Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu Oy toteuttavat uudenlaisen nuorille kohdennetun uravalmennuskonseptin, jossa aktivoidaan tehokkaasti omaehtoiseen urasuunnitteluun. Urapolun rakentaminen etenee unelmien, toiveiden ja osaamisen ja valmiuksien tunnistamisen kautta vaiheittain kohti omaa urasuunnitelmaa. Valmennuksessa nuoren opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia vahvistetaan tarpeellisilla työelämätaidoilla ja osaamisen kehittämisen toimenpiteillä.

Älykkäästi työuralle -valmennuksessa oma valmentaja auttaa löytämään vastauksia, voimavaroja ja vahvuuksia uran rakentamiseen sekä on tukena matkan varrella. Valmennuksen konkreettisena tuloksena synty realistinen etenemissuunnitelma sekä keinot ja valmiudet suunnitelman toteuttamiseen. Tavoitteellinen suunnitelma voi johtaa koulutukseen, työllistymiseen, yrittäjyyteen, kuntoutumiseen, hyvinvointiin tai opiskelutaitojen kehittymiseen.

Kohderyhmänä ovat 17-29 vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, joilla ei ole selkeää käsitystä siitä, mille alalle haluavat suuntautua. Älykkäästi työuralle -valmennus sopii ammatillista koulutusta pohtiville, uravalintojen kirkastamiseen, alan vaihtajille, työllistymistä tai yrittäjyyttä harkitseville sekä työelämän muutostilanteisiin.

Valmennus ajoittuu kolmen kuukauden ajalle ja se alkaa kolmen viikon teemoitetulla jaksolla:

1. Orientaatio valmennukseen ja ryhmäytyminen
2. Tunnista osaamisesi -työpaja
3. Tuotteista osaamisesi -työpaja
4. Ammatit ja koulutukset tutuksi -työpaja

Lähijakson jälkeen valmennus jatkuu yksilöllisenä ja räätälöitynä kunkin osallistujan tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti.

Ensimmäinen Älykkäästi työuralle –valmennus alkaa 20.4.2020. Valmennus toteutetaan verkon välityksellä etävalmennuksena. Valmennukseen hakeudutaan te-palvelujen kautta http://toimistot.te-palvelut.fi/

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia aloittaa ruoanjakelun ruokaa tarvitseville etänä opiskeleville opiskelijoille tiistaina 7.4.

Ruokaa jaellaan tiistaisin Jyväskylässä Viitaniemessä ravintola Oppilikassa ja Jämsässä ravintola Kahvelissa. Tarjolla on jäähdytettyjä ruoka-annoksia sekä leipää ja levitettä.

Opiskelijaruokailuun oikeutetut opiskelijat saavat yhdellä noutokerralla kyseisen viikon koulupäivien määrän verran ruoka-annoksia. Opiskelija itse tai hänen huoltajansa voi hakea ruoan opiskelijan Kela-kortin esittämällä. Lisäannoksia on mahdollista ostaa ravintoloiden myyntipisteistä.

Ruoan tarvitsijoita ja annosmääriä on kartoitettu opiskelijoille lähetyllä kyselyllä. Ruoantarpeestaan on ilmoittanut satoja opiskelijoita.

”Haluamme varmistaa, että opiskelijoillamme on hyvät edellytykset opiskella etänä. Tähän poikkeusaikaan liittyy paljon epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta sekä taloudellisestikin haastavia tilanteita. Ruokailu on tärkeä osa opiskelijoiden hyvinvointia, ja haluamme olla sitä tukemassa, kertoo kuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski.

Ruoanjakelua jatketaan niin kauan kuin oppilaitoksille määrätyt rajoitustoimet ovat voimassa eli ainakin 13.5. saakka. Opiskelijaravintoloissa voivat edelleen ruokailla ne opiskelijat, joiden opintoihin kuuluu lähiopetusta.

Lisätietoja:

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Gradia, puh. 040 341 5100

Vuoden parasta digitaalista oppimisratkaisua etsivän eEemeli 2020 -kilpailun voittajavalinnat on tehty. Yleisö äänesti viiden finalistin keskuudesta suosikikseen alakouluikäisten digiturvataitojen treenaamiseen kehitetyn Spoofy-pelin.

CGI:n julkaisema Spoofy-peli äänestettiin yleisön suosikiksi eEemili 2020 -kilpailussa, jossa palkittiin vuoden parhaita digitaalisia oppimisratkaisuja. Spoofy keräsi huikean äänipotin, ja sai peräti 42 prosenttia kaikista annetuista äänistä.

Spoofyssa pelaaja on arjen supersankari, joka auttaa ystäviään ja sukulaisiaan kybermaailmaan liittyvissä pulmatilanteissa.  Pelin tarkoituksena on opettaa lapsille turvallista netinkäyttöä.  Se auttaa tunnistamaan digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä uhkia ja opastaa, kuinka niiltä suojaudutaan. Lisäksi se tarjoaa hauskalla ja innostavalla tavalla tietoa salasanoista, yksityisyydestä sekä netin käytöstavoista.

”Yleisöäänestyksen voitto ei tullut meille täytenä yllätyksenä, sillä olemme jo huomanneet, että Spoofyn kaltaiselle ratkaisulle on aito ja kasvava tarve. Useimmat lapset saavat ensimmäisen kännykkänsä jo viimeistään koulutien alkaessa. Kehitimme pelin juuri tähän taitekohtaan, jossa lapset opettelevat itsenäistä netinkäyttöä. Saamamme palaute ja kokemukset ovat osoittaneet, että lapset pitivät Spoofysta – ja opettajatkin ovat alkaneet hyödyntää sitä osana opetusta”, kertoo Pauliina Nikko-Takala IT-palveluyritys CGI:n kyberturvallisuusyksiköstä.

Idea lähti äidin aidosta huolesta

Vaikka kyberturva on nostettu jo opetussuunnitelmassa ja myös julkisessa keskustelussa nykyajan kansalaistaidoksi, alakouluikäisille lapsille suunnattuja konkreettisia toimia ei ole juurikaan ollut. Peli-idea sai alkunsa CGI:n Tulevaisuuden koulu -seminaarissa. Nikko-Takala heitti osallistujille haasteen: mitä voimme yhdessä tehdä lasten kybertaitojen parantamiseksi.  Alakoululaisen tytön äitinä hän oli ehtinyt pohtia kysymystä jo pitkään.

Spoofy-pelihankkeessa ovat mukana Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Valtion kehitysyhtiö Vake, Nordea, Opetushallitus, Espoon, Turun ja Jyväskylän kaupungit. Hankkeen tuloksena kaikki Suomen alakoululaiset saavat ladata mobiilipelin ja pelata sitä maksutta.

”Pelin tärkeimpänä tavoitteena on antaa lapsille oikeanlaiset eväät digimaailmaan ja opastaa lasta toimimaan oikein erilaisissa ongelmatilanteissa”, Nikko-Takala summaa

Spoofy-peli on ladattavissa maksutta Googlen ja Applen sovelluskaupoista puhelimiin ja tabletteihin. 

Opettajille ja vanhemmille suunnatut maksuttomat tukimateriaalit löytyvät osoitteesta: https://spoofy.fi/

Lisätietoa valinnasta ja kilpailusta: https://eoppimiskeskus.fi/projekti/eeemeli/

Media:
Esa Luoto
PR Lead, CGI Finland
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelut kartoittavat uudelleen kaupungin peruskoulujen oppilaiden huoltajilta ja lukioiden opiskelijoilta tarvetta koululounaaseen etäkoulupäivinä. Kartoitus auttaa kouluruuan järjestämisessä koronaepidemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa.

Kyselyyn on vastattava myös niiden, jotka tällä hetkellä hakevat ja saavat ruokaa. Koulut tiedottavat oppilaiden huoltajia kyselystä ja siihen vastaamisesta tarkemmin Wilman kautta.

Rovaniemellä kouluruokaa jaetaan edelleen arkipäivisin kouluilta. Kouluruokaa ei ole mahdollista saada rahana tai maksusitoumuksena, eikä sitä esimerkiksi kuljeteta oppilaiden koteihin. Ruokapalvelukeskuksen henkilökunta on mitoitettu siten, että kouluruoka valmistetaan päivittäin.

Kyselyyn vastatessa sitoutuu kouluruuan hakemiseen. Vastaukset kyselyyn on annettava tiistaihin 7.4 klo 8.00 mennessä.Myöhästyneitä vastauksia ei huomoida.  

Turun kaupunki varmistaa kaikille oppilaille yhtäläisen mahdollisuuden osallistua opetukseen. Turku tuleekin olemaan yhteydessä koululaisiin, jotka ovat putoamisvaarassa opetuksesta. Turun kaupungin sivistystoimiala tarkentaa koulujen toimintaohjeita edelleen ja kiinnittää erityistä huomiota oppilaan sekä opettajan jokapäiväiseen kontaktiin, jottei kukaan putoa pois opetuksesta. Päätelaite ja kouluruokailu turvataan kaikille etäopetuksessa oleville peruskoululaisille eli myös 1.-3.-luokkalaisille pikkukoululaisille.

Koulun oppilashuolto järjestää tukea lapsille, joihin ei saada yhteyttä etäopetuksessa tai joiden kodin tilanne on ongelmallinen. Mikäli oppilaaseen ei saada yhteyttä, koulu toimii samoin kuin tilanteessa, jossa lapsi ei ilmesty kouluun.

- Tuen tarvetta kartoitetaan jo Turun kouluissa, perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen kertoo. Oppilaita, joita ei tavoiteta arkisessa koulutyössä tavoitellaan ensi tasolla yhteydenotoin oppilaaseen ja kotiin. Mikäli nämä eivät tuota tulosta, ryhdytään järjestämään vahvempaa puuttumista, jonka viime vaiheessa ovat kotikäynnit ja lastensuojelulliset toimet.

Valmistavan opetuksen oppilaat oikeutettuja lähiopetukseen

Uuden linjauksen mukaan myös valmistavan opetuksen oppilaat ovat oikeutettuja lähiopetukseen. Valmistavaan opetukseen kuuluvat muun muassa maahanmuuttajataustaiset lapset, jotka opiskelevat suomen tai ruotsin kieltä ja muita valmiuksia perusopetukseen. Valmistavan opetuksen piiriin kuuluu Turussa noin 120 oppilasta.

Lähiopetukseen ovat edelleen oikeutettuja myös kaikki 1.–3.-luokkien oppilaat, mikäli heidän ei ole mahdollista opiskella kotona. Kaikilla lähiopetukseen osallistuvilla on myös oikeus kouluruokailuun.

Etäopetuslaitteet käyttöön 1.-3. -luokkalaisillekin

Kaikilla Turun kaupungin 4.-9.-luokkalaisilla oppilailla on käytössä oma päätelaite, jonka avulla etäopiskelu on sujunut hyvin poikkeustilanteen aikana.

- Koulut ovat lainanneet tarpeen mukaan yhteiskäytössä olleita päätelaitteita myös 1.-3.-luokkalaisille etäopetuksessa oleville, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua verkon kautta tapahtuvaan opetukseen, kertoo perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen. Omien koneiden käyttö on toki sallittua.

- Pyrimme tekemään koulujen välistä yhteistyötä ja saamaan käyttämättä jääneet laitteet kiertoon niitä tarvitseville.

Etäopetuksessa olevat perusopetuksen oppilaat saavat 6.4. alkaen ruoan vain mukaan

Turun peruskoulussa ruokailijoiden määrä on vähentynyt lasten siirryttyä pääosin etäopetukseen. Kouluruokailu on Turussa järjestetty poikkeusoloihin siirtymisestä lähtien joka päivä ja kaikilla oppilailla on edelleenkin oikeus kouluruokailuun. Maanantaista 6.4. alkaen etäopetuksessa oleville perusopetuksen oppilaille annetaan ruoka vain mukaan. Kouluruokailun järjestävällä Arkealla on tarjota kertakäyttöastiat ruokaa hakeville.

Etäopetuksessa olevat oppilaat ilmoittautuvat kouluruuan hakuun. Ruoanhakukouluksi on ohjeistettu valitsemaan kotia lähinnä oleva koulu, jotta kontaktien määrä pysyy mahdollisimman pienenä. Huoltajia on ohjeistettu tarkemmin Wilmassa.

Turku mukana suunnittelemassa yhteistä valmistumispäivää ylioppilaille ja ammattiin valmistuville

Turku haluaa turvata oppilaiden valmistumisen ja siirtymisen seuraavalle asteelle. Opetushallitus valmistelee tällä hetkellä valtakunnallista ohjeistusta päättöarvioinneista.

Mikäli ammatillisen koulutuksen näyttöjä ei voi järjestää kaikille, etusijalla ovat oppilaat, jotka valmistuvat tänä keväänä, jotta he pääsevät siirtymään työelämään tai hakemaan jatko-opintoihin.

Koronaepidemian etenemisestä riippumatta myös kevään ylioppilaat saavat joka tapauksessa päättötodistuksensa ja yo-todistuksensa, eikä heidän hakukelpoisuutensa vaarannu.

Yhteistä valmistumisjuhlaa ammattiin valmistuneille ja ylioppilaille koordinoidaan tällä hetkellä kansallisissa verkostoissa.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei kevään ylioppilasjuhlaa pystytä järjestämään perinteisellä tavalla viikon 22 lopulla. Valtion tasolla on esitetty toiveita yhteisöllisen ylioppilasjuhlan suuntaan, mutta keskustelut ovat vielä käynnissä Kuntaliiton lukioverkostoissa, kertoo lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Esko Heikkonen.

- Yhteisen valmistumispäivän löytäminen on tärkeää opiskelijoille ja heidän läheisilleen mutta myös esimerkiksi alueen pitopalvelu-, juhlatila- ja muille yrittäjille, mikäli juhliin kokoontuminen on tuolloin jo mahdollista. 

Lisätietoa:

Vesa Kulmala, varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja ja sivistystoimialan toimialajohtajan varahenkilö, p. 040 142 4483

Tommi Tuominen, perusopetuksen palvelualuejohtaja, p. 040 679 0629

Esko Heikkonen, lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja, p. 044 907 2037

Hannu Immonen, palvelualuejohtaja, Turun ammatti-instituutti, p. 050 594 8260

Peruskoululaisten, esikoululaisten ja lukiolaisten ruoanjakelu aloitetaan maanantaina 6.4.  Ruoanjakelupäiviä on kaksi viikossa eli maanantai ja keskiviikko. Maanantaina jaetaan kahden päivän ruoat ja keskiviikkona kolmen päivän ruoat. Ruoanjakelupaikat ovat Sumiaisten, Konginkankaan, Honkolan, Suolahden ja Koulunmäen koulut. Suolahden koululla on kaksi ruoanjakelupaikkaa ja Koulunmäellä kolme paikkaa.

Ruoanjakelun järjestäminen on kaupungille iso ponnistus ja vaatii monelta taholta erityistoimia. Ruoanjakelupalveluun liittyen asukkailta toivotaankin joustavuutta ja kärsivällisyyttä. Jokaisen, jonka on mahdollista, toivotaan tulevan ruoanjakelupaikalle muutoin kuin autolla, sillä jakelupaikoilla tulee olemaan paljon liikennettä aikataulujen porrastuksista huolimatta. Paikalla on opasteet ja opastajat. Ruoan hakijoiden tulee noudattaa turvavälejä sekä annettuja ohjeita. Vanhemmille ilmoitetaan vielä Wilma-viestillä ma 6.4. klo 9 mennessä ruoanjakeluaikataulujen porrastukset.

Jakelu tapahtuu pääpiirteissään seuraavasti:

Honkola klo 15-17

Suolahti klo 15-17

Sumiainen klo 16-17

Konginkangas klo 16-17

Koulunmäki klo 15-18

Erityisruokavaliota ei valitettavasti pystytä ruoka-annoksissa huomioimaan, mutta ruoka pyritään järjestämään siten, että se sopii mahdollisimman monelle. Ruoka on lähtökohtaisesti aina laktoositonta sekä vähämausteista. Valitettavasti tässä vaiheessa ei ole mahdollista huomioida laajemmin gluteenitonta, maidotonta tai vastaavia erityisruokavaliota. Annoksissa on mukana tuoteseloste ja lämmitysohje.

Hallituksen suosituksen mukaisesti myös Raahen kaupunki suosittelee, että varhaiskasvatuksessa olevat lapset sekä esiopetuksen ja 1.–3. vuosiluokan oppilaat ja muut lähiopetukseen oikeutetut oppilaat pidetään kotona tämän poikkeuksellisen pandemian ajan. Raahen kaupunki järjestää varhaiskasvatusta, mutta pandemian leviämisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että lapset olisivat kotihoidossa.

Poikkeuksia maksukäytännöissä

• Varhaiskasvatusmaksut peritään vain varhaiskasvatuksessa olon ajalta
• Poikkeusoloista johtuen varhaiskasvatuspaikan voi nyt irtisanoa myös alle 3 kuukauden ajaksi ja lapselle annetaan hoitopaikkatakuu, kun uusi aloitus tapahtuu viimeistään elokuussa 2020. Kyseiselle ajalle on tällöin mahdollista hakea kotihoidon- tai yksityisenhoidon tukea, kun toimitaan seuraavasti:
• Irtisano varhaiskasvatuspaikka eDaisyssä, https://raahe.daisynet.fi/eDaisy/Esuomi/EsuomiLogin
• Tee uusi varhaiskasvatushakemus
• Ilmoita asiasta lapsen päiväkodinjohtajalle tai perhepäivähoidon ohjaajalle

Raahessa ei yhdistetä päiväkoteja

Harkittua supistamista tehdään, koska osa päiväkodeista, ryhmiksistä ja perhepäivähoitokodeista on kokonaan kiinni. Yksittäisten lasten kohdalla harkitaan tarkkaan sijoituspaikkaa, mikäli oma yksikkö on suljettuna. Ryhmät pyritään pitämään pieninä, infektiolääkärin suosituksen mukaisina, n. 5 lapsen ryhminä. Valtioneuvoston ohjeistus maksimissaan 10 hengen kokoontumisesta kerrallaan ei koske päiväkoteja, joten mikäli lapsimäärä lisääntyy, näin pieniä ryhmiä ei voida taata.

Päiväkodeissa pyritään ehkäisemään tartuntariskiä kaikin käytettävissä olevin tavoin

Päiväkodeissa suunnitellaan käytännön asiat tarkasti, jotta päiväkodit omalla toiminnallaan pystyvät ehkäisemään viruksen leviämistä. Tämän vuoksi päiväkotikohtaisia ohjeistuksia voi tulla.

Oireilevaa (nuhaa, yskää yms.) lasta ei saa tuoda päiväkotiin tai perhepäivähoitoon! Tämä on erittäin tärkeää huomioida ja pidämme linjasta kiinni tiukasti toisten lasten ja henkilöstön suojelemiseksi ja sairastumisen ehkäisemiseksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli lapsen sisarus tai huoltaja on sairaana, ei tervettäkään lasta tule tuoda varhaiskasvatukseen.

Mikäli lapsi sairastuu päivän aikana, hänet viedään tilaan, jossa ei ole muita lapsia ja lapsi haetaan kotiin mahdollisimman pian.

Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakasperheitämme joustavuudesta yhteisen haastavan arjen keskellä.
Kati Haarala varhaiskasvatuspäällikkö vs.

Lisätiedot: Kati Haarala, varhaiskasvatuspäällikkö vs., 044 4393794, kati.haarala@raahe.fi

Karelia-ammattikorkeakoulu muutti koronan takia kaikki avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ilmaiseksi huhtikuun alusta vuoden loppuun. Maksuttomuus koskee myös syksyllä 2020 alkavia polkuopintoja.

- Maksuttomuus koskee uusia ilmoittautumisia 1.4.-31.12.2020 aikana toteutettaville opintojaksoille. Avoin amk on mahdollisuus kaikille opiskelusta kiinnostuneille – iästä ja koulutustaustasta riippumatta, kertoo erikoissuunnittelija Mervi Lätti Karelia-ammattikorkeakoulusta.

- Haluamme Kareliassa tällä muutoksella tukea nyt kriisiaikana erityisesti työttömiä ja lomautettuja. Osaamista päivittämällä voi jatkossa parantaa työnsaannin mahdollisuuksia. Kevään aikana voi opiskella vielä muutamilla opintojaksoilla ja kesällä on alkamassa paljon opintoja.

Syksyllä alkavat tutkintotavoitteiset polkuopinnot ovat hyvä vaihtoehto esimerkiksi niille, jotka jäivät yhteishaussa ilman toivomaansa opiskelupaikkaa. Polkuopinnot ovat pääsääntöisesti tutkintoon johtavan koulutuksen ensimmäisen vuoden opintoja. Polkuopiskelijat opiskelevat tutkinto-opiskelijaryhmän mukana.

Karelia-ammattikorkeakoulun avoimen amk:n opinnot löytyvät osoitteesta www.karelia.fi/avoinamk.

Perusopetuksen arviointiin ei tehdä muutoksia poikkeusolojen vuoksi, sillä valtakunnalliset arviointia koskevat määräykset mahdollistavat monenlaiset paikalliset joustot. Koulujen on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ne oppilaat, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan, saavat tukea ja ohjausta myös poikkeusoloissa.

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi on tehty useita eri rajoitustoimia. Kouluissa on siirrytty lähiopetuksesta pääosin etäyhteyksien välityksellä tehtävään opetukseen, monimuoto-opetukseen ja itsenäisen opiskelun tukemiseen.

Opetushallitus on laatinut ohjeistuksen siihen, miten poikkeusolot tulisi huomioida perusopetuksessa tapahtuvassa arvioinnissa. Poikkeusolot edellyttävät arvioinnilta oppilaslähtöisyyttä ja kannustavuutta, mikä on arvioinnin periaate myös normaalioloissa. Toisaalta on tärkeää varmistaa oppilaiden yhdenvertainen kohtelu etenkin päättöarvioinnissa.

Poikkeusoloissa opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus valmiuslain nojalla annetun soveltamisasetuksen perusteella poiketa tuntijaosta ja perusopetusasetuksessa säädetystä opetuksen määrästä. Opetuksen, opiskelun sekä arvioinnin tulee kuitenkin perustua vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin tavoitteisiin.

Opetussuunnitelman perusteet antavat arvioinnille yhteisen raamin, jolla voidaan varmistaa arvioinnin osalta riittävä yhdenvertaisuus. Perusteet kuitenkin mahdollistavat myös paikallisen ja oppilaskohtaisen jouston monin eri tavoin, mitä tämän kevään poikkeusoloissa erityisesti tarvitaan.

Poikkeusolojen aikana opiskeltavia sisältöjä voidaan paikallisesti keventää poikkeustilanteen vaatimalla tavalla esimerkiksi joustamalla siinä, missä syvyydessä asioita käsitellään ja antamalla enemmän painoa kaikkein keskeisimmille sisällöille. Kaikkia opetussuunnitelmaan sisältyviä oppiaineita kuitenkin opetetaan, opiskellaan ja arvioidaan kouluissa myös poikkeusaikana.

Opettaja valitsee, millaisia työtapoja ja oppimateriaaleja hän käyttää, jotta oppilaat voivat saavuttaa oppiaineiden tavoitteet.

Arvioinnissa käytetään normaaliolojen periaatteita ja arviointikriteereitä

Poikkeusoloissa arviointi nojaa samoihin tavoitteisiin, kriteereihin ja periaatteisiin kuin normaalioloissa. Opettaja arvioi oppilaan oppimista, osaamista ja työskentelyä oppilaan antamiin näyttöihin perustuen. Oppilaalta ei kuitenkaan voi vaatia osaamista eikä oppilaiden osaamista arvioida sellaisten sisältöjen osalta, joissa oppilas ei poikkeusolojen aikana ole saanut opetusta ja ohjausta.

Poikkeusoloilla voi olla vaikutusta siihen, miten oppimista ja osaamista osoitetaan. Kunnat ja koulut päättävät itse, millaisia näyttöjä oppilailta kerätään. Normaaliolojen tapaan arvioinnin olisi kuitenkin hyvä perustua mahdollisimman monipuolisesti kerättyihin näyttöihin.

Arviointikäytänteissä ja näyttöjen antamisessa on poikkeusolojen aikana huomioitava oppilaiden terveydentila ja muut olosuhteet. Oppilaille voidaan esimerkiksi antaa vaihtoehtoisia tapoja osaamisensa osoittamiseen. Lisäksi oppilaalle voidaan tarjota tarvittaessa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea siinä laajuudessa kuin se on poikkeusoloissa mahdollista.

Säännöllinen vuorovaikutus ja kannustavan palautteen antaminen tärkeää

Poikkeusoloissa on erityisen tärkeää, että oppilas saa opettajalta säännöllistä palautetta ja ohjausta. Sekä oppilaiden että huoltajien tulee saada selkeä tieto opetuksen tavoitteista ja siitä, miten oppilaan suoriutumista arvioidaan. Jos on vaara, että oppilas saisi heikomman tai hylätyn arvosanan jossakin oppianeessa, tulisi opetuksen järjestäjän, huoltajan ja oppilaan keskustella asiasta hyvissä ajoin. Samalla voidaan sopia tarvittavista tukitoimista, erillisten näyttöjen antamisesta tai oppilaan siirtymisestä oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevään, vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen.

Kun oppilaat poikkeusolojen päätyttyä siirtyvät taas lähiopetukseen, olisi kouluissa hyvä varmistaa, että poikkeusolojen aikana opiskellut tavoitteet on todella saavutettu. Tavoitteisiin liittyviä sisältöjä voidaan tarvittaessa kerrata. Lisäksi opetuksen järjestäjien olisi hyvä miettiä jo etukäteen, millaisia apua oppilaat tuolloin tarvitsevat ja miten heitä voidaan tukea oppianeille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Opetushallitus valmistelee parhaillaan ohjeistusta ja tukea myös muita koulutusasteita koskevaan arviointiin. Lisäksi Opetushallitus tulee antamaan myöhemmin yksityiskohtaisempaa ohjeistusta koskien esimerkiksi todistusten antamista sekä arviointia eri oppiaineiden näkökulmista.

Lue lisää

Oppilaan arviointi perusopetuksessa poikkeusolojen aikana

Usein kysyttyä arvioinnista poikkeusolojen aikana

Lisätietoja:

Erja Vitikka
opetusneuvos, Opetushallitus
p. 029 533 1225, erja.vitikka@oph.fi

Marjo Rissanen
opetusneuvos, Opetushallitus

p. 029 533 1776, marjo.rissanen@oph.fi

******

Genomförande av bedömningen i den grundläggande utbildningen under undantagsförhållanden

Det görs inga ändringar i bedömningen i den grundläggande utbildningen på grund av rådande undantagsförhållanden, eftersom de nationella föreskrifterna som berör bedömningen på många sätt ger möjlighet till flexibilitet på lokal nivå. I skolorna ska man fästa särskild uppmärksamhet vid att de elever som riskerar att hamna efter i studierna får stöd och handledning även under undantagsförhållandena.

Flera olika begränsningsåtgärder har vidtagits för att förhindra att coronaviruset sprids. Skolorna har övergått till att istället för närundervisning i huvudsak ordna undervisningen som distans- och flerformsundervisning samt att stödja självständiga studier.

Utbildningsstyrelsen har utarbetat anvisningar för hur dessa exceptionella förhållanden ska tas i beaktande i bedömningen i den grundläggande utbildningen. Undantagsförhållandena förutsätter att bedömningen är elevcentrerad och uppmuntrande, vilket är principen för bedömningen även under normala omständigheter. Å andra sidan är det viktigt att säkerställa att eleverna behandlas lika, framför allt i slutbedömningen.

Utbildningsanordnaren har under undantagsförhållandena möjlighet att i enlighet med tillämpningsförordningen som utfärdats med stöd av beredskapslagen avvika från timfördelningen och det som föreskrivs om undervisningens mängd i förordningen om grundläggande utbildning. Undervisningen, studierna och bedömningen ska ändå grunda sig på de mål som ställts upp i grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014 och som preciserats för varje årskurs i den lokala läroplanen.

Grunderna för läroplanen utgör en gemensam ram för bedömningen och med den kan man säkerställa en tillräcklig likvärdighet för bedömningens del. Grunderna ger ändå på många olika sätt möjlighet till flexibilitet både lokalt och i fråga om enskilda elever, vilket särskilt behövs under vårens undantagsförhållanden.

Under undantagsförhållandena kan det innehåll som ska studeras lokalt rationaliseras enligt vad undantagsförhållandena kräver, till exempel med flexibilitet i förhållande till på vilket djup innehåll behandlas och genom i högre grad betona det mest centrala innehållet. Alla läroämnen i läroplanen ska ändå undervisas, studeras och bedömas även under tiden för undantagsförhållanden.  

Läraren väljer hurdana arbetssätt och läromedel hen använder för att eleverna ska kunna uppnå målen för läroämnena.

I bedömningen ska användas samma principer och kunskapskrav som under normala förhållanden

Under undantagsförhållandena ska bedömningen grunda sig på samma mål, kunskapskrav och principer som under normala omständigheter. Läraren bedömer elevens lärande, kunnande och arbete utgående från de prov på kunnande som eleven visar. Man kan ändå inte kräva att eleven har kunnande eller visar prov på kunnande i fråga om sådana innehåll som hen inte har fått undervisning och handledning i under undantagsförhållandena.

Undantagsförhållandena kan inverka på sätten att lära sig och visa kunnande. Kommunerna och skolorna bestämmer själva vilka slag av prov på kunnande man samlar in av eleverna. Precis som under normala omständigheter skulle det ändå vara bra att bedömningen grundar sig på prov på elevens kunnande som samlats in på så mångsidiga sätt som möjligt.

I bedömningsförfarandena och sätten att visa kunnande under undantagsförhållandena ska man ta i beaktande elevernas hälsotillstånd och andra omständigheter. Eleverna kan till exempel ges möjlighet att visa sitt kunnande på andra, alternativa sätt. Därtill kan eleverna om det behövs erbjudas stödundervisning, specialundervisning på deltid, handledning och övrigt stöd i den omfattning det är möjligt under undantagsförhållandena.

Viktigt med regelbunden kommunikation och uppmuntrande respons

Under undantagsförhållandena är det särskilt viktigt att eleven regelbundet får respons och handledning av läraren. Både eleverna och vårdnadshavarna ska få tydlig information om målen för undervisningen och hur elevens prestationer bedöms. Om det finns en risk att eleven får ett svagare eller underkänt vitsord i något läroämne, ska detta i god tid diskuteras med utbildningsanordnaren, vårdnadshavaren och eleven. Samtidigt kan man komma överens om stödåtgärder som behövs, olika sätt för eleven att visa prov på sitt kunnande eller att eleven övergår till årskursintegrerad undervisning enligt ett eget studieprogram.

När eleverna återgår till närundervisning efter att undantagstillståndet är över, är det viktigt att i skolorna försäkra sig om att eleverna uppnått de mål för undervisningen som studerats under avvikande förhållanden. Om det behövs ska man repetera de innehåll som hänför sig till målen för årskursen. Det lönar sig också för utbildningsanordnaren att redan på förhand planera vilken hjälp eleverna kan behöva då de återgår till närundervisning och hur man kan stödja dem att nå de mål som ställts upp för läroämnena.

Utbildningsstyrelsen utarbetar för närvarande anvisningar och stödmaterial även för bedömningen inom andra utbildningsstadier. Utbildningsstyrelsen kommer också senare att ge noggrannare anvisningar om till exempel betyg och bedömning vad gäller olika läroämnen.

Läs mer:

Bedömningen i den grundläggande utbildningen under undantagsförhållanden

Vanliga frågor on bedömningen under undantagsförhållanden

Ytterligare information (fornamn.efternamn@oph.fi):

Maj-Len Engelholm
undervisningsråd, Utbildningsstyrelsen
tfn 029 533 1601

Erja Vitikka
undervisningsråd, Utbildningsstyrelsen
tfn 029 533 1225

Marjo Rissanen
undervisningsråd, Utbildningsstyrelsen
tfn 029 533 1776

Järvenpään Harjulan koulun rakennuksissa on ollut merkittäviä sisäilmaongelmia, ja koulun 60- ja 80-luvuilla rakennetut osat on päätetty purkaa. Koulun vanhimmat 1930-luvulla rakennetut osat kuitenkin säästetään ja suojellaan.

Purettavien osien tilalle rakennetaan vanhaan osaan liittyvä rakennus, jossa yhdistyvät koulu ja päiväkoti. Koulun säilyvä osa peruskorjataan, ja sen julkisivut palautetaan alkuperäiseen 1930-luvun ilmeeseen. Innovarch Oy vastaa kohteen pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.

Vanhan koulurakennuksen yhteyteen rakennettava uudisosa kunnioittaa ja tasapainottaa 1930-luvun klassista tyylimaailmaa. Koulu ei ole tyyliltään kuitenkaan uusvanha vaan tätä päivää, ja sen oppimisympäristö on uuden opetussuunnitelman suositusten mukaisesti moderni ja avoin.

Oman haasteensa suunnittelulle asettaa se, että uuden ja vanhan osan pitää toimia rakennuksena sujuvasti yhteen. Tilajärjestelyistä sovittiin tiiviin käyttäjäyhteistyön myötä.

Koulun rakennuspaikka on erittäin vaativa. Suunnittelu on vaatinut maaperäolosuhteiden huomioimista, koska koulu sijaitsee pintavesialueella. Remonteilla ja uudisrakentamisella ei myöskään saa järkyttää vanhan rakennuksen olosuhteita. Paikalla suoritettiin lukuisia tutkimuksia, joiden pohjalta tarkennettiin teknisiä suunnitelmia.

Hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa, jotta tilat palvelisivat käyttäjien tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Harjulan koulun opetushenkilökunta ja Järvenpään kaupungin edustajat ovat käyneet tutustumassa Innovarchin suunnitteleman Uramon koulun ratkaisuihin. Käyttäjäyhteistyö aloitettiin heti ehdotussuunnittelun alkuvaiheessa. Avoimesti viestimällä suunnitelmat etenivät jouhevasti oikeaan suuntaan ja luotiin yhdessä tekemisen ilmapiiri.

Koulun A- ja C-osien purkutyöt alkavat keväällä 2020, ja uuden koulurakennuksen rakentaminen alkaa syksyllä 2020. Koulu ja päiväkoti valmistuvat vuoden 2021 syksyllä.

Lisätiedot:

Marko Voho
Innovarch Oy
Arkkitehti, projektipäällikkö
050 328 9950
marko.voho@vahanen.com

Filosofisen niin & näin -lehden vuoden ensimmäisessä numerossa pureudutaan inhimillisen ja ei-inhimillisen rajankäynteihin nykytaiteessa, käytännössä ja teoriassa. Lehden avaa professori Imre Szemanin haastattelu. Kanadalainen Szeman tunnetaan humanistisen energiatutkimuksen pioneerina ja yhteiskunnallisena keskustelijana. 

Teema-artikkeleissa taiteen ja elämän yhteyksiin pureudutaan niin taiteellisesti, teoreettisesti, omaäänisesti kuin käytännön kuvauksin. Antti Tenetz esittelee biotaiteen nykysuuntia ja tekijöitä. Laura Gustafssonin essee pohtii eläinten arvoa ja taiteellista tekijyyttä. Biotaiteen pioneeria Antero Karetta haastattelee Sini Mononen. Ilja Lehtisen essee kysyy, miten omaelämäkerrallisuus voitaisiin ymmärtää ei-ihmiskeskeisesti. Marietta Radomskan ja Cecilia Åsbergin artikkeli määrittelee elävän ja elottoman rajoja uudelleen ympäristökriisien paineissa. Johan L. Pii käsittelee esseessään peuran nylkemistä filosofis-taidollisesti. Kaisa Kortekallion vertaisarvioitu artikkeli osoittaa, miten keinoelämän ja ”luonnollisen” rajat monipolvistuvat Paolo Bacigalupin fiktiossa. Biotaiteen seuran raportti Field Notes -tapahtumasta esittelee biotaiteen nykykäytäntöjä ja kysymyksiä.

Lehden kolumnien aiheina ovat paskapuhe ja milleniaalien prekarisaatio. Elokuvapalstalla pureudutaan Toivo Särkän klassikkoon Vaivaisukon morsian ja haastatellaan kokeellisista ohjauksistaan tunnettua Andrés Duquea. Kirja-arvioissa ruoditaan muun muassa Brutuksen stoalaista filosofiaa, Jacques Derridan eläinajattelua ja Maggie Nelsonin hybridistä proosaa.

Numeron taiteilijat ovat Alma Heikkilä ja Miia Autio. Heikkilän valokuvat esitysinstallaatioista tarkastelevat elämän muotojen moninaisuutta ja Aution valokuvat ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta muotokuvan ja maisemakuvauksen keinoin.

Sisällysluetteloon ja verkossa luettaviin teksteihin pääsee tutustumaan lehden verkkosivuilla.

Yhteydenotot

Antti Salminen, päätoimittaja, anttiee[at]gmail.com, 040 036 3536

Jukka Kangasniemi, yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset, jukka.m.kangasniemi[at]gmail.com, 040 721 4891

TkT Piia Sormunen on nimitetty talotekniikan Industry Professoriksi Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekuntaan. Tehtävä tuo kauan kaivatun talotekniikka-alan täydennyksen sekä opetukseen että tutkimukseen rakennustekniikan yksikössä. Sormunen hyppää Industry Professorin saappaisiin suoraan elinkeinoelämän eturintamalta ja lupaa olla hautautumatta tutkijan kammioon.

Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan rakennustekniikan yksikköön sijoittuva tehtävä tulee täydentämään tutkimus- ja opetustarjontaa kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten jo pitkään toivomalla tavalla. Talotekniikka-alan korkeakoulutetuista osaajista ja etenkin tutkijoista on ollut huutava pula rakentamisen volyymien kasvaessa ja alan digitalisaation edetessä. Kasvavasta tarpeesta huolimatta opetuksen ja sen myötä uusien osaajien määrä on ollut aivan liian pieni jo pitkään.

Piia Sormunen kertoo haluavansa päästä vaikuttamaan siihen, että talotekniikka-alan jatko-opinnot ovat kiinnostava ja kannattava vaihtoehto urapolulla. Nyt sekä AMK- että DI-opiskelijat revitään työelämään jo koulunpenkiltä.

”Erinomaista sekin, että töitä riittää, mutta tätä menoa alan tutkimus ja osaajamäärä ei kasva. Ilman jatko-opiskelijoita ja uutta tutkimusta ala jää merkittävästi jälkeen muista rakentamisen osa-alueista, vaikka sen merkitys on huomattavan suuri koko rakennetun ympäristön kontekstissa, unohtamatta etenkään vähähiilisen rakentamisen tavoitteita ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä”, hän muistuttaa.

Sormunen siirtyy Tampereen yliopistoon Granlund Consulting Oy:n Lean-rakentamisen toimialajohtajan tehtävistä. Hän jatkaa myös edelleen osa-aikaisesti erityistehtävissä Granlund Oy:llä.

”Haluan tuoda akateemiseen maailmaan uutta potkua sekä 2020-luvulle päivitettyjä ideoita ja näkemyksiä siitä, mitä elinkeinoelämä todella tarvitsee. Tutkijan kammioon hautautuminen ei kuulu suunnitelmiini, vaan haluan päästä hyödyntämään jo olemassa olevia verkostojani yritysmaailmassa sekä tietysti luomaan rutkasti uusia muun muassa alan eri järjestöjen kanssa”, hän sanoo.

Talotekniikka-alalla Sormusen pesti on otettu tyytyväisenä vastaan.

”Talotekniikka on saatava muun rakentamisen kanssa samalle viivalle. Vaikka tarve alan koulutuksen lisäämiselle on ollut tiedossa jo vuosikausia, kukaan ei ole tarttunut asiaan riittävän rivakasti. Kun saimme innostettua alan yritykset mukaan rahoittamaan Industry Professorin tehtävää, alkoi vihdoin tapahtua”, iloitsee Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo.

”Rakennustekniikan yksikön osaamisprofiili vahvistuu erinomaisesti, kun toimintamme kattaa viimein kaikki rakentamisen keskeiset osa-alueet. Tämän tehtävän aikaansaaminen on myös hyvä esimerkki yliopiston ja yritysten välisestä vuoropuhelusta, joka toivottavasti tämän myötä lisääntyy entisestäänkin”, toteaa rakennustekniikan yksikön päällikkö, professori Matti Pentti.

Yritysten, järjestöjen ja yliopistojen välinen yhteistyö on kantanut hedelmää aikaisemminkin. Rakennusteollisuus RT:n toimialat ovat olleet osallisina Tampereen yliopiston kiinteistökehittämisen, infran digitaalisen elinkaaren hallinnan ja vaativien betonirakenteiden Industry Professorien sekä Aalto-yliopiston betoniteknologian Professor of Practisen rahoituksessa. Uutta talotekniikan Industry Professorin tehtävää RT:n liittoyhteisöstä ovat olleet rahoittamassa Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, LVI-TU ry ja Talonrakennusteollisuus ry. Mukana on myös Rakennustuotteiden Laatu Säätiö sekä useita muita alan järjestöjä ja yrityksiä.

Lisätietoja:

• Industry Professor Piia Sormunen
  040 653 3118 / piia.sormunen@tuni.fi
• Toimitusjohtaja Ilkka Salo
  040 847 9907 / ilkka.salo@talteka.fi
• Professori Matti Pentti
  040 535 2305 / matti.pentti@tuni.fi

Toisen asteen yhteishaku lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin päättyi maaliskuussa. Ammatilliseen koulutukseen oli yhteishaussa kaiken kaikkiaan haettavissa reilut 80 600 aloituspaikkaa. Hakijoita oli yhteishaussa 71 700. Näistä perusopetuksen päättäviä oli 58 620. Hakijamäärät jakaantuivat tänä vuonna lähes tasan ammatilliseen koulutukseen ja lukioon hakevien kesken. Vuonna 2019 ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisesti 52 % ja lukioon 48 % hakijoista. Selitys ammatillisen koulutuksen yhteishaun hakijamäärän lievästä laskusta selittyy jatkuvalla haulla. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan kevään yhteishaun lisäksi myös jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Careerialla oli yhteishaussa tarjolla lähes 20 eri ammatillista perustutkintoa, ja hakijoita oli yhteensä 1212. Tiedot Careeriaan yhteishaussa 2020 hyväksytyistä julkaistaan aikaisintaan 11.6.2020, ja opiskelupaikka tulee vahvistaa viimeistään 25.6.2020. 

Ammatillisen koulutuksen suosituin ala tänäkin vuonna sosiaali- ja terveysala 

Ammatillisessa koulutuksessa on aloituspaikkoja 42 160, joista 1 940 on ruotsinkielisissä koulutuksissa. Ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisesti 36 025 hakijaa, mikä on noin 900 vähemmän kuin viime vuonna. Peruskoulupohjaiseen ammatilliseen koulutukseen pyrki 34 260 hakijaa. Aloituspaikoista 3 950 on varattu lukion suorittaneille. Näitä opiskelupaikkoja tavoittelee noin 1770 abia tai aiemmin lukion suorittanutta. Lievää laskua ammatillisen koulutuksen hakijamäärässä edellisvuoteen verrattuna selittää ympäri vuoden ammatillisessa koulutuksessa toteutettava jatkuva haku. Opiskelijoiden kokonaismäärä ammatillisessa koulutuksessa on kuitenkin pysynyt vakaana. 

Ammatillisen koulutuksen suosituimmissa opintoaloissa ei ole tapahtunut edellisvuoteen nähden suuria muutoksia. Yhteishaussa suosituin on edelleen sosiaali- ja terveysala, 4 640 hakijaa. Seuraavaksi suosituimmat alat ovat ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 4 450 hakijalla, liiketalous ja kauppa, jossa hakijoita oli 3 710, arkkitehtuuri ja rakentaminen 3 300 hakijamäärällä, sähkö- ja automaatiotekniikka 3 215 hakijaa sekä tietojenkäsittely 2 785 hakijalla. 

Careerian suosituimmat opiskelulinjat noudattivat pitkälti valtakunnallisia tilastoja. Tarjolla oli peruskoulunsa päättäville yhteishaussa kaiken kaikkiaan 587 opiskelupaikkaa Porvoossa ja Askolassa sekä 81 paikkaa Vantaalla ja 20 paikkaa Helsingissä. Opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan aikaisintaan 11.6.2020, ja opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 25.6.2020.
– Careerian vetovoima Vantaalla jatkaa vahvistumistaan. Ensisijaiset hakijat täyttävät kaksi liiketoiminnan perustutkintoryhmää ja yhden datanomiryhmän. Lisäksi pääsemme aloittamaan yhteishaun sosiaali- ja terveysalan perustutkintoryhmän Vantaalla. Vaikka Porvoon matkailualan ja hius- ja kauneudenalan perustutkintojen ryhmät jäivätkin yhteishaussa vajaiksi, niin olemme luottavaisin mielin niiden täydentymiseen jatkuvassa haussa samoin kuin on käynyt edellisinäkin vuosina. Valtakunnallinen kova lähihoitajapula ei näkynyt sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon hakijamäärissä. Joudumme pohtimaan yhdessä työelämän kanssa, miten jatkossa saisimme nuoret entistä kiinnostuneemmiksi alasta, summaa apulaisrehtori Ulla Posti Careerian yhteishaun tuloksia. 

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen tarjoaa tilasto- ja indikaattoritietoa mm. eri sektoreiden koulutuksesta ja koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta. Ammatillista koulutusta koskeva tilastotieto löytyy osoitteesta: https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen

Careeriassa ei koronavirusepidemian vuoksi järjestetä keväällä 2020 pääsy- tai soveltuvuuskokeita eikä kielikokeita ammatilliseen koulutukseen hakeutuneille. Painopiste on opintojen aikana tapahtuvassa ohjauksessa. 

Huomisen tekijäksi voi hakeutua Careerian jatkuvassa haussa ympäri vuoden 

Careerian vapaisiin opiskelupaikkoihin voi hakeutua jatkuvassa haussa, joka on avoin kaikille hakijaryhmille: aiemman ammatillisen tutkinnon suorittaneet, alanvaihtajat, työelämässä osaamista hankkineet tai yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneet. Jatkuva haku on käynnissä ympäri vuoden ja siinä voi hakea kaikkiin Careerian koulutusohjelmiin.

Careerialla on myös paikkoja ammatilliseen koulutukseen valmentavaan VALMA-koulutukseen Helsingissä ja Porvoossa. Hakuaika alkaa 19.5.2020.  

Careeria kouluttaa työelämälle osaajia itäisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla 

Careerian monialaisen koulutustarjonnan kautta työelämän palvelukseen valmistuu yksilöllisiä, jatkuvan kehittymisen polkuja eteneviä huomisen tekijöitä, joista moni toimii usealla kielellä, ja luo uusia uria kansainvälisessä ympäristössä.  

Koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilan aikana opiskelu tapahtuu etäyhteyksien kautta verkossa. Myös koulutuksiin hakeutuminen jatkuu, oppisopimuksia solmitaan ja uusia koulutuksia aloitetaan etätoteutuksina. 

Careeria pähkinänkuoressa: 

• parikymmentä eri koulutusalaa 
• lähes 90 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa 
• kaksikielinen järjestämislupa: suomi ja ruotsi  
• koulutusta myös englanniksi  
• omaa oppisopimustoimintaa 
• opiskelijamäärä n. 11 000 vuodessa 
• liikevaihto n. 35 milj. euroa 
• konserniin kuuluu myös vapailla markkinoilla toimiva tytäryhtiö CareeriaPlus Oy 
• henkilöstöä yli 400 
• toimipisteitä yhteensä 10: Porvoo 5 kpl, Loviisa, Askola, Vantaa, Helsinki ja Kerava 
• omistajakunnat: Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola ja Lapinjärvi 
• toiminta-alue koko itäinen Uusimaa ja pääkaupunkiseutu 
• virtuaalisesti koulutustarjontaa valtakunnallisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti 

Lisätietoja: 

Toimitusjohtaja/johtaja rehtori Pasi Kankare, Careeria, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi
Careerian hakijapalvelut: hakutoimisto@careeria.fi, puh. 040 358 5734

Novita suunnitteli viime vuonna Marttajärjestön 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 7 Veljestä Marttaraita-langan. Marttaraitaa myytiin puolen vuoden aikana yhteensä 37 896 kerää. Novita lahjoitti 50 senttiä jokaisesta myydystä Marttaraita-kerästä Marttajärjestön työhön kotimaan lapsiperheiden tukemiseksi. Lahjoitussumma on 18 948 €.

Marttaliitto käyttää lahjoitussumman uudenlaisen, perhekeskuksissa tehtävän ammatillisen työn kehittämiseen ja kokeiluun. Toiminnalla helpotetaan lapsiperheiden arkea tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, arjen vinkkejä ja vastauksia perheitä askarruttaviin kysymyksiin. Viemme Marttojen neuvontaa niihin kohtaamispaikkoihin, joissa lapsiperheet muutenkin käyvät. Toiminta on kaikille avointa, mukaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

– Kaikelle lapsiperheiden tuelle tulee olemaan koronakriisin jälkihoidossa merkittävä rooli. Nekin perheet, jotka eivät ole erityisen tuen tarpeessa, tarvitsevat neuvoja ja tukea uudenlaisen arjen ja taloudellisesti haastavien tilanteiden ratkaisemisessa, sanoo Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

Marttaliitto ja Novita ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä. Yhteinen tavoite on siirtää kädentaitoja sukupolvelta toiselle ja innostaa käsillä tekemiseen. Marttojen juhlavuodeksi tehty lanka toi yhteistyöhön uuden lisän. Marttaraita innosti martat ja muut käsityöharrastajat luovuuteen, ja langasta on tehty toinen toistaan upeampia käsitöitä, muun muassa villasukkia, huiveja, villapaitoja ja lapasia. Neulomalla oli nyt mahdollista antaa samalla tuki myös kotimaan lapsiperheille.

– Marttaliiton kanssa tehtävä yhteistyö on meille tärkeää. Halusimme Marttaraidan myyntituotolla osoittaa yhteiskuntavastuumme. Marttaliiton kanssa meitä yhdistää myös yhdessä tekemisen ilo ja kestävän arjen ja hiilineutraaliuden tavoitteet. Meidän tavoitteenamme on, että Novita on hiilineutraali yritys vuonna 2020, Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen toteaa. 7 Veljestä Multiraita Marttaraita-lankaa on jäljellä rajoitettu erä ja varmimmin langat ovat saatavilla Novitan verkkokaupassa.

Lisätietoja

• Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen, 040 546 4488, daniela@novita.fi
• Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä, 050 375 1195, marianne.heikkila@martat.fi

Novita Oy on vuonna 1928 perustettu perheyritys ja Pohjoismaiden suurin käsityölankojen valmistaja. Korialla, Kouvolan kaupungissa sijaitsevassa kehräämössä tehdään noin miljoona kiloa lankaa eli 10 miljoonaa lankakerää vuodessa. www.novitaknits.com

Varmistetaan kuntoutustoimialan edellytykset vastata epidemian jälkeisiin toiminta- ja työkykykuntoutuksen palvelutarpeisiin

Kuntoutustoimiala on samassa tilanteessa kuin moni muu palvelusektorin toimiala. Viime viikkojen aikana toteutetut rajoittamistoimenpiteet ovat romahduttaneet palvelujen kysynnän äkillisesti ja valtaisalla volyymilla. Kaikista kuntoutuspalveluista selvästi yli puolet, ja valtaosan toiminta- ja työkykykuntoutuksesta tuottava yksityinen kuntoutustoimiala on ajautunut nopeasti akuuttiin kriisiin.

Moniammatilliset kuntoutuspalvelut toteutetaan lähes aina joko yksilöllisesti tai ryhmissä kasvokkain. Etäkuntoutus pystyy korvaamaan ne vain pieneltä osin. Odottamaton ja dramaattinen muutos asiakasvirroissa on pakottanut palveluntuottajat toteuttamaan välttämättömiä sopeuttamiskeinoja. Osa tuottajista on päätynyt sulkemaan toimintayksiköitä.

Varmaa on, että kun koronaepidemia aikanaan laantuu, kuntoutuspalvelujen tarve tulee kasvamaan rajusti rajoittamistoimenpiteiden aikana syntyvän kuntoutusvajeen vuoksi. Palvelujen tuottajien toimintaedellytysten ja palvelujen jatkuvuuden turvaaminen on välttämätöntä, jotta ehkäistään vammaisuuteen liittyvän avuntarpeen räjähtävä kasvaminen sekä vajaatyökykyisyyteen liittyvän työttömyyden lisääntyminen ja pitkittyminen.

Keskeiset ehdotukset

Vuokratuki kuntoutustoimialalla tyhjilleen jääneille toimitiloille

Toiminta edellyttää palveluntuottajilta räätälöityjä, eri vamma- ja kuntoutujaryhmien tarpeisiin soveltuvia tiloja. Intensiivisen moniammatillisen laitoskuntoutuksen harjoittaminen edellyttää palveluntuottajalta myös kapasiteettia majoittaa ja ravita asiakkaat.

• Hallitus sitoutuu tukemaan kuntoutuspalvelujen tuottajia tilapäisesti toimitilavuokrissa niiden toimitilojen osalta, joissa palvelutuotanto on keskeytynyt koronakriisin vuoksi.

Kelan kautta kanavoitu tukipaketti tuottajille toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi

Tukipaketilla mahdollistetaan palvelutuotantokapasiteetin palauttaminen sekä toimialan kyky vastata epidemian jälkeisiin kuntoutustarpeisiin.

• Tuottajat saavat hyvityksen kesken ja alkamatta jääneistä ryhmämuotoisista sekä läsnäkuntoutuksena toteutettavista Kelan järjestämisvastuullaan olevista kuntoutuspalveluista.

Lisätietoja:

• elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie, 050 569 5755
• hallituksen puheenjohtaja Raimo Kalliokoski, 050 553 9111

Konsttestarna fortsätter under läsåret 2020–2021 med en ny modell där alla åttondeklassare erbjuds ett regionalt konstbesök. Under det kommande läsåret kommer utbildnings- och kulturministeriet att delta i samfinansieringen av projektet tillsammans med Suomen Kulttuurirahasto och Svenska kulturfonden.
Konsttestarnas vårsäsong 2020 avbröts på grund av omständigheterna, men man utreder som bäst möjligheten till virtuellt innehåll.

Betydelsen av konst och kultur betonas under svåra perioder, och Konsttestarna riktar redan blicken mot framtiden. Projektets första treårsperiod slutar i maj 2020. Under hösten fortsätter Konsttestarna med hjälp av den av riksdagen beviljade samfinansieringen som möjliggör ett regionalt besök. De ursprungliga initiativtagarna till projektet, Suomen Kulttuurirahasto och Svenska kulturfonden, står för hälften av verksamhetens kostnader, och staten för resten. Helhetsbudgeten för läsåret 2020–2021 är 2,8 miljoner euro.

Konstupplevelserna för det kommande läsåret har, såsom under tidigare år, valts på basen av öppna ansökningar. De produceras av totalt 47 konstinstitut, varav sex är nya för Konsttestarna. En lista över den kommande säsongens besöksmål finns i slutet av meddelandet. Utöver det faktiska konstnärliga innehållet har man i urvalskriterierna betonat det till ungdomarna riktade publikarbetet, så kallade för- och efterarbeten, dvs. vad mer konstinstitutionerna kan erbjuda för att fördjupa upplevelsen. Responsen som ges med hjälp av Konsttestar-appen är även den en viktig del av helheten.

Tyvärr orsakade coronaviruset också avbrott i Konsttestarnas besök under våren. Tillsammans med konstinstitutionerna utreder man som bäst möjligheterna att tillhandahålla virtuellt innehåll till ungdomarna och lärarna. Svenska kulturfondens VD Sören Lillkung följer utvecklingen med stort intresse. ”Det är fint om vi kan hämta hem konst till de unga som studerar hemma och samtidigt tillhandahålla färdigt innehåll för lärarna. Jag anser detta vara särskilt viktigt för de grupper som inte hade möjlighet att genomföra vårens besök.”

De goda resultaten inspirerar till vidareutvecklingsarbete
Projektledare Anu-Maarit Moilanen, som har varit med och utvecklat konceptet från första början, kommer i juni att tillträda en ny position. ”På tre år har Konsttestarna uppnått en etablerad position i finländska grundskolor och konstinstitutioner. Det regionala samordningsarbetet har hjälpt skolor och konstaktörer att förstå varandras sätt att arbeta, och besökshelheterna har kontinuerligt utvecklats på grundval av de erfarenheter man fått från fältet", förklarar Moilanen.

Joonas Keskinen, som sedan projektets början har arbetat som regional koordinator i Birkaland, har valts till ny projektledare. ”Konsttestarna är konstvärldens och skolornas gemensamma strävan att öka tillgängligheten till konst. Förutom producerandet av konstupplevelser, vill vi verkligen också ta del av de ungas upplevelser och förse skolorna med inspirerande fenomen och mångsidigt material för att stödja undervisningen.”

Efter sommaren kommer också koordineringsteamets storlek och arbetsmetoder att förändras. Man kommer att från regional koordinering och 19 regionala koordinatorer på deltid övergå till ett effektiverat team på 10 personer, som på en bredare nivå tjänar helheten. Arbetets huvudfokus ligger på utvecklingen av aktiviteter, med hänsyn till skolornas, konstinstitutionernas och ungdomars perspektiv.

Så gott som alla finländska skolor deltar
Deltagarprocenten för det kommande läsåret är 99, vilket innebär att praktiskt taget alla finländska högstadier igen en gång deltar. Överombudsman för Suomen Kulttuurirahasto, Antti Arjava, hoppas att konsttestandet inte glöms bort på grund av coronaepidemin.

”Coronaepidemin har på ett katastrofalt sätt också drabbat kulturfinansieringen. Ungdomars kulturhobby är ändå en investering för decennier framöver. Dessutom återupplivar konstbesöken inte enbart kulturinstitutioner utan också den kämpande transportsektorn och är i det avseendet ingen onödig lyx. Även om det finns mer angelägna problem att lösa just nu, är det definitivt värt att fortsätta med Konsttestarna också nästa år.”

Vad är Konsttestarna?
Konsttestarna är ett stort kulturprojekt som under läsåren 2017–2020 har möjliggjort konstupplevelser för cirka 180 000 ungdomar och deras lärare. Praktiskt taget alla finländska högstadier har deltagit.

Projektet finansieras av Suomen Kulttuurirahasto och Svenska kulturfonden och samordnas av Förbundet för barnkulturcenter i Finland. Under läsåret 2020–2021 kommer alla ungdomar att göra ett regionalt besök. Hälften av finansieringen kommer från stiftelsen och hälften av staten.  Helhetsbudgeten för läsåret 2020–2021 är 2,8 miljoner euro.

www.taidetestaajat.fi

Mer information:
Konsttestarna-projektets projektledare Anu-Maarit Moilanen / Förbundet för barnkulturcenter i Finland, 044 978 4893, förnamn.efternamn@taidetestaajat.fi

Regional koordinator för Birkaland Joonas Keskinen / Tammerfors stad, Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE, 040 579 1486, pirkanmaa@taidetestaajat.fi

Överombudsman Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, förnamn.efternamn@skr.fi

Ombudsman Anna Wilhelmson / Svenska kulturfonden, förnamn.efternamn@kulturfonden.fi

Konsttestarnas besöksmål under läsåret 2020–2021

Aboa Vetus & Ars Nova-museet

Ahaa Teatteri

Aurinkobaletti

Björnebors konstmuseum

Björneborgs teater

Finlands Nationalgalleri: Kiasma, Ateneum och Sinebrychoffs konstmuseum

Finlands nationalopera och -balett

Finlands nationalteater

Flow Productions

Joensuu stadsorkester

Jyväskylä Sinfonia

Jyväskylä stadsteater

Kajana stadsteater

Kajana konstmuseum

Kemi Konstmuseum

Klockriketeatern

Kouvola teater

Kuopio konstmuseum

Kuopio stadsorkester

Lahtis stadsteater

Lojo stadsorkester

Mellersta Österbottens kammarorkester

Red Nose Company

Rovaniemi teater

Seinäjoki konsthall

Serlachius-museerna

S.t Michels teater

Svenska Teatern

Särestöniemi-museet

Tammerfors teater

Tanssiteatteri Hurjaruuth

Tanssiteatteri Minimi och arbetsgruppen

Tanssiteatteri Raatikko

Tavastehus konstmuseum

Tavastehus teater

Uleåborgs stadsteater

Uleåborgs konstmuseum

Varkauden Teatteri

Vasa stadsteater

Wasa Teater

Willmanstrands konstmuseum

Willmanstrands stadsorkester

Wäinö Aaltonens museum

Åbo Svenska Teater

Ålands konstmuseum

Taidetestaajat jatkuu lukuvuonna 2020–2021 uudella mallilla, jossa kaikille kahdeksasluokkalaisille tarjotaan yksi alueellinen taidevierailu. Tulevana lukuvuonna opetus- ja kulttuuriministeriö liittyy rahoittamaan hanketta yhdessä Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin kanssa.
Taidetestaajien kevätkausi 2020 jäi olosuhteiden pakosta kesken, mutta parhaillaan kartoitetaan virtuaalisten sisältöjen mahdollisuutta.

Taiteen ja kulttuurin merkitys korostuu vaikeina aikoina, ja Taidetestaajissa katsotaan jo tulevaisuuteen. Hankkeen ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyy toukokuussa 2020. Syksyllä Taidetestaajat jatkuu eduskunnan myöntämän osarahoituksen turvin yhden alueellisen vierailun mallilla. Hankkeen alkuperäiset käynnistäjät Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden maksavat puolet toiminnasta ja valtio toisen puolen. Kokonaisbudjetti lukuvuodelle 2020–2021 on 2,8 miljoonaa euroa.

Tulevan lukuvuoden taide-elämykset on valittu aiempien vuosien tavoin avoimen haun kautta. Niitä tuottaa yhteensä 47 taidelaitosta, joista Taidetestaajille uusia on kuusi. Lista tulevan kauden vierailukohteista löytyy tiedotteen lopusta. Varsinaisen taiteellisen sisällön lisäksi valintakriteereissä on painotettu nuorille suunnattua yleisötyötä, niin sanottuja etkoja ja jatkoja, eli mitä taidelaitos tarjoaa elämyksen syventämiseksi. Myös Taidetestaajat-sovelluksella annettava palaute on tärkeä osa kokonaisuutta.

Koronavirus keskeytti valitettavasti myös Taidetestaajien kuluvan kevään vierailut. Eri taideorganisaatioiden kanssa selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia tarjota nuorille ja opettajille virtuaalisia sisältöjä. Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung odottaa mielenkiinnolla asian etenemistä. ”On hienoa, jos voimme tuoda taidetta kotona opiskeleville nuorille ja samalla tarjota valmiita sisältöjä opettajille. Erityisen tärkeänä näkisin tämän niille ryhmille, jotka eivät päässeet kevään vierailuille.”

Hyvät tulokset innostavat jatkamaan kehitystyötä
Alusta asti konseptia kehittämässä ollut hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen siirtyy kesäkuussa uusiin tehtäviin. ”Taidetestaajat on kolmessa vuodessa saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisissa peruskouluissa ja taideorganisaatioissa. Aluekoordinaatiotyö on auttanut kouluja ja taidetoimijoita ymmärtämään toistensa toimintatapoja, ja vierailukokonaisuuksia on jatkuvasti kehitetty kentältä saatujen kokemusten perusteella”, Moilanen kertoo.

Uudeksi hankepäälliköksi on valittu Joonas Keskinen, joka on työskennellyt hankkeen alusta lähtien Pirkanmaan aluekoordinaattorina. ”Taidetestaajat on taidemaailman ja koulujen yhteinen ponnistus taiteen saavutettavuuden lisäämiseksi. Taide-elämysten tuottamisen lisäksi haluamme myös aidosti kuulla nuorten kokemuksia sekä tarjota kouluille innostavia ilmiöitä ja monipuolista aineistoa opetuksen tueksi.”

Kesän jälkeen myös toimintaa koordinoivan tiimin koko ja työskentelytavat muuttuvat. Alueellisesta koordinoinnista ja 19 osa-aikaisesta aluekoordinaattorista siirrytään laajemmin kokonaisuutta palvelevaan tehostettuun tiimiin, johon kuuluu 10 henkilöä. Työskentelyn pääpaino on toiminnan kehittämisessä sekä koulujen, taideorganisaatioiden että nuorten näkökulmat huomioon ottaen.

Lähes kaikki Suomen koulut mukana
Osallistumisprosentti tulevalle lukuvuodelle on 99, eli käytännössä kaikki Suomen yläkoulut ovat jälleen mukana. Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava toivoo, että taidetestaus ei unohtuisi koronaepidemian takia.

”Koronaepidemia on iskenyt järkyttävästi myös kulttuurin rahoitukseen. Nuorten kulttuuriharrastus on kuitenkin sijoitus vuosikymmeniksi eteenpäin. Sitä paitsi taidematkat elvyttävät suoraan paitsi kulttuurilaitoksia myös vaikeuksissa olevaa liikennealaa eivätkä siinä mielessä ole mitään tarpeetonta ylellisyyttä. Vaikka juuri nyt on kiireellisempiä ongelmia ratkottavaksi, Taidetestausta kannattaa ilman muuta jatkaa ensi vuoden jälkeenkin.”

Mikä Taidetestaajat?
Taidetestaajat on kulttuurin suurhanke, joka on vienyt lukuvuosina 2017–2020 taiteen äärelle kaikkiaan noin 180 000 nuorta opettajineen. Mukana ovat olleet käytännössä kaikki Suomen yläkoulut.

Hankkeen käynnistivät ja sitä rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, ja sitä koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Lukuvuonna 2020–2021 kaikki nuoret tekevät yhden alueellisen vierailun. Rahoituksesta puolet tulee säätiöiltä ja puolet valtiolta. Kokonaisbudjetti on 2,8 miljoonaa euroa.

www.taidetestaajat.fi

Lisätiedot:
Taidetestaajat-hankkeen hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen / Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, 044 978 4893, etunimi.sukunimi@taidetestaajat.fi

Pirkanmaan aluekoordinaattori Joonas Keskinen / Tampereen kaupunki, Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE, 040 579 1486, pirkanmaa@taidetestaajat.fi

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi

Asiamies Anna Wilhelmson / Svenska kulturfonden, etunimi.sukunimi@kulturfonden.fi

Taidetestaajien vierailukohteet lukuvuonna 2020–2021

Aboa Vetus & Ars Nova -museo

Ahaa Teatteri

Aurinkobaletti

Flow Productions

Hämeenlinnan taidemuseo

Hämeenlinnan Teatteri

Joensuun kaupunginorkesteri

Jyväskylän kaupunginteatteri

Jyväskylä Sinfonia

Kajaanin kaupunginteatteri

Kajaanin taidemuseo

Kansallisgalleria: Kiasma, Ateneum ja Sinebrychoffin taidemuseo

Kemin taidemuseo

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri

Klockriketeatern

Kouvolan Teatteri

Kuopion kaupunginorkesteri

Kuopion Taidemuseo

Lahden kaupunginteatteri

Lappeenrannan kaupunginorkesteri

Lappeenrannan taidemuseo

Lohjan kaupunginorkesteri

Mikkelin Teatteri

Oulun kaupunginteatteri

Oulun taidemuseo

Porin taidemuseo

Porin teatteri

Red Nose Company

Rovaniemen Teatteri

Seinäjoen taidehalli

Serlachius-museot

Suomen kansallisooppera ja -baletti

Suomen Kansallisteatteri

Svenska Teatern

Särestöniemi-museo

Tampereen Teatteri

Tanssiteatteri Hurjaruuth

Tanssiteatteri Minimi ja työryhmä

Tanssiteatteri Raatikko

Vaasan kaupunginteatteri

Varkauden Teatteri

Wasa Teater

Wäinö Aaltosen museo

Åbo Svenska Teater

Ålands konstmuseum

Autoalan Keskusliitto (AKL) ja Autoalan ammattikoulutuksen edistämissäätiö ovat ajaneet pitkään uuden autoalan liiketoiminnan professuurin perustamista tavoitteena kehittää alan liiketoimintaa, vastata tulevaisuuden haasteisiin tutkimuksen avulla sekä edistää alan tulevaisuuden koulutusta kaikilla asteilla.  Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun on perustettu autoalan liiketoiminnan professuuri. Kahden vuoden määräaikaiseen tehtävään on valittu 1.3.2020 alkaen tekniikan tohtori, kauppatieteiden tohtori Jouni Juntunen.

Autoala on suurten muutosten kourissa muun muassa lisääntyneen ympäristötietoisuuden, teknologisen kehityksen ja nuorten autoilua kohtaan muuttuneiden asenteiden vuoksi. Alan haasteet ja muutokset koskevat niin henkilö- kuin tavaraliikennettä. Uusilla liiketoimintamalleilla, kuten alusta- ja jakamistaloudella, on oma roolinsa muutoksessa.

”Uudet teknologiat, ympäristönsuojelun vaatimukset ja toimintamallit mahdollistavat jo olemassa olevien yritysten uudistumisen, kasvun ja uusia liiketoimintamalleja”, Juntunen näkee.

Jouni Juntunen uskoo myös, että alalle syntyy uusia yrityksiä. ”Nyt on korkea aika aloittaa ja jatkaa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja tietoon perustuvaa yhteistyötä autoalan eri toimijoiden, yritysten ja julkisen sektorin kesken”, hän sanoo. Tavoitteena on käydä vuoropuhelua alan kehityksen hahmottamiseksi ja osaamistarpeiden turvaamiseksi.

Väylä- ja liikennetekniikkaan myös professuuri

Oulun yliopistoon on perustettu 1.2.2020 myös Väylä- ja liikennetekniikan professuuri. Tehtävään on valittu tekniikan tohtori, kauppatieteiden tohtori Pekka Leviäkangas. Professuuri tukee hyvin tulevaisuuden liikkumispalveluiden kehittämistä.

Uudet tehtävät täydentävät hyvin Oulun yliopiston eri tiedekunnissa olevaa ajoneuvoalan laaja-alaista osaamista. Professuurien kautta tiivistetään myös vuoropuhelua ja yhteistyötä autoalan kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.

Lisätietoja

Jouko Sohlberg, Autoalan ammattikoulutuksen edistämissäätiön asiamies, tekninen johtaja, Autoalan Keskusliitto p. 0400 904 003

TT, KTT Jouni Juntunen
Tekniikan tohtori, kauppatieteiden tohtori Jouni Juntunen on toiminut aiemmin pitkään yliopistotutkijana Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikössä. Hänellä on taustaa myös autonkuljettajana sekä suuressa kuljetusliikkeessä ajojärjestelijänä toimimisesta. Hänellä on edelleen rekkakortti, linja-autokortti ja autonkuljettajan pätevyyskoulutukset voimassa. Juntunen on myös toimitusketjujen hallinnan dosentti Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. 

Taitoyhdistysten käsityö- ja muotoilukouluissa opiskelee yli 3000 oppilasta ja harrastustoiminta siirtyi poikkeustilan alkaessa etäopetukseksi siinä missä peruskoulujen opetuskin. Lukukausi jatkuu vielä joitakin viikkoja keväällä ja nyt on saatu ensimmäisiä kokemuksia siitä, miten taiteen perusopetuksen kädentaitojen opinnot ovat vapaa-ajalla sujuneet ja miten opetus on voitu nopealla aikataululla siirtää verkon välityksellä järjestettäväksi.

Taito Pirkanmaan Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsän opettaja Katja Malinen kertoo, että heti lähiopetuksen estyttyä mietittiin mitä uusia, oppilaita innostavia kanavia voitaisiin käyttää opetuksessa. On tärkeää tavoittaa oppilaat heille luontaisten välineiden kautta ja innostaa heidät käsityötekemisen pariin. ”Oppilaiden opintotehtäviä on jaettu monen kanavan kautta, ikäryhmä huomioiden. Oppilaille tuotetaan myös valmiit Näpsä kit –tarvikepaketit, joiden avulla kotonakin tehtävien tekeminen onnistuu. Kommunikointi opettajien ja oppilaiden välillä on lähtenyt hyvin käyntiin ja meille on palautettu kuvina toinen toistaan hienompia töitä,” Katja Malinen kertoo.

Opetuksen uudet kanavat on ajateltu oppilaiden näkökulmasta. Nuorten suosima TikTok-kanava avattiin ja siellä jaetaan opetuksen arkea leikkisällä otteella. Youtube taas toimii etäopetuksen lisämateriaalin kanavana.

Myös Taito Etelä-Suomen käsityö- ja muotoilukouluissa etäopetukseen hypättiin vauhdikkaasti. ” Meillä on tavoitteena laatia sellaisia tehtäviä, joihin materiaalia löytyy joko kotoa tai luonnosta. Osassa taitokeskustemme opetuspisteissä on myös koottu materiaalikasseja oppilaille”, kertoo rehtori Erja Haavisto.

”Käsityökoulun tehtävien ei ole tarkoitus kuormittaa oppilaita vaan tuoda iloa ja vaihtoehtoja vapaa-ajan tekemiseen sekä pitää yllä käsityöharrastusta. Nyt on hieno tilaisuus harjoittaa myös havainnoinnin opettelua ja tarkkailla lähiympäristön värejä ja muotoja, koska elinpiirimme on tilanteesta johtuen pienentynyt. Ajattelemme myös, että on hyvä aktivoida oppilaita pois ruudun ääreltä”, Erja Haavisto jatkaa.

Kuvateksti:

Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsän opettaja Katja Malinen ja Aino Malinen valmistelevat etäopetusmateriaalia.