Isku has won the highly respected GESS Education Award for the best sustainable and ecological product. The GESS Education Awards gala was organized in Dubai, United Arab Emirates last night.

Isku was chosen as a finalist also in the category of best digital/AR/VR product.

GESS Education Awards is one of the most valued international awards in the education sector and the event was arranged for the fourth time. GESS Education Award is given to education sectors best actors and innovations.

“Winning the GESS Education Award is an honor to us. Sustainability is a global megatrend that is changing the world. We at Isku are making this megatrend come alive in our products and that is why winning in this category is highly valued at Isku”, says Arto Tiitinen, CEO of Isku.

Award for Best Sustainable and Ecological Product: Nook

The award for best sustainable/ecological product has been given to Isku for its novelty product Nook. It is a pedagogically versatile space-in-space learning solution with an emphasis on the concept of joyful learning. With the lightweight felt elements the students can quickly create a sound-absorbing and protective lightweight partitions, learning den, tunnel or even a spaceship.

Nook brings the circular economy mindset to life: the manufacturing material of Nook utilizes recycled PET plastic bottles. Nook has been designed by Petteri Häkkinen and its pedagogical design is by Elise Tarvainen.

“Nook is a unique example of an environmentally friendly product designed with learning in mind, and to cater the objectives of the curriculum. The innovative design of the product and its functionality increase the active involvement of students, and enable students to be designers of their learning spaces”, says Elise Tarvainen, Operations Director for Isku's International Business

More information
Arto Tiitinen, CEO, Isku, tel. +358 400 566 875, arto.tiitinen@isku.com
Elise Tarvainen, COO, International Business, Isku, +358 50 326 2913, elise.tarvainen@isku.com

Isku on voittanut arvostetun GESS Education Award -palkinnon parhaasta vastuullisesta ja ekologisesta tuotteesta. GESS Education Awards -palkintogaala järjestettiin eilen illalla Dubaissa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa.

Isku oli finalistien joukossa myös sarjassa, jossa valittiin paras digitaalinen/AR/VR-tuote.

GESS Education Awards -tapahtuma on arvostetuimpia koulutusalan kansainvälisiä palkintogaaloja ja se järjestettiin nyt neljännen kerran. GESS Education Award -tunnustuksella palkitaan alan parhaita toimijoita ja innovaatioita.

”On kunnia-asia voittaa GESS Education Award -palkinto. Vastuullisuus on globaali megatrendi, joka muuttaa maailmaa. Olemme vieneet tätä muutosta käytäntöön jo vuosien ajan, ja siksi arvostamme juuri tässä kategoriassa saadun tunnustuksen erityisen korkealle”, Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen sanoo.

Palkinto parhaasta vastuullisesta ja ekologisesta tuotteesta: Nook

Palkinto parhaasta vastuullisesta ja ekologisesta tuotteesta myönnettiin Iskulle Nook-tuotteesta. Nook on pedagogisesti monikäyttöinen ratkaisu. Kevyistä huopaelementeistä syntyy nopeasti ääntä vaimentava ja suojaisa oppimispesä, tunneli tai jopa avaruusalus.

Nook on vastuullisuutta tekoina: se on valmistettu materiaalista, joka koostuu 60-prosenttisesti PET-kierrätyspulloista. Nookin design on Petteri Häkkisen ja pedagoginen suunnittelu Elise Tarvaisen.

”Nook on ainutlaatuinen esimerkki ympäristöystävällisestä tuotteesta, joka on suunniteltu oppimisen ehdoilla ja opetussuunnitelman tavoitteita peilaten. Tuotteen innovatiivinen muotoilu ja sen toiminnallisuus lisää oppilaiden omaa aktiivista osallistumista oppimistilanteiden suunnittelussa”, Elise Tarvainen, Iskun kansainvälisen liiketoiminnan operatiivinen johtaja sanoo.

Lisätietoa
Arto Tiitinen, toimitusjohtaja, Isku, puh. +358 400 566 875, arto.tiitinen@isku.fi
Elise Tarvainen, operatiivinen johtaja, kansainvälinen liiketoiminta, Isku, puh. +358 50 326 2913, elise.tarvainen@isku.fi

HAMKista 28.2.2020 valmistuneet, jotka ovat antaneet luvan tietojen julkaisuun. 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Kulttuuriala     

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Artenomi (ylempi AMK)    

Hanna Marjatta Rantala, Hämeenlinna ( 14680 )

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala     

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)    

Aliina Karoliina Hakonen, Juupajoki ( 35540 )

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)    

Päivi-Johanna Holmberg, Tampere ( 33900 )

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)    

Minna Marketta Riekkola, Nokia ( 37130 )

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Terveydenhoitaja (ylempi AMK)    

Helmi Elina Salvola, Hämeenlinna ( 13100 )

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala     

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)    

Adamu Haruna, Tampere ( 33710 )

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)    

Outi Ilona Karilainen, Masku ( 21250 )

Ammattikorkeakoulututkinnot     

Kulttuuriala     

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)    

Laivi Koit, Nurmijärvi ( 01810 )

Niina Marjaana Rosell, Riihimäki ( 11130 )

Luonnonvara- ja ympäristöala     

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)    

Jere Johannes Hänninen, Vantaa ( 01400 )

Otto Juhani Tengman, Riihimäki ( 11120 )

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)    

Ira Katariina Ekholm, Hämeenlinna ( 13100 )

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)    

Eerik Heikki Kalevi Linjama, Nokia ( 37120 )

Martti Rikhard Toivanen, Hamina ( 49410 )

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)     

Ville Henrik Teppola, Oulu ( 90820 )

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala     

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)    

Emilia Heine Elisabet Enberg, Janakkala ( 14200 )

Melina Ulla Irmeli Lehtonen, Tampere ( 33540 )

Päivi Turunen, Espoo ( 02760 )

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)    

Marion Anniina Arvola, Hämeenlinna ( 13100 )

Emmi Irene Grönberg, Hämeenlinna ( 13500 )

Ella Mirjami Karvonen, Tampere ( 33540 )

Emmi Josefiina Pajunen, Tampere ( 33540 )

Mia Sinikka Josefiina Roivas, Hämeenlinna ( 13600 )

Terveydenhoitajakoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)    

Aino Linnea Aho, Hämeenlinna ( 13200 )

Johanna Henrietta Autonen, Tampere ( 33100 )

Julia Mirka Maria Jokinen, Janakkala ( 14200 )

Emilia Katariina Parkkinen, Hämeenlinna ( 13600 )

Pasi Janne Markus Piironen, Hämeenlinna ( 13100 )

Tekniikan ja liikenteen ala       

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)    

Ville Martti Mikael Hiltunen, Kerava ( 04200 )

Sara Bettina Honkaniemi, Nokia ( 37100 )

Anssi Eerikki Järvinen, Hämeenlinna ( 13500 )

Noora Emilia Mikkonen, Hämeenlinna ( 13500 )

Construction Engineering -koulutus, Insinööri (AMK)    

Amrit Chaulagain, Hämeenlinna ( 13100 )

Hoang Anh Tran, Vantaa ( 01640 )

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Insinööri (AMK)    

Anna Makarcheva, Tampere ( 33100 )

Xin Zhong, Valkeakoski ( 37630 )

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)    

Rene Tapani Lehtonen, Hämeenlinna ( 13100

Pyry Valtteri Luhtanen, Helsinki ( 00940

Airo Porro, Vihti ( 03400

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)    

Aleksi Heikki Kankaanpää, Lohja ( 08150 )

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)    

Samuel Severi Mäkilä, Turku ( 20250 )

Santeri Olavi Vähänen, Hämeenlinna ( 13100 )

Tietotekniikan koulutusohjelma, Insinööri (AMK)

Thomas Johannes Toivanen, Lempäälä ( 37500 )

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala     

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)    

Anniina Emilia Jokinen, Hämeenlinna ( 13500 )

Jenna Susanna Moilanen, Tampere ( 33500 )

Topi Tuomo Aukusti Salin, Tampere ( 33100 )

Saana Pauliina Salo, Riihimäki ( 11130 )

Tietojenkäsittelyn, koulutus Tradenomi (AMK)    

Pekka Matias Kaski, Janakkala ( 14200 )

Palvelualojen työnantajat Palta ry                                                                        
Kaupan liitto ry
Finanssiala ry

Palvelualojen yrityksissä vaaditaan korkeaa osaamistasoa. Kouluttamattomille on vain vähän työtä tarjolla edes palkkatuen avulla, selviää tuoreesta Palvelualojen osaajabarometrista. Palvelualojen työnantajat Palta, Kaupan liitto ja Finanssiala ry vaativat hallitukselta tehokkaampia työllisyystoimenpiteitä.

Palveluala kasvaa voimakkaasti, mutta pula osaavasta työvoimasta on suurin kasvun este. Sopivien työntekijöiden rekrytoiminen on vaikeaa useammalle kuin joka toiselle kasvavalle yritykselle ja noin 40 prosentille kaikista palvelualojen yrityksistä, ilmenee Paltan, Kaupan liiton ja Finanssiala ry:n teettämästä laajasta kyselytutkimuksesta.

Barometrissa selvitettiin​ yrityksissä koettuja rekrytointivaikeuksia, vaikeuksien syitä ja kohdentumista, arvioita nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista sekä oppilaitosyhteistyön tilaa eri koulutusasteilla.

Suurin syy yritysten rekrytointivaikeuksiin on se, ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa yritysten tarpeita. Sopivien osaajien löytämistä pitää vaikeana 60 prosenttia rekrytointivaikeuksia kokeneista yrityksistä. Seuraavaksi suurin syy on hakijoiden puute ylipäätään. Vaikeinta on löytää osaajia yritys- ja asiantuntijapalveluiden sekä hallinto- ja tukipalveluiden tehtäviin.

Palkkatuki ei ratkaise osaamisvajetta, panostuksia jatkuvaan oppimiseen

Kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä noin 70 prosenttia ilmoitti, että niillä on tarjota vähän tai erittäin vähän sellaisia töitä, joihin on mahdollista palkata ainoastaan peruskoulun käyneitä. Osaajabarometrin mukaan palkkatuki auttaisi ainoastaan kuutta prosenttia yrityksistä palkkaamaan kouluttamattoman.

– Myös palveluyrityksissä tarvitaan korkeaa osaamistasoa, eikä osaamisvajetta voida paikata palkkatuella. Siksi se ei ole ratkaisu työllisyyden nostoon palvelualoilla, joihin suurin osa uusista työpaikoista syntyy, sanoo Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.

Palvelualoilla on keskeinen rooli hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa. Selvityksen teettäneiden liittojen mukaan ratkaisu työllisyysasteen nostoon on työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen ja jatkuvaan oppimiseen panostaminen. Myös OECD suositteli maa-arviossaan viime viikolla Suomelle panostusta jatkuvaan oppimiseen.

– Työnhakijoille koulutustasosta riippumatta pitää tarjota nykyistä enemmän mahdollisuuksia kehittää osaamista, jonka kautta he voivat työllistyä. Tätä helpottaisi esimerkiksi digitaalinen alusta, joka tarjoaisi kullekin työntekijälle sopivaa täydennyskoulutusta, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Ulkomaalaistaustaisen työvoiman määrä kasvaa, kielitaidon puute esteenä

Kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä noin kolmannes arvioi ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytön kasvavan lähivuosina. Jo nyt 40 prosenttia vastaajista kertoo yrityksessä työskentelevän ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Selkeästi suurimpana rekrytoinnin esteenä on kielitaidon puute.

– Maahanmuuttajien kielikoulutusta on kehitettävä, jotta he oppivat nopeasti suomen tai ruotsin kielen alkeet. Työntekijän kielitaidon puute aiheuttaa kustannuksia, kun kaikki työturvallisuusohjeet ja muut materiaalit on käännettävä ja lisäksi huolehdittava oikeankielisestä perehdytyksestä, toimitusjohtaja Mari Kiviniemi Kaupan liitosta kommentoi. ­­­

Palvelualojen osaajabarometrin toteutti Paltan, Kaupan liiton ja Finanssiala ry:n toimeksiannosta Innolink syksyllä 2019. Kyselytutkimukseen vastasi yrityspäättäjiä 1028 palvelualojen yrityksestä.

Palvelualojen ratkaisuehdotukset työllisyysasteen nostoon

Palvelualojen rooli hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa on merkittävä. Edellisellä hallituskaudella yksityisille palvelualoille syntyi 62 000 uutta työpaikkaa. Yksityiset palvelut työllistävät 1,3 miljoonaa ihmistä Suomessa, mikä on kaksi kolmasosaa koko yksityisestä sektorista. Tällä hetkellä avoimena olevista työpaikoista 72 prosenttia on palvelualoilla.

Palta, Kaupan liitto ja Finanssiala esittävät seitsemän ratkaisuehdotusta, joilla saadaan palvelualojen työllistämispotentiaali tehokkaammin käyttöön.

1.     Hallituksen palkkatukeen suunnittelemaa lisärahoitusta on ohjattava ennemmin osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. 

2.     Palkkatukijärjestelmää on tehostettava, jotta se kohdentuisi sitä eniten tarvitseville. Yritysten velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille pitäisi poistaa tilanteissa, joissa vaikeasti työllistettävä työllistetään palkkatuella. Tuen saamisen edellytyksissä työnantajakohtaisuudesta tulee siirtyä toimipaikkakohtaisuuteen. ​

3.     Jatkuvaa oppimista on tuettava julkisella digitaalisella alustalla, joka kokoaa jokaisen työkokemuksen, koulutuksen ja osaamisen yhteen ja ehdottaa täydennyskoulutusta sekä avoimia työpaikkoja. ​

4.     Yritysten ja oppilaitosten yhteistyölle on luotava taloudelliset kannusteet. Rahoitusohjauksella tulee luoda tehokkaampia kannusteita työelämälähtöisen jatkuvan oppimisen lisäämiseksi oppilaitoksissa. 

5.     Maahanmuuttajien kielikoulutusta on lisättävä, jotta he oppivat nopeasti suomen tai ruotsin kielen alkeet. Siten palvelualat pystyvät työllistämään jatkossa yhä enemmän.

6.     Koulutuskorvausten maksaminen pitää mahdollistaa myös silloin, kun tehdään ei-työsopimussuhteinen koulutussopimus työnhakijan kanssa. Siten voidaan madaltaa kynnystä tarjota oppimismahdollisuutta myös heikommalla kielitaidolla. ​

7.     Työelämälähtöisyyttä ja tiettyjä perusosaamisia, kuten itsensä kehittämistä, tulee opettaa yhä varhaisemmassa vaiheessa. Koulutusjärjestelmällämme on suuri rooli, jotta jokaisella työmarkkinoille tulevalla on riittävät perustaidot sekä kyvyt jatkuvaan oppimiseen. ​

Lisätietoja kyselytutkimuksesta:

Johtaja Matti Paavonen, Innolink
matti.paavonen@innolink.fi, puh. 050 534 2506

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. +358 40 152 0073, tuomas.aarto@palta.fi

Toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Kaupan liitto, puh. +358 50 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi.

Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Finanssiala ry, puh. +358 20 793 4210, piia-noora.kauppi@finanssiala.fi 

Selvitäksemme pahenevasta työvoimapulasta ja esimerkiksi lähihoitajamitoituksen asettamista koulutusmäärien lisäystarpeista, tarvitsemme työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien laajaa koulutusta työvoimapula-aloille. Lisäksi tarvitsemme merkittävää työperäistä maahanmuuttoa.    

Tänä keväänä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa on tarjolla 80620 aloituspaikkaa, joista hieman yli puolet ammatilliseen koulutukseen.  Paikkoja on lähes 23 000 enemmän kuin peruskoulun päättäviä. Jokainen koulutuksen järjestäjä ilmoittaa Opintopolku.fi-palveluun haussa olevat opiskelupaikat.  

Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksen päättäville ja ilman tutkintoa oleville hakijoille. Koulutustakuun mukaisesti aloituspaikkoja on varattu riittävästi, jotta kaikkien peruskoulun päättävien on mahdollista jatkaa opintojaan. 

Koulutus työllisyyden kohtaanto-ongelman ratkaisijana 

Hallituksen suunnittelema hoitajamitoitus edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan 5000 uutta lähihoitajaopiskelijaa.

Vuonna 2018 lähihoitajaksi opiskeli noin 39500 eli noin 12 prosenttia kaikista ammatillisen opiskelijoista. Hoitoala ei ole kuitenkaan ainoa toimiala, joka kärsii työvoimapulasta. 

- Jos lähihoitajaksi opiskelevien määrän suhteuttaa ammatillisen koulutuksen aloittaviin nuoriin, opiskelisi noin joka kolmas opiskelija lähihoitajaksi, toteaa AMKEn asiantuntija Saku Lehtinen.   

Teknologiateollisuus ry on arvioinut vuonna 2018 osaajatarveselvityksessään, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden määrä tulisi yli kaksinkertaistaa, jotta alan työvoimatarpeeseen voitaisiin vastata.  

Kun pienentyneet ikäluokat päättävät peruskoulun, haastaa kilpailu eri alojen vetovoimasta koko yhteiskuntarakenteen. Vuonna 2019 peruskoulun päättävästä ikäluokasta jo 58 prosenttia suuntaa lukioon, pääkaupunkiseudulla jopa kolme neljästä. Ammatillisen koulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä yhteishaussa on laskenut vuosina 2014–19 jo yli neljänneksen.  

Jatkuva haku on nykyisin pääväylä 

Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista tulee jatkuvan haun kautta. Yhteishaun kautta ammattiopinnot aloittaa vain alle kolmannes uusista opiskelijoista. Suomen työmarkkinoiden keskeisimmät haasteet ovat työvoimapula-alojen vetovoima sekä alueellinen ja osaamiseen perustuva kohtaanto.  

Vetovoiman ja osaamiskohtaannon yhteensovittaminen on monimutkainen ongelma, jonka ratkaisuja voi löytää vain koulutuksen ja työelämän toimijoiden yhteistyöllä, tiivistää Lehtinen. 

Alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön lisäksi työvoiman riittävyys edellyttää pitkäjänteisesti työtä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. 

Väylät auki 

AMKE ry järjestää tänäkin vuonna Väylät auki -vetovoimakampanjan, jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat omasta työurastaan ja ammatillisen koulutuksen merkityksestä. Kampanjan tavoitteena on pitkäjänteinen työ ammatillisen koulutuksen vetovoiman eteen. 

Kampanjasivusto: https://www.vaylatauki.fi/ 

Yhteishaku jatkuu 10.3. asti. Valmentavaan koulutukseen hakuaika on 19.5-21.7. ja vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään 11.3.-1.4. 

Arviolta noin 20 000 nuorta saa tänäkin vuonna kesätyötä teknologiateollisuuden yrityksissä. Tarjolla on monipuolisia ja kiinnostavia töitä, joissa nuoret pääsevät näyttämään ja kartuttamaan osaamistaan. Vielä kannattaa kysellä työpaikkoja, vaikka joihinkin yrityksiin haku on jo päättynyt. Työpaikkoja on tarjolla ympäri Suomen.

– Kesätyö ja harjoittelu ovat nuorille ykkösjuttu: osaaminen karttuu, omat tavoitteet kirkastuvat ja työelämän pelisäännöt tulevat tutuiksi. Yrityksillä puolestaan on mahdollisuus näyttää, että ne ovat kiinnostava vaihtoehto myös tulevaisuuden työpaikaksi. Nuorten näkemykset ja kokemukset ovat erittäin arvokkaita, tähdentää koulutusjohtaja Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä.

Alan kesätyö- ja harjoittelupaikkoja löytyy myös Teknologiateollisuuden Kesätyöt 2020 -sivustolta. Sieltä saa erinomaisen kuvan tarjolla olevista töistä ja pääsee tutustumaan nuorten uratarinoihin heidän itsensä kertomana.

– Nuorten palkkaaminen on yrityksille paras satsaus tulevaisuuteen. Kannustamme yrityksiä palkkaamaan myös kansainvälisiä opiskelijoita, koska sillä tavoin heidät sitoutetaan pysymään Suomessa valmistumisen jälkeenkin, Pöntynen sanoo. 

Koululaisilla on mahdollisuus kurkistaa teknologia-alaan myös Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelman kautta. Se on etenkin peruskoulun yläluokkalaisille, kymppiluokkalaisille ja lukiolaisille suunnattu ohjelma, joka mahdollistaa kahden viikon työharjoittelun.

Lisätiedot:
Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 130 6113

Muissa Pohjoismaissa perusopetusta valvotaan tarkasti, mutta Suomessa koulujen viranomaisvalvonnassa on haasteita.

­– Tilanne Suomessa on hyvin erilainen kuin muissa Pohjoismaissa. Valvonta painottuu etenkin huoltajien ja lasten omaan toimintaan epäkohtien ilmentyessä, ei niinkään systemaattisiin viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin ja viranomaislähtöiseen valvontaan, sanoo Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä.

Mäntylä ryhtyykin tutkimaan aihetta yhdessä Itä-Suomen yliopiston professori Suvianna Hakalehdon ja Uppsalan yliopiston professori Lotta Lerwallin kanssa. Hankkeessa työskentelee myös projektitutkija Ville Karjalainen. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on myöntänyt kaksivuotiselle tutkimushankkeelle 80 000 euron rahoituksen.

Hankkeessa tullaan analysoimaan suomalaisen perusopetusjärjestelmän valvontaa ja sen kehittämistarpeita, heikkouksia ja etuja. Pohjoismaisella vertailulla on tarkoitus etsiä toimivia vaihtoehtoja ja ideoita kotimaisen järjestelmän kehittämiseksi.

– Aiemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että huoltajat eivät uskalla käyttää oikeusturvakeinoja kuten kannella Aluehallintovirastoon, koska pelkäävät lapsen joutuvan sen jälkeen huonoon valoon koulussaan, sanoo Mäntylä.

Mäntylän mukaan eniten kannellaan muun muassa kiusaamiseen puuttumisesta, uskonnonvapausasioista sekä tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetusjärjestelyihin liittyvistä kysymyksistä.  Valituksia tuomioistuimiin tehdään esimerkiksi koulukuljetuksista.

­­– Tärkeitä kysymyksiä ovat myös, mitä esimerkiksi tuomioistuimen päätöksestä seuraa tai mitä kunnassa tehdään kanteluratkaisun jälkeen. Kun systemaattista valvontaa ei ole, esille on tullut, että kunnat eivät välttämättä tee mitään. Eli linja ei muutu, vaikka esimerkiksi AVI olisi kanteluratkaisussaan ohjannut opetuksen järjestäjää lainmukaiseen toimintatapaan, Mäntylä korostaa.

• Lisätietoa Perusopetuksen valvonta ja nykytilan kehittämisen haasteet pohjoismaisessa kontekstissa -hankkeesta: https://bit.ly/3c4TfY8

Kuvateksti: Perusopetuksen epäkohtien valvonta on Suomessa paljolti vanhempien ja lasten itsensä vastuulla. Systemaattista viranomaisvalvontaa ei ole, sanoo uutta tutkimusta aiheesta tekevä Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä. (painokelpoisia kuvia linkkeinä alla)

Lisätiedot

Niina Mäntylä, julkisoikeuden apulaisprofessori, Vaasan yliopisto, puh. 029 4498391, niina.mantyla(at)univaasa.fi

Turun lukioiden opiskelijat viihtyvät opinnoissaan mainiosti ja ryhmähenki on hyvä tuoreimman tutkimuksen mukaan. Lukion hyvinvointikysely toteutettiin kaikissa Turun kaupungin suomen- ja ruotsinkielisissä lukioissa tammikuussa 2020. Kyselyyn osallistui yli 2200 lukiolaista, reilut 100 opettajaa ja ensimmäistä kertaa myös noin 650 huoltajaa.

Lukioissa on hyvä ilmapiiri ja toimintatavat

Lukioiden opiskelijat ja huoltajat kokivat, että lukioissa on hyvä ilmapiiri. Vastaajien mielestä hyvää ilmapiiriä tukee opettajien ystävällisyys sekä opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu. Opiskelijat tunsivat saavansa kannustusta, tukea ja arvostusta opiskelulle niin koulussa kuin kotonakin. Reilu kohtelu heijastuu myös huoltajille saakka, sillä hekin kokivat, että henkilökunta kohtelee lukiolaisia tasapuolisesti. Yhteistyö opettajakunnan kanssa koettiin sujuvaksi ja vastaajien mukaan opiskelua tuetaan riittävästi. Tuloksista ilmeni, että opiskelijoiden keskinäinen ryhmätyöskentely sujuu hyvin ja toisia autetaan pulmatilanteissa. Positiivista on, että kiusaamista esiintyy lukioissa vähän. Kyselyn mukaan vain 2 % opiskelijoista koki tulleensa kiusatuksi kuluneen 2019-2020 lukuvuoden aikana.

Opiskelijat olivat enimmäkseen tyytyväisiä työjärjestykseen ja toimintatapoihin. Opiskelutiloihin kaivattiin monipuolisuutta, ja opiskelijat toivoivat käyttöönsä enemmän rauhallisia työtiloja sekä meluttomia luokkia. Vastausten perusteella tilanne on tosin hieman parantunut edellisen hyvinvointikyselyn jälkeen.

Eniten kehitettävää lukiolaisten mielestä on vaihtelevien työtapojen käytössä oppitunneilla sekä oman osaamisen näyttämisessä monipuolisilla tavoilla. Opiskelijat toivoivat opettajilta lisähuomiota silloin, kun he eivät hallitse käsiteltävää asiaa.

Opiskelijat uskovat tulevaisuuteen stressistä huolimatta

Opiskelijat kokivat, että he tuntevat omat vahvuutensa ja heikkoutensa opinnoissa. Opiskeluun liittyvä työmäärä on kuitenkin monen lukiolaisen ja huoltajan mielestä liian suuri. Yli puolet lukiolaisista kokivat olleensa stressaantuneita todella usein tai melko usein kuluvan lukuvuoden aikana. Stressistä huolimatta lähes 90% opiskelijoista tunsi selviytyvänsä lukio-opinnoistaan melko varmasti, ja sekä opiskelijat että huoltajat näkevät tulevaisuuden valoisana.

Tuloksia hyödynnetään lukioiden kehittämisessä

Kyselyn tuloksia käsitellään yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Palautteen avulla Turun kaupungin lukioita kehitetään entistäkin toimivammiksi opiskelu- ja työpaikoiksi. Lukiolaisten paineet otetaan vakavasti huomioon, ja esimerkiksi ensi lukuvuodeksi palkataan yksi erityisopettaja lisää. Tulevassa opetussuunnitelmassa yritetään lisäksi löytää keinoja opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, jotta opiskelijat ja henkilökunta voivat yhä paremmin.

Lisätietoja:

Suomenkieliset lukiot:
Palvelualuejohtaja Esko Heikkonen,
esko.heikkonen@turku.fi,
P. 044 907 2037

Ruotsinkielinen lukio:
Rehtori Marianne Pärnänen,
marianne.parnanen@turku.fi,
P. 040 171 3889

******

Välbefinnandeenkät för gymnasiet 2020: De studerande trivs i Åbogymnasierna och med studierna

Enligt den nyaste enkäten trivs de studerande i Åbogymnasierna utmärkt i sina studier och upplever att gruppandan är god. Gymnasiets välbefinnandeenkät genomfördes i alla Åbo stads finsk- och svenskspråkiga gymnasier i januari 2020. I enkäten deltog över 2200 gymnasiestuderande, drygt 100 lärare och för första gången även ca 650 vårdnadshavare.

God atmosfär och goda verksamhetssätt i Åbogymnasierna

De studerande och vårdnadshavarna upplever att atmosfären i gymnasierna är god. Enligt deltagarna i enkäten stödjer lärarnas vänlighet och likvärdiga behandling av de studerande en god atmosfär. De studerande känner att de får uppmuntran, stöd och att deras studier uppskattas både i skolan och hemmet. Den rättvisa behandlingen speglas även ända till vårdnadshavarna eftersom de också upplevde att personalen behandlar de studerande jämlikt. Samarbetet med lärarkåren upplevdes som smidigt och enligt deltagarna i enkäten stöds studierna tillräckligt. Från resultaten framgick att grupparbetet fungerar väl och de studerande hjälper varandra i problemsituationer. Positivt är att det inte förekommer mycket mobbning i gymnasierna. Enligt enkäten upplevde endast 2 % av de studerande att de blivit mobbade under det gångna läsåret 2019–2020.

De studerande var för det mesta nöjda med arbetsordningen och förfaringssätten. De studerande önskade att studieutrymmena skulle vara mer mångsidiga och de skulle få tillgång till fler lugna arbetsutrymmen och bullerfria klassrum. På basis av svaren har situationen förbättrats lite sedan den senaste välbefinnandeenkäten.

Det viktigaste utvecklingsområdet enligt de studerande är användningen av varierande arbetssätt under lektionerna samt mångsidigt visande av sitt kunnande. De studerande önskade extra uppmärksamhet av lärarna då de hade problem med det stoff som behandlades.

Stark framtidstro bland de studerande trots stress

De studerande upplever att de kände sina styrkor och svagheter i studierna. Arbetsbördan som anknyter sig till studierna är dock för stor enligt många gymnasiestuderande och vårdnadshavare. Över hälften av de studerande upplever att de varit stressade väldigt ofta eller ganska ofta under det gångna läsåret. Oavsett stressen upplever nästan 90 % av de studerande att de ganska bra kan hantera och klara av gymnasiestudierna och både de studerande och vårdnadshavarna ser ljust på framtiden.

Resultaten används i utvecklingen av gymnasierna

Enkätens resultat behandlas tillsammans med personalen och de studerande. Med hjälp av responsen utvecklas Åbo stads gymnasier så att de blir allt mer fungerande studie- och arbetsplatser. Den press och belastning som de gymnasiestuderande upplever tas på allvar och åtgärdas t.ex. genom att det till början av nästa läsår anställs en till speciallärare. I den blivande läroplanen försöker man därtill hitta metoder för att öka de studerandes välbefinnande så att de studerande och personalen kan må allt bättre.

Mer information:

Finskspråkiga gymnasier:
Direktör för serviceområdet Esko Heikkonen,
esko.heikkonen@turku.fi,
Tfn 044 907 2037

Det svenskspråkiga gymnasiet:
Rektor Marianne Pärnänen,
marianne.parnanen@turku.fi,
Tfn 040 171 3889

”Pelolla johtaminen on perseestä” -näytelmä tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen ja tuo pelolla johtamisen eri tapoja teatterin lavalle hauskalla mutta puhuttelevalla tavalla. 

Oulun teatterin lavalla nähdään 13.3.2020 Pelolla johtaminen on perseestä -näytelmä, jossa päänäyttelijöinä ovat Mikko Kivinen, Satu Silvo ja Hannu Kahakorpi. 

Näytelmä tuo naurulihaksia kutkuttamalla esiin erilaisia työelämän aitoja tapahtumia, jotka näyttävät pelolla johtamisen monimuotoisuuden. Huutavat johtajat tai vihaiset valmentajat pääsevät helposti otsikoihin, mutta pelolla johtamisen ilmentymiä ovat myös puuttumattomuus asioihin, tiedon panttaaminen tai epäselvät tavoitteet. Näytelmässä nähdään veritulppajohtaja, parvekejohtaja, etusormijohtaja, kirkkovenejohtaja, tuuliviirijohtaja sekä vampyyri työyhteisössä. Näytelmässä nähdään myös, mitä pelolla johtaminen aiheuttaa ja miten eri työpaikoissa pelolla johtamista kohtaavan Railin käy. 

Teatterinäytelmän käsikirjoittaja ja kirjailija Maarika Maury toimii myös työelämän valmentajana ja tutkijana. ”On muistettava, että pelolla johtamista tekevät muutkin kuin johtajat, sitä voi tehdä työntekijä toiselle tai työntekijä voi piinata pomoa.  Pelolla johtamista tapahtuu myös kodeissa, seurakunnissa ja urheiluelämässä”, muistuttaa Maury.

"Pelolla johtaminen tulee kalliiksi", Maury muistuttaa. "Työyhteisö toimii alle potentiaalinsa, jos sitä johdetaan pelolla. Muistetaan inhimillisyys, erilaisuus, vuorovaikutustaidot ja katsotaan välillä asioita toisen näkökulmasta", kiteyttää Maury.

”Näytelmän avulla kannustetaan nostamaan kissa pöydälle, herättämään keskustelua aiheesta ja kitkemään työyhteisön haasteellisia johtamistapoja, ja huomaamaan, ettei se suinkaan ole vain otsikoiden kauhujohtajien etuoikeus", kertoo myös näyttämöllä nähtävä Maury.                              

Uutena näyttelijänä ohjelmassa on näytteljä Satu Silvo. Satu Silvo on nimekäs suomalainen näyttelijä, jonka taiteellinen ura on ollut laaja. Silvo hallitsee sekä komiikan että draaman. Näyttelemisen ohella Silvo toimii ravintolayrittäjänä juuri uudistuvassa Silvoplessä. 

”Päätös lähteä mukaan oli helppo”, kertoo Satu Silvo. "On hienoa olla mukana hauskassa, sekä aiheeltaan todella tärkeässä ja ajankohtaisessa teatteriesityksessä. Toivon, että esityksen myötä saadaan myös asioita oikeasti muuttumaan”, kertoo Satu Silvo. 

”Näyttelen näytelmässä sekä v-mäistä naisjohtajaa, mutta myös sitä positiivista työntekijää, joka joutuu silmätikuksi, kertoo Satu Silvo. Näytelmä naurattaa ja koskettaa, mutta myös herättää ajattelemaan.”

Näytelmä perustuu Pelolla johtaminen on perseestä -kirjaan, jonka ovat kirjoittaneet valmennusyritys Kissconsulting Oy:n johtoryhmäläiset Maarika Maury, Jaana Tuomila ja Tuomo Meretniemi. Kirjan ja näytelmän tarinat ovat tosielämän tarinoita.

Pelolla johtaminen on perseestä -vierailuesitys Oulun teatterissa perjantaina 13.3. klo 19 suurella näyttämöllä.

Lisätietoja

Maarika Maury p. 050 5900 412,  maarika@kissconsulting.fi

Vaasan yliopiston henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty 1.3.2020 alkaen hallintotieteiden maisteri Elina Kaunismäki, 44. Hän vastaa henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittämisestä sekä henkilöstöprosessien johtamisesta.

Kaunismäellä on monipuolinen kokemus eri organisaatioiden henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja johtotehtävistä. Hän on toiminut vuodesta 2012 yliopiston henkilöstöpäällikkönä, ja työskennellyt aiemmin mm. Pohjanmaan TE-toimistossa sekä Wärtsilässä.

– Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sitoutumisen vahvistaminen ovat yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Elina Kaunismäki on osoittanut osaamisensa jo henkilöstöpäällikkönä toimiessaan, ja tuntee yhteisömme erinomaisesti. Nyt hän pääsee johtoryhmän jäsenenä kehittämään toimintoa entistä laaja-alaisemmin, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Lisätiedot:

Rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto puh. 029 449 8291, sähköposti: jari.kuusisto@univaasa.fi
Henkilöstöjohtaja Elina Kaunismäki, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8072, sähköposti: elina.kaunismaki@univaasa.fi

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkosto, YES-verkosto palkitsee vuosittain yrittäjän tai työelämän asiantuntijan, joka on toiminut vapaaehtoisena YES Kummina kouluyhteistyössä. Tänä vuonna vuoden YES Kummi -tunnustuksen sai kaarinalainen yrittäjä Reetta Viinanen.

Valtakunnallinen Vuoden YES Kummi -tunnustus myönnetään henkilölle, joka omaa myönteisen ja aktiivisen asenteen yrittäjyyskasvatukseen, edistää koulu-yritysyhteistyötä ja opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämätietoutta sekä lisää kokemuksellaan ja esimerkillään nuorten yrittäjyys- ja työelämätuntemusta.

Tänä vuonna Vuoden YES Kummina palkittiin yrittäjä, viestintä- ja voimavaravalmentaja Reetta Viinanen. Viinanen perusti oman Rohkeushyppy -yrityksensä vuonna 2017, ja seuraavana vuonna hän aloitti myös YES Kummina toimimisen.

– Reetta Viinanen on aina lähtenyt innokkaasti ja ennakkoluulottomasti mukaan, kun häntä on pyydetty kouluyhteistyöhön. Hän osaa puhua työelämästä ja tulevaisuudesta rohkaisevasti ja kannustavasti, ja näyttää upeaa esimerkkiä nuorille omalla yrittäjätarinallaan. Reetta on osallistunut myös opettajankoulutuksiimme ja näin edistänyt myös opettajien yrittäjyys- ja työelämäosaamista. Reetta on aina kiinnostunut uusista toimintamalleista ja koulujen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämisestä, kiittää YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio.

Tuore Vuoden YES Kummi uskoo, että yrittäjämäinen työnteko ja yrittäjämäiset ominaisuudet ovat ihan jokaiselle tärkeitä taitoja, vaikka ei päätyisikään itse yrittäjäksi.

– Minulle on todella merkityksellistä, että voin jollain tavalla auttaa ja tsempata nuoria. Itse puhun nuorille rohkeudesta, sillä monesti meitä ihmisiä jarruttaa ajatukset, kuten ”en pysty, en osaa, en uskalla kokeilla”. Korostan myös, että elämä ei useinkaan mene niin, että nuorena päättää mitä tahtoo isona tehdä ja sitten se tapahtuu. Asiat muuttuvat matkan varrella, ja tärkeintä on, että pääsee tutkimaan ja kokeilemaan eri vaihtoehtoja sekä luottaa rohkeasti itseensä ja elämään, Reetta Viinanen kertoo.

Vuoden YES Kummi palkittiin maanantaina 2. maaliskuuta Turussa. Valtakunnallisen YES-verkoston toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen tahtoo kiittää kaikkia YES Kummeja heidän antamastaan tärkeästä panoksesta

– Työelämän muutos ja kehitys kohti jatkuvaa oppimista tarkoittaa sitä, osaamisen vahvistamiseen tarvitaan ja kaikkien panosta. Oppimista tapahtuu paljon perinteisen koulutuksen ulkopuolella, mikä vaatii myös oppilaitoksilta lisääntyvää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Reetta Viinanen ja muut YES Kummit tekevät arvokasta työtä lasten, nuorten ja opetushenkilöstön työelämä- ja yrittäjyystuntemuksen lisäämisessä, Lehtonen sanoo.

Valokuvat: kuvissa vasemmalta YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, Reetta Viinanen ja YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio.

Lisätiedot:

Viestintä- ja voimavaravalmentaja Reetta Viinanen, 040 455 3560, reetta@rohkeushyppy.fi

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio, 050 358 8409, johanna.vainio@yrittajat.fi

Reetta Viinanen YES Kummit -videosarjassa: https://www.youtube.com/watch?v=qvQMFudsNXI

YES-kummiportaali: http://yeskummit.fi

YES-verkoston nettisivut: http://yesverkosto.fi

SeAMK tarjoaa ainutlaatuisen laajan opintokokonaisuuden ravitsemispalveluiden alalla avoimina ammattikorkeakouluopintoina. Laajuudeltaan 24 opintopisteen Ravitsemusosaaja-kokonaisuus vastaa tutkittuun tietoon pohjautuen moneen ajankohtaiseen ja keskustelua herättävään kysymykseen.

Kokonaisuudessa pureudutaan ruoan ja ravitsemuksen peruskysymyksiin. Perusasioiden hallinnan jälkeen syvennytään erityisruokavalioihin, niiden toteuttamiseen, ruokapalveluiden ravitsemuslaadun kehittämiseen ympäristönäkökulmat huomioiden, ravitsemuksesta viestimiseen ja ravitsemuskasvatukseen. Kokonaisuudesta on mahdollista suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja.

Koulutus soveltuu ravitsemuksesta ja ravitsemisalasta kiinnostuneille sekä ravitsemisalalla jo toimiville. Se antaa muun muassa välineitä kehittää ruokapalveluja entistä asiakaslähtöisemmiksi palvelukokonaisuuksiksi. Tietoa ja tehtäviä voi soveltaa esimerkiksi omasta työstä nouseviin kysymyksiin.

”Ruokapalveluiden ammattilaiset ovat avainasemassa suomalaisten hyvän ravitsemuksen edistäjinä. Koulutuskokonaisuus antaa eväitä hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen ja edistämiseen niin ammattikeittiöissä kuin omassa arjessa”, koulutuspäällikkö Eija Putula-Hautala kertoo.

Opetus toteutetaan monimuoto-opintoina – pääosin verkko-opintojaksoina ja osittain lähiopetuksena. Kokonaisuus alkaa keväällä 2020 ja kestää vuoden.

Opintokokonaisuuteen ilmoittaudutaan viimeistään 15.4.2020. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislomake löytyvät sivulta https://www.seamk.fi/ravitsemusosaaja/

Nuoret ovat halunneet madaltaa avun pyytämisen kynnystä muistuttamalla, että jokainen meistä tarvitsee joskus muiden tukea. Nuoret keräsivät aitoja tarinoita avun hakemisesta ja tuottivat niistä koskettavia mobiilivideoita. Kärsitpä taloudellisista vaikeuksista, arjen ongelmista, riippuvuuksista, mielenterveyden haasteista tai mistä tahansa, avun hakemista ei tarvitse koskaan hävetä!

Kampanja on osa Tampereen Nuorten arki haltuun -hanketta ja sen tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta sekä normalisoida avun hakemista. Sen on ideoinut ja toteuttanut joukko pirkanmaalaisia nuoria yhdessä Tampereen Ohjaamon ja Nuorten arki haltuun -hankkeen kanssa vuonna 2019. Kampanja sisältää kuusi lyhyttä älypuhelimilla kuvattua videota.

- Tarjosimme nuorille mahdollisuuden ideoida ja toteuttaa itsensä näköinen kampanja ja nuoret tekivät aivan uskomatonta jälkeä! Kantavana ajatuksena oli, että nuoret toteuttavat ja minä mahdollistan sekä tuen tarvittaessa. Vaikka eipä siitä apukuskin paikalta paljoa tarvinnut huudella, kun oli osaavia ja rohkeita tyyppejä kuskin penkillä. Paras mahdollinen kiitos itselleni oli se, kun eräs nuorista totesi, että tekeminen oli inspiroivaa ja antoi hirveästi sisältöä elämään, kertoo nuoria ohjannut Petteri Ruotsalainen.

Videoita julkaistaan 2.–18.3.2020 maanantaisin ja keskiviikkoisin Ohjaamojen sosiaalisen median kanavissa. Seuraa Ohjaamoja somessa ja osallistu kampanjaan itse jakamalla oma tarinasi hashtagilla #apuonkaikille.

Katso ensimmäinen video täältä ja seuraa koko kampanjaa somessa hashtagilla #apuonkaikille.

Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaille tarkoitettuja palvelupisteitä, joista saa apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa eri alojen ammattilaisilta. Ohjaamot eri puolilla Suomea tarjoavat tietoa ja ohjausta matalalla kynnyksellä nuorten tarpeiden mukaisesti. Palvelu on maksutonta ja sisään voi tulla aukioloaikojen puitteissa, milloin tahansa tai ajanvarauksella. Lisätietoa Ohjaamoista: https://ohjaamot.fi

Lataa kampanjan logo täältä.

Lisätietoja:

Samuli Pietilä

Projektisuunnittelija

Nuorten arki haltuun -hanke

E-mail: samuli.pietila@tampere.fi | Puh: 044 486 3634

Noin puolet Turun seudulla toimivista, vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä on kiinnostunut tekoälyyn liittyvän osaamisensa vahvistamisesta. Ne ovat myös kiinnostuneita kokeiluista, joissa tekoälyn avulla kehitetään yrityksen toimintaa ja kilpailukykyä.

Turku Science Park Oy:n, Turun yrittäjien, Kaarinan Kehitys Oy:n ja Raision kaupungin yhteisessä selvityksessä kartoitettiin viime syksynä ja tämän vuoden tammikuussa pääosin vähintään 10 henkeä työllistävien yritysten kiinnostusta tekoälyn hyödyntämiseen. Yhteensä 364 yrityksen haastattelututkimus kertoo, että uusien teknologioiden hyödyntämisen tärkeys on tunnistettu yrityksissä hyvin. Yritykset ovat erittäin kiinnostuneita Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turku Science Park Oy:n syksyllä käynnistämästä ja alkavana keväänä jatkuvasta AI Business Academy -koulutuksesta.

Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 22 prosenttia vastasi olevansa kiinnostunut tai halukas osallistumaan AI Business Academyn kevään 2020 koulutukseen. Lisätietoa AIBA-koulutuksesta halusi 29 prosenttia, joten yli puolet suhtautui koulutusmahdollisuuteen positiivisesti.

- Vastaanotto yrityksissä oli kokonaisuutena erittäin hyvä. Moni piti kurssia ajankohtaisena ja hyödyllisenä, vaikka kaikki eivät suoraan tarvetta oman yrityksensä kohdalla tunnistaneetkaan, sanoo Turku Science Park Oy:n TechTurku -tiimin asiakkuuspäällikkö Michael Lindholm.

Tulokset ovat samansuuntaisia jo vuosi sitten toteutetun kyselyn kanssa. Syksyn AIBA-pilottia ennen tehty selvitys osoitti, että vaikka tekoälyosaamista on vain pienessä osassa yritysorganisaatioita, oli yli puolet kuitenkin kiinnostunut saamaan lisätietoa aiheesta.

Haastatteluiden perusteella tekoälyn hyödyntämiskohteita löytyi runsaasti. Myynnin ja myynnistä kertyvän datan tai muun jo olemassa olevan datan käsitteleminen nousi useimmiten vastaajien mieleen.

- Käyttökohteita ja -ideoita löytyy yrityksistä laajasti. Mainintoja saivat myös esimerkiksi tuotannon tehostaminen, markkinointitoimenpiteet, palveluiden kehittäminen ja erilaiset suunnittelutoimenpiteet.

Kyselyn ohella selvityksellä markkinoitiin tänä keväänä toisen kerran toteutettavaa AIBA-kurssia. Michael Lindholmin mukaan tavoitteena on auttaa yrityksiä AI-pilottihankkeiden käynnistämisessä. Kustakin yrityksestä voi osallistua enintään kaksi henkilöä, ja osa kurssista suoritetaan osallistujan omassa työyhteisössä.

- AIBA-kurssin tavoitteena on antaa perustiedot tekoälystä ja sen mahdollisuuksista. Samalla kurssi tukee yrityksiä omien pilottien käynnistämisessä. Käytännönläheisyys ja yritysten omat tarpeet pidetään mielessä koko kurssin ajan, Michael Lindholm korostaa.

AI Business Academy -haastattelut toteuttivat Turku Science Park Oy ja Kaupallistajat. Projektin kustannuksista vastasivat EAKR-rahoitteinen Varsinais-Suomen Tekoälyverkostot -hanke, Turku Science Park Oy, Turun yrittäjät ry ja Kaarinan Kehitys Oy.

LISÄTIETOJA:

Asiakkuuspäällikkö Michael Lindholm, Turku Science Park Oy, 040 502 0089, michael.lindholm@turkubusinessregion.com

Suomen tietokirjailijat ry:n kevään apurahahaku luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn alkoi maanantaina 2. maaliskuuta 2020. Hakuaika päättyy tiistaina 31. maaliskuuta klo 16.00.

Apurahoja on haettavana

• puolivuotiseen työskentelyyn 12 000–13 000 euroa
• esikoistietokirjan kirjoittamiseen 1 000–2 000 euroa
• lasten ja nuorten tietokirjan kirjoittamiseen 2 000–3 500 euroa
• tietokirjakritiikkien kirjoittamiseen 750–1 500 euroa.

Apurahoja haetaan verkkolomakkeella. Linkki hakulomakkeeseen ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta.

Työskentelyapuraha on tarkoitettu kattamaan kirjoitustyön aikaisia elinkustannuksia. Apurahan hakeminen ja saaminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Apurahoja ei myönnetä työryhmille tai yhteisöille, mutta työryhmän jäsenet voivat hakea henkilökohtaisia apurahoja. Apurahoja ei myönnetä jo valmistuneisiin hankkeisiin. Mikäli apurahaa haetaan kahteen tai useampaan hankkeeseen, tulee kullekin hankkeelle laatia oma hakemuksensa.

Päätökset apurahansaajista ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla 5. kesäkuuta 2020. Apurahat maksetaan viikolla 26.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Lisätiedot:
Sanna Haanpää | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
sanna.haanpaa@suomentietokirjailijat.fi | 040 5290 626
www.suomentietokirjailijat.fi

Tiedote 2.3.2020
Pink Boots Society & Tornion Panimo

Suomalaiset naisolutammattilaiset kerääntyvät Tornioon 5.3. tekemään olutta Kansainvälisen naistenpäivän 8.3. kunniaksi. Pink Boots Collaboration Brew Day -tempauksella halutaan nostaa naisten roolia olutmaailmassa ja kerätä varoja naisten aseman ja koulutuksen parantamiseksi panimomaailmassa.

Pink Boots Collaboration Brew Day -yhteistyöoluen tekoon kuuluu, että olutmaailmassa työskentelevät naiset panevat yhdessä olutta Naistenpäivän kunniaksi ympäri maailmaa, ja nyt toista kertaa myös Suomessa. Olut lanseerataan maalis-huhtikuussa. Pink Boots Societyn päätöksentekoporras päättää vuosittain, mitä humalalajikkeita olueen käytetään, ja osastot toteuttavat oluensa omine versioineen. Humalat tilataan järjestön määrittämältä tuottajalta, joka puolestaan lahjoittaa osan tuotoistaan järjestölle.

Tänä vuonna Suomen Pink Boots Collaboration Brew Dayn pääpanijana toimii Tornion Panimon Elisa Koivusipilä ja samalta panimolta oluentekijöinä ovat Anu Salonen, Heli Meriläinen ja Oona Koivumaa. Mukana ovat myös vastikään Hartwallilta eläköitynyt ja aikoinaan Torniossakin pitkän uran tehnyt panimomestari Anna-Kaisa Vehviläinen, sahdintekijänä tunnettu Marjokaisa Piironen sekä Fat Lizard Brewing Co:n oluentekijä Greta Mäkinen. Järjestäjinä mukana ovat oluttoimittajat Anikó Lehtinen ja Maria Markus. Tapahtuma on avoin myös muille oluentekijänaisille.

–      Mahtavaa päästä mukaan tällaiseen projektiin tuomaan esiin oluenpanon naisosaamista, kertoo Tornion Panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander. Torniossa enemmistö oluentekijöistä on naisia, joten missäpä muualla naistenpäivänä pantaisiin kuin meillä.

Panopäivänä syntyvä olut on raikas, helposti juotava Nakku Pink Lager, jossa on Pink Boots Societyn humalasekoituksen lisäksi käytetty karpaloa. Nakku tarkoittaa meänkielellä eli tornionlaaksonsuomella naista, tyttöä tai narttua. Pink Boots Societyn tämän vuoden humalalajikkeessa on Azaccaa, El Doradoa, Floralia ja Idaho Gemmiä, jotka maistuvat oluessa sitrusmaisuutena ja hentona pihkaisuutena. Olut tulee markkinoille huhtikuussa ja sitä saa mm. K-kaupoista ympäri maan sekä olutravintoloista.

Pink Boots Society on järjestö olutmaailmassa työskenteleville naisille. Jäsenistöön kuuluu esimerkiksi panimoiden, olutravintoloiden ja olutkauppojen omistajia, panimomestareita ja olutkirjoittajia. Yhteistä kaikille jäsenille on se, että he ovat naisia ja ansaitsevat ainakin merkittävän osan toimeentulostaan oluen parissa. Pink Boots Societyn tavoitteena on edistää alalla toimivien naisten urakehitystä sekä keskinäistä verkostoitumista. Näiden ohella järjestö haluaa houkutella lisää naisia nauttimaan oluesta.

– Meistä on tärkeää nostaa naisten asemaa panimo- ja olutmaailmassa, kertovat yhteistyöoluen panopäivän järjestäjät ja Pink Boots Societyn jäsenet Maria Markus ja Anikó Lehtinen.

– Naisilla on ollut aina tärkeä rooli oluenpanemisessa, varsinkin kotona ja vaikka panimomaailma on ollut vuosikymmeniä melko miehinen, näillä yhteistyöoluilla saamme tuotua esiin naisten ammattitaitoa olutmaailmassa ja näytettyä esimerkkiä nuoremmille sukupolville.

Olet median edustajana lämpimästi tervetullut seuraamaan oluenpanoa ja jututtamaan olutnaisia, klo 10.00-14.00 välillä, osoitteeseen Panimonranta 3, Tornio.

Lisätietoja:

Tornion Panimo: Kaj Kostander  040 041 9902 kaj.kostiander@tornionpanimo.fi
Anikó Lehtinen 0407381670 anikomaria@hotmail.com
Maria Markus 040 7787577 maria@mediaroadservice.com

https://www.pinkbootssociety.org/ 

Seinäjoen ammattikorkeakoulu käynnistää sairaanhoitajakoulutuksen Alavudella. Monimuotototeutuksena tarjottavan koulutuksen hakuaika on korkeakoulujen syksyn yhteishaussa 2.9.–16.9.2020. Koulutus alkaa tammikuussa 2021 Alavus Fasadissa, ja siihen valitaan 30 opiskelijaa.

Koulutus on osa SeAMKin Maakuntakorkeakoulun ja eteläpohjalaisten kuntien yhteistyötä. Tervetuloa tiedotustilaisuuteen Alavus Fasadiin keskiviikkona 4.3. klo 9.30 (Taitotie 1, 4. kerros) kuulemaan lisää koulutuksesta.

Lisätietoja:

Terhi Ojaniemi
SeAMK Maakuntakorkeakoulu/Kuusiokunnat, korkeakouluasiamies
p. 040 680 7530
terhi.ojaniemi@seamk.fi

Yhteiskunnalliset muutokset ja talouden haasteet vaativat päättäjiltä yhä vaikuttavampaa päätöksentekoa. Vaikuttavuus on uusi lähestymiskulma, jossa pienilläkin teoilla saadaan aikaiseksi suuria tuloksia. ASV Arctic Smart Village Oy aloittaa päätöksentekijät valmennetaan tekemään vaikuttavia päätöksiä.

Esimerkiksi yhden syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle on noin miljoona euroa. Pieni panostus syrjäytymisen ehkäisevään toimintaan voi säästää nuoren elämän ja ison kasan rahaa. Vaikuttavuus esimerkkitapauksessa on taloudellisten hyötyjen lisäksi inhimillinen, kun nuoresta kasvaa yhteiskuntaa tukeva, itsenäinen ja hyvinvoiva yhteisön jäsen.

VAIKUTA! – vaikuttavuudella elinvoimaa -valmennus

Vaikuttava päätöksenteko on vielä monelle päätöksentekijälle vieras käsite. ASV Arctic Smart Village Oy järjestää päätöksentekijöille suunnatun VAIKUTA! – vaikuttavuudella elinvoimaa -valmennuksen, jossa osallistujille annetaan eväät vaikuttavaan päätöksentekoon. Valmennuksessa pureudutaan vaikuttavuusajatteluun neljän teeman kautta, joiden avulla valmennettavat voivat lisätä oman organisaationsa toiminnan vaikuttavuutta.

Valmennus järjestetään yhteistyössä AIknow Agency Oy:n, Vaikuttava Yritys Oy:n ja Suomen Säätiötilipalvelu Oy:n kanssa. VAIKUTA! – vaikuttavuudella elinvoimaa -valmennus järjestetään Rokuan Health&Spa Hotellissa 23.-24.4. 2020. Valmennuksen kouluttajina ja vetäjinä toimivat Suomen vaikuttavuustyön huippuasiantuntijat.

Lisätiedot:

Petri Kittilä, yhteisöllisyyspäällikkö, ASV Arctic Smart Village Oy

petri.kittila@arctic2020.fi, 050-380 3212

www.arctic2020.fi

Ilmoittautumiset

https://link.webropolsurveys.com/EP/167E676E0B55EB56

Oulun Metsokankaan Yhtenäiskoulussa pilotoidaan ensimmäisenä Suomessa koulukiusaamista ehkäisevää Välitä! -kampanjaa. Tekstiilipalveluja tuottavan suomalaisen Lindström Oy:n toteuttama kampanja pyrkii ehkäisemään koulukiusaamista visuaalisen vaikuttamisen keinoin. Kampanjassa erilaisia kuvituksia ja tekstejä sijoitetaan esimerkiksi koulun käsipyyhetelineisiin wc-tiloissa. 

Idea Välitä! -kampanjasta syntyi koulukiusaamisesta huolestuneiden Lindströmin työntekijöiden aloitteesta. 

”Koulukiusaaminen aiheena kosketti meitä. Samoin se, että tähän projektiin lähdettiin heti koko tiimin voimin. Välittävinä vanhempina haluamme tukea koulujen työtä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Lindströmin tuotteet, kuten käsipyyhetelineet ja yrityksemme WeCare-kulttuuri sopivat mainiosti välittämisen ja reilun toiminnan sanoman jakamiseen”, kertoo Lindströmin Pohjois-Suomen yksikön johtaja Sami Toljamo.

Oulun pilottihanke suunnannäyttäjänä

Metsokankaan Yhtenäiskoulun rehtori Kalle Komulainen innostui kampanjasta heti. Komulaisen luotsaama koulu on ollut eturivin toimija sekä kansallisissa että kansainvälisissä kehityshankkeissa.

”Lindströmin Välitä! -kampanjan viestit ovat osa tärkeää ja ajankohtaista teemaa. Valitettavasti kiusaaminen näkyy meidänkin koulussamme”, Komulainen sanoo. 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan Suomen peruskouluissa kiusataan toistuvasti jopa yhtä lasta kymmenestä. Komulaisen mukaan uusi ilmiö on kiusaaminen sosiaalisessa mediassa, jonka ehkäisemistä koululla on pohdittu paljon.

”Kampanjan viestit täydentävät hienosti ajatustamme hyvinvointikoulusta. Usein vakavakin kiusaaminen kuitataan nuorten keskuudessa ’läpän heitoksi’. Tähän halusimme tarttua myös Välitä! -kampanjan teksteissä”, Komulainen kertoo. 

Ensimmäiset personoidut käsipyyheautomaatit ovat parhaillaan tuotannossa, ja ne asennetaan lähiviikkoina Metsokankaan kampuksen neljään eri rakennukseen. Uusia kuvituksia kampanjaan pyritään tuottamaan jatkossa esimerkiksi kuvataiteen kursseilla.  

”Nuorten itse suunnittelema kiusaamisen vastainen viesti tavoittaisi takuulla oikean kohderyhmän. Koulun sisällä me voimme työstää asiaa esimerkiksi kilpailujen ja työpajojen kautta”, Komulainen sanoo.

Lanseeraustapahtuma koululla:

Aika: maanantaina 9.3.2020 alkaen klo 9.50
Paikka: Metsokankaan Yhtenäiskoulu, Metsänhoitajantie 5, 90420 Oulu, Finland

Lisätietoa:

Sami Toljamo
Lindström oy
puh. +358 40 5964049, 
sami.toljamo@lindstromgroup.com

Kalle Komulainen 
Metsokankaan Yhtenäiskoulu
puh. +358 44 7039960
kalle.komulainen@ouka.fi

Lisätietoa kampanjasta: 

https://lindstromgroup.com/fi/tiedotteet/valita-projekti-koulukiusaamista-vastaan/
salasana: Välitä_2020

HUOM: Artikkelin salasanasuojaus poistuu lanseerauspäivän aamuna. Suojauksen tavoitteena on avata Välitä! -kampanja yllätyksenä Metsokankaan Yhtenäiskoulun oppilaille, jotka palaavat maanantaiaamuna 9.3. hiihtolomilta kouluun.