Suomen merkittävimmän nuorten yrittäjyyskilpailun Uskalla Yrittää -semifinaaliin Helsingissä osallistui perjantaina 6.3. yli 200 nuorta. Tuomaristo valitsi yhteensä 12 finalistia.

Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n (NY) järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana vuosittain n. 600 uutta yritystä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet tänä lukuvuonna kouluissaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Semifinaalit järjestetään yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa.

Yritykset esittelivät toimintaansa ja myivät tuotteitaan ja palveluitaan Kauppakeskus Kaaressa neljän tunnin ajan perjantaina iltapäivällä. Messut avasi kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen. Kaikki semifinaaliin osallistuneet NY-yritykset ja liikeideat löytyvät täältä.

Finaaliin valitut ja tuomariston perusteet

Uusimaa

Paras tuote
Stuffit NY, Vihdin Lukio, Vihti

Tuotteessa on otettu huomioon kiertotalous ja kestävä toimitusketju. Tuote on myös laadukas.

Paras palvelu
Homma Hanskassa NY, Riihenmäen koulu, Mäntsälä

Palvelussa on innovatiivinen hinnoittelumalli. Tiimiläiset ovat 100 prosentilla mukana liiketoiminnassaan, mikä tekee toiminnasta luotettavaa.

Paras liikeidea
PAM-Security NY, Hyria koulutus, Hyvinkää

Yrityksen hinnoittelu on kohdillaan ja palvelu on mietitty loppuun asti. Kokonaisuus on ehjä ja asiakaspalvelu on erittäin ystävällistä. Yritys on myös tuottanut toimintaa tukevaa mainosmateriaalia.

Paras yhteiskunnallinen yritys
Veikkolan muona mopo NY, Veikkolan koulu, Kirkkonummi

Yritys on ihmisläheinen ja tekemisestä huokuu asiakaspalveluhenkisyys. Palvelulle on löydetty markkinarako omalla alueella.

Paras peruskoulun NY-yritys
Simona NY, Riihenmäen koulu, Mäntsälä

Yrityksellä on mahdollisuus viedä liiketoimintaansa eteenpäin. Tiimiläisillä on selkeät roolit ja ovat tehneet liikeideasta selkeän B2B-palvelun. Yritys on myös saanut vakuutettua isoja yrityksiä ammattitaidolla.

Paras toisen asteen NY-yritys
Clours NY, Keudan ammattiopisto, Kerava

Yrityksellä on vahva tietotaito ja tiimiläiset ovat todella hyviä myyjiä. Konsepti on selkeä ja siinä yhdistyvät työelämä ja yrittäjyys.

Pääkaupunkiseutu

Paras tuote
Amna NY, Omnia, Espoo

Yrittäjällä on vastuullinen ja eettinen käsityötuote. Tuotteella on jo jälleenmyyjiä tulossa ja sillä on potentiaalia kehittyä vielä paremmaksi. Tuote on kokonaisvaltaisesti ja yksityiskohtaisesti toteutettu.

Paras palvelu
Bluemountain Explainers NY, Mercuria, Vantaa

Palvelu on visuaalisesti erinomaisesti toteutettu kokonaisuus. Yritys on tehnyt validointia ja tunnistanut asiakkaiden ongelmia. Kokonaisuus on mietitty valmiiksi ja yrityksellä on jo asiakkaita. Yrityksellä on myös selkeä hinnoittelumalli ja toiminnan kansainvälistämistä on mietitty alusta alkaen.

Paras liikeidea
Two Smiles NY, Lauttasaaren kansainvälinen liiketoiminnan lukio, Helsinki

Yrityksen kokonaisuus on kunnossa ja liikeidealla on potentiaalia työllistää myös muita kuin itsensä. Yrityksellä on myös erinomaiset verkkosivut.

Paras yhteiskunnallinen yritys
Problematic Wear UF, Mattlidens gymnasium, Espoo

Yritys on kokonaisuudessaan erinomainen kokonaisuus ja koko toimintaprosessi on suunniteltu kestävästi. Yrityksen tuotteet on linkitetty yhteiskuntaan, vaikuttamiseen ja hyväntekeväisyyteen.

Paras peruskoulun NY-yritys
SeaBerry NY, Kirkkojärven koulu, Espoo

Yritys on kehittänyt uuden tuotteen, jolla on uutuusarvoa. Tuotteella on paljon potentiaalia menestyä ja sen takana on hyvä tiimi. Myös yrityksen messupiste oli vaikuttava ja kutsui ostamaan.

Paras toisen asteen NY-yritys
Time For Your Child NY, Lauttasaaren kansainvälinen liiketoiminnan lukio, Helsinki

Yritys on tehnyt tuotteistamisen todella hyvin. Tiimillä oli erinomainen energia messupisteellä ja seuraava askel yrityksen kehittämiseen oli jo mietittynä. Yritys on tunnistanut kohderyhmänsä ja markkinointikanavansa mallikkaasti.

Finaaliin valittujen lisäksi yrityksiä palkittiin kunniamaininnoin seuraavissa kategorioissa:

• Paras myyntipuhe: World’s bag NY, Veikkolan koulu, Kirkkonummi
• Paras messupiste: Puuha Pirkot NY, Riihenmäen koulu, Mäntsälä

Parhaat NY-yritykset valitsi liike-elämän tuomaristo:

• Pirjo Koponen, OP
• Katriina Halme, Kauppakeskus Kaari
• Eeva Toivonen, Kuntarahoitus
• Veikko Väyrynen, Aalto Entrepreneurship Society
• Tim Karike, Kivapåkomand
• Joel Edström, Dunk (De Ungas Musikförbund i Svenskfinland)
• Aide Tonts, T’Aide Living
• Petra Bedda, Puunto Oy

Mukana oli nuoria näistä oppilaitoksista:

• Etu-Töölön lukio
• Helsingin kielilukio
• Hyria koulutus
• Keuda ammattiopisto
• Kyrkslätt gymnasium
• Laurea ammattikorkeakoulu
• Lauttasaaren kansainvälisen liiketoiminnan lukio
• Lauttasaaren yhteiskoulu
• Omnia
• Mattlidens gymnasium
• Mercuria
• Ressun lukio
• Sotungin lukio
• Stadin ammatti- ja aikuisopisto
• Vihdin lukio

EM-kisat kesällä Portugalissa

Suomen parhaat Vuosi yrittäjänä -ohjelman yritykset kokoontuvat jälleen ensi keväänä Uskalla Yrittää -finaaliin Helsinkiin, 22.-23.4.2020. Finaali on ohjelmien Suomen mestaruuskilpailu. Valtakunnan paras nuorten yritys edustaa heinäkuussa Suomea Nuori Yrittäjyys -yritysten EM-kilpailuissa Portugalissa, Cascaisissa.

Lisätietoja:

Nuori Yrittäjyys ry:n operatiivinen johtaja
Eemeli Alanne, 045 855 6345
eemeli @ nuoriyrittajyys.fi 

Opiskelija-aterioiden ateriatukea ja enimmäishintaa on korotettava pikaisesti, vaativat Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen Opiskelijakuntien liitto Samok, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Palvelualojen Ammattiliitto PAM. Opiskelija-aterioiden enimmäishintaa on korotettu viimeksi vuonna 2012 ja ateriatukea 2013. Aterioiden valmistamisesta aiheutuvat kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Kustannusten nousu on johtanut opiskelija-aterioiden tason laskuun. Syntyneen tilanteen korjaamisesta on päätettävä hallituksen kehysriihessä.

Opiskelija maksaa opiskelija-ateriasta enintään 2,60 euroa. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailua tuetaan ateriatuella, jonka määrä on 1,94 euroa aterialta. Opiskelija-aterioiden tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset ovat nousseet yli 11 prosenttia, mutta hinta on pysynyt samana kahdeksan vuotta. Siksi opiskelijaravintoloilla on vaikeuksia tarjoilla opiskelijoille riittävän laadukasta, monipuolista ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Jos tilanne säilyy ennallaan, suomalainen opiskelijaruokailuun kehitetty järjestelmä rapautuu vähitellen.

Opiskelijalle on tärkeää, että aterian hinta on kohtuullinen ja että ateria täyttää ruokailusuosituksen mukaisen laadukkaan ja monipuolisen annoksen kriteerit. Korkeakouluopiskelijan menoista kuluu keskimäärin noin neljännes ruokaan. Aterian hinnalla on suuri merkitys niukalla toimeentulolla elävälle opiskelijalle. Opiskelijoiden sosiaaliturvan alhaisen tason vuoksi on tärkeää, että elämisen kustannuksia ei kasvateta nykyisestään.

Järjestöt esittävät, että opiskelija-aterioiden enimmäishintaa ja opiskelijoiden ateriatukea korotetaan opiskelija-aterioiden kustannustason nousua vastaavasti. Määrärahan korottaminen maksaa valtiolle noin 7,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätietoja:

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
Veli-Matti Aittoniemi, 040 736 7705
veli-matti.aittoniemi@mara.fi

Palvelualojen Ammattiliitto PAM
Jaana Ylitalo, 050 588 1170
jaana.ylitalo@pam.fi

Suomen Opiskelijakuntien liitto Samok
Antti Hallia, 050 389 1011
antti.hallia@samok.fi

Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL
Paavo Antikainen, 044 906 5004
paavo.antikainen@syl.fi

Invalidisäätiö on jo 80 vuoden ajan luonut tasa-arvoisempaa Suomea integroimalla tukea tarvitsevia osaksi yhteiskuntaamme. Yhteiskunnallisen osallisuuden luominen on koko Säätiön olemassaolon ajan tapahtunut työllistämiseen tähtäävien toimenpiteiden kautta. 

Invalidisäätiö perustettiin vuonna 1940 talvisodassa vammautuneiden hoitoa, kuntoutusta ja ammatillista koulutusta varten. Tukea tarvitsevien kohderyhmä on vuosien saatossa muuttunut, mutta perustehtävämme on säilynyt ennallaan. Tänä päivänä edistämme kaikkein haastavimmassa työllistymistilanteessa olevien yhteiskunnallista osallisuutta Täältä töihin –strategiamme mukaisesti. Tuotamme palvelumme Live-brändillä.

Ammattiopisto Livessä koulutamme tukea tarvitsevia opiskelijoita niin ammattiin, työhön kuin itsenäiseen elämään. Live Palveluissa puolestaan kuntoutamme ja valmennamme pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä sekä kotoutamme tukea tarvitsevia maahanmuuttajia. Autamme kaikkia asiakkaitamme löytämään omat vahvuutensa ja väylän sopivan kokoiseen työhön. Päivittäisessä työssämme yhdistämme yksilöllisen tuen asiantuntijuuden, koulutuksen, valmennuksen ja kuntoutuksen.

Jokainen on arvokas

Toimitusjohtaja Marja Pajulahti pitää tärkeänä Invalidisäätiön arvomaailmaa. - Tätä työtä tehdään suurella sydämellä, inhimillisellä otteella sekä erilaisuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittaen.

- Invalidisäätiö toimii ajassa ennakoimalla tulevaisuuden työtrendejä ja käynnistämällä aktiivisesti uusia palvelumuotoja. Olemme kulkeneet pitkän matkan perinteisistä käsityöammateista tekoälyn ihmeelliseen maailmaan; 40-lukulaisen jalkinetyöntekijän ja 2020 valmistuvan musiikkiteknologin väliin mahtuu tuhansia tarinoita, joista jokainen on yksilöllinen. Kuten meistä jokainen, Pajulahti jatkaa.

Juhlavuotemme aikana haluamme antaa näkyvyyttä heille, joille tie yhteiskunnalliseen osallisuuteen ei ole ollut helpoin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut juhlavuotemme suojelijaksi. Järjestämme tapahtumia ja tempauksia niin opiskelijoille, kuntoutujille ja valmennettaville kuin sidosryhmillemme. Olemme myös mukana kesän Suomi Areenalla muistuttamassa yrityksiä osatyökykyisten arvokkaasta potentiaalista työmarkkinoilla: Meillä jokaisella on kykyjä, joita suomalainen työelämä tarvitsee.

Invalidisäätiössä tehdään jatkossakin työtä niin yksilön, työelämän kuin yhteiskunnan tarpeisiin: toiminnallamme luomme yksilöille merkityksiä elämään ja ehkäisemme syrjäytymistä, vastaamme ajankohtaisiin työelämän tarpeisiin ja luomme hyvinvointia sekä entistä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa jokainen on arvokas.

Tampereen kaupungin johtoryhmän linjauksen mukaisesti Tredun opiskelijoiden ulkomaille suuntautuvat matkat perutaan toukokuun loppuun saakka. Peruutus koskee myös ulkomailta Treduun suuntautuvia matkoja.

Tredun johto linjasi lisäksi, että peruutus koskee myös henkilöstön ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuuksia.

Tredun opiskelijoiden vaihdot ulkomailla pyritään keskeyttämään ja opiskelijat kotiuttamaan. Tavoitteena on viedä Suomessa kv-jaksolla olevien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden jaksot loppuun suunnitellusti.

Mahdollisuuksien mukaan liikkuvuusjaksot siirretään myöhempään ajankohtaan. Valmistuvilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada Erasmus+ -apurahaa Tredusta yhden (1) vuoden valmistumisen jälkeen.

Kv-vastaavat lähettävät ulkomaan kumppanille Tredun johdon englanninkielisen tiedotteen liikkuvuuksien pysäyttämisesta. Tiedotteessa todetaan myös, että Tredu ei mainitulla aikavälillä vastaanota ulkomailta opiskelijoita eikä asiantuntijavieraita koronavirusriskin vuoksi.

Kv-vastaavat auttavat peruutusjärjestelyissä

Kunkin alan kv-vastaava kontaktoi opiskelijansa, joiden liikkuvuusjaksoja hän on valmistellut. Kv-vastaava ja opiskelija peruuttavat yhdessä matka- ja majoitusjärjestelyt ja selvitettävät peruutuksista aiheutuvat kustannukset ja toimenpiteet. Kv-koordinaattorit ovat tukena järjestelyissä.

Koronavirustilannetta seurataan Tredussa jatkuvasti.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistusta noudatetaan.

Tilanne on kaikille yllättävä ja valitettava, mutta Tredu priorisoi opiskelijoiden ja henkilökunnan terveyden muun toiminnan edelle.

Lisätietoja:

kv-koordinaattorit

Ritva Haveri

050 572 8707

Anna-Maija Siirtonen

040 800 4018

lehtori

Anne Patana

040 027 6191

Talous- ja palkkahallinnon palveluita tarjoava Accountor ja Salpaus ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Yhteistyötä syvennetään kumppanuussopimuksella, jolla systematisoidaan pitkäaikaista ja jo ennestään monimuotoista yhteistyötä.

Kysy lisää:

Anna-Kaisa Packalen, palvelukeskusjohtaja, p. 050 353 2390, anna-kaisa.packalen@accountor.fi

Kuvassa: Kumppanuussopimusta allekirjoittamassa olivat Salpauksesta toimitusjohtaja Martti Tokola (vas.), rehtori Päivi Saarelainen, lehtori Airi Aikio, opetusalapäällikkö Pia Hemmilä sekä Accountorista palvelukeskusjohtaja Anna-Kaisa Packalen ja tiimiesimies Mari Rosberg.

Kirkon pastoraalitutkinnot ja laajimmat erityiskoulutukset sijoitetaan valtioneuvoston päätöksellä 14.2.2020 alkaen Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FiNQF). Päätös on historiallinen, sillä ensimmäisen kerran suomalaisen yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tunnistaa kirkon järjestämän henkilöstökoulutuksen. Sijoittamisen mahdollisti pitkäjänteinen Kirkon henkilöstökoulutuksen kehittäminen. Kirkon koulutukset ovat korkeatasoisia, niiden laajuus on määritelty opintopisteinä ja niillä on oppijalähtöiset osaamistavoitteet.

Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FiNQF) on sijoitettu kansalliseen koulutusjärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät sekä muita laajoja osaamiskokonaisuuksia, kuten kirkon erityiskoulutuksia. Nämä on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden edellyttämän osaamisen perusteella. Viitekehysten tasot kuvaavat, mitä tutkinnon, oppimäärän tai osaamiskokonaisuuden suorittanut tietää, ymmärtää ja osaa tehdä. Kunkin tason tuottama osaaminen on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, ja kuvaukset vastaavat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen vaativuustasoja. EU:n tasolla tavoitteena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja niiden tasojen vertailua sekä edistää kansalaisten liikkuvuutta ja jatkuvaa oppimista.

Viitekehyksen keskeinen hyöty liittyy aiemman osaamisen tunnistamiseen 

Kansallisia osaamisen viitekehyksiä on hyödynnetty koulutusten kehittämisen ohella rekrytointiprosesseissa, hakijoiden osaamisen vertailussa ja osaamisen johtamisessa. Viitekehyksen keskeinen hyöty liittyy aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen jatko-opinnoissa erityisesti siirtymisessä koulutusalta toiselle. Opiskelija voi aikaisempaa paremmin saada suorittamansa tutkinnon, osaamiskokonaisuuden tai esimerkiksi viitekehykseen kuuluvia kirkon henkilöstökoulutuksia tunnistettua ja tunnustettua.

Viitekehykseen sijoitettuja kirkon erityiskoulutuksia ovat Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus (60 op), Perheneuvonnan erityiskoulutus (60 op), Kirkon työnohjaajakoulutus (60 op) ja Kirkon organisaatiokonsultoinnin erityiskoulutus (45 op). Nämä erityiskoulutukset sekä Pastoraalitutkinto on sijoitettu viitekehyksen tasolle 6. Tälle tasolle on sijoitettu ammattikorkeakoulututkinnot ja muut alemmat korkeakoulututkinnot sekä monet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset.

Pastoraalitutkinto on lähes 330 vuoden ikäinen

Pastoraalitutkinto (40 op) on papiksi vihitylle tarkoitettu koulutuskokonaisuus, jonka suorittaa vuosittain noin 80 pappia. Se on edellytyksenä kappalaisen virkaan sekä yksi kirkkoherran viran edellytys. Pastoraalitutkinnolla on arvokas historia. Ensimmäinen asetus pastoraalitutkinnosta on annettu jo vuonna 1693.

Ylempi pastoraalitutkinto (80 op), joka edellytetään muutamissa tuomiokapitulien toimintaan liittyvissä viroissa, on sijoitettu tasolle 7. Tälle tasolle on sijoitettu ylemmät korkeakoulututkinnot sekä osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista.

Käytännössä uudistus näkyy siinä, että pastoraalitutkinnoista ja viitekehykseen sijoitetuista erityiskoulutuksista annettaviin todistuksiin tulee viitekehyksen tasoa kuvaava lauseke.

Lisätietoja:
johtaja Kari Kopperi, Kirkon koulutuskeskus, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317
koulutussuunnittelija Eeva Salo-Kopperi, eeva.salo-kopperi@evl.fi, p. 0400 844 828

Toisen asteen yhteishaku lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen päättyi tänään tiistaina 10.3.

Opetushallituksen ennakkotietojen mukaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiaan on 2487 ensisijaista hakijaa. Kaikkiaan Gradiaan tehtiin ennakkotietojen mukaan 8715 hakua.

Tietoihin voi tulla muutoksia lopullisissa luvuissa.

Hakijat merkitsivät enintään viisi eri hakukohdetta mieluisuusjärjestykseen. Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija  on valinnut ykköstoiveekseen koulutuspaikaksi.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien pääasiallinen hakeutumisväylä lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.

Gradia-lukioihin hakeneet

Yhteishaussa olivat lukioista Jyväskylän Lyseon lukio ja Schildtin lukio. Ensisijaiset hakijat ja kaikki hakijat seuraavasti:

Jyväskylän Lyseon lukio (aloituspaikkoja 420)

• Ensisijaiset hakijat: 497

• Kaikki hakijat:1732

Schildtin lukio (aloituspaikkoja 400)

• Ensisijaiset hakijat: 416

• Kaikki hakijat: 1408

Lyseon yleislinjan lisäksi kansainvälinen IB-linja kiinnostaa vahvasti: linjalle oli 93 ensisijaista hakijaa, kun aloituspaikkoja on 70.

Schildtin lukion urheilulinjan 60 aloituspaikkaa tavoitteli kaikkiaan 131 ensisijaista hakijaa.

”Jyväskylän Lyseon lukion ja Schildtin lukion ensisijaisten hakijoiden määrät ovat hyvin tarkasti samat kuin viime vuonna. IB-, tiimi- ja urheilulinjan ensisijaisten hakijoiden määrä on  hieman kasvanut ja musiikki-ilmaisulinjan hieman pienentynyt.

Jyväskylän normaalikoulun lukioon näyttää ennakkotiedon perusteella pääsevän selkeästi viimevuotista suurempi joukko ensisijaisia hakijoita, ja voidaankin arvioida, että Jyväskylän kaupungissa sijaitsevaan lukioon pääsee viimevuotista useampi niihin ensisijaisesti hakeneista.

Satakunta ensisijaista hakijaa näyttäisi jäävän ilman lukiopaikkaa Jyväskylässä sijaitsevasta lukiosta. Kunkin lukion alin sisäänpääsykeskiarvo tai erityislinjan pistemäärä selviävät kesäkuussa, kun yhteisvalinnan lopulliset tulokset saadaan Opetushallituksesta”, Gradia-lukioiden tulosaluejohtaja Antero Hietamäki arvioi tilannetta heti haun päätyttyä.

Gradian ammatillisiin oppilaitoksiin hakeneet

Gradiassa ammatillista koulutusta järjestävät Gradia Jyväskylä, jossa haussa oli 21 eri ammatillista perustutkintoa, ja Gradia Jämsä, jossa puolestaan tarjolla oli 11 eri tutkintoa.

Gradia Jyväskylä (aloituspaikkoja 1422)

• Ensisijaiset hakijat: 1428

• Kaikki hakijat: 4869

Suosittuja aloja Gradia Jyväskylässä olivat sähkö- ja automaatioala, tieto- ja viestintätekniikka, autoala, logistiikka, hius- ja kauneudenhoitoala sekä liiketoiminta.

Gradia Jämsä (aloituspaikkoja 342)

• Ensisijaiset hakijat: 146

• Kaikki hakijat: 706

Suosittuja aloja Gradia Jämsässä olivat perustason ensihoito, kasvatus- ja ohjausala sekä metsäala.

”Ammatilliseen koulutukseen näyttäisi olevan hyvä määrä hakeutujia, joskin ensisijaisten hakijoiden määrät vaihtelevat tutkinnoittain. Vetovoimaisia ovat jälleen tutut tutkinnot, kuten sähkö- ja automaatioalan perustutkinto. Lisäsimme Gradia Jyväskylän aloituspaikkoja tämän vuoden yhteishakuun, joten opiskelupaikka on mahdollinen saada vaihtoehtoisista tutkinnoista, mikäli ensisijainen hakutoive ei toteutuisi.

Ravitsemis- ja catering-alalle toivoisimme edelleen lisää hakeutujia, sillä alan työpaikat kärsivät tällä hetkellä osaajapulasta ja työllistävät hyvin. Ammatillisessa koulutuksessa yhteishaun rinnalla toimii koko vuoden ajan jatkuva haku, jota kautta on myös mahdollista löytää itselleen sopiva opintopolku. Toukokuussa hakuun tulevassa VALMA-koulutuksessa (ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus) on myös hyvin opiskelupaikkoja tarjolla”, yhteishaun ensitietoja luonnehtii Gradia Jyväskylän rehtori Pirjo Kauhanen.

”Ensisijaisten hakijoiden määrä Gradia Jämsään on pienentynyt edellisestä vuodesta muutamalla kymmenellä. Se heijastelee seutukunnan ja muiden lähikuntien nuorisoikäluokan pienenemistä. Gradia Jämsään jatkuva haku onkin ollut pääasiallinen hakuväylä”, toteaa puolestaan Gradia Jämsän rehtori Petteri Järvinen.

Lopulliset yhteishaun valinnan tulokset saadaan Opetushallituksesta aikaisintaan 11. kesäkuuta. Gradiaan valituille ilmoitetaan opiskelupaikasta sähköpostilla. Valitun tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta viimeistään 25. kesäkuuta.

Jatkuva haku toinen väylä ammatilliseen koulutukseen ja aikuislukioon

Gradian ammatilliseen koulutukseen voi hakeutua myös jatkuvassa haussa joustavasti ympäri vuoden. Hakuajat vaihtelevat koulutuksittain. Hakea voivat kaikki, jotka haluavat hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää osaamistaan.

Gradia-lukioista Jyväskylän aikuislukioon voi ilmoittautua opiskelijaksi läpi vuoden. Opiskelijaksi otetaan 18 vuotta täyttäneet. Aikuislukiossa voi suorittaa koko lukion ja ylioppilastutkinnon tai opiskella yksittäisiä aineita.

Lisätietoja

Pirjo Kauhanen, Gradia Jyväskylän rehtori, puh. 040 341 6152
Petteri Järvinen, Gradia Jämsän rehtori, puh. 040 341 5022
Antero Hietamäki, Gradia-lukioiden tulosaluejohtaja, puh. 040 341 4800

www.gradia.fi/yhteishaku

https://www.gradia.fi/jatkuva-haku

Suomen hallitus on päättänyt laatia koulutuspoliittisen selonteon, joka määrittää koulutuksen suuntaa ja tavoitteita pitkälle aikavälille. Selonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2020. 

Suomen Lukiolaisten Liitto asettaa kahdeksan tavoitetta koulutuspoliittiselle selonteolle. Niillä kehitetään laadukasta lukiokoulutusta ja lukiolaisten hyvinvointia. SLL:n mukaan selonteolla voidaan luoda tulevaisuuteenkatsova suunnitelma koulutuspolitiikan rakentamiselle.

“Toivomme, että selonteossa asetetaan rohkeasti kunnianhimoisia tavoitteita koulutuspolitiikan kehittämiselle ja katsotaan sitä pitkäjänteisesti vuosikymmeniksi eteenpäin”, linjaa puheenjohtaja Adina Nivukoski.

“Pidämme koulutuspolitiikan yhtenä keskeisimpänä haasteena lyhytjänteisyyttä, minkä vuoksi kokonaiskuva jää yksittäisten toimenpiteiden ja hankkeiden varjoon. Selonteossa täytyy olla  ratkaisuja koulutuksen rahoituksen ja saavutettavuuden turvaamiseksi muuttuvassa maailmassa.“

 
Tavoitteemme koulutuspoliittisen selonteon laatimiseen:

• Koulutuksen rahoituksen kunnianpalautus

• Laadukasta lukiokoulutusta saavutettavasti

• Joustavuutta nivelvaiheisiin

• Ylioppilaskirjoitukset ovat lukiokoulutuksen kivijalka

• Opinto-ohjaus keskiöön

• Pirstaleisesta opintotuesta kohti kattavaa sosiaaliturvaa

• Panostuksia opiskeluhuoltoon ja lukiolaisten hyvinvointiin 

• Osallisuus tasa-arvotekijänä

Tutustu tavoitteisiin tarkemmin täältä.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Adina Nivukoski, 050 377 9700, adina.nivukoski@lukio.fi

Centria-ammattikorkeakoulussa käynnistyi opetussuunnitelmien uudistustyö, jota varten on varattu kaksi vuotta aikaa.  − Opetussuunnitelman uudistamisen ensimmäinen kysymys on ”miksi”, kertoo johtaja Jennie Elfving Centria-ammattikorkeakoulusta. Hän jatkaa, että vastaus kertoo organisaatiolle sen olemassaolon syyn. Centriassa opetussuunnitelmauudistus lähtee liikkeelle toimintaympäristön muutosten kartoituksesta. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan tässä tapauksessa sekä Centrian toiminta-aluetta että laajemmin koko yhteiskuntaa. Tulevaisuuden osaamistarpeissa on ammattitaitojen ja työelämätaitojen lisäksi oltava myös urataitoja ja metataitoja.

Opetuksen johtoryhmässä ovat mukana ammattikorkeakoulun koulutusalapäälliköt sekä keskeiset opetuksen tuen päälliköt.  − Työ ei kuitenkaan rajoitu päällikkötasolle, vaan opettajat on kutsuttu mukaan keskusteluun, kertoo asiantuntija Hanna-Riina Aho oppimispalvelutiimistä. − Opettajien työ varsinaisten opintojaksojen osalta alkaa myöhemmin, kunhan on ensin määritelty yhteiset asiat ja löydetty niihin yhteinen käsitys.

− Opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä on hyvä huomioida ajankohtaiset koulutuksen kehittämistarpeet, jotka koskettavat kansallista korkeakouluverkostoa laajemminkin, toteaa lehtori Riina Kleimola. Näitä ovat esimerkiksi jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja oppimisanalytiikan hyödyntäminen. Kleimolan mukaan tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän joustavia ja yksilöllisiä oppimispolkuja sekä analytiikan tarjoamia näkymiä osaamisen kehittymisestä.

Lehtori Paula Santapakka on mukana opetussuunnitelmatyössä tukien opettajien pedagogista ja digipedagogista osaamista. − Ensi syksylle on opettajille suunnitteilla pedagogisen muotoilun työpajoja, joissa myös uuden oppimisalustan käyttöönotto kytketään opetussuunnitelmatyöhön. Opettajan työssä jatkuva oppiminen ei koske ainoastaan omaan substanssi- ja ammattialaan liittyvää uuden oppimista, vaan myös digitaalisen kehityksen osalta ajan hermolla pysymistä. Tämä tukee myös opiskelijoiden tulevaisuustaitojen kehittymistä.  

Kajo-hanke (Kasvatus- ja koulutusalan opetushenkilöstön vahvistuva johtajuusosaaminen) on mukana Centrian opetussuunnitelmatyössä. Kajo-hanke on hallituksen kärkihanke, jossa tavoitteena on valtakunnallinen koko kasvatus- ja koulutusalaa palveleva monimuotoinen ja eheä koulutusratkaisu. −  Kajo-hankkeesta saamme sparrausapua Harri Keurulaiselta ja Ari Hyyryläiseltä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, kertoo kehittämispäällikkö Anna Pulkkinen ja jatkaa, että mukana olevat tutkijat Mika Risku ja Terhi Kniivilä-Kupila Jyväskylän yliopistosta ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta havainnoivat keskustelua ja toimintaa ja antavat näin arvokasta lisätietoa organisaatiolle sen toiminnasta.

Opetussuunnitelmatyö on tärkeää myös jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Työelämässä olevien henkilöiden osaamisen päivittäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Centria pyrkii rakentamaan opetussuunnitelmiinsa opintokokonaisuuksia, joihin kuka tahansa voi osallistua kehittäen ja uudistaen osaamistaan. − Opetussuunnitelmatyötä ei tehdä vain Centrian seinien sisäpuolella. Neuvottelukuntiamme ja muista työelämäyhteyksiä pyydetään kommentoimaan ja osallistumaan keskusteluun, kertoo Aho. Kullakin koulutuksella on omat yhteistyökuviot ja kumppanit työelämässä, ja niiltä saadaan arvokasta tietoa tämän päivän tarpeista ja tulevaisuuden työelämän kompetensseista.

Lisätietoja:

Asiantuntija (oppiminen) Hanna-Riina Aho, p. 044 725 0061, hanna-riina.aho@centria.fi

Talvisodan päättymisestä tulee perjantaina kuluneeksi 80 vuotta. Reserviläisliitto toteuttaa kuluvalla viikolla talvisotahenkisen Facebook-kampanjan, jonka kohderyhmänä ovat 25-35 -vuotiaat nuoret suomalaiset. Kampanja tavoittaa noin 250.000 nuorta miestä ja naista. 

- Reserviläisliiton jatkuva jäsenkasvu kertoo siitä, että myös nykysuomalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla. Nuoret tavoittaa kuitenkin käytännössä vain sosiaalisen median välityksellä, taustoittaa Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola liiton some-kampanjaa.

Reserviläisliiton jäsenmäärä on jo pitkään ollut kasvussa ja vuodenvaihteessa jäsenenä oli 38.126 henkilöä. Reservin aliupseereita jäsenistöstä oli 56 prosenttia, miehistöä 30 prosenttia ja upseereita viisi prosenttia. Armeijaa käymättömiä jäseniä oli yhdeksän prosenttia. Liiton 2.360 naisjäsenestä enemmistö kuului tähän ryhmään. 

- Aiemmin olemme toteuttaneet vastaavia some-markkinointikampanjoita itsenäisyyspäiviin liittyen ja ne ovat toimineet hyvin. Jäsenyyttä hakeneita on ollut paljon ja he ovat selvästi nuorempia kuin liittomme jäsenet keskimäärin, varapuheenjohtaja Hakola iloitsee. 

105 kynttilää jokaiselle sankarihaudalle

Tulevana perjantaina Reserviläisliiton jäsenyhdistykset eri puolilla Suomea ovat laajasti mukana erilaisissa, talvisodan päättymisen 80-vuotispäivään liittyvissä tempauksissa ja tapahtumissa. Näistä laajin on maamme eri sankarihaudoilla  ärjestettävä, 105 kynttilän kunnianosoitus sotiemme veteraaneille. 

- Talvisodan ankarissa, 105 päivää kestäneissä taisteluissa veteraanit turvasivat Suomelle itsenäisyyden ylivoimasta maahantunkeutujaa vastaan. Haluamme kunnioittaa tätä saavutusta sekä perinteiseen tapaan sytyttämällä kynttilät sankarihaudoille että modernisti sosiaalisessa mediassa, tiivistää varapuheenjohtaja Hakola.

Reserviläisliitolla on yli 320 paikallisyhdistystä eri puolilla maata, jotka järjestävät vuosittain kansallisina merkkipäivinä runsaasti erilaisia seppeleenlaskuja, kunniavartioita ja juhlallisuuksia sankarihaudoilla sekä erilaisilla muistomerkeillä. Lisäksi yhdistykset ovat useimmiten laajasti mukana myös tukemassa veteraanijärjestöjen ja valtiovallan järjestämiä tapahtuma- sekä juhlakokonaisuuksia. 

Lisätietoja asiasta antavat varapuheenjohtaja Terhi Hakola 050 350 8020 tai terhi.hakola@reservilaisliitto.fi ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

Ammattiopisto Livessä ajatellaan, että jokaisesta löytyy vahvuuksia, joita työelämä ja yhteiskunta tarvitsevat. Näin ajattelee myös Compass Groupin Eat & Meet –ravintolan esimies Leena Oksanen, jonka tiimissä Liven opiskelijat harjoittelevat ravintola-alan avustavia tehtäviä.

Ammattiopisto Liven Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa (TELMA) koulutuksessa opiskelevat nuoret työskentelevät Messukeskuksen suositussa lounasravintolassa kahtena päivänä viikossa. Kiireisimpinä päivinä ravintolassa ruokailee jopa 1300 asiakasta. Silloin opiskelijat joutuvat mukauttamaan oman toimintansa massiivisiin asiakasvirtoihin.

Osaaminen ja itsetunto kasvavat oikeissa töissä

Aidoissa työympäristöissä opiskelu kehittää nuorten osaamista, sosiaalisia taitoja ja ymmärrystä työelämän pelisäännöistä. – Kokemus on valtavan arvokasta, koska se mahdollistaa nuorten jatkopolkujen rakentamisen opintojen jälkeen, ammatillinen erityisopettaja Tuula Jägerroos sanoo.

Eat & Meet –ravintolassa työelämän perustaitoja opiskelee mm. Joonas Nousiainen, joka ei osaa nimetä vain yhtä mukavinta työtehtävää. – Kaikki työ täällä on kivaa. Katson, että astiat, aterimet ja ottimet ovat linjastolla oikeilla paikoillaan. Huolehdin, että pöydät ovat siistejä eikä niihin jää likaisia astioita. Kuljetan astiavaunuja, täytän tuotehyllyjä ja järjestän laseja kaappeihin, Joonas luettelee. Joonaksen kokemus työstä on ollut niin itsetuntoa kohottava, että hän toivoo löytävänsä alalta töitä opintojen jälkeen.

– Tämä on paras työyhteisö ikinä! Toimimme täällä täysin tasavertaisina työyhteisön jäseninä vakituisen henkilöstön joukossa, Jägerroos hehkuttaa.

Työpaikkaohjaaja, joka antaa opiskelijoiden loistaa

Työpaikan henkilöstön arvomaailmalla ja sitoutumisella on tärkeä merkitys yhteistyön onnistumiselle. Työpaikkaohjaaja Leena Oksaselle satelee kiitosta sekä opettajalta että opiskelijoilta. - Leena on unelmien työpaikkaohjaaja. Selkeys, johdonmukaisuus, ystävällisyys ja ennakkoluulottomuus ovat hyvän työpaikkaohjaajan ominaisuuksia. Täällä opiskelijoillemme räätälöitiin selkeä työnkuva ja huomioitiin erilaiset oppimisen tuen tarpeet. Opiskelijat pääsevät loistamaan omilla vahvuuksillaan ja osaamisellaan, Jägerroos kiittelee yhteistyötä. Joonaksellakin on sanansa sanottavana: - Leena on tosi hyvä pomo. Se on hauska ja sillä on hyvä huumori.

Oksanen puolestaan kokee olevansa etuoikeutettu mahdollisuudesta työskennellä nuorten kanssa: – Tämä on yksi rikkaimpia kokemuksia työurallani. Yhteistyö Liven kanssa sujuu hienosti. Nuoret ovat motivoituneita, työskentelevät ahkerasti ja pärjäävät ammattimaisesti. Minun tehtäväni on työhön ja turvallisuusasioihin perehdyttäminen ja päivän askareiden jakaminen. Opettaja ohjaa nuoria läheltä ja koko muu ravintolatiimi neuvoo tarvittaessa. Parin päivän jälkeen opiskelijat jo itse tietävät, mitä tekevät. Sekä asiakkaat että tiimi odottavat päiviä, jolloin opiskelijat tulevat töihin. Toiveissa olisi laajentaa yhteistyötä myös muihin  Compass-ravintoloihin! 

- Mielestäni jokaisen työnantajan kannattaisi ottaa nuoria yrityksiinsä oppimaan. Nuorilla ei vielä voi olla työkokemusta, mutta me voimme sitä heille tarjota ja samalla tehdä yhteiskunnallista hyvää. Oksanen toteaa myös, että oppiminen on itseasiassa kaksisuuntainen tapahtuma. - Jokainen meistä oppii toinen toisiltaan. Tuula on huippuopettaja ja olen itse oppinut häneltä valtavasti opiskelijoiden ohjaamisesta. Joonas puolestaan on ohjeistanut minua somen ihmeellisessä maailmassa. Livessä tehdään merkityksellistä, perusteellista ja ohjaavaa työtä suurella sydämellä, Oksanen sanoo. - Jokaisella on ne omat vahvuudet, mikä kaikkien tulisi muistaa.

Ylä-Savon ammattiopistoon haki juuri päättyneessä yhteishaussa 282 ensisijaista hakijaa. Ensisijaisia hakijoita oli 23 enemmän kuin vuonna 2019. Kaikkiaan hakijoita oli eri hakusijat yhteenlaskettuna 890 kpl. Vetovoimaisimmat alat olivat logistiikka- ja maatalousala. Hakijoita oli kohtuullisen hyvin myös sähkö-, kone- ja tuotantotekniikan sekä hevostalouden perustutkintoihin.

Yhteishaun kautta hakevat peruskoulun päättävät, ja ilman toisen asteen ammatillista koulutusta olevat hakijat. Yhteishaku on tärkeä hakeutumisväylä, mutta suurin osa oppilaitokseen hakeutuvista opiskelijoista hakee jatkuvan haun kautta. Vuoden 2019 aikana jatkuvassa haussa haki yhteensä 1135 opiskelijaa. Jatkuvassa haussa oli aktiivisia hakemuksia yhteishaun päättyessä 10.3.2020 yhteensä 193 kpl.

Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan yli kunta- ja maakuntarajojen. YSAOlla opiskeli vuoden 2019 aikana yhteensä noin 4000 opiskelijaa, jotka tulivat noin 150:stä kunnasta eri puolilta Suomea. Kaikista tutkintoon johtavista opiskelijoista noin 37 % oli muualta kuin kuntayhtymän omistajakunnista.

Lisätietoa opiskelija- ja hakeutumistilanteesta antaa
Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja
puh. 040 1778 600.

Kuva: YSAO. Kuvassa vasemmalta sähköasentajaksi keväällä valmistuva Jere Heiskanen sekä koneasentajakasi opiskelevat Miro Kettunen ja Joni Nissinen.

Opintojen sisällön, opetuksen, oppimisympäristön, työelämäyhteyksien, opinnäytetyön ohjauksen sekä opiskelutyytyväisyyden osalta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun IT-alan koulutus on kaikkien koulutusalojen vertailussa Suomen paras. Näin arvioivat Xamkin opiskelijat vuoden 2019 AVOP-palautekyselyssä, johon vastaavat kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijat valmistuessaan.

Tulosten mukaan Xamkista valmistuneet olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä saamaansa koulutukseen kaikilla koulutusaloilla ja oppimisympäristöt ovat kansallisessa vertailussa koko Xamkin suhteellinen vahvuus.

Kyselyn koulutusalakohtaisessa vertailussa Xamkin IT-ala sekä Xamkin kaikkien koulutusten oppimisympäristöt ovat valtakunnallisia vahvuuksia. IT-ala kattaa tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutukset. Alan valtakunnallisesti yleisin tutkinto on tietotekniikan insinööri, joita kouluttaa 17 ammattikorkeakoulua. Xamkin tietotekniikan koulutus sai peräti 8 % keskimääräistä tasoa parempaa palautetta.

Kaikkien koulutusalojen valtakunnallisessa vertailussa Xamkin IT-ala vei voiton opintojen sisällön, opetuksen, oppimisympäristön, työelämäyhteyksien, opinnäytetyöhön saadun ohjauksen sekä opiskelutyytyväisyyden osalta.

– Xamkin kaikkien alojen koulutus, oppimisympäristöt ja tukipalvelut ovat tämän tärkeän mittarin perusteella laadukkaat ja peittoammekin tuloksillamme suurten kaupunkien opiskelijapalautteiden tulokset, iloitsee vararehtori Mirja Toikka.

Kaikkien ammattikorkeakoulujen palautteissa työelämäyhteydet-kysymyssarjan tulokset ovat muita kysymyssarjoja hieman alhaisemmalla tasolla, myös Xamkissa. Xamkin IT-ala saa kuitenkin tässäkin osiossa koko maan parhaan tuloksen yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa, selvällä erolla muihin.

– Opiskelijoiden opintojen aikaiset työelämäsuhteet ovat jatkuva ja uudistuva kehittämiskohteemme. Suunnittelemme ja toteutamme uusia yhteistyön avauksia työelämän kanssa, joista viimeisin on yritysten nimikkoluokkatoiminta. Myös työelämä- ja yrittäjyysneuvonnasta Xamk sai keskimääräistä parempaa palautetta, Toikka kertoo.

Xamkin vuoden 2019 AVOP-tulokset paranivat huomattavasti enemmän kuin ammattikorkeakouluissa keskimäärin. Saatu palaute oli lähes 2 % koko maan painokerrottua keskiarvoa parempaa. Xamkissa kyselyyn vastasi 99 % valmistuvista, ja koko maassa 96 %, yhteensä 23 411 opiskelijaa.

MIKÄ ON AVOP?

AVOP on Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely, jossa opiskelija arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta. Kyselyn täyttävät kaikki valmistuvat tutkinto-opiskelijat. Kysely tehdään vuosittain ja tulokset ovat nähtävissä Vipunen-portaalissa. Kysymysryhmiä on 13 ja kysymyksiä 98.

AVOP on sekä laatua kuvaava että yksi ammattikorkeakoulun rahoitusmittareista. AVOP-kyselymittaristo syntyi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen opiskelijakuntien SAMOK ry:n, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yhteisenä hankkeena. Kyselymittariston kehittämisestä vastaa Arene ry.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
vararehtori, varatoimitusjohtaja Mirja Toikka
044 702 8372, etunimi.sukunimi@xamk.fi

Ammattikorkeakoulujen AVOP-tulokset vuodelta 2019 Vipunen-portaalissa

SeAMKissa on Suomen ammattikorkeakouluista parhaat oppimisympäristöt, opiskelun tukipalvelut ja opiskelijatyytyväisyys, selviää ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyn (AVOP) tuoreista tuloksista.

Lisäksi SeAMKin tutkinto-ohjelmat menestyvät hyvin valtakunnallisessa vertailussa. AMK-tutkinto-ohjelmista koko maan kärkeen sijoittuvat rakennustekniikan insinöörien ja restonomien (ravitsemispalvelut) tutkinto-ohjelmat.

Agrologien, automaatiotekniikan ja bio- ja elintarviketekniikan insinöörien sekä kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomien tutkinto-ohjelmat opiskelijoiden arviot nostivat vertailussa kakkossijalle. Kärjen tuntumassa ovat myös fysioterapeuttien, geronomien, sosionomien, konetekniikan insinöörien ja tradenomien (talous, hallinto, markkinointi) tutkinto-ohjelmat sijoittuen kolmannelle sijalle.

Aloittain tarkasteltuna SeAMK nousi ykköseksi tekniikan alan insinöörikoulutuksessa kaikkiaan 18 ammattikorkeakoulusta. Liiketalouden alalla SeAMK on kolmas kaikkiaan 20 ammattikorkeakoulusta.

Ylemmissä AMK-tutkinnoissa opiskelijoiden arviot nostivat kulttuurituotannon tutkinto-ohjelman vertailun ykköseksi. Sairaanhoitajien, sosionomien ja tradenomien tutkinto-ohjelmat sijoittuvat niin ikään loistavasti toiselle sijalle.

”Strategiamme mukaan tavoitteemme on olla paras korkeakoulu opiskelijalle, ja opiskelijoiden tyytyväisyys on sen keskeisin mittari. Pitkäjänteinen opetuksen ja toiminnan kehittäminen tuottaa tulosta. Valmistuneiden opiskelijoiden palaute on erittäin arvokasta ja kannustaa meitä kehittämään toimintaamme edelleen”, rehtori Tapio Varmola sanoo.

Yrittäjyysvalmiuksien tarjoaminen sekä opiskelijakunta SAMO saivat kiittävät arviot

Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyssä opiskelija arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta. Kyselyssä on kaikkiaan 98 kysymystä jaettuina eri osa-alueisiin.

Osa-alueet, joissa SeAMK on ykkönen – oppimisympäristöt, opiskelun tukipalvelut ja opiskelijatyytyväisyys – sisältävät useita yksittäisiä kysymyksiä.

Yksittäisissä kysymyksissä SeAMK sai merkittävät tulokset muun muassa yrittäjävalmiuksien tarjoamisessa, jonka opiskelijat arvioivat valtakunnallisen ykkössijan arvoisesti. Kyselyn mukaan valtakunnan kärkeä SeAMKissa on myös työelämän asiantuntijoiden hyödyntäminen korkeakoulun toiminnassa sekä opiskelijakunnan palvelut ja toiminta opiskelun tukena.

”Strategiamme visiossa ja arvoissa korostuu yrittäjähenkisyys. Juuri asetimme uudessa strategiassa tavoitteeksi, että saavutamme yrittäjyydessä ykkössijan ja nyt se jo tuli. Olemme todella tyytyväisiä tähän, mutta tulemme jatkamaan määrätietoisesti töitä jatkossakin yrittäjyyden eteen, että myös pidämme tämän ykköspaikan”, vararehtori Elina Varamäki toteaa.

Opiskelijakunnan toimintaa koskevassa kysymyksessä ykkössija on neljäs perättäinen.

”Opiskelijakunnan toiminta SeAMKissa on erittäin aktiivista ja näkyvää. Edunvalvonnan lisäksi vastaamme tutortoiminnasta ja tarjoamme monipuolisia liikuntapalveluja, opiskelijatapahtumia ja jäsenetuja. Kaiken keskiössä on opiskelija ja yhteisöllisyys. On hienoa, että toimintamme on koettu mielekkääksi ja opiskelua tukevaksi. Teemme jatkossakin kaikkemme, että SeAMK olisi paras korkeakoulu opiskelijalle!”, opiskelijakunta SAMOn toiminnanjohtaja Kimmo Niemi kommentoi.

Tietoa AVOP-kyselystä

AVOP-kyselymittaristo on syntynyt Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen opiskelijakuntien SAMOK ry:n, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yhteisenä hankkeena. Kyselymittariston käyttöönotosta ja sen kehittämisestä vastaa Arene ry.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään sekä paikallisesti korkeakoulun oman toiminnan kehittämisessä että valtakunnallisesti koulutuksen ohjauksessa ja rahoituksessa. Kyselyn täyttävät kaikki ammattikorkeakouluista valmistuvat tutkinto-opiskelijat.

Tilastolähteenä on Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.

Lisätietoja (tavoitettavissa 5.3. klo 12 jälkeen):

Elina Varamäki
vararehtori, SeAMK
+358408305189
elina.varamaki@seamk.fi

Tapio Varmola
rehtori, SeAMK
+358408304100
tapio.varmola@seamk.fi

Valtaosa, 82 prosenttia, Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuneista on vähintäänkin melko tyytyväisiä tutkintoonsa. Verrattuna kaikkien ammattikorkeakoulujen vastauksiin, HAMKin opiskelijat antoivat valtakunnallista keskiarvoa hiukan paremman arvosanan väittämiin ”suosittelisin koulutustani muille” ja ”tutkinto tarjosi eväitä yrittäjäksi ryhtymiseen.”

Myös HAMKista valmistuneiden työllisyystilanne on vastausten perusteella erittäin hyvä: viiden vuoden kuluttua valmistumisesta työttömänä oli vain yksi prosentti. Jo valmistumishetkellä 71 prosenttia oli vakituisessa (50 prosenttia) tai määräaikaisessa (21 prosenttia) kokopäivätyössä.

Luvut selviävät valtakunnallisesta AMK- ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille suunnatusta uraseurantakyselystä, johon vastasi 8535 ammattikorkeakouluista vuonna 2014 vastannutta. HAMKista vastaajia oli 340, mikä oli reilu kolmannes kyselykutsun saaneista. Uraseurantakyselyn tuloksia pääsee tarkastelemaan tästä.

Valtakunnallinen julkistusseminaari tänään Vantaalla

Myös koko ammattikorkeakoulukentällä AMK-tutkinnon viisi vuotta sitten suorittaneet ovat tyytyväisiä AMK-tutkintoonsa ja työllisyystilanne on erittäin hyvä – viisi vuotta valmistumisesta vain vajaat kaksi prosenttia on vailla työtä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on vieläkin alhaisempi.

Tyytyväisyys tutkintoon on vahvassa yhteydessä siihen, miten hyvin vastaaja pystyy hyödyntämään AMK:ssa hankkimaansa osaamista nykyisessä työssään ja miten työ vastaa vaativuustasoltaan ammattikorkeakoulutusta. Valmistuneista 73 prosenttia arvioi tutkintonsa antaneen riittävät valmiudet työelämään ja 82 prosenttia uskoo työnantajien arvostavan heidän suorittamaansa tutkintoa. Alakohtaiset ja tutkintojen väliset erot ovat kuitenkin merkittäviä.

Tuloksista keskustellaan tänään Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ry ja AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen järjestämässä Tietoa ja taitoa työelämään ja työelämästä -seminaarissa Vantaalla. Seminaarissa tuloksia tarkastellaan erityisesti jatkuvan oppimisen, koulutuksen työelämärelevanssin sekä työllistymisen ja yrittäjyyden näkökulmista. Hanke tuottaa lisää tietoa ja analyyseja niiden valmistuessa tälle sivustolle.  

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää kaikkien ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista korkeakoulujen henkilöstölle, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Kysely järjestettiin nyt toista kertaa.

Hanketta ovat toteuttamassa Turun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Rahoittajana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahasto.

Lisätietoja

Jaana Kullaslahti
tutkijayliopettaja
Hämeen ammattikorkeakoulu
040 5878201
jaana.kullaslahti@hamk.fi

Uusi lehti kääntyi koulutuksen arvioinnissa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi Karvin arviointisuunnitelman vuosille 2020–2023. Suunnitelma nostaa arvioitaviksi viimeaikaisten koulutuspoliittisten uudistusten vaikutuksia eri koulutusasteilla.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointisuunnitelmassa 2020–2023 määritellään kauden aikana toteutettavat arviointihankkeet.

Varhaiskasvatuslain vaikutukset ja maksuton varhaiskasvatuskokeilu arvioitavina

Varhaiskasvatuslaki uudistui vuonna 2018. Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi lakiuudistuksen vaikutuksia. Karvin uuteen arviointisuunnitelmaan sisältyykin varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointi ja varhaiskasvatuksen koulutusten arviointi.

Lisäksi Karvi jatkaa 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun arviointia, joka alkoi edellisellä kaudella.

Perusopetuksen oppimistulosarvioinnit tuottavat tietoa osaamisesta ja tasa-arvosta

Perusopetuksen oppimistulosten arvioinnit tuottavat tietoa osaamisen tasosta sekä koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. 9.-luokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan oppimistuloksia arvioidaan myös tällä nelivuotiskaudella. Säännöllisillä arvioinneilla saadaan vertailutietoa osaamisen muutoksista.

Uuteen arviointisuunnitelmaan sisältyy myös muita perusopetuksen oppimistulosten arviointeja ja pitkittäisarviointeja, joissa samojen oppilaiden osaamisen kehittymistä seurataan eri luokka-asteilla.  

Oppimistulosarviointien lisäksi Karvi arvioi myös eriyttämistä perusopetuksessa. Lisäksi edellisellä kaudella alkanut arviointi esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanosta jatkuu tämän vuoden loppuun.

Lukiokoulutuksen muutokset lisäävät tarvetta arviointiin

Lukiokoulutukseen on kohdistunut ja kohdistuu monia muutoksia, joita ovat esimerkiksi vuonna 2019 voimaan tullut lukiolaki ja -asetus sekä uudet opetussuunnitelman perusteet ja ylioppilastutkinnon uudistus. Muutosten vaikutusten arviointiin on siis tarvetta.

Lukion tilaa selvitetään arvioimalla muun muassa lukion tuntijakokokeilua sekä ylioppilastutkintouudistusten ja korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusten vaikutuksia lukiokoulutukseen. 

Ammatillisessa koulutuksessa selvitetään reformin vaikutuksia

Ammatillisessa koulutuksessa arvioidaan erityisesti sitä, millaisia vaikutuksia vuoden 2018 reformi toi ammatilliseen koulutukseen. Selvityksen alla ovat muun muassa työelämäläheisyys ja työelämäyhteistyö, yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kokonaisarviointi.

Lisäksi jatketaan oppimistulosten arviointeja ja toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien arviointi.

Opiskelijat ja osaaminen keskiössä korkeakoulutuksen arvioinneissa

Korkeakoulutuksessa Karvi toteuttaa neljä laajaa koulutusala-arviointia. Niiden tarkoituksena on tuottaa kokonaiskuva eri alojen vahvuuksista ja kehittämiskohteista suhteessa tutkintojen tuottamaan osaamiseen ja työelämärelevanssiin sekä jatkuvaan oppimiseen.

Muita korkeakoulutuksen arviointeja tällä kaudella ovat korkeakoulupedagogiikan tilan ja uudistamisen arviointi, korkeakoulutuksen joustavien opintopolkujen arviointi sekä korkeakoulujen auditoinnit.

Koulutusjärjestelmän kyky vastata äkillisiin rakennemuutoksiin ja muita koulutusasteet läpileikkaavia arviointeja

Osa arviointihankkeista kohdistuu useille eri koulutussektoreille. Tarkasteltavina ovat esimerkiksi koulutusjärjestelmän kyky vastata äkillisiin rakennemuutoksiin, opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa sekä se, miten lukio ja ammatillinen koulutus onnistuvat kasvattamaan opiskelijoista aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia.

Lisäksi Karvi arvioi maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutusta sekä maahanmuuttajien koulutuspolkuja.

Karvi tukee myös laadunhallintaa ja jatkuvaa kehittämistä eri koulutusasteilla.

Mikä arviointisuunnitelma?

Karvin toimintaa ohjaa koulutuksen arviointisuunnitelma, jossa kuvataan nelivuotiskauden arvioinnit aikatauluineen. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi uuden koulutuksen arviointisuunnitelman 23.1.2020.

Tämän arviointisuunnitelmakauden painopisteitä ovat oppimisen ja osaamisen kehittäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen ja jatkuvan kehittämisen tukeminen. Arviointitoiminnalla tuotetaan tietoa kansalliseen ja paikalliseen päätöksentekoon ja kehittämistoimintaan.

Tutustu tarkemmin arviointeihin ja niiden ajoittumiseen eri vuosille:

Koulutuksen arviointisuunnitelma 2020−2023

(https://karvi.fi/app/uploads/2020/03/Koulutuksen_arviointisuunnitelma_2020-2023.pdf).

Lisätietoja:

• Karvin johtaja Harri Peltoniemi, 029 533 5532, harri.peltoniemi @ karvi.fi
• varajohtaja Hannele Seppälä, 029 533 5550, hannele.seppala @ karvi.fi
• yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus: osaamisyksikön päällikkö Elina Harjunen, 029 533 5506, elina.harjunen @ karvi.fi
• ammatillinen koulutus: osaamisyksikön päällikkö Kirsi Hiltunen, 029 533 5508, kirsi.hiltunen @ karvi.fi
• korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö: osaamisyksikön päällikkö (vs.) Marja-Liisa Saarilammi, marja-liisa.saarilammi @ karvi.fi, 029 533 5528

Ett nytt blad vändes inom utvärderingsverksamheten då undervisnings- och kulturministeriet godkände NCU:s plan för åren 2020–2023. Planen tar fasta på de senaste utbildningspolitiska reformerna och deras verkningar på olika nivåer i utbildningssystemet.

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) beskriver i utvärderingsplanen för 2020–2023 de utvärderingsprojekt som kommer att genomföras under perioden.  

Konsekvenser av ny lag och avgiftsfrihet för femåringar utvärderas inom småbarnspedagogiken

Lagen om småbarnspedagogik förnyades år 2018. Riksdagen förutsatte då att statsrådet följer upp och utvärderar reformens konsekvenser. I NCU:s nya utvärderingsplan ingår därför en konsekvensbedömning av lagen och också en utvärdering av utbildningarna inom småbarnspedagogik.

Dessutom pågår NCU:s utvärdering av försöket med avgiftsfri småbarnspedagogik för femåringar. Den inleddes redan under den förra utvärderingsperioden.

Utvärderingarna av lärresultat ger information om kunnande och jämlikhet

Inom den grundläggande utbildningen tar NCU fram information om kunskapsnivån och jämlikheten genom utvärderingar av lärresultat. Också under den kommande fyraårsperioden utvärderas niondeklassarnas kunskaper i modersmål och litteratur och i matematik. Regelbundna utvärderingar visar hur elevernas kunskaper förändras. I den nya utvärderingsplanen ingår även andra utvärderingar av lärresultat.

NCU genomför också longitudinella utvärderingar som följer upp kunskapsutvecklingen hos samma elever i olika årskurser.

Utvärderingscentret kommer dessutom att utvärdera den pedagogiska differentieringen inom den grundläggande utbildningen. Redan under den förra perioden startade en utvärdering av hur läroplansgrunderna har implementerats inom förskoleundervisning och grundläggande utbildning. Det här projektet pågår till slutet av 2020.

Förändringarna inom gymnasiet bidrar till ökat behov av en lägesbedömning

Gymnasieutbildning har varit och är fortfarande föremål för många förändringar, till exempel gymnasielagen och gymnasieförordningen som trädde i kraft 2019, de nya grunderna för läroplanen och studentexamensreformen. Det finns därför ett behov att utvärdera konsekvenserna av förändringarna.

Läget inom gymnasieutbildningen utreds genom en utvärdering av bland annat timfördelningsförsöket i gymnasiet och reformerna av studentexamen oh högskoleantagningen och deras inverkan på gymnasieutbildningen. 

Inom yrkesutbildningen utreds reformens verkningar

De utvärderingar som berör yrkesutbildningen tar särskilt fasta på hur reformen från år 2018 har påverkat yrkesutbildningen. Under utredning är bland annat arbetslivsorientering och arbetslivssamarbete, förverkligande av individuella studievägar och hela examenssystemet inom yrkesutbildningen.

Dessutom kommer NCU varje år att utvärdera lärresultat i två–tre yrkesexamina. Under perioden utvärderas också lärresultaten i de gemensamma examensdelarna.

Fokus på studerande och kunnande i högskoleutvärderingarna

Inom högskoleutbildningen genomför NCU fyra omfattande utvärderingar av utbildningsområden. Avsikten är att de ska ge en helhetsbild av styrkor och utvecklingsområden inom de områden som granskas i förhållande till den kompetens och arbetslivsrelevans som examina producerar samt kontinuerligt lärande.  

Andra aktuella högskoleutvärderingar är en utvärdering av högskolepedagogikens nuläge och utveckling, en utvärdering av flexibla studievägar inom den högre utbildningen samt auditeringar av högskolor.

Utbildningssystemets förmåga att svara mot plötsliga strukturomvandlingar och andra sektorövergripande utvärderingar

En del av utvärderingsprojekten gäller flera olika utbildningssektorer. Nu utreds till exempel utbildningssystemets förmåga att svara mot plötsliga strukturomvandlingar liksom också studerandes övergångar och smidiga studievägar i utbildningens övergångsskeden. NCU har även fått i uppdrag att kartlägga hur gymnasie- och yrkesutbildningen lyckas fostra de studerande till aktiva och kritiska medborgare.

Dessutom kommer utvärderingscentret att utvärdera både läs- och skrivundervisningen för invandrare och invandrares utbildningsvägar.

NCU fortsätter också att stöda kvalitetshantering och kontinuerlig utveckling inom alla utbildningsformer.

Vilken utvärderingsplan?

Utvärderingscentrets verksamhet styrs av planen för utbildningsutvärderingar. Den beskriver fyraårsperiodens utvärderingar och deras tidtabell. Undervisnings- och kulturministeriet godkände den nya planen för utvärderingar inom utbildningen 23.1.2020.

Tyngdpunkterna under den här utvärderingsperioden är utveckling av lärande och kompetens, främjande av likvärdighet, främjande av ett välfungerande utbildningssystem och stöd för kontinuerlig utveckling. Genom utvärderingsverksamheten producerar NCU information som kan användas för att fatta nationella och lokala beslut och för att utveckla verksamheten.

Läs mer om utvärderingarna och när de genomförs:

Plan för utbildningsutvärderingar 2020−2023
(https://karvi.fi/app/uploads/2020/03/Plan_for_utbildningsutvarderingar_2020-2023.pdf)

Information:

• NCU:s direktör Harri Peltoniemi, tfn 029 533 5532, harri.peltoniemi @ karvi.fi
• vice direktör Hannele Seppälä, tfn 029 533 5550, hannele.seppala @ karvi.fi
• allmänbildande utbildning och småbarnspedagogik: enhetschef Elina Harjunen, tfn 029 533 5506, elina.harjunen @ karvi.fi
• yrkesutbildning: enhetschef Kirsi Hiltunen, tfn 029 533 5508, kirsi.hiltunen @ karvi.fi
• högre utbildning och fritt bildningsarbete: enhetschef (vikarie) Marja-Liisa Saarilammi, tfn 029 533 5528, marja-liisa.saarilammi @ karvi.fi  

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku päättyi tiistaina 10.3. Haettavana oli yhteensä reilut 80 600 aloituspaikkaa. Yhteishaussa haki 71 700 hakijaa, joista perusopetuksen päättäviä oli 58 620. Hakijamäärät jakaantuivat lähes tasan ammatilliseen koulutukseen ja lukioon hakevien kesken. 

Yhteishaussa haki tänä keväänä noin 300 hakijaa vähemmän kuin viime vuonna. Hakijoista noin puolet haki ammatilliseen koulutukseen ja puolet lukioon. Viime keväänä ammatilliseen koulutukseen haki 51 % ja lukioon 49 % hakijoista. Viime vuosina ammatillisen koulutuksen hakijamäärät yhteishaussa ovat laskeneet, kun taas lukiokoulutukseen hakevien määrä on kasvanut. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan yhteishaun lisäksi myös jatkuvan haun kautta.

Koko maassa on tarjolla noin 38 450 lukiopaikkaa, joista 2 670 on ruotsinkielisissä koulutuksissa. Lukioihin haki tänä keväänä kaiken kaikkiaan 35 690 nuorta, noin 600 enemmän kuin viime vuonna.

Ammatillisessa koulutuksessa aloituspaikkoja on 42 160, joista 1 940 on ruotsinkielisissä koulutuksissa. Ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisesti 36 025 hakijaa, mikä on noin 900 vähemmän kuin viime vuonna. Peruskoulupohjaiseen ammatilliseen koulutukseen pyrki 34 260 hakijaa. Aloituspaikoista 3 950 on varattu lukion suorittaneille. Näitä opiskelupaikkoja tavoittelee noin 1770 abia tai aiemmin lukion suorittanutta.

Ammatillisen koulutuksen suosituimmat alat pysyivät ennallaan

Ammatillisen koulutuksen suosituimmissa opintoaloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Yhteishaussa suosituin on edelleen sosiaali- ja terveysala, johon oli 4 640 hakijaa. Seuraavaksi suosituimmat alat ovat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (4 450), liiketalous ja kauppa (3 710), arkkitehtuuri ja rakentaminen (3 300), sähkö- ja automaatiotekniikka (3 215) sekä tietojenkäsittely (2 785).

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet huhti-toukokuussa, valintojen tulokset kesäkuussa

Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot voivat järjestää pääsy- ja soveltuvuuskokeita huhti-toukokuun aikana. Hakijat kutsutaan kokeisiin huhtikuun alkupuolella. Koulutuksen järjestäjä voi myös tarvittaessa arvioida hakijan kielitaidon riittävyyden.

Oppilaitokset julkaisevat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 11.6. Koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 25.6.

Yhteishaun lisäksi myös muita väyliä koulutukseen

Haku vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen käynnistyi 11.3. ja jatkuu Opintopolussa 1.4. asti. Haussa ovat mukana vaativana erityisenä tukena järjestettävät ammatilliset perustutkinnot, vaativana erityisenä tukena järjestettävä ammatilliseen koulutukseen valmentava VALMA-koulutus sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentava TELMA-koulutus.

Muuhun perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen haetaan Opintopolussa 19.5.–21.7. välisenä aikana. Tällöin voi hakea kymppiluokalle, ammatilliseen koulutukseen valmentavaan VALMA-koulutukseen sekä maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistavaan LUVA-koulutukseen.

Ammatilliseen koulutukseen voi hakea jatkuvassa haussa ympäri vuoden. Jatkuvan haun koulutustarjonnasta ja hakemisesta löytyy tietoa oppilaitosten omilta verkkosivuilta ja Opintopolusta.

Vapaan sivistystyön koulutuksia on tarjolla kansanopistoissa, joihin haetaan suoraan oppilaitoksen kautta.

Lisätietoja

• erityisasiantuntija Katariina Männikkö, puh. 029 533 1320, katariina.mannikko[at]oph.fi

*******

Gemensam ansökan till yrkesutbildning och gymnasieutbildning lockade 71 700 sökande

Gemensam ansökan till yrkes- och gymnasieutbildning avslutades på tisdagen den 10 mars. I gemensam ansökan fanns cirka 80 600 nybörjarplatser att söka till.  Antalet sökande var 71 700, varav 58 620 går ut den grundläggande utbildningen. Antalet sökande till gymnasier och yrkesutbildning fördelades rätt så jämnt. Antalet sökande till svenskspråkig utbildning var 3 360. Inom svenskspråkig utbildning var antalet sökande till gymnasieutbildning fortsättningsvis högre än till yrkesutbildning.

I vårens gemensamma ansökan var antalet sökande 300 färre än i fjol. Ungefär hälften sökte till gymnasieutbildning och hälften till yrkesutbildning. Ifjol var motsvarande andelar 51 % till yrkesutbildning och 49 % till gymnasieutbildning.Andelen sökande till svenskspråkig yrkesutbildning var 38 % till yrkesutbildning och 62% till gymnasieutbildning. Under de senaste åren har andelen sökande till yrkesutbildning i gemensam ansökan minskat. Förändringen beror bland annat på att det nu är möjligt att söka till yrkesutbildning också via kontinuerlig ansökan.

I hela landet erbjuds cirka 38 450 gymnasieplatser, varav cirka 2 670 inom svenskspråkig utbildning. Till gymnasierna sökte i vår sammanlagt 35 690 unga, vilket är cirka 600 flera än i fjol. Antalet sökande till svenskspråkig gymnasieutbildning var 2 092, vilket är en aning färre än i fjol.

Inom yrkesutbildningen erbjuds 42 160 nybörjarplatser, varav 1 940 inom svenskspråkig yrkesutbildning. Antalet förstahandssökande till yrkesutbildning var cirka 36 025, vilket är 900 färre än i fjol. Till grundskolebaserad yrkesutbildning sökte i år 34 260 unga. För dem som har avlagt gymnasiets lärokurs erbjuds 3 950 nybörjarplatser. Dessa studieplatser eftertraktas av cirka 1 770 abiturienter eller sökande som tidigare har avlagt gymnasiet.  Till svenskspråkig yrkesutbildning sökte 1 230, vilket är cirka 40 flera än i fjol.

Populära branscher består

Inom yrkesutbildningen har inte skett nämnvärda förändringar i fråga om de populäraste branscherna. Den populäraste branschen i gemensam ansökan är fortfarande social- och hälsovårdsbranschen med 4 640 sökande. Därefter kommer fordons- och transportteknik (4 450), företagsekonomi och handel (3 710), arkitektur och byggande (3 300), el- och automationsteknik (3 215) och databehandling (2 785).

Inträdes- och lämplighetsproven i april-maj, antagningsresultaten i juni

Läroanstalterna kan under april och maj ordna inträdes- och lämplighetsprov till utbildningarna. Sökande kallas till proven i början av april. Utbildningsanordnarna kan dessutom vid behov testa sökandes språkliga färdigheter.

Läroanstalterna publicerar antagningsresultaten tidigast 11.6. De som antagits ska senast 25.6 ta emot studieplatsen.

Andra vägar till utbildning utöver gemensam ansökan

Ansökan till yrkesutbildning med krävande särskilt stöd inleddes den 11 mars och pågår till den 1 april i Studieinfo.fi. I ansökan ingår yrkesinriktade grundexamina som ordnas med krävande särskilt stöd, utbildning som handleder för yrkesutbildning som ordnas med krävande särskilt stöd (VALMA) och utbildning som handleder för arbete och ett självständigt liv (TELMA).

Till övriga handledande utbildningar efter grundskolan (tionde klassen, utbildning som handleder för yrkesutbildning (VALMA) och utbildning som förbereder invandrare för gymnasieutbildning (LUVA)) söker man via Studieinfo 19.5–21.7.

I den kontinuerliga ansökan är det möjligt att söka till yrkesutbildning året om. Information om utbildningar och ansökningsförfarande i kontinuerlig ansökan hittas på läroanstalternas webbplatser eller i Studieinfo.fi.

Vid folkhögskolorna erbjuds utbildningar inom fritt bildningsarbete. Ansökan till dessa görs direkt till folkhögskolorna.

Mer information

Sakkunnig Christian Seger, tfn 029 533 1324, christian.segerat]oph.fi

Kyrkans pastoralexamen och mera omfattande specialutbildningar kommer enligt ett beslut av statsrådet att från 14.2.2020 integreras i Finlands referensram för examina och övriga samlade kompetenser (FiNQF). Beslutet är historiskt för det är första gången som det finska samhällets utbildningssystem erkänner personalutbildning ordnats av kyrkan. En långsiktig utveckling av Kyrkans personalutbildning har möjliggjort integreringen. Kyrkans utbildningar är högklassiga, de definieras i studiepoäng och har elevcentrerade kompetensmål.

Finlands referensram för examina och övriga samlade kompetenser (FiNQF) innefattar examina, lärokurser och övriga omfattande kompetenshelheter, såsom kyrkans specialutbildningar, som ingår i det nationella utbildningssystemet. De har indelats i åtta nivåer på basis av den kompetens som de förutsätter. Nivåerna i referensramen beskriver vad en person som avlagt en examen, lärokurs eller kompetenshelhet vet, förstår och kan göra.Den kompetens som produceras av varje nivå är definierad i en statsrådsförordning och beskrivningarna motsvarar kvalifikationsnivåerna i den europeiska referensramen för kvalifikationer. På EU-nivå är målet att underlätta jämförelser mellan olika länders examina och examensnivåer, och att på det sättet främja mobilitet och livslångt lärande.

Nyttan med referensramen är att man identifierar kompetens

De nationella referensramar för kompetens har använts vid sidan av utveckling av utbildning och i rekryteringsprocesser, då man jämfört sökandes kunnande och kompetensledning. Den viktigaste nyttan med referensramen är att man kan identifiera tidigare kompetens och godkänna tidigare fortbildning speciellt då man flyttar från ett utbildningsområde till ett annat. Den studerande kan bättre än förr få utförda examina, komptenshelheter och till exempel kyrklig personalutbildning som hör till referensramen identifierade och godkända.

De kyrkliga specialutbildningar som integrerats i referensramen är specialiserad utbildning inom sjukhussjälavård (60 sp) och inom familjerådgivning (60 sp), Kyrkans arbetshandledarutbildning (60 sp) och kyrkans specialutbildning som organisationskonsult (45 sp). De här utbildningarna, liksom pastoralexamen har placerats på nivå 6 i referensramen. På de här nivån finns yrkeshögskoleexamina och lägre högskoleexamina, liksom många av universitetens och yrkeshögskolornas specialiseringsutbildningar.

Pastoralexamen är nästan 330 år gammal

Pastoralexamen är en utbildningshelhet som vänder sig till dem som vigts till präster och varje år avläggs den av ca 80 präster. Den krävs för att kunna få tjänst som kaplan eller kyrkoherde. Pastoralexamen har en värdig historia – den första pastoralexamen avlades redan 1693.

Högre pastoralexamen (80 sp) som krävs för vissa tjänster vid domkapitlet finns på referensnivå 7. På den nivån finns högre högskoleexamina och universitetens och yrkeshögskolornas specialiseringsutbildningar.

I praktiken syns reformen i att det i examensbevisen för pastoralexamen och de specialutbildningar som integrerats i referensramen finns en mening som beskriver på vilken nivån i referensramen examen placeras.

Mera information:
chef Kari Kopperi, Kyrkans utbildningscentral, tfn 050 594 1317
utbildningsplanerare Eeva Salo-Kopperi, tfn 0400 844 828

Centria-ammattikorkeakoulu menestyi jälleen erinomaisesti valtakunnallisen ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijakyselyn tuloksissa (AVOP). Kyselyssä opiskelija arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta, ja sen tulokset on julkaistu Opetushallituksen ylläpitämässä Vipunen-tietokannassa. Raportti sisältää tietoja ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijakyselyn tuloksista vuodelta 2019. Centria-ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden vastausprosentti oli 83 % ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 73 %.

Koulutusta arvioidaan kyselyssä asteikolla 1-7. Centria-ammattikorkeakoulu sijoittui kokonaisarvioinnissa 22 ammattikorkeakoulun joukossa jaetulle ykkössijalle yhdessä Kajaanin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa keskiarvolla 5,3. Eri ammattikorkeakoulujen koulutusalat ja niiden väliset erot huomioiden kärkisijan käytännössä jakavat Centria ja Kajaanin ammattikorkeakoulu - Kajaani saa 3,26 % ja Centria 3,25 % koko maan painokerrottua keskiarvoa parempaa palautetta, ja kumpikin on tasaisen hyvä kaikilla koulutusaloilla. Centria on ollut ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneiden palautteessa maan kahden kärjessä vuodet 2016-2019. Arviot kaikkien ammattikorkeakoulujen osalta vaihtelivat 4,9 ja 5,3 välillä.

Valmistuvien opiskelijoiden kyselyssä on 13 eri osa-aluetta, ja kysymyksiä yhteensä noin sata. Kysymyskokonaisuudet käsittelevät opintojen sisältöä, opintojen suunnittelua ja ohjausta, opetusta, opiskelua, oppimisympäristöjä, opiskelun tukipalveluja, palautetta ja arviointia, kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta ja kieliopintoja, työelämäyhteyksiä, työelämäneuvontaa, harjoittelua, opinnäytetyötä sekä opiskelutyytyväisyyttä. Näissä Centria menestyi muihin ammattikorkeakouluihin verrattuna tasaisen hyvin, mutta erityisesti palaute ja arviointi –kysymysryhmässä ylivoimaisesti saaden selkeästi parhaat arviot. Kysymyksistä 28 huomioidaan ammattikorkeakoulujen rahoituksessa.

Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijat antoivat yksittäisistä kysymyksistä korkeimmat arviot siitä, että ovat opintoihinsa tyytyväisiä (6,3), opinnäytetyö valmensi vaativiin työelämän asiantuntija- ja kehittämistehtäviin (6,1), harjoittelu vahvisti osaamista (6,0), opinnoissa ei juuri ollut turhia opintojaksoja, päällekkäisyyksiä tai toistoa (5,9), pidän oppimaani tulevaisuuteni kannalta hyödyllisenä (5,9), yhteistyö opettajien kanssa oli luontevaa (5,9), korkeakoulussa oli hyvät mahdollisuudet suorittaa työharjoittelu ja/tai opiskelijavaihto ulkomailla (5,9), opintojeni etenemistä seurattiin aktiivisesti (5,9) ja kirjasto- ja tietopalvelut tukivat oppimistani (5,9).

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet antavat Centrialle selvästi valtakunnan parasta palautetta. Erityisen korkealle arvostettiin sitä, että opetusjärjestelyt mahdollistivat hyvin opintojen kytkemisen työn ja työyhteisön kehittämiseen (6,4), ja että opetuksen toteutustavat mahdollistivat opiskelun, työn ja henkilökohtaisen elämäntilanteen yhteensovittamisen (6,4).

Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Kari Ristimäki on iloinen hyvästä opiskelijapalautteesta.

- Centria on olemassa juuri opiskelijoita varten. Saatu tunnustus kannustaa jatkamaan korkeakoulun kehittämistä edelleen ja vieläkin paremmin vastaamaan opiskelijoiden tarpeita, Ristimäki linjaa. - Erityisesti meitä ilahduttaa tarjoamamme ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nousu valtakunnan parhaaksi.

Centria-ammattikorkeakoulu tiedustelee kyselyssä lisäksi myös valmistuvan opiskelijan työmarkkinatilannetta sekä työn sijaintia. Kyselyyn vastanneista 73 % oli työllisiä valmistumishetkellä, ja 80 % ilmoitti työnsä sijaitsevan Centrian toiminta-alueella Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla tai Pohjois-Pohjanmaalla.

Lisätietoja:

Opintoasiainpäällikkö Mari Emmes, mari.emmes@centria.fi, p. 044 725 0040

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Opiskelijapalaute.aspx