LAB-ammattikorkeakoulu on nimittänyt ensimmäisen hallituksensa. Hallitukseen on valittu yhdeksän varsinaista jäsentä. Puheenjohtajana toimii LUT-yliopiston rehtori KTT Juha-Matti Saksa.

LAB-ammattikorkeakoulu on työelämän innovaatiokorkeakoulu, joka toimii Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkossa. LABissa tarjotaan koulutusta viidellä eri alalla: sosiaali- ja terveysala, tekniikka, liiketalous, hotelli-, ravintola- ja matkailuala sekä muotoilu, taide ja visuaalinen viestintä.

LAB-ammattikorkeakoulun omistaa LUT-yliopisto. LAB aloittaa toimintansa 1.1.2020, kun Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut yhdistyvät.

Yritysten edustajista hallituksessa ovat Polttimo-konsernin hallituksen puheenjohtaja DI Pär-Gustaf Relander sekä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan toimitusjohtaja LT Juha Tuominen. 

Ennen perheyritykseen siirtymistään Relander työskenteli vuosia Rautella. Tuomisella on kattava ura lääketieteen tehtävistä mm. Terveystalon johtavana ylilääkärinä, HUSin johtajaylilääkärinä ja Hyksin medisiinisen tulosyksikön johtajana. 

Saimaan ammattikorkeakoulun entisisistä omistajakunnista hallituksessa on Imatran kaupungin apulaiskaupunginjohtaja OTM, VT Kaisa Heino. Heino on toiminut mm. Imatran kaupungin hallintojohtajana ja kaupunginlakimiehenä sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lakimiehenä.

Lahden ammattikorkeakoulun entisisistä omistajista LAB-ammattikorkeakoulun hallituksessa on Lahden kaupungilta kaupunginjohtaja FM Pekka Timonen. Timonen on työskennellyt aiemmin Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -juhlavuoden hankkeen pääsihteerinä, World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen johtajana sekä Helsingin kaupungin kulttuurijohtajana.

LAB-ammattikorkeakoulun henkilöstö on valinnut keskuudestaan lehtori KTM Jarmo Kemppisen ja KOE-opiskelijakunnasta puutekniikan opiskelija Camilla Pulkkisen. Lisäksi hallituksessa ovat LUT-yliopiston provost KTT Liisa-Maija Sainio ja LUT-korkeakoulujen päälakimies OTM, VT Riikka Sund.

”Olen erittäin iloinen ja ylpeä LAB-ammattikorkeakoulun uudesta hallituksesta. Valituilla on monipuolisesti erilaista osaamista ja kokemusta LABin koulutusaloilta ja vahvuusalueilta. Uskon, että yhdessä uudistamme sekä korkeakoulutusta että työelämää”, LUT-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö sanoo. 

Lisätiedot:

LUT-yliopisto, hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö | tuomo.ronkko@tejusa.fi, p. 050 387 6120

Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 50 paikkakunnalla eri puolella Suomea järjestävät yhdessä teknologiateollisuuden yritysten kanssa Teknologiatiistai-tapahtumia 26.11.2019.
Savonlinnassa Teknologiatiistaita vietetään aamupäivällä Talvisalon koululla ja iltapäivällä Mertalan koululla.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk järjestää tapahtuman yhteistyössä Ammattiopisto SAMIedun, Andritz Oy:n ja Joros Oy:n kanssa. Talvisalon ja Mertalan koulujen yläkoululaiset sekä Heikinpohjan koulun 6. luokkalaiset oppilaat pääsevät päivän aikana tutustumaan teknologia-alaan.

SAMIedu tarjoaa Teknologiatiistaina alueen peruskoululaisille tietoa teknologia-alasta ja välittää alan opiskelijoiden omia kokemuksia opiskelusta ammattiopistossa. Mukana esittelyssä on muun muassa UR-robotti sekä 3D-tulostin.

Xamk esittelee biotuotetekniikan sekä teollisen puurakentamisen koulutusohjelmia. Insinööriopiskelijat tutustuttavat koululaisia alaan. Oppilaat pääsevät Xamkin pisteellä tutustumaan biotuotteisiin sekä pelaamaan ja tunnistamaan muun muassa rakennusmateriaaleja.

Mukana päivässä ovat esittelemässä toimintaansa myös teknologia-alan yritykset Joros Oy ja Andritz Oy.

Savonlinnassa monipuolista teknologia-alan koulutusta

Savonlinnassa voi opiskella teknologia-alaa sekä SAMIedulla että Xamkilla. Teknologia-alat ovatkin tärkeä osa Savonlinnan koulutustarjontaa.

SAMIedu tarjoaa monipuolisia käytännön opiskelumahdollisuuksia alalla ja sillä on tiivistä koulutusyhteistyötä talousalueen yritysten kanssa. Xamk vastaa yritysten osaamistarpeisiin kouluttamalla eri alojen insinöörejä (AMK), lisäksi yhteistyötä tehdään jatkuvasti teknologia-alan yritysten kanssa.

Yritykset rohkaisevat nuoria alalle

Yritykset tarvitsevat alan osaajia ja töitä on tarjolla tälläkin hetkellä Savonlinnan seudulla. Esimerkiksi hitsaajille ja insinööreille on jatkuvasti kova kysyntä. Yritykset haluavatkin rohkaista nuoria alalle, jolla pääsee tekemään monipuolisia ja mielenkiintoisia töitä. Kaikkien ei myöskään tarvitse olla ”matikkaneroja”, sillä monenlaisia osaajia tarvitaan.

Joros Oy:n toimitusjohtaja Toni Pesonen korostaa, että työn luonne on muuttunut viime vuosien aikana todella paljon teknologia-alalla. - Ennen työssä vaadittiin työntekijöiltä paljon fyysisiä ominaisuuksia, nykyisin taas enemmän ongelmanratkaisua. Esimerkiksi meillä ennen putket taivutettiin lihasvoimin puulestejä vastaan. Nykyisin koneet hoitavat työn, mutta tekijällä pitää olla ymmärrys prosessista, jotta hän voi hallinnoida sitä.

- Nuoret ja heidän vanhempansa tarvitsevat lisää tietoa ja omakohtaisia kokemuksia ammattiin opiskelusta, työstä ja teknologia-alan merkityksestä. On tärkeää, että oppilaitokset ja yritykset yhdessä nostavat ammatillisen koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet näkyväksi, sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Milka Kortet.

Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan teknologiayritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa pelkästään vuoteen 2021 mennessä. Rekrytointitarpeesta noin 40 % kohdistuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin tai muuten ammattitaidon hankkineisiin.

Teknologiatiistain Savonlinnassa järjestää Xamkin Teknologiateollisuuden tulevaisuuden osaajat Etelä-Savossa – TEKOS 2020 -hanke. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon Ely-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.  
www.xamk.fi/tekos

Liitteenä tapahtuman ohjelma.

Lisätietoja:

Teknologiatiistain verkkosivut: https://teknologiateollisuus.fi/fi/valtakunnallinen-teknologiatiistai

Timo Huoman, tiimipäällikkö, yritysasiamies, Ammattiopisto SAMIedu
timo.huoman@samiedu.fi, puh. 044 550 6652

Ritva Käyhkö, lehtori, biotuotetekniikka, Xamk, ritva.kayhko@xamk.fi, puh. 040 649 7513

Toni Pesonen, toimitusjohtaja, Joros Oy, toni.pesonen@joros.fi, puh. 050 594 5035

Milka Kortet, johtava asiantuntija, koulutus ja osaaminen, Teknologiateollisuus ry
milka.kortet@teknologiateollisuus.fi, puh. 050 569 7856

Jämsän kaupungin työelämän kehittämistyö on palkittu Kunteko-gaalassa marraskuun 20. päivä. Kaupunki palkitaan aktiivisuudestaan kehittämistyössä ja erityisesti tuloksellisesta henkilöstölähtöisestä kehittämisestä.

Jämsän kaupunki on vuosien ajan monin tavoin panostanut työelämän laadun kehittämiseen. Tänä vuonna kaupungilla on toteutettu neljän eri hankkeen avulla muun muassa työn sujuvuutta, rekrytointeja, kehittämiskeskusteluja ja työmenetelmiä edistäviä toimenpiteitä.

Jämsäläinen hyvän työn malli on useamman vuoden aikana esimiesten ja henkilöstön kanssa kehitetty kaupungin työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelma. Hyvän työn malliin liittyen on kuluvan vuoden aikana uudistettu muun muassa kehityskeskustelukäytänteitä. Keskustelut sisältävät osion, jolla työelämän laatua voidaan kehittää toivottuun suuntaan. Keskusteluja käydään jatkossa kehityskeskustelukortteja apuna käyttäen.

– Minulla on vahva usko, että mallimme on hyvä työkalu kehittää työelämän laatua kaupungilla. Tällä hetkellä tärkeä työ on saada malli tavoitteineen tunnetuksi jokaiselle työntekijälle. Tärkeä työväline tässä on kehityskeskustelut, joiden kysymykset on juuri uusittu, kehittämispäällikkö Hannele Rahkonen sanoo.

Jämsän Ateria- ja Puhtauspalvelut liikelaitoksella on käynnissä Jämsässä opiskelevien nuorten iltatyöllistäminen.

– Sijaisten saatavuus Jämsän seudulla on heikko ateria- ja puhtauspalvelutehtäviin. Liikelaitos käynnisti syksyllä rekry -kiertueen alueen kouluilla, jonka tarkoituksena on ollut kertoa nuorille liikelaitoksen työmahdollisuuksista ja tutustuttaa nuoret työelämään ja työelämän pelisääntöihin palkallisella työhön tutustumisjaksolla, liikelaitosjohtaja Mervi Västinen kertoo.

Muita kaupungin tämän vuoden kehittämishankkeita ovat olleet Kollegiaalinen verkostoituminen ja oppiminen, joka toteutetaan yhdessä Hausjärven kunnan kanssa sekä Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kuntalaskutuksen helpottaminen.

Jämsän kaupungin kehittämistyön mahdollistajana Kunteko on ollut merkittävä yhteistyökumppani.

– Vuosien varrella olemme saaneet Kuntekosta potkua pienille ja isoille ideoille. Niistä on sitten poikinut ruohonjuuritasolla toimivia konkreettisia tekoja, hallintojohtaja Auli Korhonen kiteyttää.

Kunteko 2020 on kunta- ja maakunta-alan työelämän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja laatua edistävä kehittämisohjelma. Kunteko tukee ja tekee näkyväksi työelämän kehittämistä erilaisin tavoin.

Lisätietoja: 

hallintojohtaja Auli Korhonen p. 040 557 2146

Kainuun koulutustilanne on huononemaan päin. Muutenkaan ei näytä hyvältä – lähes kolmososa verotuloista tulee eläkeläisiltä. Maakunnan ja erityisesti kuntien taloustilanne on vaikea, ja tämä saattaa vaikuttaa esimerkiksi lukiokoulutukseen, joka on kunnan vapaaehtoisesti järjestettävissä oleva palvelu.

Lukiokoulutusta järjestetään lähes jokaisessa Kainuun kunnassa, mikä on hyvä asia. Ainoastaan Ristijärvellä ja Hyrynsalmella ei järjestetä lukiokoulutusta. Ammatillista koulutusta järjestetään ainoastaan Vuokatissa ja Kajaanissa. Ammattikorkeakoulutusta järjestetään Kajaanissa. Yliopistotasoista koulutusta Kainuussa ovat nykyisellään vain kertaluonteiset koulutusohjelmat, liikuntatieteen maisterikoulutus Sotkamon Vuokatissa tai yliopisto-opintojen suorittaminen verkon kautta eri yliopistoihin. Nämä mahdollisuudet eivät ole alkuunkaan riittävät!

Koulutus on Kainuun erityislaatuisuuden ja sijainnin takia sen tärkein elinvoimatekijä. Kun nuoret lähtevät muualle opiskelemaan, monet heistä jäävät sille tielle, eivätkä enää palaa kotiseudulleen tai -maakuntaansa. On tärkeää säilyttää ammattikoulu sekä erityisesti ammattikorkeakoulutus. On valitettavaa, ettei Kainuussa enää järjestetä pysyvää, kasvavaan osaajien kysyntätarpeeseen vastaavaa, yliopistotasoista koulutusta.

Mikäli lukiokoulutusta vähennetään, joutuvat monet lähtemään vasta 15-16-vuotiaina kotoaan opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Näin on jo ammatillisen koulutuksen kohdalla. Tilannetta ei helpota se, että ammattikoulussa on yhä enemmissä määrin etäopiskelua, ilman opettajaa. On tärkeää huolehtia siitä, että lukiokoulutusta on jatkossakin tarjolla ympäri Kainuuta, ja panostaa ammatillisen koulutuksen laatuun.

Tietyillä aloilla Kainuussa on työvoimapula. Maakunnallinen nuorisovaltuusto katsoo, että olisi erittäin tärkeää, että näiden alojen koulutukseen panostettaisiin tarpeeksi. Nuorisovaltuusto katsoo myös, että oppisopimusta olisi ryhdyttävä hyödyntämään enemmän Kainuussa. Oppisopimuskoulutus olisi kaikkien etu – nuori hankkisi käytännön harjoittelun kautta itselleen ammatin, yritys saisi itselleen motivoituneen työntekijän, ja Kainuuseen jäisi nuoria asumaan.

Lisätiedot:

Petri Pesonen, 1. vpj
Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuusto
puh. 044 305 3485
petripesonen@outlook.com

Varsinais-Suomen vuoden YES Agentti 2019 on Salon seudulla toimiva yrittäjyyskasvatuksen kehittämistiimi, Sykäys-tiimi. Tunnustus on annettu merkittävästä työstä yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä.

YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustuksen on myöntänyt YES Varsinais-Suomi ja Valtakunnallinen YES ry.

– Sykäys-tiimi on tehnyt pitkäjänteistä työtä yrittäjyyskasvatuksen parissa Salossa, ja se on toiminut erinomaisena mallina seudullisesta tiimityöstä myös valtakunnallisesti. Yrittäjyyskasvatus ei ole yhden opettajan vastuulla eikä se rajoitu oppilaitoksen sisään, mikä on hyvin ymmärretty Salossa, sanoo YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio.

Jo vuodesta 2006 Salossa toiminut Sykäys-tiimi ideoi, koordinoi ja ohjaa alueellista yrittäjyyskasvatusta. Se rakentaa yhteisiä alueellisia tapahtumia eri kouluasteiden, koulujen ja yritysten välillä sekä viestii, levittää ja rohkaisee kokeilemaan hyviä yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä. 

–Sykäys-tiimi on vaikuttava verkostotoimija, joka on mahdollistanut niin opettajien kuin lasten ja nuortenkin yrittäjyysosaamisen ja yrittäjämäisen asenteen kehittymisen. Verkostoihin on otettu aktiivisesti mukaan myös yrittäjät ja työelämän edustajat. Tänä vuonna tiimi on muun muassa kannustanut nuoria ja opettajia yrittelijäisyyteen, edistänyt hyvien mallien ja käytäntöjen jakamista ja hyödyntämistä, auttanut opettajia yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa sekä luonut mahdollisuuksia työelämälähtöisiin oppimisympäristöihin, Vainio kertoo.

Sykäys-tiimiin kuuluu opettajia eri kouluasteilta (perusaste, toinen aste ja korkea-aste). Edustettuna ovat myös Salon kaupunki, Yrityssalo Oy, YES Varsinais-Suomi, Salon 4H-yhdistys ry, Nuori Yrittäjyys ry ja Salon alueen yrittäjäyhdistykset.

Tunnustus annettiin Yrittäjyyden Ytimessä -tapahtumassa Turussa 20.11. Palkintoa olivat noutamassa Sykäys-tiimin jäsenistä Riikka Nurmi Salon kaupungista ja Pirkko Korhonen Perniön lukiosta. Tunnustusta olivat jakamassa Valtakunnallisen YES ry:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurvonen, YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen ja Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter. 

Valtakunnallinen YES ry ja YES-verkosto palkitsee vuosittain jokaiselta YES-alueelta toimijan, joka on työssään edistänyt esimerkillisesti yrittäjyyskasvatusta. Kaikki Suomen Vuoden YES Agentit julkistetaan 12. joulukuuta Helsingissä. 

Lisätiedot:

YES Varsinais-Suomi, aluepäällikkö Johanna Vainio, 050 3588 409, johanna.vainio@yrittajat.fi

 Salon kaupunki, erityisasiantuntija Riikka Nurmi, 044 778 7708 riikka.​nurmi​@​salo.​fi​

Kuvassa vasemmalta oikealle Lauri Kurvonen, Sanna Lehtonen, Pirkko Korhonen, Riikka Nurmi, Johanna Vainio ja Hanna Munter.

Nyt vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien viikkoa, jonka teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. Vammaiset lapset ja nuoret haluavat harrastaa ja tehdä samoja asioita kuin muutkin ikäisensä, mutta käytännössä yhdenvertaisuus muiden lasten kanssa toteutuu huonosti.

Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyyn vastanneista alle 16-vuotiaista tai heidän vanhemmistaan 69 prosenttia oli sitä mieltä, että harrastuksiin osallistuminen oli onnistunut huonosti tai melko huonosti. Osallistumista estivät esimerkiksi henkilökohtaisen avun, kuljetuspalveluiden ja tulkkauspalveluiden puutteellisuus. Lapsilla ja nuorilla oli runsaasti tarvetta henkilökohtaiselle avulle, mutta iso osa heistä ei saanut joko lainkaan henkilökohtaista apua tai sen määrä ei ollut riittävä. Harrastuksissa ja muissa vapaa-ajan toiminnoissa avustaminen jäi usein vanhemmille, jotka olivat muutenkin suurimmalta osin vastuussa avustamisesta vuorokauden ympäri.

Vammaisten lasten ja nuorten oikeus yhdenvertaiseen oppimiseen ja koulutukseen toteutuu kyselyn tulosten perusteella huonosti. Alle 16-vuotiaiden ikäryhmässä 64 prosenttia oli kokenut syrjintää koulutuksessa. Syrjinnän kokemuksia aiheuttivat etenkin riittämätön oppimisen tuki, liian suuret opetusryhmät sekä pienryhmäopetuksen puute. Myös opettajilta koettiin puuttuvan osaamista vammaisten oppilaiden kohtaamiseen ja heidän oppimisensa tukemiseen. Noin kolmannes oli kohdannut koulussa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä ongelmia usein tai melko usein. Vastaajat kertoivat myös kiusaamiskokemuksistaan koulussa. Vastaukset kertovat karua kieltä viime vuosien kehityksestä, jossa koulutukseen on kohdistunut kovia leikkauksia ja samaan aikaan kouluinkluusiota on toteutettu säästötoimenpiteenä.  

Vammaisille ja toimintarajoitteisille lapsille on varmistettava riittävä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Kouluinkluusion onnistumiseen tarvitaan riittäviä resursseja, erityisosaamista sekä kaikille sopivia oppimisympäristöjä. Vammaisen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta on tärkeää, että hän pääsee myös vapaa-ajallaan osallistumaan ja tapaamaan muita saman ikäisiä ilman vanhempiaan. Tarpeiden mukaiset palvelut tukevat vammaisen lapsen yhdenvertaista osallistumista ja auttavat myös koko perhettä jaksamaan. Hallitusohjelman tavoite turvata harrastus jokaiselle lapselle tulee toteuttaa vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset huomioiden.

Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna 2016. Vammaisfoorumi ja Ihmisoikeuskeskus toteuttivat keväällä 2018 kyselyn YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kyselyyn vastasi 164 alle 25-vuotiasta vammaista lasta ja nuorta tai heidän vanhempaansa. Koska kyselyn otos ei ollut edustava, tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia vammaisia lapsia ja nuoria. Niitä voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. Ne ovat myös linjassa sen kanssa, millaista viestiä vammaisjärjestöjen neuvontapalveluihin tulee vammaisperheiltä.

Raportti: Vammaisfoorumi ja Ihmisoikeuskeskus (2019): ”Äiti on mun avustaja”. Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyn tuloksia. Vammaiset lapset ja nuoret 

<< https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/09/RAPORTTI-Lapset-ja-nuoret.pdf >>

Lisätietoja:

Sari Valjakka, Autismiliitto ry, (sari.valjakka@autismilitto.fi p. 050 308 7806)

Tanja Salisma, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, (tanja.salisma@tukiliitto.fi, p. 050 3160 663)

____________

Handikappforums utredning: Rätten att vara sig själv förverkligas dåligt för barn med funktionsnedsättning

Nu firar vi den internationella veckan för barnens rättigheter, vars tema är barnets rätt att få vara sig själv. Barn och unga med funktionsnedsättning vill ägna sig åt hobbyer och göra likadana saker som jämnåriga. I praktiken förverkligas jämställdheten med andra barn tyvärr dåligt.

Av de under 16 åriga barn, eller deras föräldrar, som besvarat Handikappforums och Människorättscentrets enkät, var 69 procent av den åsikten att deltagandet i hobbyer hade lyckats dåligt eller rätt dåligt.  Hindren för deltagandet var brister i personlig assistans, färdtjänster och tolkningstjänster för att nämna några exempel. Barn och unga hade stort behov av personlig assistans, men en stor del av dem fick antingen ingen, eller otillräcklig, personlig assistans. Hjälpandet ankom ofta på föräldrarna inom ramen för hobbyer och andra fritidsaktiviteter. De är annars också huvudansvariga för hjälpen dygnet runt.

Rätten till inlärning och utbildning förverkligas dåligt för barn och unga med funktionsnedsättning, enligt enkäten. I under 16-åringarnas grupp hade 64 procent upplevt diskriminering inom utbildningen. Upplevelser med diskriminering förorsakades också av bristfälligt stöd i inlärningen, överdimensionerade grupper och bristen på lärande i små grupper. Man upplevde också att lärarna hade brister i bemötandet med elever med funktionsnedsättning och i stödandet av deras inlärning. Cirka en tredjedel hade stött på problem relaterade till tillgängligheten, ofta eller rätt ofta. Enkätens svarare berättade också om sina mobbningsupplevelser i skolan. Svaren talar sitt dystra språk om utvecklingen under de senaste åren, med hårda nedskärningar inom utbildningen samtidigt som inklusion inom skolan förverkligats som sparåtgärd.

Ett tillräckligt stöd bör säkerställas för barn med funktionsnedsättning, inom inlärning och skolgång. För att inklusion inom skolan ska lyckas behövs tillräckliga resurser, specialkompetens och inlärningsmiljöer som passar alla. För barn och unga med funktionsnedsättning är det viktigt med tanke på den personliga utvecklingen att hen även får delta och träffa jämnåriga utan föräldrar på fritiden. Behovsanpassade tjänster stöder det jämställda deltagandet för barn med funktionsnedsättning och hjälper också hela familjen att orka. Regeringsprogrammets målsättning att säkra hobbyverksamhet för vartenda barn ska förverkligas så att barnen med funktionsnedsättning tas med i beräkningen.

Finland ratificerade 2016 FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. På våren 2018 genomförde Handikappforum och Människorättscentret enkäten om hur FN:s funktionshinderkonvention förverkligas i Finland. I enkäten deltog 164 barn och unga med funktionsnedsättning under 25 år, eller deras föräldrar. Eftersom enkätdatan inte är tillräckligt representativ kan resultaten inte generaliseras att gälla alla barn och unga med funktionsnedsättning. Resultaten kan ändå betraktas som riktgivande. Resultaten är även i linje med budskapet till funktionshinderorganisationernas rådgivning från familjer med barn som har en funktionsnedsättning.

Rapport (på finska): Vammaisfoorumi ja Ihmisoikeuskeskus (2019): ”Äiti on mun avustaja”. Handikappforums och Människorättscentrets enkätresultat. Barn och unga med funktionsnedsättning

<< https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/09/RAPORTTI-Lapset-ja-nuoret.pdf >>

Vidare information:

Sari Valjakka, sakkunnig inom påverkansarbete, Autism Finland rf, (sari.valjakka@autismilitto.fi p. 050 308 7806)

Tanja Salisma, jurist, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, (tanja.salisma@tukiliitto.fi, p. 050 3160 663)

Marica Nordman, jurist, SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder (marica.nordman@samsnet.fi p. 050 4430 576)

Haaga-Helian perustama virolainen säätiö haki loppuvuodesta 2018 toimilupaa Tallinnaan perustettavalle ammattikorkeakoululle, Nordic School of Hospitality & Innovation. Viron opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan myöntänyt korkeakoululle toimilupaa.

Korkeakoulussa olisi täydessä laajuudessaan ollut noin 400 opiskelijaa ja se olisi tarjonnut bachelor-tasoisen tutkinnon hospitality-alalle. Opetustarjonta on rakennettu yhteistyössä seuraavien partnereiden kanssa: International University Bad Honnef (Saksa), Breda UAS (Hollanti), Estonian Business School (Viro) sekä Fairleigh Dickinson University (USA). Opetuskieli olisi ollut englanti. Koulutus olisi ollut maksullista, ja Suomen näkökulmasta kyse olisi ollut koulutusviennistä. Hankkeen vastuutaho oli Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, joka perusti teknisistä syistä virolaisen säätiön tätä tarkoitusta varten. Koko hanke on toteutettu erittäin läheisessä yhteistyössä virolaisen hotelli-, ravintola ja matkailuelinkeinon kanssa.

Hankkeseen liittyvä akkreditointitilaisuus järjestettiin keväällä 2019, ja sen pohjalta Viron korkeakoulujen arviointineuvosto EKKA suositteli Viron opetus- ja kulttuuriministeriölle toimiluvan myöntämistä. Lopullinen toimilupa luvattiin myöntää jo kesällä, mutta asia viivästyi usealla kuukaudella. Marraskuun alkupuolella hankkeen vastuuhenkilöt kutsuttiin Viron opetus- ja kulttuuriministeriöön, missä heille todettiin, että ministeriöllä ei ollut mahdollisuutta myöntää toimilupaa Viron poliittisen tilanteen vuoksi – erityisesti EU:n ulkopuolelta tuleviin opiskelijoihin liittyen.

Opetus- ja tiedeministeri Mailis Repsin allekirjoittamassa virallisessa päätöksessä viitataan varsin laajalti suunnitellun oppilaitoksen kansainväliseen opiskelijakuntaan ja todetaan myös Viron sisäasianministeriön kielteinen kanta asiassa. Muina perusteina nostetaan esille mm. konseptin taloudellinen kestävyys, korkea lukukausimaksu sekä epäilykset suunnitellun henkilöstömäärän riittävyydestä.

- Olemme erittäin pettyneitä tähän päätökseen. Olimme valmiita investoimaan Viroon ja hankkeellamme oli vahva elinkeinon tuki. Nyt ajamme Viron toiminnot hallitusti alas ja luovumme meille varatusta Porto Franco -toimitilasta. Emme kuitenkaan miellä itseämme häviäjiksi, sillä meillä on hallussamme varsin innovatiivinen konsepti, joka yhdistää innovaatiotoiminnan ja hospitality-alan koulutuksen, dynaaminen ja yhteistyökykyinen kansainvälinen konsortio sekä opetettavat akateemiset sisällöt. Hyödynnämme näitä kaikkia elementtejä niin Suomessa kuin kansainvälisissäkin toiminnoissamme. Vastaavanlaisen oppilaitoksen perustamista johonkin toiseen maahan ei myöskään ole poissuljettu, toteaa Haaga-Helian rehtori ja toimitusjohtaja sekä Viroon perustetun säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Teemu Kokko.

Lisätietoa: 

Projektijohtaja Ari Björkqvist
ari.bjorkqvist@haaga-helia, +358 40 556 8866

Haaga-Helian rehtori ja toimitusjohtaja Teemu Kokko
teemu.kokko@haaga-helia, +358 50 555 1131

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Hämeen piiri juhlivat Lastenoikeuksien päivää solmimalla kumppanuussopimuksen.

Juhlapäivänä allekirjoitettava kumppanuussopimus vakiinnuttaa ja laajentaa yhteistyötä, jolla liitetään MLL:n vapaaehtoistoiminta osaksi opintoja ja mahdollistetaan uudenlainen työssäoppimisympäristö.

Tredun opiskelijat ovat vuosia saaneet arvokasta oppia MLL:n Hämeen piirin alueen perhekahviloissa ja perhekummitoiminnassa. Kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opintoja tukevan yhteistoiminnan toivotaan yhä laajentuvan.

Unelmissa siintää uusi perhekahvila Tampereelle. Tredun Helmi -hyvinvointikeskuksen yhteyteen suunniteltu perhekahvila tulisi olemaan matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tarjoaa perheille apua ja tukea vertaiselta vertaiselle. Perhekahvilat perustuvat vapaaehtoistoimintaan, jota opiskelijat täydentävät.

Perhekummitoiminnassa lapsiperhe saa vapaaehtoisesta rinnallakulkijan ja apua arkeen. Opiskelijalle toiminta on osa opintoja.

Lisätietoja

Koulutuspäällikkö Terhi Rissanen
p. 050 576 1416
Terhi.Rissanen@tampere.fi

Järjestöpäällikkö Tia Valden
p. 040 722 1641
tia.valden@mll.fi

Koordinaattori Kati Kenttälä
p. 044 355 8329
kati.kenttala@mll.fi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamassa METAFor-hankkeessa kehitetään monitasoista opetus- ja koulutusohjelmaa metsien kestävän käytön ylläpitämiseksi Suomessa ja Venäjällä. Suomalaiset ja venäläiset metsäalan organisaatiot sekä opetuksesta ja koulutuksesta vastaavat tahot edistävät asiaa nyt ensimmäistä kertaa yhdessä.

Kolmevuotinen Multi-level Education Towards Advanced Forestry (METAFor) -hanke luottaa opetuksen ohella koulutustapahtumien ja seminaarien voimaan. 

Opetusmateriaali kaikkien saataville

Hankkeen aikana Suomessa ja Venäjällä järjestetään yhteensä parikymmentä koulutus- ja opetustapahtumaa yliopisto-opiskelijoille, koululaisille ja metsäalan ammattilaisille. Kaikki opetusmateriaali tulee avoimeen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Suomessa opetuksen kehittämisestä vastaa Helsingin yliopiston metsätieteellinen tiedekunta.

– Meillä on valmiudet tarjota räätälöityä opetusta tarpeen mukaan. Samalla elvytämme vanhoja yhteyksiä Pietarin metsäyliopiston kanssa, professori Pasi Puttonen toteaa.

Metsäalan seminaareissa kartoitetaan metsien kestävän käytön ongelmia ja pyritään löytämään vastauksia niiden ratkomiseksi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Ensimmäinen metsäseminaari järjestettiin lokakuussa Pietarissa. Luken erityisasiantuntijana toimivan projektipäällikkö Ekaterina Shorokhovan mukaan seminaari oli onnistunut ja herätti laajaa kiinnostusta.

– Osallistujia oli paristakymmenestä organisaatiosta ja Pietarin Suomi-talo puitteiltaan juuri oikea paikka seminaarin järjestämiseen. Samanaikaisesti seminaarin kanssa Venäjä sai uuden liittovaltion metsäviraston johtajan, Shorokhova kertoo.

Metsäviraston uudelleenorganisointi saattaa ennakoida muutoksia metsäpolitiikassa. Venäjä hakee nyt suuntaansa metsätalouskysymyksissä, ja tähän liittyvä koulutus on kaikkien osapuolten etu.

Seminaariin osallistuneella hankkeen ohjausryhmällä on merkittävä rooli hankkeen tavoitteiden toteutumisessa.

– Metsätalous on tärkeää molemmille maille. Omalta osaltamme pyrimme luomaan ja ylläpitämään yhteyksiä metsäsektorilla kestävän kehityksen ylläpitämiseksi, ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Pajuoja Metsätehosta korostaa.

Luken lisäksi hankkeeseen osallistuvat Helsingin ja Lappeenrannan yliopistot, Pietarin metsäyliopisto ja Karjalan Tasavallan Tiedeakatemian Metsäntutkimuslaitos. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat edustajat Metsäteho Oy:stä, Metsäteollisuus ry:stä, Metsähallituksesta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.  Venäjältä ohjausryhmässä on edustus muun muassa liittovaltion metsävirastosta, joka on osa Venäjän Luonnonvaraministeriötä. Tutkimusta rahoittaa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelma.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Ekaterina Shorokhova, Luke, p. 029 532 2408, ekaterina.shorokhova@luke.fi
Tutkija, hankekoordinaattori Ilkka Vanha-Majamaa, Luke, p. 029 532 2532, ilkka.vanha-majamaa@luke.fi
Professori Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto, p. 040 574 6058, pasi.puttonen@helsinki.fi
Tutkija. Dr. Igor Dukeov, Lappeenrannan yliopisto, p. 050 452 3191, igor.dyukov@lut.fi
Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy, p. 040 528 4359, heikki.pajuoja@metsateho.fi
Päällikkö Juha Palokangas, Metsäteollisuus ry, p. 0400 991 467, juha.palokangas@forestindustries.fi
Tutkimusyhteistyöpäällikkö Aimo Saano, Metsähallitus, p. 0400 346 467, aimo.saano@metsa.fi

Multi-level Education Towards Advanced Forestry (METAFor) -hanke

Turun kaupunginhallitus päätti lokakuussa 2018, että musiikin opetusta ja koulutusta varten perustetaan kaupungin omistama voittoa tavoittelematon yhtiö, Turun musiikinopetus Oy. Uuden yhtiön alle tulevat sekä Turun konservatorion ja Turun seudun musiikkiopiston toiminnot. Turun kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 25.11.2019.

Turun musiikinopetus Oy:n toiminnan käynnistäminen on edennyt vaiheeseen, jossa luovutussopimus yhdistyksiltä yhtiöille on valmistumassa. Yhtiö on esittänyt toiminnastaan kaupunginhallituksen 2.10.2018 edellyttämän selvityksen ja pyytää omistajan ennakkonäkemystä luovutussopimuksista.

Turun kaupunginhallitus oli aiemmin päättänyt yhtiöittämisen käynnistämisestä Turun kaupungin tukeman Turun konservatorion kannatusyhdistys ry:n ja Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n tuottamien musiikkikoulutuksen ja -opetuksen uudelleen organisoimiseksi.

Tavoitteena on Turun musiikin opetuksen ja koulutuksen järjestäminen yhdistyspohjaisen toiminnan avustamisen sijaan yhtiömuotoisesti toisen asteen koulutuksen järjestäjänä.

Toiminnassa säilyvät sekä harrastusperusteinen musiikin mukainen taiteen perusopetus mukaan lukien varhaisiän musiikkikasvatus, että konservatoriossa annettava, tutkintoon johtava musiikkialan ammatillinen peruskoulutus.

Turun seudun musiikkiopisto toimii kaupungin omistamissa tiloissa osoitteessa Mestarinkatu 2. Naapurikuntien opetus tapahtuu paikallisissa peruskoulujen tiloissa. Turun konservatorio toimii osoitteessa Linnankatu 60 Kuntien eläkevakuutukselta vuokratuissa tiloissa.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan henkilöstön siirtyminen uuteen organisaatioon tulisi toteuttaa ns. vanhoina työntekijöinä ja organisaatiomuutoksesta tulee informoida hyvissä ajoin yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se ilmoittaisi Turun musiikinopetus Oy:lle omistajan ennakkonäkemyksenä hyväksyvänsä luovutussopimukset ja merkitä tiedoksi yhtiömuotoisen toiminnan valmistelusta saadun selvityksen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että Turun musiikinopetus Oy:tä pääomitetaan 200 000 eurolla.

Turun kaupunginhallituksen esityslistan teksti

Lisätiedot: Johtaja Tuomas Heikkinen, p. 050 5590 173, tuomas.heikkinen@turku.fi

Ahlström Capital lahjoittaa tänä vuonna 25 000 euroa UNICEFille maailman lasten hyväksi. Ahlström Capital on päättänyt ohjata lahjoituksensa UNICEFin lastensuojeluohjelmaan Sambiassa. Samaa lastensuojeluohjelmaa ovat tukeneet myös Ahlström Capitalin lähipiiriin kuuluvat Eva Ahlströmin säätiö sekä portfolioyhtiömme Ahlstrom-Munksjö. ”Haluamme lahjoituksellamme tukea UNICEFin tärkeää työtä ja osoittaa arvostusta lasten oikeuksien sopimusta kohtaan, jonka hyväksymisestä YK:n yleiskokouksessa on tällä viikolla kulunut 30 vuotta. UNICEF yhteistyö on luonteva tapa Ahlströmin perheyhtiölle olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta tuleville sukupolville”, sanoo Ahlström Capitalin toimitusjohtaja Lasse Heinonen.

Ahlström Capital lahjoittaa samalla 20 000 euroa Itä-Suomen yliopiston metsäntutkimukseen. Ahlström Capitalin lahjoitus kohdistetaan projektiin, jossa tutkitaan pieniläpimittaisen puun tulevaisuutta. ”Metsäsijoitukset ja vastuullinen metsänhoito ovat tärkeä osa toimintaamme. Haluamme tukea tutkimusta, jonka avulla vastuullista metsähoitoa parannetaan entisestään”, Lasse Heinonen jatkaa.   

Lisätietoa lahjoituksista:

Camilla Sågbom, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, puh. 040 540 8450

Tietoa Ahlström Capitalista: www.ahlstromcapital.com

Ahlström Capital donerar 25 000 euro till UNICEF till förmån för världens barn. Ahlström Capital riktar sin donation till UNICEF:s barnskyddsprogram i Zambia. Eva Ahlström Stiftelse och Ahlstrom-Munksjö, som båda hör till Ahlström Capitals nätverk, har också stött samma barnskyddsprogram. ”Med vår donation vill vi stöda UNICEF:s viktiga arbete och erkänna FN:s konvention om barnets rättigheter, som antogs av FN:s generalförsamling för 30 år sedan. UNICEF är naturlig samarbetspartner för ett familjeägt bolag som Ahlström Capital i uppbyggandet av en bättre framtid för kommande generationer”, säger Lasse Heinonen, verkställande direktör för Ahlström Capital.

Ahlström Capital donerar samtidigt 20 000 euro till skogsforskning i Östra Finlands universitet. Ahlström Capitals donation riktas till ett projekt som forskar i klenvirkes framtida användning. ”Skogsinvesteringar och ansvarsfull skogsförvaltning är en viktig del av vår verksamhet. Vi vill stöda forskning som ytterligare kommer att förbättra ansvarsfullt skogsbruk”, fortsätter Lasse Heinonen.

För ytterligare information:

Camilla Sågbom, Direktör, Kommunikation och hållbarhet, tel. 040 540 8450
Information om Ahlström Capital: www.ahlstromcapital.com

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kyberturvallisuuskeskus JYVSECTEC järjestää vuoden toisen kansallisen kyberturvallisuusharjoituksen (KYHA19tv) 25.–29.11.2019. Harjoitukseen osallistuu turvallisuudesta vastaavia viranomaisia, mm. Poliisi, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, Traficomin kyberturvallisuuskeskus ja Hätäkeskuslaitos.

JYVSECTEC vastaa KYHA19-harjoitusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Turvallisuuskomitean sihteeristö on mukana suunnittelussa ja seuraa harjoituksen toteutusta osana kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa ja kyberturvallisuuden kehittämistä.

Vuodesta 2013 lähtien toteutettu Kansallinen kyberturvallisuusharjoitus (KYHA) on vakiinnuttanut asemansa valtionhallinnon toimijoiden kyberturvallisuuden vikasietoisuuden ja yhteistoiminnan harjoittelun foorumina.

Tänä vuonna harjoitus laajeni kahteen erilliseen KYHA-konseptin harjoitukseen: toukokuussa järjestetty KYHA19/ valtionhallinto ja nyt toimeenpantava KYHA19/ turvallisuusviranomaiset. Harjoituksia tullaan tulevaisuudessa kohdentamaan myös terveydenhuollon toimijoille.

– JAMKin IT-instituutissa käynnistyi tammikuussa 2019 Healthcare Cyber Range -projekti. Projektin tuotoksena kehitetään terveydenhuollon toimintaympäristö, joka tullaan koeponnistamaan KYHA-terveydenhuolto harjoituksessa 2021, kertoo JAMKin IT-instituutin johtaja Mika Karjalainen.

Harjoitukset toteuttavat osaltaan vuonna 2019 julkaistun Suomen kyberturvallisuusstrategian keskiössä olevan kyberturvallisuuden osaamisen kehittämisen vaatimuksia. Kansallisesti yhtenä keskeisimmistä tavoitteista on kybertoimintaympäristöön liittyvän osaamisen kehittäminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimintojen turvaaminen.

– Kansallisen kyberkyvykkyyden osaamisen kehittämisessä viranomaisten välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. KYHA-harjoitukset palvelevat teknisen kyvykkyyden ohella myös yhteisten toimintatapojen rakentamista ja testaamista. On ollut ilo huomata, että osallistuvat organisaatiot ovat jo suunnitteluvaiheessa osoittaneet ammattimaista sitoutumista harjoitusten tavoitteiden saavuttamiseksi, Karjalainen kiittää.

KYHA-harjoituksissa hyödynnetään JAMKin kyberturvallisuuskeskus JYVSECTEC:ssa kehitettyä RGCE (Realistic Global Cyber Environment) –ympäristöä, joka kykenee mallintamaan internetiä sekä sen lisäksi erilaisia toimialakohtaisia toimintaympäristöjä ja teollisuusautomaatioympäristöjä. RGCE on täysin suljettu ympäristö, joten sen avulla voidaan harjoitella kyberuhkatilanteita realistisesti ja turvallisesti.

Lisätietoja:
Mika Karjalainen, johtaja, IT-instituutti
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 574 8012
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jarno Lötjönen, asiantuntija, IT-instituutti
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 6565 240
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hannunniitun koulu on voittanut Microsoftin Minecraft Education Edition-haasteen "Rakenna unelmiesi koulu", ja tästä palkintona koululla järjestetään Minecraft -tapahtumapäivä perjantaina 29.11. klo 9–12. Minecraft Education Edition on oppilaitoksille kehitetty versio maailman pelatuimmasta pelistä ja kaikilla turkulaisilla oppilailla ja opettajilla on lisenssit peliin.

Tapahtumassa 4.–6. luokan oppilaille annetaan kilpailuhaaste, jonka rakentamiseen on varattu aikaa klo 10–12. Samaan aikaan nuoremmat- ja haasteeseen osallistumattomat oppilaat saavat tutustua Mineen salissa Microsoftin asiantuntijoiden johdolla, ja opettajille on tarjolla tietoa Education-version mahdollisuuksista opetuksessa.

Lisätietoja:
Teemu Honkala, luokanopettaja, Hannunniitun koulu, p. 0400 944 175
Marianna Halonen, p. 050 358 2267, marianna.halonen@microsoft.com

Tieteentekijöiden liitto haluaa nostaa tieteentekijöiden työhyvinvointiin liittyvät asiat keskiöön kevään työehtosopimusneuvottelukierroksella. 

- Tieteentekijöille työhyvinvointi on paljon muutakin kuin keppijumppaa tai muuta mukavaa tyhy-toimintaa. Meille se on paljon isompi asia, johon vahvasti kytkeytyy työsuhteen varmuus ja ennakoitavuus, totesi puheenjohtaja Maija S. Peltola Tieteentekijöiden liiton syysliittokokouksen avauspuheessa lauantaina Helsingissä. Suurin osa suomalaisesta tutkimustyöstä tehdään määräaikaisissa työsuhteissa. Alle vuoden pituisilla työsopimuksilla ei nosteta Suomen tieteentasoa maailman kärkikastiin.

Tieteentekijöiden liiton edustajat ovat syksyn aikana kiertäneet kentällä tapaamassa tieteentekijöitä ja yliopistojen johtoa. Kaikissa näissä keskusteluissa on otettu esiin yliopistolaisten työhyvinvointiin liittyvät teemat. Kaikki yliopistolaiset, oli kyse hallinnossa, kirjastoissa, opetustehtävissä tai tutkimuksen parissa työskentelevistä, toivovat työnantajalta uusien työntekemisen muotojen tunnistamista, joustoa ja tukea työn haasteisiin. 

- Olemme laittaneet tyytyväisyydellä merkille, että monissa yliopistoissa on aitoa pyrkimystä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Määräaikaisuuksiin haetaan ratkaisuja ns. puskurimallista ja vakaammasta rahoituksesta projekteille, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia parannetaan, apurahansaajille kehitetään työterveyspalveluita ja matalan kynnyksen tukea tarjotaan koko henkilöstölle. 

Henkilöstön työhyvinvoinnin kohentaminen on vahvasti sidoksissa myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmisteltuun ja laajan poliittisen hyväksynnän saaneeseen Korkeakouluvisioon 2030. ”Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja”, on kirjattu visioon sen kolmantena tahtotilana. 

- Vision hienoon tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta oikeaan suuntaan voimme yhteisesti vaikuttaa. Tieteentekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen eteen tulee tehdä töitä joka tasolla.  

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Maija S. Peltola, 0400 645 497

toiminnanjohtaja Johanna Moisio, 0400 874 135

Duuni Keski-Suomi yhdistää kolmen keskisuomalaisen koulutuksenjärjestäjän opiskelijat sekä työelämän uudella ja helpolla tavalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK), Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian sekä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) opiskelijat löytävät nyt työharjoittelupaikkansa samasta palvelusta.

Duuni Keski-Suomi on helppokäyttöinen sähköinen palvelu opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamiseen harjoittelu-, opinnäytetyö-, projektityö- ja työpaikkojen tiimoilta. Palvelu on maksuton ja siihen pääsevät kirjautumaan JAMKin, Gradian ja Poken opiskelijat. Myös yrityksille palveluun kirjautuminen ja työpaikkojen ilmoittaminen on maksutonta.
Palvelun avulla oppilaitokset haluavat keskittää työpaikat ja osaajat samaan paikkaan.  

– Duuni Keski-Suomi mahdollistaa entistä paremmin opiskelijan ja työnantajan kohtaamisen, kun kaikki avoimet paikat ja työnhakijat löytyvät jatkossa samasta palvelusta, kertoo suunnittelija Outi Laitinen JAMKin opiskelijaviestinnästä.

– Oppilaitosyhteistyö on parhaimmillaan ennakoivaa rekrytointia, jolla voidaan varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta myös tulevaisuudessa sekä rakentaa positiivista työnantajamielikuvaa opiskelijoille. Haluamme auttaa työnantajia kehittämään oppilaitosyhteistyötään ja löytämään uudenlaisia mahdollisuuksia opiskelijoiden tavoittamiseksi ja hyödyntämiseksi, täydentää Gradian asiakkuuspäällikkö Petra Leppäharju-Lipitsä.

Opiskelija voi laatia palveluun oman profiilinsa ja kertoa osaamisistaan. Työnantajat puolestaan voivat tuoda sovellukseen avoimia työpaikkailmoituksia, joissa määrittelevät tehtävään sopivan hakijan. Palvelun avulla yritykset voivat myös etsiä kykyjä opiskelijoiden keskuudesta. Taustalla oleva tekoäly osaa myös automaattisesti ehdottaa tehtävään sopivimpia opiskelijoita paikkaa hakeneiden joukosta.

– Duuni Keski-Suomi ei ole pelkästään rekrytointikanava, vaan sen avulla opetellaan nykyaikaista työnhakua, pohditaan omia taitoja, sekä harjoitellaan oman osaamisen markkinointia, tiivistää kouluttaja Minna Takalo-Eskola Pokelta.

Palvelu on ollut Gradialla ja Pokella pilottimuotoisesti käytössä jo yli vuoden verran osana Sujuvat työnhakumarkkinat –hanketta, joten se on osalle opiskelijoista jo entuudestaan tuttu.

Duuni Keski-Suomi löytyy osoitteesta duunikeskisuomi.fi. Palvelun toteuttaa Tiitus Group Oy.

Lisätietoja:
Outi Laitinen, suunnittelija
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 641 6370
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Minna Takalo-Eskola, kouluttaja
etunimi.sukunimi@poke.fi
p. 040 6326 327
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Petra Leppäharju-Lipitsä, asiakkuuspäällikkö
etunimi.sukunimi@gradia.fi
p. 040 341 6364
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Suomen suurin talvifestivaali ja toiseksi suurin opiskelijatapahtuma Pikkulaskiainen siirtyy helmikuussa Puolalanpuistosta Aurakadulle. Torstaina 13. helmikuuta 29. kertaa järjestettävään Pikkulaskiaiseen odotetaan 10 000 opiskelijaa ympäri Suomea.

Pikkulaskiaisen mäenlasku on perinteisesti järjestetty Puolalanpuistossa vuodesta 1991. Tapahtumatuottajat pohtivat vaihtoehtoista paikkaa mäenlaskulle viime keväänä, kun Puolalanpuiston remontti alkoi.

– Pikkulaskiaisessa on aina ollut iloinen karnevaalimeininki. Innostuin välittömästi Järjestäjien villistä ideasta tuoda tapahtuma keskelle kaupunkia. Tällä tavoin suuri yleisökin pääsee jakamaan opiskelijakaupunkimme korkeakouluopiskelijoiden talvifestivaalin tunnelmaa, iloitsee yhteyspäällikkö Tomi Karjalainen Turun kaupungin tapahtumapalveluista.

Aurakadulla järjestettävään Pikkulaskiaisen mäenlaskuun odotetaan noin 5 000 katsojaa ja tapahtumaan 10 000 vierasta. Pikkulaskiaisen aikana kauppatori muuntuu yhdeksi, eläväksi tapahtuma-alueeksi. Tapahtuma-alue kattaa Aurakadun Maariankadun risteyksestä Toriparkin työmaan reunaan saakka, Kauppatorin sekä osan kävelykadusta.

– Opiskelijakulttuuri tulee näkymään yhä positiivisemmin Turun katukuvassa ja tuo huomattavasti lisää elävyyttä Turun keskustaan. On ollut ihailtavaa seurata, miten innokkaasti ja yhteistyöhaluisesti kaupunki on halunnut tukea tapahtumaamme, kertoo Pikkulaskiaisen päätuottaja Niklas Rimpi.

Askel kohti ekologisempaa opiskelijakulttuuria

Pikkulaskiaisessa panostetaan tänä vuonna entistä enemmän ympäristöystävällisyyteen ja ekologisuuteen, esimerkiksi perinteisestä ilmapallojen irti päästämisestä on luovuttu.

– Kun puhutaan Pikkulaskiaisen kokoisesta tuhansien opiskelijoiden tapahtumasta, on tärkeää miettiä tapahtuman ympäristövaikutuksia. Ekologisuus on myös monille tapahtumaan osallistuville tärkeää ja haluamme huomioida tämän entistä ekologisemmilla toimintatavoilla, avaa Turun KY:n puheenjohtaja Sandra Saranpää

Pikkulaskiainen työllistää myös keskustan yrittäjiä. Tapahtumassa on mukana yli 60 yritystä, joiden palveluja opiskelijat käyttävät tapahtuman aikana ja seuraavana päivänä. Esimerkiksi hotellien odotetaan täyttyvän hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.

Lisätietoja:

Niklas Rimpi, Päätuottaja, Pikkulaskiainen, niklas.rimpi@tuky.fi
Tomi Karjalainen, Turun kaupungin tapahtumapalvelut, tomi.karjalainen@turku.fi

Pikkulaskiainen
Opiskelijakaupunki Turku

Oamkin pop- ja jazz-koulutuksen sekä Oulun konservatorion opiskelijat esiintyvät 45 Specialissa ke 4.12. klo 20.30 alkaen kolmen yhtyeen voimin. Vapaa pääsy, vain eteispalvelumaksu.

klo 20.30  Konsa Funk Unit:

Tanssittaako? Illan käynnistää Oulun konservatorion oppilaiden Funk Unit. Yhtye on ottanut käsittelyynsä legendaarisen Nils Landgrenin Funky Abba -levyn ohjelmiston. Levyn kappaleet ovat alkuperin ABBA-yhtyeen ohjelmistoa, mutta sovitukset ovat antaneet kappaleille uuden ilmeen. Tästä ei meno parane!

Alisa Puurunen, Anni Huuskonen - laulu & rap
Elmeri Karjalainen - saksofoni
Sauli Rantakeisu - pasuuna
Jami Alaverronen - koskettimet
Jere Harjuniemi - kitara
Tommi Kuisma - basso
Ilari Kinnunen - rummut

n. klo 21.30 The Santeria:

Kaikki tietävät millaista on reggae, mutta miltä kuulostaa sen esimuoto ska? Oululaisen ska-legendan Sakke Kuusiston luotsaama The Santeria esittää läpileikkauksen jamaikalaislähtöiseen, sittemmin erityisesti Iso-Britanniassa uusia muotoja saaneeseen rytmimusiikin tyylilajiin. Kuusiston Blaster Master -yhtye on villinnyt Keski-Euroopan ska-yleisöjä jo parikymmentä vuotta, ja Oamkin opiskelijat ovat päässeet syksyn ajan ammentamaan hänen osaamisestaan. 45 Specialin keikalla on luvassa mm. Toots & The Maytalsin klassista jamaikalaissoundia, The Specialsin brittiläistä ska-punkia sekä Sublimen ja Mighty Mighty Bosstonesin tuoreempaa amerikkalaisnäkökulmaa pian 70 vuotta vanhaan, mutta edelleen yleisöä liikuttavaan musiikkityyliin.

Sakke Kuusisto - yhtyeen ohjaus
Essi Korpi, Eveliina Halme, Niko Kuusela - laulu
Mikhail Grinshtein, Tuomas Kytölä - kitarat
Otto Kaariniemi - basso
Mikko Kiiveri - rummut

n. klo 22.15 The Funkastrophics:

Oamkin toinen ensemble on työstänyt viime vuosina uudelleen pinnalle noussutta jazz-funkia. Funk syntyi, kun soul-laulaja James Brown alkoi 1960-luvun loppupuolella tehdä musiikkia, jossa soul-ilmaisuun yhdistyi aiempaa tiukempi fraseeraus, aggressiivisempi rytmiikka ja synkopoidut, äkäiset kitara- ja bassoriffit. 1970-luvun kulta-ajan jälkeen funk on välillä jäänyt sivujuonteeksi valtavirran musiikkituotannossa, mutta vähintään yhtä usein tullut taas takaisin muotiin. 2010-luvun loppupuolen funkin keskus on USA, ja iso osa The Funkastrophicsin setistä onkin amerikkalaisartistien Knowerin, Louis Colen, Vulfpeckin, Snarky Puppyn ja Scary Pocketsin tuotantoa. Australialaisväriä tuo yksi Hiatus Kayoten biisi. Nykypäivän funkissa traditioon ja tanssittavuuteen yhdistyvät vaikutteet elektronisesta tanssimusiikista, jazzharmoniat, DIY-asenne ja aiemman solistivetoisuuden korvannut kollektiivisuus.

Joosua Viljanen, Eveliina Kuusijärvi, Venla Kosonen - laulu
Samuli Mikkonen - yhtyeen ohjaus, koskettimet 
Francesco D´Angelo, Heikki Kalliopuska - kitarat
Mika Pyhäjärvi - basso   
Joonas Alaräihä - rummut

Lisätietoja:

Samuli Mikkonen, pop- ja jazzmusiikin lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu

samuli.mikkonen@oamk.fi, +358 40 1415041

Tapio Maunuvaara, Oulun Konservatorio

tapio.maunuvaara@eduouka.fi

Tredun Kangasalan toimipisteessä on koottu opiskelijoiden parhaat ja ihanimmat reseptit kirjaksi. Intohimo ja rakkaus ammattia kohtaan sai viiden leipuri-kondiittoriopiskelijan luovuuden lentoon ja yhteistyön tuloksena syntyi Pala kakkua -reseptikirja.
 
Kirjassa esitellään aluksi tärkeimmät työvälineet, joita jokaisen kakkuleipurin keittiöstä olisi hyvä löytyä. Sen jälkeen kerrotaan kakkujen teossa huomioitavia seikkoja ja vinkkejä sekä käsittelyohjeita erilaisille raaka-aineille. Kirja jatkaa luontevasti erilaisiin kakkupohjiin ja kakuissa käytettäviin täytteisiin ja kuorrutteisiin. Näin hieman kokemattomampikin leipuri pääsee helpommin alkuun. Alun teoriaosuuden jälkeen onkin itse asian vuoro, eli toinen toistaan ihanampia reseptejä monenlaisiin
 
Kaikki kirjassa olevat tuotteet ja reseptit ovat opiskelijoiden Sanni Salokeron, Jenna Myllärin, Venla Erikssonin, Athitiya Kauhaniemen ja Senja Kiintosen itse kehittämiä. Kirjassa on myös nähtävissä ammatillista kehitystä opintopolun varrelta. Kirjan teossa suurena apuna on ollut kondiittori- ja leipurimestari Reijo Heinonen.
 
Pala kakkua -reseptikirja on ostettavissa hintaan 20 €/kpl lehtori Reijo Heinoselta p. 040 711 5389 tai Tredun Kangasalan toimipisteen myymälästä:

Kahvila-myymälä Saareke
Finnentie 39, Kangasala
36200 Kangasala
avoinna arkisin klo 8.00–16.30

Tervetuloa Pala kakkua -reseptikirjan julkaisutilaisuuteen

Pala kakkua -reseptikijan julkaisutilaisuus pidetään Tredun Kangasalan toimipisteessä (Finnentie 39, Kangasala) keskiviikkona 27.11.2019 klo 13.00–14.30.
 
Luvassa on upeita makuelämyksiä aina tulisesta chilistä kirpeään sitruunaan ja lempeästä suklaasta savuiseen tervaan asti. Makuja löytyy varmasti jokaisen mieleen!

Suhdannenäkymien heikkeneminen ei ole vaikuttanut koneistusalan erinomaiseen työllisyystilanteeseen Pirkanmaalla. Avointen työpaikkojen määrä jatkaa kasvuaan ja osaajista on pulaa.  

Työ- ja elinkeinotoimiston tilastojen mukaan koneistuksen alalla oli Pirkanmaalla avoinna tammi-syyskuussa kuukausittain keskimäärin 360 avointa työpaikkaa. Määrä sisältää TE-toimistoon ilmoitetut työpaikat koneistajille, hitsaajille ja metallialan tuotantotyöntekijöille. Edellisvuoden tammi-syyskuussa vastaava luku oli 290.

Alan työvoiman tarve Pirkanmaalla kasvaa muun maan keskiarvoja nopeammin. Kuukausittain avoinna olleiden työpaikkojen yhteenlaskettu määrä kasvoi Pirkanmaalla tammi-syyskuun aikana 23,5 prosenttia, kun koko maassa kasvua tapahtui 20 prosenttia.

Runsaasti piilotyöpaikkoja

Pirkanmaalainen kone- ja metalliteollisuus tarvitsee vuosittain satoja uusia kädentaitajia ja teknologiaosaajia, joista on monin paikoin jo pulaa. Ammattikouluissa aloittaa ja valmistuu Pirkanmaalla vuosittain noin 250 opiskelijaa metallialalta, josta käytetään nykyään yleisesti nimitystä konetekniikan ala. Samaan aikaan Pirkanmaalla eläköityy vuosittain kutakuinkin valmistuvia vastaava määrä.

- Kaikki, jotka koneistuksen alalta valmistuvat, myös työllistyvät, kertoo koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta.

- Puhelin soi viikoittain, lisää osaajia kysytään.

Syyskuussa julkaistussa ammattibarometrissa koneistaja oli tippunut pois pahimpien työvoimapulaa kärsivien alojen joukosta. Tämä ei Kankaanpään mukaan kerro juurikaan alan tilanteesta, sillä alalla on paljon piilotyöpaikkoja. Työvoimaa rekrytoidaan aktiivisesti muun muassa suoraan oppilaitosten kautta ja vuokrafirmojenvälityksellä.

Kone- ja metallituoteteollisuus on yksi teknologia-alan viidestä päätoimialasta. Se työllisti Suomessa vuonna 2018 yhteensä noin 133 000 henkilöä, josta Pirkanmaan osuus on kymmenen prosenttia. Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala. Se kattaa Suomen viennistä yli 50 prosenttia.

”Korkean osaamisen töitä ei voi ulkoistaa”

Pirkanmaalainen kone- ja metalliteollisuus, joka edustaa maailman kärkeä useilla eri teknologiateollisuuden aloilla, rekrytoi jatkuvasti uusia koneistuksen ammattilaisia. He työskentelevät esimerkiksi teollisuusautomaation sekä voimalaitosten ja työkoneiden valmistuksen parissa, joilla on keskeinen merkitys tulevaisuuden kestävien elinympäristöjen luomisessa.

Metalliala on muuttunut nopeasti digitalisaation myötä. Metallimiehen ja -naisen modernissa työympäristössä tehdään töitä muun muassa koneiden ohjelmoinnin ja robotiikan parissa. Koneistajan ammatissa tarvitaan tarkkuutta, matikkapäätä ja kädentaitoja. Alan koulutus vaaditaan kaikilta.

- Vanhentuneet käsitykset meluisasta ja pölyisästä, fyysiseen työhön painottuvasta työympäristöstä on syytä heittää romukoppaan, Marko Kankaanpää painottaa.

- Metallialan työt ovat korkean osaamisen töitä, joita ei voi ulkoistaa. Siksi myös puheet teollisuuden hiipumisesta, töiden ulkoistamisesta ja roboteista kaiken ihmistyön korvaajana voi lopettaa. Jotta ala voi jatkaa vahvana ja kasvaa, sen arvostuksesta ja vetovoimasta on pidettävä huolta.

Lisätiedot:

Koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää, TAKK, p. 044 7906 651, marko.kankaanpaa@takk.fi