Kemijärvelle ja Kemiin suunnitellut uudet biojalostamot tarvitsevat puuta ja muita biopohjaisia raaka-aineita. Luonnonvara-alan korkeatasoinen osaaminen on avainasemassa erityisesti biojalostamoiden raaka-ainehankinnassa.
Suomen tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalouden kasvu edellyttää luonnonvarojen älykästä käyttöä.
Lapin ammattikorkeakoulussa on varauduttu jalostamojen tuloon paitsi tekniikan niin myös luonnonvara-alan koulutuksessa ja tutkimuksessa.
- Pohjoisen puuraaka-ainetta on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän jalostettavaksi, kunhan se vain saadaan liikkeelle metsästä tehtaalle, kertoo koulutusvastaava Jussi Soppela.
Suomen tarvitsemat biotalouden raaka-aineresurssit ovat monipuoliset, mutta kustannustehokkuutta koettelee niiden laajuus ja hajanainen sijainti. Kustannusten hallitsemiseksi on luotava paikallisia ja alueellisia toimintamalleja.
Osaamisloikka valmisteilla
Luonnonvara-alan opetusta antavat korkeakoulut kehittävät paraikaa biotalouden erikoistumiskoulutusta yhdessä yritysten kanssa.
Tavoitteena on parantaa luonnonvara-alan asiantuntijoiden ja yrittäjien osaamista erityisesti biomassojen käytön, jalostuksen ja viennin osalta. Kestävä kehitys, bisnesosaaminen ja yritysverkostojen perustaminen ja toiminta ovat myös aiempaa tärkeämpiä teemoja.
Puuraaka-ainehuolto, metsänhoito ja metsäsuunnittelu
Rovaniemellä hyödynnetään metsätalousinsinöörien koulutuksessa jo tehokkaasti tämän päivän teknologiaa ja työelämäyhteyksiä. Jussi Soppelan mukaan Rovaniemen luontoympäristö, elinkeinoelämä ja tutkimustyö tarjoavat oivallisia mahdollisuuksia niin teoriaopintojen toteuttamiseen kuin käytännön maasto-osaamisen kartuttamiseen. Nykyiset biotalouden jalostuspaikat ja -laitokset ovat osa oppimisympäristöä, joihin opiskelijat tutustuvat myös harjoittelujaksoilla.
- Nykyisin Lapissa hakataan noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Kemin ja Kemijärven laitosten arvioitu vuotuinen raaka-ainetarve on noin neljä miljoonaa kuutiometriä, mikä tarkoittaa vähintäänkin kymmeniä uusia metsäasiantuntijoiden työpaikkoja maakunnassa, Jussi Soppela sanoo.
Kiertotalous ja sivuvirrat uusi mahdollisuus maaseudun yrittäjille
Biotuotetehtaat voivat hyödyntää kasviperäisiä tai kiertotalouden sivuvirroista syntyviä erilaisia biopohjaisia raaka-aineita tuotantonsa perustana. Sivuvirtojen hyödyntäminen luo uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa yrittäjyyttä ja monipuolistaa maataloustuotantoa ja maaseutuyrittäjyyttä.
Ammattikorkeakoulun agrologikoulutuksesta valmistuu maaseudun kehittämisen asiantuntijoita, joilla maataloustuotanto ja alan yritystoiminnan tunteminen ovat keskeinen osa koulutusta. Perusosaamisen lisäksi tarvitaan uutta osaamista muun muassa kiertotaloudesta ja sivuvirroista.
Jussi Soppelan mukaan maakunnan uudet biotalouden hankkeet, arvoketjut ja prosessit tarjoavat luonnonvara-alan koulutukselle ja tutkimukselle uusia näköaloja ja mahdollisuuksia, mutta luovat myös tarpeita oman opetuksen ja työelämäyhteyksien kehittämiseen.
- Koulutuksista jo valmistuneille ja nykyisille opiskelijoille tulevaisuus näyttäytyy entistä valoisammalta lisääntyvien työmahdollisuuksien myötä. Samalla lisääntyvät vaatimukset kyetä kehittämään alaa vastaamaan tuotannon uusia tarpeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut kiertotalouden ja sivuvirrat yhdeksi AMK-opetuksen nousevista aloista. Lapin AMK valmistelee aiheesta suuntaavien opintojen kokonaisuutta, jota tullaan jatkossa tarjoamaan tekniikan ja luonnonvara-alan AMK-opiskelijoille.
Tutkimus- ja kehittämisyksikkö odottaa ratkaisuja urakoitsijoista
Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan TKI-päällikkö Seppo Saari kertoo, että biojalostamot voivat hyödyntää ammattikorkeakoulussa tehtävää tutkimusta ja kehittämistyötä jo laitosten suunnitteluvaiheessa. Erityisosaamisesta hän mainitsee ensimmäisenä raaka-aineketjut.
Luonnonvara-alan TKI-tutkimusryhmällä on vahvaa ja ajantasaista metsätalousosaamista sekä sitä tukevat verkostot biotalousalan elinkeinoelämään, tutkimuslaitoksiin ja oppilaitoksiin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi toimintaa tukee monialainen ja poikkitieteellinen yhteistyö ammattikorkeakoulun opetuksen ja muiden tutkimusryhmien kanssa.
Materiaalien käytettävyystutkimukseen erikoistunut Arctic Steel and Mining -ryhmä on puolestaan osallistunut monen teollisuuslaitoksen materiaaliteknisiin ratkaisuihin, jonka syvä osaaminen mahdollistaa.
- Lisäksi ammattikorkeakoulun Käynnissäpidon tutkimusryhmä on mukana monen investointivaiheessa olevan tai jo toimivan tuotantolaitoksen toiminnan kehittämisessä, mikä kattaa sekä toimintaprosessit että teknologiat. Ryhmä on parhaillaan mukana kehittämässä Outokumpu Chromen kunnossapitostrategiaa, Seppo Saari listaa.
Konenäköosaamisen tarve lisääntyy teknologioiden kehittyessä. Ammattikorkeakoulun Optisen mittaustekniikan ryhmä on osallistunut mittaustekniikan ongelmien ratkaisuun niin metsä-, metalli- kuin kaivosteollisuudessakin.
- Energiatehokkuus on yksi panostuskohteistamme. Sen osalta rakennustekniikan ryhmämme (Arctic Civil Engineering) yhdessä sähkövoima- ja automaatiotekniikan koulutuksen kanssa toimii jo useiden tahojen yhteistyökumppanina energia-asioissa.
Yhteistyöhön päästään tarvittaessa heti kun Lapin uusien jalostamojen toimijat ovat selvillä.
Lisätietoja:
koulutusvastaava Jussi Soppela, jussi.soppela(ät)lapinamk.fi, 0400 128 301
TKI-päällikkö Seppo Saari, seppo.saari(ät)lapinamk.fi, 040 543 0249
