Centria Rekry -tapahtuma on Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämä rekrytointitapahtuma, jossa opiskelijat markkinoivat osaamistaan yrityksille. Tapahtuman tavoitteena on luoda pysyviä kontakteja opiskelijoiden ja yritysten välille - yritykset voivat löytää työntekijän, harjoittelijan tai vaikkapa opinnäytetyön tekijän. Osaamistaan esittelevät opiskelijat kaikilta Centrian koulutusaloilta.

Centria Rekry -tapahtuma on Centria-ammattikorkeakoulun liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden suunnittelema ja järjestämä. - Tapahtuman järjestäminen on osa Yrittäjämäinen toiminta -opintojaksoa, kertovat tradenomiopiskelijat Kaisa Savolainen ja Pihla Sundfors järjestäjätiimistä. - Centria Rekry on käänteinen rekrytapahtuma, jossa me Centrian opiskelijat esittelemme osaamistamme työnantajille. Muiden muassa Boliden, KPO ja Attendo ovat ilmoittautuneet mukaan. Tarkoituksena on käydä vapaamuotoista jutustelua työnantajien kanssa kahvittelun lomassa – me tarjoamme kahvit, opiskelijat jatkavat.

Tapahtuman puhujiksi on kutsuttu asiakkuusjohtaja Erica Roiko henkilöstöpalveluyritys BOLTista sekä markkinointipäällikkö Johanna Hylkilä Kokkola Industrial Parkista. Lisäksi tilaisuudessa puhuvat johtava asiantuntija Taina Mäntylä sekä asiantuntija Tiia Wassholm Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. He kertovat, miten kuluttajasuojalaki antaa raamit hyvälle asiakaspalvelulle.  Yrittäjillä on myös mahdollisuus varata aika henkilökohtaiseen neuvontaan kuluttajansuojaan liittyvissä asioissa. Varauksen neuvontaan voi tehdä sähköpostitse: asta.aikkila-vatanen@centria.fi.

Media on tervetullut tapahtumaan.

Paikka: Centria-ammattikorkeakoulu, Talonpojankatu 2, Kokkola

Aika: 11.3.2020 klo 12-16

Lisätietoja:

Projektisuunnittelija Asta Aikkila-Vatanen, asta.aikkila-vatanen@centria.fi, p. 044 725 0346

Järjestävät opiskelijat: centry@centria.fi

Koulutuskeskus Salpauksessa järjestetään Suomessa ainutlaatuinen, ravintola- ja konditoria-alalla työskenteleville ammattilaisille suunnattu Plated Desserts and Petit Fours -koulutus 10.-12.3.2020. Kurssin kouluttajana toimii alan maailmanluokan huippuosaaja Vinesh Johny. Fine dining-tason jälkiruoka-annoksiin ja petit fours -minileivoksiin keskittyvän koulutuksen paikat myytiin loppuun ennätysnopeasti.

Vinesh Johny koulutti konditoria-alan ammattilaisia Salpauksessa myös viime syyskuussa. Silloin koulutuksen aiheena oli modernien kakkujen ja leivoksien valmistaminen.

Vinesh on konditoriakoulutuksen pioneeri Intiassa. Hän on yksi Lavonne Academy of Baking Science and Pastry Arts -oppilaitoksen perustajajäsenistä. Hänet on nostettu myös Forbesin ja CNN:n Aasian listoille. Vineshin opiskelija voitti nuorten ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkillsissa hopeaa vuonna 2017. Vinesh toimii vuoden 2021 WorldSkills-kilpailuiden pääeksperttinä eli päätuomarina.

Salpauksessa järjestettävässä kurssilla on 18 osallistujaa yrityksistä ja ammatillisista oppilaitoksista ympäri Suomen. Heistä seitsemän osallistui myös viime syyskuussa järjestetylle kurssille. Nyt maaliskuun kurssilla Vineshin assistenttina toimii kondiittorilajin maailmanmestari ja Suomen kokkimaajoukkueen jäsen Emeliina Papinniemi. Kurssilaisten joukosta löytyy alan vahvaa huippuosaamista, mukana on mm. Suomen konditoria- ja kokkimaajoukkueiden entisiä ja nykyisiä jäseniä.

Tule haastattelemaan konditoria-alan maailmanluokan osaajaa ja katsomaan millaista herkullista taidetta hänen ohjeillaan syntyy suomalaisten huippuammattilaisten käsissä! Toimittajat ovat tervetulleita haastattelemaan keskiviikkona 11.3. (välillä 9:30-11 ja 12:30-15) tai torstaina 12.3. (välillä 9-11 ja 12-14) Sovithan haastattelun ajankohdan hyvissä ajoin etukäteen.

Tutustu Vinesh Johnyn Instagram-tiliin

Kysy lisää ja sovi haastatteluaika:

Viikolla 8 tai 10: lehtori Outi Nieminen, p. 044 708 1032, outi.nieminen@salpaus.fi

Kurssin aikana: taitovalmentaja Katri Juures, p. 044 708 1514.

LUT-yliopisto on saanut Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiöltä merkittävän, yli 770 000 euron lahjoituksen. Säätiö tukee muun muassa biotaloutta ja vedenpuhdistusta edistävää, nelivuotista tutkimusta ja energiavarastoinnin viisivuotisen professuurin perustamista Kotkan-Haminan seudulle.

Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön (EkspSäätiö) perimmäinen tarkoitus on säästäväisyyden sekä taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen. Säätiön toimitusjohtaja Pekka Ryynänen kertoo, että LUT-yliopisto on mielekäs lahjoituskohde, sillä yritysten uudistumiskykyä tukevan tutkimuksen lisäksi LUTin toiminta edistää säästäväisyyttä luonnonvarojen säästämisen, resurssitehokkuuden ja kiertotalouden kautta.

”Säästäväisyys tarkoittaa meille sitä, että toimitaan taloudellisesti järkevästi. Samalla luodaan uutta arvoa, jonka ei aina tarvitse olla rahallista. Koulutus ja tiede ovat parhaita välineitä toteuttaa ajatusta uuden arvon luomisesta”, Ryynänen sanoo.

Esimerkiksi vesistöjen kunnostustoimintaa ja - tutkimusta tukemalla säätiö edistää pitkäaikaisesti luonnon monimuotoisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin ja virkistymisen arvoja.

Käytettyjen lakanoiden uusi elämä vedenpuhdistuksessa

LUTin membraanitekniikan tutkijaopettaja, dosentti Mari Kallioinen sai tutkimusryhmineen EkspSäätiöltä monivuotisen avustuksen hankkeelle, jossa valmistetaan veden puhdistuksessa käytettävää selluloosamembraania (suodatuskalvo) selluloosaa sisältävistä jätteistä, kuten tekstiileistä. Tarkoitus on luoda mahdollisimman yksinkertainen prosessi, jossa selluloosa otetaan talteen suoraan jätevirrasta.

”Esimerkiksi sahanpuru, rakennusjäte tai vaikkapa hotellien poistettavat puuvillalakanat voidaan näin hyödyntää uutena tuotteena vedenpuhdistuksessa”, Mari Kallioinen kertoo.

Selluloosasta valmistettua suodatusmembraania voidaan käyttää esimerkiksi metsäteollisuuden tuotantolaitosten kiertovesien puhdistuksessa. Kallioinen iloitsee, että saatu monivuotinen avustus mahdollistaa tutkimusrauhan, kun jatkorahoitusta ei tarvitse koko ajan hakea.

”On hienoa, että säätiö tukee omaan arvopohjansa mukaista tutkimustyötä ja mahdollistaa uusia avauksia pitkäjänteisesti”, Kallioinen sanoo.

Uusi professuuri edistämään energiamurrosta

EkspSäätiö myönsi LUT-yliopistolle myös 225 000 euroa viisivuotisen energiavarastoinnin professuurin perustamiseen Kotkan-Haminan seudulle. Summa tulee osaksi professuurin kokonaisrahoitusta, jossa ovat mukana Kymenlaakson alueen eri toimijat.

LUTin sähkötekniikan professori Jarmo Partanen on mielissään nyt mahdollistuvasta professuurista, joka osaltaan edistää murrosta kohti hiilineutraalia - jopa hiilivapaata - energiajärjestelmää. Uusi professori tulee vahvistamaan oman osaamisalansa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa itäisellä rannikkoseudulla.

”Energiamurroksessa keskeinen osatekijä on energian lyhyen ja pidemmän aikavälin varastointiteknologia. Professori hakee siihen ratkaisuja ja kokonaisnäkemystä”, Partanen kertoo.

Tenure track -professuurin* kansainvälinen hakumenettely valmistellaan kevään aikana, ja paikka täytettäneen vuoden loppuun mennessä.

Säätiö tukee säästäväisyyttä jakamalla rahaa vastuullisesti

LUT-yliopisto sai säätiöltä avustukset myös Etelä-Karjalan yritysten uudistumiskykyisyyden syventävään tutkimukseen (Timo Pihkala), aikuisvaippaan integroitavan aktiivikerroksen kehittämiseen (Katri Laatikainen) sekä LUT Junior Universityn yhteisen tiedeluokan perustamiseen Lappeenrannan korkeakoulukampukselle (LUMA-keskus Saimaa). LUTin saama avustussumma ajoittuu kokonaisuudessaan vuosille 2018 - 2024.

Hyvävarainen Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö on jakanut vuodesta 2015 lähtien jo neljä miljoonaa euroa avustuksina. Säätiö ottaa vastaan hyviä, perusteltuja avustushakemuksia Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueelta ympäri vuoden.

”Jaamme alueelta kerättyä rahaa takaisin alueelle. Avustuksia myönnetään säätiön tarkoituksen mukaisesti säästäväisyyden sekä taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä kulttuurin, tieteen, hyvinvoinnin ja taloudellisen kehityksen tukemiseen”, EkspSäätiön Pekka Ryynänen kertoo.

Lisätietoja:

Pekka Ryynänen
toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö sr
p. 040 552 8406

Mari Kallioinen
Membraanitekniikan tutkijaopettaja, Dosentti
LUT-yliopisto, LUT School of Engineering Science
p. 040 593 9881 mari.kallioinen@lut.fi

Jarmo Partanen
Sähkötekniikan professori
johtaja LUT School of Energy Systems, LUT-yliopisto
p. 040 506 6564 jarmo.partanen@lut.fi

*LUT-yliopiston tenure track- tutkijauramallissa tähdätään professorin tehtävään vaiheittaisen pätevöitymisen kautta.

Valmennustiimi Eximia Oy on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän ohjelmiston, Eximia Virtual Schoolin, joka tarjoaa lukiolaisille yksityisopetukseen verrattavissa olevaa verkko-opiskelua erittäin edulliseen hintaan. Digitaalinen ohjelmisto antaa opiskelijalle välittömän palautteen tämän suorituksesta ja nostaa näin verkko-opetuksen aivan uudelle tasolle. Eximia Virtual Schoolille haetaan nyt beta-testaajia lukio-opiskelijoista.

Ohjelmiston tarkoituksena on tuottaa yksityisopetukseen verrattavaa koulutuspalvelua, jonka kustannukset verrattuna yksityisopetuksen tuntihintaan ovat minimaaliset. Näin palvelu tarjoaa mahdollisuuden lisäopetukseen ilman, että opiskelijoiden välinen tasa-arvo kärsii.

Tekoälyä hyödyntävän ohjelmiston avulla opiskelija saa välittömän palautteen tekemistään tehtävistä ja ennen kaikkea vahvemman käsityksen omasta osaamistasostaan. Ohjelmistolle on opetettu suomen kielen kielioppi, jonka avulla se tunnistaa lauseita ja lauserakenteita opiskelijan vastauksista. Ohjelmiston käytöstä hyötyy sekä huippuarvosanoja tavoitteleva että perusteissa apua kaipaava opiskelija.

Taustalla ylioppilastodistuksen kasvava painoarvo

Valmennustiimi Eximia Oy on kehittänyt tekoälyä hyödyntävää koulutusohjelmistoa vuodesta 2017 lähtien. Ohjelmiston kehittämisen taustalla on lukio-opintojen ja ylioppilastodistuksen kasvava painoarvo jatko-opintoihin pyrkimisen kannalta. Kehitystyön tuloksena syntyi Eximia Virtual School, joka tarjoaa opiskelijoille aivan uudenlaisen keinon optimoida omaa osaamistaan ja nostaa tasoaan.

Beta-testaajille mahdollisuus hyödyntää ohjelmistoa ilmaiseksi

Ohjelmiston kehitystyö on edennyt beta-testausvaiheeseen, ja Valmennustiimi Eximia Oy etsiikin nyt ohjelmiston testaajiksi aitoja käyttäjiä eli lukio-opiskelijoita. Opiskelijat saavat ohjelmiston käyttöönsä täysin maksutta, ja ohjelmiston kehittäjät saavat testaajilta arvokasta palautetta parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi. Aluksi palvelussa on tarjolla kursseja biologiasta ja maantieteestä, ja kurssivalikoima laajenee koko ajan. Ohjelmisto toimii missä tahansa tietokoneessa tai mobiililaitteessa, jossa on nettiyhteys.

Tavoitteena tarjota oppimisen suoratoistopalvelu

Tulevaisuudessa opiskelija voi hyödyntää Eximia Virtual Schoolia peruskoulusta ylioppilaskirjoituksiin asti. Tavoitteena on tarjota ”oppimisen suoratoistopalvelu”, jonka kuukausihinta ei eroa juuri esimerkiksi puhelinliittymän tai kanavapaketin hinnasta. Osa sisällöistä tulee säilymään ilmaisina. Tavoitteena on, että syksyllä 2020 palvelusta löytyvät ensimmäiset kurssit matematiikasta, fysiikasta, biologiasta, maantiedosta ja kemiasta. Oppiaine- sekä kurssivalikoimaa laajennetaan tämän jälkeen asteittain.

Ohjelmiston ainutlaatuista teknologiaa on tarkoitus hyödyntää jatkossa myös tarjoamalla SaaS-palvelua, jotta muutkin koulutuksen parissa työskentelevät organisaatiot voivat hyödyntää ohjelmiston tarjoamia mahdollisuuksia. Tarkoitus on laajentaa toimintaa myös kansainvälisille markkinoille. ”Kansainvälisesti tavoitteemme ovat aluksi Euroopassa. Tällaiselle palvelulle on juuri nyt tarvetta, ja globaali markkinapotentiaali on satakertainen. Suomi on siis meille vasta alkua”, kertoo Valmennustiimi Eximia Oy:n toimitusjohtaja Pasi Petäjä.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Pasi Petäjä, Valmennustiimi Eximia Oy
Puh. 040 076 6725
pasi.petaja@eximia.fi

For publication on March 3, 2020, at 2 pm

Finland Society has selected the UK-based journalist Eeva Lennon as Finnish Expatriate of the Year 2020. With this recognition, the society wishes to highlight the significance of correct information and public debate.

Lennon has reported for Finnish media on many socially significant events, such as the oil crisis and the Irish Troubles, massive inflation and other turmoil during the late 20^th century along with coverage of British royals and political icons from Harold Wilson to Margaret Thatcher. Her voice signing off as “Eeva Lennon, London,” is familiar to Finns.

Lennon lives in London and still works as a freelance correspondent. She has recently published her memoirs.

”There is an enormous, even excessive, flood of information today. We must ask ourselves more and more often which parts of it we can trust. Eeva Lennon, who has had a long career in conveying European information, has gained the trust of Finns with her expertise. With its selection of Expatriate of the Year 2020, the Finland Society wishes to highlight expatriate Finns’ responsibility in providing correct information and a true image of Finland,” says Finland Society chair Markus Aaltonen. There are some two million expatriate Finns, of whom about 300,000 have Finnish citizenship.

The Finland Society has selected the Finnish Expatriate of the Year since 1993. The recognition is given to expatriates or descendants of Finnish migrants who have succeeded exceptionally well in their fields.

The Finnish Expatriate of the Year 2020 honor will be announced on Tuesday March 3 at 2 pm at the Finnish Literature Society (Hallituskatu 1, Helsinki). The event is arranged by the Finland Society and is open to the public. Please sign up at info@suomi-seura.fi. Media is welcome to the event.

More information and interview requests: Finland Society Executive Director Tina Strandberg, tina.strandberg@suomi-seura.fi tel. +358 44 7129 230.

Finnish Expatriates of the Year selected by the Finland Society:

• 1993 Robert Selvala, founder of the Finnish American event FinnFest USA
• 1994 Mirja Bolgár, Finnish French translator and author
• 1995 Arvi Tervalampi, Finnish activist in Sweden
• 1996 Karita Mattila, opera singer
• 1997 Jari Litmanen, soccer player
• 1998 Vieno Williams, Finnish-American representative of the great migration wave
• 1999 Mika Häkkinen, Formula 1 driver
• 2000 Linus Torvalds, creator of the Linux user system
• 2001 Matti Salminen, opera singer
• 2002 Jacob Söderman, Parliamentary Ombudsman of Finland
• 2003 Kaija Saariaho, composer
• 2004 Erkki Toivanen, journalist
• 2005 Esa-Pekka Salonen, conductor and composer
• 2006 Saku Koivu, hockey player
• 2007 Richard Impola, Emeritus Professor, Finnish-American translator
• 2008 Bengt Holmström, Professor of Economics
• 2009 Leena Pasanen, missionary doctor
• 2010 Helena Petäistö, journalist and author
• 2011 Olli Rehn, European Commissioner for Economic and Monetary Affairs
• 2012 Outi Hovatta, stem cell researcher
• 2013 Osmo Vänskä, conductor
• 2014 Bonita Pietila, TV producer
• 2015 Mark Levengood, journalist and author
• 2016 Suvi Kauranen, entrepreneur
• 2017 Suomi Schools around the world
• 2018 Mika Keränen, author
• 2019 Petteri Taalas, Secretary-General, World Meteorological Organization (WMO)
• 2020 Eeva Lennon, journalist

Får publiceras 3 mars 2020 kl. 14:00

Finland-Samfundet (Suomi-Seura ry) har valt i Storbritannien bosatta journalisten Eeva Lennon till Årets utlandsfinländare 2020. Med sitt val vill Finland-Samfundet lyfta fram betydelsen av korrekt information och samhällsdebatt.

Eeva Lennon har rapporterat om många viktiga sociala händelser för finländare. Olje- och Irlandskrisen, jätteinflationen och andra oroligheter under senare hälften av 1900-talet, kungliga nyheter, politiska ikoner från Harold Wilson till Margaret Thatcher. ”Eeva Lennon, London” är något finländare blivit vana att höra. Hon bor i London och är fortfarande frilanskorrespondent. Nyligen gav hon ut sina memoarer.

”Idag är informationsflödet jättelikt – rentav överdrivet. Allt oftare måste vi därför fråga oss vilka uppgifter vi kan lita på. Eeva Lennon har haft en lång karriär inom europeisk informationsförmedling och hon har övertygat finländarna med sin professionalism. Med sitt val av Årets utlandsfinländare 2020 vill Finland-Samfundet rf lyfta fram ansvaret bland finländare i världen för att förmedla korrekt information och en korrekt Finlandsbild”, noterar Markus Aaltonen, ordförande för Finland-Samfundet. Det finns runt 2 miljoner utlandsfinländare – av dem är cirka 300 000 finländska medborgare.

Sedan 1993 har Finland-Samfundet valt årets utlandsfinländare. Till årets utlandsfinländare utnämns en utomlands bosatt finländare eller avkomling till en finländsk emigrant som till exempel varit mycket framgångsrik inom sitt område.

Årets utlandsfinländare 2020 offentliggörs och priset utdelas i Helsingfors hos Finska Litteratursällskapet (Regeringsgatan 11) tisdagen 3 mars klockan 14. Tillställningen arrangeras av Finland-Samfundet och är öppen för allmänheten. Anmäl dig till info@suomi-seura.fi. Medier är välkomna.

Ytterligare uppgifter och intervjuförfrågningar: Finland-Samfundets verksamhetsledare Tina Strandberg, e-post tina.strandberg@suomi-seura.fi, tfn 044 7129 230.

Årets utlandsfinländare utnämnda av Finland-Samfundet:

• 1993 Robert Selvala, amerikafinländare, grundare av FinnFest USA
• 1994 Mirja Bolgár, frankrikefinländare, översättare-författare
• 1995 Arvi Tervalampi, sverigefinländsk organisationsaktiv
• 1996 Karita Mattila, sopran
• 1997 Jari Litmanen, fotbollsspelare
• 1998 Vieno Williams, amerikafinländare, företrädare för stora emigrationsvågen
• 1999 Mika Häkkinen, Formel 1-förare
• 2000 Linus Torvalds, skapare av operativsystemet Linux
• 2001 Matti Salminen, operasångare
• 2002 Jacob Söderman, ombudsman
• 2003 Kaija Saariaho, tonsättare
• 2004 Erkki Toivanen, journalist
• 2005 Esa-Pekka Salonen, kapellmästare-tonsättare
• 2006 Saku Koivu, ishockeyspelare
• 2007 Richard Impola, amerikafinländare, professor emeritus, översättare
• 2008 Bengt Holmström, professor i nationalekonomi
• 2009 Leena Pasanen, missionsläkare
• 2010 Helena Petäistö, journalist-författare
• 2011 Olli Rehn, EU:s ekonomikommissionär
• 2012 Outi Hovatta, stamcellsforskare
• 2013 Osmo Vänskä, kapellmästare
• 2014 Bonita Pietila, televisionsproducent
• 2015 Mark Levengood, journalist-författare
• 2016 Suvi Kauranen, företagare
• 2017 Finlandsskolorna runtom i världen
• 2018 Mika Keränen, författare
• 2019 Petteri Taalas, generalsekreterare, Meteorologiska världsorganisationen WMO
• 2020 Eeva Lennon, journalist

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2020 Iso-Britanniassa asuvan toimittajan Eeva Lennonin.  Suomi-Seura haluaa vuoden 2020 ulkosuomalaisen valintaratkaisullaan korostaa oikean tiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä.

Eeva Lennon on raportoinut suomalaisille monista yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin. ”Eeva Lennon, Lontoo” on suomalaisille tuttu ääni. Eeva Lennon asuu Lontoossa ja toimii edelleen freelance -kirjeenvaihtajana. Hän on julkaissut vastikään muistelmansa.

”Tiedon tulva on tänään valtava, jopa liiallinen. Yhä useammin onkin kysyttävä, mihin tietoon voi luottaa. Eurooppalaisen tiedon välittäjänä pitkän uran tehnyt Eeva Lennon on vakuuttanut suomalaiset ammattitaidollaan. Suomi-Seura ry haluaa Vuoden ulkosuomalainen 2020 valinnallaan korostaa maailmalla olevien suomalaisten vastuuta oikean tiedon ja oikeanlaisen Suomi-kuvan välittämisestä”, toteaa Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen. Ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa, joista 300 000 on Suomen kansalaisia.

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.

Vuoden ulkosuomalainen 2020 julkistetaan ja palkitaan tiistaina 3.3. klo 14 Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (Hallituskatu 1). Tilaisuuden järjestää Suomi-Seura ry. Tilaisuus on yleisölle avoin. Ilmoittautumiset osoitteeseen info@suomi-seura.fi Media on tervetullut tilaisuuteen.

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt: Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi puh. 044 7129 230.

Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset:

• 1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja
• 1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija
• 1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi
• 1996 Karita Mattila, sopraano
• 1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija
• 1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja
• 1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja
• 2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja
• 2001 Matti Salminen, oopperalaulaja
• 2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies
• 2003 Kaija Saariaho, säveltäjä
• 2004 Erkki Toivanen, toimittaja
• 2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä
• 2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija
• 2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä
• 2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori
• 2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri
• 2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija
• 2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari
• 2012 Outi Hovatta, kantasolututkija
• 2013 Osmo Vänskä, kapellimestari
• 2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja
• 2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
• 2016 Suvi Kauranen, yrittäjä
• 2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
• 2018 Mika Keränen, kirjailija
• 2019 Petteri Taalas, pääsihteeri, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
• 2020 Eeva Lennon, toimittaja

Opetushallitus on täsmentänyt aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskevaa lukua.

Opetushallitus julkaisi 10.2.2020 määräyksen, joka muutti oppivelvollisten vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvän oppimisen arviointiluvun.

Tästä syystä myös aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvioinnin linjaukset (luku 7) saatettiin nyt ajan tasalle vastaamaan oppivelvollisten perusopetuksen arvioinnin uudistettuja linjauksia.

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistetut linjaukset noudattavat oppivelvollisten perusopetuksen linjauksia.

– Myös aikuisten perusopetuksessa on tärkeää korostaa opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Lisäksi uusissa linjauksissa arviointi perustuu yhä vahvemmin oppiaineiden tavoitteisiin, joihin sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen ja työskentelyn tavoitteet, opetusneuvos Leena Nissilä painottaa.

Aikuisten perusopetuksen uusissa arviointilinjauksissa on huomioitu myös ne erityispiirteet, jotka liittyvät juuri aikuisille annettavaan perusopetukseen kuten sen kurssimuotoisuuteen. Aikuisten perusopetuksessa ei myöskään käytetä käsitteitä kuten erityinen tuki tai oppimäärän yksilöllistäminen, mistä syystä näitä koskevat linjaukset eivät ole tarpeen.

– Osaamisen arvioinnin (summatiivinen arviointi) ohella oppimista tukevan palautteen ja siihen liittyvän vuorovaikutuksen (formatiivinen arviointi) merkitys on tärkeää myös aikuisten perusopetuksessa, sanoo opetusneuvos Teijo Koljonen.

Opetushallitus järjestää aikuisten perusopetuksen uusista arviointilinjauksista koulutuksen keskiviikkona 13.5. klo 12–16 Helsingissä.

Lisätietoja:

Opetusneuvos Leena Nissilä, etunimi.sukunimi(at)oph.fi +358 29 533 1155
Opetusneuvos Teijo Koljonen, etunimi.sukunimi(at)oph.fi + 358 29 533 1524

Muutokset ja lisäykset aikuisten perusopetuksen 2017 opetussuunnitelman perusteisiin

*****

Utbildningsstyrelsen preciserar riktlinjerna för bedömningen i den grundläggande utbildningen för vuxna

Utbildningsstyrelsen har preciserat kapitlet som gäller bedömning i grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen för vuxna.

Utbildningsstyrelsen publicerade 10.2.2020 en föreskrift om ändringar i kapitlet om bedömning i grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen.

Av den här orsaken har också riktlinjerna för bedömningen (kapitlet 7) i grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen för vuxna uppdaterats så att de motsvarar de nya principerna för bedömningen i den grundläggande utbildningen för läropliktiga.

De nya riktlinjerna i grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen för vuxna följer riktlinjerna för bedömningen i den grundläggande utbildningen för läropliktiga.

– Även i den grundläggande utbildningen för vuxna är det viktigt att betona de studerandes jämlikhet. Enligt de nya riktlinjerna ska bedömningen ännu tydligare än tidigare fokusera på målen för läroämnena, som inbegriper målen för mångsidig kompetens och målen för den studerandes arbete, framhåller undervisningsrådet Leena Nissilä.

I de nya riktlinjerna för bedömningen i den grundläggande utbildningen för vuxna beaktas även de särdrag som är specifika för just den grundläggande utbildningen för vuxna, såsom att utbildningen ordnas i kursform. I den grundläggande utbildningen för vuxna används inte heller begrepp som särskilt stöd eller individualiserad lärokurs, och därför behövs inte heller riktlinjer för dessa.

– Utöver bedömningen av den studerandes kunnande (summativ bedömning) har även responsen och kommunikationen som stödjer lärandet (formativ bedömning) en viktig roll också i den grundläggande utbildningen för vuxna, säger undervisningsrådet Teijo Koljonen.

Utbildningsstyrelsen ordnar fortbildning (på finska) om de nya riktlinjerna för bedömningen i den grundläggande utbildningen för vuxna onsdagen den 13 maj klockan 12–16 i Helsingfors.

Ytterligare information:

Undervisningsrådet Leena Nissilä, fornamn.efternamn(at)oph.fi +358 29 533 1155
Undervisningsrådet Teijo Koljonen, fornamn.efternamn(at)oph.fi + 358 29 533 1524

Ändringar och tillägg i grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen för vuxna 2017

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2020 Iso-Britanniassa asuvan toimittajan Eeva Lennonin.  Suomi-Seura haluaa vuoden 2020 ulkosuomalaisen valintaratkaisullaan korostaa oikean tiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun merkitystä.

Eeva Lennon on raportoinut suomalaisille monista yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin. ”Eeva Lennon, Lontoo” on suomalaisille tuttu ääni. Eeva Lennon asuu Lontoossa ja toimii edelleen freelance -kirjeenvaihtajana. Hän on julkaissut vastikään muistelmansa.

”Tiedon tulva on tänään valtava, jopa liiallinen. Yhä useammin onkin kysyttävä, mihin tietoon voi luottaa. Eurooppalaisen tiedon välittäjänä pitkän uran tehnyt Eeva Lennon on vakuuttanut suomalaiset ammattitaidollaan. Suomi-Seura ry haluaa Vuoden ulkosuomalainen 2020 valinnallaan korostaa maailmalla olevien suomalaisten vastuuta oikean tiedon ja oikeanlaisen Suomi-kuvan välittämisestä”, toteaa Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen. Ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa, joista 300 000 on Suomen kansalaisia.

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.

Vuoden ulkosuomalainen 2020 julkistettiin ja palkittiin tiistaina 3.3.Helsingissä.

Lisätietoa: Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi puh. 044 7129 230.

Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset:

• 1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja
• 1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija
• 1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi
• 1996 Karita Mattila, sopraano
• 1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija
• 1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja
• 1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja
• 2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja
• 2001 Matti Salminen, oopperalaulaja
• 2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies
• 2003 Kaija Saariaho, säveltäjä
• 2004 Erkki Toivanen, toimittaja
• 2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä
• 2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija
• 2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä
• 2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori
• 2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri
• 2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija
• 2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari
• 2012 Outi Hovatta, kantasolututkija
• 2013 Osmo Vänskä, kapellimestari
• 2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja
• 2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
• 2016 Suvi Kauranen, yrittäjä
• 2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
• 2018 Mika Keränen, kirjailija
• 2019 Petteri Taalas, pääsihteeri, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
• 2020 Eeva Lennon, toimittaja

Dennis-myrskyn piiskatessa helmikuisen Reykjavikin katuja, perehtyi kolmen dosentin tutkijaryhmä vähäväkisen saaren lähihistoriaan ja sen lapsuutta, nuoruutta ja kasvatusta koskeviin oletuksiin. Matkan tavoitteena oli löytää vastauksia mm. kysymyksiin, millaisia toimenpiteitä paljon puhuttuun Islannin malliin on kuulunut ja millaiseksi sen vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa arvioitu. Matkaseurueen jäsenet, Nuorisotutkimusverkoston vastaavat tutkijat Tomi Kiilakoski ja Mikko Salasuo sekä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen valottavat matkaraportissaan mallin yhteiskunnallisia taustoja ja pohtivat saarivaltiossa tehtyjen ratkaisujen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin.

Keskeisiä havaintoja mallista suomalaisittain tarkasteltuna ovat mm. sen vahva aikuisvetoisuus, nuorten jääminen toimenpiteiden kohteiksi sekä mallin taustalla aistittava epäluottamus nuorten keskinäistä ja valvomatonta yhdessäoloa kohtaan. Lähtökohta on ristiriidassa suomalaisen nuorisopolitiikan perusajatuksen kanssa, jonka mukaan nuorten omaehtoinen kansalaistoiminta tuottaa positiivisia vaikutuksia niin nuorille yksilöinä, kuin yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Suomen mallia kehitettäessä onkin tarpeen käydä läpiluotaava periaatekeskustelu siitä, miten tunnustamme nuorten vertaisoppimisen arvon sekä turvaamme lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuudet jo mallin valmisteluvaiheessa.

Lue Näkökulma:

Jääkaappimagneetteja tulen ja jään maassa - Islannin mallia etsimässä
Tomi Kiilakoski, Elina Pekkarinen & Mikko Salasuo

Lisätiedot

Vastaava tutkija Tomi Kiilakoski
Nuorisotutkimusverkosto
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen
lapsiasiavaltuutettu@oikeus.fi

Vastaava tutkija Mikko Salasuo
Nuorisotutkimusverkosto
mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi

Nuorisotutkimusverkosto tuottaa monitieteistä tutkimusta ja vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä nuorten parissa tehtävän työn kehittämiseen. Näkökulma-kirjoitussarja avaa Nuorisotutkimusverkostossa tehtävän tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi ja kannanotoiksi. Näkökulmat sisältävät paitsi uutta tietoa nuorista, myös politikkaan ja käytännön toimintaan suunnattuja ehdotuksia. Ne tarjoavat tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi ja paremman maailman rakentamiseksi.

Kaikki ilmestyneet Näkökulmat ovat luettavissa Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma.

Opikko-hankkeen avulla voidaan tunnistaa osaamista ja suorittaa ammatillisia tutkinnon osia työpaikalla. Esittelyssä oppija Mervi, joka työskentelee Malminiityn palvelutalossa Vantaalla.‍

Osaamista kertyy työtä tekemällä

Mervi tuli Opikon kautta Ammattiopisto Liveen suorittamaan tutkinnon osia, koska hänelle on kertynyt osaamista, mutta hänellä ei ole ammatillista koulutusta. Hänet valittiin opiskelijaksi näytön ajaksi eikä hän osallistunut opetukseen oppilaitoksessa. Mervillä on hyvät työelämätaidot ja työkokemusta siivousalalta. Hänellä on tarvittaessa mukanaan viittomakielen tulkki työpaikalla esim. palavereissa. Työtä tehdessä hän ei tarvitse tulkkia. Hänen äidinkielensä on viittomakieli, mutta hän ymmärtää kirjoitettua suomenkieltä, kun viestintä on selkeäkielistä. Kaimansa ammatillinen erityisopettaja Mervi Rantanen seuraa Mervin osaamisen kertymistä työpaikalla. Työhönvalmentaja Jaana Härkönen Valo-Valmennuksesta on linkkinä työpaikan ja oppilaitoksen välillä sekä tukena oppijalle kaikissa vaiheissa rinnalla kulkien.

Mervi on työskennellyt palkkatuetussa työssä Malminiityn palvelutalolla Vantaalla noin vuoden verran. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut siivoustehtävät asukastiloissa sekä yleisissä tiloissa ja jonkin verran pesulatehtäviä. Luonteeltaan Mervi on tunnollinen ja hoksaavainen, osaamisen kerryttämisessä on ollut apua myös siitä, että hänellä on hyvät perustaidot alan työtehtäviin sekä hyvä muisti. Opetetun asian hän muistaa melko hyvin, kun se on kerran näytetty. Osaamista onkin kertynyt eri toimitilahuoltajan tutkinnon osista viimeisen vuoden aikana.

Osaamisen osoittaminen näytöllä työpaikalla

Näyttöön valmistauduttiin käymällä opettaja Mervin johdolla ammattitaitovaatimukset läpi työpaikalla työpaikkaohjaajan ja oppija Mervin kanssa. Mervi täytti osaan.fi-sivustolla ylläpitosiivouksen (30 osp) tutkinnon osan itsearvioinnin. Opettaja Mervi perehdytti työpaikan osaamisen arviointiin. Nyt hänellä on menossa perussiivouksen (30 osp) tehtävien oppiminen.

Perussiivouksen ammattitaitovaatimuksista Mervi-opettaja on käynyt seuraamassa Mervi-oppijan osaamisen osoittamista käytännön työtehtävissä. Mervi on näyttänyt jo ikkunoiden pesun, pystypintojen pesun, lattioiden peruspesut yhdistelmäkoneella ja lattianhoitokoneella. Näyttöön kuuluu myös olennaisesti koneiden valmistelu käyttökuntoon ja koneiden käytön hallitseminen työtehtävässä sekä koneen huoltaminen käytön jälkeen. Mervi-opettaja tekee tarkentavia kysymyksiä työn perustavan tiedonhallinnasta. Opettaja on käynyt seuraamassa työskentelyä useamman kerran työpaikalla. Työpaikalla on mahdollista suorittaa vielä vaatteiden ja tekstiilien huolto (20 osp) keväällä 2020.

Työympäristön kuvaus ja opettajan rooli ohjaamisessa

Opettajan rooliin kuuluu osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Ensin aloitetaan työympäristön kuvaamisesta, jonka avulla tunnistetaan työpaikan toimintaympäristö oppimisympäristöksi. Työympäristön kuvaukseen kirjataan työpaikan perustiedot, työtehtävät ja mitä tutkinnon osia työpaikalla voidaan suorittaa. Kuvaus tehdään yhteistyössä ammatillisen opettajan ja työpaikkaohjaajan kesken.

Malminiityn palvelutalossa Mervi-opettaja ohjasi Mervi-oppijaa oikeaan työergonomiaan, oikeisiin työasentoihin koneiden ja laitteiden kanssa työskennellessä sekä työn tekemisessä. Työturvallisuuteen lattianhoitokoneen kanssa kiinnitettiin huomiota. Opeteltiin uusia ja ergonomisia työtapoja, koska siivousala on kehittynyt vuosien myötä. Kuuron oppijan kanssa on huomioitava, ettei tulla selän takaa yllättäen. Tutussa työympäristössä kaikki osaavat huomioida asian, asukastalon asukkaat tosin saattavat toimia äkkinäisesti.

Opettaja Mervi Rantasen kokemukset opinnollistamisesta ja näytön vastaanottamisesta työpaikalla ovat olleet positiivisia: “Oppijan seuraaminen ja arviointi on ollut erittäin antoisaa ja tuonut vaihtelua normaaliin työrutiiniin. Samalla on tullut ideoita myös oman opetuksen kehittämiseen. Kaimani kohdalla arviominen on ollut myös helppoa, koska hänellä on vankka osaaminen taustalla. Työtehtävien seuraamisen aikana antamani vinkit Mervi on ottanut heti käyttöön.”

OPIKKO – oppien kuntoutuksesta koulutukseen

Hankkeessa kehitetään koulutuksen ulkopuolelle jääville nuorille ja aikuisille erityistä tukea tarvitseville kokonaisvaltaisen tuen ja vaiheittaisen ammatillisen koulutuksen suorittamisen malli, jossa huomioidaan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti.

Osallistujilla on mahdollisuus tuetusti suorittaa ammatillisen tutkinnon osa tai osia tekemällä tuotannollista työtä työpaikalla, työpajalla tai muussa epämuodollisessa oppimisympäristössä. Osallistujille kertyy riittävällä tuella ammatillista osaamista ja opiskelutaitoa, joiden avulla on mahdollisuus jatkaa opintoja ja työllistyä. Lisäksi hankkeessa tiivistetään ja selkeytetään yhteistyötä oppilaitosten, välityömarkkinatoimijoiden ja työelämän kanssa.

Hankkeen päätoteuttaja on Valo-Valmennusyhdistys ry ja osatoteuttajina ovat Silta-Valmennusyhdistys ry, Ammattiopisto Luovi, Stadin ammattiopisto sekä Ammattiopisto Live.

Ammattiopisto Liven Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen opiskelija Juulia on parhaillaan työssäoppimisjaksolla Sokos Hotel Vantaan aamiaistarjoilussa.

- Olen tehnyt blokkausta eli kerännyt aamiaisella hotellivierailta astioita pois.

Työhönvalmentajat toteuttivat yhdessä opiskelioiden kanssa ryhmämuotoista työhönvalmennusta joulukuun loppuun asti kahtena päivänä viikossa Tikkurilassa sijaitsevassa hotellissa.

- Tästä on muotoutunut uusi hieno käytäntö, hotellilla työskentelee nyt ja jatkossa yksi opiskelija vuorollaan. Töitä tehdään myös lounasaikaan, selvittää Tiina Alkio. Työaika on tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 8-13.

- Lounasaikaan salityöskentelyyn kuuluu astioiden paikoilleen laittaminen, likaisten astioiden kerääminen ja niiden vienti tiskattavaksi, roskien vienti ja pöytien pyyhintä, kertoo Juulia työtehtävistään.

- Tärkein kaikista tehtävistä on kuitenkin asiakaskohtaamiset. Ennakkoluulot karisevat ja erilaisuus hyväksytään paremmin, kun hotellin työvoimassa on mukana nuoria ja osaavia työntekijöitä, täydentää Alkio. Verkostojen hyödyntäminen ja osatyökykyisten tarjoaminen töihin on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Jokainen haluaa tuntea olevansa merkityksellinen ja osallinen tässä yhteiskunnassa, Alkio kiteyttää. Työhönvalmentajat ovat keskeisessä roolissa ja tukevat valmennettaviaan.

- Tuen väheneminen on olennaista valmennettavan työkokemuksen kertyessä, selventää työhönvalmentaja Mia Hagelberg.

Hyvinvointia työn kautta

Henna ja Sami toimivat kolmena päivänä viikossa toimitilahuoltajina Kangasalalla toimivassa Kehitysvammaisten palvelusäätiön Tukena Oy:n Paikka auki -hankkeessa. Paikka auki -avustusohjelman tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden jatkotyöllistymistä tarjoamalla mahdollisimman monelle henkilölle työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Hennalla ja Samilla on molemmilla toimitilahuoltajan työsopimus kesäkuun loppuun saakka Paikka auki -hankkeen palveluksessa.

- Työssä on ollut mukavaa ja olen saanut työkavereita. Palkka ja oma raha on myös tärkeitä asioita, Henna kertoo. Oikeat välineet, menetelmät ja positiivinen asenne auttavat tekemään työt hyvin. Meillä kaikilla pitäisi olla mahdollisuus työhön, koska työ antaa sisällön elämälle, sanoo Sami napakasti.

- Meillä on tosi hyvä tiimi, jokainen saa olla sellainen kuin on. Vaikka työpaikoilla voikin olla kiusaamista, niin meillä ei kiusata ketään, sitä arvostan, toteaa Sami hymyillen.

Nuoret elävöittävät työyhteisöämme!

Palvelukoti Koivu ja tähti Espoon Mäkkylässä toimii monen Liven opiskelijan työssäoppimispaikkana. Koivu ja tähti tarjoaa ympärivuorokautista hoiva-asumista ikääntyneille asukkaille. Palvelukodissa on 75 asumispaikkaa lähinnä muistisairaille vanhuksille. Opiskelijat harjoittelevat käytännön töitä tukipalveluiden puolella mm. puhtaanapidon ja kiinteistöhuollon työtehtävien parissa.

- Ravintolasalissa on siisteyteen liittyviä töitä sekä astioiden ja tarjottimien huolehtimista paikoilleen, opiskelijoilla on myös tärkeä rooli asiakkaiden kanssa seurustelussa, iloitsee Tuula Raatikka, toiminnanjohtaja.

- Hoidettavia alueita on yleiset tilat ja kiinteistön hoitoon kuuluvat alueet. Opiskelijat työskentelevät piha-alueiden siistimistehtävissä ja sisätiloissa on tehty taulujen kiinnitystä, huonekalujen siirtämistä, törmäyslistojen liimaamista ja sälekaihtimien säätöä, luettelee Raatikka. Nuoret todella elävöittävät työyhteisöämme! Suunnittelemme parhaillaan keväällä pidettäviin 25-vuotisjuhliimme ohjelmaa. Tilaamme musiikkiesitykset ja tarjoilut cocktail-tilaisuuteemme Liveltä ja neuvottelemme vielä media-alan kanssa mahdollisesta yhteistyöstä.

Opitaan työhön yhdessä -hanketta toteutettiin Livessä TELMA-koulutuksessa kehittämällä ryhmämuotoista työhönvalmennusta ja vahvistamalla työelämäyhteistyötä. Hankkeessa kehitettiin opetus- ja ohjaushenkilöstön, työhönvalmentajien ja työpaikkaohjaajien kanssa työvalmennusmalli ja samalla vahvistettiin henkilöstön valmentavan työotteen osaamista.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu käynnistää sairaanhoitajakoulutuksen Alavudella. Monimuotototeutuksena tarjottavan koulutuksen hakuaika on korkeakoulujen syksyn yhteishaussa 2.9.–16.9.2020. Koulutus alkaa tammikuussa 2021 Alavus Fasadissa, ja siihen valitaan 30 opiskelijaa.

Koulutus on osa SeAMKin Maakuntakorkeakoulun ja eteläpohjalaisten kuntien yhteistyötä. SeAMK on vuosien mittaan järjestänyt seutukuntien työvoimatarpeisin pohjautuvia tutkintokoulutuksia myös omien kampustensa ulkopuolella. Sairaanhoitajien tutkintokoulutusta on aiemmin järjestetty Kauhajoella, Ähtärissä ja Alajärvellä.

Kuusiokuntien alueella on tunnistettu tarve uusille sairaanhoitajille. Nyt tarjottava koulutus on mahdollisuus jo hoitoalalla työskenteleville, mutta myös alan vaihtoa suunnitteleville.

Kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki toteaa, että sairaanhoitajakoulutus on erittäin tervetullut Alavudelle.

”Terveydenhuollossa on työpaikkoja tarjolla, ja on hienoa, että täällä voidaan opiskella ammattiin. Pidämme koulutusta arvossa. Alavus muun muassa tarjoaa harjoittelupaikkoihin tuleville korkeakouluopiskelijoille tarvittaessa asunnon”, Heinämäki kertoo.

Aiemmat kokemukset vastaavista maakunnassa toteutetuista koulutuksista ovat osoittaneet, että lähellä opiskelijoiden omaa elinympäristöä tapahtuva koulutus mahdollistaa työn, perheen ja opintojen joustavan yhdistämisen. Kotiseudullaan tutkinnon suorittaneet myös usein jäävät töihin samalle alueelle.

Toimitusjohtaja Tero Järvinen Kuusiolinna Terveys Oy:stä toteaa, että Kuusiolinna Terveydessä ollaan erittäin tyytyväisiä siitä, että tällainen koulutus käynnistyy alueellamme.

”Kuusiolinnassa on mahdollista suorittaa eri harjoittelujaksoja monipuolisesti ja samalla tutustua meihin myös työnantajana. Työvoiman tarve tulevaisuudessa kasvaa ja sairaanhoitajilla on erinomaiset mahdollisuudet työllistyä Kuusiolinnaan”, Järvinen sanoo.

Tietoa koulutuksesta, opiskelusta ja hakemisesta

Koulutuksen toteuttamisesta vastaa SeAMK Sosiaali- ja terveysala.

Opiskelupäiviä kertyy sairaanhoitaja, amk-monimuotototeutuksessa yleensä noin kaksi päivää viikossa eli noin kahdeksan lähiopetuspäivää kuukaudessa. Opinnot ovat päivisin eli eivät painotu ilta-aikaan. Opinnoissa on osia, joissa tarvitaan esimerkiksi Seinäjoella sijaitsevia työharjoittelu- ja simulaatioluokkia. Opiskelijan on siis varauduttava myös matkustamiseen.

Työharjoitteluja erilaisissa toimintaympäristöissä on (sisällöllisesti) seuraavan  lukuvuosisuunnitelman mukaisesti (ks. tarkempi kuvaus opinto-oppaasta https://www.seamk.fi/all-studies/sairaanhoitaja-amk/):

• Ensimmäisen lukukautena opiskelupäivien lisäksi kahden viikon harjoittelu jossain kolmannen sektorin paikassa.
• Toisena lukukautena on kliinisten perustaitojen harjoittelu 4 - 5 viikkoa
• Kolmantena lukukautena sisätautien tai kirurgian harjoittelu 7 viikkoa
• Neljäntenä geriatrinen / mielenterveysharjoittelut 5 + 5 viikkoa = 10 viikkoa
• Viidentenä sekä kuudentena lukukautena lasten ja vastaan- / akuutti- / poli- / harjoittelut 5 + 5 viikkoa = 10 viikkoa
• Viimeisenä seitsemäntenä lukukautena opiskelijat tekevät 9 viikon harjoittelun.

Sairaanhoitaja, amk - opintoja on keskimäärin 30 op / lukukausi eli noin 60 opintopistettä vuodessa. Koulutuksen kesto on 3,5 vuotta ja 210 opintopistettä.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku on 2.-16.9.2020. Hakeminen tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi (nettihaku sulkeutuu viimeisenä hakupäivänä klo 15.00). Hakukohteiden valintaperusteet löytyvät toukokuun lopulla Opintopolusta. SeAMKissa haettavana olevat kohteet löytyvät hakusanoilla “SeAMK syksy 2020”. Koulutuksesta järjestetään erillinen infotilaisuus Alavudella ennen syksyn yhteishakua.

Lisätietoja:

Marja-Kristiina Vaahtera
SeAMK Sosiaali- ja terveysala, koulutuspäällikkö
p. 040 830 2132
kristiina.vaahtera@seamk.fi

Terhi Ojaniemi
SeAMK Maakuntakorkeakoulu/Kuusiokunnat, korkeakouluasiamies
p. 040 680 7530
terhi.ojaniemi@seamk.fi

Liisa Heinämäki
Alavuden kaupunki, kaupunginjohtaja
p. 050 409 0830
liisa.heinamaki@alavus.fi

Tero Järvinen
Kuusiolinna Terveys Oy, toimitusjohtaja
p. 040 653 3359
tero.jarvinen@pihlajalinna.fi

Porin Kauppakeskus Puuvilla kuhisi tänään nuoria NY-yrittäjiä. Satakunnan Uskalla Yrittää- semifinaali keräsi kokonaiset 48 yritystä esittelemään liiketoimintaansa kauppakeskuksen asiakkaille.

Yrittäjät esittelivät messuväelle tuotteitaan ja palveluitaan neljän tunnin ajan. Heidän yrittäjämäinen asenne ja osaaminen vaikuttivat myös kilpailun tuomariston. Palkintojenjaossa tuomaristo paljasti valitsemansa kolme finaaliin etenevää yritystä.

Paras NY-yritys, perusaste
Synttärisalonki AVA NY, Porin lyseon koulu, Pori       

”Olemme kolme iloista tyttöä, jotka käyvät lasten syntymäpäivillä loihtimassa lettikampauksia ja glittermeikkejä. Käyttämämme tuotteet ovat vegaanisia ja ympäristöystävällisiä.”

Facebook
Instagram

Tuomaristo vaikuttui yrittäjyyden ja tekemisen palosta, joka oli aistittavissa yrittäjistä. Yritys oli löytänyt sopivan markkinaraon ja iskenyt siihen. Tiimistä huokui luotettavuus, joka lisäsi halua ostaa. Tuomaristoon teki vaikutuksen myös erinomainen myyntipuhe.

Paras NY-yritys, toinen aste
Anbrosie NY, WinNova, Pori

”Yrityksemme valmistaa ja myy itsetehtyjä huonetuoksuja, jotka valmistetaan orgaanisista tuotteista.”

Yrityksen konseptissa on paljon kasvupotentiaalia ja sitä pystyy laajentamaan. Kokeilemalla kehitetyt toiminta ja tuotteet sekä esiintyminen ja vuorovaikutustaidot vaikuttivat tuomariston. Tuotteella on kysyntää, ja siitä tuloksena on ollut merkittävä liikevaihto.

Paras palvelu
UISL NY, Varalan urheiluopisto, Tampere

’’Tarjoamme liikunta- ja urheilupalveluita soveltaville liikkuville.’’

Facebook
Instagram

Yritys on tunnistanut kasvavat markkinat ja lähtenyt kehittämään palveluaan sinne. Yhteiskunnallisesti merkittävä liikeidea teki vaikutuksen tuomaristoon. Yrityksen takana on tiimi, jolla on erilaista toisiaan täydentävää osaamista. Ostaminen on tehty helpoksi selkeillä hinnoittelumalleilla.

Finaaliin valittujen lisäksi tapahtumassa palkittiin NY-yrityksiä seuraavissa kategorioissa.

Paras messupiste: JemiDesign NY, WinNova, Pori

Paras myyntipuhe: Synttärisalonki AVA NY, Porin lyseon koulu, Pori

Parhaat NY-yritykset valitsi liike-elämän tuomaristo, jossa olivat mukana

Sanna Someristo, OP
Viljami Virta, Boordigolf
Heli Ruohonmäki, Porin 4H-yhdistys
Noora Finne, Satakunnan Kauppakamari
Jukka Hurrila, Länsivalmennus Oy / Satakunnan Yrittäjät
Kari Varis, Memor Oy / Porin Yrittäjät
Toivo Hursti, Bugman’s Best Oy

Mukana oli yli 120 nuorta näistä oppilaitoksista:

Ulvilan yhtenäiskoulu, Sataedu, Harjavallan Keskustan yläkoulu, Siikaisten yhtenäiskoulu, Porin lyseo, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Varalan urheiluopisto, Länsirannikon koulutus Oy WinNova ja Ulvilan lukio

EM-kisat kesällä Portugalissa

Suomen parhaat Vuosi yrittäjänä -ohjelman yritykset kokoontuvat jälleen ensi keväänä Uskalla Yrittää -finaaliin Helsinkiin, 22.-23.4.2020. Finaali on ohjelmien Suomen mestaruuskilpailu. Valtakunnan paras toisen asteen nuorten yritys edustaa heinäkuussa Suomea Nuori Yrittäjyys -yritysten EM-kilpailuissa Portugalissa, Cascaisissa.

Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana vuosittain n. 600 uutta yritystä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet tänä lukuvuonna kouluissaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Semifinaalit järjestetään yhteistyössä alueellisten YES-toimijoiden ja paikallisten oppilaitosten kanssa.

Porin semifinaalin järjesti Nuori Yrittäjyys ry.

Lisätietoja:
Nuori Yrittäjyys ry:n operatiivinen johtaja
Eemeli Alanne, 045-855 6345
eemeli@nuoriyrittajyys.fi

Linja-autoliitto, MaRa, PAM, SHKY, Suomen museoliitto ja Suomen Teatterit toivovat opetushallitukselta uutta ohjeistusta koulujen virkistyspäivien ja luokkaretkien järjestämiseen. Apulaisoikeusasiamiehen kouluretkiä koskevaa päätöstä on tulkittu monin paikoin liian ankarasti. Koulujen virkistyspäivät ja luokkaretket ovat edelleen sallittuja, kun varojen kerääminen niihin on vapaaehtoista ja niille voivat osallistua kaikki oppilaat siitä riippumatta, ovatko he maksaneet vai eivät.

Opetushallituksen tulisi päivittää ohjeistuksensa kunnille koulujen virkistyspäivien ja luokkaretkien järjestämisestä, esittävät Linja-autoliitto, MaRa, PAM, SHKY, Suomen museoliitto ja Suomen Teatterit. Järjestöt ovat toimittaneet opetusministeri Li Anderssonille ja opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinoselle vetoomuksen asiasta.

Apulaisoikeusasiamies teki syksyllä 2019 päätöksiä, joiden mukaan koulujen järjestämät virkistyspäivät ja luokkaretket ovat osa perusopetusta ja sen perusteella maksuttomia. Päätöksiä on tulkittu eri puolella Suomea eri tavalla ja myös liian ankarasti. Monet koulut ovat lopettaneet virkistyspäivien järjestämisen kokonaan.

Tällä on monia negatiivisia seurauksia. Suuri joukko oppilaiden vanhempia, oppilaita ja opettajia on ollut pettynyt siitä, ettei oppilaiden parissa erittäin suosittuja virkistyspäiviä enää järjestetä.

Kouluretkien pitämättä jättämisellä on suuria kielteisiä vaikutuksia myös yrityksille ja niiden työntekijöille. Negatiiviset vaikutukset tuntuvat niin retkikuljetuksista huolehtivien linja-autoyhtiöiden kuin retkikohteiden ja niiden oheispalvelujen tuottajien taloudessa ja toiminnassa. Retkien väheneminen pienentää myös työntekijöiden tuntimääriä.

Apulaisoikeusasiamiehen päätöksen jälkeen koulut ovat peruuttaneet jo varattuja virkistysretkiä. Esimerkiksi hiihtokeskuksissa vieraili niille tehdyn kyselyn mukaan viime vuonna 120 000 koululaista. Arvio tälle vuodelle on noin 20 000 koululaista. Samanlaisia vaikutuksia tulee keväällä, jos ja kun koulut peruuttavat luokkaretkiään ja muita retkiään. Negatiiviset vaikutukset kohdistuvat muun muassa huvipuistoihin, museoihin ja teattereihin.

Luokkaretket ja virkistyspäivät ovat erittäin suosittuja koululaisten keskuudessa. Ne ovat monelle lapselle ainutkertainen tilaisuus tutustua harrastukseen liikunnan ja kulttuurin parissa edullisempaan koululaisryhmille räätälöityyn hintaan. Kouluja pitäisi rohkaista järjestämään virkistyspäiviä ja luokkaretkiä apulaisoikeusasiamiehen päätökset huomioon ottaen. Kouluilla on suuri lasten ja nuorten tasa-arvoista ja tasavertaista liikunta- ja kulttuurikasvatusta tukeva merkitys.

Lisätietoja

Mika Mäkilä, toimitusjohtaja, 040 060 6750
Linja-autoliitto ry

Timo Lappi, toimitusjohtaja, 040 734 5549
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Annika Rönni-Sällinen, puheenjohtaja, 050 378 0270
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Harri Lindfors, toiminnanjohtaja, 050 540 9000
Suomen Hiihtokeskusyhdistys SHKY ry

Kimmo Levä, pääsihteeri, 040 166 2816
Suomen museoliitto ry

Tommi Saarikivi, toiminnanjohtaja, 040 153 1415
Suomen Teatterit ry

Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman Mahdottoman suu puu on lapsille suunnattu tietokirja, joka on laadittu yhdessä Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen kanssa. Uuden sarjan aloittava teos on seikkailutarina, jossa pohditaan äärettömyyttä matemaattisen ja filosofisen ajattelun kautta.

Kun Kuningatar käskee Kekomielen jäsenet tutkimusmatkalle, seikkailuun lähtee myös Riikkinen, pesän pienimmäinen. Yhdessä mittarimato Oukan kanssa se kohtaa ihmeitä, jotka saavat pään pyörälle ja vähän pelottavatkin.

Jukka Laajarinteen kirjoittama ja Mari Luoman kuvittama Mahdottoman suuri puu nivoo matemaattisen ja filosofisen pohdiskelun äärettömästä osaksi riemastuttavaa seikkailukertomusta. Luovaan ja itsenäiseen ajatteluun kannustavaa teosta on ideoitu yhdessä Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Tiedekasvatuskeskus vastaa tiedekasvatustoiminnasta Helsingin yliopistossa ja pyrkii toiminnallaan tukemaan oppimista ja innostamaan lapsia tieteen pariin.

Teos aloittaa myös Gaudeamus-kustantamon ja Tiedekasvatuskeskuksen lasten tiedekirjojen sarjan, jonka tavoitteena on tuoda tutkittua tietoa lasten ulottuville pirteässä, houkuttelevassa ja uteliaisuutta herättävässä muodossa ja tukemaan siten oppimista ja kiinnostusta tieteeseen.

Upeasti kuvitettu Mahdottoman suu puu on suunnattu 6–9-vuotiaille, mutta se tarjoaa ihmeteltävää ja pohdittavaa kaikenikäisille. Teos julkaistaan myös äänikirjana.

Jukka Laajarinne & Mari Luoma
Mahdottoman suu puu
Tarina äärettömästä
ISBN 9789523450585
Gaudeamus 2020

Tekijät

Jukka Laajarinne on vapaa kirjailija, joka on työskennellyt myös matemaattisten aineiden ja filosofian opettajana. Hänen teoksensa Madonluvut (2003) ja Isä vaihtaa vapaalle (2013) ovat olleet Finlandia Junior -palkintoehdokkaina.
jukka.laajarinne@gmail.com / p. 0409350383

Mari Luoma on kuvittaja, joka työskentelee toiminimellä MariLu Illustration.

Helsingin yliopiston tiedekasvatus tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille innostusta tieteiden opiskeluun ja harrastamiseen. Lisää tietoa löydät täältä.

Lisätietoa kirjasta Gaudeamuksen verkkosivuilta.

Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi

SeAMKissa on Suomen ammattikorkeakouluista parhaat oppimisympäristöt, opiskelun tukipalvelut ja opiskelijatyytyväisyys, selviää ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyn (AVOP) tuoreista tuloksista.

Lisäksi SeAMKin tutkinto-ohjelmat menestyvät hyvin valtakunnallisessa vertailussa. AMK-tutkinto-ohjelmista koko maan kärkeen sijoittuvat rakennustekniikan insinöörien ja restonomien (ravitsemispalvelut) tutkinto-ohjelmat.

Agrologien, automaatiotekniikan ja bio- ja elintarviketekniikan insinöörien sekä kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomien tutkinto-ohjelmat opiskelijoiden arviot nostivat vertailussa kakkossijalle. Kärjen tuntumassa ovat myös fysioterapeuttien, geronomien, sosionomien, konetekniikan insinöörien ja tradenomien (talous, hallinto, markkinointi) tutkinto-ohjelmat sijoittuen kolmannelle sijalle.

Aloittain tarkasteltuna SeAMK nousi ykköseksi tekniikan alan insinöörikoulutuksessa kaikkiaan 18 ammattikorkeakoulusta. Liiketalouden alalla SeAMK on kolmas kaikkiaan 20 ammattikorkeakoulusta.

Ylemmissä AMK-tutkinnoissa opiskelijoiden arviot nostivat kulttuurituotannon tutkinto-ohjelman vertailun ykköseksi. Sairaanhoitajien, sosionomien ja tradenomien tutkinto-ohjelmat sijoittuvat niin ikään loistavasti toiselle sijalle.

”Strategiamme mukaan tavoitteemme on olla paras korkeakoulu opiskelijalle, ja opiskelijoiden tyytyväisyys on sen keskeisin mittari. Pitkäjänteinen opetuksen ja toiminnan kehittäminen tuottaa tulosta. Valmistuneiden opiskelijoiden palaute on erittäin arvokasta ja kannustaa meitä kehittämään toimintaamme edelleen”, rehtori Tapio Varmola sanoo.

Yrittäjyysvalmiuksien tarjoaminen sekä opiskelijakunta SAMO saivat kiittävät arviot

Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyssä opiskelija arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta. Kyselyssä on kaikkiaan 98 kysymystä jaettuina eri osa-alueisiin.

Osa-alueet, joissa SeAMK on ykkönen – oppimisympäristöt, opiskelun tukipalvelut ja opiskelijatyytyväisyys – sisältävät useita yksittäisiä kysymyksiä.

Yksittäisissä kysymyksissä SeAMK sai merkittävät tulokset muun muassa yrittäjävalmiuksien tarjoamisessa, jonka opiskelijat arvioivat valtakunnallisen ykkössijan arvoisesti. Kyselyn mukaan valtakunnan kärkeä SeAMKissa on myös työelämän asiantuntijoiden hyödyntäminen korkeakoulun toiminnassa sekä opiskelijakunnan palvelut ja toiminta opiskelun tukena.

”Strategiamme visiossa ja arvoissa korostuu yrittäjähenkisyys. Juuri asetimme uudessa strategiassa tavoitteeksi, että saavutamme yrittäjyydessä ykkössijan ja nyt se jo tuli. Olemme todella tyytyväisiä tähän, mutta tulemme jatkamaan määrätietoisesti töitä jatkossakin yrittäjyyden eteen, että myös pidämme tämän ykköspaikan”, vararehtori Elina Varamäki toteaa.

Opiskelijakunnan toimintaa koskevassa kysymyksessä ykkössija on neljäs perättäinen.

”Opiskelijakunnan toiminta SeAMKissa on erittäin aktiivista ja näkyvää. Edunvalvonnan lisäksi vastaamme tutortoiminnasta ja tarjoamme monipuolisia liikuntapalveluja, opiskelijatapahtumia ja jäsenetuja. Kaiken keskiössä on opiskelija ja yhteisöllisyys. On hienoa, että toimintamme on koettu mielekkääksi ja opiskelua tukevaksi. Teemme jatkossakin kaikkemme, että SeAMK olisi paras korkeakoulu opiskelijalle!”, opiskelijakunta SAMOn toiminnanjohtaja Kimmo Niemi kommentoi.

Tietoa AVOP-kyselystä

AVOP-kyselymittaristo on syntynyt Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen opiskelijakuntien SAMOK ry:n, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yhteisenä hankkeena. Kyselymittariston käyttöönotosta ja sen kehittämisestä vastaa Arene ry.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä paikallisesti korkeakoulun oman toiminnan kehittämisessä että valtakunnallisesti koulutuksen ohjauksessa ja rahoituksessa. Kyselyn täyttävät kaikki ammattikorkeakouluista valmistuvat tutkinto-opiskelijat.

Tilastolähteenä on Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.

Lisätietoja (tavoitettavissa 5.3. klo 12 jälkeen):

Elina Varamäki
vararehtori, SeAMK
+358408305189
elina.varamaki@seamk.fi

Tapio Varmola
rehtori, SeAMK
+358408304100
tapio.varmola@seamk.fi

Lempäälän Virta-kampuksella järjestetään Tredun, Lempäälän lukion ja poliisin yhteistoimintaharjoitus iltapäivällä 5.3.2020. Virta-kampuksella toimivat mm. Lempäälän lukio ja Tredun Lempäälän toimipiste. Virta-kampuksen opiskelijat eivät osallistu harjoitukseen.

Virta-kampus

Erkki Hytönen

turvallisuuspäällikkö, Lempäälän lukio, rehtori

p. 050 383 9674

Merja Sarvala

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, toimipistepäällikkö

p. 040 806 4102

Julkaisuvapaa 5.3. klo 14.30.

Parlamentaarisen asepalveluksen tulevaisuutta pohtivan komitean työ on tänään käynnistynyt ja sen jäsenet nimetty. Puheenjohtajana toimii Ilkka Kanerva (kok) ja varapuheenjohtajana Joonas Könttä (kesk). Komitean muut jäsenet ovat Tuula Väätäinen (sdp), Jari Ronkainen (ps), Hanna Holopainen (vihr), Jari Myllykoski (vas), Eva Biaudet (rkp), Päivi Räsänen (kd) ja Harry Harkimo (LiikeNyt). Lisäksi jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Komiteaan kuuluu myös pysyvät virkamiesasiantuntijat ja sihteeristö.

Reserviläisliitto toivoo, että valmistelutyössä kuullaan laajasti maanpuolustusjärjestöjä ja niiden asiantuntemusta. Reserviläisliitto painottaa lisäksi, että komitean työ ja puolustusselonteon valmistelu kulkisivat käsi kädessä. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola huomauttaa, että pahin tilanne olisi, jos näitä molempia valmistellaan irrallaan toisistaan omissa poteroissaan.
 
- Tulevaisuudessa olemme isojen haasteiden edessä, kun ikäluokat pienenee. Syntyvyys on laskenut Suomessa vuoden 2010 yli 60 000 syntyneestä vuoden 2018 alle 48 000 syntyneeseen. Puolustuksen suunnittelussa on Suomessa aina pyritty pitkäjänteisyyteen. Alhaisen syntyvyyden mukanaan tuomiin ongelmiin tulisi miettiä ratkaisuvaihtoehtoja jo tulevassa puolustusselonteossa. Lisäksi tätä tulee käydä läpi myös komiteassa.

Suomella on tällä hetkellä erittäin toimiva ja poikkeuksellisen kustannustehokas puolustusratkaisu. Vajaan kolmen miljardin euron vuosibudjetilla ylläpidämme 280.000 hengen suuruisen sodan ajan joukkoa, johon kuuluu maa-, meri- ja ilmaelementti.

Reserviläisliitto korostaa, että nykyisenkaltaisen reservin ylläpito tulee olemaan tulevaisuudessa iso haaste. Nykyisin noin viidennes miehistä keskeyttää varusmiespalveluksen ja kaiken kaikkiaan noin kolmannes ikäryhmän miehistä ei suorita lainkaan asepalvelusta. Miehistä tällä hetkellä varusmiespalveluksen suorittaa enää noin 20 000. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Hakola korostaa, että palveluskriteereitä ja palveluksen sisältöä olisi nyt hyvä pohtia uudestaan, jotta saadaan mahdollisimman moni mies suorittamaan palveluksen loppuun.

- Alokasajan koulutusvaatimuksia tulisi tarkastella uudestaan. Tehtäväkohtaisilla kenttäkelpoisuusvaatimuksilla ja riittävillä tukitoimilla voidaan turvata se, ettei palvelus muodostu monelle ylivoimaiseksi ja, että nykyistä suurempi osuus ikäluokasta kykenee sen suorittamaan.

Lisätietoja antaa

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola, p. 050 350 8020, terhi.hakola@reservilaisliitto.fi
 

Raision Kauppakeskus Mylly keräsi 17 yritystä Suomen merkittävimmän nuorten yrittäjyyskilpailun Uskalla Yrittää –semifinaaliin. Nuoret kilpailivat pääsystä Helsingissä huhtikuussa järjestettävään finaaliin.

Yrittäjät esittelivät messuväelle tuotteitaan ja palveluitaan neljän tunnin ajan. Nerokkaat ja innovatiiviset liikeideat tekivät tuomaristoon vaikutuksen. Palkintojenjaossa tuomaristo paljasti valitsemansa neljä finaaliin etenevää yritystä.

Paras NY-yritys, perusaste
Sloard NY, Vaisaaren koulu, Raisio

”Valmistamme taitettavia leikkuulautoja, joiden saranat on printattu 3D-printterillä. Kun leikkuulaudalla on leikattu ruokaa, voi ruuan kaataa siististi paistinpannulle tai kulhoon taittamalla leikkuulautaa.”

Verkkosivut
Instagram

Tuomaristo vakuuttui hienosta ja innovatiivisesta tuotteesta sekä aktiivisesta myyntipisteestä. Tuotekehitys oli tapahtunut lukuvuoden aikana ja lopullinen tuote oli valmistunut ajoissa tapahtumaan.

Paras NY-yritys, toinen aste
Hypesell NY, Raseko, Raisio

”Myymme kenkiä ulkomaille StockX yritykseen.”

Yrityksellä on kova ammattitaitoa ja alan syvää osaamista vaativa liikeidea. Yrittäjien määrätietoinen asenne ja hyvä tarina idean takana vaikutti tuomariston.

Paras palvelu
ATK-Aaro NY, Nousiaisten lukio, Nousiainen

”ATK-Aaro auttaa henkilökohtaisesta erilaisissa tietotekniikan ongelmissa.”

Facebook

Sukupolvia yhdistävä toiminta ja tarpeellinen palvelu omalle kohderyhmälle. Hienosti toteutettu ja aktiivisesti edistetty myyntitoiminta oli jo tuonut tunnettuutta palvelulle ja tyytyväiset asiakkaat kertoivat palvelusta eteenpäin

Paras tuote
Tuil NY, Vaisaaren koulu, Raisio

”Uudistamme ja kierrätämme vanhoista kynttilöistä uusia.”

Verkkosivut

Ajankohtainen ja vastuullinen kirkon ylijäämäkynttiöistä tehty oma kynttilätuote oli uusiokäyttöä parhaimmillaan. Tuotteesta oli tehty tyylikäs kokonaisuus ja paketointi viimeisteli hyväntuotteen.

Finaaliin valittujen lisäksi tapahtumassa palkittiin NY-yrityksiä seuraavissa kategorioissa

• Paras messupiste: Tuil NY, Vaisaaren koulu, Raisio
• Paras myyntipuhe: Softy NY, Vistan koulu, Paimio

Parhaat NY-yritykset valitsi liike-elämän tuomaristo, jossa olivat mukana:

Babi Lyrintzis, OP
Laura Peltonen, Lyyti
Juha Kallio, Millitehdas Oy
Mikko Kervilä, Evli
Vilma Piiroinen, Cuitu
Antti Salmilahti, Sofokus
Toivo Hursti, Bugman’s Best Oy

Mukana oli 44 nuorta näistä oppilaitoksista:
Raseko, Vaisaaren koulu, Nousiaisten lukio, Syvälahden koulu ja Vistan koulu.

EM-kisat kesällä Portugalissa

Suomen parhaat Vuosi yrittäjänä -ohjelman yritykset kokoontuvat jälleen ensi keväänä Uskalla Yrittää -finaaliin Helsinkiin, 22.-23.4.2020. Finaali on ohjelmien Suomen mestaruuskilpailu. Valtakunnan paras toisen asteen nuorten yritys edustaa heinäkuussa Suomea Nuori Yrittäjyys -yritysten EM-kilpailuissa Portugalissa, Cascaisissa.

Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana vuosittain n. 600 uutta yritystä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet tänä lukuvuonna kouluissaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Semifinaalit järjestetään yhteistyössä alueellisten YES-toimijoiden ja paikallisten oppilaitosten kanssa.

Raision semifinaalin järjesti Nuori Yrittäjyys ry.

Lisätietoja:

Nuori Yrittäjyys ry:n operatiivinen johtaja
Eemeli Alanne, 045-855 6345
eemeli @ nuoriyrittajyys.fi