SeAMK on palkinnut Reino ja Raija Loukon Ylistarossa toimivan lammastilan vuoden 2019 harjoittelutilana. Loukon tila on toiminut Seinäjoen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoiden maatilaharjoittelutilana seitsemän vuotta. Vuosien varrella moni opiskelija on saanut perehdytyksen maatilan ja myös lammastilan toimintaan. Harjoittelijoilta Loukot ovat saaneet kiittävää palautetta perusteellisesta ja kärsivällisestä ohjauksesta.

Maatilalla on myös yritystoimintaa. Retronik Ky -nimellä toimiva yritys valmistaa ja toimittaa lammaskalusteita ja -tarvikkeita. Opiskelijat saavat kosketuksen Retronikin kautta myös kaupalliseen toimintaan.

Reino Louko kertoo, että he ovat tehneet kasvatustyötä työelämään kaikkiaan yli 20 vuotta eri oppilaitosten kanssa.

”Yhteistyö harjoittelijoiden kanssa on molemminpuolisesti antoisaa ja avartavaa. Paljon on vastuuta, mutta toisaalta opiskelijat antavat myös meille paljon virikkeitä. Lähtökohtia harjoitteluun on monenlaisia. Monella harjoitteluun tulevalla ei välttämättä ole kokemusta esimerkiksi koneista tai maataloudesta, mutta asennekysymys on kaikista tärkein. Jos on oikeaa asennetta, on myös taitoa oppia”, Louko toteaa.

SeAMKin agrologiopetus on palkinnut vuodesta 2016 lähtien vuosittain ansioituneen harjoittelutilan. Harjoittelutila on toiminut esimerkillisesti opiskelijoiden maatilaharjoittelupaikkana ja edistänyt opiskelijoiden tuntemusta maatilayrityksen toimintaan, niin käytännön kuin kirjallisten töidenkin osalta. Maatilan kanssa yhteistyö on toiminut moitteettomasti ja harjoittelijat ovat kokeneet harjoittelunsa maatilalla erittäin hyödylliseksi saamansa käytännön kokemuksen, tulevan opiskelun ja työelämän kannalta.

Vuoden harjoittelutilan kriteerit:

• Tila on yhteistyökykyinen, kiinnostunut osallistumaan myös erilaisiin maatalouteen ja opiskeluun liittyviin kehityshankkeisiin
• Tila on monipuolinen maatilatalouden oppimispaikkana
• Henkilöstö on kiinnostunut jatkuvaan maatilatalouden ja itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen
• Tilalla on hyvän työilmapiirin lisäksi hyvä opiskelijoiden ohjaus työtehtäviin ja lisäansiona erilaisten oppijoiden huomioiminen

Lisätietoja:

Jussi-Matti Kallio
harjoitteluohjaaja,

Seinäjoen ammattikorkeakoulu
040 680 7150

jussi-matti.kallio@seamk.fi

Kuvateksti: SeAMK Ruoka -yksikön johtaja Terhi Junkkari onnittelee Reino ja Raija Loukoa.

Raja- ja merivartiokoulusta Imatralla valmistui perjantaina 13.12.2019 Rajavartijan peruskurssi 27:lta 109 uutta raja- ja merivartijaa, joista 13 naisia. Päättäjäistilaisuus pidettiin Imatralla Kulttuuritalo Virrassa.

Hallintoyksiköittäin raja- ja merivartijat sijoittuvat seuraavasti: Suomenlahden merivartiosto (38), Kaakkois-Suomen rajavartiosto (46), Pohjois-Karjalan rajavartiosto (11), Kainuun rajavartiosto (4), Lapin rajavartiosto (6), Länsi-Suomen merivartiosto (4).

Päättäjäistilaisuudessa palkittiin seuraavat opiskelijat:

* * * * *
Lisätietoja antaa tarvittaessa kurssinjohtaja, kapteeni Pasi Könönen, puh. 0295 429 603.

Verkonrakennusyhtiöt kärsivät osaajapulasta, ja yksi urakoitsijoiden suurimmista ongelmista on osaavan työvoiman riittävyys. Nykyinen henkilöstö ikääntyy ja eläköityy ja toisaalta vastavalmistuneet ja muilta toimialoilta tulevat uudet työntekijät tarvitsevat pitkiäkin koulutus- ja perehdytysjaksoja ennen kuin voivat siirtyä vaativiin sähköverkon rakennustöihin.

Ensimmäinen valtakunnallinen yhteistyössä toteutettava koulutusohjelma

Caruna Academyn Kärkiryhmä on ensimmäinen valtakunnallinen ohjelma, joka toteutetaan yhteistyössä Baronan, koulutusorganisaatioiden ja verkonrakennusyhtiöiden kanssa. Koulutuksen toivotaan omalta osaltaan varmistavan sähköverkonrakentamisen tulevaisuuden osaamisen jatkuvuuden.

"Sähköverkkoalalta poistuu osaajia nopeaan tahtiin eläköitymisen myötä. Samaan aikaan sähkönjakeluyhtiöillä on käynnissä mittava urakka sähköverkon uusimiseksi säänkestäväksi ja vastaamaan lisääntyvää sähkönkäyttöä. Nyt käynnistyvässä koulutusohjelmassa koulutetaan sähköasentajia, jotka osaavat sekä teorian että käytännön. Kärkiryhmästä valmistuvat pääsevät rakentamaan ja pitämään kunnossa modernin yhteiskunnan selkärankaa aitiopaikalla", sanoo Carunan henkilöstöjohtaja Tommi Saikkonen.

Sähköverkonasentajien koulutus koostuu moduuleista ja työssäoppimisesta

Koulutusmoduuleja ovat muun muassa sähköalan ammattiosaaminen ja jännitteellisten kytkentöjen turvallisuus, turvallinen työtoiminta työmaaolosuhteissa, sähköverkkojen oikeaoppiset ja turvalliset käytännöt ja kytkennät sekä vanhojen sähköverkkojen turvallinen purkaminen. Moduulien suunnittelussa ovat olleet mukana Carunan asiantuntijat, Sedu Education Oy ja Baronan työryhmä. Barona koordinoi koulutusohjelmaprojektia.

"Meillä on paljon kokemusta koulutusohjelmien koordinoimisesta yrityksille ja sitä kautta laaja koulutusorganisaatioverkosto. Tämä mahdollistaa laadukkaiden koulutuksien tuottamisen aloille, jotka kärsivät kroonisesta osaajapulasta. Yhteistyössä Carunan kanssa parannamme merkittävästi sähköverkonrakennusalan osaajien saatavuutta”, kommentoi Baronan liiketoimintajohtaja Markku Leinonen.

Koulutus alkaa helmikuussa 2020. Koulutukseen valittavat henkilöt työllistyvät Baronan kautta sähköverkonrakennusyhtiöiden palvelukseen koulutuksen ja harjoittelun ajaksi Carunan verkkoalueelle.

Tutustu kärkiryhmän koulutukseen tästä: caruna.fi/academy 

Teknologiateollisuus ja studentum.fi ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on ohjata uusia osaajia tutustumaan ja hakeutumaan teknologiateollisuuden koulutuksiin ja työtehtäviin. Uusia osaajia tarvitaan jo vuoteen 2021 mennessä 53 000. Koulutussivusto studentum.fi tavoittaa vuosittain yli 1,6 miljoonaa nuorta ja aikuista, jotka ovat etsimässä itselleen koulutusta tai lisätietoa koulutuksista.

– Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala ja merkittävin elinkeino. Lähdimme yhteistyöhön studentum.fi:n kanssa, sillä haluamme tavoittaa nuoret ja innostaa heitä tekniikan alan opintoihin sekä töihin teknologiateollisuuden yrityksiin, kertoo vetovoimatyön asiantuntija Jenni Taipalkoski Teknologiateollisuudelta.

– studentum.fi:ssä me tuomme yhteen koulutusta etsivät ja sitä tarjoavat tahot. Haluamme tarjota nuorille lisätietoa alasta, jolla on paitsi tarvetta osaajille, myös mahdollisuus päästä itse muovaamaan tulevaisuuden maailmaa. Lukioikäiset haluavat päästä vaikuttamaan, sanoo studentum.fi:n viestintäpäällikkö Emma Niemi.

– Jos otetaan huomioon toimialan kaikki heijastusvaikutukset yhteiskuntaan, noin 670 000 suomalaisella on työtä teknologiateollisuuden ansiosta. Alalla on monipuolisia mahdollisuuksia monenlaisille osaajille sekä mahdollisuus merkitykselliseen työhön. Teknologiayrityksissä pääsee rakentamaan kestävää tulevaisuutta esimerkiksi tutkimuksen ja tuotekehityksen, myynnin ja markkinoinnin, viestinnän ja tuotannon eri tehtävissä, Taipalkoski luettelee.

Koulutuskiertueella tavoitetaan lukiolaiset kasvotusten

Osana yhteistyötä Teknologiateollisuus on mukana studentum.fi:n Roadshow-koulutuskiertueella, joka on käynnissä lokakuusta tammikuuhun. Kiertue vierailee yhteensä noin 45 lukiossa, muutamassa varuskunnassa ja kaksilla koulutusmessuilla. Kiertueella nuorille esitellään kattavasti eri opiskeluvaihtoehtoja ja koulutuspolkuja.

– Teknologiateollisuus ja alan opiskelumahdollisuudet ovat herättäneet kiertueella runsaasti kiinnostusta sekä opojen että opiskelijoiden keskuudessa, Niemi sanoo. 

– Monella lukiolaisella päätös jatko-opinnoista on vielä tekemättä, ja osa miettii jo työllistymistä. Tänä syksynä tekemämme kyselytutkimuksen mukaan abeista vajaa kolmannes ei ole vielä varma, mihin aikoo hakea, Niemi jatkaa.

Koulutuskiertueen lisäksi yhteistyöhön kuuluu vuoden mittainen näkyvyys studentum.fi-sivustolla ja sen digitaalisissa kanavissa.

------------------------------

Lisätietoja:

studentum.fi: 

Emma Niemi, viestintäpäällikkö

emma.niemi@studentum.fi / 0400 606 170

Teknologiateollisuus ry: 

Jenni Taipalkoski, vetovoimatyön asiantuntija 

jenni.taipalkoski@teknologiateollisuus.fi / 0400 79 7405

• Suomessa meni joulukuussa rikki miljoonan kerätyn rengastonnin raja. Renkaista tehty jono kiertäisi yli puoli maapalloa.
• Renkaiden keräysjärjestelmän osoitettua tehokkuutensa painopiste on siirtynyt kiertotalouteen eli rengasmateriaalin uusio- ja hyötykäyttöön 
• Toimiva kierrätysjärjestelmä kertoo siitä, että huonokuntoiset renkaat poistuvat Suomen teiltä.

Joulukuun puolivälissä Suomalaisessa kierrätysjärjestelmässä saavutettiin ainutkertainen merkkipaalu. Tuolloin Suomessa rikottiin miljoonan kerätyn rengastonnin raja.

”Se on alallemme kenties paras joululahja. Olemme tehneet pitkään ja kovasti työtä sujuvan kierrätysjärjestelmän eteen. Nyt konkreettisena palkintona on se, että olemme saaneet kerättyä miljoona tonnia renkaita hyötykäyttöön”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen iloitsee.

Käytöstä poistuneiden renkaiden keräys- ja kierrätystoiminta alkoi Suomessa vuonna 1995, kun rengasalan maahantuojat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n. Nykyisin se huolehtii yhdessä kierrätysoperaattori Kuusakoski Oy:n kanssa jäsentensä lakisääteisistä kierrätysvelvollisuuksista.

”Renkaiden kierrätysaste on jo vuosia ollut lähes sataprosenttinen. Olemme pyrkineet tekemään autoilijalle palvelustamme niin vaivattoman kuin mahdollista, mutta on ollut ilo myös huomata, että ihmiset osaavat tuoda myös autotallien ja navettojen nurkkiin jääneet renkaat kierrätykseen ”

Painopiste siirtynyt keräyksestä kierrätykseen

Kun vuonna 2018 kerättyjä renkaita oli koossa 900 000 tonnia, Suomen Rengaskierrätys laski että jonoon aseteltuna renkaat olisivat kiertäneet yli puoli maapalloa.

”Nyt olemme jo paljon pitemmällä. Seuraava tavoite on luonnollisesti kiertää kuvitteellisella rengasjonolla koko maapallo. Se on vain ajan kysymys, sillä vaikka liikenteen muodot kehittyvät ja muuttuu, renkaita tarvitaan aina.”

Ennen vuotta 1995 renkaiden, kuten muunkin jätteen pääasiallinen loppusijoituspaikka oli kaatopaikka. Kun Suomen Rengaskierrätys perustettiin, ensimmäisenä vuotena renkaita kerättiin noin 19 000 tonnia. Nyt luku on vakiintunut noin 60 000 tonnin tietämille. 

Keräysjärjestelmän vakiinnuttua Suomen Rengaskierrätys on siirtänyt painopistettä kierrätyksen ja uusiokäytön edistämiseen.

”Kierrätysmateriaalina rengas ei ole helpoimmasta päästä, mutta yhteistyökumppaniemme kansa tehdyt uusiokäytön innovaatiot, kuten vedenpuhdistusjärjestelmät ja kumirouheen käyttö asvaltin sidosaineena osoittavat, että oikealla asenteella oikeissa käsissä vanha rengas voi saada monta uutta elämää.”

Kierrätysluvut kertovat turvallisuudesta

Renkaan siirtyminen kierrätysjärjestelmän osaksi merkitsee samalla huonokuntoisen renkaan siirtymistä liikenteestä pois. Onnettomuustilastojen mukaan huonokuntoisten renkaiden osuus tapaturmiin vaikuttavia tekijöinä on laskenut selvästi 2000-luvun alusta asti. 

”Turvallisuus on koko rengasalan yhteinen asia ja päämäärä. Osa sitä on oikean ja luotettavan rengastiedon tarjoaminen autoilijoille. Vanhojen renkaiden tiivis poistuminen käytöstä on merkki siitä, että viestit renkaan turvallisuusmerkityksestä ovat menneet hyvin perille”

Jouluaatto osuu tänä vuonna tiistaille ja viimeinen joulupyhä eli tapaninpäivä torstaille, mikä auttaa jakamaa jouluruuhkia useammalle päivälle. Joulureissut omalla autolla sujuvat, kun matkaan varaa aikaa, tarkastaa renkaiden kunnon ajoissa ennen lähtöä ja varaa tien päälle riittävästi lämmintä vaatetta ja rauhallista joulumieltä.

”Joulupukki muistaa kilttejä lapsia ja kunnollisia kuskeja. Haluammein toivottaa rauhallista ajoa ja lämmintä joulumieltä koko Suomen teille. ”

Ensimmäinen naislukkoseppämestari Suomeen!

Katri Koskela, Itä-Helsingin Lukko Oy:n toimitusjohtaja ja Turvaurakoitsijat ry:n 2. varapuheenjohtaja on tehnyt historiaa! Hän on ensimmäinen nainen Suomessa, joka on suorittanut vaativan lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinnon, jonka juuret menevät 1990-luvun puoliväliin. Tähän mennessä tämän lukitus- ja turvallisuusalan vaativimman tutkinnon on suorittanut nelisenkymmentä alalla työskentelevää henkilöä.

Katri Koskela kertoo tunnelmistaan ja tutkinnon suorittamisesta tuoreeltaan tutkintotodistuksen saatuaan näin:

’Olen 14-vuotiaana ollessani työharjoittelussa sanonut Laatulukko Oy:n Esko Järvenpäälle, että minusta tulee ensimmäinen naislukkoseppämestari.

Hetken se sitten ottikin.

Sen voin sanoa, että tutkinnon suorittaminen ei ollut mikään läpihuutojuttu, vaan jouduin tekemään tosissani hommia pystyäkseni suorittamaan vaadittavat osat työn ohella. Onneksi sain joitakin osia hyväksi luettua aikaisemmasta lukkosepän ammattitutkinnostani.

Iso kiitos AEL:n Jussille, joka jaksoi potkia minua eteenpäin, vaikka ihan varmasti häntäkin turhautti, kun etanoin tutkintoa eteenpäin.

Haasteellista oli myös löytää sopivia kohteita näytöiksi, koska yrityksemme tekee lähinnä saneerauskohteita ja kulunvalvontapuoli on meillä aika lailla olematon, mutta tutkinnon työelämän arvioijan ja  oppilaitoksen arvioijan Jussin avulla pystyimme sumplimaan tämänkin siten, että tein näytöt useammassa osassa. Sain myös katettua tutkintoon kuuluvalla laajalla suunnittelutehtävällä niitä kohtia, joita en pystynyt kohteen pienuuden vuoksi näyttämään toteen käytännössä. Arvostan myös sitä, että en saanut yhtään turhaa ”liekaa” vaan tutkinnon vastaanottajat pitivät huolta siitä, että vaadittu suoritus oli tasavertainen muiden suorittajien kanssa.

Toivon, että tämä innostaisi muitakin alalla työskenteleviä ja alalle tulevia naisia opiskelemaan lukitus- ja turvajärjestelmäasentajan ammattitutkinnon ja lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinnon!’

Tutkintovastaavana AEL:ssä toiminut Jussi Venäläinen kiteyttää Katrin tutkinnon suorittamista seuraavasti:

’Opettajan näkökulmasta voin sanoa, että on haastavaa toteuttaa ko. tutkintoa työn ohella ja samassa pyörittää yritystä.

Tutkinnon suorittaminen on vaatinut paljon ohjaamista ja tukea opettajalta/kouluttajalta. Katrin suoritus on todella hieno miesvoittoisella alalla.

Turvaurakoitsijat ry onnittelee Katria lämpimästi tästä upeasta suorituksesta.

YIT voitti urakkakilpailun Nokian kampuksesta kilpailutyöllään ”Iron Sky”. Nokialle nousee Nokian lukion ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Nokian toimipisteen yhteinen oppilaitos, joka valmistuu 2022.

Voittoisan kilpailutyön pääsisäänkäynti houkuttelee opiskelijoita ulokkeellisella katoksella. Linjakas ensivaikutelma luo oppilaitokseen modernin ja omaleimaisen ilmeen. Uljas sisäänkäynti näkyy näyttävästi joka suuntaan, sen polykarbonaattilevy hohtaa iltavalaistuksessa säädettävän, vaihtuvavärisen led-valaistuksen avulla. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Perko, pääsuunnittelijanaan Tomi Perko.

Nokian kampuksen tilaaja Tredu-Kiinteistöt Oy järjesti hankkeesta ns. ranskalaisen urakkakilpailutuksen. Valittu urakkamuoto osallistaa kaikki toimijat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähtökohtana on, että hinta on kiinteä ja tarjoajat kilpailevat laadulla. Kilpailutukselle oli ennalta määritelty kattohinta, jossa urakoitsijan tulee pysyä. Nokian kampuksen kokonaisurakka tuli sovittaa 23 miljoonan raamiin. Rakennustyöt alkavat tulevana keväänä ja kestävät noin kaksi vuotta.

”Pyrimme luomaan uudenlaisia käytäntöjä. Tavoitteemme hankkeessa ovat osallistamisen kautta saavutettava kustannustehokkuus, laatu, riidaton toteutus ja aikataulujen pitäminen. Ranskalainen urakkakilpailu oli meille uudenlainen tapa valita urakoitsija”, Tredu-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Marko Tulokas sanoo.

”Rakentaminen on yhteistyötä, se perustuu luottamukseen, joukkuetyöhön ja motivoituneeseen yksilöosaamiseen. Ranskalainen urakkakilpailutus on toimiva tapa julkisissa hankkeissa. Olemme tyytyväisiä kilpailun tulokseen”, YIT:n yksikönjohtaja Janne Korja totesi voiton ratkettua YIT:n hyväksi.

Käyttäjät pisteyttivät tarjoukset

Urakkakilpailun tarjoukset arvioitiin seitsemän eri kategorian avulla. Arviointityöhön osallistui 74 henkilöä, pääosin käyttäjien edustajia. Arvioitavia alueita olivat turvallisuus, talotekniikka, arkkitehtuuri, sisäilma ja terveellisyys, ympäristönäkökohdat, muut kilpailulliset tekijät, kuten vanhan rakennuksen purku ja uuden rakennuksen takuuaika.

Tredun koulutuspäälliköt Marita Hietanen, Marja Lehtisaari sekä Nokian kaupungin sivistysjohtaja Pauliina Pikka ja lukion rehtori Juha Sainio olivat mukana monessa käyttäjäarviointipajassa kommentoimassa ja pisteyttämässä tarjouksia. He olivat arvioimassa mm. luokkatiloja, ruokalaa ja yhteisiä tiloja.

”Arviointi tehtiin siten, että näimme tietyn osan suunnitelmasta kerrallaan, emme nähneet arkkitehtuurista kokonaisuutta. Se olisi ohjannut vääjäämättä mielikuvia tiettyyn suuntaan. Suosikkimme voitti, tilat olivat ilmavat ja toimivat.”

Lisätietoja:

YIT Suomi Oy yksikönjohtaja Janne Korja, 050 385 1615

Tredu Kiinteistöt Marko Tulokas, 050 386 6222

Kotka-Haminan seudun vuoden 2019 YES Agentiksi on valittu Kotkan lyseon yrittäjyystiimi.  Siihen kuuluvat opettajista tiimiä vetävä Tapani Pylväs sekä Kirsi Yrjölä, Reija Kujala ja Hannele Ambrusin ja opinto-ohjaaja Nina Salmi. Tiimin työn on mahdollistanut ja sitä on tukenut rehtori Mette Godenhjelm. Tunnustus annetaan vuosittain merkittävästä työstä yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä.

Kotkan lyseon yrittäjyyskasvatustyö käynnistyi 2016 Cursorin YES Lukiot työelämään -hankkeen myötä. Lukiossa muodostettiin yrittäjyystiimi, joka yhä toimii aktiivisesti. Lukion yrittäjyyskasvatus ei ole yhden opettajan vastuulla, vaan toimintaa suunnitellaan, tehdään ja kehitetään yhdessä.  

Tiimi on myös kehittänyt yrittäjyyskasvatusta kokonaisvaltaisesti yhteistyössä muiden lukioiden ja oppilaitosten kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Kotkan lyseo ja Haminan ja Karhulan lukiot ovat mm. järjestäneet vuosittain suosittuja yrittäjyys- ja innovointileirejä. Lyseo on aktiivinen myös erilaisissa yrittäjyysverkostoissa, kuten alueen YES -tiimissä.

- Kotkan lyseo on vuosissa mitattuna vasta alkupolulla yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä, mutta tiimi on osoittautunut innostuneeksi. Tiimiläiset ymmärtävät yrittäjyyskasvatuksen tärkeyden ja edistävät sitä omassa lukiossaan ja verkostoissaan. Innostuneet opettajat kokeilevat rohkeasti uusia menetelmiä ja malleja sekä hakevat uusia yhteistyömuotoja, palkintoperusteluissa todetaan.

YES-verkoston YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustukset myönnetään toimijoille, jotka ovat edistäneet yrittäjyyskasvatusta omassa lähiympäristössään. YES Agentti -tunnustuksen voi saada henkilö, tiimi tai organisaatio, joka on edistänyt yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjämäistä toimintakulttuuria.

Tunnustus jaetaan Kotkan lyseon voittajatiimille NY uskalla yrittää -kilpailun semifinaalissa 6. helmikuuta.

Oletko sinä lajisi ensimmäinen Tampereen ratikan liikenteenohjaaja?

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu kouluttaa yhteistyössä VR:n kanssa kymmenen liikenteenohjaajaa. Koulutukseen sisältyy myös raitiovaunun kuljettajan pätevyys.

- Liikenteenohjaajakoulutus on suunniteltu ja tullaan toteuttamaan yhteistyössä VR:n kanssa. Koulutusohjelma ja -sisällöt ovat liikenteenohjaajan työtehtävien mukaisia kokonaisuuksia, kertoo logistiikka-alan koulutuspäällikkö Matti Heikkilä.

Liikenteenohjaajat vastaavat ratikkaliikenteen sujuvuudesta kokonaisuudessaan sekä henkilöstön työvuoroista. Liikenteenohjaajien työhön kuuluu lisäksi raiteiden kunnossapitotyön toteutumisesta huolehtiminen. Osa liikenteenohjaajista toimii myös tiimiesimiehenä tai -kouluttajana.

Koulutus alkaa toukokuussa 2020 ja kestää noin 1 vuoden.

Tervetuloa rekrytilaisuuteen 17. joulukuuta!

Tervetuloa kuulemaan lisää koulutuksesta ja liikenteenohjaajan työstä avoimeen rekrytointitilaisuuteen 17.12.2019 Tampereen seudun ammattiopisto Tredun auditorioon Hervantaan (Hepolamminkatu 10) klo 16.00–18.00! Paikalla on VR:n, Tampereen Raitiotie Oy:n, Tredun ja Tampereen kaupungin edustajia, joita medialla on myös mahdollisuus haastatella.

Liikenteenohjaajien haku aukeaa 17.12.2019 VR:n verkkosivuilta ja on auki 10.1. saakka. Sivulta löytyy myös tarkemmat hakuvaatimukset sekä –ohjeet.

Ratikkaliikennöinnin alkaessa elokuussa 2021 Tampereen Ratikka työllistää yli sata työntekijää sekä lukuisia alihankkijoita, jotka yhdessä takaavat liikenteen sujuvuuden. Ratikoiden kuljettajat ja liikenteenohjaajat työskentelevät VR:llä. Ensimmäisenä rekrytoidaan liikenteenohjaajat, ja myöhemmin keväällä kuljettajat.

Lisätiedot:

Koulutuspäällikkö Matti Heikkilä

matti.s.heikkila@tampere.fi tai p. 040 806 2371

4000 lukiolaista vastasi studentum.fi:n kyselytutkimukseen, jonka mukaan vain joka kolmas abi tietää, mihin aikoo lukion jälkeen hakea. Lisäksi yli puolet lukiolaisista kokee stressiä opiskelupaikan valinnasta ja jatko-opintoihin hakeutumisesta. Suurimmiksi stressin aiheuttajaksi nuoret nostivat valintakokeet, oman osaamisen riittämisen sekä sopivan opiskelupaikan löytämisen.

– Halusimme tietää lisää esimerkiksi siitä, mistä lukiolaiset hakevat tietoa, miten hyvin he tuntevat eri vaihtoehtoja ja kuinka paljon stressiä jatko-opintoihin hakeutuminen heille aiheuttaa, kertoo studentum.fi:n viestintäpäällikkö Emma Niemi.

– Abeista vain joka kolmas tietää viimeisen lukiovuotensa syksynä, mihin aikoo hakea jatko-opintoihin. Kun ei oteta huomioon armeijaan suuntaavia, abeista reilu kymmenesosa aikoo pitää välivuoden, Niemi jatkaa.

Kysely toteutettiin syys-lokakuussa sähköisellä lomakkeella. Kyselyyn vastasi 3986 lukiolaista, joista 893 oli abiturienttia. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa.

Naiset stressaavat opiskelupaikan valintaa miehiä enemmän

Kyselytulosten mukaan yli puolet lukiolaisista (52%) kokee, että opiskelupaikan valitseminen ja hakeminen aiheuttavat heille stressiä. Vain vajaa neljäsosa sanoo, että ei stressaa asiaa. Abiturienteissa stressaajien osuus on korkeampi (67%). Naisista useampi kuin kaksi kolmesta stressaa opiskelupaikan valintaa (69%), miehissä harvempi kuin joka kolmas (29%).

– Nämä tulokset ovat linjassa sen kanssa, mitä lukiolaisten uupumuksesta ja lukio-opintojen kuormittavuudesta on viimeisimmän vuoden aikana uutisoitu. Abit ovat todennäköisesti keskimääräistä lukiolaista stressaantuneempia siksi, että heillä valinta häämöttää jo nurkan takana. Ero nais- ja miesopiskelijoiden välillä on yllättävän suuri, Niemi sanoo.

Moni epävarma valinnasta ja omasta osaamisesta

Kyselyssä lukiolaisia pyydettiin kertomaan, mitkä asiat aiheuttavat heille eniten stressiä. Kolmen kärkeen nousivat valintakokeet (67%), oman osaamisen riittäminen (64%) ja sopivan opiskelupaikan valitseminen (61%). Neljänneksi nuoret nostivat raha-asiat (59%).

 – Pyysimme lukiolaisia myös kertomaan omin sanoin ajatuksiaan jatko-opinnoista. Vastauksissa näkyi Z-sukupolvelle tyypillistä epävarmuutta, kuten huolta oman osaamisen riittämisestä, pelkoa väärän alan valinnasta, sopivien lukioaineiden valinnasta ja toivotulle alalle pääsystä. Pieni epävarmuus valinnan äärellä on ihan ymmärrettävää, mutta jos siitä alkaa muodostua suuri stressitekijä, on tulevista opinnoista hankala innostua, Niemi sanoo.

Kyselyn tuloksista koostettuun raporttiin pääset tutustumaan tarkemmin täällä.

------------------------------------

Lisätietoja:

Emma Niemi / viestintäpäällikkö

emma.niemi@koulutus.fi / 0400 606 170

studentum.fi

6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke lähti alusta saakka murtamaan raja-aitoja yritysten ja koulujen välisestä yhteistyöstä. Toiminnan edetessä tavoitteessa on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita. Kouluja on avattu kokeilualustaksi yrityksille nopeiden kokeilujen ohjelman myötä.

Keväällä 2019 suunnitelmista päästiin konkretiaan, kun yhteiset koulujen arjesta poimitut haasteet julkaistiin yhtä aikaa 4 kaupungissa: Turussa, Helsingissä, Espoossa ja Oulussa. Yhteistä kaikille on yritysten toimintaedellytysten edistäminen mahdollistamalla yhteiskehittäminen koulujen kanssa.

Haasteet muotoiltiin viiden yhteisen kattoteeman alle

Hankkeen väliseminaarissa kesäkuussa julkaistut haasteet niputettiin viiden kattoteeman alle.

Haasteteema 1: Digitaalisuus, tekoäly, pelillisyys oppimisessa

Helsingissä tämän teeman alla julkaistiin haaste ”lasten ja nuorten liikkumista edistävät innovatiiviset ratkaisut”. Haastetta ratkomaan valittiin kaksi yritystä, joka nyt tekevät kokeilua helsinkiläisissä kouluissa.

Yritys: Superlaiffi

Supelaiffin kokeilun tavoitteena on saada tietoa ja kokemusta, jotka auttaisivat päättämään, kannattaako yrityksen tehdä oma sovellus uudelle asiakasryhmälle – alle 16-vuotiaille. Nopean kokeilun aikana tuotetta käytetään osana kahden alakoululuokan liikunnan opetusta.

Yritys: 4 Feet Under – Subsoccer-peli

Nopean kokeilun tavoitteena on kerätä tuotteesta käyttäjäkokemuksia, jotta pelin ominaisuudet tukisivat entistä paremmin koulun arkea ja lisäisivät nuorten fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana. Peliä yhteiskehitetään osana koulun välituntitoimintaa sekä oppitunteja.

Haasteteema 2: Älykkäillä ratkaisuilla kohti kestävää ja ekologista tulevaisuutta

Helsingissä tätä teemaa lähestyttiin ”Ekologista ajattelua ja toimijuutta oppimisympäristöissä tukevat älykkäät ratkaisut” -haasteella, jota toteuttamaan valittiin Kasviportaat Oy.

Yritys: Kasviportaat Oy

Nopean kokeilun tavoitteena on kehittää Supragarden-vesiviljelyjärjestelmää koulun eri oppiaineiden opetukseen soveltuvaksi. Konkreettisena tavoitteena on kehittää tuotteesta selkeät myytävät konseptit opetuskäytössä eri luokka asteille.

Haasteteema 3: Tilahallinnan uudet ratkaisut oppimisympäristöissä

Oulussa haasteiden kohdeympäristönä toimi Hiukkavaaran monitoimitalo, jossa on käytössä uudet avoimet oppimisympäristöt. Kolmannen haasteteeman alle Oulussa muotoiltiin Tilojen hallinta uusissa oppimisympäristöissä -haaste, jota ratkomaan valittiin Timmi Software Oy.

Yritys: Timmi Software Oy

Kokeilun tavoitteena on kehittää RFID-tunnisteisiin perustuvaa tuotetta, jolla voidaan parantaa oppilaiden ilmoittautumista ja itseohjautuvuutta tiloihin ja oppitunneille. Lisäksi kokeiltavalla tuotteella haetaan vaihtoehtoja oppilaiden läsnäolon seurantaan ja yleisesti tilojen varaukseen avoimissa oppimisympäristöissä.

Haasteteema 4: Koko kaupunki oppimisympäristönä

Turussa perusopetuksen puolella julkaistiin haaste siitä, miten kaupungin liikuntapaikkoja voisi hyödyntää kaikkien koulujen digitaalisina, liikuttavina ja aktivoivina oppimisympäristöinä. Kokeiluympäristönä toimii Turun urheilupuiston alue. Kokeiluja toteuttamaan valittiin kaksi yritystä, jotka kehittävät pelillisiä ja karttapohjaisia seikkailupolkuja, joiden rastien sisällöntuotannossa ja muussa yhteistyössä on koulujen lisäksi mukana alueen muita toimijoita.

Yritys: LudoCraft

LudoTrek -peli on pelistudio LudoCraftin uusi tuote, joka tukee perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista ja toiminnallista oppimista uudella ja innostavalla tavalla. Päämääränä on skaalata alun perin pelitutkimushankkeessa kehitetty ja positiivista palautetta saanut peli opetussektorille peruskouluikäisten lasten ja nuorten käyttöön. Kokeilun keskeisin tavoite on käyttäjäpalautteen kerääminen suunnitelluista sisällöistä ja kokeilun aikana tehtävästä toteutuksesta.

Yritys: Citynomadi

Citynomadi Oy:n kanssa luodaan urheilupuiston alueelle käyttäjälähtöisesti tuotettuja seikkailupolkuja. Tarkoitus on kehittää Koulunomadi -sovellusta käyttäjäpalautteen perusteella entistä pedagogisemmaksi sekä laajentaa peliominaisuuksien hyötykäyttöä eri koulutusasteilla ja pilotoida alustaan uutta AR-ominaisuutta.

Haasteteema 5: Ketterät ratkaisut oppimisen ja osaamisen tukemiseen

Oulussa tämän teeman alle muotoiltiin haaste ”yksilöllisen oppimispolun seuranta”. Tätä haastella syksyn aikana on lähtenyt totetuttamaan Qridi Oy.

Yritys: Qridi Oy

Kokeilussa yhteiskehitetään yrityksen oppimisen ja arvioinnin alusta -tuotetta vastaamaan yksilöllisen oppimispolun seurannan haasteisiin vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa. Kokeilussa aiotaan osallistamalla ymmärtämää haasteen ongelmat eri tasoilla ja luoda ideoiden pohjalta suunnitelmat uuden käyttöliittymän rakentamiseksi.

Kokeilut käynnissä syksyn aikana

Mukana olevissa kaupungeissa kokeiluja on lähestytty eri tavoin, mutta kaikille yhteistä ovat koulujen arjesta etsityt haasteet ja yhteiskehittäminen yritysten kanssa. Turussa, Helsingissä ja Oulussa julkaistiin muutama kokeilu rajattuun aiheeseen ja näissä kaupungeissa kokeilut ovat jo käynnissä. Espoossa haasteteemoja oli useampi ja kokeilut Espoon suomen- ja ruotsinkielisissä oppimisympäristöissä käynnistyvät myöhemmin.

Tutustu tarkemmin

Tutustu hankkeen toimintaan ja nopeisiin kokeiluihin tarkemmin:
•    6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt

6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa oppimiseen sekä erilaisiin älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluja, tuotteita ja teknologioita kehittävien ja tarjoavien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden 2020 elokuun loppuun kestävä hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja on osa 6Aika-strategiaa.

Lisätietoja:

(Turku)
Projektikoordinaattori
Niina Salonen
niina.salonen@turku.fi
040 669 1322

(Koko Suomi)
Projektipäällikkö
Anna Rantapero-Laine
anna.rantapero-laine@hel.fi
040 668 3249

Kun etsit asiantuntijaa, haastateltavaa, osaamista tai opiskelijayhteyttä, klikkaa Metropolia People Finderiin.

Olemme avanneet uuden hakupalvelun helpottamaan yhteistyötä kanssamme ja tekemään korkeakoulumme monialaisen osaamisen ja tekijät löydettäväksi tehokkaammin myös toimittajille.

Voit tehdä haun aihesanoilla, osaamisilla, henkilönimillä, nimikkeillä ja niin edelleen. Tulokseksi saat aina ihmisiä yhteystietoineen, joihin voit olla yhteydessä. Voit lisäksi suodattaa osumia.

Hakupalvelussa on tällä hetkellä kasvava määrä 1650 osaajaa. He ovat kaikki korkeakoulumme asiantuntijoita ja opiskelijoita.

Kokeile ja kontaktoi esimerkiksi seuraavista aiheista:

• älykäs liikkuminen
• maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen
• XR
• opiskelijavalinta
• kiertotalous
• moniammatillinen yhteistyö
• digitaaliset oppimisympäristöt
• Myllypuron kampus
• pelit
• mediaviestintä

Haluamme ratkoa avoimessa yhteistyössä ajan ilmiöitä ja vaikuttaa osaamisellamme yhteiskunnan hyödyksi.

Palvelun osoite on peoplefinder.metropolia.fi. Palvelu löytyy myös englanniksi.

Sinua palvelevat edelleen Metropolian viestinnän asiantuntijat ja voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse osoitteella viestinta@metropolia.fi

Lisätietoja

Anna-Maija Vesa, Metropolia People Finder -palvelun projektipäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, anna-maija.vesa@metropolia.fi, p. 040 522 1988.

Verkkouutinen metropolia.fi-sivulla:

Metropolia People Finderista löydät osaamisia ja tekijöitä – kytkeydy asiantuntijoihimme ja opiskelijoihin 5.12.2019

Kuva liitteenä

Liitteenä kuva Metropolia People Finder -hakupalvelun suomenkielisestä pääsivusta.

Digiosaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa varsinkin sosiaali- ja terveysalalla, jonne kohdistuu merkittäviä kasvu- ja tuottavuustavoitteita. Liikenne- ja logistiikka-alalla työvoimalta vaaditaan entistä enemmän laaja-alaista yleisosaamista. Tunnistetut osaamisrakenteen muutossuunnat on syytä huomioida jo nyt, jotta 2030-luvun osaamishaasteisiin voidaan vastata. Yksilöiden ammatti-identiteettiajattelusta tulisi siirtyä yhä enemmän henkilökohtaisen osaamisidentiteetin tunnistamiseen.

Näin todetaan Opetushallituksen tuoreessa raportissa, jossa on tarkasteltu osaamisrakenteen muutoksia eri toimi- ja ammattialoilla vuoteen 2035 mennessä. Raportti perustuu osaamis- ja koulutustarpeita ennakoineen Osaamisen ennakointifoorumin näkemyksiin.

Toimialojen osaamisrakenteet muuttuvat

Eri toimialoilla painottuvat tulevaisuudessa erityyppiset osaamiset. Esimerkiksi liikenne- ja logistiikka-alalla merkitystään kasvattavat erityisesti ongelmanratkaisukyky, kokonaisuuksien hallinta ja reagointikyky. Ne ovat luonteeltaan geneerisiä eli laaja-alaista yleisosaamista. Liikenne- ja logistiikka-alan tehtävien osaamisrakenteen murros etenee hyvin voimakkaasti ja edellyttää merkittävää alan työvoiman osaamisen kehittämistä.

Sosiaali- ja terveysalalla työelämälähtöinen osaaminen ja perusdigitaidot ovat jatkossa entistä tärkeämpiä. Työn tuottavuuden kasvutavoitteet heijastuvat alan osaamisvaatimuksiin. Työtehtävien suorittamisessa on osattava hyödyntää erilaisia digitaalisia sovelluksia, järjestelmiä ja laitteita. Myös asiakkaiden yksityisyyden suojaamiseen liittyvän osaamisen merkitys kasvaa entisestään henkilökohtaisten tietojen digitalisoinnin ja kyberuhkien seurauksena.

Kädentaidot, asiakaslähtöisyys ja eettisyys säilyvät osaamistarpeina tulevaisuudessa

Perinteisten kädentaitojen merkitys on yleisesti laskussa automatisaation ja robotisaation laajenemisen seurauksena. Toisaalta joillakin toimialoilla, kuten kulttuurialalla, kädentaitojen merkitys saattaa jopa kasvaa kuluttajien eettisten arvojen muutoksen myötä ja vastapainoksi digitalisoituvalle yhteiskunnalle.

Lisäksi digitaalisten ratkaisujen eettisyys, kestävän kehityksen arvot, ilmastonmuutoksen hillintä ja asiakaslähtöisten ratkaisujen kehittäminen muokkaavat nykyisiä ja synnyttävät täysin uusia tehtäviä sekä niihin liittyviä osaamistarpeita.

Osaajapulan ratkaisemiseen tarvitaan erilaisia ala- ja aluekohtaisia ratkaisuja

Osaamisen ennakointifoorumi esitti lukuisia ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi tunnistettiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen, johon ei riitä pelkästään osaavan työvoiman määrällinen lisääminen. Tässä tarvitaan ala- ja aluekohtaisia ratkaisuja, kuten muutoksia koulutuspaikkojen alueellisissa määrissä, yrityskohtaisten täsmäkoulutusten lisäämistä, työpaikanomaisten oppimisympäristöjen kehittämistä, koulutusohjelmien välisen yhteistyön vahvistamista, soveltuvuustestien käyttöönottoa tietyille erityisaloille sekä osaamiskartoitusten kehittämistä.

Ammatti-identiteettiajattelusta osaamisidentiteettiin

Työelämässä olevien jatkuvan oppimisen tulisi kehittää ammattiin liittyvän osaamisen ohella sellaista täydentävää osaamista, joka avaa urapolkuja myös muille ammattialoille. Jotta tällaisten ammattialoja yhdistävien osaamiskokonaisuuksien tunnistaminen olisi helpompaa, pitää myös ennakointitiedon muotoiluun kiinnittää huomiota. Vahvasta ammatti-identiteettiajattelusta olisikin tarpeen siirtyä enemmänkin osaamisidentiteettiajatteluun. Tämä tukisi nykyistä paremmin työllisyyttä ja työvoiman joustavampaa liikkuvuutta eri alojen välillä.

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ovat julkaisseet tavoitteensa hallituksen koulutuspoliittisen selonteon valmisteluun. Marinin hallitusohjelman mukaan Suomeen laaditaan pitkän aikavälin selonteko, joka määrittää koulutuksen suuntaa ja tavoitteita. 

Opiskelijajärjestöt ovat valmistelleet tavoitteet, joiden avulla varmistetaan myös tulevien sukupolvien osaaminen ja työkyky. Tulevilla sukupolvilla on edessään pitkä työura ja mittavat haasteet, kuten ilmastonmuutos ja huoltosuhteen heikkeneminen.

“Haluamme, että selonteossa painotus siirretään opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaukseen ainaisen tehostamisen ja kiristämisen sijaan”, linjaa SAMOKin puheenjohtaja Iiris Hynönen.

Korkeakouluopiskelijoiden tavoitteissa näkyy huoli opiskelijoiden jaksamisesta sekä ajan suuret ilmiöt kuten kansainvälistyminen, digitalisaatio ja työn murros. Opiskelijajärjestöjen tavoitteena on, että koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä luodaan avoimen korkeakoulutuksen visio, joka määrittää sen tehtävän osana suomalaista koulutusjärjestelmää.

“Koulutuspoliittisessa selonteossa on sitouduttava maksuttomaan koulutukseen ja linjattava siirtymisestä kohti kattavaa sosiaaliturvaa. Tavoitteena on oltava ihmisarvoisen elämän mahdollistava sosiaaliturva myös opiskelijoille”, vaatii SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.

Opiskelijajärjestöt ovat olleet mukana koulutuspoliittisen selonteon valmistelussa alusta saakka. Opetusministeri Li Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen kutsuivat opiskelijat kuulemiseen tänä syksynä. SYL ja SAMOK julkaisevat nyt koulutuspoliittiseen selontekoon tavoitteet, jotka ne näkevät elintärkeiksi koulutusjärjestelmän kehittämisen ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. 

Tutustu tavoitteisiin tarkemmin täältä. 

Lisätietoja:

Iiris Hynönen
puheenjohtaja
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
p. +358 50 389 1000
iiris.hynonen@samok.fi

Sanni Lehtinen
puheenjohtaja
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
p. +358 44 906 5007
sanni.lehtinen@syl.fi

Anniina Sippola
korkeakoulupolitiikan asiantuntija
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
p. +358 50 389 1014
anniina.sippola@samok.fi  

Ainomaija Rajoo
koulutuspolitiikan asiantuntija
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
p. +358 41 515 2231
ainomaija.rajoo@syl.fi

Pressmeddelande 17.12.2019

Nya medlemmar har utsetts för Stiftelsens för Åbo Akademi delegation och styrelse

Vid Stiftelsens för Åbo Akademi delegationsmöte den 10 december 2019 i Åbo valdes till nya medlemmar i delegationen diplomekonom Jan Holmberg och Ph. D. (Tech.) Lars Peter Lindfors för perioden 1.1.2020–31.12.2024. Till medlemmar i delegationen återvaldes diplomingenjör Lars Fagerholm, politices magister Susanna Korpivaara, kommerserådet Folke Lindström, politices magister Michael Smirnoff och filosofie doktor Lilian Wikström.

Till ordförande för delegationen för år 2020 återvaldes kommerserådet Peter Boström och regeringsrådet Paulina Tallroth återvaldes till dess vice ordförande för år 2020.

Till ny medlem i styrelsen för Stiftelsen för Åbo Akademi valdes för perioden 1.1.2020-31.12.2022 diplomekonom Jan Holmberg. Ekonomie magister Ebba Dåhli återvaldes till medlem i styrelsen för perioden 1.1.2020–31.12.2022. Övriga styrelsemedlemmar är advokat, JD Gisela Knuts, ekonomie magister Timo Ketonen, filosofie magister Martina Harms-Aalto, politices magister Michael Smirnoff och politices magister Stefan Wallin

Delegationen har högst 50 medlemmar och sammanträder två gånger per år. Till delegationens uppgifter hör bland annat att utse medlemmarna i Stiftelsens för Åbo Akademis styrelse och utse styrelsemedlemmar i Stiftelsens för Åbo Akademi forskningsinstitut och Donnerska institutet för religionshistorisk och kulturhistorisk forskning.

Delegationens ordförande Peter Boström tackade de avgående delegationsmedlemmarna diplomekonom Bjarne Mitts och universitetslärare Björn Vikström för deras engagemang. Bjarne Mitts fick av styrelsens ordförande Gisela Knuts motta Akademimedaljen i brons för mångåriga värdefulla insatser för Stiftelsens för Åbo Akademi delegation och styrelse.

Tilläggsuppgifter: Skattmästare Lasse Svens, tfn 0500 562 945 

Tänä vuonna ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 563 opiskelijaa.

Vaasan yliopistossa suoritettiin vuoden 2019 aikana erittäin hyvin tutkintoja kaikilla tutkintotasoilla. Tohtoreita valmistui yhteensä 23: kauppatieteelliseltä alalta 12, tekniikan aloilta 6 ja yhteiskuntatieteistä 5.

Opiskelijat suorittavat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti ensin alemman eli kandidaatintutkinnon ja sen jälkeen ylemmän eli maisteri- tai diplomi-insinööritutkinnon. Kandidaatin tutkintoja suoritettiin 468 ja maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintoja 563. Kansainvälisiä opiskelijoita maisterin tutkinnon suorittaneista on noin 10 prosenttia.

Vaasan yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tavoitteet ylitettiin selkeästi maisterien ja tohtorin tutkinnoissa. Kandidaattien osalta tavoitteesta hieman jäätiin.

Vaasan yliopisto juhlistaa tuoreita maistereitaan ja diplomi-insinöörejään keskiviikkona 18. joulukuuta järjestettävässä publiikissa. Joulukuussa todistuksensa saa 102 valmistunutta maisteria ja diplomi-insinööriä sekä 7 tohtorin tutkinnon suorittanutta. Kandidaatintutkinnon joulukuussa suoritti 73 opiskelijaa.

Publiikki on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä yliopiston yhteinen valmistuneiden juhla, jossa jaetaan tutkintotodistukset valmistuville opiskelijoille. Lisäksi ohjelmaan sisältyy yliopiston rehtorin ja akateemisten yksiköiden dekaanien puheet sekä apurahojen jako ansioituneille opiskelijoille.

Publiikki pidetään auditorio Levónissa (Tervahovi, Wolffintie 34) 18.12. klo 14.00 alkaen. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen.

Lisätietoja:
Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii
p. 029 449 8482, annukka.jokipii@univaasa.fi

Kuva Vaasan yliopiston kevään 2019 publiikista. 

Kevään 2020 uutuuslista kattaa laajan valikoiman tutkittuun tietoon pohjautuvia teoksia historiasta hyvinvointiin. Uutuuksissa tarkastellaan erityisesti ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia ilmiöitä, ympäristön tilaa ja pitkiä historiallisia kaaria: Euroopan ja Kaakkois-Aasian historiaa, Syyrian sotaa, luonnon monimuotoisuuden edistämistä, parisuhdeväkivaltaa vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä sekä ylisukupolvista huono-osaisuutta.

Kevään tietokirjajulkaisut tutustuttavat myös elämän moniin kirjaviin puoliin suomen murteista antiikin seinäkirjoituksiin, television poliittiseen satiiriin sekä ufouskomuksiin. Lisäksi Gaudeamus käynnistää kaksi uutta kirjasarjaa. Mahdottoman suuri puu on Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen kanssa ideoidun lasten tiedekirjasarjan ensimmäinen osa, joka vie lapset matematiikan ja filosofisen ajattelun maailmaan. Tutkittua tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä kokoava Terve elämä! taas aloittaa Helsingin yliopiston Tiedekulman tapahtumakokonaisuuksiin perustuvan Tiedekulmapokkari-sarjan.

Arvostelukappaleet: info@gaudeamus.fi
Tilaa painettu luettelo: info@gaudeamus.fi
Digitaalinen syksyn katalogi
Uutuusesittelyt verkkosivuilla

Kevään 2020 uutuuskirjat

Pekka Valtonen
Hullun keisarin hovissa. Alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa

Savu nousee 1600-luvun Euroopassa. Turkkilaisia vastaan on sodittu pitkään, ja uskonnolliset sekä valtapoliittiset kiistat kiristävät katolisten ja protestanttien välejä. Valtavien paineiden alla Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan keisari Rudolf II (1552–1612) sulkeutuu linnaansa Prahassa. Hullun keisarin hovissa avaa näkymän Euroopan sydämeen hetkeä ennen kolmikymmenvuotisen sodan puhkeamista. Se kertoo traagisesta henkilöstä, joka unelmoi sukunsa kunnian kasvattamisesta mutta joutuu veljensä syrjäyttämäksi – ja maailmasta, jossa harjoitetaan rinta rinnan niin alkemiaa, magiaa kuin tähtitiedettäkin.

Helmikuu 2020 • 9789523450714 • Sidottu • Noin 250 sivua, kuvitettu • KL 91.7, 99.13, 90.2 • Suositushinta 32 €

Erkki Lyytikäinen
Sehän on murretta!

Puhekielen hivuttautuminen kirjakieleen herättää usein närää huolellisissa kielenkäyttäjissä. Meneekö kieli rappiolle? Saako ihmisestä käyttää pronominia se – tai eläimestä hän? Murretta kuulee tavisten ja julkkisten suusta, ja siihen törmää kaunokirjallisuudessa sekä paikannimissä, jotka saavat posket punoittamaan. Sehän on murretta! kertoo monenmoisista murteenpuhujista: Kekkosesta ja kansanihmisistä, ministereistä ja murtovarkaista.

Tammikuu 2020 • 9789523450608 • Sidottu • Noin 250 sivua • KL 88.25 • Suositushinta 29 €

Ari Saastamoinen
Räävitöntä! Pompejilaisia graffiteja

Lähes kaiken meille säilyneen antiikin kirjallisuuden kirjoittivat yläluokan miehet. Sen sijaan vuonna 79 Vesuviuksen purkauksessa tuhoutuneen Pompejin tuhkan alla säilyneet seinäkirjoitukset tarjoavat kurkistuksen tavallisten ihmisen arkeen ja ajatuksiin heidän itsensä kertomana. Seinäkirjoitusten skaala ulottuu herkistä ja kirjallisesti kunnianhimoisista rakkausrunoista räävittömään vessahuumoriin ja ostoslistoista ilotyttöjen mainoksiin. Teos on ainoa suomenkielinen kokoelma antiikin Rooman ajan seinäkirjoituksia.

Maaliskuu 2020 • 9789523450684 • Sidottu • Noin 200 sivua, kuvitettu • KL 91.173 • Suositushinta 29 €

Janne Zareff
Kuinka vallalle nauretaan. Poliittinen satiiri suomalaisessa televisiossa

Hukkaputki, Hyvät herrat, Iltalypsy, YleLeaks. Poliittinen tv-satiiri on naurattanut suomalaisia jo pitkään. Kuinka vallalle nauretaan -kirjassa käsikirjoittaja ja huumorin tutkija Janne Zareff avaa poliittisen satiirin merkitystä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Zareff kertoo myös rehellisesti poliittisen satiirin synnyttämisestä. Läpi kirjan seurataan Noin viikon uutiset -ohjelman tekoprosessia, mikä pakottaa pohtimaan humoristien ikuisuuskysymyksiä. Mitä hauskaksi tekemisen keinoja on olemassa? Mihin kritiikin terä kannattaa ja pitää kohdistaa? Kuinka loukkaavaa sisältö voi vielä olla, jotta edes joku nauraa?

Helmikuu 2020 • 9789523450752 • Flex • Noin 250 sivua, kuvitettu • KL 77.492, 77.43, 32, 07.22 • Suositushinta 29 €

Satu Lidman
Taivas ja syli. Kertomus parisuhdeväkivallasta vanhoillislestadiolaisessa perheessä

Päivi solmi avioliiton nuorena. Jo hääyönä alkoi fyysisen, seksuaalisen, henkisen ja hengellisen väkivallan kierre, joka kietoutui vanhoillislestadiolaiseen elämäntapaan. Taivas ja syli tarkastelee parisuhdeväkivallan luonnetta yhden ihmisen elämäntarinan kautta. Se pohtii väkivallan ja uskonnollisen yhteisön kytköksiä. Samalla väkivaltaa, sen uhkaa ja sen piilottamista käsitellään laajemmin, osana sukupuolittuneen väkivallan sekä auttamisjärjestelmän historiaa ja nykyhetkeä.

Helmikuu 2020 • 9789523450592 • Sidottu • Noin 300 sivua • KL 37.4, 28.714 • Suositushinta 32 €

Jyrki Kallio (suom. & toim.)
Mengzi – Veljellisyyden tie

Mengzi oli yksi Kiinan tunnetuimmista ajattelijoista, Kungfutsen tärkein seuraaja ja kungfutselaisuuden merkittävä kehittäjä. Mengzi – Veljellisyyden tie on uusi, kriittinen suomennos Mengzistä, kaikkien kiinalaisten tuntemasta klassikosta. Mengzin valtio-oppi on vuosisatoja ohjannut yhteiskuntakriittistä keskustelua. Hän esimerkiksi opetti, että kansa on tärkeämpi kuin valtio tai hallitsija ja että on oikeutettua vaihtaa veljellisyyden vastaisesti toimiva hallitsija.

Tammikuu 2020 • 9789523450554 • Sidottu • Noin 390 sivua, kuvitettu • KL 11.9, 29.51 • Suositushinta 32 €

Marja-Leena Heikkilä-Horn
Kaakkois-Aasian historia

Kaakkois-Aasian tunnettu historia alkaa lähes 2000 vuotta sitten syntyneistä ensimmäisistä korkeakulttuureista. 1800-luvulla melkein kaikki mahtavat valtakunnat ajautuivat kuitenkin siirtomaavallan alle. Kaakkois-Aasian historia tarkastelee tätä laajaa ja monimuotoista aluetta ja sen rikasta menneisyyttä. Teos osoittaa, miten nykyisyys kietoutuu historiaan ja eri maiden vaiheet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Samalla se taustoittaa alueen tapahtumia 2000-luvulla, jota ovat värittäneet mellakat, pommi-iskut ja panttivankidraamat.

Maaliskuu 2020 • 9789523450523 • Sidottu • Noin 450 sivua, kuvitettu • KL 98.14 • Suositushinta 36 €

Jukka Laajarinne & Mari Luoma
Mahdottoman suuri puu. Tarina äärettömästä

Kun Kuningatar käskee Kekomielen jäsenet tutkimusmatkalle, seikkailuun lähtee myös Riikkinen, pesän pienimmäinen. Yhdessä mittarimato Oukan kanssa se kohtaa ihmeitä, jotka saavat pään pyörälle ja vähän pelottavatkin. Lasten tiedekirja Mahdottoman suuri puu nivoo matemaattisen ja filosofisen pohdiskelun äärettömästä osaksi seikkailukertomusta. Luovaan ja itsenäiseen ajatteluun kannustavaa teosta on ideoitu yhdessä Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa.

Helmikuu 2020 • 9789523450585 • Sidottu • Noin 48 sivua, värikuvitettu • KL L51.8, L85.22 • Suositushinta 27 €

Tiedekulmapokkari 1
Terve elämä! Näin voimme paremmin tulevaisuudessa

Yliopistoissa syntyy koko ajan tutkimustietoa, joka yllättää ja innostaa. Terve elämä! tarjoilee tätä tietoa helposti lähestyttävässä muodossa. Pokkarisarjan ensimmäisessä osassa pureudutaan terveyttä koskeviin löydöksiin, kuten yksinkertaisiin geenitesteihin, joilla voidaan tunnistaa syöpäriskiä. Samalla selviää, millä tavoin kaupungistuminen on muuttanut ihmisen immunologista puolustusjärjestelmää tai miten geeniperimää tutkimalla voidaan tarjota yksilöidympiä lääkehoitoja. Terve elämä! aloittaa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä ideoidun Tiedekulmapokkarien sarjan, jonka teokset ammentavat Tiedekulman eri teemaviikkojen ohjelmistoista.

Tammikuu 2020 • 9789523450707 • Pokkari • Noin 200 sivua • KL T59.3 • Hintaryhmä G / suositushinta 12 €

Ulla Kumpula, Jaakko Kaprio, Anniina Lavikainen & Irma Moilanen (toim.)
Kiehtova kaksosuus. Monikkosisarusten elämää

Monikkous ihastuttaa, ihmetyttää ja joskus kauhistuttaakin. Monikkovauvojen vanhemmat saattavat onnittelujen sijaan kuulla voivottelua siitä, miten rankkaa arki varmasti tulee olemaan. Kiehtova kaksosuus käsittelee kaksosten ja muiden monikkosisarusten elämää monipuolisesti ja moniäänisesti. Millaisia uskomuksia ja kulttuurisia kuvia kaksosuuteen liitetään? Millaista on odottaa, hoitaa ja kasvattaa kahta tai useampaa samanikäistä lasta? Tutkitun tiedon lisäksi teokseen sisältyy runsaasti haastatteluja ja omakohtaisia kertomuksia, joissa monikkosisarukset ja heidän läheisensä pääsevät ääneen.

Tammikuu 2020 • 9789523450578 • Sidottu • Noin 250 sivua, värikuvitus • KL 14.6, 59 • Suositushinta 34 €

Hanna Mattila (toim.)
Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on kukoistavan elämän perusta ja takaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Sen vaarantuminen on kuitenkin jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun varjoon, vaikka nämä kaksi ilmiötä ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Elämän verkko -teoksessa joukko Suomen johtavia monimuotoisuuden asiantuntijoita kertoo yleistajuisesti, miksi biodiversiteettiä tarvitaan ja miten sitä voidaan lisätä. Teoksessa keskitytään ratkaisuihin ja esitetään lukuisia toimivia monimuotoisuustekoja, joita voimme tehdä niin päättäjinä, talouselämän vaikuttajina kuin yksityisinä kansalaisinakin.

Helmikuu 2020 • 9789523450615 • Nidottu • Noin 300 sivua, kuvitettu • KL 56.9 • Suositushinta 34 €

Jaakko Närvä & Jussi Sohlberg (toim.)
Arvoituksia avaruudesta. Näkökulmia ufouskomuksiin

Kiinnostus avaruutta, avaruusteknologiaa ja Maan ulkopuolisen älyn löytymistä kohtaan näkyvät niin uutismediassa kuin populaarikulttuurissakin. Arvoituksia avaruudesta pyrkii ymmärtämään ufouskomuksia inhimillisenä elämänalueena – eräänlaisena avaruusaikamme uskonnollisuutena. Esillä ovat erilaiset ufokokemukset, ufoperinteen monenlaiset sisällöt ja tiedehistorialliset yhteydet sekä ilmiön uskonnolliset piirteet.

Maaliskuu 2020 • 9789523450622 • Nidottu • Noin 250 sivua, kuvitettu • KL 15.7, 20, 30.13 • Suositushinta 32 €

Tuukka Hämäläinen & Aleksandr Manzos
Pelien äärettömät maailmat. Elämän suuret kysymykset digitaalisissa peleissä

Mielenterveys, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kuolema ja kuperkeikkoja heittävät eläimet. Peleille mikään teema ei ole vieras. Ne ovat taideteoksia, joissa on mahdollista käsitellä käytännössä mitä tahansa. Pelien äärettömät maailmat päivittää käsitykset pelimaailmasta. Digitaalisissa peleissä tartutaan yhä useammin koko ihmiskuntaa askarruttaviin aiheisiin. Parhaimmillaan pelit murtavat kulttuurin ja kasvatuksen rakentamia muureja ihmisten väliltä ja auttavat ymmärtämään, millaiselta maailma näyttää toisen silmin.

Helmikuu 2020 • 9789523450530 • Flex • Noin 300 sivua, värikuvitettu • KL 79.81, 71 • Suositushinta 34 €

Saana-Maria Jokinen
Ääniä sodasta. Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan

Arabikevään mielenosoituksista käynnistynyt Syyrian sisällissota on valtava humanitaarinen katastrofi. Kuolonuhrien määrä lasketaan sadoissatuhansissa, pakolaisten miljoonissa, ja monimutkainen konflikti loi alkuvaiheessaan edellytykset myös terroristijärjestö Isisin synnylle. Ääniä sodasta lähestyy sisällissotaa ja sen taustoja erityisesti syyrialaisten näkökulmasta, joka länsimaisissa tiedotusvälineissä ja asiantuntijalausunnoissa on jäänyt vähälle huomiolle. Samalla hälvennetään Lähi-itään liittyviä yleisiä harhaluuloja.

Maaliskuu 2020 • 9789523450547 • Nidottu • Noin 250 sivua • KL 32.18, 32.5, 48.11 • Suositushinta 32 €

Juho Saari, Niko Eskelinen & Liisa Björklund
Raskas perintö. Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa

Suomalainen yhteiskunta on vaurastunut huimin harppauksin sadan vuoden ajan, ja yhä useamman elintaso ja elämänlaatu ovat hyvällä tasolla. Kaikki suvut ja perheet eivät kuitenkaan ole päässeet mukaan tähän myönteiseen kehitykseen. Suomalaisten keskuudessa on ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta kärsiviä ryhmiä, joiden elämänmahdollisuuksia edellisten sukupolvien valinnat kuormittavat. Raskas perintö -kirjassa sukupolvelta toiselle siirtyvää huono-osaisuutta lähestytään sekä määrällisin että laadullisin menetelmin, ja samalla kartoitetaan mahdollisuuksia saada perheiden lähtökohdat samalle viivalle.

Huhtikuu 2020 • 9789523450660 • Nidottu • Noin 350 sivua • KL 30.1, 36.15, 37 • Suositushinta 34 €

Pirkko Vartiainen & Harri Raisio (toim.)
Johtaminen kompleksisessa maailmassa. Viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen

Ennakoimattomuus, suuret kokonaisuudet ja pirulliset ongelmat haastavat nykyjohtajat. Elämme kompleksisessa maailmassa, jossa asiat ja ilmiöt kietoutuvat ja vaikuttavat toisiinsa monimutkaisin tavoin. Johtaminen kompleksisessa maailmassa sukeltaa kompleksisuusajattelun teoreettiseen perustaan ja tarjoaa ensimmäistä kertaa suomalaiseen empiiriseen aineistoon tukeutuvia käytännön esimerkkejä sen soveltamisesta. Teoksessa ääneen pääsevät myös tunnetut johtajat, jotka kertovat omat henkilökohtaiset kokemuksensa johtamisesta kaaoksen reunalla.

Maaliskuu 2020 • 9789523450721 • Flex • Noin 350 sivua • KL 69.11 • Suositushinta 37 €

Vergilius
Georgica. Laulu maanviljelijän töistä

Publius Vergilius Maro (70–19 eaa.) oli Rooman kansallisrunoilija. Hänen tärkeimmät teoksensa olivat Paimenlauluja (Bucolica), Georgica ja Aeneis. Georgica julkaistaan nyt ensi kertaa kokonaisuudessaan runomuodossa suomen kielellä. Runoelmansa Georgica avulla Vergilius toivoi saavansa ihmiset tiedostamaan italialaisen kasviston ja eläimistön kauneuden ja monimuotoisuuden sekä talonpojan raskaan mutta antoisan työn arvon. Uuteen Georgican laitokseen sisältyvät teoksen runo- ja proosasuomennos, latinankielinen alkuteksti sekä laaja selitysosasto.

Helmikuu 2020 • 9789523450738 • Sidottu • Noin 380 sivua, kuvitettu • Runo- ja proosasuomennokset Teivas Oksala. Johdanto ja selitykset Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela • KL 91.173, 82.2 • Suositushinta 29 €

Johan Strang & Thomas Wallgren (toim.)
Georg Henrik von Wright – modernin ajan ajattelija

Georg Henrik von Wright (1916–2003) oli yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista filosofeista. Akateemisen uransa lisäksi hän osallistui aktiivisesti kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun pohtien esimerkiksi ympäristöasioita sekä sodan ja rauhan kysymyksiä. Teoksessa tarkastellaan von Wrightin ajattelua ja yhteiskunnallista toimintaa hänen kriittisten esseidensä pohjalta. Mitä von Wright tavoitteli, ja miksi hänen ajatuksensa koettiin niin merkittäviksi? Entä miksi von Wright on viime aikoina innostanut Tanskassa niin kansallismielisiä oikeistoradikaaleja kuin ympäristöliikkeen radikaalia vasemmistosiipeä?

Helmikuu 2020 • 9789523450691 • Nidottu • Noin 280 sivua • Alkuteos: Tankens utåtvändhet – Georg Henrik von Wright som en intellektuell (2016), suomentanut Timo Soukola • KL 11.5, 99.11 • Suositushinta 34 €

Johanna Kantola, Paula Koskinen Sandberg & Hanna Ylöstalo (toim.)
Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin

Tasa-arvolla on takanaan myrskyisä vuosikymmen. Sitä ovat ravistelleet talouskriisi, konservatismin ja oikeistopopulismin nousu sekä muutokset työmarkkinoilla ja hoivan alalla. Rasismi ja sukupuolen moninaisuus ovat monimutkaistaneet tasa-arvopolitiikkaa. Tasa-arvo on yhteiskunnan keskiössä ja koskettaa jokaista, mutta moni siihen liittyvä kysymys on yhä ratkaisematta. Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia tarjoaa kattavan ja asiantuntevan katsauksen nykyiseen tasa-arvopolitiikkaan.

Maaliskuu 2020 • 9789523450561 • Nidottu • Noin 300 sivua • KL 32.2, 32.3 • Suositushinta 34 €

Mirkka Danielsbacka, Hans Hämäläinen & Antti O. Tanskanen (toim.)
Suomalainen auttaminen. Tukiverkostot suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä

Hyvinvointivaltion rakentamisen myötä suuri osa aiemmin perheen ja lähiyhteisön tarjoamasta tuesta, avusta ja hoivasta on siirretty julkisen vallan vastuulle. Onko moderni ihminen enää riippuvainen lähipiiristään? Suomalainen auttaminen -teos selvittää, millä tavoin perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät auttavat nykypäivän Suomessa toisiaan. Vaikka kattavat etuus- ja palvelujärjestelmät ovat vähentäneet epävirallisen tuen tarvetta, ne ovat samalla parantaneet ihmisten mahdollisuuksia auttaa toisiaan.

Huhtikuu 2020 • 9789523450516 • Nidottu • Noin 250 sivua • KL 30.1 • Suositushinta 32 €

Mikko T. Virtanen, Pirjo Hiidenmaa & Jyrki Nummi (toim.)
Kertomuksen keinoin. Tarinallisuus mediassa ja tietokirjallisuudessa

Omakohtaiset kertomukset koskettavat. Tarinat ja anekdootit auttavat kuvaamaan vivahteita ja yksityiskohtia, joille olisi muuten vaikea antaa konkreettista muotoa. Kokemuksellinen yksilötarina ei kuitenkaan aina ongelmitta sovi uskottavaan ja riippumattomaan lehtiartikkeliin tai tietokirjaan. Kertomuksen keinoin pohtii kertomusten käyttöä tietoteksteissä ja tarinankerronnan etiikkaa.

Maaliskuu 2020 • 9789523450745 • Nidottu • Noin 350 sivua • KL 86.18, 07 • Suositushinta 36 €

Heikki Pesonen & Tuula Sakaranaho (toim.)
Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia

Uskonto on merkittävä tekijä yhteiskunnassa, ihmisyhteisöissä ja yksilöiden elämässä. Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia tarjoaa viimeisintä tutkimustietoa uskonnoista sekä esittelee uskontotieteen ajankohtaisia tutkimuskohteita ja tutkimustapoja. Teos keskittyy erityisesti arjen elettyyn uskonnollisuuteen ja uskontojen ylirajaisuuteen.

Maaliskuu 2020 • 9789523450639 • Nidottu • Noin 300 sivua • KL 20 • Suositushinta 35 €

Jukka Rantala, Mikko Puustinen, Amna Khawaja, Marko van den Berg & Najat Ouakrim-Soivio
Näinkö historiaa opitaan?

Kouluhistoria on aina jakanut mielipiteitä: joillekin se on tarkoittanut vuosilukujen pänttäämistä, toisille se on ollut kiehtovien tarinoiden aarreaitta. Näinkö historiaa opitaan? kertoo konkreettisten ja hätkähdyttävienkin esimerkkien avulla nykyisestä historian kouluopetuksesta ja suomalaisten nuorten kyvystä omaksua historiallista ajattelua. Teoksessa pohditaan, millainen historianopetus olisi mielekästä 2020-luvun Suomessa.

Huhtikuu 2020 • 9789523450653 • Nidottu • Noin 200 sivua • KL 38.299, 90 • Suositushinta 32 €

Anu Puusa & Pauli Juuti (toim.)
Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät

Teos pureutuu laadulliseen tutkimukseen ja sen luonteeseen. Tutuiksi tulevat esimerkiksi tapaustutkimus, toimintatutkimus, diskurssianalyysi, fenomenologia sekä narratiivinen lähestymistapa. Kirjassa esitellään erilaisia aineiston keräämisen ja analysoinnin menetelmiä haastattelusta havainnointiin sekä opastetaan tutkimuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

Maaliskuu 2020 • 9789523450646 • Nidottu • Noin 350 sivua • KL 30.01, 36.01, 16.7 • Suositushinta 36 €

Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry toi vuosikokouskannanotossaan esille arkkitehtitoimistojen huutavan työvoimapulan. Arkkitehtikoulutuksen aloittaminen Turussa olisi tärkeä askel osaamisen kasvattamisessa.

Arkkitehtitoimistojen työvoimapulan kitkemisessä on aika siirtyä sanoista tekoihin. Kiinnostavia uusia koulutuspaikkoja voisivat olla Turun yliopisto, Åbo Akademi tai Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu.

“Turussa rakentaminen on voimakasta useiden rauhallisempien vuosien jälkeen. Turussa ei kuitenkaan ole yliopistotason arkkitehtikoulutusta, minkä vuoksi kaupungissa arkkitehtipula on erityisen haastava. Vaikka olemme todennäköisesti juuri ohittamassa huippusuhdannetta rakennusalalla, on selvää että rakentamisen määrä säilyy melko vahvana kaupungistumisen johdosta. Lisäksi arkkitehtien eläköityminen on jatkossa hyvinkin runsasta”, sanoo Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro.  

Arkkitehtien työttömyys on alle yhden prosentin, mikä tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä. Julkisella puolella ja rakennusliikkeissä on arkkitehteja liian vähän, mikä näkyy kaavoittamisen ja rakennusvalvonnan ongelmina, mutta myös heikentyneessä osto-osaamisessa erityisesti kuntapuolella. 

“Arkkitehtikoulutusta tarvitaan ehdottamasti lisää. Hallitusohjelmassa luvatuista lisäopiskelijapaikoista 30-40 on saatava yliopistotasoisen arkkitehtikoulutukseen. Näin 2020-luvun lopulla saataisiin valmistumaan vuosittain 130-140 arkkitehdin sijaan 170-180 arkkitehtia. Nykyiset opiskelupaikat eivät riitä tämän tarpeen täyttämiseen”, summaa Euro.

Työvoimapula on toimistojen kehitykselle este. Suomalaiset toimistot ovat verrattain pieniä. Keskikoko on 8-9 henkeä ja suurimmissakin toimistoissa on alle 100 henkeä työssä. Muissa Pohjoismaissa kokoluokat ovat paljon suurempia, jopa yli tuhannen hengen toimistoja. Suomen arkkitehtimäärä on myös Pohjoismaista selvästi pienin: meillä työskentelee noin 3300, Norjassa 5500, Tanskassa 7500 ja Ruotsissa 10 000 arkkitehtia. 

“Pari vuotta sitten valmistuneista ensimmäisistä rakennusarkkitehdeista ei ole ollut tyydyttämään työvoimantarvetta. Laaja-alaisen, luovan ja hyvän ongelmanratkaisukyvyn tuovan koulutuksen saaneita yliopistoarkkitehteja ei voi korvata millään muulla koulutuksella”, tiivistää Euro. 

Arkkitehtitoimistojen Liitto valitsi vuosikokouksessaan puheenjohtajaksi vuosille 2020-21 Veera Rautaheimon, joka toimii LPR-Arkkitehtien toimitusjohtajana Turussa. 

Henkilöt ovat antaneet luvan valmistumistiedon julkaisemiseen. Suluissa oleva postinumerotieto on tarkoitettu vain toimitusten käyttöön, ja pyydetään jättämään pois lehteen tulevasta luettelosta.

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Tiia Maria Helén, Hämeenlinna (13100)

Leena Sofia Korhonen, Nokia (37240)

Kati Hannele Lehtimäki, Paimio (21530)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)

Johannes Ensio Jahnukainen, Hämeenlinna (13100)

Tiina Inkeri Kuusi, Hämeenlinna (14770)

Anne Maarit Niininen, Hyvinkää (05800)

Salla Maaria Painilainen, Nokia (37130)

Jenna Helena Pekola, Järvenpää (04430)

Johanna Maria Taavitsainen, Siilinjärvi (71800)

Joanna Eveliina Terävä-Karhinen, Hämeenlinna (13210)

Tekniikka ja liikenne

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Olli Tapani Heikkilä, Tammela (30100)

Antti Oskari Kostiainen, Lempäälä (37550)

Eero Juhani Lyytikäinen, Lohja (08680)

Marko Eemil Juhani Mäkelä, Tammela (30100)

Antti Antero Mäki, Vantaa (01300)

Riikka Niina Pennanen, Helsinki (00530)

Kia Tuuli Maria Pulkki, Hämeenlinna (14500)

Olli Antero Ryhänen, Lohja (08500)

Tuomas Mikael Tamminen, Tampere (33900)

Rea Susanna Tamminen, Hämeenlinna (13600)

Saila Tuulia Tarvainen, Helsinki (00980)

Anna Karoliina Miranna Toikkanen, Nurmijärvi (04310)

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät, Insinööri (ylempi AMK)

Juha Mikko Tapio Inkiläinen, Hämeenlinna (14500)

Mikko Matias Romu, Forssa (33900)

Kim Johannes Venesjärvi, Hämeenlinna (13500)

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tommi Kristian Heinonen, Turku (20100)

Auli Marianne Korhonen, Riihimäki (11130)

Siri Helinä Mellanen, Nurmijärvi (01800)

Meron Yohannes Woldu, Espoo (02600)

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (yelmpi AMK)

Mari Eveliina Pekki, Hämeenlinna (13100)

Tuomas Timonpoika Heino, Kotka (48600)

Niina Johanna Hokkanen, Akaa (37830)

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT

Kultturiala

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

Saara Fanni Tuulikki Niemelä, Helsinki (00400)

Tanja-Maria Oulasvuori, Orimattila (16200)

Milla-Maija Josefiina Saari, Tampere (33200)

Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, Artenomi (AMK)

Maria Johanna Korsman-Martinez, Järvenpää (04420)

Luonnontieteiden ala

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Anu Sinikka Halttunen, Valkeakoski (37600)

Harriet Kaarina Harsto, Karkkila (03600)

Teemu Mikael Hiltunen, Hämeenlinna (13100)

Marja Leena Hirvonen, Vihti (03400)

Jonna Pauliina Lahti, Hämeenlinna (14300)

Ilkka Ilmari Lemmetti, Vantaa (01450)

Kiira Aino Karoliina Oksanen, Hämeenlinna (13600)

Jari Juhani Salmi, Espoo (02320)

Jussi Lauri Ilari Salminen, Myrskylä (07600)

Virpi Tuulia Salminen, Valkeakoski (37600)

Manu Olavi Sorjonen, Espoo (02970)

Antti Olavi Syrjänen, Hattula (13720)

Nikke Olavi Syväkuru, Pori (28330)

Katri Helmi-Orvokki Viinanen, Hämeenlinna (13210)

Tuire Marjukka Viita-aho, Tampere (33580)

Luonnonvara- ja ympäristöala

Hevostalouden koulutus, Agrologi (AMK)

Suvi Krista Johanna Takala, Kouvola (45200)

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Teija Susanna Ahonen, Tampere (33240)

Sanna Johanna Ilo, Forssa (30100)

Emmi Minttu Karoliina Laine, Turku (20100)

Aino Maria Mäkilä, Forssa (30300)

Nelli Mirjami Niemimaa, Espoo (02320)

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Antti Juhani August Uotila, Alavus (63400)

Maisemasuunnittelun koulutusohjelma, Hortonomi (AMK)

Saara Sofia Parkkamäki, Salo (24100)

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Niko Jari Mikael Hauta-Alus, Lempäälä (33880)

Tommi Oskari Leppänen, Hämeenlinna (16970)

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Tuija Kristiina Jakonen, Helsinki (00810)

Hanna Saija Maria Salonen, Vihti (03100)

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Elina Hannele Hakanen, Janakkala (12400)

Heidi Katariina Hakulinen, Loimaa (32210)

Noora Emilia Jaakkola, Hattula (13800)

Vera Pauliina Jaakkola, Hattula (13800)

Lumi Lilja Linnea Järvelin, Kangasala (36100)

Nina Maria Koivisto, Somero (31410)

Emilia Matilda Lainesalo, Hämeenlinna (13500)

Eveliina Secilia Lastunen, Renko (14300)

Tiia Maria Louhe, Hämeenlinna (13100)

Ida Katariina Mäkelä, Akaa (37800)

Hanna Ulrika Oksanen, Valkeakoski (37600)

Miia Niina Pulkkinen, Hattula (13720)

Salla Maria Reini, Kaarina (20760)

Alpertti Paavo Matias Salminen, Hämeenlinna (13720)

Essi Marianne Savolainen, Valkeakoski (37600)

Vilma Johanna Sylvelin 

Topias Tiainen Kangasala, (36200)

Elina Milja Maaria Tiiva, Vantaa (01600)

Maarit Briitta Elisa Tiusanen, Riihimäki (11100)

Annamaija Henriikka Tuloisela Oulu (90230)

Salla Tuulikki Virtanen, Valkeakoski (37600)

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Nora Maria Ilmonen, Forssa (30100)

Sofia Karoliina Jokitalo, Tampere (33400)

Maria Johanna Kallio, Riihimäki (11120)

Toni Matias Kangaskorte, Oulu (90120)

Anniina Ida-Maria Kekomäki, Hämeenlinna (13270)

Katariina Noora Pertintytär Laaki, Akaa (37800)

Jaana Kristiina Lehtinen, Ylöjärvi (33450)

Riina Joanna Lehtonen, Hämeenlinna (13600)

Vivi Alissa Lempinen, Hämeenlinna (13100)

Mari Kaarina Lohikainen, Riihimäki (11120)

Lotta Wilhelmiina Lummaa, Lempäälä (37500)

Hannele Katriina Myllyoja, Hämeenlinna (13100)

Annika Pauliina Mäkinen, Salo (24280)

Maria Katarina Nordenswan, Hämeenlinna (13600)

Elsi Matilda Nuutila, Tampere (33340)

Aila Tellervo Parviainen, Ylöjärvi (33470)

Eveliina Laura Aliisa Tammi, Hämeenlinna (13500)

Heini Erika Tulokas, Janakkala (14200)

Emilia Anni Helena Tuominen, Hämeenlinna (13100)

Tekniikan ja liikenteen ala

Construction Engineering -koulutus, Insinööri (AMK) Bachelor of Engineering

Duc Bao Chu, Espoo (02610)

Ky Sy Nguyen, Hämeenlinna (13100)

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Reijo Antero Kallio, Hyvinkää (05440)

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Igor Belenkiy, Helsinki (00790)

Janne Tero Tapani, Hakala Hämeenlinna (13300)

Timo Antero Isola, Helsinki (00620)

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Insinööri (AMK) Bachelor of Engineering

Ranoj Maharjan, Riihimäki (11130)

Bao Tran Nguyen Huu, Riihimäki (11130)

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Insinööri (AMK)

Henri Haavisto, Espoo (02920)

Jari Olavi Rinne, Lahti (15680)

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Rakennusmestari (AMK)

Hemmo Olavi Kettunen, Espoo (02620)

Matias Vilhelmi Lätti, Vihti (03100)

Pasi Tapani Ojalin, Somero (31400)

Rakennustekniikan koulutusohjelma, Insinööri (AMK)

Jarkko Mikael Kuusjärvi, Riihimäki (11120)

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Niko Santeri Ruuttu, Riihimäki (11130)

Matias Aleksi Tölli, Vihti (03100)

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Aleksi Juhani Jokinen, Riihimäki (11100)

Elias Unto Johannes Kurki, Tampere (33720)

Janne Matias Kytölä, Järvenpää (04400)

Tietotekniikan koulutusohjelma Insinööri (AMK)

Sami Tapani Pohjonen, Janakkala (14200)

Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala

International Business -koulutus, Tradenomi (AMK) Bachelor of Business Administration

Minna Kristiina Alahäivälä, Akaa (37800)

Hannu Antero Hirvonen, Valkeakoski (37600)

Ekaterina Iarygina, Vantaa (01700)

Juho Aleksi Kiiltomäki, Hämeenlinna (13130)

Thi Y Nhu Luong, Valkeakoski (00420)

Santeri Iisakki Pahkasalo, Tampere (33870)

Anni-Maria Penttilä, Tampere (33540)

Phuong Linh Pham, Vietnam (10000)

Tuomas Kalervo Rantanen, Tampere (33560)

Juho-Petteri Reiniö, Kangasala (36520)

Ville Heikki Riikonen, Janakkala (12400)

Evastiina Pauliina Tamminen, Tampere (33500)

Thien Duc Tran, Tampere (33820)

Teemu Pekanpoika Vaalio, Lahti (15150)

Vladislav Vashchilo, Valkeakoski (37630)

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Aleksis Eevertti Aitta-Aho, Hämeenlinna (13600)

Teemu Antti Aleksi Alajoki, Hämeenlinna (13100)

Niina Maria Liisa Heinonen, Tampere (33720)

Annika Meeri Tuulia Huuhtanen, Hämeenlinna (13210)

Emmi Anjukka Koskela, Nokia (37150)

Rosa Henriikka Kuronen, Riihimäki (11100)

Susanna Christina Käppi, Helsinki (00220)

Kirsi Marjaana Loponen, Vantaa (01300)

Tom Joonatan Mäkelä, Pirkkala (33950)

Jenni Elina Nieminen, Forssa (30420)

Tarja Anneli Rikander, Hämeenlinna (14770)

Vilma Satu Maria Rämö, Hämeenlinna (13130)

Tiina Emilia Salakka, Nurmijärvi (05200)

Juha Petteri Westerholm, Vihti (03100)

Riikka Pauliina Yrjönen, Tuusula (04320)

Netta Maria Örn, Hyvinkää (05620)