Haku englanninkieliseen koulutukseen käynnissä  

Kevään 2020 yhteishaun ensimmäinen vaihe, haku englanninkieliseen koulutukseen, on käynnissä 8.-22.1.2020.

Kouvolassa on tarjolla kansainvälisen liiketalouden sekä pelisuunnittelun koulutusta ja Mikkelissä ympäristöteknologian ja tietotekniikan koulutusta. Aloituspaikkoja amk-koulutuksiin on yhteensä 105.

Haussa on myös ylempään amk-tutkintoon johtavaa liiketalouden koulutusta, International Business Management Kouvolassa. Aloituspaikkoja sinne on 25.

Kouvola

• Bachelor of Culture and Arts, Game Design
• Bachelor of Business Administration, Digital International Business
• Master of Business Administration, International Business Management

Mikkeli

• Bachelor of Engineering, Environmental Engineering
• Bachelor of Engineering, Information Technology

Koulutuksiin haetaan Opintopolussa ja opinnot alkavat syksyllä 2020.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hakijapalvelut, admissions@xamk.fi, puh. 044 702 8752 ja 050 3125 031

www.xamk.fi

Tieteiden yön viihdyttävässä Tiedekirjaraadissa ruoditaan viittä ajankohtaista tietoteosta. Raadissa ovat tutkimusjohtaja ja professori Maija Aksela, Heurekan teematuottaja ja kirjailija Paula Havaste, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen ja tiedetoimittaja Mikko Pelttari. Raatia johtaa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa.

Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma, jota vietetään Helsingin Kruununhaassa torstaina 16. tammikuuta.

Tiedekirjaraati järjestetään torstaina 16.1.2020 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1, Helsinki) klo 17.00–18.00. Tilaisuuden järjestävät Suomen tietokirjailijat ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus. Tapahtumaan on vapaa pääsy.


Tiedekirjaraati Tieteiden yössä
Aika: Torstaina 16.1.2020 klo 17.00–18.00
Paikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hallituskatu 1, 00170, Helsinki
Vapaa pääsy.


Lisätiedot:
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296
www.suomentietokirjailijat.fi
Tapahtuma Facebookissa
www.tieteidenyo.fi

Miten suomalaiset rehtorit voivat?

Tule kuuntelemaan tuoreen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia tiistaina 14.1. klo 8.00–9.00 Helsingin yliopiston Tiedekulmaan (Fönster, Yliopistonkatu 4). Tilaisuudessa on aamukahvitarjoilu.

Rehtoreiden hyvinvoinnista ja terveydestä on tehty ensimmäistä kertaa Suomessa tutkimus. Suomen Rehtorit Ry:n käynnistämän rehtoribarometri-tutkimuksen ovat toteuttaneet aivotutkija, professori Minna Huotilainen ja kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta sekä australialainen professori Philip Riley. Tutkimus on osa kansainvälistä Principal Health -hanketta, ja sitä on tukenut australialainen koulutusalan instituutti Nesli (The National Excellence in School Leadership Initiative).

OHJELMA

Klo 8.00  Tilaisuuden avaus: Antti Ikonen, puheenjohtaja, Suomen Rehtorit Ry

Klo 8.15  Rehtoribarometri-tutkimus & tulokset: professorit Minna Huotilainen ja Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto

Klo 8.30  Paneelikeskustelu: Mistä rehtoribarometrin tulokset kertovat ja miten tästä eteenpäin?

Keskustelijat: Antti Ikonen (Suomen Rehtorit), Katariina Salmela-Aro (HY), Minna Huotilainen (HY), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (Opetushallitus) sekä puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ)

Klo 9.00 Tilaisuus päättyy

Lämpimästi tervetuloa!

#rehtoribarometri

Lisätietoja:

Toni Lehtinen
järjestösihteeri, Suomen Rehtorit Ry
toni.lehtinen@surefire.fi
p. 050 300 6780

Vastapainon kevään kirjoista ensimmäinen ilmestyy tammikuun loppupuolella, Mikko-Olavi Seppälän Parempi ihminen parempi maailma – Suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina.

Tämän lisäksi kevään ohjelmaamme mahtuu muun muassa Kekkosta, esoteerisuutta ja jalkapallotaktiikoita.

Tutustu kevään ohjelmaamme täällä!

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Hakuaika Äänekoskella toteutettaviin avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin on parhaillaan käynnissä. Keväällä 2020 tarjolla on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) järjestämiä opintokokonaisuuksia.

JAMK tukee työttömien, työnhakijoiden ja turvapaikanhakijoiden opintoja 1.1.2020 alkaen

JAMK:n avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat kohderyhmälle maksuttomia 1.1.2020 alkaen ja kokeilu kestää vuoden 2020 loppuun saakka.

Lisätietoa opinnoista: https://www.aanekoski.fi/kasvatus-ja-koulutus/avoin-korkeakouluopetus. Lisätietoa opintoihin ilmoittautumisesta: https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Avoin-AMK/Ilmoittautuminen/.

Tervetuloa opiskelemaan Äänekoskelle!

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hallitus valitsi kokouksessaan 9.1.2020 Vesa Voutilaisen kuntayhtymän talous- ja hallintojohtajaksi.

Voutilainen on työskennellyt pitkään Jyväskylän kaupungin palveluksessa ja toimii tällä hetkellä kaupungin taloussuunnittelupäällikkönä. Voutilainen on peruskoulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta, jonka lisäksi hän on muun muassa suorittanut rahoituksen ja riskienhallinnan eMBA-tutkinnon Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa sekä Aalto-yliopiston johtamiskoulutuksen.

Kuntayhtymän talous- ja hallintojohtajan virka vapautui Pekka Pirisen siirtyessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun palvelukseen.

Lisätietoja:

Juha Suonperä, hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 045 266 8089
Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5100

Reserviläisliitto tyrmää ajatukset siitä, että huippu-urheilijat pitäisi vapauttaa asepalveluksesta. Liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola muistuttaa, että asepalveluksen suorittaminen on lakisääteinen velvollisuus.

- Kaikkia kansalaisia koskeva velvollisuus puolustaa maata on kirjattu perustuslakiin. Lisäksi asevelvollisuuslaissa säädetään, että jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta.  

Iltasanomat uutisoi tänään, että monelta NHL:ssä jääkiekkoa pelaavalta nuorelta on asevelvollisuus suorittamatta. Taustalla on apulaisoikeusasiamiehen muutaman vuoden takainen linjaus, joka lopetti huippu-urheilijoiden erivapaudet armeijassa. Puheenjohtaja Ilpo Pohjola muistuttaa kansalaisten tasavertaisuusperiaatteesta.  

- Apulaisoikeusasiamiehen vuonna 2015 tekemä linjaus oli suomalaisen oikeustajun ja tasavertaisuusperiaatteen mukainen. On vaikea ymmärtää logiikkaa, jonka mukaan asepalveluksesta vapautettaisiin tai sen suorittamista merkittävästi helpotettaisiin esim. urheilusaavutusten perusteella tai, koska henkilö lahjottaisi rahaa puolustustarvikehankintoihin.  

Reserviläisliitto tarjoaa ratkaisuksi sitä, että huippu-urheilijat suorittavat asepalveluksensa mahdollisimman nuorina. Lisäksi kannattaa sopia Puolustusvoimien kanssa palvelukseen liittyvistä, käytännön järjestelyistä, joissa voidaan edelleen joustaa.

- Nuorten huippu-urheilijoiden ja muiden uraa rakentavien kannattaa suorittaa asepalvelus mahdollisimman nuorina alta pois. Näinhän ovat aikanaan tehneet mm. kaikki suomalaiset F1-maailmanmestarit heidän urheilu-uransa siitä merkittävästi kärsimättä, muistuttaa puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

Lisätietoja antavat Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola, 0400 182 700 ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755.

 

 

Tammikuussa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) aloittaa opintonsa yli 500 opiskelijaa neljällä eri kampuksella. Valtaosa uusista opiskelijoista on aloittanut opintoihin perehtymisen tällä viikolla. 

Nyt aloittavista opiskelijoista osa on saanut opiskelijapaikkansa uuden valtakunnallisen valintakokeen kautta. Valtakunnalliset kokeet järjestettiin ensimmäistä kertaa viime syksynä.

Uutena koulutuksena nyt alkaa biotuotemuotoilun koulutus Kouvolassa. Se on tuotemuotoilun koulutus, jossa erikoistutaan puuhun, puupohjaisiin ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuviin materiaaleihin.

Uudet opiskelijat ovat saaneet tietoa opiskelusta sekä tarjolla olevista palveluista orientaatiopäivillä, joihin kuuluu myös kampussuunnistus. Osa uusista opiskelijoista puolestaan suorittaa orientaation verkkoympäristössä. Opintojen alkua tukemassa ovat myös vertaistutorit eli aiemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat, jotka on koulutettu auttamaan uusia opiskelijoita.

Suomenkielisten koulutusten lisäksi  Xamkissa alkaa kaksi englanninkielistä koulutusta: Wellbeing Management Mikkelissä ja Game Design Kouvolassa.

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi Xamkissa aloittaa myös uusia polkuopiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita.

Opintoja jatkavat opiskelijat palaavat kouluun pääsääntöisesti 13.1. alkavalla viikolla.

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi Xamkissa aloittaa myös uusia polkuopiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita.

KAMPUSKOHTAISET UUSIEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT JA KOULUTUKSET

Kotka: 115 uutta opiskelijaa

• ensihoitaja (AMK)
• sairaanhoitaja (AMK)
• sosionomi (AMK)
• ensihoidon johtaminen ja kehittäminen, ylempi amk

Kouvola: 135 uutta opiskelijaa 

• Bachelor of Culture and Arts, Game Design
• muotoilija (AMK), muoti ja puvustus
• muotoilija (AMK), biotuotemuotoilu
• tradenomi (AMK), liiketalous
• yhteisöpedagogi (AMK)

Mikkeli: 235 uutta opiskelijaa

• insinööri (AMK), ympäristöteknologia
• metsätalousinsinööri (AMK), metsätalous
• restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta
• sairaanhoitaja (AMK)
• sosionomi (AMK)
• terveydenhoitaja (AMK)
• tradenomi (AMK), Wellbeing Management
• yhteisöpedagogi (AMK)
• sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, ylempi amk
• Tiedonhallinta ja sähköinen arkistointi, ylempi amk

Savonlinna: 50 uutta opiskelijaa

• fysioterapeutti (AMK)
• sairaanhoitaja (AMK)

Lisätietoja:

kehityspäällikkö Sini Taimela, sini.taimela@xamk.fi, 044 702 8362

tutoroinnin asiantuntija Elina Ylönen, elina.ylonen@opiskelijakuntakaakko.fi, 040 185 9683

Tredun perustutkintoihin hakemus täytellään kuuntelevan ja palvelevan opinto-ohjaajan kanssa yhdessä kaikessa rauhassa. Poissa on stressi, lähtikö hakemus ja miten työkokemus piti merkitä.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto järjestävät joka toinen tammikuu eri yliopistoissa Communicatio Academica -tapahtumia.

Seuraava pidetään Vaasan yliopistolla perjantaina 17.1.2020. Tapahtuman teemana on YVV-myötätuulta Vaasasta. Puheenvuoroissa käsitellään yliopistojen ja yritysten yhteistyötä sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Professoriliitto julkistaa Vuoden Professorin tilaisuuden alussa. Ohjelma on ohessa alla.

Tervetuloa!
Kirsti Sintonen
viestintäpäällikkö
p. 040 5622 965
kirsti.sintonen@tieteentekijoidenliitto.fi



communicatio academica
YVV-myötätuulta Vaasasta
(yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttaminen)
17.1.2020

Nissi-auditorio, Tritonia, Vaasan yliopisto

12.15 Communicatio Academican avaus, Nissi-auditorio, Tritonia
          seminaarin juontaa, johtaja Mari K. Niemi

12.20 Vuoden Professorin julkistus
          puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, Professoriliitto

12.50 Vaasan yliopiston rehtorin tervehdys
          rehtori Jari Kuusisto

13.00 Breathing New Life into Cooperation Between Universities and Businesses
          Managing Director Vesa Riihimäki, Wärtsilä Finland Oy
          Director Heidi Kuusniemi, Digital Economy Research Platform, University of Vaasa
          Union Coordinator, PhD Miia Ijäs-Idrobo, The Finnish Union of University Researchers
          and Teachers

14.00 kahvi

14.30 Yhteiskunnallisen vaikuttamisen monet ulottuvuudet
          kansanedustaja Joakim Strand, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja
          yliopistotutkija, dosentti Henna Syrjälä, Vaasan yliopisto

15.00 Yliopistolaki voimassa 10 vuotta – menikö kaikki kuten Strömsössä? -paneeli
          vararehtori Annukka Jokipii, Vaasan yliopisto
          Vaasan yliopiston hallituksen jäsen Eero Kasanen
          projektitutkija Lotta Alhonnoro
          professori Teija Laitinen
          Keskustelua johdattelee viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen

16.00 seminaari päättyy

Kouluun ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 15.1.2020.

Lohjan kaupungin esiopetuksessa olevat esioppilaiden huoltajat saavat ilmoittautumisohjeet Wilmaan keskiviikon 15.1.2020 aikana.

Mikäli lapsi ei ole kaupungin järjestämässä esiopetuksessa, ohjeet saapuvat kirjeenä postitse. Myös yläkouluun siirtyvien oppilaiden huoltajat saavat ohjeet yläkoulupaikan vahvistamisesta Wilmaan keskiviikkona.

Lue lisää: https://drive.google.com/file/d/10MlvhvVu8xQ6x35gqCFTMXfANHOEFAlN/view

Hei opettaja tai nuorten parissa toimiva vapaaehtoisorganisaatio! Haluaisitko hauskan ja osallistavan pelin, jonka avulla voit opettaa nuorille vapaaehtoitoiminnan perusteita?

Kansalaisareena lahjoittaa Jeesaan – Nuori vapaaehtoistoiminnassa -hankkeessa kehitettyjä vapaaehtoistoiminnan Mette-pelejä kouluille ja vapaaehtoistoiminnan organisaatioille. Pelejä lahjoitetaan yhteensä 40 kappaletta – 20 kouluille ja 20 muille toimijoille. Etusijalla ovat yläkoulut ja nuorten parissa toimivat organisaatiot. Kampanja-aika on 13.1.-26.1.2020. Jätä siis hakemuksesi 26.1. mennessä ja voit saada pelin ilmaiseksi käyttöönne!

Toimi näin:

1. Jätä hakemus 26.1. mennessä osoitteessa
   Koulut: https://link.webropolsurveys.com/S/F695A482DD9E2C49
   Organisaatiot: https://link.webropolsurveys.com/S/2A9B91A5B0CA1628
2. Täytä lomake ja perustele lyhyesti, miksi haluaisit pelin.
3. Lähetä hakemus.
4. Ilmoitamme päätöksistä kaikille hakemuksen jättäneille helmikuun aikana. 

Voit tustustua Mette-peliin ja muihin vapaaehtoistoiminnan opetusmateriaaleihin osoitteessa www.kansalaisareena.fi/julkaisut 

Uusi hyvinvointitutkimus: Suomalaiset rehtorit ovat innostuneita mutta uupuneita – Kuormittuneisuutta selittää työn muutos sekä huoli opettajista ja oppilaista

Suomalaisten rehtoreiden terveyttä ja hyvinvointia on tutkittu ensimmäistä kertaa näin laajasti. Suomen Rehtorit Ry:n käynnistämä rehtoribarometri on osa kansainvälistä Principal Health and Wellbeing -tutkimushanketta. “Rehtoribarometri antaa meille arvokasta tietoa rehtorien hyvinvoinnista. Suomalaiset rehtorit ovat työstään innostuneita ja kokevat tekevänsä tärkeää työtä. Isona huolen aiheena on työhönsä uupuneiden ja erityisesti uupumisvaarassa olevien suuri määrä”, sanoo Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen.

Yli puolet (55,4 %) suomalaisista rehtoreista on innostuneita työstään. He kokevat työnsä merkitykselliseksi ja saavat siinä jatkuvasti uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittyä. Innostuneet rehtorit tuntevat myös vahvaa kyvykkyyttä ja muokkaavat omaa työtään aktiivisesti.

“He myös kokevat saavansa riittävästi tukea, ja työ on sopusoinnussa muun elämän kanssa”, toteaa kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.

Rehtoribarometri on ensimmäinen suomalaisten rehtoreiden hyvinvointia ja terveyttä selvittänyt tutkimus. Se on osa kansainvälistä Principal Health and Wellbeing -tutkimushanketta, ja sen ovat toteuttaneet Suomessa aivotutkija, professori Minna Huotilainen sekä kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro yhteistyössä australialaisen professori Philip Rileyn kanssa Cicero Learning -verkostossa Helsingin yliopistossa.

Rehtoribarometri on käynnistetty Suomen Rehtorit Ry:n aloitteesta.

“On todella tärkeää, että olemme saaneet nyt spesifiä tutkimustietoa rehtoreiden hyvinvoinnista. Innostunut ja motivoitunut rehtori vaikuttaa suuresti koko työ- ja oppimisyhteisöön. Jos esimiehen voimavarat eivät ole kunnossa, sillä on kielteiset vaikutukset koko työyhteisöön ja mikä huolestuttavinta, myös koko kouluyhteisöön, aina oppilaisiin ja opiskelijoihin saakka”, Antti Ikonen sanoo.

Liki puolet rehtoreista uupuneita tai uupumisvaarassa

Innostuksen ohella rehtoribarometri osoittaa, että monet rehtoreista ovat myös uupuneita (11,5 %) tai heillä on selvä uupumisriski (33,4 %).

Katariina Salmela-Aron mukaan uupumisriskissä olevat rehtorit eivät enää koe työn merkityksellisyyttä, heillä on emotionaalisia haasteita sekä rooliristiriitoja. Uupuneet rehtorit puolestaan tuntuvat kirjaimellisesti kaatuvan työtaakkansa alle.

“Suuri työmäärä korostuu heillä erityisesti, ja esimerkiksi uusi opetussuunnitelma koetaan hyvin haasteellisena”, Salmela-Aro sanoo.

Rehtoribarometri toteutettiin kyselynä, mutta myös kyselyn ja fysiologisten mittausten yhdistelmänä. Rehtoreiden sykevaihteluita, stressiä, unta, liikkumista ja palautumista mitattiin Firstbeat-laitteen sekä Oura-sormuksen avulla. Aivotutkija, professori Minna Huotilaisen mukaan fysiologisten tietojen avulla pystytään tarkastelemaan rehtoreiden kokonaiskuormitusta ja sitä, miten työn stressaavuus näkyy myös yöllä ja vapaa-aikana. 

“Tämän tutkimuksen mukaan työn piirteet eivät määrää rehtorin terveyttä ja toimintatapaa vaan vapaa-ajan toimintatapa heijastuu työhön. Paljon vapaa-ajalla liikkuvat rehtorit liikkuivat paljon myös työpäivän aikana. Uupuneiden rehtoreiden kohdalla korostuu molemmissa aineistoissa se, että stressaantuneilla rehtoreilla on vahva tunne siitä, ettei omaa työtä pystytä säätelemään”, Huotilainen sanoo.

Työn muutos näkyy tuloksissa, lisäkoulutusta tarvitaan

Suomen Rehtoreiden Antti Ikosen mielestä kyselyn tuloksissa näkyy vahvasti rehtoreiden työn muutos. Työmäärä on viime vuosina kasvanut ja toimenkuva on laajentunut entistä enemmän esimerkiksi hallinnolliseen työhön. Kuormitusta lisäävät myös esimerkiksi yhä suuremmat kouluyksiköt, sisäilmaongelmat sekä huoli oppilaiden ja opettajien jaksamisesta.

“Rehtorit ovat koulutukseltaan opettajia, eikä nykyinen kelpoisuuden tuottava tutkinto ole riittävä opettaja-ammatista tyystin eroaviin vaativiin johtamisen työtehtäviin. Suomalaista koulua on kehitetty vahvasti opettajuus edellä eikä rehtoreiden perus- ja täydennyskoulutukseen ole Suomessa kiinnitetty riittävästi huomiota. Onnistunut muutos ei tapahdu kuitenkaan sattumalta, vaan edellyttää myös hyvää johtamista. Onneksi asiaan on havahduttu, ja koulujen johtamisjärjestelmien kehittäminen on tällä hetkellä hallitusohjelmaan kirjattu tavoite. Nyt on tärkeää päästä sanoista tekoihin, laatia suunnitelma ja toimenpiteet, joilla tämä tavoite saavutetaan”, Ikonen sanoo.

Lisätietoja:

Antti Ikonen
puheenjohtaja, Suomen Rehtorit Ry
antti.ikonen@edu.liperi.fi
p. 050 549 0071

Toni Lehtinen
järjestösihteeri, Suomen Rehtorit Ry
toni.lehtinen@surefire.fi
p. 050 300 6780

Katariina Salmela-Aro
psykologi, kasvatustieteen professori
katariina.salmela-aro@helsinki.fi
p. 050 415 5283

Minna Huotilainen
aivotutkija, kasvatustieteen professori
minna.huotilainen@helsinki.fi
p. 040 560 8304

Aalto-yliopisto Töölön peruskorjaus valmistuu loppuvuodesta 2020, minkä jälkeen rakennus herää uuteen eloon kaikkien kaupunkilaisten iloksi. Kanrestan rakennuksessa operoima Ravintola Töölö tulee palvelemaan juhla-, seminaari- ja tapahtumajärjestäjiä juhlasalissa, auditoriossa sekä laadukkaassa ruokaravintolassa. Muissa talon tiloissa tulevat toimimaan Aalto University Executive Educationin liikkeenjohdon ja asiantuntijoiden kehittämispalvelut. Talosta löytyy myös ainutlaatuista toimistotilaa.

- Kyseessä on uudenlainen ravintolakokonaisuus, jossa yhdistyvät niin korkealaatuinen keittiö, uniikit isot juhla- ja seminaaritilat kuin mahdollisuus puutarhajuhliin keskellä Töölöä, kuvailee Kanrestan toimitusjohtaja Maria Koivula.

Aalto-yliopiston omistama entinen kauppakorkeakoulun päärakennus peruskorjataan tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa 1950-luvun tunnelmaa vaalien. Työssä kunnioitetaan arkkitehti Woldemar Baeckmanin ja Hugo Harmian luomaa henkeä. Suojellun juhlasalin ainutlaatuinen interiööri tulee jatkossakin säilymään. Korjauksen jäljiltä rakennuksessa toteutuu arkkitehtien alkuperäinen ajatus juhlasalista, jossa järjestettäisiin konsertteja, näyttämöllisiä esityksiä ja tanssiaisia.

Salin alun perin musiikkitilaisuuksille suunniteltua akustiikkaa ja tekniikkaa varjellaan; sali on maan ensimmäisiä musiikkitilaisuuksille erityisesti suunniteltuja tiloja.

Kanrestan operoima juhlasali aukeaa tammikuussa 2021 gaaloja, juhlia, konsertteja ja illallisia varten. Toisen kerroksen auditorio aukeaa samanaikaisesti seminaarikäyttöön. Aiemmin opiskelijaravintola ”Raflana” toiminut ruokaravintola aukeaa kaikille avoimena Ravintola Töölönä. Se vastaa samalla juhlasalin ja auditorion tarjoiluista. Juhlasaliin mahtuu tuoliriveillä 672 asiakasta, illalliskattauksessa 400 asiakasta ja cocktail-tilaisuuteen 700. Auditorioon mahtuu 450 asiakasta, ravintolaan 120 ja sen kabinettiin kymmenen.

Juhla- ja seminaarikäyttöön Töölö myydään tulevaisuudessa avaimet käteen tarjoiluineen ja somisteineen. Talo on harvoja Helsingissä olevia juhlapaikkoja, jossa oven eteen pääsee suoraan saattoympyrässä autolla.

- Olemme innoissamme modernisoinnin tarjoamista mahdollisuuksista tälle merkkirakennukselle. Peruskorjauksen myötä Aalto-yliopisto Töölö tarjoaa loistavat puitteet sekä koulutukselle ja toimistotyölle että tapahtumille ja ravintolaelämyksille keskeisellä paikalla Helsingissä. On hienoa saada ikoniseen rakennukseen ravintola, joka toimii kohtauspaikkana niin kiinteistön käyttäjille kuin kaikille kaupunkilaisillekin, kuvailee kiinteistön hallinnoijan Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Ville Jokela.

Ravintola Töölön ruokafilosofia pohjautuu kotimaisuuteen, laatuun, luomuun ja lähiruokaan. Sen erikoisuutena on puutarhaterassi, jonka oma menu löytyy legendaarisesta etupihan lippakioskista.

Tarjolle tulee klassisilla menetelmillä tehtyä ruokaa raaka-aineista, joita ei usein käytetä kotikeittiössä. Ruokalistoilla tullaan näkemään esimerkiksi ankkaa, kyyhkyä ja erilaisia kaloja. Hintatasolla houkutellaan yritysten rinnalla hyvää laatua hakevia kuluttajia. Ruokaravintolan tilat mahdollistavat isot seurueet – siellä saadaan perheet saman pöydän ääreen.

- Rakennus itsessään on mieletön ja eheä kokonaisuus. Se on Töölön maamerkki, jonka kaupunkilaiset tulevat näkemään uudistuksen myötä uudesta perspektiivistä. Ravintolan takka-alue on uniikki ja tulee olemaan viehättävä tapa viettää talvi-iltoja lasillisen ääressä. Vastapainona tälle on pensasaidan suojissa tunnelmallinen terassi kesäisin, kertoo ruokaravintolaa työstävä sisustusarkkitehti Salla Kantokorpi Made by Choicesta.

Ravintolan, juhlasalin ja auditorion kokonaisuus on Kanresta Oy:n operoima. Ravintolan sisutussuunnittelusta vastaa suunnittelutoimisto Made by Choice ja koko rakennuksen peruskorjauksen suunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Sarc.

Ravintola Töölön kokonaisuutta operoiva Kanresta tuo mukanaan vahvan vastuullisuusleiman. Yhteiskunnallisena yrityksenä se jakaa osinkonsa vuosittain omistajansa Suomen Kansanterveysyhdistyksen kautta maamme keskeisten sairauksien nujertamiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tuotoilla edistetään lasten sairauksien tutkimustyötä, mielenterveystyötä, sydäntautien ennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä vanhusten terveyttä ja hyvinvointia. Kanresta on 30.1. järjestettävän PRO Gaalan vastuullisuuskategorian finalistien joukossa. Sen kaikki ravintolat noudattavat Portaat luomuun -ohjelmaa ja hyödyntävät vahvasti lähitilojen antimia hankinnoissaan.

Liite 1: Made by Choice suunnittelijoiden kommentit

Lisätiedot:     

www.ravintola-toolo.fi

Ravintola Töölö, Juhlasali ja Auditorio / Maria Koivula, toimitusjohtaja, Kanresta Oy, toiminnanjohtaja, Suomen Kansanterveysyhdistys ry, puh: 050 366 2382

Helena Hulkko, viestintä- ja varainhankintajohtaja, Kanresta Oy ja Suomen Kansanterveysyhdistys ry, puh: 050 582 22 11

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy / Ville Jokela, toimitusjohtaja, puh: 050 380 9701

Aalto-yliopisto / Noora Stapleton, viestinnän asiantuntija, puh: 050 353 1525

Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Koulu rakennetaan massiivipuuelementeistä, jotka sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajan. Uusi koulurakennus tarjoaa monimuotoista oppimista tukevan oppimisympäristön noin 700 oppilaalle syksyllä 2021.

Peruskiven muuraus juhlistaa Suomalais-venäläisen koulun uusien tilojen rakentumista Helsingin Maununnevalle: valmistuessaan yli 6000 neliön moderni monitilakoulu on yksi Suomen suurimmista puukouluista. Se on myös Suomen ensimmäinen kaikki esi- ja perusopetuksen vuosiluokka-asteet ja lukion kattava, monimuotoinen oppimisympäristö. Vanhan, puretun koulun tontille rakennettava uudisrakennus tarjoaa noin 700 oppilaalle ja 85 työntekijälle monimuotoista oppimista tukevan, modernin sekä yhteisöllisen oppimis- ja työympäristön.

Peruskiven esimuuraajina toimivat johtaja Anni Miettunen Opetushallituksesta, apulaispormestari Pia Pakarinen Helsingin kaupungilta, toimitusjohtaja Jari Sarjo Senaatti-kiinteistöiltä, toimitusjohtaja Saku Sipola SRV:ltä, pääsuunnittelija Juha Salmenperä arkkitehtitoimisto AFKS:stä, rehtori Tuula Väisänen sekä koulun opettajia, oppilaita ja vanhempainyhdistyksen edustajia.

Perinteiden mukaisesti peruskiveen muurataan metallilieriö, joka sisältää peruskirjan, päivän lehden sekä muita ajankohtaisia ja rakennuksen käyttäjistä kertovia esineitä.

– Lieriön valaminen noudattaa rakentamisen perinnettä, jossa seuraaville sukupolville jätetään tietoa tämän hetken yhteiskunnasta, tilaisuuden juontava aluejohtaja Petri Turku Senaatilta kertoo.

Suomalais-venäläisen koulun peruskiveen muurataan myös muistitikku, joka sisältää oppilaiden videotervehdyksen ja kirjoituksia.

– Oppilaiden videokirjeessä lähetetään terveisiä tulevaisuuteen ja esitetään toiveita uudelle koulurakennukselle. Uuden koulun toivotaan olevan valoisa, vaalea ja valtavan iso rakennus, jossa on hyvä sisäilma, kertoo Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen.

Yhteisöllinen monitilakoulu rakentuu puusta ja sisältää taidetta

Noin 6 300 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista, jotka näkyvät myös sisäarkkitehtuurissa. Julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta, ja runkomateriaalina on uusiutuva massiivipuu. Koulua rakennetaan sääsuojan alla ja rakentamisen edetessä sen kosteus- ja muita olosuhteita seurataan antureiden avulla.

L-kirjaimen muotoisen monitilarakennuksen oppimisympäristö koostuu yhteisöllisistä, avarista torialueista sekä suljetummista pienryhmä- ja aineopetustiloista.

Rakennukseen tulee kuvataiteilija Heini Ahon kineettinen teos Meditatiivinen kello, joka voitti Valtion taideteostoimikunnan järjestämän taidekutsukilpailun syksyllä 2019.

Uuden koulun rakentaminen käynnistyi heinäkuussa 2019 vanhan rakennuksen purkamisella ja jatkui maanrakennus- sekä perustustöillä. Uusi koulu valmistuu elokuussa 2021, jolloin oppilaat aloittavat koulunkäynnin uusissa tiloissa.

Suomalais-venäläinen koulun toimii kevääseen 2021 asti väliaikaisissa paviljonkitiloissa Kannelmäessä.

Hankkeen tavoitekustannus on noin 25 miljoonaa euroa ja se toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssina.

Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennushanke pähkinänkuoressa

Helsingin Kaarelassa sijaitseva Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu, jossa voi opiskella A1-venäjää alakoulusta lukioon saakka. Valtion ylläpitämän koulun rahoituksesta vastaa Opetushallitus. Koulun tilat omistaa Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa myös uudisrakennuksen rakennuttamisesta.

Koulun tiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on suunnitellut uutta koulurakennusta vuodesta 2015 alkaen yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa. Uudisrakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS) ja rakentamisesta vastaa SRV Rakennus Oy. Puuelementtien toimituksesta ja asennuksesta vastaa Kuninkaankylän Puurakentajat.

Lisätiedot:

Tuomas Pusa, toimialajohtaja, Senaatti-kiinteistöt

Puh. 050 390 2143, tuomas.pusa@senaatti.fi

Timo Juolevi, rakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt

Puh. 0205 811 863, timo.juolevi@senaatti.fi

Tuula Väisänen, rehtori, Suomalais-venäläinen koulu

Puh. 0295 332 401, tuula.vaisanen@svk-edu.fi

Tiedotteen liitteenä olevat kuvat: Arkkitehtitoimisto Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS)

Tietoa taideteoksesta, linkki: https://www.valtiontaideteostoimikunta.fi/svk-taidekilpailu/

Lappeenrantalainen energia- ja ympäristöalan verkosto Greenreality Network ja kansainvälinen kestävän kehityksen asiantuntijapalvelu ja yhteistyöalusta Solved ovat aloittaneet yhteistyön. Tavoitteena on vauhdittaa eteläkarjalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Verkostoon kuuluvat kaikki alueen merkittävät energia- ja ympäristöalan yritykset, alueen kuntia sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia, kuten LUT-konserni.

Solved tarjoaa yhteiskehittämisalustan, joka helpottaa ja tehostaa Greenreality-toimijoiden välistä yhteistyötä. Alusta tarjoaa toimijoille uuden ja ketterän tavan suunnitella ja edistää yhteisiä projekteja sekä niihin liittyvää osaamista ja fasilitointia, kertoo Solvedin toimitusjohtaja Santtu Hulkkonen.

– Lappeenranta on tunnettu ympäristöosaamisestaan ja LUT:ssa tehdään maailman johtavaa energia-alan tutkimusta. Olemme innostuneita tästä mahdollisuudesta päästä mukaan vauhdittamaan näin merkittävän energia- ja ympäristöalan osaamiskeskittymän kasvua ja kansainvälistymistä.

Yritysverkostolle laajat mahdollisuudet monipuoliseen osaamiseen

Lappeenrannan kaupungin Greenreality-palveluiden kehitysjohtaja Markku Mäki-Hokkonen kertoo, että Solvedin kautta Greenreality-toimijat saavat yhteyden lähes 5000 energia- ja ympäristöalan asiantuntijaan. Näin hankkeiden edistämiseen on helposti ja nopeasti tarjolla oikeanlaista osaamista.

– Greenreality-verkoston yrityksillä on Solvedin ekosysteemin kautta mahdollisuus kasvattaa verkostoaan ja päästä mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyö- ja projektimahdollisuuksiin.

Greenreality Network järjestää 16. tammikuuta 2020 webinaarin liittyen jäsenten mahdollisuuksiin hyödyntää Solvedin yhteistyöalustaa ja sen avaamia mahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti.

Greenreality Networkin ja Solvedin yhteistyö on osa LUT:n koordinoimaa EU-rahoitteista Nopeat tiimit -hanketta. Hankkeessa etsitään yrityslähtöisiä yhteiskehittämiseen sopivia energia- ja ympäristöalan haasteita.

Hanke tarjoaa alustan lisäksi yritysten käyttöön fasilitointipalvelun, kertoo Mäki-Hokkonen.

– Meihin voi olla yhteydessä milloin tahansa, jos sinulla on mielessä ratkaisuja odottava ongelma tai muu useampaa osapuolta ja monipuolista osaamista edellyttävä hankeaihio.

Lisätietoja:

Markku Mäki-Hokkonen, kehityspäällikkö, Greenreality Network, Lappeenrannan kaupunki, +358 40 569 5515, markku.maki-hokkonen@lappeenranta.fi

Santtu Hulkkonen, toimitusjohtaja ja perustaja, SOLVED, +358 50 373 2895, santtu.hulkkonen@solved.fi

Greenreality Network

Greenreality Network on Etelä-Karjalassa yrityslähtöisesti toimiva energia- ja ympäristöalan verkosto, joka luo jäsenilleen sekä alueelle kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Verkostoon kuuluu energia- ja ympäristöalan yrityksiä, alueen kuntia sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia (LUT-konserni). Koordinaattorina toimii Lappeenrannan kaupunki.

Vieraile verkkosivuilla: www.greenreality.fi

SOLVED

SOLVED on maailman johtava kestävän kehityksen on-demand-asiantuntijapalvelu ja digitaalinen yhteistyöalusta. Verkostonsa avulla SOLVED pystyy nopeasti luomaan kokeneita, monialaisia tiimejä. SOLVEDilla on 5000 asiantuntijaa 70 maassa. Yritys tarjoaa palveluna digitaalisen yhteiskehitysalustan projektien ideointia ja kehitystä varten. SOLVEDin asiantuntijapalvelu on kokonaisratkaisu, jolla vältetään projektien ja toiminnan pullonkaulat. SOLVED perustettiin vuonna 2013. Yrityksellä on toimipisteet Bratislavassa, Helsingissä, Oulussa ja Žilinassa.

Vieraile verkkosivuilla: www.solved.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on selvittänyt suomalaisen tiedeyhteisön toimintakulttuurin avoimuuden kypsyystasoa. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä. Samalla tunnistettiin organisaatioiden vahvuuksia ja heikkouksia, esteitä ja kehittämistä vaativia osa-alueita.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu sijoittui toiseksi parhaaksi ammattikorkeakouluksi Jyväskylän AMK:n jälkeen. Yliopistojen joukossa SeAMK olisi ollut kuudenneksi paras. Kypsyystaso määritetään tasoille 1-5 ja SeAMK tavoitti korkeimman kypsyystason eli tason 5 pistemäärällä 58. Kolme vuotta sitten SeAMKin kypsyystaso oli 4 pistemäärällä 30 eli kehitys on ollut huimaa.

Mitä avoimuudella tarkoitetaan?

Käytännössä avoin toimintakulttuuri ilmenee siten, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa TKI-hankkeissa tuotetut aineistot ja tulokset sekä käytetyt menetelmät tuodaan kaikkien halukkaiden saataville ja hyödynnettäviksi. Pyrimme SeAMKissa mm. siihen, että kaikki julkaisumme olisivat avoimesti kaikkien saatavilla ja tarvittaessa teemme rinnakkaistallennuksia julkaisuista Theseukseen. Edelleen pyrimme avoimesti kuvaamaan, millaisia tutkimusaineistoja meillä on ja lisäksi tarjoamaan aineistoja muidenkin hyödynnettäväksi. Avoimen toimintakulttuurin tavoitteena on myös lisätä TKI-toiminnan laatua ja luotettavuutta sekä edistää hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uusien innovaatioiden syntyä.

SeAMK on koordinoinut teeman valtakunnallisia hankkeita

SeAMK on koordinoinut valtakunnallisia avoimen tieteen ja tutkimuksen –hankkeita vuodesta 2015 lähtien. Tästä työstä ovat SeAMKissa vastanneet tutkimuspäällikkö Seliina Päällysaho ja informaatikko Jaana Latvanen. Työtä ja kehitettävää teemassa riittää kuitenkin edelleen. Ammattikorkeakoulut kokevat haasteita etenkin juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä, riittämättömässä rahoituksessa ja resursseissa sekä meritoitumisessa, joka ei riittävästi huomioi avoimuutta.

Toimintakulttuurin avoimuus korkeakouluissa 2019 (Lähde: Atlas of Open Science and Research in Finland 2019, https://bit.ly/37XE284)

Linkki opetus- ja  kulttuuriministeriön tuottamaan selvitykseen ja siihen liittyvään materiaaliin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161990

Lisätietoa:

Seliina Päällysaho
tutkimuspäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
seliina.paallysaho@seamk.fi
+358408302199

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu pärjäsi valtakunnallisesti hyvin valtionosuusrahoituksen jaossa. Tredun opiskelijat suorittivat Suomen mittakaavassa kiitettävästi tutkintoja ja tutkinnonosia. Lisäksi valmistuneet opiskelijat työllistyivät hyvin tai jatkoivat opintoja.

Tredulle vuodelle 2020 myönnetty valtionosuus on noin 4,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.

- Olemme yhdessä tehneet hyvää työtä ja tästä on hyvä jatkaa uudelle vuosikymmenelle. Lisääntyvän rahoituksen avulla pystymme paremmin tukemaan opiskelijoiden ohjausta ja vahvistamaan lähiopetusta, toteaa ammatillisen koulutuksen johtaja Outi Kallioinen.

Käytännössä saatu rahoitus tasapainottaa taloutta ja varmistaa toiminnan laadukasta jatkuvuutta.

Vuonna 2020 kohti parempaa taloustilannetta

Tredun talous kääntyy parempaan. Kolmen alijäämäisen vuoden jälkeen Tredun taloustilanne vuonna 2020 näyttää valoisammalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Tredulle ammatilliseen koulutukseen rahoitusta lähes 82 miljoona euroa vuodelle 2020. Viime vuonna Tredu sai valtionosuutta noin 76,5 miljoonaa euroa.

Viime vuosien alijäämät aiheutuivat ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksista 2017 ja indeksijäädytyksistä vuosina 2017 - 2019. Heikon taloustilanteen johdosta Tredussa on toteutettu mittava sopeuttamisohjelma, johon on sisältynyt mm. rekrytointikielto, palveluverkon tiivistäminen ja toiminnan uudelleen organisointi. Sopeuttamisohjelman ja määrätietoisen talouden johtamisen ansiosta vuoden 2019 tilinpäätösennuste on ennakoitua parempi. Tiukka kulukuri piti, tilojen käyttöä tehostettiin ja tilavuokrat pienentyivät.

Näin Tredun rahoitus muodostuu

Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muuttui 2018. Siirtymäkauden jälkeen lopullinen rahoitusmalli on käytössä vuonna 2022. Näin rahoitus muodostuu 2020:

• Perusrahoituksen osuus koko rahoituksesta pienenee 95 %:sta 70 %:n. Perusrahoitus myönnetään tavoitteellisen opiskelijavuosimäärän mukaan. Tavoite on vuonna 2020 Tredussa 8614 opiskelijavuotta, minkä perusteella perusrahoitusta saadaan noin 54 miljoonaa euroa.
• Suoriterahoituksen merkitys kasvaa 5 %:sta 20 %:n, se on noin 18 miljoonaa euroa. Suoriterahoitus muodostuu suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnonosista.
• Uutena rahoituselementtinä vuonna 2020 on vaikuttavuusrahoitus, jota Tredu saa 10 miljoonaa euroa. Vaikuttavuusrahoitus muodostuu opiskelijoiden työllistymisestä, jatko-opintoihin sijoittumisesta ja opiskelijapalautteista.

 Ilman sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä emme olisi tähän tilanteeseen päässeet. Yhteen hiileen puhaltamalla varmistamme jatkossakin laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteuttamisen.

Lisätietoja:

talouspäällikkö Raija Mäkelä, p. 050 592 7003

controller Jari Sola, p. 040 562 4710

Matkailulla on yhä suurempi merkitys Suomen kansantaloudelle. Matkailuvienti eli Suomeen matkaavat turistit tuovat mukanaan verotuloja valtiolle ja luovat hyvinvointia koko maahan. Samalla matkailu kuitenkin aiheuttaa myös negatiivisia vaikutuksia kohteessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) kokoaa asiantuntijat yhteen Matkamessuille 16.1. Helsinkiin pohtimaan ratkaisuja matkailun negatiivisiin vaikutuksiin.

Matkailualaa on viime vuodet leimannut voimakas paine vastuullisuuden lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Matkailu on yksi JAMKin strategisista vahvuusaloista. JAMK kouluttaa vastuullisen matkailun asiantuntijoita sekä – mikä tärkeintä – kehittää koko matkailualaa yhdessä yritysten ja kumppaneidensa kanssa.

JAMK toimii kansainvälisen ICRT (International Centre for Responsible Tourism) Suomen verkoston vetäjänä. Se on osa kansainvälistä International Centre for Responsible Tourism -verkostoa. Verkoston tarkoituksena on nostaa vastuullisen matkailun teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja se tekee tutkimusta mm. vastuullisen matkailun käytänteistä.

ICRT Finland toteuttaa tänäkin vuonna Matkamessuilla kolme paneelikeskustelua vastuullisen matkailun ympärillä. Ensimmäisessä, vain matkailualan ammattilaisille ja medialle tarkoitetussa paneelikeskustelussa torstaina 16.1. klo 14.30 alkaen Inspiration Stagella keskustellaan matkailun negatiivisten vaikutusten ehkäisemisestä.

– Matkailu aiheuttaa sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia kohdealueella niin kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen että ekologisen kestävyyden näkökulmista. Negatiiviset vaikutukset voivat kohdistua mm. luonnonympäristön kulumiseen tai tiettyjen kohteiden ruuhkautumiseen, joista molemmat vaikuttavat myös paikallisyhteisön elämänlaatuun, kertoo lehtori Petra Blinnikka JAMKista.

Kaikille messuvieraille tarkoitettu Vastuullinen matkailu alkaa asenteesta -paneelikeskustelu toteutetaan lauantaina 18.1. klo 12.30 Maata pitkin -lavalla ja Vesistöistä vastuullisia elämyksiä -paneelikeskustelu sunnuntaina 19.1. klo 14.00 Norwegian stagella.

Tulevaisuuden matkailun asiantuntijat koulutetaan vastuullisempaan maailmaan

Myös JAMKin matkailun koulutuksen painopistealueena on vastuullisuus – digitalisaation, kansainvälisyyden ja luovan matkailuliiketoiminnan ohella. Viime syksynä uutena aloitettu englanninkielinen Tourism Management –koulutusohjelma nojaa näihin painopisteisiin.

– Koulutusohjelmassa matkailuteollisuuden eri aloja tarkastellaan vastuullisuuden silmälasien läpi. Luovan matkailuliiketoiminnan oppien kautta opiskelijoille syntyy vahvaa osaamista palvelujen kehittämisestä, asiakaslähtöisyydestä sekä innovaatiotoiminnasta. Ja mikä parasta: kielitaito kehittyy, kun opiskelu tapahtuu englanniksi kansainvälisessä ympäristössä, kertoo koulutusohjelman tutkintovastaava Susanna Nuijanmaa.

Kansainvälistä kokemusta ja osaamista opiskelija saa myös ulkomaanvaihdon ja työharjoittelun kautta. Opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä ulkomaille suuntautuvalle opintomatkalle, esimerkiksi Kaliforniaan San José State Universityyn. JAMKilla on useita kansainvälisiä yhteistyöoppilaitoksia, joissa voi suorittaa opintoja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti.

Tourism Management on parhaillaan vieraskielisten koulutusten yhteishaussa. Hakea voi osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika loppuu 22. tammikuuta klo 15.

JAMK on mukana Helsingin matkamessuilla 16.-19.1. Visit Jyväskylän messuosastolla 6K1. Messuosastolla JAMKin edustajat esittelevät uutta koulutusohjelmaa, täydennyskoulutus- ja palvelutuotteita sekä ICRT-verkoston toimintaa.

Lisätietoa:
Susanna Nuijanmaa, tutkintovastaava
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 8690 659

Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Petra Blinnikka, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 5399 185

Minna Tunkkari-Eskelinen, yliopettaja (vastuullinen matkailu)
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 0407657151
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätietoa Matkamessujen ohjelmasta:
https://matka.messukeskus.com/ohjelma/

Lisätietoa ICRT Finland –verkoston toiminnasta:
jamk.fi/icrtfinland

Lisätietoa matkailun koulutuksesta:
jamk.fi/tourismmanagement

Penkkariajot järjestetään Turussa tänä vuonna 6.2. klo 13.00–14.00. Ajankohta on siis aiempia vuosia viikkoa aiemmin. Aiemmin penkkareita vietettiin heti kuullunymmärtämiskokeiden jälkeen helmikuun puolivälissä, mutta ylioppilaskokeen uudistuksen myötä kuuntelu tehdään nykyään samana päivänä kuin kyseisen kielen kirjallinen koe maaliskuussa.

Penkkarirekat ajavat reitillä Käsityöläis- ja Puutarhakadun risteys - Käsityöläiskatu - Läntinen pitkäkatu - Brahenkatu - Maariankatu - Aurakatu - Puutarhakatu.

Lisätiedot:
Jatta Paakkinen
Puolalanmäen lukion apulaisrehtori
jatta.paakkinen@turku.fi
P. 044 907 4726