Espoon hiippakunnan tuomiokapituli ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ovat solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä alkaen vuodesta 2020. Sopijaosapuolet pyrkivät yhteisin toimin rakentamaan kestävän tulevaisuuden ja hyvän elämän edellytyksiä. Osapuolet etsivät mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä mm. kestävän kehityksen osalta erityisesti sosiaalisessa ja ekologisessa kestävyydessä mahdollistamalla yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin tasaamisen, kansainvälisissä suhteissa ja monikulttuurisuudessa, globaalissa koulutuksessa ja elinikäisessä oppimisessa, sosiaalisessa työllistämisessä ja yhteiskuntavastuussa sekä uskonnonvapaudessa.

-Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka on erittäin iloinen aiesopimuksesta, joka vahvistaa ja monipuolistaa jo ennestään hyvää yhteistyötä Omnian ja Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin välillä. Meitä yhdistää halu olla rakentamassa oikeudenmukaisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Uskon, että yhdessä tehtynä tämän työn vaikutukset ovat tuntuvampia.

-Kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko iloitsee sopimuksesta Espoon hiippakunnan kanssa. Omnian strategia perustuu kestävän tulevaisuuden rakentamiseen sekä hyvän elämän tarjoamiseen. Omnia on vahva kansainvälinen ja monikulttuurinen toimija, ja tämän sopimuksen myötä saamme varmasti paljon uutta osaamista ja energiaa, korostaa Suihko.

Lisätietoja:

• Sari Anetjärvi, lakimiesasessori, Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, 040 588 8317
• Sampo Suihko, kuntayhtymän johtaja, 050 551 8119
• Kuvat

Espoon hiippakunta on nuorin Suomen yhdeksästä hiippakunnasta, perustettu vuonna 2004. Espoon hiippakunnassa on 19 seurakuntaa. Alueella asuu n. 676 000 ihmistä, joista Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu n. 70 %. Asukkaista n. 58 000 on ruotsinkielisiä ja n. 40 000 asukkaan äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Alueen väestömäärä kasvaa vuosittain n. 10 %. Hiippakunnan hallintoa hoitavat piispa, hiippakuntavaltuusto, tuomiokapituli ja tuomiokapitulin henkilöstö.

Sote-uudistus antaa odottaa itseään, mutta sosiaali- ja terveysalan uudistuminen on jo käynnissä. Dialogi-median uusi teemanumero kertoo muutoksista, joita tarvitaan sosiaali- ja terveysalan palveluihin ja alan koulutukseen.

Diakonia-ammattikorkeakoulun palvelujärjestelmäkehityksen asiantuntijan Anne Määtän mukaan palveluiden ulkopuolelle putoavat ihmiset ovat yleensä sellaisia, jotka tarvitsisivat monia palveluita samanaikaisesti.

– Kun avuntarve jakautuu eri sektoreille, kokonaisuus ei pysy kenenkään käsissä, Määttä toteaa.

Määtän mukaan kaavaillut sote-keskukset ovatkin hyvä uudistus, vaikkakaan pelkkä samassa rakennuksessa sijaitseminen ei vielä riitä.

– Aivan ensin sote-keskuksissa täytyy aloittaa eri sektoreiden ammatillisen yhteistyön kehittäminen ja uusien ammatti- ja hallintorajoja ylittävien käytäntöjen luominen. 

Huolena sote-organisaatioiden tiukka talous

Koulutuksessa on jo alettu ottaa huomioon uudet osaamisvaatimukset ja tarjota mahdollisuuksia ammattialat ylittävään toimintaan.

– Tämä ei kuitenkaan riitä, toteaa Diakin tutkija Joakim Zitting. – Eri alojen ja toimijoiden yhteistyöhön vaikuttavat hyvin vahvasti paitsi ammatilliset ja organisaatiokulttuurit, myös johdon suhtautuminen yhteistyöhön. Tällä hetkellä kunnat ja sote-organisaatiot kamppailevat heikon taloustilanteen kanssa ja pyrkivät löytämään säästöjä kaikesta muusta paitsi lakisääteisistä toiminnoista. 

–Pahimmassa tapauksessa eri alojen väliset siilot vain syvenevät, ja organisaatiorajat tiivistyvät.  

Paremman elämän tuoteperheellä kohti parempaa palvelujärjestelmää

Moniammatillisen ja monitoimijaisen yhteistyön helpottamiseksi Diak on kehittänyt paremman elämän tuoteperheen, johon kuuluvat 3X10D-elämäntilannemittari, monitoimijainen arviointi sekä palveluintegraation muotoilu -valmennus.

3X10D-elämäntilannemittaria voidaan käyttää asiakastyön apuna ihmisen kokonaisvaltaisessa tilannearviossa. Mittari on testikäytössä eri puolilla Suomea Ohjaamoissa ja kouluterveydenhuollossa.

Hyvinvointimuutosten tarkasteluun Diakissa on kehitetty monitoimijaiseksi arvioinniksi kutsuttu työväline, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteisen asiakas- tai hyvinvointisuunnitelman etenemisen ja seurannan arviointiin sekä palveluiden ja tuen oikea-aikaisuuden ja tarpeenmukaisuuden arviointiin.

Jotta moniammatillinen yhteistyö olisi mahdollista, tarvitaan koulutuksia, joissa sosiaali- ja terveyspalveluja opitaan katsomaan kokonaisuutena eikä kahtena erillisenä osa-alueena. Palveluintegraation muotoilu -valmennus on muuttuvaa työelämää varten kehitetty systemaattinen, yhteiskehittämiseen perustuva valmennus yhteistyön ja sen johtamisen tueksi. Sen monialainen työskentely ja johtajien tiivistynyt yhteistyö lisää mahdollisuuksia suunnata käytettävissä olevia resursseja entistä vaikuttavammin.

– Välineistä saadaan paras hyöty, kun niitä hyödynnetään yhtenä kokonaisuutena, mutta ne sopivat käytettäväksi myös erillisinä silloin, kun halutaan vastata tiettyyn tarpeeseen, toteavat Määttä sekä Diakin asiantuntija Sakari Kainulainen ja projektipäällikkö Reija Paananen.

Dialogin uusi teemanumero käsittelee myös sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja keinoja eri ryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Lue lisää:

• Dialogin teemanumero ”Sosiaali- ja terveysala murroksessa”

Dialogi on Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkomedia, joka tekee näkyväksi Diakin asiantuntemusta, vahvuusalueita ja tuloksia. Diakin vahvuusalueita ovat sosiaalinen osallisuus, muuttuva monikulttuurisuus, älykkäät sote-palvelut ja yhteisöissä elävät uskonnot. Dialogissa herätetään keskustelua ja otetaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.

Lisätiedot

• Dialogin päätoimittaja, viestintäpäällikkö Henni Kuusisto, henni.kuusisto@diak.fi, p. 050 475 0800
• Dialogin toimitussihteeri, viestinnän asiantuntija Riikka Kotiranta, riikka.kotiranta@diak.fi, p. 050 468 9448

Joulukuun 18. päivä vietettiin Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoiden jouluista valmistumisjuhlaa. Juhlassa kuultiin musiikkiesityksiä, yrittäjän ja opiskelijan puheet sekä Ylä-Savon talousaluerahasto jakoi kuusi 1000 euron stipendiä. Stipendit saivat Jere Heiskanen, Mira Jaatinen, Elina Heikkinen, Mika Lappalainen, Jukka Vattukallio ja Antti Korolainen.

Ylä-Savon talousaluerahasto on vuonna 2015 perustettu rahasto, jonka pääomana on Ylä-Savon Kehitys Oy:n lahjoittamat Ylä-Savon talousalueen liiton rahaston varat.

Rahaston säännöissä on mainittu, että rahasto myöntää stipendejä seuraavasti: "3 § Rahaston tarkoitus ja tuoton jakaminen Rahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä ja huomionosoituksia Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoille, työntekijöille sekä muille yksityishenkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan merkittävästi edistäneet Ylä-Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon aluetta, niiden elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja yläsavolaisuutta merkittävällä tavalla." Rahaston varojen käytöstä päättää rahaston johtokunta.

Stipendin saaja voi olla nykyinen tai entinen Ylä-Savon ammattiopiston työntekijä tai opiskelija tai oppilaitoksen ulkopuolinen henkilö, joka täyttää rahaston sääntöjen mukaiset vaatimukset.

Kuvateksti: kuva YSAO/Minttu Harju. Henkilöt vasemmalta oikealle Kari Puumalainen, Mika Lappalainen, Antti Korolainen, Jukka Vattukallio, Elina Heikkinen, Mira Jaatinen, Jere Heiskanen

Lisätietoja
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja
040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

Joulukuun 18. päivä vietettiin Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoiden jouluista valmistumisjuhlaa. Juhlassa kuultiin musiikkiesityksiä, yrittäjän ja opiskelijan puheet sekä Ylä-Savon talousaluerahasto jakoi kuusi 1000 euron stipendiä. Stipendit saivat Jere Heiskanen, Mira Jaatinen, Elina Heikkinen, Mika Lappalainen, Jukka Vattukallio ja Antti Korolainen.

Ylä-Savon talousaluerahasto on vuonna 2015 perustettu rahasto, jonka pääomana on Ylä-Savon Kehitys Oy:n lahjoittamat Ylä-Savon talousalueen liiton rahaston varat.

Rahaston säännöissä on mainittu, että rahasto myöntää stipendejä seuraavasti: "3 § Rahaston tarkoitus ja tuoton jakaminen Rahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä ja huomionosoituksia Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijoille, työntekijöille sekä muille yksityishenkilöille, jotka ovat omalla toiminnallaan merkittävästi edistäneet Ylä-Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon aluetta, niiden elinvoimaisuutta, tunnettuutta ja yläsavolaisuutta merkittävällä tavalla." Rahaston varojen käytöstä päättää rahaston johtokunta.

Stipendin saaja voi olla nykyinen tai entinen Ylä-Savon ammattiopiston työntekijä tai opiskelija tai oppilaitoksen ulkopuolinen henkilö, joka täyttää rahaston sääntöjen mukaiset vaatimukset.

Kuvateksti: kuva YSAO/Minttu Harju. Henkilöt vasemmalta oikealle Kari Puumalainen, Mika Lappalainen, Antti Korolainen, Jukka Vattukallio, Elina Heikkinen, Mira Jaatinen, Jere Heiskanen

Lisätietoja
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja
040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

Vielä juuri ennen joulua valmistui 22 innostunutta, onnistunutta ja tuleviin tehtäviinsä motivoitunutta diabeteshoitajaa. YAMK-tasoiset opinnot toteutettiin verkkopainotteisina ja niiden laajuus oli 30 opintopistettä.

Ensimmäisen kerran näin laajassa kokonaisuudessa päädyttiin osittain ajasta ja paikasta riippumattomaan koulutusmuotoon, joka mahdollisti opintoihin osallistumisen niin pohjoisen Savukoskelta kuin Qatarin Dohastakin. Opinnot koostuivat webinaareista, videoluennoista, kirjallisuudesta, simulaatioista, projekteista, yhteisöllisestä ryhmätyöskentelystä ja ohjauksesta verkossa, kuin myös itsenäisistä tehtävistä, vertaisarvioinneista ja - palautteista. Opettajan rooli ja aktiivisen ohjauksen merkitys korostui erityisesti.

Reilun vuoden kestäneen koulutuksen aikana opettajan ja opiskelijoiden välillä vaihdettiin noin 400 henkilökohtaista ja 100 yhteistä tiedottavaa viestiä. Lisäksi opettajan antamaa oikea-aikaista palautetta annettiin noin 100 kertaa ja vertaispalautetta ainakin saman verran. Lähipäiviä pidettiin viisi. Työskentelyssä ja sen mahdollistumisessa korostui ryhmän aktiivinen rooli, joka kannatteli innostunutta ja avointa ilmapiiriä koko koulutuksen ajan. Toteutus oli merkityksellinen myös mukana olleille opettajille, he oppivat ryhmän ohjaamista verkossa ja soveltavia digipedagogisia taitoja. Pedagogisena vastuuopettajana oli yliopettaja Mari Virtanen ja sisällöllisenä vastuuopettajana Katja Åker.

Iso kiitos kaikille tämän mahdollistaneille ja lämpimät onnittelut valmistuneille!

Lisätietoja

Mari Virtanen
yliopettaja
p. 040 670 5156
mari.virtanen@metropolia.fi

Valtaosassa Euroopan maista ei ole tutkintoon johtavaa nuorisotyön koulutusta. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Nuorisotyö Suomessa on ylipäätään eurooppalaisittain vahvaa, todetaan Nuorisotutkimusverkostossa toteutetussa nuorisotyön koulutuksen rakenteita Suomessa tarkastelevassa tutkimuksessa. Pääasiassa ulkomaalaiselle yleisölle suunnattu tuore tutkimusraportti Youth Work Education in Finland valottaa suomalaisen nuorisotyön koulutuksen vahvan aseman taustatekijöitä.

Suomessa nuorisotyöhön koulutetaan koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla, ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon ulottuen. Nuorisotyön koulutuksella on Suomessa pitkä historia, joka alkaa jo vuodesta 1945. Suomessa on suuri yleisö onnistuttu vakuuttamaan siitä, että nuorisotyö on yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa, jonka laadukas tekeminen edellyttää erityisosaamista.

”Siinä, missä muualla Euroopassa saatetaan pohtia tosissaan, synnytäänkö nuorisotyöntekijäksi vai koulutetaanko siihen, Suomessa nuorisotyön koulutuksella on vahva, jopa itsestään selvä asema. Koulutus nähdään tavaksi vahvistaa nuorisotyön ammatillista pohjaa”, toteaa Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Tomi Kiilakoski.

Tuoreessa tutkimusraportissa kuvataan suomalaisen nuorisotyön koulutusjärjestelmän rakenne sekä tulkitaan tämän järjestelmän muotoutumista nuorisotyön käytänteistä sekä suomalaisen koulutusyhteiskunnan tilanteesta käsin. Nuorisotyön koulutuksen kehittymisen taustalla vaikuttavat koulutusjärjestelmän yleinen kehittyminen ja laajeneminen sekä nuorisotyön aseman vahvistuminen osana suomalaista hyvinvointijärjestelmää. Koulutuksen kytkeytyminen kansalliseen kehityskertomukseen, usko koulutuksen hyödyllisyyteen yksilölle ja yhteisölle sekä yleinen koulutustason nousu ja ammattitaitovaatimusten kasvu ovat kaikki osaltaan selittäneet nuorisotyön koulutuksen muotoutumista.

Nuorisotyön koulutusta Suomessa tarkastellut tutkimushanke on toteutettu Nuorisotutkimusverkostolle myönnetyn osaamiskeskusrahoituksen turvin. Uudessa julkaisussa ja aiemmin julkaistuissa raporteissa suomalaista nuorisotyötä tutkitaan käytäntöjen arkkitehtuuriteorian kautta. Tässä teoriassa ajatellaan, että jokaista käytäntöä määrittää joukko ennakkoehtoja, niin puhumisen, tekemisen kuin ammatillisten suhteiden ulottuvuuksissa. Suomalaisessa nuorisotyössä on eurooppalaisittain vahvoja rakenteita näissä kaikissa. Nämä rakenteet vahvistavat koulutusta, ja samalla koulutus vahvistaa näitä rakenteita.

Teoksen tiedot

Tomi Kiilakoski: Youth Work Education in Finland
ISBN 978-952-7175-99-6. 97 s., 20 €. 2019.
Publications (Finnish Youth Research Network) 223, ISSN 1799-9219
ISBN 978-952-372-000-8 (pdf)
Internet Publications (Finnish Youth Research Network) 149, ISSN 1799-9227 (pdf)

Teos on ladattavissa vapaasti verkkojulkaisuna. Painettuja kappaleita voi tilata Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta.

Hankkeen muut julkaisut

Raportti ilmestyy osana Nuorisotutkimuksen osaamiskeskuksen Nuorisotyön koulutusarkkitehtuuri Suomessa -hanketta. Hankkeessa on tuotettu aiemmin seuraavat julkaisut:

Höylä, Sari & Kiilakoski, Tomi (2019) Practice Architectures and Finnish Model of Youth Work Education. Teoksessa Mike Seal (toim.) Teaching Youth Work in Higher Education. Tartu: Eesti Noorsootöötajate Kogu, Helsinki: Humak University of Applied Sciences, Birmingham: Newman University, 52–62.
https://www.digar.ee/viewer/en/nlib-digar:406370/347733/page/53

Kiilakoski, Tomi (2019) Diversity of Practice Architectures on Education and Career Paths for Youth Workers in Europe. An analytical Report. Youth Partnership. Partnership between the European Commission and the Council of Europe in the field of Youth.
https://pjp-eu.coe.int/documents/42128013/47262400/Kiilakoski-final/525aef72-4871-1855-8fb2-72f2b7824d74

Kiilakoski, Tomi (2019) Higher Level Youth Work Education in Europe. Teoksessa Mike Seal (toim.) Teaching Youth Work in Higher Education. Tartu: Eesti Noorsootöötajate Kogu, Helsinki: Humak University of Applied Sciences, Birmingham: Newman University, 76–85.
https://www.digar.ee/viewer/en/nlib-digar:406370/347733/page/77

Lisätiedot

FT, erikoistutkija Tomi Kiilakoski
Nuorisotutkimusverkosto
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi 
puh. 040 504 6432

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu perjantaina 20.12.2019 yhteensä 376 opiskelijaa joko ammattikorkeakoulu- tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Jouluisia valmistumisjuhlia vietetään kaikilla kampuspaikkakunnilla: Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa.

– Vuoden 2019 aikana valmistuneita tulee olemaan yhteensä reilut 1800 eli jatkamme vuoden 2018 ennätystahtia valmistuvien kokonaismäärän osalta! Erityistä tässä juhlassa on myös, että kahdesta koulutuksestamme valmistuu nyt ensimmäiset opiskelijat: palvelumuotoilun amk-koulutuksesta sekä ylempään amk-tutkintoon johtavasta projekti- ja myyntijohtamisen koulutuksesta. Saamme siis aivan uudenlaista osaamista maakuntiemme yrityksiin, vararehtori Mirja Toikka iloitsee.

Palvelumuotoilun koulutuksesta ensimmäisenä valmistuva muotoilija (AMK) on Tuija Klaus. Hän kertoo, että palvelumuotoilu on jalkautumassa osaksi organisaatioiden arkea.  

– Organisaatiot haluavat ymmärtää asiakkaitaan entistä paremmin ja kehittää palvelujaan heidän tarpeitaan vastaaviksi. Tässä palvelumuotoilijalla on keskinen rooli ja palvelumuotoilu on yhä useammin osana organisaatioiden kehitystyötä. Omassa työssäni asiakaspalvelun parissa voin hyödyntää palvelumuotoilun osaamistani palvelun ja palvelujen kehittämisessä sekä asiakasnäkökulman kartoittamisessa ja tuomisessa mukaan kehittämistyöhön, Klaus kertoo.

Projekti- ja myyntijohtamisen koulutuksesta insinööriksi (ylempi AMK) valmistuva Helene Pohjonen suosittelee ylempää tutkintoa itsensä kehittämisestä innostuneille. Koulutus sopii Pohjosen mielestä todella hyvin päivätyössä käyvälle, kun lähiopetus sijoittuu arki-iltoihin ja lauantaihin. Aikuiskoulutuksen bonuksena on ajatusten vaihto muiden ammattilaisten kanssa.

– Haluan jatkuvasti oppia uutta, enkä miettinyt montaa hetkeä hakemista, kun huomasin tämän koulutuksen mainoksen! Kurssien aiheet kytkeytyivät suoraan työelämään ja olen todella tyytyväinen koulutuksen tasoon. Olen saanut joka kurssilta uutta ajattelemisen aihetta ja soveltanut oppeja heti töissä. Lopputyön tein työnantajalleni Sulzer Pumps Finland Oy:lle, joka tukee työhön liittyvää opiskelua. Jokunen kuukausi sitten minut valittiin uusiin haasteisiin Sulzerilla ja uskon koulutuksen olleen yksi syy siihen, Pohjonen summaa.

Valmistuvia juhlitaan perinteisesti

Xamk järjestää yhteiset valmistumisjuhlat kahdesti vuodessa, ennen joulua ja kevätlukukauden päättyessä, ja juhliin kutsutaan aina kaikki edellisen juhlan jälkeen valmistuneet sekä heidän läheisiään. Valmistuvien merkkipäivää vietetään perinteisesti ja juhlavasti kaikilla kampuspaikkakunnilla. Ohjelmaan sisältyy todistusten ja stipendien jaon lisäksi musiikkia, puheita ja kahvittelua.

Ammattikorkeakoulun puolesta valmistuvia tervehtivät rehtori Heikki Saastamoinen Mikkelissä ja Savonlinnassa sekä vararehtori Mirja Toikka Kotkassa ja Kouvolassa. Juhlapuheen pitävät Kymijoen Ravintolapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Kari Turkia Kotkassa, Mipron tiimiesimies Saila Liukkonen Mikkelissä, Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolassa ja Sosterin hallintoylijohtaja MaijaterttuTiainen Savonlinnassa. Myös valmistuvilla on puheenvuoro. Kotkassa puheen pitää insinööri (AMK) Santtu Asikainen, Kouvolassa tradenomi (AMK) Viveka Tiitola, Mikkelissä sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja (AMK) Riikka Peni ja Savonlinnassa sairaanhoitaja (ylempi AMK) Lotta Nokelainen.

Valmistuvien nimet ja puheet

Nimilista (julkaisuvapaa 20.12.2019 klo 00:00) ja kaikki ennen juhlaa saadut, myös tämän tiedotteen jälkeen saamamme, puheet löytyvät tästä linkistä: http://xamk.emmi.fi/l/S5d_Z2HJCZNS. Nimilista ja valmiit puheet myös liitteenä. Puheiden julkaisuvapaus on merkitty puheen alkuun.

Haastateltavat

• Tuija Klaus, muotoilija (AMK), palvelupäällikkö, Rosk'n Roll Oy Ab, tuija.klaus@gmail.com, 0400 727 037
• Helene Pohjonen, insinööri (ylempi AMK), Head Of Sales Support, Sulzer Pumps Finland Oy, helene.pohjonen@sulzer.com, 050 326 6229

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

• Vararehtori, varatoimitusjohtaja Mirja Toikka, mirja.toikka@xamk.fi, 044 702 8372
• Tietoa juhlasta: viestintäsuunnittelija Heli Kauppinen, heli.kauppinen@xamk.fi, 040 842 3413
• Valmistumisjuhlan sivut www.xamk.fi/valmistumisjuhlat

Syksyn aikana valmistuneita uusia ammattilaisia juhlitaan perjantaina 20.12.2019 Lemminkäisenkadun koulutalossa. 

Miten suomalaiset rehtorit voivat?

Tule kuuntelemaan tuoreen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia tiistaina 14.1. klo 8.00–9.00 Helsingin yliopiston Tiedekulmaan (Fönster, Yliopistonkatu 4). Tilaisuudessa on aamukahvitarjoilu.

Rehtoreiden hyvinvoinnista ja terveydestä on tehty ensimmäistä kertaa Suomessa tutkimus. Suomen Rehtorit Ry:n käynnistämän rehtoribarometri-tutkimuksen ovat toteuttaneet aivotutkija, professori Minna Huotilainen ja kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta sekä australialainen professori Philip Riley. Tutkimus on osa kansainvälistä Principal Health -hanketta, ja sitä on tukenut australialainen koulutusalan instituutti Nesli (The National Excellence in School Leadership Initiative).

OHJELMA

Klo 8.00  Tilaisuuden avaus: Antti Ikonen, puheenjohtaja, Suomen Rehtorit Ry

Klo 8.15  Rehtoribarometri-tutkimus & tulokset: professorit Minna Huotilainen ja Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto

Klo 8.30  Paneelikeskustelu: Mistä rehtoribarometrin tulokset kertovat ja miten tästä eteenpäin?

Keskustelijat: Antti Ikonen (Suomen Rehtorit), Katariina Salmela-Aro (HY), Minna Huotilainen (HY), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (Opetushallitus) sekä puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ)

Klo 9.00 Tilaisuus päättyy

Lämpimästi tervetuloa!

#rehtoribarometri

Lisätietoja:

Toni Lehtinen

järjestösihteeri, Suomen Rehtorit Ry

toni.lehtinen@surefire.fi

p. 050 300 6780

Kouvolalainen yrittäjä Tiina Henttonen on palkittu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Vuoden alumnina.  

Henttonen on valmistunut sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun koulutuksesta tutkintonaan muotoilija (AMK) vuonna 2014. Nykyään hän on menestyksekäs yrittäjä ja vaikuttaa Kouvolan seudulla sisustusarkkitehtina.

Henttosen yritys Suunnittelutoimisto Pilke teki tänä vuonna Kouvolan Asuntomessuille monen kohteen sisustukset. Hän työskenteli myös yhdessä Xamkin nykyisten opiskelijoiden kanssa ja ohjasi heitä luomaan ainutlaatuiset sisustukset Virkkulankylän kahdeksaan asuntoon.  

Yhtenä palkitsemisen perusteena onkin juuri opiskelijoiden kanssa tehty merkittävä yhteistyö.

-  Kuten palkinnon perusteluissa on todettukin, Tiina Henttonen on määrätietoinen suunnannäyttäjä, joka huomioi muiden osaamisen ja haluaa auttaa myös muita eteenpäin. Hän on myös menestynyt yrittäjä, joka on valinnut toimipaikakseen Kouvolan. Hän on hyvä esimerkki meiltä valmistuneesta kulttuurialan osaajasta, joka tuo elinvoimaa Kymenlaaksoon omalla työllään, kulttuurialan koulutusjohtaja Jorma Fagerström kertoo valinnan taustoista.

Tiina Henttonen kertoo, että hänen asuntomessumatkaansa veivät eteenpäin kaksi isoa päätöstä. Hän halusi  mukaan paikallisia toimijoita ja antaa myös opiskelijoille mahdollisuuden osallistua. Molemmat toteutuivat.

-  Sain mahdollisuuden olla osa opiskelijoiden opintietä, kun yksi liiketalouden ja neljä sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun opiskelijaa tuli Pilkkeeseen työharjoitteluun. Sisustusarkkitehtuurin opiskelijat saivat kukin suunnitella ja toteuttaa kahden asunnon sisustukset Kouvolan Virkkulankylän asuintaloihin. Virkkulankylä sai upeaa palautetta ja matka opiskelijoiden kanssa oli ikimuistoinen. Isoimmat esiin tulleet jutut olivat kannustus, tukeminen ja itseensä uskominen. Uskoa itseensä ja unelmiinsa tarvitaan, ja niiden eteen on tehtävä paljon töitä - jossain kohtaa työ palkitaan, hän kannustaa nyt valmistuvia.

Henttonen itse ryhtyi yrittäjäksi jo ennen valmistumistaan.

-  Yrittäjäksi ryhtyminen oli iso askel. Oli epäselvää, olisiko töitä tarjolla ja saisinko kaiken rullaamaan. Kuulin monia kehotuksia mennä valmistumisen jälkeen ensin toiselle töihin ja vasta sitten perustaa oma yritys. Tämä olisi varmasti ollut helpompaa ja työtuntien määrä kohtuullisempi. En ole kuitenkaan katunut. Eihän sitä tiedä, miten pitkälle voi päästä, ennen kuin on uskaltautunut kokeilemaan, hän sanoo.

Vuoden alumnin palkinto ojennettiin Henttoselle perjantaina 20.12.2019 Xamkin valmistumisjuhlissa Kuusankoskitalolla. Palkinto on luonteeltaan tunnustusmaininta. Ehdotuksia palkittavasta kerätään Xamkin opiskelijoilta ja työntekijöiltä ja valinnan tekee rehtori Heikki Saastamoinen. Viime vuonna palkinnon sai tradenomi Satu Temonen.

Xamk huomioi alumnitoiminnassaan myös Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluista valmistuneet, joita on yhteensä noin 33 000. Esimerkiksi ensi helmikuussa järjestetään Emma Gaalan yhteydessä Helsingissä kaikkien alojen alumnien yhteinen tapahtuma.    

Tiina Henttosen kuva on tulossa perjantain 20.12. aikana valmistumisjuhlan kuvakoriin: http://xamk.emmi.fi/l/S5d_Z2HJCZNS.

Lisätiedot

Sisustusarkkitehti SIO Tiina Henttonen, p. 0407290420

Kulttuurin koulutusjohtaja Jorma Fagerström, jorma.fagerstrom@xamk.fi, p. 044 702 8933

Kysyimme Vaasan yliopiston sähkötekniikan professorilta Hannu Laaksoselta joulun sähkönkulutuksesta. Laaksonen itse välttää jouluna ylikuormitusta ja lataa omia akkujaan keskiteholla.

Kuinka kovilla sähköverkko on joulun aikana, kun kinkkua ja laatikoita paistetaan ja vielä saunakin lämpiää melkein joka kodissa?

- Tämä toki näkyy sähkönkulutuksen kasvuna, mutta suuri merkitys kokonaiskulutukseen ja sähköverkkojen kuormitukseen on ulkolämpötilalla, joka vaikuttaa lämmitykseen tarvittavan sähköenergian määrään. On iso ero, onko lämpötila nollassa vai onko kova pakkanen.

Mitä kukin voisi tehdä sen eteen, että sähkönkulutus pysyisi kohtuullisena? Pitääkö luopua lanttulaatikon paistamisesta tai jouluvaloista?

- Pienasiakkaille olisi oltava tarjolla enemmän erilaisia ratkaisuja, jotka perustuvat uusiutuvien ja kestävien energiantuotantomuotojen hyödyntämiseen. Älykkäiden hallintajärjestelmien avulla kulutusta voidaan ohjata automaattisesti halutuissa rajoissa, ilman että kuluttajan tarvitsee koko ajan tarkkailla sitä.

- Tulevaisuudessa yksilöllisten tarpeiden täyttäminen on entistä merkittävämpää samalla kun täytetään koko sähköenergiajärjestelmän joustotarpeet sekä yhteiskunnan tasolla ilmasto- ja ympäristötavoitteet.

Onko sähkö kalliimpaa, jos tulee iso sähkönkulutuspiikki?

- Riippuu, millainen sähkösopimus asiakkaalla on eli kiinteähintainen vai vaihtelevaan sähköpörssin tuntihintaan sidottu sopimus. Jos asiakkaalla on sähköpörssin tuntihintaan sidottu sopimus, sähkönkulutuspiikin takia sähkö voi olla keskimääräistä kalliimpaa.

Miten sähköjärjestelmää voidaan kehittää, jotta energiaa riittäisi myös kulutushuipuissa?

- Oleellisessa osassa ovat erityyppiset joustoresurssiratkaisut. Eli esimerkiksi siirtoverkoissa tarvitaan enemmän tasa- ja vaihtosähköyhteyksiä eri maiden välille sekä myös säätilasta riippumatonta mahdollisimman ympäristöystävällistä ja joustavaa tuotantoa.

- Tarvitaan myös markkinapaikkoja pienasiakkaiden joustoresursseille sekä entistä enemmän niin sanottua sektorikytkentää eri energiajärjestelmien (sähkö, lämpö, liikenne) kesken. Kun esimerkiksi tuulivoimantuotantoa on yli tarpeen, voisi sitä energiaa varastoida lämpövarastoon.

- Joustoresurssien markkinapaikkaa pilotoimme FLEXIMAR-hankkeessamme yhdessä VTT:n kanssa. Ideana on, että pientoimijat voisivat osallistua sähköjärjestelmän tai jakeluverkon hallintaan ohjaamalla kulutustaan automaatiojärjestelmien avulla. Näin asiakkaat voisivat tulevaisuudessa pienentää sähkölaskuaan samalla kuin myös muut osapuolet hyötyvät.

Mikä on energiavarastojen rooli nyt ja tulevaisuudessa?

- Sekä sähkö- että lämpövarastojen power-to-x-ratkaisuiden merkitys kasvaa koko ajan samalla kun uusiutuvan, sääolosuhteiden mukaan vaihtelevan energiantuotannon määrä kasvaa.

- Energiavarastojen määrä lisääntyy koko ajan, ja esimerkiksi Vaskiluodossa Vaasassa otetaan ensi vuonna käyttöön suuri lämpövarasto osana Vaasan Sähkön kaukolämpöjärjestelmää.

Miten sähköisesti sähkötekniikan professori viettää joulua?

- Ylikuormitusta välttäen lataan omia akkujani rauhallisesti keskiteholla perheen ja sukulaisten seurassa. Ehkä myös luen Remeksen Jäätyvän Helvetin uudelleen ja varaan sen jälkeen riittävästi takkapuita autotalliin.

Kuvateksti: 
Sähkötekniikan professori Hannu Laaksonen lataa akkujaan keskiteholla perheen ja sukulaisten seurassa. Kuva: Vaasan yliopisto

Lisätietoja:

Vaasan yliopiston sähkötekniikan professori Hannu Laaksonen
p. 029 449 8303, hannu.laaksonen@univaasa.fi

Tiina Rantakoski, asiantuntija, markkinointi ja viestintä
p. 029 449 8412, tiina.rantakoski@univaasa.fi

Opsopankki -hankkeen toimintamalli rakentaa alueelle kokonaisiin tutkintoihin johtavia oppisopimuspolkuja. Hanke on ESR -rahoitteinen ja se toteutetaan 1.4.2020 - 31.3.2023. Hankkeeseen palkataan hankkeen alussa hankepäällikkö ja 1.1.2021 alkaen projektityöntekijä.

Yhteistyökumppaneiksi on saatu mukaan paikallisia työnantajia ja työllisyystoimijoita.  Hanke lisää ja monipuolistaa oppisopimusten käyttöä alueella. Tarkoituksena on myös mahdollistaa oppisopimuksen hyödyntäminen koulutusmallina sellaisillekin toimijoille, jotka yksin olisivat liian pieniä, tai kapea-alaisia tarjoamaan oppimisympäristöä kokonaiselle tutkinnolle.

-Hanke on herättänyt kiinnostusta paikallisissa työnantajissa. He tuovat arvokasta työnantajanäkökulmaa oppisopimuspolkujen rakentamiseen. Tavoitteena on luoda Oppisopimuspankki, johon kirjataan eri osatutkintojen mahdolliset suorituspaikat. Näin ollen tutkinnon lisäksi opiskelija saa myös työkokemusta erilaisista työpaikoista, kertoo työvalmennuspäällikkö Riikka Hytönen Äänekosken kaupungin työllisyyspalveluista.

Hankkeeseen haetaan edelleen yhteistyökumppaneita työnantajista, joilla on halu ja mahdollisuus osallistua oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen alueella. Tavoitteena on molemminpuolinen hyöty; opiskelija saa monipuolista kokemusta ja työnantaja saa osaavaa työvoima. Tutkinnon alkuvaiheessa työskennellään kaupungin yksiköissä tai välityömarkkinatoimijoiden palveluksessa, ja tutkinto viedään loppuun avoimilla työmarkkinoilla.

-Äänekoskella on työttömyyttä, mutta samaan aikaan tietyillä aloilla on pulaa osaavista työntekijöistä. Opsopankki – hanke pyrkii ratkaisemaan tätä kohtaanto-ongelmaa alueella, Hytönen toteaa hankkeen tavoitteista.

https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/hankepaallikko-267901/

Kouvolalainen yrittäjä Tiina Henttonen on palkittu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Vuoden alumnina.  

Henttonen on valmistunut sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun koulutuksesta tutkintonaan muotoilija (AMK) vuonna 2014. Nykyään hän on menestyksekäs yrittäjä ja vaikuttaa Kouvolan seudulla sisustusarkkitehtina.

Henttosen yritys Suunnittelutoimisto Pilke teki tänä vuonna Kouvolan Asuntomessuille monen kohteen sisustukset. Hän työskenteli myös yhdessä Xamkin nykyisten opiskelijoiden kanssa ja ohjasi heitä luomaan ainutlaatuiset sisustukset Virkkulankylän kahdeksaan asuntoon.  

Yhtenä palkitsemisen perusteena onkin juuri opiskelijoiden kanssa tehty merkittävä yhteistyö.

-  Kuten palkinnon perusteluissa on todettukin, Tiina Henttonen on määrätietoinen suunnannäyttäjä, joka huomioi muiden osaamisen ja haluaa auttaa myös muita eteenpäin. Hän on myös menestynyt yrittäjä, joka on valinnut toimipaikakseen Kouvolan. Hän on hyvä esimerkki meiltä valmistuneesta kulttuurialan osaajasta, joka tuo elinvoimaa Kymenlaaksoon omalla työllään, kulttuurialan koulutusjohtaja Jorma Fagerström kertoo valinnan taustoista.

Tiina Henttonen kertoo, että hänen asuntomessumatkaansa veivät eteenpäin kaksi isoa päätöstä. Hän halusi  mukaan paikallisia toimijoita ja antaa myös opiskelijoille mahdollisuuden osallistua. Molemmat toteutuivat.

-  Sain mahdollisuuden olla osa opiskelijoiden opintietä, kun yksi liiketalouden ja neljä sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun opiskelijaa tuli Pilkkeeseen työharjoitteluun. Sisustusarkkitehtuurin opiskelijat saivat kukin suunnitella ja toteuttaa kahden asunnon sisustukset Kouvolan Virkkulankylän asuintaloihin. Virkkulankylä sai upeaa palautetta ja matka opiskelijoiden kanssa oli ikimuistoinen. Isoimmat esiin tulleet jutut olivat kannustus, tukeminen ja itseensä uskominen. Uskoa itseensä ja unelmiinsa tarvitaan, ja niiden eteen on tehtävä paljon töitä - jossain kohtaa työ palkitaan, hän kannustaa nyt valmistuvia.

Henttonen itse ryhtyi yrittäjäksi jo ennen valmistumistaan.

-  Yrittäjäksi ryhtyminen oli iso askel. Oli epäselvää, olisiko töitä tarjolla ja saisinko kaiken rullaamaan. Kuulin monia kehotuksia mennä valmistumisen jälkeen ensin toiselle töihin ja vasta sitten perustaa oma yritys. Tämä olisi varmasti ollut helpompaa ja työtuntien määrä kohtuullisempi. En ole kuitenkaan katunut. Eihän sitä tiedä, miten pitkälle voi päästä, ennen kuin on uskaltautunut kokeilemaan, hän sanoo.

Vuoden alumnin palkinto ojennettiin Henttoselle perjantaina 20.12.2019 Xamkin valmistumisjuhlissa Kuusankoskitalolla. Palkinto on luonteeltaan tunnustusmaininta. Ehdotuksia palkittavasta kerätään Xamkin opiskelijoilta ja työntekijöiltä ja valinnan tekee rehtori Heikki Saastamoinen. Viime vuonna palkinnon sai tradenomi Satu Temonen.

Xamk huomioi alumnitoiminnassaan myös Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluista valmistuneet, joita on yhteensä noin 33 000. Esimerkiksi ensi helmikuussa järjestetään Emma Gaalan yhteydessä Helsingissä kaikkien alojen alumnien yhteinen tapahtuma.    

Tiina Henttosen kuvia valmistumisjuhlakorissa: http://xamk.emmi.fi/l/S5d_Z2HJCZNS.

Lisätiedot

Sisustusarkkitehti SIO Tiina Henttonen, p. 0407290420

Kulttuurin koulutusjohtaja Jorma Fagerström, jorma.fagerstrom@xamk.fi, p. 044 702 8933

Pusa toimii työyhteisössä kaikkien tukena ja on aina valmis auttamaan. Opetustyössään hän pyrkii huomioimaan kaikki opiskelijat tasapuolisesti. Hän osaa konkretisoida matemaattiset ongelmat käytännön työtehtäviin ja soveltaa niitä päivittäisessä opetustyössään.

Pusa kiitti työyhteisöä ja kollegojaan hyvästä yhteistyöstä ja muistutti, ettei työtä tehdä yksin. Pusa toimii matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettajana Turun ammatti-instituutissa ja on aktiivisesti mukana opetuksen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.

– On hienoa, että tällainen palkinto jaetaan ja erityisen hienoa, että palkinto osuu jo kolmannen kerran Turun ammatti-instituuttiin, toteaa palvelualuejohtaja Hannu Immonen.

– Pusa on uuden kehittäjä, joka soveltaa mm. digioppimista opetustyössään, Immonen jatkaa.

Turun ammatti-instituutti onnittelee Juha Pusaa ja kiittää hyvästä työstä oppilaitoksen ja opiskelijoiden hyväksi.

Turun ammatti-instituutin opettajista Varsinais-Suomen vuoden ammatillinen opettaja -tunnustuksen ovat aikaisempina vuosina saaneet autoalan lehtori Heikki Solin (vuonna 2015) ja ICT- alan lehtori Marianna Virtanen (vuonna 2017).

Lisätietoja:
Turun ammatti-instituutin palvelualuejohtaja Hannu Immonen, puh. 050 5948260 tai hannu.immonen@turku.fi

Pusa toimii työyhteisössä kaikkien tukena ja on aina valmis auttamaan. Opetustyössään hän pyrkii huomioimaan kaikki opiskelijat tasapuolisesti. Hän osaa konkretisoida matemaattiset ongelmat käytännön työtehtäviin ja soveltaa niitä päivittäisessä opetustyössään.

Pusa kiitti työyhteisöä ja kollegojaan hyvästä yhteistyöstä ja muistutti, ettei työtä tehdä yksin. Pusa toimii matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettajana Turun ammatti-instituutissa ja on aktiivisesti mukana opetuksen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.

– On hienoa, että tällainen palkinto jaetaan ja erityisen hienoa, että palkinto osuu jo kolmannen kerran Turun ammatti-instituuttiin, toteaa palvelualuejohtaja Hannu Immonen.

– Pusa on uuden kehittäjä, joka soveltaa mm. digioppimista opetustyössään, Immonen jatkaa.

Turun ammatti-instituutti onnittelee Juha Pusaa ja kiittää hyvästä työstä oppilaitoksen ja opiskelijoiden hyväksi.

Turun ammatti-instituutin opettajista Varsinais-Suomen vuoden ammatillinen opettaja -tunnustuksen ovat aikaisempina vuosina saaneet autoalan lehtori Heikki Solin (vuonna 2015) ja ICT- alan lehtori Marianna Virtanen (vuonna 2017).

Lisätietoja:
Turun ammatti-instituutin palvelualuejohtaja Hannu Immonen, puh. 050 5948260 tai hannu.immonen@turku.fi

Rovaniemen Kaupunkikiinteistöt Oy:n hallitus on päättänyt keskeyttää Napapiirin monitoimitalon suunnittelun hankintaan liittyvän kilpailutuksen. 

Kilpailutus keskeytetään, koska hankesuunnitelmassakin on esitetty lisätutkimustarpeita Nivavaaran alakoulun osalle  mahdollisen korjaustarpeen määrittämiseksi. Jo tässä vaiheessa on selvää, että alakoulussa on normaalia peruskorjaustarvetta, jota ei ole huomioitu suunnittelu- ja rakennuttajakonsulttipalveluiden kilpailuttamisessa.

Nivavaaran ala-asteen kiinteistöön  on tehty alustava kuntoarvio, jonka huomioon ottaminen ja tarkentaminen osana monitoimitalon suunnittelua halutaan varmistaa uudella kilpailutuksella.

Rovaniemen Kaupunkikiinteistöt  Oy kilpailuttaa hankkeen suunnittelijat uudestaan, kun alakoulun korjaustarve on selvitetty tarkemmin. Kilpailutukseen osallistuneille, koulujen henkilökunnalle sekä huoltajille on tiedotettu kilpailutuksen keskeytyksestä.

Aikatauluun vuosi lisää

Kilpailutuksen keskeytys viivästyttää monitoimitalon valmistumista noin vuodella. Rakennushankkeen on tarkoitus valmistua elokuussa 2023.

“Vuoden aikalisä on tässä vaiheessa hyvä ottaa. Viivästys ei nosta kaupungille tulevia vuokrakustannuksia, vaan paremmalla suunnittelutyöllä on mahdollista saada aikaan säästöjä”, toteaa Rovaniemen kaupungin sivistyspalveluiden toimialajohtaja ja rakennushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Antti Lassila.

Hankesuunnitteluvaiheen suunnitelmat on tehty tiiviissä yhteistyössä tulevien käyttäjien kanssa. Näiden suunnitelmien pohjalta jatketaan käyttäjien kanssa yhteistyössä suunnittelua. Yhdessä suunnitellen saadaan toimiva, lapsia ja kaikkia muita käyttäjiä palveleva monitoimitalo. 

Saarenkylän alueella toimii tällä hetkellä Syväsenvaaran, Saaren ja Nivavaaran alakoulut sekä Napapiirin yläaste. Palveluverkon uudistamisesta on päätetty vuonna 2018. Tilainvestointien valmistuttua alueella jatkaa Saaren koulu sekä Nivavaaran ja Napapiirin yhtenäiskoulu, jonka yhteyteen rakennetaan tilat myös esiopetukselle.

Lisätietoja:

Antti Lassila, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelut, antti.lassila@rovaniemi.fi, p. 040 586 2075 

Mika Kansanniva, hallituksen puheenjohtaja, Rovaniemen Kaupunkikiinteistöt, mika.kansanniva@rovaniemi.fi,  p. 045 311 4734 

AI-heräämön koulutustilaisuuksissa on syksyn aikana kasvatettu pirkanmaalaisyritysten tekoälykyvykkyyttä ja ohjattu konkreettisiin tekoälyratkaisuihin. AI-heräämön seuraava tapahtuma järjestetään 14. tammikuuta Ylöjärvellä ja siihen ovat tervetulleita kaikki pirkanmaalaisyritykset. Tilaisuus järjestetään yhdessä Ylöjärven Yrityspalvelun kanssa.

DIMECC Oy:n toteuttaman AI-heräämön avoimia tilaisuuksia ja pienempiä tapaamisia on järjestetty syksyllä Kangasalan, Sastamalan, Valkeakosken, Urjalan, Akaan, Viialan ja Tampereen yrityksille. Toimintaan on jo osallistunut kymmeniä yrityksiä useilta toimialoilta. AI-heräämössä rohkaistaan yrityksiä kiinnostumaan datasta, data-analytiikasta ja tekoälystä. Uusista tekoälytekniikoista tutustutaan erityisesti koneoppimiseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

”Monet pioneeriyritykset Suomessa ja Pirkanmaalla ovat jo kehittäneet dataan ja koneoppimiseen perustuvia menestystuotteita ja palveluita.  Näistä mahdollisuuksista on tärkeätä kertoa entistä laajemmalle yritysjoukolle”, kertoo projektipäällikkö Arto Peltomaa.    

AI-heräämöön syksyllä osallistuneiden pirkanmaalaisyritysten mukaan kiinnostus lähteä mukaan tekoälykehitykseen on lähtenyt asiakkaiden esiin nostamista muutostarpeista tai oman alan yleisen kehittymisen seuraamisesta vedetyistä johtopäätöksistä. Tekoälykehityksen suurimpia ongelmia ovat toteuttavan osaamisen puuttuminen omasta yrityksestä, oikeiden yhteistyökumppanien löytäminen ja kehitysmahdollisuuksien aiheuttama runsaudenpula.

AI-heräämö suuntaa huomionsa erityisesti toimittaja- ja palveluyritysten sekä pk-sektorin kykyyn hyödyntää tekoälyä, koska niiden osaamisen kasvattamisesta hyötyvät myös muut yritykset. Pirkanmaan Maakuntahallitus suuntasi DIMECC Oy:n AI-heräämölle alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -hankerahoitusta 56 658 euroa. DIMECC Oy rahoittaa AI-heräämöä myös yksityisin varoin.

Paikka:

14.1.2020 klo 9-12, Ylöjärvi, Joensivu-sali, Vanha Räikkä, Kuruntie 12, Ylöjärvi

Ilmoittautumislinkki tilaisuuteen https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/f2dc8267-0f41-4c2c-b1f6-3b304b6faedb?displayId=Fin1896044

Lisätiedot:

AI-heräämön projektipäällikkö TkT Arto Peltomaa, p. 040 551 1434 sähköposti: arto.peltomaa@dimecc.com

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa 450 aikuisopiskelijalle mahdollisuuden pätevöityä ammatilliseksi opettajaksi, ammatilliseksi erityisopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi. Opettajankoulutuksen voi suorittaa eri puolilla Suomea järjestettävissä alueryhmissä tai verkko-opintoina.

Ammatillinen opettajankoulutus antaa eri alojen ammattilaisille pedagogisen pätevyyden opettaa omaa alaansa. Osa opiskelijoista työskentelee jo oppilaitoksissa, mutta nykyään yhä useammat opiskelijat tavoittelevat pedagogista pätevyyttä, vaikka eivät opettajan työtä teekään. Pedagogisesta osaamisesta on monenlaista hyötyä työyhteisöissä, toisaalta opinnot voivat myös tarjota uuden suunnan uralla.

Opettajankoulutus on osaamisperusteinen. Keskimäärin opinnot kestävät 1–2 vuotta työn ohessa opiskellen. Ammatillisen opettajankoulutuksen voit JAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa suorittaa alueryhmissä monimuoto-opiskeluna, verkko-opiskeluryhmässä tai kansainvälisessä ryhmässä englanniksi. Vuonna 2020 alueryhminä haussa ovat Jyväskylän monimuoto- ja viikonloppuryhmä, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Länsi-Suomen ja pääkaupunkiseudun ryhmät. Lähitapaamisten ohella koulutukseen kuuluu paljon verkko-oppimista yksin ja ryhmässä, itsenäisiä oppimistehtäviä sekä opetusharjoittelu.

Opettajaopinnot suoritettuaan opiskelua voi jatkaa ammatilliseksi erityisopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi. Tänä vuonna JAMKissa on tarjolla opiskelupaikkoja opinto-ohjaajille ja erityisopettajille verkkopainotteisina monimuoto-opintoina Jyväskylässä. Ammatillinen erityisopettajankoulutus antaa kelpoisuuden erityisen tuen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa ja opinto-ohjaajankoulutus kaikille kouluasteille.

Haku ammatillisiin opettajakorkeakouluihin on avoinna 2.-23. tammikuuta 2020 (klo 15 asti) opintopolku.fi-palvelussa. Hakuaikana JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää koulutuksista avoimia infotilaisuuksia verkossa, joista voi lukea lisää: www.jamk.fi/AOKKhakuinfot.


Lisätietoja:
Katariina Jouhiaho, opinto-ohjaaja
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 752 5358

Marika Salminen, opintoasiainkoordinaattori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 351 5261

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Valintaperusteet ja haun tarkempi aikataulu: www.jamk.fi/aokk

JAMK University of Applied Sciences offers professional teacher education in English. At JAMK’s School of Professional Teacher Education adult students can learn about pedagogical approaches and methods to facilitate teaching and learning, as well as guidance skills that are invaluable in various working environments. The International Professional Teacher Education programme provides the pedagogical qualification for working as a professional teacher in Finland.

The Professional Teacher Education Programme is designed for adult professionals from various fields.

As a rule, applicants must have a suitable higher-education degree and at least three years' work experience. Depending on the student’s background, the programme usually takes 1–2 years to complete. In the internationally oriented, multicultural study group the language of the studies is English. Most of the students will complete the programme while working full time. In addition to face-to-face and hybrid sessions, the programme consists of individual and group-based e-learning tasks and practical training as a facilitator of learning.

Application for the Professional Teacher Education programme are submitted via the studyinfo.fi service. The next application period will begin on January 2 and close on January 23 2020.

For additional information please contact:

Katariina Jouhiaho, Study Counsellor, +358 40 752 5358, firstname.lastname@jamk.fi
Henriikka Lahtinen, Student Affairs Coordinator, +358 40 7720 598 firstname.lastname@jamk.fi

www.jamk.fi/teachereducation