Tuleva opettaja saattaa omaksua opinnoissaan yhteisöllisen työkulttuurin, jossa voi kehittyä ammatillisesti keskustelemalla kollegojen kanssa. Työelämässä ei kuitenkaan aina ole tilaa keskusteluille ja oppien toteuttamiselle, esittää koulutusorganisaatioiden työkulttuureihin perehtynyt tutkijaryhmä.

– Kouluja kuten muitakin työyhteisöjä kehitetään ahkerasti yhteisölliseen suuntaan, mutta usein se on vaikeaa. Muutoksessa on ymmärrettävä työkulttuuria ja sen taustalla olevia ilmiöitä, sanoo yliopistonopettaja Tiina Nikkola Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

Aikuiskasvatus-tiedelehdessä julkaistussa vertaisarvioidussa tiedeartikkelissa koulutuksen tutkijat rakentavat kehystä ilmiölle. Tutkimus on vapaasti luettavissa tiedelehtien yhteisessä Journal.fi-palvelussa.

Työkulttuuri ohjaa ammatillista kehittymistä

Koulutusalan työkulttuureihin pureutuva artikkeli on tärkeä tietolähde etenkin koulutuksen ja työelämän kehittäjille: kehittämisessä on tärkeää tajuta ilmiön monimutkaisuus ja muutoksen ennakoimattomuus. Koulun johtajia ja opettajia se auttaa ymmärtämään, miksi hyvät aikomukset eivät aina tuota hedelmää työn arjessa.

Opettajaopiskelijat taas saavat tutkimuksesta keinoja tunnistaa työelämässä vastaan tulevia ilmiöitä.

– Opettajankoulutuksen ja koulun työkulttuurit saattavat olla niin erilaisia, että uraansa aloittavan opettajan voi olla vaikea toteuttaa koulutuksessa omaksuttuja ajatuksia ammatillisuudesta. Näin työkulttuurit ohjaavat työpaikkojen kehittymistä, myös tiedostamattomalla tasolla, Nikkola sanoo.

Kuluvan viikon lopulla opetusalan ammattilaiset ja opiskelijat tapaavat Educa-messuilla Helsingissä.

Katse on ohjattava pintaa syvemmälle

Yliopistokoulutuksen tuottama tutkimuksellinen orientaatio jää työelämässä helposti marginaaliin. Sinänsä tarpeellinen sisällöllinen ammattitaito vaatii kehyksekseen yhteisöllistä ja koulutuspoliittista ymmärrystä, tutkijat huomauttavat.

Mitä sitten voidaan tehdä? Ensinnäkin on tärkeää selvittää, miten työkulttuuri edistää tai estää kehittämistä. Toiseksi työkulttuureita on ohjattava nykyistä aktiivisempaan vuoropuheluun. Kolmanneksi on katsottava pintaa syvemmälle.

– Koulutuksen kehittäminen hyötyisi ryhmien ja yhteisöjen sekä niihin kuulumisen, liittymisen ja niissä työskentelyn syvärakenteiden tarkastelusta. Työkulttuuri on opiskeltavien sisältöjen ohella tärkeä tekijä oppimisessa, mutta se jää helposti vähemmälle huomiolle, artikkelissa todetaan.

Tiina Nikkola, Jarmo Lyhty, Matti Rautiainen ja Minni Matikainen: ”Työkulttuurien jännitteitä koulutusyhteisöissä”. Aikuiskasvatus 4/2019.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
• on ilmaiseksi luettavissa Journal.fi-palvelussa vuodesta 2016 lähtien
• on Vuoden Aikuiskouluttaja 2019
• tavoittaa laajan yleisön tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa. 

Lisätiedot 

• Terhi Kouvo, toimituspäällikkö, Aikuiskasvatus, 0400 396 437, terhi.kouvo (a) kvs.fi  

Alajärveltä vuonna 2005 alkanut SeAMKin Maakuntakorkeakoulun toiminta on laajentunut ja vakiintunut 15 toimintavuoden aikana. SeAMK ja nykyiset sopimuskumppanit eteläpohjalaisista kunnista allekirjoittavat uudet yhteistyösopimukset Seinäjoella keskiviikkona 22. tammikuuta.

”Uuden sopimuksen mukainen yhteistyö mahdollistaa entistä kiinteämmän yhteistyön niin koulutuksessa kuin alueen elinkeinoelämää tukevassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa”, SeAMKin rehtori Tapio Varmola kuvaa.

Maakuntakorkeakoulun toimintaa on Järviseudulla, Kauhavalla, Kuusiokunnissa sekä Kurikan ja Suupohjan seudulla. Toimintaa koordinoi ja yhteyshenkilöinä toimii viisi korkeakouluasiamiestä, joiden toimipaikat ovat Alajärvellä, Alavudella, Kauhajoella, Kauhavalla ja Kurikassa.

Maakuntakorkeakoulu tarjoaa alueellaan monipuolisesti koulutuksia ja toimii yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen, alueiden kansalaisopistojen sekä toisen asteen ja aikuiskoulutuksen kanssa. Tarjolla on muun muassa AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia sekä avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston opintoja. Koulutuksia voidaan järjestää alueen tarpeiden mukaan, mistä esimerkkeinä ovat meneillään olevat sairaanhoitajien (AMK) tutkintokoulutus Alajärvellä sekä tradenomien (AMK, pk-yrittäjyys) tutkintokoulutus Kauhajoella ja Kauhavalla.

Tärkeä osa Maakuntakorkeakoulun toimintaa on alueen elinkeinoelämää kehittävien palveluiden tarjoaminen. Korkeakouluasiamiehet tuntevat hyvin alueensa erityispiirteet ja tukevat yrityksiä niiden kehittämistoimenpiteissä ja henkilöstön osaamisen päivittämisessä. Maakuntakorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä alueiden elinkeinotoimien, kehitysyhtiöiden sekä yrityskehittäjien kanssa.

Esimerkkejä Maakuntakorkeakoulun työelämäyhteistyöstä:

• Järjestää asiantuntijatilaisuuksia alueille tärkeistä teemoista
• kehittää alueiden yritystoimintaa mm. erilaisten innovaatiotyöpajojen avulla
• Etsii ja ohjaa alueiden yrityksiä erilaisiin kehittämishankkeisiin ja -projekteihin
• Tarjoaa alueiden yrityksille SeAMKin TKI-palveluita
• Välittää korkeakouluopiskelijatöitä opinnäytetöiden, työharjoittelujen sekä projektitehtävien muodossa
• Neuvoo ja ohjaa aikuisia korkeakouluopintoihin, ja tukee alueilla annettavaa tutkintoon johtavaa AMK-koulutusta

Median edustajat ovat tervetulleita Maakuntakorkeakoulun sopimusten allekirjoitustilaisuuteen Y-Zonen tiloihin (Frami F, Kampusranta 11, Seinäjoki) 22.1.2020 kello 10.

Lisätietoja:

Tapio Varmola
rehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
tapio.varmola@seamk.fi
+358408304100

Vesa Koivunen
kaupunginjohtaja, Alajärven kaupunki
vesa.koivunen@alajarvi.fi
puh. (06) 2412 2213, 044 297 0213

https://www.seamk.fi/seamk-info/kampukset/maakuntakorkeakoulu/

360Mediahouse introduces to the international market a new product, 360Education, which is a platform for educators to develop, publish and share Virtual Reality education and learning events. 

360Education is presented at Bett Show 2020, the leading event in the field of education technology that takes place on 22–25 January 2020 at ExCel Exhibition Centre in London. Visitors are welcome to learn more about 360Education at stand NC45 in the Learning Technology Zone.  Bett Show attracts annually some 35,000 visitors from over 140 countries, and there are around 850 exhibitors. 

360Education is a cloud-based service accessible through any browser in Mac or Windows environment. The 360Education platform enables an educator or instructor to offer courses, give lectures, arrange examinations etc.  The educational event is recorded by using a 360 video camera, and the streamed content will be viewed with VR goggles. The VR environment gives students a feeling of actually being present at the event.  360Education is interactive, so the students can contribute to discussion – remotely from any location in the world.

“360Education is already used by numerous customers in Finland. 360Education is applied for education and training purposes within emergency and rescue services, first-aid training, hospital training as well as in international higher education.  Additionally, VR is seen as an interesting option for teaching and learning at comprehensive schools in Finland", explains Henrik Helin, CEO, 360Mediahouse.

“Our easy-to-use 360Education platform has been received with enthusiasm as its use does not require any specific technical skills. We are now looking for international customers and users for this innovative product. Globally, there is a great demand for Virtual Reality applications. 360Education provides educators with possibilities to offer access to streamed education and training events anywhere and anytime.”  

Based in Finland, 360Mediahouse has operated in the field of Virtual Reality since 2015. In addition to developing VR technology, the company specialises in VR production and offers VR applications created with the VR platform developed by the company. The company has offices in Helsinki and Turku. 

For more information:

360Mediahouse
CEO Henrik Helin
henrik.helin@360mediahouse.com
+358 44 282 0372

Photos:

Bett 1 and 2: 
Arranged annually in London, the Bett Show is the leading learning technology event in the world. 
Photos from Bett Show 2019. (Photos: Bett Show)

360Education (Photo: 360Mediahouse)

Henrik Helin, CEO of 360Mediahouse (Photo: 360Mediahouse)

360Mediatalo Oy lanseeraa kansainvälisille markkinoille kehittämänsä 360Education-julkaisualustan, jonka avulla kouluttajat voivat toteuttaa ja jakaa koulutustilaisuuksia virtuaalitodellisuudessa.

360Education on esillä maailman johtavassa oppimisteknologiatapahtumassa, Bett Show:ssa 22.–25. tammikuuta Lontoon ExCeL-messukeskuksessa. 360Mediatalon osasto NC45 sijaitsee Learning Technology -alueella. Bett-messuilla käy vuosittain noin 35 000 vierailijaa yli 140 maasta ja näytteilleasettajia on noin 850. 

360Education on pilvipalvelu ja se toimii kaikilla selaimilla sekä Mac että Windows -laitteilla.  

Kouluttaja voi rakentaa 360Education-alustalla kursseja, pitää luentoja, toteuttaa tenttejä jne. 

360-videokameralla kuvattavaa VR-koulutusta voidaan jakaa suoratoistona katsottavaksi VR-laseilla.
360-ympäristön ansiosta opiskelija tuntee olevansa läsnä itse koulutustilanteessa.  360Education on myös interaktiivinen, joten opiskelija voi osallistua etänä keskusteluun mistä päin maailmaa tahansa.

– Meillä on jo useita suomalaisia asiakkaita. 360Education on käytössä mm. pelastusalan koulutuksessa,  ensiapukoulutuksessa, sairaalakoulutuksessa ja kansainvälisessä korkeakoulutuksessa. Myös peruskoulut ovat olleet kiinnostuneita virtuaalitodellisuuden käytöstä opetuksessa, kertoo 360Mediatalon toimitusjohtaja Henrik Helin.

– Olemme saaneet erinomaista palautetta helppokäyttöisestä 360Education-alustastamme. Haluamme nyt hakea tuotteellemme myös kansainvälisiä asiakkaita. Maailmalla on suuri kysyntä Virtual Reality -sovelluksille. 360Education tarjoaa kouluttajille mahdollisuuden toteuttaa koulutustilaisuuksia suoratoistona ilman teknistä osaamista. 

360Mediatalo on suomalainen startup-yritys, joka on toiminut vuodesta 2015 lähtien virtuaalitodellisuuden alalla. VR-teknologiakehityksen lisäksi yritys on erikoistunut VR-tuotantoon ja tarjoaa VR-toteutuksia hyödyntäen kehittämäänsä VR-julkaisualustaa.  Yrityksellä on toimipaikat Helsingissä ja Turussa. 

Lisätietoja:

360Mediatalo Oy
Toimitusjohtaja Henrik Helin
henrik.helin@360mediatalo.fi
p. +358 (0) 44 282 0372

Kuvat:

Bett 1 ja 2: Lontoossa vuosittain järjestettävä Bett Show on maailman johtava oppimisteknologiatapahtuma.
Kuvat vuoden 2019 Bett Show:sta. (Kuvat: Bett Show)

360Educationin tuotekuva (Kuva: 360Mediatalo)

Henrik Helin, 360Mediatalon toimitusjohtaja (Kuva: 360Mediatalo)

Ylä-Savon ammattiopisto ja eri alojen opiskelijat ovat mukana valtakunnallisissa Taitaja2020-kilpailuissa. Taitaja2020 on ammattiosaamisen SM-kilpailu, ja sen semifinaalit järjestetään 27.–31.1.2020 noin 30 eri oppilaitoksen voimin.

Ylä-Savon ammattiopistossa mittelöidään sähköasennuksen, koneistuksen sekä infrarakentamisen semifinaalien parissa. Infrarakentaminen on ensimmäistä kertaa Taitaja-kisassa ja sen semifinaaleja seurataan Toivalassa.

YSAO järjestää yhteistyössä Savon ammattiopiston kanssa kuljetuslogistiikan semifinaalit Iisalmen ajoharjoitteluradalla. Koneistuksen semifinaalit kilpaillaan jokaisen kisaajan omassa oppilaitoksessa, ja YSAOlla siihen osallistuu kaksi opiskelijaa.

YSAOn järjestämään sähköasennuksen semifinaaliin on ilmoittautunut 13, infrarakentamisen semifinaaliin 16 ja kuljetuslogistiikan semifinaaliin 14 kilpailijaa.

Eri koulutusalojen semifinaaleihin osallistuu YSAOn opiskelijoista yhteensä 20. Taitaja2020 ammattiosaamisen finaalit järjestetään tänä vuonna Jyväskylässä 11.-14.5.

Taitaja2020-kilpailussa nuoret tulevaisuuden osaajat kilpailevat oman alansa Suomenmestaruuksista ja mukana on noin 50 eri lajia, joista mukana myös ammattinäytöslajeja. Osa lajeista on erityistä tukea tarvitseville osaajille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja ja osaan osallistuu myös kansainvälisiä kilpailijoita. Kaikkiaan mukana on yli 400 kilpailijaa.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan Taitaja2020-semifinaaleja sekä jututtamaan opettajia ja opiskelijoita.

YSAOn järjestämien semifinaalien aikataulut ja sijainnit

ti 28.1. kuljetuslogistiikka
klo 8-16 ajoharjoittelurata
Sonkajärventie 114, 74100 Iisalmi
yhteensä 14 kilpailijaa

ti 28.1. koneistus
klo 8-16 YSAO Sankariniemi, koneistussali D121
Asevelikatu 4, 74100 Iisalmi
yhteensä 2 kilpailijaa 

ke-to 29.-30.1. sähköasennus
klo 8-16  YSAO Sankariniemi
Asevelikatu 4, 74100 Iisalmi
keskiviikkona 7 kilpailijaa ja torstaina 6 kilpailijaa

ke-to 29.-30.1. infrarakentaminen
klo 9-16  YSAO Siilinjärvi
Takojantie 9, 70900 Toivala
yhteensä 16 kilpailijaa

Taitaja2020 kilpailuihin voivat osallistua kilpailuvuonna 21-vuotta täyttävät tai sitä nuoremmat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret ja kaikkiaan semifinaaleihin on tänä vuonna osallistumassa 1 461 nuorta ympäri Suomen.

Lisää tietoa semifinaaleista ja semifinaalipaikkakunnista:

https://taitaja2020.fi/fi/uutiset/tiedot-taitaja2020-semifinaaleista/

Taitaja2020 https://taitaja2020.fi/fi/

Kuvia ja Taitaja2020-logo https://taitaja2020.fi/fi/materiaalit-ja-ohjeet/

Yhteydenotot

YSAOn Taitaja-koordinaattori 
Satu Nasrelarab 
satu.nasrelarab@ysao.fi
0400 798 524

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitajan semifinaalit käydään valtakunnallisesti 27.–31. tammikuuta. Semifinaaleissa karsitaan pääsääntöisesti kahdeksan kunkin alan osaavinta nuorta Taitaja-kilpailun Jyväskylässä järjestettävään finaaliin 11. – 14.5.2020. Taitaja2020-semifinaaleihin osallistuu lähes 1500 kilpailijaa yli 30 paikkakunnalla.

Gradiasta noin 100 semifinalistia

Muuraus ja laatoitus -lajin semifinaalissa kilpailevat Gradiasta 16-vuotiaat Leevi Toivonen ja Jonne Hyttinen. Hyttinen on saanut aikaisempaa kisakokemusta vuoden 2019 Taitaja9-kilpailusta.

Maalaus ja tapetointi -lajissa Gradiasta kilpailee Taitaja2019 pronssimitalisti Milla Saarinen. Saarinen tekee Gradiassa kaksoistutkintoa. Hänen on tarkoitus valmistua tulevana keväänä - osan kirjoituksista hän on jo suorittanut.

Gradia Jämsässä floristiikka opiskeleva 20-vuotias Kiia Ylönen sijoittui Taitaja2019-kilpailussa viidenneksi. ”Menen hakemaan voittoa sekä uutta oppia. Kilpaileminen on mukavaa ja itsensä haastaminen kasvattaa luonnetta ja osaamista. Suosittelen kilpailemista kaikille”, sanoo Ylönen.

Gradia Jyväskylän 18-vuotias Krista Eteläkari ja 17-vuotias Oona Talvitie kilpailevat ravintola- ja catering-lajissa. ”Taitaja-valmennus on polku, jossa pääsee kisa-annosten harjoittelun lisäksi myös verkostoitumaan ja osallistumaan ruokatapahtumiin. Lähdin mukaan, koska halusin haastaa taitojani ruoan parissa ja kehittää itseäni”, sanoo Eteläkari. Talvitie pitää kilpailemisesta ja haluaa oppia uutta. ”Kisavalmennus on ollut mukavaa ja tunteikasta. Olen oppinut paljon uutta ja olen saanut hyvän ystävän kisaparistani.”

Taitaja2020 Jyväskylä on suurtapahtuma

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia yhteistyökumppaneineen järjestää Taitaja2020-tapahtuman Messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa, Jyväskylässä 11.–14.5.2020. Taitaja2020 Jyväskylä -tapahtuman suojelijana toimii opetusministeri Li Andersson. Tapahtumaan odotetaan 40 000 kävijää.

Taitaja2020-finaalissa kilpailee noin 500 opiskelijaa. Mukana on noin 50 kilpailulajia ja ammattinäytöstä rakentamisen, ravitsemuspalveluiden, auto- ja kuljetustekniikan, teollisuuden, palveluiden sekä informaatio- ja viestintäteknologian aloilta. TaitajaPLUS-lajeissa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kilpailevat alansa suomenmestaruuksista. Tapahtumaan kuuluu myös Taitaja9-kilpailun finaali. Siinä yläkoululaiset mittelevät näppäryyttä ja luovuutta vaativissa kädentaidon tehtävissä.

Taitaja2020-tapahtumassa on myös lukuisia oheistapahtumia kuten opiskelijoiden, oppilaitosten ja yritysten kohtaamispaikka Uratori, verkostoitumistilaisuuksia, asiantuntijaseminaareja sekä toiminnallisia teemapäiviä peruskoululaisille sekä päiväkoti- ja esikouluikäisille.

Kaikille avoin ja maksuton Taitaja-tapahtuma on Suomen suurin vuosittainen ammatillisen koulutuksen tapahtuma. Taitaja-tapahtuman taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry.

Kutsu medialle 

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan ravintolakokki-, tarjoilija- ja yrittäjyyslajien semifinaaleja ke 29.1. klo 8.00 - 12.00, Gradia Jyväskylä, Priimus Taulumäentie 45, Jyväskylä.

Ohjelma:

8.00–8.30 Avajaiset

Tervetuloa, alkumaljat
- Pirjo Kauhanen, rehtori, Gradia Jyväskylä
- Virpi Kangas, koulutuspäällikkö, Gradia ravintolapalvelut
- Maria Linnavirta, kilpailujohtaja Taitaja2020, Taitaja2020 terveiset
- Suvi Minkkisen muotokuvan paljastus, Suvi Minkkinen on kokenut ravintolapalvelulajin ammattitaitokilpailija, mm. seuraavista kilpailuista: Ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkills2019 Medallion for Excellence -kunniamaininta, ammattitaidon EuroSkills2018 Medallion for Excellence -kunniamaininta, Taitaja2017 kultamitalisti 

9.00 Semifinaalit alkavat, lajien seuraaminen

Ilmoittautuminen sanna-riikka.koponen@gradia.fi 27.1. mennessä.

Lisätiedot

Mira Ruth-Viitanen, Taitaja2020-semifinaali-koordinaattori, puh. 040 341 5832, mira.ruth-viitanen@gradia.fi

Maria Linnavirta, Taitaja2020 kilpailujohtaja, puh. 040 341 6355, maria.linnavirta@gradia.fi

Kilpailijoiden ja tuomareiden haastattelupyynnöt

Sanna-Riikka Koponen, Taitaja2020 markkinointi- ja viestintävastaava, puh. 040 341 5854, sanna-riikka.koponen@gradia.fi

Kyrkans diakonifond fick en donation på 200 000 euro från den redan avslutade föreningen Suomi 2024 ry. Medlen ska användas till att stöda ungas studier och sysselsättning, och för att förbättra deras livsvillkor. Donationssumman kommer från de medel som blev över från president Sauli Niinistös valkampanjbudget.

Stöd har beviljats till sammanlagt 137 unga. De kanaliseras till mottagarna via församlingarnas diakoniarbete. I huvudsak har man stött yrkesutbildning och gymnasieutbildning för unga i mindre bemedlade familjer. Risken för unga i familjer som har det sämre ställt är att de helt blir utan utbildning eller att de avbryter en utbildning som de redan har börjat.

Stödet gick främst till studier

Ungefär 80 procent av stödsumman gick till stöd av studier. Man har stött de ungas studier genom att betala för studiematerial, böcker och e-böcker, arbetskläder som behövs i studierna, skyddsskor, datorer, kalkylatorer, studieresor och examensavgifter för gymnasie- och yrkesstudier.

Man beviljade också stöd för körkort, fritidsaktiviteter och anskaffning av hjälpmedel. Dessutom stödde man unga med utgifter som stärker deras oberoende, främst boende och anskaffningar till hemmet.

Stöd betalades ut över hela Finland. Mest stöd gavs via församlingarnas diakoniarbete i Uleåborgs stift, 17 procent, och församlingarnas diakoniarbete i Tammerfors stift, 16 procent.

Mera information: Sari Nieminen, Kyrkans diakonifond, tfn 050 378 0224

Puolustusministeri Antti Kaikkonen ehdotti viikonloppuna kutsuntojen laajentamista koskemaan myös naisia. Lisäksi ministeri toivoi, että asevelvollisuusjärjestelmän kehittämistä pohtiva, parlamentaarinen komitea selvittäisi myös naisille suunnatun kansalaispalveluksen käynnistämistä.

Reserviläisliitto tukee ministerin esityksiä mutta tähdentää samalla, että miesten yleinen asevelvollisuus on säilytettävä jatkossakin puolustuksemme perustana. Nyt vain miespuolista väestönosaa koskettavat kutsunnat tulisi kuitenkin laajentaa myös naisia koskeviksi joko kutsumalla naiset varsinaisiin kutsuntoihin tai järjestämällä heille erillinen tilaisuus.

- Tavoitteena tulee olla naisten maanpuolustustietämyksen ja -tahdon lisääminen sekä naisten hakeutuminen nykyistä laajemmassa määrin asepalvelukseen. Kutsuntojen kautta naiset saisivat paremmin tietoa siitä, minkälaisia mahdollisuuksia heillä olisi suorittaa asepalvelus ja, miten maamme puolustusjärjestelmä toimii, painottaa Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

Ministerin tavoin myös Reserviläisliitto selvittäisi yleisen kansalaispalveluksen mahdollisuuden, jonka tavoitteena tulisi olla kriisiajan toimintavalmiuksien lisääminen. Uuden järjestelmän tulisi korvata nykyinen siviilipalvelus.

- Lisäksi olisi selvitettävä mahdollisuudet asepalveluksen rinnalla toteutettavaan kansalaispalvelukseen, jonka suorittaisivat naiset sekä ne miehet, jotka eivät suorita asepalvelusta. Järjestelmän tulisi korvata nykyinen siviilipalvelus ja sillä tulee pyrkiä rakentamaan lisää suorituskykyä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, jatkaa puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

Reserviläisliitossa oli vuodenvaihteessa 2.360 naisjäsentä, joka muodosti liiton jäsenistöstä kuusi prosenttia. Reserviläisliiton jäsenmäärä kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kaksi vuosikymmentä.

Lisätietoja asiasta antavat puheenjohtaja Ilpo Pohjola, 0400 182 700 tai ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

Vaasan yliopisto viettää vuosijuhlaa maanantaina 27. tammikuuta. Tilaisuus alkaa kello 15.15 yliopiston päärakennus Tervahovin Levón-auditoriossa (Wolffintie 34).

Vuosijuhla alkaa rehtori Jari Kuusiston tervetuliaissanoilla. Juhlapuheen pitää OP Ryhmän pääjohtaja, Vaasan yliopiston kunniatohtori Timo Ritakallio.

Juhlassa esittäytyvät myös uudet professorit: julkisjohtamisen professori Christoph Demmke ja tietotekniikan professori, Digital Economy -tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi.

Vuosijuhlassa palkitaan myös vuoden 2019 opetus- ja tutkimusteot. Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY jakaa Hyvä opettaja -palkinnon.

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita vuosipäivän juhlaan.

Lisätietoja:

Linda Westerlund, rehtorin assistentti, p. 029 449 8414

linda.westerlund@univaasa.fi

Uusien professorien esittely

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kartoittanut korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä. Hämeen ammattikorkeakoulu menestyi selvityksessä sijoittuen toiseksi korkeimmalle tasolle 4. 

OKM:n tutkimusorganisaatioiden toimintakulttuurin avoimuuden selvityksessä kartoitettiin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, tutkimusrahoittajien, ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien sekä tiedeyhteisöjen tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä vuonna 2019. Lisäksi selvityksessä tunnistettiin avoimuuden edistämiseen liittyviä kehityskohteita ja vahvuuksia.  

Selvityksessä tarkasteltiin esimerkiksi, miten avoimuutta edistetään strategioissa ja periaatteissa sekä millaisin keinoin avoimuutta tuetaan organisaatiossa. 

Tulosten mukaan Suomen ammattikorkeakouluista seitsemän ja yliopistoista yhdeksän pääsivät korkeimmalle kypsyystasolle. HAMK sijoittui toiseksi korkeimmalle tasolle 4, joka on merkitty HAMKin 2030 vision tavoitetasoksi. Edellisessä vastaavassa selvityksessä vuonna 2016 HAMK sijoittui tasolle 2. 

Selvityksen mukaan tason 4 organisaatio edistää aktiivisesti avointa toimintakulttuuria ja avoimuuden periaatteet ovat keskeinen osa organisaation tavoitteita. Avoimuutta edistävät toiminnot ovat pääasiassa avoimesti saatavilla sekä niitä mitataan ja kehitetään. 

Tasolle 4 pääseminen on edellyttänyt avoimuuden periaatteiden ja työkalujen kehittämistä sekä avoimen hankeviestinnän ja julkaisemisen edistämistä. Panostuksia on tehty myös avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseen opetuksessa. HAMKissa toimii myös tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden (TKI) tuen tiimi. HAMKin avoimesta TKI-toiminnasta ja opetuksesta voi lukea täältä.  

Selvityksessä todettiin keskeisiksi avoimuutta edistäviksi tekijöiksi sekä kotiorganisaation tarjoama tuki että yhteistyön vahvistaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. 

Avoimen toimintakulttuurin kehittäminen jatkuu HAMKissa. Avoimuutta edistetään esimerkiksi edelleen kehittämällä tukipalveluita, avoimuuden ohjeita sekä vahvistamalla yhteistyötä niin suomalaisten kuin kansainvälisten organisaatioiden kanssa. 

Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa täällä. 

Lisätietoja 

Anna Mikkonen  
palveluasiantuntija  
kirjasto- ja tietopalvelut 
Hämeen ammattikorkeakoulu 
0503573790 
anna.mikkonen@hamk.fi 

Janne Salminen 
vararehtori  
Hämeen ammattikorkeakoulu 
0503429569 
janne.salminen@hamk.fi 
 

Turkulaisissa peruskouluissa ja lukioissa otettiin viime syksynä käyttöön Someturva-palvelu. Yli kolmasosa turkulaisnuorten ilmoittamista tapauksista on täyttänyt rikoksen tunnusmerkit. Alkuvuoteen mennessä vain osa käyttötunnuksista on aktivoitu, joten suuri osa lasten ja nuorten kohtaamasta verkkorikollisuudesta jää edelleen pimentoon.

Digitaalisessa Someturva-palvelussa nuori tai häntä auttava aikuinen voi ilmoittaa sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa tapahtuvasta sopimattomasta käytöksestä. Palvelun kautta saa matalalla kynnyksellä maksutonta asiantuntija-apua ongelmatilanteiden selvittämiseen. Someturva-palvelu on kehitetty yhdessä lasten ja nuorten kanssa, ja käyttäjien palveluun antama palaute on ollut positiivista.

Nuorten käyttöön on jaettu Turun suomenkielisissä kouluissa syyskuusta lähtien 15 800 aktivointikoodia ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille 1 800. Niistä otettiin käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä kaikkiaan noin 13 prosenttia.

Neljän kuukauden aikana palvelun kautta on ilmoitettu yli 70 häiriköintitapausta. Yleisin somekanava, jossa loukkaava tilanne tapahtui, oli lasten ja nuorten suosima Snapchat.

– Ilmoitettujen tapausten määrä on Turussa oletuksemme mukainen suhteessa käyttöönottoprosenttiin, joten palvelulle on selvästi tarvetta, kertoo Someturvan lakiasiainjohtaja Jenny Rontu ja jatkaa:

– Oppilaat ovat käyttäneet palvelua myös itsenäisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Palveluun kannattaisi tutustua jo ennalta, koska someloukkaus tapahtuu usein yllättävään aikaan eikä paikalla ole välttämättä aikuista, joka voisi puuttua tilanteeseen.

Palvelusta kerätään palautetta ja käyttökokemuksia

Wilman kautta on lähetetty Someturvaa käyttävien koulujen 5. ja 8. luokkalaisille sekä lukiolaisille linkki palautekyselylomakkeeseen. Kyselyllä kartoitetaan Someturvaan kirjautumisen ja sen käytön helppoutta. Samassa yhteydessä voi jättää nimettömänä lyhyen kuvauksen tilanteesta, johon saatiin apua Someturvan kautta.

– Kouluja kannustetaan ottamaan käyttöön vielä aktivoimattomat koodit, jotta palvelu olisi varmasti kaikkien käytössä. Palvelun kokeilukausi jatkuu kesä-heinäkuuhun 2020 asti, mutta teemme päätöksen jatkosta jo loppukevään aikana. Käyttäjäpalautteen saaminen tässä vaiheessa auttaa meitä parantamaan tarvittaessa palveluun liittyvää opastusta kouluissa ja nuorisotiloissa, taustoittaa perusopetuksen palvelupäällikkö Riikka Koivunen.

Kolmasosa someloukkauksista täytti rikoksen tunnusmerkit

Nettikiusaaminen voi useissa tapauksissa täyttää rikoksen tunnusmerkit, jolloin kiusaaja joutuu teostaan oikeudelliseen vastuuseen. Turkulaisten Someturva-palveluun viime syksyn aikana ilmoittamista tapauksista noin 35 prosenttia täytti rikoksen tunnusmerkit.

– Palveluumme on ilmoitettu Turussa jo 15 lapsiin kohdistunutta seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa rikosta. Ne ovat vakavia virallisen syytteen alaisia rikoksia. Nämä tapaukset eivät suurella todennäköisyydellä olisi tulleet kenenkään aikuisen tietoon muuta kautta, Rontu huomauttaa.

Mitä muita rikoksen tunnusmerkkejä Someturvan kautta ilmoitetut häiriköinnit ovat täyttäneet? Lue lisää turku.fi-verkkosivulta.

Lisätiedot:

Jenny Rontu, Someturvan lakiasiainjohtaja
050 376 6135
jenny.rontu@someturva.fi

Riikka Koivunen, perusopetuksen palvelupäällikkö,
044 907 2350
riikka.koivunen@turku.fi

Jaana Ranta-aho, Turun kaupungin nuorisopalveluiden toiminnanjohtaja
050 554 6113
jaana.ranta-aho@turku.fi

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -ajattelutyylianalyysit yhdessä valmennusten kanssa opastavat työyhteisöjä hyödyntämään ihmistensä erilaisia vahvuuksia sekä parantamaan vuorovaikutustaitoja. Menetelmän lisensoituja valmentajia on yli 200 ympäri Suomea. Näistä osa toimii yrityksissä in-house valmentajina, osa valmentaa yrityksiä hyödyntäen yhdessä rakennettuja LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmennuskonsepteja. Osa valmentajista taas on rakentanut omia valmennuskokonaisuuksiaan, joissa LUONTAISET TAIPUMUKSET™ on yhdistetty valmentajan muuhun erityisosaamiseen tai kohdennettu erityisesti tietynlaisiin tarpeisiin. Yksi uusimmista on menetelmän valmennusten yhdistäminen ulkoiluun ja liikkumiseen. Tämän toteuttajana on Yhdessä Ovesta Ulos.

Aivotutkija Minna Huotilainen kävi pitämässä LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmentajajoukolle luennon työstä aivojen kannalta. Huotilainen kertoi aivojen kuormittumisesta, palautumisesta sekä liikunnan ja oppimisen yhteydestä. LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmentaja Katariina Sampinen oli tuota ennen jo mielessään suunnitellut etälenkkeilyä ja Huotilaisen puheet vahvistivat entisestään Sampisen uskoa etälenkkeilyn monipuolisista hyödyistä ja niin Yhdessä Ovesta Ulos™ -palvelu perustettiin tätä toteuttamaan.

Ensimmäiset kuukaudet Yhdessä Ovesta Ulos™ etälenkkeilyryhmiä on ollut tarjolla vain kuluttaja-asiakkaille, mutta tarjontaa ollaan laajentamassa yritysten tarpeisiin suunniteltuihin palvelukokonaisuuksiin. Kuluttaja-asiakkaille on tarjolla eri teemoihin keskittyviä ryhmiä ja mukana on myös Luontaiset taipumukseni sekä Erilaisuus voimavaraksi -etälenkit. Myös yrityksille työhyvinvointiin tarjottavissa valmennuksissa luontaisten taipumusten tunnistaminen, ymmärtäminen ja hyödyntäminen tulevat olemaan yhtenä osana auttamassa työyhteisöjä tehokkaampaan ja kestävämmällä pohjalla olevaan tekemiseen. Työntekijöiden luontaisten vahvuuksien tunnistaminen ja valjastaminen konkreettiseen käyttöön rikastaa työntekijän työpäivää ja näyttäytyy organisaatiolle kehityksenä työhyvinvoinnissa sekä tuottavuudessa.

Hyvinvointiyrittäjä Katariina Sampisen perustama Yhdessä Ovesta Ulos™ -palvelu tekee rohkeasti työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi uudella työkalulla; etälenkkeilyllä. YOU:n järjestämät etälenkkeilyryhmät eivät tarjoa ainoastaan raikasta ilmaa ja keholle liikettä, vaan lenkkeilyyn on liitetty niin tiedon jakamista, oppimista tukevia harjoitteita, vertaiskeskusteluja kuin käytännöntasolle vietyä säännöllistä ja osallistavaa tukeakin. 

Työhyvinvoinnin edistämiseen keskittyvää etälenkkeilyä luontaisiin taipumuksiin tutustuen on kokeillut muun muassa Salon Muistiyhdistyksen pieni ja tiivis työyhteisö, joka perehtyi lenkkeilyn ohessa omiin luontaisiin vahvuuksiinsa ja ihmisten erilaisuuteen. Projektivastaava Anne-Ly Palosaari oli yksi lenkeille osallistuneista ja hän kertoo saaneensa luontaisiin taipumuksiin ja erilaisiin ajattelutyyleihin perehtymisestä paljon ahaa -elämyksiä. Palosaari kuvaa valmennuksen auttaneet tuntemaan työkaveria uudesta näkökulmasta erilaisuuden kautta, mikä oivallutti ymmärtämään myös toisen tyyliä tehdä töitä.  

-Tiimityöskentely saa vahvan pohjan, kun työyhteisön jäsenet tiedostavat omat ja työkaverinsa luontaiset tavat toimia ja kunkin henkilökohtaisia luontaisia vahvuuksia osataan huomioida ja hyödyntää tiimin toiminnassa”, Sampinen huomauttaa. 

Etälenkkeilyn idea on yksinkertainen, mutta ryhmäpuhelun kautta tapahtuva kommunikointi on aina joillekin uusi juttu. Ennen etälenkkejä osa onkin pohtinut, kuinka keskustelu etänä sujuisi. Kokemus on osallistujien mielestä ollut positiivinen ja yhdessä liikkuminen puhelun välityksellä seurustellen on palautteiden perusteella tuntunut luontevalta.

Lisätietoja:

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmentaja, Yhdessä Ovesta Ulos -yrittäjä Katariina Sampinen p. 0400-675 627 katariina@yhdessaovestaulos.fi

Muista LUONTAISET TAIPUMUKSET™ -valmennuksista ja konsepteista voit olla yhteydessä päävalmentaja Niko Heliniin p. 040-722 7179 niko@luontaisettaipumukset.fi

Arcada- ja Diakonia-ammattikorkeakoulut aloittavat uudenlaisen kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen syksyllä 2020. Koulutusohjelman opiskelijat suorittavat puolet opinnoista ruotsiksi ja puolet suomeksi. Koulutus vastaa akuuttiin tarpeeseen sairaanhoitajista, jotka voivat antaa hoitoa molemmilla kotimaisilla kielillä.

– Suomalaiset sairaanhoitajat työskentelevät monikielisessä ympäristössä. Parhaimpaan mahdolliseen hoitoon kuuluu oman äidinkielen käyttö, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että hoitohenkilökunta puhuu sujuvasti kahdella kotimaisella kielellä, kertoo hoitoalan koulutusyksikön johtaja Maria Forss Arcadasta.

Uuden koulutuksen vahvuuksiin kuuluu kaksikielisyyden ohella joustavuus opintojen suorittamisessa. Koulutus toteutuu monimuoto-opetuksena, joka käsittää sekä verkko- että lähiopintoja. Tämä mahdollistaa opiskelun ja työelämän yhteensovittamisen.

– Tarvitaan entistä joustavampia tapoja opiskella sairaanhoitajaksi, jotta opiskelijat voivat helpommin yhdistää opinnot perhe- ja työelämän kanssa. Joustavat opinnot antavat myös erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille mahdollisuuden uudelleenkouluttautumiseen, sanoo Forss.

Uusi koulutus vastaa työelämän tarpeisiin etenkin Etelä-Suomen alueella.

– Pääkaupunkiseudulla ja koko eteläisessä Suomessa on suuri pula kaksikielisistä sairaanhoitajista, huomauttaa koulutuspäällikkö Paula Koistinen Diakista.

Kaksikieliseen sairaanhoitajakoulutukseen voi hakea opiskelijaksi Diakin Helsingin-kampukselle tai Arcadaan kevään yhteishaussa 18.3.–1.4.2020. Opinnot alkavat syksyllä 2020.

Lisätietoja kaksikielisestä sairaanhoitajakoulutuksesta Diakin nettisivuilla täällä.

Lisätietoa:

Maria Forss, hoitoalan koulutusyksikön johtaja, Arcada, puh. 0207 699 471
Paula Koistinen, koulutuspäällikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, puh. 040 869 6043

Turun kaupungin sivistystoimialan koordinoima AboaNova-hanke on kehittänyt maahanmuuttajien työelämään ja opiskeluun siirtymistä nopeuttavan mallin sekä siihen liittyvät hyvät käytännöt ja tuotteet.

– Malli on kehitetty Turun alueen maahanmuuttajakoulutusten asiantuntijoiden yhteistyönä. Lisäksi siinä on hyödynnetty muiden hankkeiden parhaita käytäntöjä, kertoo hankkeen koordinaattori Mika Salonen.

Malli julkistetaan AboaNova-hankkeen loppuseminaarissa 29.1. klo 10­–16 Turun kristillisellä opistolla. Tilaisuuden aikana pidetään myös Kotoudutaan Varsinais-Suomessa 2020 -messut, joihin osallistuu lähes 30 näytteilleasettajaa.

Tapahtuma kokoaa yhteen maahanmuuttoalan työllisyyden, koulutuksen ja tutkimuksen huippuosaajat Varsinais-Suomen alueelta.

AboaNova-hankkeen ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto ja toteuttajaorganisaatiot.

Media on lämpimästi tervetullut kuulemaan uudesta mallista!

• Loppuseminaarin ohjelma
• Lisätietoa AboaNovasta

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori
Mika Salonen
mika.salonen@turku.fi
P. 040 162 8450

Koulutuskeskus Salpaus järjestää tänä vuonna kolmen lajin Taitaja-semifinaalit, joista parhaat jatkavat Taitajan eli nuorten ammattitaidon SM-kilpailun finaaliin. Kutsumme median seuraamaan Salpauksessa järjestettävien lajien semifinaaleja keskiviikkona 29.1. ja torstaina 30.1.

• 29.1. Kokki Lahden keskustakampuksella (Svinhufvudinkatu 6 E, Lahti) kello 12–14 kilpailuaika 9-16
• 29.1. Levy ja hitsaus Vipusenkadun kampuksella (Vipusenkatu 5 A2, Lahti) kello 12–14
• 30.1. Taloushallinto Lahden keskustakampuksella (Ståhlberginkatu 4 A, Lahti), kello 10–12 tai 13–16

Taitaja-kisassa ammattiin opiskelevat nuoret mittelevät oman ammattialansa osaamisesta todellista työelämää vastaavissa tehtävissä ja olosuhteissa. Semifinaalit järjestetään aidoissa oppimisympäristöissä Salpauksen eri toimipisteissä.

Taitaja-kilpailujen luonteeseen kuuluu tiivis kumppanuus työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Kokkilajin tuomarit ovat työelämän edustajia Päijät-Hämeen Keittiömestarit ry:stä, Päijät-Hämeen Ateriapalveluista, Pelicans Ravintolat Oy:stä ja Koulutuskeskus Salpauksesta. Levy ja hitsaus -lajin tuomarit tulevat alan yrityksistä Kemppi Oy:stä ja Liukkosen Pultti Oy:stä. Taloushallinnon kilpailutehtävät tehdään verkossa ja kaikkien kilpailijoiden tehtävät arvioidaan Oulussa Koulutuskuntayhtymä OSAOssa.

Salpauksessa opiskelusta kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan semifinaaleita. Tapahtuma on hieno mahdollisuus päästä näkemään alan opiskelijoiden työskentelyä.

Lue lisää Salpauksessa järjestettävistä semifinaaleista 

Salpauslaisia kilpailee eri puolilla Suomea

Taitaja2019-semifinaaleja järjestetään tammikuun viimeisellä viikolla yli 30 paikkakunnalla. Niihin osallistuu lähes 1500 kilpailijaa.

Finaalipaikkoja tavoittelee eri puolilla Suomea yli 40 salpauslaista lähes 20 lajissa. Lajeja ovat muun muassa turvallisuusala, leipuri-kondiittori, CAD-suunnittelu sekä vaatteen valmistus. Vaatteen valmistus -lajissa kilpaileva sysmäläinen Aino Juutilainen osallistuu myös Suomen ammattitaitomaajoukkueen mukana syyskuussa järjestettävään EuroSkills-kilpailuun eli ammattitaidon EM-kilpailuun Itävallan Grazissa.

Lue lisää taitaja-semifinaaleista 

Lue lisää Taitaja-kilpailusta 

Kysy lisää

• Kokki: Hannu Joutselainen, lehtori, p. 044 708 0578, hannu.joutselainen@salpaus.fi
• Levy ja hitsaus: Pekka Leppänen, lehtori, p. 044 708 1925, pekka.leppanen@salpaus.fi
• Taloushallinto: Jyrki Rahikainen, lehtori, p. 044 708 0619, jyrki.rahikainen@salpaus.fi
• Salpauksen kilpailijat muilla paikkakunnilla: Krista Virtanen, opetusalapäällikkö, p. 050 538 2379, krista.virtanen@salpaus.fi

• Viime vuonna Suomessa kerättiin kierrätykseen 61 436 tonnia käytöstä poistettuja autonrenkaita, mikä oli 4284 tonnia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
• keräystuloksessa näkyy järjestelmän toimivuus. Kun renkaat päätyvät hyötykäyttöön, myös ympäristö pysyy siistinä
• Renkaiden kierrätysjärjestelmä palvelisi kiertotaloutta nykyistäkin paremmin, jos renkaan uusiokäytön mahdollistava pinnoittaminen herätettäisiin henkiin

Viime vuonna Suomessa kerättiin talteen ennätysmäärä renkaita. Ennätysvuoden saldo oli peräti 61 436 tonnia renkaita.

Se on noin 4 284 tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Määrää voi havainnollistaa sillä, että pelkästään erotus edellisvuoteen merkitsee massassa yhtä kuin noin 3 300 pientä henkilöautoa. Sama rengasmäärä riittäisi kattamaan 22 täysikokoista jalkapallokenttää.

”Kasvu on merkittävää. Se kertoo paitsi rengasmarkkinan toiminnasta myös siitä, että kuluttajat ovat yhä valveutuneempia kierrättämisen suhteen”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Tuominen uskoo, että niin kuluttajat kuin esimerkiksi kuljetusalan yritykset ovat sisäistäneet kierrätyksen merkityksen yhä paremmin.

Suomi alkaa olla puhdas

Keräysmäärän kasvusta on pääteltävissä, että monet ovat alkaneet siivota vanhoja renkaita nurkistaan pois.

”Arvioimme, että latojen taakse unohtuneiden renkaiden siivoamisen osuus kasvusta on noin tuhannen tonnin luokkaa. Siitä huolimatta olemme ennätysluvuissa, eli muuten kyse on markkinan luonnollisesta kasvusta.”

Rengasalan toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätyksen huolehtimaan renkaan keräyksestä ja uusiokäytöstä vuonna 1995. Alusta asti tavoitteena on ollut kuluttajalle mahdollisimman helppo ja vaivaton kierrätysjärjestelmä.

”Kasvu on merkki siitä, että kierrätysjärjestelmä toimii niin kuin pitääkin. Siksi Suomessa luontoon hylättyjä renkaita ei juuri näy.”

Suurin osa renkaista päätyy kiertoon rengasliikkeistä, kun asiakkaat uusivat renkaitaan. Koska renkaat kuuluvat tuottajavastuun piiriin, vanhojen renkaiden luovuttaminen kierrätykseen on kuluttajalle maksutonta myös muulloin.

”Ensi vuosi ei voi olla meille näin hyvä. Suomi alkaa olla renkaista puhdas”, Tuominen iloitsee.

Pinnoitus saisi tulla takaisin

Renkaasta valmistettuja rouheita ja leikkeitä on opittu hyödyntämään uusiotuotteina yhä monipuolisemmin esimerkiksi vedenpuhdistusjärjestelmissä, suojamatoissa ja asvaltissa.

Yksi hyödyntämismenetelmä kuitenkin lähes loistaa poissaolollaan, Tuominen harmittelee.

”Aiemmin kukoistanut henkilöautojen renkaan pinnoitustoiminta on käytännössä hävinnyt Suomesta. Toivoisimmekin, että innokkaat yrittäjät tarttuisivat mahdollisuuteen.”

Kun vuonna 2006 pinnoitukseen meni reilut 1900 tonnia renkaita, viime vuonna vastaava luku oli vain noin 300 tonnia. Pinnoituksessa rengasrungon vanha kulutuspinta hiotaan pois ja uusi kulutuspinta vulkanoidaan tilalle. Tulos on hyvä, ja käytettävyys vastaa uutta rengasta.

”Hyvälaatuiset renkaat kestäisivät rungoltaan pinnoitettuna vielä toisenkin käyttökierroksen. Ongelmana on, että markkinoille tulleet, niin sanotut halparenkaat vääristävät hintamielikuvaa. Vaikka pinnoitettu on hyvä, se voi tuntua kalliilta.”

Tuominen toivoisi, että autoilijat ja yrittäjät oppisivat ajattelemaan toisin. Verrattuna uuden renkaan tuottamiseen pinnoittaminen ja renkaan valmistamisessa tarvittavaa energiaa ja neitseellisiä luonnonvaroja.

”Muita uusiotuotteita renkaasta ehditään tehdä myöhemminkin. Ympäristön näkökulmasta pinnoitus olisi tärkeä välivaihe, joka antaisi renkaalle toisenkin elämän renkaana ennen materiaalin päätymistä muuhun uusiokäyttöön.”

• Viime vuonna Suomessa kerättiin kierrätykseen 61 436 tonnia käytöstä poistettuja autonrenkaita, mikä oli 4284 tonnia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
• keräystuloksessa näkyy järjestelmän toimivuus. Kun renkaat päätyvät hyötykäyttöön, myös ympäristö pysyy siistinä
• Renkaiden kierrätysjärjestelmä palvelisi kiertotaloutta nykyistäkin paremmin, jos renkaan uusiokäytön mahdollistava pinnoittaminen herätettäisiin henkiin

Viime vuonna Suomessa kerättiin talteen ennätysmäärä renkaita. Ennätysvuoden saldo oli peräti 61 436 tonnia renkaita.

Se on noin 4 284 tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Määrää voi havainnollistaa sillä, että pelkästään erotus edellisvuoteen merkitsee massassa yhtä kuin noin 3 300 pientä henkilöautoa. Sama rengasmäärä riittäisi kattamaan 22 täysikokoista jalkapallokenttää.

”Kasvu on merkittävää. Se kertoo paitsi rengasmarkkinan toiminnasta myös siitä, että kuluttajat ovat yhä valveutuneempia kierrättämisen suhteen”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Tuominen uskoo, että niin kuluttajat kuin esimerkiksi kuljetusalan yritykset ovat sisäistäneet kierrätyksen merkityksen yhä paremmin.

Suomi alkaa olla puhdas

Keräysmäärän kasvusta on pääteltävissä, että monet ovat alkaneet siivota vanhoja renkaita nurkistaan pois.

”Arvioimme, että latojen taakse unohtuneiden renkaiden siivoamisen osuus kasvusta on noin tuhannen tonnin luokkaa. Siitä huolimatta olemme ennätysluvuissa, eli muuten kyse on markkinan luonnollisesta kasvusta.”

Rengasalan toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätyksen huolehtimaan renkaan keräyksestä ja uusiokäytöstä vuonna 1995. Alusta asti tavoitteena on ollut kuluttajalle mahdollisimman helppo ja vaivaton kierrätysjärjestelmä.

”Kasvu on merkki siitä, että kierrätysjärjestelmä toimii niin kuin pitääkin. Siksi Suomessa luontoon hylättyjä renkaita ei juuri näy.”

Suurin osa renkaista päätyy kiertoon rengasliikkeistä, kun asiakkaat uusivat renkaitaan. Koska renkaat kuuluvat tuottajavastuun piiriin, vanhojen renkaiden luovuttaminen kierrätykseen on kuluttajalle maksutonta myös muulloin.

”Ensi vuosi ei voi olla meille näin hyvä. Suomi alkaa olla renkaista puhdas”, Tuominen iloitsee.

Pinnoitus saisi tulla takaisin

Renkaasta valmistettuja rouheita ja leikkeitä on opittu hyödyntämään uusiotuotteina yhä monipuolisemmin esimerkiksi vedenpuhdistusjärjestelmissä, suojamatoissa ja asvaltissa.

Yksi hyödyntämismenetelmä kuitenkin lähes loistaa poissaolollaan, Tuominen harmittelee.

”Aiemmin kukoistanut henkilöautojen renkaan pinnoitustoiminta on käytännössä hävinnyt Suomesta. Toivoisimmekin, että innokkaat yrittäjät tarttuisivat mahdollisuuteen.”

Kun vuonna 2006 pinnoitukseen meni reilut 1900 tonnia renkaita, viime vuonna vastaava luku oli vain noin 300 tonnia. Pinnoituksessa rengasrungon vanha kulutuspinta hiotaan pois ja uusi kulutuspinta vulkanoidaan tilalle. Tulos on hyvä, ja käytettävyys vastaa uutta rengasta.

”Hyvälaatuiset renkaat kestäisivät rungoltaan pinnoitettuna vielä toisenkin käyttökierroksen. Ongelmana on, että markkinoille tulleet, niin sanotut halparenkaat vääristävät hintamielikuvaa. Vaikka pinnoitettu on hyvä, se voi tuntua kalliilta.”

Tuominen toivoisi, että autoilijat ja yrittäjät oppisivat ajattelemaan toisin. Verrattuna uuden renkaan tuottamiseen pinnoittaminen ja renkaan valmistamisessa tarvittavaa energiaa ja neitseellisiä luonnonvaroja.

”Muita uusiotuotteita renkaasta ehditään tehdä myöhemminkin. Ympäristön näkökulmasta pinnoitus olisi tärkeä välivaihe, joka antaisi renkaalle toisenkin elämän renkaana ennen materiaalin päätymistä muuhun uusiokäyttöön.”

Huom Korjattu info grafikkka

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) englanninkieliset tutkinto-ohjelmat kiinnostivat liki 1 200 hakijaa. Hakuaika ammattikorkeakoulujen vieraskielisiin koulutuksiin päättyi keskiviikkona 22.1. Oamkin kuuteen englanninkieliseen koulutukseen oli yhteensä 1 183 hakijaa. Aloituspaikkoja oli tarjolla yhteensä 165.

Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan Degree Programme in Information Technology -koulutukseen oli yhteensä 460 hakijaa. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavan International Business -koulutuksen hakijamäärä oli 409. Valintakokeet järjestetään huhtikuussa. Osa opiskelijoista valitaan todistuksen perusteella.  

Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (YAMK) oli yhteensä 314 hakijaa. Eniten kiinnostusta herätti Water and Environmental Management -koulutus, jonka 20 aloituspaikkaa tavoitteli yhteensä 128 hakijaa. Ensimmäistä kertaa haussa olleeseen Clinical Optometry -koulutukseen oli yhteensä 53 hakijaa. Opiskelijavalinnat tapahtuvat ennakkotehtävän perusteella ja osassa YAMK-tutkinnoista järjestetään myös valintakoe.

Hakijamääriin voi tarkistusten jälkeen tulla muutoksia. Hakutoiveiden priorisoinnin poistumisen myötä vieraskielisten koulutusten hakijamäärät eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien hakijamääriin. Hakija voi saada useamman opiskelupaikan, mutta yhden korkeakoulupaikan säännön mukaan hän voi vastaanottaa vain yhden opiskelupaikan syksyllä 2020 alkavasta koulutuksesta.

Vieraskielisen koulutuksen opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 5. kesäkuuta.

Keväästä 2020 alkaen korkeakouluun hakeville on kaksi toisistaan erillistä yhteishakua. Englanninkielisen koulutuksen aloituspaikat olivat tarjolla ainoastaan kevään ensimmäisessä yhteishaussa.

Kevään toisessa yhteishaussa 18.3.–1.4.2020 ovat tarjolla suomenkieliset koulutukset ja käytössä on edelleen hakutoiveiden priorisointi. Hakijalle tarjotaan pääsääntöisesti vain yhtä opiskelupaikkaa valintamenestyksen mukaisesti.

Lisätietoa:

Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio, 050 383 8442, marita.aikio@oamk.fi

Haminan kaupungin alakoulut ovat ottaneet lukemisen tosissaan ja osallistuneet joukolla Lukuralli-kampanjaan. Innostajana on ollut haminalainen kulttuuripersoona ja kirjailija-toimittaja Anna-Maija Järvi-Herlevi.

Lukuralli-kampanja on Taksvärkki ry:n alakouluille suunnattu kampanja, joka innostaa koululaisia lukemaan ja herättelee oppilaita pohtimaan lukutaidon merkitystä. Lukeminen vaikuttaa ratkaisevasti lapsen taitojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymiseen. Se on avain hyvän koulutuksen hankkimiseen kaikkialla maailmassa.

”Meneillään oleva tammikuu on Lukurallin huippukuukausi Haminassa. Lähes kaikki kaupungin koulut ovat mukana ja lähes tuhat alakoululaista on innostunut Lukurallista. Mikä ilahduttavinta, mukana on myös luokkia, joissa vasta opetellaan lukemisen taitoa”, Anna-Maija Järvi-Herlevi kertoo. Kaupunki on lähtenyt mukaan sponsoroimaan Järvi-Herlevin ideoimaa leikkimielistä kilpailua, jonka voittaja on eniten lukemista harjoittanut luokka. ”Lukuralli on kannustanut myös vanhempia osallistumaan lasten lukemisharrastuksen tukemiseen, ja sen huomaa tuloksissa.”

”Kilpailu on innostanut joitakin oppilaita lukemaan Lukuralli-passinsa täyteen jo lukukuukauden alkupäivinä”, Järvi-Herlevi kertoo. Kaupunki on luvannut palkita eniten lukevan luokan shekillä, jonka oppilaat lahjoittavat eteenpäin Taksvärkki ry:lle koulutuksen edistämiseen kehittyvissä maissa.

Lukuralli-idean takana on kaksi espoolaisäitiä, joita yhdistää intohimo lasten lukemiseen kannustamiseen. Taksvärkki ry on kehitysyhteistyön ja globaalikasvatuksen asiantuntijajärjestö, joka tukee nuorten aktiivista toimijuutta ja edistää lasten ja nuorten ihmisoikeuksien toteutumista.

Taksvärkki ry esittelee Lukurallia tällä viikolla opetus- ja kasvatusalan Educa 2020 -tapahtumassa 24.–25.1. Helsingin Messukeskuksessa. Taksvärkin messupiste 6N84 sijaitsee Kansalaisvaikuttamisen torilla, Visio-lavan läheisyydessä.

Lisätietoja Lukurallista:

Anna-Maija Järvi-Herlevi, ja-m.herlevi@pp.inet.fi tai 050 573 2366 (Lukuralli-kilpailun toteuttaminen Haminassa, ennakkohaastattelut)

Hanna Hjerppe, globaalikasvatuksen suunnittelija, Taksvärkki ry, hanna.hjerppe@taksvärkki.fi tai 050 512 4171