälisesti. Asukaslukuun ja talouksiin suhteutettuna olemme lämpöpumppujen vuosimyynneissä maailman kolmanneksi paras lämpöpumppumaa Norjan ja Eestin jälkeen.

2020-luvulla lämpöpumppuja ostetaan 10 miljardilla eurolla

”Varovaisetkin visiot näyttävät vuodelle 2030 yli 20 TWh vuodessa lämpöpumpuilla tuotettua lämmitysenergiaa, mikä merkitsee lämpöpumpputuotantokapasiteetin ja investointien kaksinkertaistamista seuraavalla vuosikymmenellä. Lämpöpumppujärjestelmiä tullaan myymään 2020-luvulla miljoona kappaletta 10 miljardilla eurolla”, visioi Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Asuin- ja palvelurakennusten lisäksi yhä useammassa teollisuusrakennuksessa ja -prosessissa tullaan näkemään lämpöpumppuja. Jäähdytyksen yleistyminen lisää lämpöpumppujen kilpailukykyä. Tapahtuuhan se hyvin usein samalla laitteella ja investoinnilla kuin lämmitys. Lämpöpumppu tulee yleistymään kauko- ja aluelämmön ja -kylmän tuotannossa, kun lämmitystä sähköistetään ja kaikenlaisesta polttamisesta pyritään eroon.  Lämpöpumppujen rooli on merkittävä lämmön varastointijärjestelmissä sekä kulutuspään kysyntäjoustoissa sekä tehohuippujen hallintajärjestelmissä. Onhan lämpöpumppu ainutlaatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä.  

Lisätietoja:

Liitteen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n Juhlaseminaarin 21.11.2019 ohjelmasta, jossa myös historiakatsaus ja tulevaisuuden näkymiä sekä toiminnanjohtaja Jussi Hirvoselta, puh +358 50 500 2751, jussi.hirvonen@sulpu.fi, www.sulpu.fi