Mukkulan koulurakennuksen kuntotutkimustulokset ovat valmistuneet. Lahden Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan suurimpia ongelmia ovat ulkoseinien Siporex-lankkujen ja sokkelin välissä olevat vaurioituneet villaeristeet sekä peruskorjauksessa puutteellisesti korjattujen yläpohjien ilmavuodot.
- Ongelmia on myös alapohjissa sekä ovi- ja ikkunarakenteissa.

Koulurakennuksen käyttöä jatketaan toistaiseksi, mutta samalla kiirehditään väistötilojen järjestämistä mahdollisimman pian, mahdollisuuksien mukaan kuluvan vuoden aikana. Väistötilojen sijoitussuunnittelu on jo käynnistetty. Myös kaupungin terveysvalvonta edellyttää viipymättä selvitystä mahdollisista korjaustoimenpiteistä ja tarpeellisista väistötilaratkaisuista.

- Parhaillaan selvitetään tilojen käyttötarpeista lähteviä eri vaihtoehtoja ja muun muassa koulun koko toiminnan siirtämistä korvaaviin väistötiloihin. Sen rinnalla selvitetään, missä laajuudessa koulurakennuksen käyttö on mahdollista ja minkälaisia terveellistä toimintaympäristöä turvaavia korjaustoimenpiteitä tämä edellyttää, kuvaa toimitilajohtaja Mauri Koistinen
- Vasta huolellisen selvitystyön kautta on mahdollista muodostaa lopullinen kanta koulurakennuksen tilojen käytettävyydestä lyhyellä tai pidemmällä tähtäimellä tai tilojen korvaamisesta uudella toteutusratkaisulla. Koistisen mukaan koulukiinteistön toimintaa tullaan joka tapauksessa siirtämään korvaaviin tiloihin. - Siirron laajuus ratkaistaan selvitysten tarkentuessa.
Opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilposen mukaan tässä tilanteessa on aiheellista tarkastella uudelleen myös pohjoisen alueen palveluverkkosuunnitelman kokonaisuutta.   

Kuntotutkimuksen tuloksia ja taustaa

Tutkimustulosten perusteella huokoisen seinärakenteen sekä sokkelirakenteen mikrobivaurioituneista osista ja maaperästä pääsee virtaamaan ilmaa sisätiloihin ulkoseinän, pilarien ja alapohjan välisistä liitoksista. Alapohjarakenteissa on tiiveysongelmia ja osin havaittavissa kosteutta. Alakoulun alapohjarakenteet on osin peruskorjattu ja uusittu, yläkoulun osalta ne ovat pääosin alkuperäiset.

Vuonna 2003 toteutettu yläpohjarakenteen korjaustyö alakoulun puolella ei tutkimuksen mukaan vastaa nykyisiä vaatimuksia. Muun muassa liikuntasaliin virtaa ilmaa ruokalan yläpohjan tuuletustilasta. Yläkoulun puolella alkuperäinen vanha vesikattorakenne on jätetty uuden vesikaton alapuolelle.

Ilmanvaihto toimii osassa kiinteistöä oikein, mutta osassa on vakavia puutteita. Seurauksena on ilmanvaihdon tasapainon häiriintyminen, jota rakenteiden tiiveysongelmien takia on mahdotonta säätötoimenpiteillä korjata.

Rakennuksen kuntoa tutkittiin henkilökunnan ja oppilaiden oireilun vuoksi. Oireilut ovat jatkuneet vuosina 2011 – 2015 toteutetuista sisäilmakorjauksista sekä aiemmista 2000-luvun alkupuolen peruskorjaustoimenpiteistä huolimatta. Nyt tehdyllä laajalla kuntotutkimuksella haluttiin kokonaisuutena selvittää koulurakennuksen kunto ja sisäilman laatu. Kuntotutkimuksen toteutti Suomen Sisäilmakeskus Oy.

Mukkulan nykyinen yläkoulu on rakennettu 1967 ja alakoulu 1970. Koulurakennuksia yhdistävä H-siipi rakennettiin 2008.

Koulukiinteistön toimintojen turvaaminen 

Luokissa on ilmanpuhdistimia ja tarpeen mukaan niitä saadaan lisää. Kevään edetessä ikkunatuuletusta lisätään ja oppilaita ohjataan ulos välituntien ajaksi. Myös yksittäisiä oppitunteja voidaan pitää ulkona, kertoo rehtori Marianne Heikkilä.
- Yhdelle oppilasryhmälle selvitetään välitöntä väistötilaa. Tarvittaessa kevätlukukauden aikana etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja myös yksittäistäistapauksissa, jos joku lapsi oireilee niin vahvasti.
- Tavoitteena on kuitenkin parhaalla mahdollisella tavalla tukea lapsen turvallista ja yhtenäistä koulupolkua, kertoo opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.

Mukkulan koulukiinteistössä toimivat lisäksi Mukkulan päiväkoti, kirjasto, hammashoitola, terveydenhoitaja sekä Lahden Aterian valmistuskeittiö. Kiinteistössä toimivien tilannetta seurataan koko ajan eri asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyössä. Koulussa toimii oma sisäilmatyöryhmä. Terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan osallistuu kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto.

Syksystä 2016 kehitysvammaisten iltapäivätoiminta on siirtymässä sosiaali- ja terveystoimialalta nykyisistä Salinmäen palvelukodin tiloista osaksi sivistystoimialan perusopetuspalveluja ja pääosin Mukkulan koulun tiloihin. Kilposen mukaan myös tämä ennakoidaan ja toiminnalle turvataan asianmukainen ja turvallinen toimintaympäristö. 

Mukkulun koulukiinteistön tutkimustuloksista on kerrottu henkilökunnalle sekä koulun ja esikoulun huoltajille tänään tiistaina 8.3. Perjantaina 11.3. järjestetään 6. - 9. -luokkalaisille oma tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Perusopetuspalvelut, koulun rehtori, päiväkodinjohtaja ja Lahden Tilakeskus yhteistyössä huolehtivat, että henkilöstö, huoltajat ja oppilaat saavat ajantasaista tietoa asioiden etenemisestä.

Lisätiedustelut

Lahden Tilakeskus
kiinteistöpäällikkö Jouni Arola, puh. 050 559 4227
toimitilajohtaja Mauri Koistinen, puh. 050 65 862  

Koulun ja päiväkodin toimintaan liittyen
Mukkulan koulun rehtori Marianne Heikkilä, puh. 050 383 6511
Mukkulan päiväkodin johtaja Sirpa Saimovaara, puh. 050 398 7634   

Palveluverkkokokonaisuuteen liittyen
opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328

Ympäristöterveys
kaupungineläinlääkäri Tiina Juselius, puh. 050 559 4047

_____

På svenska se nedan / In English see below

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) järjestävät tänään jäsenyhteisöjensä ja toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa mielenilmauksen opintotukileikkauksia vastaan Helsingissä. Mielenilmaukseen odotetaan tuhansia osallistujia ympäri Suomea.

“Leikkaukset opintotukeen ovat leikkauksia väestömme köyhimmältä ryhmältä ja Suomen tulevaisuudelta. Opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen sekä rajut leikkaukset yhdistettynä talouden ja työmarkkinoiden epävakauteen maalaavat ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoja harkitseville nuorille synkkää kuvaa tulevaisuudesta. Vaikka kuinka taloustieteen professorit toistelevat, että opintolaina on hyvä investointi, tätä viestiä on vaikea ostaa. Tällä hallituksella on tarjota vain hyvin vähän tulevaisuususkoa nuorelle sukupolvelle.” SAMOKin puheenjohtaja Jemi Heinilä toteaa.

“Emme voi muuta kuin ihmetellä sitä tapaa, jolla opintotukileikkauksista on hallitusohjelmaneuvotteluissa päätetty. Nykyisiin hallitusohjelmassa esitettyihin säästöihin ja säästöjen aikataulutuksiin on päädytty valtiovarainministeriön väärin laskettujen ja aikataulutettujen esitysten perusteella. Nyt kun “opintotukiuudistuksen” todellinen luonne on paljastunut myös päättäjille, odotamme päättäjiltä selkärankaa tarkastella leikkauksia uudelleen.” SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen paaluttaa.

Korkeakouluopiskelijat vaativat, että opiskelijoiden sosiaaliturvasta käytäisiin laajaa ja pitkäjänteistä keskustelua yhdessä opiskelijoiden kanssa. Nykytilanne, jossa opintotukilakia rukataan jokaisen hallitusohjelman, kehys- ja budjettiriihen kunniaksi, on täysin kestämätön sekä opiskelijan että opintotukijärjestelmän kannalta.

#koulutuslupaus #opintotuki 

Lisätietoja:

haastattelupyyntöjä 9.3. koordinoi klo 11.00 eteenpäin Milla Halme, p. 050 389 1018

puheenjohtaja Jemi Heinilä, SAMOK, jemi.heinilä@samok.fi, p. 050 389 1000

puheenjohtaja Heikki Koponen, SYL, heikki.koponen@syl.fi, p. 044 906 5007

***

SAMOK och FSF: Ingen måtta i studiestödnedskärningarna

Finlands studerandekårers förbund - SAMOK och Finlands studentkårers förbund FSF demonstrerar idag tillsammans med sina medlemsorganisationer och andra stadiets studentorganisationer mot nedskärningar i studiestödet. Tusentals studenter från runt om i Finland förväntas delta i demonstrationen.

”Att skära i studiestödet är att ta från den fattigaste befolkningsgruppen vi har och från Finlands framtid. Att öka studiestödets låneandel plus kraftiga nedskärningar i kombination med den osäkra ekonomin och arbetsmarknaden målar upp en dyster framtidsbild för unga som funderar på yrkeshögskole- och universitetsstudier. Det hjälper inte att ekonomiprofessorer upprepar mantrat att studielån är en bra investering – det är ett budskap som är svårt att svälja. Den här regeringen erbjuder unga väldigt lite framtidstro”, konstaterar SAMOKs ordförande Jemi Heinilä. 

”Vi kan inte annat än förundra oss över det sätt som man i förhandlingarna om regeringsprogrammet kom överens om nedskärningarna i studiestödet. De besparingar som föreslås i regeringsprogrammet, liksom när de ska ske, har sin grund i finansministeriets förslag, som i sin tur grundar sig på uträkningar och en tidtabell som är felaktiga. Nu då även beslutsfattare insett vad ”studiestödsreformen” de facto innebär så förväntar vi oss att de har ryggrad nog att på nytt se över nedskärningarna”, fastslår FSF:s ordförande Heikki Koponen.

Högskolestuderandena kräver att studerandena inkluderas i en bred och långsiktig diskussion om den sociala tryggheten för studerande. Nuläget, där studiestödet ändras i samband med varje regeringsprogram och förhandlingar om budgetramar och budget, är helt ohållbart både med avseende på studerandena och på studiestödssystemet.

Mer information: 

intervjuförfrågningar koordineras fr.o.m. kl. 11 av Milla Halme, 050 389 1018

ordförande Jemi Heinilä, SAMOK, jemi.heinilä@samok.fi, 050 389 1000

ordförande Heikki Koponen, FSF, heikki.koponen@syl.fi, 044 906 5007

***

SAMOK and SYL: No sense in slashing student financial aid 

The national unions of higher education students in Finland, SAMOK and SYL, together with their member unions and second-level student organisations organise a protest against the cutbacks to student financial aid. Thousands from all over Finland are expected to take part.

‘Cutting the student financial aid equals cutting from the poorest group in society and from Finland’s future. Increasing the loan ratio in student financial aid and violent cutbacks combined with the instability in the economy and on the labour market paints a very dark future for young people contemplating higher education studies. No matter that economics professors keep repeating that the student loan is a sound investment, the message is hard to believe. The current Government offers young people very little to believe in for the future,’ states SAMOK President Jemi Heinilä.

‘We cannot but wonder at the way the decisions about the slashing of student financial aid were made during the negotiations about the government programme. The proposed cutbacks and the schedule for them included in the Government Programme are based on proposals from the Ministry of Finance, whose calculations and scheduling are incorrect.  Now that also decision makers have seen the true nature of the “reform” of student financial aid, we expect them to reconsider the cutbacks,’ says SYL President Heikki Koponen.

Finnish higher education students demand a far-reaching discussion on the social security for students, a discussion where students are included. The current situation is entirely unacceptable for both students and the student financial aid system, with changes to student financial aid at every turn – government programme, budget framework, and budget negotiations.

Contact details:

President Jemi Heinilä, SAMOK, jemi.heinilä@samok.fi, 050 389 1000 

President Heikki Koponen, SYL, heikki.koponen@syl.fi, 044 906 5007

Kannanotto
Vapaa julkaistavaksi 9.3.2016

(på svenska nedan, in English below)

SAMOK ja SYL: Opintotukileikkauksissa on kohtuus kaukana

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL järjestävät tänään jäsenyhteisöjensä ja toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa mielenilmauksen opintotukileikkauksia vastaan. Mielenilmaukseen odotetaan tuhansia osallistujia ympäri Suomea.

“Leikkaukset opintotukeen ovat leikkauksia väestömme köyhimmältä ryhmältä ja Suomen tulevaisuudelta. Opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen sekä rajut leikkaukset yhdistettynä talouden ja työmarkkinoiden epävakauteen maalaavat ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoja harkitseville nuorille synkkää kuvaa tulevaisuudesta. Vaikka kuinka taloustieteen professorit toistelevat, että opintolaina on hyvä investointi, tätä viestiä on vaikea ostaa. Tällä hallituksella on tarjota vain hyvin vähän tulevaisuususkoa nuorelle sukupolvelle.” SAMOKin puheenjohtaja Jemi Heinilä toteaa.

“Emme voi muuta kuin ihmetellä sitä tapaa, jolla opintotukileikkauksista on hallitusohjelmaneuvotteluissa päätetty. Nykyisiin hallitusohjelmassa esitettyihin säästöihin ja säästöjen aikataulutuksiin on päädytty valtiovarainministeriön väärin laskettujen ja aikataulutettujen esitysten perusteella. Nyt kun “opintotukiuudistuksen” todellinen luonne on paljastunut myös päättäjille, odotamme päättäjiltä selkärankaa tarkastella leikkauksia uudelleen.” SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen paaluttaa.

Korkeakouluopiskelijat vaativat, että opiskelijoiden sosiaaliturvasta käytäisiin laajaa ja pitkäjänteistä keskustelua yhdessä opiskelijoiden kanssa. Nykytilanne, jossa opintotukilakia rukataan jokaisen hallitusohjelman, kehys- ja budjettiriihen kunniaksi, on täysin kestämätön sekä opiskelijan että opintotukijärjestelmän kannalta.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Jemi Heinilä, SAMOK                   puheenjohtaja Heikki Koponen, SYL

jemi.heinilä@samok.fi                                    heikki.koponen@syl.fi

050 389 1000                                               044 906 5007

-----------------------------------------

Ställningstagande

Får publiceras 9.3.2016

SAMOK och FSF: Ingen måtta i studiestödnedskärningarna

Finlands studerandekårers förbund SAMOK och Finlands studentkårers förbund FSF demonstrerar idag tillsammans med sina medlemsorganisationer och andra stadiets studentorganisationer mot nedskärningar i studiestödet. Tusentals studenter från runt om i Finland förväntas delta i demonstrationen.

”Att skära i studiestödet är att ta från den fattigaste befolkningsgruppen vi har och från Finlands framtid. Att öka studiestödets låneandel plus kraftiga nedskärningar i kombination med den osäkra ekonomin och arbetsmarknaden målar upp en dyster framtidsbild för unga som funderar på yrkeshögskole- och universitetsstudier. Det hjälper inte att ekonomiprofessorer upprepar mantrat att studielån är en bra investering – det är ett budskap som är svårt att svälja. Den här regeringen erbjuder unga väldigt lite framtidstro”, konstaterar SAMOKs ordförande Jemi Heinilä.

”Vi kan inte annat än förundra oss över det sätt som man i förhandlingarna om regeringsprogrammet kom överens om nedskärningarna i studiestödet. De besparingar som föreslås i regeringsprogrammet, liksom när de ska ske, har sin grund i finansministeriets förslag, som i sin tur grundar sig på uträkningar och en tidtabell som är felaktiga. Nu då även beslutsfattare insett vad ”studiestödsreformen” de facto innebär så förväntar vi oss att de har ryggrad nog att på nytt se över nedskärningarna”, fastslår FSF:s ordförande Heikki Koponen.

Högskolestuderandena kräver att studerandena inkluderas i en bred och långsiktig diskussion om den sociala tryggheten för studerande. Nuläget, där studiestödet ändras i samband med varje regeringsprogram och förhandlingar om budgetramar och budget, är helt ohållbart både med avseende på studerandena och på studiestödssystemet.

Mer information:

Intervjuförfrågningar koordineras fr.o.m. kl. 11 av Milla Halme  050 389 1018

ordförande Jemi Heinilä, SAMOK                     ordförande Heikki Koponen, FSF

jemi.heinilä@samok.fi                                  heikki.koponen@syl.fi

050 389 1000                                              044 906 5007

--------------------------------------------------

Statement

For release 9.3.2016

SAMOK and SYL: No sense in slashing student financial aid

The national unions of higher education students in Finland, SAMOK and SYL, together with their member unions and second-level student organisations organise a protest against the cutbacks to student financial aid. Thousands from all over Finland are expected to take part.

‘Cutting the student financial aid equals cutting from the poorest group in society and from Finland’s future. Increasing the loan ratio in student financial aid and violent cutbacks combined with the instability in the economy and on the labour market paints a very dark future for young people contemplating higher education studies. No matter that economics professors keep repeating that the student loan is a sound investment, the message is hard to believe. The current Government offers young people very little to believe in for the future,’ states SAMOK President Jemi Heinilä.

‘We cannot but wonder at the way the decisions about the slashing of student financial aid were made during the negotiations about the government programme. The proposed cutbacks and the schedule for them included in the Government Programme are based on proposals from the Ministry of Finance, whose calculations and scheduling are incorrect.  Now that also decision makers have seen the true nature of the “reform” of student financial aid, we expect them to reconsider the cutbacks,’ says SYL President Heikki Koponen.

Finnish higher education students demand a far-reaching discussion on the social security for students, a discussion where students are included. The current situation is entirely unacceptable for both students and the student financial aid system, with changes to student financial aid at every turn – government programme, budget framework, and budget negotiations.

Contact details:

President Jemi Heinilä, SAMOK               President Heikki Koponen, SYL

jemi.heinilä@samok.fi                          heikki.koponen@syl.fi

050 389 1000                                     044 906 5007

Helsingin keskustaan vyöryy tänään tuhansia opiskelijoita osoittamaan mieltään opintotukileikkauksia vastaan. Mielenilmauksessa on mukana myös yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä.

Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton mielestä opiskelijoilla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun. Tämä on aina ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus. Opintotuen leikkaaminen ja sen muuttaminen enemmän lainapainotteiseksi sotii pahasti tätä vastaan.

Opintotukiuudistuksen yhdeksi tavoitteeksi mainitaan opiskeluaikojen lyhentäminen. Tämän saavuttaminen näyttää tässä tilanteessa täysin utopistiselta. Yliopistorahoituksen leikkaukset vaikuttavat väistämättä opetustarjontaan. Kurssien määrää joudutaan supistamaan ja opetusta antamaan yhä enemmän isoissa ryhmissä. Yliopistohenkilöstön irtisanomiset ja muut mittavat säästötoimet vaikuttavat pakosti myös opiskelijoiden valmistumisaikoihin.

-          Kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että rahoitusleikkaukset yliopistoista, opetuksesta ja tutkimuksesta ovat haitallisia. Ne syövät tulevaisuutta niin opiskelijoilta, tutkimuksen edellytyksistä kuin koko Suomen talouden nousulta, toteavat liittojen puheenjohtajat Kaarle Hämeri ja Petri Koikkalainen.  

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto tervehtivät ilolla neljän oppositiopuolueen välikysymystä koulutus- ja opintotukileikkauksista.

”Koulutuksen laatuun ja tutkimukseen kohdistuvat menojen leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti tuottavuuteen ja tulevaan kasvuun. Tällaisia leikkauksia pitäisikin siksi välttää.” Näin totesi talouspoliittinen arviointineuvosto raportissaan viime tammikuussa. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto odottavat, että hallitus korjaa tältä osin politiikkaansa viimeistään huhtikuun alun kehysriihessä.

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Kaarle Hämeri (Professoriliitto), 040 568 4487;

puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442

Ammattiliitto Pro tukee opiskelijoiden pyrkimystä pelastaa opintotuki massiivisilta leikkauksilta. Hallituksen kaavailema 150 miljoonan euron leikkaus on yksi kolmasosa opintotuen kokonaiskustannuksista. Toteutuessaan leikkaus romuttaisi koko opintotukijärjestelmän idean ja heikentäisi maamme aikaisemmin vaalimaa koulutuksen tasa-arvoa. Opiskelijat järjestävät tänään 9.3. mielenosoitusmarssin läpi Helsingin keskustan.

Suomessa on vuosikymmeniä vallinnut vahva luottamus, että korkea koulutustaso luo kilpailukykyetua. Opiskelun taloudellinen tukeminen on nähty kansakunnan investointina tulevaisuuteen. Kohtalokkaiden koulutusmäärärahojen leikkausten lisäksi hallitus on nyt opintotuen leikkauksella heikentämässä uusien ikäluokkien taloudellisia eväitä kouluttautua ja hakeutua koulutukseen. Samalla putoaa pohja kansalliselta osaamisperusteiselta strategialta, sillä Suomen kilpailukyvyn ylläpitoa ei voi sälyttää opiskelijoiden riskinottokyvyn varaan.

Maksuttomalla korkeakoulutuksella ja riittävällä opintososiaalisella tuella on varmistettu, että koko ikäluokan lahjakkuusreservi on tukemassa kansakunnan hyvinvoinnin kasvua. Ihmisten koulutus ei ole ollut riippuvainen heidän sosioekonomisesta taustastaan. Hallituksen kaavailemat leikkaukset opintososiaalisiin etuuksiin heikentävät yhteiskuntamme sosiaalista liikkuvuutta, todennäköisesti myöhentää perheenperustamista ja pakottaa opiskelijat työskentelemään entistä enemmän opintojen ohessa, mikä pidentänee valmistumisaikoja.

-        Kun edellinen hallitus sitoi opintotuen indeksiin vasta pari vuotta sitten, päätös sisälsi lupauksen, että valtiovalta huolehtii opiskelijoiden toimeentulosta myös huonoina aikoina. Sipilän hallitus on pettämässä tämän lupauksen ja leikkaa lyhytnäköisesti koulutuksen tasa-arvoa edistävästä etuudesta, kritisoi Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Monissa korkeakoulututkinnon vaativissa ammateissa lähtöpalkat liikkuvat 2 000 euron nurkilla. Hallituksen selvityksessä esitetyssä lainapainotteisemmassa opintotuessa opintolaina saattaa kasvaa jopa 30 000 euroon valmistumishetkellä. Tällaista summaa on mahdoton maksaa kohtuullisessa ajassa pois pienestä palkasta.

Lisätietoja        puheenjohtaja Jorma Malinen 050 576 0389

                           elinkeinopoliittinen asiantuntija Henrik Haapajärvi, 050 339 2604

Korkeakoulujen kevään yhteishaun toinen hakuaika on käynnissä 16.3.–6.4.2016. Haku koulutuksiin tapahtuu osoitteessa opintopolku.fi. Samalla hakulomakkeella haetaan sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. Hakija voi hakea enintään kuuteen eri hakukohteeseen, jotka täytyy järjestää mieluisuusjärjestykseen. Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 15.

SeAMK tarjoaa koulutusta kuudella alalla: kulttuuriala, liiketalouden ala, luonnonvara-ala, ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikan ala. Opinnot alkavat syksyllä 2016. Koulutukset järjestetään Seinäjoella, lukuun ottamatta agrologikoulutusta, joka toteutetaan Ilmajoella.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa haettavana on 14 päiväopetuksena toteutettavaa ja neljä monimuoto-opetuksena toteutettavaa koulutusta. Päivätoteutuksen opinnot järjestetään pääsääntöisesti arkipäivisin. Monimuotototeutuksena järjestettävät koulutukset on pääasiassa mahdollista suorittaa työn ohessa.

Lisäksi haettavana on neljällä eri alalla viisi ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta.

Uusi ylempi amk-tutkinto ensimmäistä kertaa haussa agrologeille

SeAMK tarjoaa koko ruokaketjun kattavaa koulutusta. SeAMK kouluttaa agrologeja, restonomeja sekä bio- ja elintarviketekniikan insinöörejä. Viime vuonna ensi kertaa haussa oli Ruokaketjun kehittämisen ylempi AMK-koulutus. Silloin siihen pystyivät hakeutumaan restonomit ja insinöörit.

Nyt ensimmäistä kertaa haettavana on Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen. Osa opinnoista suoritetaan monialaisissa ryhmissä. Opinnoissa tutuksi tulevat elintarviketuotannon eri vaiheet, toiminta ja laaja-alainen ymmärrys ruokaketjusta, jonka pohjalta opiskelijat voivat kehittää omaa asiantuntijuuttaan. Agrologiopiskelijat paneutuvat opinnoissaan erityisesti strategiseen johtamiseen ja maatilan liiketoimintaosaamiseen.

SeAMKissa haettavana 768 opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa

Aloituspaikoista 595 on päiväopetuksena toteutettaviin koulutuksiin, 83 monimuoto-opetuksena toteutettaviin ja 90 ylempiin amk-tutkintoihin johtaviin koulutuksiin. Aloittain paikkoja on haussa seuraavasti:

Liiketalous 155
Luonnonvara-ala 75
Sosiaali- ja terveysala 213
Tekniikka 250
Kulttuuriala 40
Ravitsemisala 35

Lisätietoja haussa olevista koulutuksista ja hakemisesta löytyy osoitteesta www.seamk.fi/haku. Lisäksi hakijapalvelut auttavat hakemiseen liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoja hakemisesta:

SeAMK Hakijapalvelut
Kampusranta 11 (Frami F, 2. krs.)
puh. 020 124 5501
hakijapalvelut@seamk.fi

17.- 18.3.2016 Seinäjoen ammattikorkeakoululla järjestettävät RESTO-tietotaitokilpailut koostuvat tulevien restonomien joukkueittain käytävästä kilpailusta, matkailu-, ravitsemis-, ja talousalan opettajien kollegatreffeistä sekä tapahtuman päättävästä iltagaalasta. Oheistapahtumana järjestetään myös minimessut.

Kilpailun teemana on Syrämmellinen Lakeus, jossa korostetaan yrittäjyyttä, ruuan ravitsemuksellisuutta, ekologisuutta ja eteläpohjalaista positiivista uhoa.

Tapahtuman toteutuksesta vastaavat SeAMKin restonomiopiskelijat usealta vuosikurssilta. Eri osa-alueiden järjestelyihin osallistuu yhteensä noin 80 opiskelijaa ja 15 opettajaa.

 Projektin ydintiimin opiskelijat ovat keränneet tämän vuotiselle kilpailutapahtumalle kaiken kaikkiaan 43 yhteistyökumppania, joista noin puolet on eteläpohjalaisia pk-yrityksiä. Seinäjokelaisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Hotelli-Ravintola Alma, INTO Seinäjoki ja Pirjon Pakari. Noin kymmenkunta yritystä on myös mukana kilpailupäivien aikana Framilla järjestettävillä minimessuilla.

Tietotaitokilpailun kirjallisten tehtävien toimeksiantajina toimivat kolme pääsponsoria. Kisaan osallistuu joukkueita yhdeksästä restonomikoulutusta järjestävästä ammattikorkeakoulusta ja kollegoita 10 ammattikorkeakoulusta.

Kilpailuun osallistuville restonomiopiskelijoille järjestetään iltatapahtumana opiskelijatreffit. Tarkoituksena on edistää restonomiksi opiskelevien yhteistyötä rennolla ja hauskalla tavalla ja yhteisellä tekemisellä ”rennois pirois”.

Opettajien verkostoitumista ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa edistetään kollegojen ilta- ja päivätreffeillä käytävillä yritysvierailuilla Kyrö Distillery Companyssa ja Aalto-keskuksessa sekä Juurella-ravintolassa. Kilpailutehtävien suoritusten aikana kollegoilla on mahdollisuus osallistua vierailevien yritysten asiantuntijaluennoille.

Kaksipäiväinen kilpailutapahtuma huipentuu iltagaalaan Hotel Sorsanpesällä. Gaalassa palkitaan kolme parasta joukkuetta, luovutetaan järjestäjänvaltuudet seuraavalle ammattikorkeakoululle sekä nautitaan viiden ruokalajin menusta ja viihdyttävästä ohjelmasta.

Tiedotustilaisuus pidetään perjantaina 18.3. klo 13 osoitteessa SeAMK, Frami F, 314 (3. kerros), Kampusranta 11, Seinäjoki.

Tervetuloa!

Reeta Vesalainen

Projektipäällikkö

040 830 4206

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n pääjohtaja Antti Vasara uskoo, ettei Suomella tai yrityksillä ole muuta mahdollisuutta saada talouskasvua kuin innovoimalla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on kuitenkin leikattu rankalla kädellä. VTT:henkin on osunut.

Vasara ei kuitenkaan lähde suoralta kädeltä leimaamaan kaikkia leikkaustoimia virheiksi, vaan sanoo ymmärtävänsä valtion tiukan taloustilanteen tuomat vaatimukset. Hän kuitenkin toivoo, että tki-toiminta nähtäisiin pitkän tähtäimen investointina eikä lyhyen tähtäimen kuluna.

Vasara pelkää Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa, että kun tki-rahoituksesta säästetään, samalla rakennetaan tulevavaisuuteen innovaatiovelkaa, joka tulee joskus maksettavaksi.

Kun kotimainen rahoitus supistuu, on VTT:n saatava enemmän rahaa EU:sta. Vasara kuitenkin muistuttaa, että kaikkialla maailmassa on sama ongelma tki-rahoituksen niukkuuden suhteen. Siksi myös EU-raha on erittäin kilpailtua. Silti hän kannustaa myös yrityksiä hakemaan EU-rahoitusta.

Palkankorostus hyvästä työstä

On työntekijän ja yrityksen etu, jos hyvin tehdystä työstä voidaan palkita, toteaa GE Healthcare Oy:n henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntär Vision haastattelussa.

GE Healthcaressa yrityskohtaisen palkkapolitiikan lähtölaukaus oli, kun ylemmistä toimihenkilöistä 65 prosenttia ilmoitti kyselyssä kannattavansa paikallista ratkaisua. Sen jälkeen luottamusmiesten kanssa käydyissä neuvotteluissa toimintamallista päästiin sopimukseen. Vuodesta 2011 lähtien ylemmät toimihenkilöt ovat olleet yrityskohtaisen sopimuksen piirissä.

Myös toimihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa on keskusteltu yrityskohtaisuuden käyttöönotosta. Toimihenkilöt olivat jo tulossa mukaan paikalliseen ratkaisuun, mutta valitettavasti Pro ei hyväksynyt sitä.

Jankola-Väntärin mukaan olisi hienoa, jos kaikille ryhmille olisi samanlaiset käytännöt. Se selkeyttäisi henkilöstöpolitiikkaa ja kaikilla olisi samanlainen kohtelu. Hän oudoksuu väitteitä, että paikallisella sopimisella haluttaisiin polkea työntekijöiden oikeuksia.

– Eihän sellainen kanna! Meidän on toimittava pitkäjänteisesti niin, että ihmiset viihtyvät täällä töissä. Ei yrityksenkään olisi järkevää tehdä sopimusta, joka ei olisi työntekijöille hyvä. Etu on yhtäläinen, siksi olemme onnistuneet löytämään yhteisen sävelen ylempien toimihenkilöiden edustajien kanssa.

Kilpailukykysopimus kääntäisi Suomen suunnan

Kilpailukykysopimus kääntäisi Suomen suunnan ylös, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen uskoo.

Se parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Toivon että sen myötä vienti lähtisi vetämään, Inkeroinen toteaa Visiossa.

Inkeroisen mukaan prosessi kuitenkin osoitti, että neuvotteluihin kasaantui taas aivan liikaa ratkottavia kysymyksiä. Tulevaisuudessa neuvottelut on oikein hajauttaa vientivetoisesti liittotasolla käytäviksi. Maan hallituksen poliittinen valta ja työehtosopimukset pitää eriyttää.

Visio verkkoon

Visio siirtyi nyt digiaikaan, kun neljä kertaa vuodessa ilmestynyt printti muuttui yhdeksän kertaa vuodessa ilmestyväksi verkkolehdeksi.

Teknologia-alalla on huikeita menestystarinoita niin yrityksistä kuin ihmisistäkin. Visio haluaa kertoa niistä entistä laajemmalle lukijakunnalle. Vision lukijaksi pääset osoitteessa http://visiolehti.fi/.

Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa käynnistyy tänä keväänä Taiteilija talossa -sarja. Nimekkäät taiteilijat vierailevat talossa kouluttamassa opiskelijoita ja esiintyvät yhdessä heidän kanssaan. Centria haluaa näin tukea opiskelijoiden verkostoitumista, tarjota elämyksellisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuutta soittaa konsertissa yhdessä huippuammattilaisten kanssa.

Keväällä vierailijoina ovat klassisen musiikin ja rytmimusiikin taiteilijoita, ja jo ensi syksynä Taiteilija talossa -sarjassa nähdään myös kansanmusiikkivierailu, kun muusikko, taiteilijaprofessori Timo Alakotila saapuu kouluttamaan opiskelijoita. Muita ensi lukuvuoden vieraita ovat mm. baritoni Ville Rusanen sekä näyttelijä Anna Paavilainen.

Maaliskuun lopussa vieraana on Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konserttimestari Reijo Tunkkari. Hän esiintyy opiskelijoiden kanssa yhdessä sekä erikseen konsertissa Konservatorion isossa salissa 31.3. klo 19.30.

Sopraano Mari Palo esittää Centrian lauluopiskelijoiden kanssa Robert Schumannin Myrthen-laulusarjan sekä Clara Schumannin lauluja konsertissa 23.4. Mari Palon workshop laulajille 22.4. on myös yleisölle avoin tilaisuus. Aiheena on länsimaisen musiikin historian kuuluisimpien rakastavaisten, Robertin ja Claran hääajan laulut. Mari on lupautunut vierailijaksi myös ensi lukuvuonna.

Aili Ikonen yhtyeineen vierailee 26.4.-28.4. Keski-Pohjanmaan konservatorion kanssa yhteistyössä toteutuva vierailu sisältää workshopeja, konsertteja sekä iltakonsertit Kilta Barissa 28.4.

Toukokuun 9.-10. vieraana on Lappeenrannan laulukilpailun sekä Jean Sibelius -laulukilpailun voittaja, baritoni Aarne Pelkonen. Schaumansalin ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa yhteistyössä toteutuva vierailu sisältää Schubertin Winterreise-laulusarjan esityksen sekä workshopin ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.

KONSERTIT JA WORKSHOPIT

• Reijo Tunkkari 31.3. klo 19.30, konsertti yhdessä opiskelijoiden kanssa
  Centrian konserttisali, Pitkänsillankatu 16
  
  Kamarimusiikkia laululla ja ilman
  Mozart, Haydn, Schubert, Brahms, Chausson, Bernstein, S. Ranta
  
  
• Mari Palo&Robert ja Clara Schumann
  workshop opiskelijoille 22.-23.4.  
  konsertti yhdessä opiskelijoiden kanssa 23.4. klo 18
  Centrian konserttisali, Pitkänsillankatu 16
  
  
• Aili Ikonen yhtyeineen  26.-28.4., workshopit, konsertit 27.4. sekä 28.4. yhdessä opiskelijoiden kanssa
  Centrian konserttisali, Pitkänsillankatu 16
  
  Aili Ikonen, laulu
  William Suvanne, saksofonit
  Tuomas J. Turunen, piano
  Mikko Arlin, rummut
  Janne Toivonen, trumpetti
  
  
• Aarne Pelkonen ja Schubertin Winterreise
  Konsertti Schaumansalissa Pietarsaaressa 10.5. klo 19
  Workshop opiskelijoille maanantaina 9.5.

Lisätiedot:
tuntiopettaja Juho Alakärppä, juho.alakarppa@centria.fi, 040 641 8542

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä järjestetään avoimien ovien tapahtuma keskiviikkona 16.3.2016 klo 10 – 15 (os. Mustialantie 105, Tammela). Päivän aikana voi tutustua Mustialan kampukseen, opiskeluympäristöön ja koulutustarjontaan.

Koulutusten ja kampusalueen esittelyn lisäksi tapahtumassa mm. konepiha ja talutusratsastusta. Kävijöillä on mahdollisuus ostaa raakamaitoa omaan astiaan ja kioskista pientä purtavaa. Päivän aikana voi vierailla Mustialan uuden navetan parvella sekä maatalousmuseossa.

Tapahtuman järjestävät ensimmäisen vuoden amk-opiskelijat. HAMKin Mustialan yksiköstä valmistuu agrologeja (AMK) maaseutuelinkeinojen ja hevostalouden koulutuksista. Kampuksella toimii myös Hämeen ammatti-instituutin maatilatalouden koulutus.

Lisätiedot
lehtori Harri Luukko, p. 050 574 5395 tai sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) on tarjolla kevään yhteishaun toisessa haussa 34 ammattikorkeakoulututkinnon ja neljä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon eli Master-tutkinnon suomenkielistä hakukohdetta. Aloituspaikkoja on yhteensä reilut 1 700. Kevään yhteishaun toinen hakuaika alkaa 16.3. kello 8.00 ja päättyy 6.4. kello 15.00.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavista koulutuksista yhdeksän järjestetään monimuotototeutuksena ja loput päivätoteutuksena. Monimuotototeutuksissa käytettäviä opetusmuotoja ovat lähi-, etä- ja verkko-opetus, joita toteutetaan päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Monimuotototeutus soveltuu työn ohessa opiskeluun, mutta työpaikka ei ole edellytys opiskelulle eikä koulutukseen edellytetä työkokemusta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset järjestetään Oulussa ja Oulaisissa sekä monimuotototeutuksena järjestettävän agrologikoulutuksen lähiopetuksen osalta Oulun lisäksi Haapajärvellä ja Kannuksessa.

Korkeakoulut on velvoitettu varaamaan yhteishaun hakukohteissa riittävä määrä paikkoja ensikertalaisille. Oamkissa ensikertalaisille varataan 75 prosenttia aloituspaikoista lukuun ottamatta muusikkokoulutusta. Ensikertalaiseksi katsotaan hakija, joka ei ole aiemmin suorittanut korkeakoulututkintoa tai ei ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa kevään 2014 yhteishausta tai tämän jälkeen.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa maisteritutkintoja vastaavan kelpoisuuden sekä antaa valmiudet oman alan vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä toimimiseen. Oamkissa on ensimmäistä kertaa haussa kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kulttuurituottamisen ja luovan talouden tutkinto-ohjelmassa keskeisiä sisältöjä ovat kulttuurituottaminen, luova talous sekä kulttuurialan liiketoiminta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkinto-ohjelmat on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, ja joilla on vähintään kolme vuotta työkokemusta. Opetus järjestetään monimuotototeutuksena siten, että se mahdollistaa tutkinnon suorittamisen myös työn ohessa.

Lisätietoja koulutuksista, valintaperusteista ja hakemisesta saa Oamkin verkkosivuilta osoitteesta oamk.fi/hakijalle. Yhteishaussa mukana oleviin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hakukohteisiin haetaan yhdellä hakemuksella valtakunnallisen sähköisen järjestelmän kautta osoitteessa opintopolku.fi.

Lisätietoja:

opintoasioiden johtaja Anne Anttinen, 050 357 2209, anne.anttinen@oamk.fi

koulutussuunnittelija Heli Louhimaa, 050 303 4382, heli.louhimaa@oamk.fi

Tänä keväänä saatat törmätä Tampereella itseään läpsivään vihaiseen nuoreen mieheen, jonka angsti purkautuu ulos lähes virtuoottisena bodypercussion-soolona. Tai laulaen välejään selvittelevään pariskuntaan. Tai vaikkapa omia audition-vuorojaan odottaviin höpötteleviin ja lauleskeleviin jonottajiin.

Kyseessä on todennäköisesti Tampereen ammattikorkeakoulun musiikkiteatterin opiskelijoiden flashmob, joka pohjustaa kevään musiikkiteatteriproduktiota. TAMKin teatterimusiikin ja musiikkidraaman opiskelijat tutkivat teoksessa 6000 päätöstä musiikkiteatterin rajapintoja tragikoomisesti. Näytelmä saa ensi-iltansa TTT Klubilla 31. maaliskuuta.

TAMKin teatterimusiikin koulutus on Suomen ainoa korkeakoulutasoinen musiikkiteatterikoulutus. Musiikkiteatteri on voimakkaasti pinnalla teatteriskenessä, mikä näkyy myös teatterimusiikin ja musiikkidraaman suuntautumispolun vetovoimaisuutena TAMKin musiikin koulutuksen hakijatilastoissa. Valintaprosessin läpäisseet ja motivoituneet opiskelijat saavat Tampereella valmennusta monipuolisiksi ammattilaisiksi opiskelemalla muun muassa näyttelijäntyötä, liikettä ja tanssia, laulua ja äänenkäyttöä sekä teatteriaineita.

- Tarjoamme opiskelijalle monipuolisen musiikillisen ja pedagogisen osaamisemme, musiikkiteatterin osa-alueiden ymmärryksen sekä todella aktiiviset työelämäkontaktit, summaa teatterimusiikin lehtori Hanna Hurskainen koulutuksen ideologiaa.

- Tavoitteenamme on tehdä jo opintovaiheessa ammattimaista ja laadukasta uuden sukupolven musiikkiteatteria ja näin valmistaa Suomen musiikkiteatterin kärkinimiä. Yhteistyö huippuammattilaisten kanssa takaa koulutuksen laadun.

TAMKin musiikin koulutus tekee yhteistyötä esimerkiksi Tampereen Työväen Teatterin, Tampereen Teatterin sekä elämyspuisto Särkänniemen kanssa. Seuraava merkittävä yhteistyöproduktio on TTT:n kanssa tänä keväänä toteutettava musiikkiteatteriproduktio, jonka ohjaa ja käsikirjoittaa Jemina Sillanpää. Teosta on työstetty fyysisen teatterin ja improvisaation keinoin työryhmässä, ja se nojaa nimekkäiden suomalaisten muusikoiden, kuten Kerkko Koskisen, Emma Salokosken, Tommy Lindgrenin ja Selina Sillanpään, säveltämiin kantateoksiin.

- Kaupunkilaisten yllätykseksi olemme toteuttamassa produktioon liittyen flashmob-esityksiä yhdessä TAMKin media-alan opiskelijoiden kanssa, Hurskainen paljastaa.

- On mahtavaa kun saamme tilaisuuden näyttää, millaisia moniosaajia koulutuksemme valmistaa Tampereella. Tuleva produktiomme on tästä innostuksesta ja kapasiteetistamme mainio näyte.

Käynnissä oleva Tampere3-hanke tiivistää jatkossa Tampereen korkeakoulujen yhteistyötä ja tuo mahdollisuuksia laajentaa koulutustarjontaa edelleen, esimerkiksi Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelman kanssa. Hanke saattaa tuoda uusia mahdollisuuksia koulutusjatkumoon jopa tohtorintutkintoon saakka.

Lisätietoja:

Hanna Hurskainen, lehtori, TAMK Musiikki, hanna.hurskainen@tamk.fi

TAMKin musiikin koulutuksen esittely

Näin keväällä moni nuori miettii, mitä opiskella ja tehdä isona. Osalla on selvät sävelet, mutta toisilla ajatus suunnasta on haussa. Epävarmuutta lisää heikko talouden tilanne: Mille alalle edes uskaltaa kouluttautua?

Insinöörialoilla tulevaisuus näyttää valoisalta. Monien alojen aloituspaikkoja ollaan vähentämässä, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikkojen lisäämistä ammattikorkeakouluissa. Muutaman vuoden sisällä työvoimapula on totta tekniikan alalla. Nykyiset insinöörit eläköityvät ja uudet teknologiat vaativat uudenlaista osaamista.  Alalle hakeutuvia ilahduttaa varmasti tieto siitä, että palkat tekniikan alalla ovat suomalaisten keskipalkkaa parempia.

Ammattikorkeakoulujen yhteishaku on 16.3.–6.4. Tule maanantaina 21.3. Rautatientorin Jääpuistoon kuulemaan, miksi nuorten kannattaa hakeutua tekniikan alalle.

Insinööripula uhkaa Suomea!

Tilaisuuden ohjelma

11.30 Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen: Suomi tarvitsee uusia insinöörejä

11.40 Wärtsilän Vice President , HR, Energy Solutions Minna Blomqvist: Insinöörit muuttavat maailmaa

11.50–12.00 Arenen tekniikan alan työryhmän jäsen Tauno Kekäle: Kuinka koulutus vastaa kysyntään?

Sähköinsinööri, keihäänheittäjä Tero Pitkämäen videotervehdys.

12.00–13.00 Yhteistä ohjelmaa jäällä (kengät jalassa), Alppi Curling

12.00–13.30 Haastattelut ja keittolounas kahviossa

Tilaisuuden moderaattorina toimii Jouko Marttila, talousasiantuntija ja viestintätoimisto Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja. Paikalla on ammattikorkeakoulujen, liittojen ja yritysten edustajia ja opiskelijoita, jotka vastaavat myös mielellään kysymyksiinne:

• Pasi Tolppanen, toimitusjohtaja, Pöyry Finland
• Tapani Martti, oppimisjohtaja, Metropolia ammattikorkeakoulu
• Lassi Martikainen, johtaja, Teknologiaosaamisen yksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu
• Hannu Saarikangas, johtaja, Insinööriliitto
• Anne Ahkola-Lehtinen, asiantuntija, Teknologiateollisuus
• Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja, Arene
• Milka Kortet asiantuntija, Energiateollisuus
• Juha Mäntynen, asiamies, Rakennusteollisuus
• Anni Siltala, asiamies, Kemianteollisuus
• Jarno Välinen, puheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto
• Opiskelijoita Uudenmaan Insinööriopiskelijaliitosta

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautuminen, lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Ilmoittaudu mediatilaisuuteen ti 15.3. mennessä osoitteeseen kirsi.valta-makkonen@kaikuhelsinki.fi, puh. 050 589 7381. Kerro myös mahdollisesta erityisruokavaliosta.

Nuoria on maailmassa enemmän kuin koskaan. Joka yhdeksäs maailman lapsi asuu kriisialueella ja yhdeksän kymmenestä nuorisoikäisestä asuu länsimaiden ulkopuolella. Määrällinen enemmistö ei ole merkinnyt poliittista vaikutusvaltaa. Nuoruus hallitusohjelmassa -sarjan päätösosassa laajennetaan tarkastelukulmaa niin globaaliin nuoruuteen kuin aikamme politiikan sukupolviulottuvuuteen.  

Tutkijatohtori Sofia Laineen analyysi tarttuu aikakauden kuumaan perunaan - nuorten maantieteelliseen liikkuvuuteen. Pohjoiseen periferiaan on tullut turvapaikanhakijoita enemmän kuin hallitusohjelmaa kirjoitettaessa osattiin kuvitella ja kirjaukset jäivät välittömästi jälkeen globaalin liikkeen tahdista. Millaiseksi nuorten tulijoiden merkitys ja vaikutus ymmärretään? Miksi korostetaan avun kohdentamista kriisialueille, mutta leikataan kehitysyhteistyömäärärahat torsoksi? 

Tutkija Tiia Laukkanen, tutkijatohtori Marja Peltola ja tutkimusjohtaja Leena Suurpää tekevät läpileikkaavan epilogin Nuoruus hallitusohjelmassa -sarjan teksteistä sekä hallitusohjelman nuoruuskuvasta ja sukupolvien välisistä suhteista. Tutkijat pohtivat, onko nuorilla asemaa arvokkaina ja täysivaltaisina yhteiskunnan toimijoina vai asemoidaanko nuoret marginaaliin - erilaisten toimenpiteiden kohteiksi? Millaisiksi piirtyvät nuorten oikeudet? Entä tunnistaako hallitusohjelma eriarvoisuuden ulottuvuuksia? 

Tämä on Nuoruus hallitusohjelmassa -sarjan viimeinen osa. Sarjan tavoitteena on ollut tuottaa tutkimukseen perustuvaa ja tarkkaan pureksittua politiikan analyysia. Sarjan tekstit ovat luettavissa teemasarjan oman sivun kautta www.nuorisotutkimusseura.fi/nuoruus-hallitusohjelmassa-kirjoitussarja sekä uusimmat kirjoitukset alla olevien linkkien kautta. 

Epilogi: Nuorten paikat(tomuus) politiikassa
Näkökulma 24, 10.3.2016
Kirjoittajat: Tiia Laukkanen, Marja Peltola ja Leena Suurpää  

Kantaako Suomi globaalia vastuuta nuorista?
Näkökulma 23, 10.3.2016
Kirjoittaja: Sofia Laine 

Jatkukoon keskustelu! 

Debatointiterveisin

Sarjan toimittajat 

Elina Pekkarinen & Sinikka Aapola-Kari

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyy uudenlainen työelämässä oleville suunnattu restonomikoulutus. Ainoana Suomessa, JAMKin restonomikoulutus suuntautuu kestävään gastronomiaan ja se tarjotaan kokonaan verkko-opintoina. Syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen otetaan 20 uutta opiskelijaa. Hakuaika alkaa 16.3.

Kestävän gastronomian restonomikoulutus tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymisen ruokaan ja ruokaketjun eri vaiheisiin. Opiskelijat oppivat tuntemaan ruokakulttuureita, ymmärtävät ruoan laadun merkityksen ja vaikutuksen hyvinvointiin. He oppivat johtamaan ruokapalveluita ja luomaan uutta liiketoimintaa ruoan ympärille.

– Kuluttajien tietoisuus ruoan terveysvaikutuksista on kasvanut. He odottavat ympäristövaikutukset huomioivaa ja yhä terveellisempää ruokaa, koulutuspäällikkö Minna-Maaria Hiekkataipale kertoo.

Tällainen kuluttajakäyttäytymisen muutos edellyttää, että alalle tuotetaan uudenlaista osaamista. Tähän tarpeeseen vastataan JAMKin restonomikoulutuksella.

Koko tutkinnon voi suorittaa joustavasti verkko-opintoina oman työn ohella.

– Verkossa opiskelu on tänä päivänä todella monimuotoista, ei pelkästään materiaaliin tutustumista verkossa. Verkossa opiskellaan yhtälailla vuorovaikutuksessa muiden kanssa kuin itsenäisesti, kertoo Hiekkataipale.

– Myös yritysmentoreilla on koulutuksessa tärkeä rooli.

Kestävään gastronomiaan suuntautunut restonomi voi johtaa ruoka- ja ravintolapalveluita ammattikeittiöissä tai toimia esimerkiksi elintarviketeollisuuden tuotekehityksen parissa. Tehtävänimikkeitä voivat olla esimerkiksi ravintolapäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, service manager, tiimivastaava, asiakaspalvelupäällikkö tai tuotekehittäjä. Myös oman yrityksen perustamiseen koulutus antaa hyvät eväät.

JAMK tarjoaa restonomikoulutusta sekä monimuoto-opintoina (verkko-opinnot) että päiväopintoina. Päiväopinnoissa opiskelijat voivat kestävän gastronomian lisäksi erikoistua matkailuun tai toimitilapalveluihin. Haku restonomikoulutukseen on 16.3.-6.4.2016.

Lue lisää

Minna-Maaria Hiekkataipale kertoo koulutuksesta, katso video.

Lisätietoja:
Minna-Maaria Hiekkataipale, koulutuspäällikkö, 0400 698 174, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö

Näin keväällä moni nuori miettii, mitä opiskella ja tehdä isona. Osalla on selvät sävelet, mutta toisilla ajatus suunnasta on haussa. Epävarmuutta lisää heikko talouden tilanne: mille alalle edes uskaltaa kouluttautua?

Insinöörialoilla tulevaisuus näyttää valoisalta. Monien alojen aloituspaikkoja ollaan vähentämässä, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikkojen lisäämistä ammattikorkeakouluissa. Muutaman vuoden sisällä työvoimapula on totta tekniikan alalla. Nykyiset insinöörit eläköityvät ja uudet teknologiat vaativat uudenlaista osaamista. Alalle hakeutuvia ilahduttaa varmasti tieto siitä, että palkat tekniikan alalla ovat suomalaisten keskipalkkaa parempia.

Ammattikorkeakoulujen yhteishaku on 16.3. – 6.4.2016. Hämeen ammattikorkeakoulussa on tekniikan ja liikenteen alalla tarjolla yhteensä 240 aloituspaikkaa Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita maanantaina 21.3.2016 Helsingin Rautatientorin Jääpuistoon kuulemaan, miksi nuorten kannattaa hakeutua tekniikan alalle. Haastateltavana paikan päällä on myös HAMKin Teknologiaosaamisen yksikön johtaja Lassi Martikainen.

Insinööripula uhkaa Suomea!
Aika: maanantaina 21.3. klo 11.30–13.30
Paikka: Helsingin Rautatientori, Jääpuisto

Tilaisuuden ohjelma

11.30 Suomi tarvitsee uusia insinöörejä, Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
11.40 Insinöörit muuttavat maailmaa, Wärtsilän Vice President , HR, Energy Solutions Minna Blomqvist
11.50 Kuinka koulutus vastaa kysyntään? Arenen tekniikan alan työryhmän jäsen Tauno Kekäle

Sähköinsinööri, keihäänheittäjä Tero Pitkämäen videotervehdys.

12.00 – 13.00 Yhteistä ohjelmaa jäällä (kengät jalassa), Alppi Curling
12.00 – 13.30 Haastattelut ja keittolounas kahviossa

Tilaisuuden moderaattorina toimii Jouko Marttila, talousasiantuntija ja viestintätoimisto Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja. Paikalla on ammattikorkeakoulujen, liittojen ja yritysten edustajia ja opiskelijoita, jotka vastaavat myös mielellään kysymyksiinne:

• Pasi Tolppanen, toimitusjohtaja, Pöyry Finland
• Tapani Martti, oppimisjohtaja, Metropolia
• Lassi Martikainen, johtaja, Teknologiaosaamisen yksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu
• Hannu Saarikangas, johtaja, Insinööriliitto
• Anne Ahkola-Lehtinen, asiantuntija, Teknologiateollisuus
• Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja, Arene
• Milka Kortet asiantuntija, Energiateollisuus
• Juha Mäntynen, asiamies, Rakennusteollisuus
• Anni Siltala, asiamies, Kemianteollisuus
• Jarno Välinen, puheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto
• Opiskelijoita Uudenmaan Insinööriopiskelijaliitosta

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautuminen, lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Ilmoittaudu lehdistötilaisuuteen ti 15.3. mennessä osoitteeseen kirsi.valta-makkonen@kaikuhelsinki.fi, puh. 050 589 7381. Kerro myös mahdollisesta erityisruokavaliosta.

Teollinen internet ei ole vain hypeä, vaan se tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia jo nyt. Maanantaina 14.3. klo 9–13 Centria-ammattikorkeakoulussa Ylivieskan kampuksella järjestettävässä työpajassa konkreettisesti havainnollistetaan teollisen internetin merkitystä yrityksille.

Samalla haetaan yrityksille matalan kynnyksen tapoja ottaa erilaisia teollisen internetin teknisiä ratkaisuja käyttöön, jotta yritykset pääsevät digitalisaatiopolulla eteenpäin. Työpajan tavoite on herättää keskustelua alueen elinkeinoelämän tarpeista digitalisaation myllerryksessä.

Työpaja on Centria-ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin, Ylivieskan seutukunnan sekä alueen yritysten yhdessä järjestämä. Työpaja on maksuton ja kaikille avoin. Median edustajat ovat tervetulleita työpajaan!

Aika: ma 14.3.2016 klo 9-13
Paikka: Centria-ammattikorkeakoulu, auditorio, Vierimaantie 7, 84100 Ylivieska


Mikä teollinen internet?

Teollinen internet on laaja termi, millä kuvataan anturi- ja tietoliikenneteknologioiden sekä tiedon analysointimenetelmien hyödyntämistä teollisuudessa ja palveluissa. Teollinen internet pitää sisällään ajatuksen parantaa sensori- ja tietoverkkojen avulla yritysten tuottavuutta sekä synnyttää uutta liiketoimintaa.

- Erilaiset ennusteet verkkoon kytkettyjen laitteiden määristä tai teollisen internetin liiketoimintapotentiaalista ovat käsittämättömän suuria, sillä käytännössä on nähty vasta ensimmäinen pieni aalto, selvittää Centrian TKI-päällikkö Marjo Heikkilä.

Kerätyn sensoridatan analysointi mahdollistaa uudet ansaintamallit sekä eri tuotantoprosessien yhdistämisen. Konepajalle teollinen internet merkitsee koneiden, automaation ja sensoreiden integraatiota. Koneista ja toimitiloista kerätään dataa reaaliaikaisesti, joten datamäärä on valtava. Dataa analysoimalla voidaan selvittää toiminnan pullonkaulat ja ennakoida huoltoja. Data-analyysin avulla tieto tulee liiketoiminnan suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Analyysi voidaan tehdä yksittäisten koneiden ja prosessien tasolle asti.

- Konkreettisia esimerkkejä teollisen internetin ratkaisuista on esimerkiksi se, kun varastojärjestelmä osaa automaattisesti kutsua täydennystä havaitessaan jonkun materiaalin loppuvan lähiaikoina tai kun koneen ohjaus- tai valvontajärjestelmä havaitsee anturitiedon ja big datan avulla jo ennalta jonkin osan hajoamisen, Heikkilä kertoo.

Lisätietoja:
TKI-päällikkö Marjo Heikkilä, marjo.heikkila@centria.fi, 044 449 2507

Lisätiedot työpajasta:
http://web.centria.fi/uutinen/teollisen-internetin-mahdollisuudet-liiketoiminnassa-seminaa/1863

Tervetuloa Datajournalismin työkäytännöt -kirjan julkistustilaisuuteen
maanantaina 21.3.2016 klo 16–19 Päivälehden museoon (Ludviginkatu 2―4, Helsinki).

Suuret data-aineistot ovat journalismin uusin haaste. Uusi käsikirja antaa kullanarvoisia vinkkejä siitä, kuinka datajournalismia käytännössä sovelletaan. Se kertoo myös kaiken olennaisen datajournalismin historiasta, malleista, innovaatioista, etiikasta ja tulevaisuudesta.

Datajournalismin työkäytännöt perustuu vankkaan tutkimustietoon. Suomen ohella teoksessa käsitellään avoimen datan ja datajournalismin johtavia maita Yhdysvaltoja ja Isoa-Britanniaa.

Kirjan kirjoittajat FT Turo Uskali ja FT Heikki Kuutti työskentelevät Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella.

Vp. viimeistään 17.3.2016 turo.i.uskali@jyu.fi

Datajournalismin työkäytännöt
Turo Uskali & Heikki Kuutti. Vastapaino 2016
http://vastapaino.fi/kirjat/datajournalismin-tyokaytannot/

Tekijöiden yhteystiedot:
Turo Uskali, turo.i.uskali@jyu.fi, 040 534 0249
Heikki Kuutti, heikki.kuutti@jyu.fi, 040 576 7865

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, puh. 03 3141 3501

Suomen luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät kiertävät Saimaan alueen alakouluissa Etelä-Savossa kevään ajan esitellen lapsille saimaannorpan elämää ja Saimaan luontoa. Kouluvierailut ovat osa Saimaannorppa-LIFE -hanketta.

Norppavierailut on kohdistettu ensisijassa kolmasluokkalaisille. Pienemmissä kouluissa viestiä saatetaan viedä useammallekin luokka-asteelle. Lähettiläät kiertävät kouluja Savonlinnasta käsin, ensin Savonlinnan seudulla ja myöhemmin keväällä Mikkelin alueella.

Koululähettiläät kertovat ja esittelevät saimaannorpan elämää ja suojelua monin eri tavoin. Samalla kerätään lasten kokemuksia ja ajatuksia Saimaasta ja sen omasta norpasta. Kouluille jätetään myös materiaalia ja vinkkejä, joiden avulla aihetta voidaan käsitellä vierailujen jälkeenkin.

"Saimaa ja saimaannorppa ovat tärkeä osa tämän seudun asukkaiden elämää, myös lapsien. Norpan halutaan säilyvän Saimaassa myös tulevien sukupolvien ilona. Siksi on tärkeää kuunnella lapsien ja nuorten – tulevaisuuden Saimaan alueen päättäjien – näkemyksiä ja mielipiteitä", kertoo saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen Suomen luonnonsuojeluliitosta.

"Oppitunneilla ajatuksena on sukeltaa saimaannorpan jännittävään elämään. Lapsilla on mahdollisuus esimerkiksi kuunnella norpan ääntelyä. Me taas mielellään kuulemme lasten kokemuksia Saimaasta ja norpasta", kertovat norppalähettiläät Susanna Hagman ja Mia Silvennoinen.

Norppalähettiläiden vierailut ovat kouluille maksuttomia. Monen koulun kanssa vierailuajankohta on jo sovittu, mutta kalenteria täytetään vielä pitkin kevättä. Kunnat, joiden kouluissa lähettiläät kiertävät ovat Savonlinna, Mikkeli, Enonkoski, Rantasalmi, Juva, Joroinen, Puumala, Sulkava. Median edustajilla on halutessaan mahdollisuus lähteä mukaan kouluvierailuille. Lisätietoja saa suoraan koululähettiläiltä.

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen nisäkäs, jonka suojeluvastuu on yksin suomalaisilla. Ympäristökasvatustyö on osa Suomen luonnonsuojeluliiton valistustyötä, jonka tavoitteena on tuoda lapsille tietoa ja elämyksiä heidän omasta lähiluonnostaan. Saimaannorppa-LIFE -hanke on EU-rahotteinen saimaannorpan suojelua edistävä hanke, jossa yksi osa on ympäristökasvatus- ja valistustyö. Hanke on käynnissä vuosina 2013-2018.

Lisätiedot

Kaarina Tiainen, saimaannorppakoordinaattori, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050 530 3270
Susanna Hagman ja Mia Silvennoinen, norppalähettiläät, puh. 044 970 1978

Liitekuva: Norppalähettiläät Mia Silvennoinen (vas.) ja Susanna Hagman.