SeAMK käynnistää elokuussa uuden Tapahtumatuotannon osaaja -opintokokonaisuuden. Yhteensä 30 opintopisteen laajuinen kokonaisuus tarjotaan avoimien ammattikorkeakoulun opintoina ja se on mahdollista suorittaa työn ohessa.

Opintokokonaisuus kattaa tapahtumatuotannon suunnittelun ja toteutuksen sekä palvelumuotoilun perusteet. Lisäksi koulutuksessa perehdytään brändäykseen, tarinallistamiseen ja uusien medioiden hyödyntämiseen tapahtumien markkinoinnissa ja toteutuksessa. Koulutuksessa tuodaan myös esiin tapahtumien poikkeusjärjestelyt ja varautumissuunnittelu osana tapahtumatuotantoa.

”Tapahtumilla on monta funktiota: niillä viihdytetään, markkinoidaan, sitoutetaan ja ennen kaikkea tarjotaan unohtumattomia elämyksiä. Omaleimainen ja vaikuttava tapahtuma on arvokas mahdollisuus niin yrityksille, julkisyhteisöille kuin yhteisöillekin, ja sen menestyksellinen toteuttaminen vaatii ammattitaitoa”, koulutuspäällikkö Esa Leikkari toteaa.

Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hallita ammattimaisen tapahtumatuotannon prosessin. Koulutuksen sisällöt soveltuvat yksityisen tai julkisen sektorin henkilöstölle, jonka työnkuvaan nyt tai tulevaisuudessa kuuluu tapahtumien järjestäminen. Koulutus soveltuu myös harrastustoiminnassa toteutettavien tapahtumien järjestäjille.

”Opinnot eivät edellytä aiempaa kokemusta tapahtumatuottamisesta mutta asian omaksumiselle on eduksi, jos osallistuja voi kohdentaa harjoitukset omaan suunnitteilla olevaan tapahtumaan”, Leikkari kertoo.

Kouluttajina toimivat SeAMKin kulttuurituotannon tapahtumatuotantoon ja visuaaliseen viestintään erikoistuneet lehtorit. SeAMKissa on kulttuurituottajien AMK- ja ylempi AMK-tasoinen tutkintokoulutus.

”SeAMKissa on pitkä kokemus kulttuurialan koulutuksesta sekä yhteistyöstä isojen valtakunnallisten ja myös kansainvälisien tapahtumien kanssa. Koulutus antaa hyvät valmiudet hyödyntää tapahtumatuotannon osaamista osana omaa työtä”, Leikkari sanoo.

Lähiopetusta ja itsenäistä opiskelua

Koulutus järjestetään Seinäjoella, ja opintoihin sisältyy sekä lähiopetusta että itsenäistä opiskelua verkossa Moodle-ympäristössä. Lähipäivät toteutetaan kerran tai kahdesti kuussa lauantaisin kello 8-16.

Koulutuskokonaisuuden laajuus on 30 opintopistettä (op) ja se sisältää kaksi 15 opintopisteen laajuista moduulia. Suositeltavaa on ilmoittautua koko koulutuskokonaisuuteen, mutta voi myös ilmoittautua suorittamaan vain ensimmäisen moduulin. Toiseen moduuliin voi ilmoittautua syksyllä 2020, mikäli vapaita paikkoja jää.

Ilmoittautuminen 31.5. mennessä

Koulutukseen on tarjolla 30 paikkaa. Ilmoittautuminen päättyy 31. toukokuuta ja ilmoittautuneet valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tieto koulutukseen hyväksymisestä lähetetään ilmoittautumislomakkeella ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen viimeistään 8.6.2020. Hyväksytyn opiskelijan tulee vahvistaa koulutuspaikka 15.6.2020 mennessä.

Koulutukseen ilmoittaudutaan sen verkkosivulla https://www.seamk.fi/osaamistaan-taydentavalle/taydennyskoulutus/tapahtumatuotanto/. Sivulta löytyy myös lisää tietoa muun muassa lähiopetusajoista sekä opintojaksojen sisällöistä.

Lisätietoja koulutuksesta:

Esa Leikkari
koulutuspäällikkö
Esa.Leikkari(a)seamk.fi
+358408304270

Suomen merkittävimmän nuorten yrittäjyyskilpailun Uskalla Yrittää -finaalissa on valittu 15 parasta jatkoon, kun liike-elämän edustajista koostuva tuomaristo teki valinnat tällä viikolla. Loppusuoralle tuomariston haastatteluihin etenee 15 Nuori Yrittäjyys (NY) -yritystä eri puolilta Suomea ja eri kouluasteilta. Suomen parhaat nuorten NY-yritykset ja taitavimmat yrittäjät valitaan torstaina 23.4., jolloin palkintoja jaetaan 11 kategoriassa. Perus- ja toisen asteen JA Company of the Year sekä korkea-asteen JA Enterprise of the Year -pääpalkinnot voittavat yritykset pääsevät edustamaan Suomea EM-kisoissa.

Kuluvan lukuvuoden aikana n. 3500 nuorta perusasteen, toisen ja korkea-asteen oppilaitoksista on osallistunut Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan ja perustanut Suomeen yhteensä 1461 oikealla rahalla toimivaa harjoitusyritystä omien liiketoimintaideoidensa edistämiseksi. Kevään aikana yli 450 NY-yritystä ja yli 1400 NY-yrittäjää osallistui alueellisiin semifinaaleihin ympäri Suomea. 60 yritystä selvitti tiensä eteenpäin semifinaaleista finaaleihin, joissa yritykset ja nuoret yrittäjät kilpailevat SM-titteleistä ja EM-kisapaikoista. Finaalin viimeiseen vaiheeseen, eli tuomariston videohaastatteluihin valittiin 15 yritystä, joita pyörittää lähes 50 nuorta. Jatkoon päässeet NY-yritykset esitellään tiedotteen lopussa. 

Tämän vuoden yritysideoissa korostui vastuullisuus, niin sosiaalisen, kulttuurisen kuin ekologisenkin vastuun muodossa. ”Ilahduttavaa on, että useat NY-yritykset ovat jo perustamisestaan lähtien päättäneet kantaa myös yhteiskuntavastuullista roolia, sillä moni yritys lahjoittaa osan tuotoistaan lastensuojeluun tai muuhun hyväntekeväisyyteen”, operatiivinen johtaja Eemeli Alanne Nuori Yrittäjyys ry:stä kertoo. ”Koska tänä vuonna emme valitettavasti koronaviruskriisin vuoksi saa ihailla nuorten finalistien NY-yrityksiä Helsingissä Kampin messutapahtumassa, on nuorten pitänyt osata erityisen hyvin sanoittaa yritysideansa pitch deckissä ja esittää se videon välityksellä.”

23.4. palkintojenjakotilaisuuden tervehdyssanat puhemies Matti Vanhaselta

Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneet nuoret opettajineen ja suuri yleisö pääsevät tänä vuonna seuraamaan verkossa, millaisia nuorten perustamia yrityksiä palkitaan, kun ohjelma huipentuu Uskalla Yrittää -palkintojenjakotilaisuuteen 23.4. klo 9.30 – 11.30. Tapahtumassa palkitaan Suomen parhaat NY-yritykset, Pikkuyritys, aktiivisimpia opettajia sekä muita tärkeitä toiminnan mahdollistajia, yhteensä 11 kategoriassa. Media on lämpimästi tervetullut seuraamaan palkintojenjakoa Uskalla Yrittää -kilpailun etusivulta.

Keynote-puheenvuoron kokeilukulttuurista pitää Nordic Business Foruminkin lavoilta tuttu Anssi Rantanen ja tervehdyssanat nuorille lausuu Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Puhemies Vanhanen kertoo videotervehdyksessään arvostavansa sitä, kuinka laajasti nuoret haluavat etsiä yrittäjyyttä tulevaksi ammatikseen. Hän korostaa yhtenä koronakriisin oppina sitä, kuinka valtio tarvitsee monipuolista, vahvaa yritystoimintaa, ja kannustaa nuoria yrittäjän urapolulle.

Pikkuyrittäjät-finaali myös osana Uskalla Yrittää-finaalia

Pikkuyrittäjät-ohjelma on Nuori Yrittäjyys ry:n alakoulujen 4.-6. luokille suunnattu yrittäjyyskasvatuksen ohjelma, jossa lapset perustavat ryhmissä omat pikkuyrityksensä kiinnostuksiinsa ja vahvuuksiinsa pohjautuen osana opetusta. Finaalissa kruunataan jälleen vuoden paras pikkuyritys ja annetaan yhteistyökumppani Teknoksen kunniamaininta sisukkaimmalle pikkuyritykselle. Lisäksi finaalissa palkitaan Vuoden Pikkuyrittäjät -kunta, Vuoden Pikkuyrittäjät -opettajat sekä Vuoden Pikkuyrittäjät -kummit. Haku Pikkuyrittäjät-finaaliin on ollut avoinna läpi lukuvuoden ja tänäkin vuonna saapui lukuisia hakemuksia eri puolilta Suomea. Hakemusten perusteella valikoitu kolme pikkuyritystä ehdolle Vuoden pikkuyritys 2020-palkintoon sekä kolme yritystä ehdolle Vuoden sisukkain pikkuyritys -kunniamainintaan. Jatkoon päässeet pikkuyritykset esitellään tiedotteen lopussa. 

70 000 lasta ja nuorta mukana Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmissa lukuvuoden aikana

Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa nuoret oppivat yrittäjyystaitoja ja oman NY-yrityksen pyörittämistä harjoitellaan osana koulun tai oppilaitoksen opetusta. Vuosi yrittäjänä -ohjelman osallistujista noin 12 % suuntaa yrittäjän uralle ja perustaa myöhemmin oikean yrityksen. Ohjelma on ollut käytössä 215 oppilaitoksessa ja niiden toimipisteissä ympäri Suomea.

Tämän lukuvuoden aikana kaikissa Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmissa on ollut mukana n. 70 000 lasta ja nuorta. Ohjelmat keskittyvät yrittäjyystaitojen lisäksi oman talouden hallinnan taitoihin ja työelämätaitoihin.

Finaaliyritysten esittelyt

Alla esittelemme 15 parasta NY-yritystä, jotka finaalissa edustavat perusasteen, ammatillisen 2. asteen, lukioiden ja korkea-asteen oppilaitoksia eri puolilta Suomea ja joista valitaan Suomen edustaja EM-kilpailuihin. Lisäksi esittelemme lopussa 3 Pikkuyrittäjät-finalistiyritystä. 

Uskalla Yrittää -finaalin viimeiseen vaiheeseen edenneiden NY-yritysten sometilit löytyvät yritysten esittelyjen lopussa sekä kilpailun verkkosivuilta. Lisäksi tarjolla on kuvia yrityksistä ja finaalin esittelyvideo.

Perusaste

Momo's Bubbles NY - Oulun kansainvälinen koulu - Oulu

Hello! Aren’t you bored of drinking the same thing when you’re thirsty? Don’t you want to try something new? Well, this is Momo’s Bubbles! We are a bubble tea shop from Oulu International school. Olemme kuplateekauppa Oulun kansainvälisestä koulusta. Bubble tea is a sweet dessert drink from Taiwan made of milk tea and — our special ingredient — tapioca pearls! Kupla tee on virkistävä makea juoma Taiwanista. The pearls are the ”bubbles” in our bubble tea made from the cassava root. We have flavors like classic, strawberry, and caramel coffee. We are the first bubble tea shop in Oulu! The sloth in our logo is Momo, our mascot. Momo’s Bubbles donates 10% of our income to Amazon Watch to help save Momo’s animal friends who live in the Amazon forest after the 2019 forest fires. #savethesloths! Online: Kotisivut, Facebook, Instagram, Twitter

Simona NY - Riihenmäen koulu - Mäntsälä

Simona on neljän innokkaan NY-yrittäjän pyörittämä mainostoimisto Mäntsälästä. Työmme keskittyvät kuvalliseen ja kirjalliseen ilmaisuun. Teemme esimerkiksi mainosjulisteita, esitteitä ja logoja. Asiakkaitamme ovat yritykset, järjestöt sekä yksittäiset henkilöt. Online: Kotisivut, Facebook, Instagram

Synttärisalonki AVA NY - Porin lyseo - Pori

Onko ideat lapsesi syntymäpäiville vähissä?
Me olemme kolme iloista tyttöä Porin Lyseosta ja käymme lasten syntymäpäivillä loihtimassa glittermeikkejä, kampauksia ja kynsilakkauksia. Käyttämämme tuotteet ovat vegaanisia ja ympäristöystävällisiä. Meidän palvelu on edullinen ja hauska lisäys juhlien viettoon, joka takaa lapsille ikumuistoiset ja säihkyvät syntymäpäivät täynnä glitteriä!
Party time? Ready to shine! Online: Facebook, Instagram

The Last Straw UF - Högstadiet I Petalax - Petolahti

Vi är The Last Straw uf. Vi tillverkar sugrör av 100% finskt vass.
Varför just vass? Jo, för plast sugrör eller plast förstör vår planet. Den smutsar inte bara ner den utan den skadar också många djur. Därför har vi kommit på den perfekta idén att tillverka sugrör av vass. För vass förstör inte vår planet och skadar inte djur.
Vad får man i en påse? Jo, man får en miljövänlig tygpåse med fem eller med tio sugrör.
Alla sugrör är noga skötta och noga tvättade. Du kan använda dem flera gånger för det klarar sig bra i diskmaskin. Online: Webbsidan, Facebook, Instagram

Ammatillinen toinen aste

BaaBaa NY - Reisjärven kristillinen kansanopisto - Reisjärvi

Valmistamme maailman söpöimpiä lastenvaatteita, jotka on tehnyt yksityinen ompelija Suomessa. Haluamme myös olla mukana turvaamassa lasten maailmaa ja siksi lahjoittamme tuotostamme 3% Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Online: Kotisivut, Facebook, Instagram

Makuset NY - Kainuun ammattiopisto - Kajaani

Onko juhlat tulossa etkä tiedä mitä tarjoaisit?
Olemme Makuset-NY, teemme ammattitaidolla suussa sulavia suolaisia- ja makeita leivonnaisia asiakkaan toiveiden mukaan. Hoidamme myös tarjoilun puolestasi, jotta sinä voit nauttia juhlista. Otamme huomioon myös erityisruokavaliot ja kaikki voivat nauttia herkuistamme turvallisesti. Leivonnaisia luodessa panostamme laadukkaiden raaka-aineiden lisäksi uskomattomaan makuun ja ulkonäköön!
Meiltä parraimman makuset herkut juhliisi! Online: Facebook, Instagram

Satuko Desing NY - Etelä-Savon ammattiopisto - Pieksämäki

Satuko Design NY värjää käsin merinolankoja ja valmistaa designtekstiilituotteita, kuten maalattuja pussukoita. Tuotteet ovat uniikkeja ja sopivat monenlaisiin käsitöihin. Erikoisuuteni on lumivärjätyt langat, joista lahjoitan 10% hyväntekeväisyyteen. Värjäyksessä käytetyistä apulangoista teen makramekorvakoruja. Online: Facebook, Instagram

Lukio

Bastu NY - Hämeenlinnan lyseon lukio - Hämeenlinna

Me pesemme sauna- ja kylpyhuonetiloja kotimaisilla ja luonnonmukaisilla tuotteilla, huolellisesti ja kohtuulliseen hintaan. Bastu NY – vuoden siistein palvelu! Online: Facebook, Instagram

Jalo NY - Ylöjärven lukio - Ylöjärvi

Valmistamme ainutlaatuisia rusetteja kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista. Tuotteemme ovat ekologisesti ja yhteiskuntavastuullisesti käsityöllä valmistettuja. Jalo NY:n rusetteja voit ostaa verkkokaupastamme. Online: Kotisivut, Facebook, Instagram

Problematic Wear UF - Mattlidens gymnasium - Esbo

Med vårt företag strävar vi till att öka uppmärksamheten kring problem i vårt samhälle. Vi vill jobba för en bättre framtid för unga och kommande generationer, och därför skänker vi 10% av varje såld produkt till välgörenhet. Våra produkter är alltid miljövänligt producerade och gjorda på ekologiskt material.
”För en bättre framtid för kommande generationer” Online: Webbsidan, Facebook, Instagram

ReBike JKL NY - Jyväskylän lyseon lukio - Jyväskylä

Olemme NY-yritys, joka myy käytettyjä polkupyöriä reiluun hintaan. Me pyrimme toimimaan mahdollisimman ekologisesti. Pyörämme tulevat taloyhtiöissä tehdyistä pyörä inventaarioista. Online: Kotisivut, Instagram

Two Smiles NY - Lauttasaaren yhteiskoulu - Helsinki

Two Smiles NY myy tapahtumatyötä hymyssä suin yritysten messuille ja asiakastilaisuuksiin sekä yksityishenkilöiden juhliin. Iloisuutemme ansiosta tilaisuutesi muistetaan hyvästä tunnelmasta. Uskomme, että hymy tekee jokaisesta kohtaamisesta paremman. Online: Kotisivut, Instagram, Twitter

Korkea-aste

A.I.M Traking NY - Turun AMK & Turun Yliopisto

Team AIM:in yrityksen tarkoitus on kehittää palvelu, joka on suunnattu akkukäyttöisten työkalujen paikkatietojen reaaliaikaiseen seurantaan. Ratkaisu parantaa työn tehokkuutta rakennusalalla sekä minimoi työkalujen katoamista sekä varkaustapauksia. Sovellus on perustasoltaan ilmainen, yksinkertainen ja tehokas asiakkaalle. Lisäksi asiakas voi hankkia lisäpalveluna vartiointiliikkeen kanssa yhteistyössä toteutettavan työkalukohtaisen vartioinnin, joka tekee vartiointipalvelun käytöstä mahdollista myös pienemmille yrityksille.

Hauru NY - Turun Yliopisto & Åbo Akademi

HAURUn tavoitteena on tuoda markkinoille kilpailukykyinen elintarvike suomalaisesta rakkohaurusta vaihtoehdoksi ulkomailla tuotetuille leväelintarvikkeille. Haluamme tukea vastuullista ja kestävää elintarviketuotantoa sekä kuluttamista, hyödyntää paikallisia raaka-aineita ja työvoimaa sekä tarjota kuluttajille uusia makuelämyksiä. Tavoitteenamme on rakentaa HAURUn ympärille ilmiö ja yhteisö, jossa me ja kuluttajat voimme yhdessä jakaa reseptejä, kokemuksia ja elämää. Tärkeimpiä arvojamme ovat kestävyys, paikallisuus, puhtaus ja läpinäkyvyys.

RetkiJossu NY - Kajaanin AMK - Kajaani

RetkiJossu NY tekee retkivideoita eri retkeilykohteista Suomessa ja esittelee myös tuntemattomampia kohteita kaupunkien sisällä ja välittömässä läheisyydessä. Yritys tarjoaa asiakkailleen retkivideoiden lisäksi tuotevertailuja ja tulevaisuudessa ohjelmapalveluita, kuten ohjattuja retkiä. Sisältöä yritys päivittää Youtuben lisäksi Instagramiin ja Facebookiin.
#mieluumminulukonakunsisällä Online: Kotisivut, Facebook, Instagram, Youtube

***

VUODEN PIKKUYRITYS 2020 -kilpailussa jatkoon päässeet ovat:

Pohjanmaan ladot
Halkosaaren koulu, Seinäjoki
Pohjanmaan Ladot on tuote, joka henkii etelä-pohjalaista, jo katoavaakin latomaisemaperinnettä. Yritys valmistaa latomallisia tauluja ja kortteja.

SpaGang
Laajalahden koulu, Espoo
Yritys valmistaa itse kylpypommeja, keksejä, teetä ja mehiläisvahakääreitä. Yrityksen tuotteet eivät sisällä lainkaan muovia ja kaikki pakkausmateriaalit ovat biohajoavia.

Elve design
Lintulammen koulu, Oulu
Elve design suunnittelee huippukauniita ja trendikkäitä korvakoruja käyttäen materiaalina jätteeksi jääneitä puupaloja. Erilaiset puulajit ja maapallomme hyvinvoinnin edistäminen toimivat mallien inspiraationa.

***

VUODEN SISUKKAIN PIKKUYRITYS (KUNNIAMAININTA YHTEISTYÖSSÄ TEKNOKSEN KANSSA)

Puupäät
Torkinmäen koulu, Kokkola
Yritys valmistaa jätepuusta erilaisia kylttejä ja kodin esineitä.

Pohjoisen käsityöt
Ounasrinteen monitoimitalo, Rovaniemi
Yritys valmistaa kauniita käsitöitä, kuten koruja ja kierrätysmateriaaleista.

Pink Lemon
Kivimäen koulu, Vantaa
Yritys valmistaa herkullisia ja ekologisia smoothieita. Osa tuotoista lahjoitetaan Suomen luonnonsuojeluliitolle.

***

Nuori Yrittäjyys ry:n kehittämässä Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa nuoret pyörittävät lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia Nuori Yrittäjyys (NY)-yrityksiään, yläkoulussa, toisella asteella (lukio ja ammattiopistot) ja korkeakouluissa. Ohjelmassa nuoret perustavat yksin tai ryhmässä NY-yrityksen ja käyvät sen kautta yrittäjyyden koko prosessin läpi. Uskalla Yrittää -kilpailu on ohjelman SM-kilpailu, joka rakentuu 14 alueellisesta semifinaalista ja SM-finaalista. Finaalin pääpalkintona on edustusoikeus EM-kisoihin. Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan voi tutustua verkossa: https://vuosiyrittajana.fi ja Uskalla Yrittää -kilpailun sivusto on https://uskallayrittaa.fi/.

Lisätietoja:

Vuosi Yrittäjänä -ohjelma

Nuori Yrittäjyys ry:n operatiivinen johtaja
Eemeli Alanne, 045 855 6345
eemeli @ nuoriyrittajyys.fi

Pikkuyrittäjät-ohjelma

Nuori Yrittäjyys ry:n asiantuntija
Tomi Rytkönen, 044 5356 393
tomi @ nuoriyrittajyys.fi

Huoltajille lähetetyllä kyselyllä kartoitettiin etäopetuksessa olevien oppilaiden kouluruoan tarvetta. Kyselyyn myönteisesti vastanneille on järjestetty ruoka-annosten jakelu ensi keskiviikosta lähtien.   Annoksia jaetaan 1300 peruskoululaiselle.

Kouluruokailun ensisijainen toteutustapa on tarjota kouluruokaa joko koulussa nautittuna tai noutoannoksina. Saimaan Tukipalveluiden ruokapalvelujohtajan Elina Särmälän mukaan lounaan tulisi kattaa noin 1/3 päivittäisestä ravinnon tarpeesta.

- Turvataksemme koululaisten päivittäisen ravinnonsaannin, tarjoamme valmista kouluruokaa elintarvikkeiden sijaan. Näin toimien pyrimme varmistamaan, että lapset saavat ainakin yhden aterian päivässä, jos vanhemmat eivät pysty sitä järjestämään, Särmälä kertoo.

Tilatut ruoka-annokset jaetaan Lönnrotin, Sammonlahden, Lauritsalan, Joutsenon ja Korvenkylän koulujen keittiöistä arkipäivisin klo 12 - 17 välisenä aikana. Korvenkylän koulun keittiön ruokajakelu on arkisin klo 12-14. Ruoka-annoksia noudettaessa tulee pitää 1,5 - 2 m turvavälit, huolehtia hyvästä käsihygieniasta sekä saapua terveenä.

Maanantaisin jaetaan kahden päivän ruoat (ma, ti) sekä koko viikoksi tarkoitettu ruokajuoma leipineen. Keskiviikkoisin jaetaan kolmen päivän ruoat (ke, to ja pe). Kaikki ruoat ovat annospakattuja ja jäähdytettyjä. Ruokien säilyvyysaika jääkaappilämpötilassa on kolme päivää, minkä vuoksi tulee huolehtia, että ruoat siirretään kotona välittömästi jääkaappiin. Näin vältetään ruoan pilaantuminen.

Särmälän mukaan koronapandemia on muuttanut yhteiskunnan toimintaa ja ihmisten ostokäyttäytymistä merkittävästi. Muutos näkyy myös kouluruokailusta vastaavilla toimijoilla muun muassa haasteina, kuinka vastata kouluruokailutarpeisiin poikkeusoloissa.

- Ruokaa pystytään kyllä valmistamaan ja tarjoamaan tuhansia annoksia, mutta annosten jäähdyttäminen ja annospakkaus rajoittaa tuotantoa. Suurin pulma on kuitenkin ruokien pakkaukseen tarkoitetun materiaalin orastava pula. Edellä kuvatuista haasteista huolimatta Lappeenrannassa tehdään kaikki voitava, että kouluruokailu saadaan järjestettyä. Mikäli kriisi ja tavaratoimitusten puutteet jatkuvat ja pahenevat, joudutaan todennäköisesti tilanteeseen, että esimerkiksi annospakattuja ruoka-annoksia ei pystytä jakamaan koko kevään ajan.                              

Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta päätti 7.4.2020, että perusopetuksen etäopetuksessa oleville oppilaille järjestetään kouluruoan jakelu tarvekartoitukseen perustuen. Valtioneuvoston asetuksen mukaan kunnat järjestävät oppilaille kouluaterian siinä laajuudessa ja sellaisilla toteuttamistavoilla, kuin se olosuhteisiin nähden on mahdollista toteuttaa.

Nuoret ovat sitoutuneita työhön ja työ koetaan merkitykselliseksi. Erityisen merkitykselliseksi työnsä kokevat yrittäjinä toimivat nuoret, ja myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan on nuorten keskuudessa vahvistunut.  Sukupuolten välillä on kuitenkin selkeitä eroja suhtautumisessa omaan työmarkkina-asemaan ja tulevaisuuteen työelämässä: nuoret naiset ovat monin tavoin nuoria miehiä huolestuneempia työhön ja työelämään liittyvissä näkemyksissään, ja he kokevat myös nuoria miehiä useammin huolta jaksamisestaan. Tiedot ilmenevät vuoden 2019 Nuorisobarometrista, jonka aiheina ovat työ ja yrittäjyys.

Työ ei ole nuorille pelkkä toimeentulon lähde

Nuorisobarometrin haastatteluista saa yleisesti ottaen varsin myönteisen kokonaiskuvan nuorten suhteesta työhön. Työ on nuorille tärkeää, ja sen merkitys on kasvusuunnassa: yhdeksän kymmenestä nuoresta haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista. Erityisen innostavana ja merkityksellisenä työnsä kokevat yrittäjät ja korkeakoulutetut nuoret.

”Työllä on oltava jotain annettavaa nuorelle itselleen. Koska työhön kohdistuu paljon odotuksia, ei liene ihme, että lähes puolet opiskelijoista kokee ammatinvalinnan stressaavaksi ja joka kolmas suorastaan pelottavaksi”, toteaa Nuorisobarometrin toisen julkaisijan Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.

Vain harva nuorista ajattelee, että mikä tahansa työ kelpaa, kunhan siitä maksetaan riittävästi. Työ ei olekaan nuorille ainoastaan toimeentulon lähde, ja selvä enemmistö torjuu väitteen siitä, että ollakseen onnellinen ei tarvitse tehdä työtä. Sitoutumisesta työhön kertoo myös se, että kolme neljästä sanoo ottavansa mieluummin työtä kuin elävänsä tukien varassa, vaikka työn vastaanottaminen ei nostaisi ansiotasoa. Keskimäärin nuoret ovat tyytyväisiä nykyiseen työhönsä: työtyytyväisyyden kouluarvosana 8,2 on vuoden 2019 barometrissa korkeampi kuin aiemmin. Toisaalta reilu kolmannes vastaajista on huolissaan työssä jaksamisestaan.

Sitoutuminen työhön näkyy myös siinä, että yli puolet nuorista on valmis lykkäämään perheen perustamista työhön liittyvien syiden takia, mutta vielä useampi on valmis luopumaan työtilaisuudesta perhesyiden takia. Vähemmistö pitää uran ja perheen yhdistämistä mahdottomana.

Nuoret naiset kokevat huolta työelämästä

Yksi barometrin keskeisimpiä havaintoja on työelämään liittyvien asenteiden ja arvojen sukupuolittuneisuus. Naiset kokevat työnsä henkisesti raskaaksi, ja he myös ahdistuvat työasioista vapaa-ajallaan yleisemmin kuin miehet. Naiset olivat jo kymmenen vuotta sitten miehiä huolestuneempia jaksamisestaan, mutta sukupuolten erot ovat ajan myötä kasvaneet.

Nuoret miehet suhtautuvat myös naisia luottavaisemmin omaan työuraansa. Lähes yhdeksän nuorta kymmenestä pitää todennäköisenä vakituisen työn saamista omalla työurallaan, mutta miesten usko siihen on vahvempaa kuin naisten. Naisista myös suurempi osa on huolissaan siitä, onko heillä ylipäätään töitä tulevaisuudessa.

”Nuoret naiset kokevat asemansa työmarkkinoilla monin tavoin riskialttiimmaksi kuin nuoret miehet”, summaa toinen Nuorisobarometrin toimittajista, Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola.

Yrittäjähenki ja yrittäjyys nosteessa

Yrittäjiä on kyselyyn vastanneissa enemmän kuin aiemmissa Nuorisobarometreissa, ja muistakin vastaajista entistä useampi sanoo haluavansa kokeilla yritystoimintaa jossain työuransa vaiheessa. Useampi kuin kolme neljästä uskoo, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Lähes kaikki vastanneet yrittäjänuoret ovat yrittäjiä omasta halustaan, eivät olosuhteiden pakosta. Yrittäjinä toimivat nuoret kokevat olevansa koulutusta vastaavassa työssä useammin kuin palkansaajat.

Entistä useampi kokee saaneensa koulussa hyvät perustiedot yrittäjyydestä, ja yrittäjämyönteisyys ylipäätään on nuorten mielestä vahvistunut. Kolme neljästä pitää yritysten säilymistä suomalaisissa käsissä tärkeänä Suomen tulevaisuuden kannalta. Yhtä moni on sitä mieltä, että yrittämällä voi vaikuttaa yhteiskuntaan.  Yrittäjyys koetaan vapaudeksi toteuttaa omia unelmia. Puolet nuorisosta allekirjoittaa väitteen, että yrittämisellä voi vaurastua paremmin kuin palkkatyössä.

”Eräänlaisen ajankuvan tiivistymänä useampi kuin kaksi kolmesta näkee, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä”, Haikkola toteaa.

Teoksen tiedot

Lotta Haikkola & Sami Myllyniemi (toim.) Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019

ISBN 978-952-372-004-6 (nid.), ISBN 978-952-372-005-3 (PDF); Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 225 / verkkojulkaisuja152, Kenttä; Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 65; 256 s., nid., 28 euroa; Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto

Lisätietoa

Tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola
Nuorisotutkimusverkosto
lotta.haikkola@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 4165 300

Tutkija Sami Myllyniemi
Nuorisotutkimusverkosto
sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi
puh. 040 715 1721

Kirja on myynnissä Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupassa osoitteessa http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat. 

Verkkojulkaisuna barometri tulee maksutta ladattavaksi Valtion nuorisoneuvoston sivuille www.tietoanuorista.fi.

Arvostelukappaleiden tilaukset sekä tilaukset kirjakauppoihin: tilaukset@nuorisotutkimus.fi.

Digitaalinen ennakkoversio julkaisusta pyydettävissä tutustuttavaksi Nuorisotutkimusverkoston viestintäpäälliköltä Sarianne Karikolta, sarianne.karikko@nuorisotutkimus.fi.

Nuorisobarometrin tausta

Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu haastattelututkimus, jonka kohteena ovat Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat. Seurantatietoa nuorten arvoista ja kokemuksista on siis jo 25 vuoden ajalta. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.

Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Vuoden 2019 Nuorisobarometri perustuu 1907 puhelinhaastatteluun.

Sisällysluettelo

Esipuhe

Sami Myllyniemi & Lotta Haikkola

TILASTO-OSIO

Nuoret muuttuvilla työmarkkinoilla

Työmarkkinamurros ja nuorten työelämäasenteet

Tulevaisuuden työ

Nuorisobarometrin teemat

Tiedonkeruu ja taustamuuttujat

Tiedonkeruun kulku

Taustamuuttujat

Ammatinvalinta ja ohjaus

Ammatinvalinta ja uravalintaan vaikuttaneet tahot ja tekijät

Toiveammattiin kouluttautuminen, siinä toimiminen ja koulutusta vastaava työ

Näkemykset työelämään siirtymisestä

Työsuhteiden laatu

Määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ja vuokratyö barometriaineistossa

Opiskelijoiden työssäkäynti ja työsuhteet

Näkemykset omasta työstä ja työssä jaksaminen

Työn innostavuus ja työssä jaksaminen

Monille korkeakoulutetuille työ on sekä innostavaa että henkisesti kuormittavaa. Tuloksia faktorianalyysista

Työn ja vapaa-ajan rajankäyntiä

Syrjintä ja kiusaaminen työelämässä

Käsitykset työstä ja työelämän vaatimuksista

Mikä on työtä?

Työelämän vaatimukset, työurat ja kuluttava työelämä

Sukupuolten välinen yhdenvertaisuus ja mahdollisuudet työn ja perheen yhdistämiseen

Työhön sitoutuminen ja työorientaatiot

Nuoret ovat sitoutuneet työhön, mutta haluavat omien arvojensa mukaista työtä

Näkemykset omasta tulevaisuudesta työelämässä

Vakituinen työ, työn riittävyys ja liikkuvuus työmarkkinoilla

Huoli omasta työssäjaksamisesta

Yrittäjyyshalut

Työttömyys ja sosiaaliturva

Asenne työttömyyttä kohtaan aiempaa hyväksyvämpi

Käsityksiä työttömyydestä ja työttömiin liittyvistä asenteista

Pärjääminen, kilpailu ja perusturva

Työttömyysturvan vastikkeellisuuden kannatus taas laskussa

Paljonko palkkaa tarvitaan kohtuulliseen elämään?

Yrittäjyys

Työnantajayrittäjät ja yksinyrittäjät

Kasvuhalukkuus

Yrittäjäksi päätyminen

Yrittäjyys ja yhteiskunta

Nuorten arvot ja tyytyväisyys omaan elämään

Nuorille elämässä tärkeitä ovat terveys, perhe ja sosiaaliset suhteet

Tyytyväisyys

TIETEELLISET ARTIKKELIT

Juha Siltala

Nuoret henkilökohtaisen toivon ja yleisen näköalattomuuden ristivedossa

Emmi Lindroos, Eija Sevón, Outi Alakärppä & Anna Rönkä

Tasapainoilua ja rajanhallintaa: nuorten näkemyksiä perheen perustamisesta sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta

Susanna Ågren, Iikka Pietilä & Tiina Rättilä

Palkkatyökeskeisen ajattelun esiintyminen ammattiin opiskelevien työelämäasenteissa

Päivi Berg & Tiina Ylöstalo

Harrastuksesta työksi

NÄKÖKULMIA

Maria Joutsenvirta

Merkityksellistä työtä yhden maapallon rajoissa

Joel Kilpi & Pontus Purokuru

Nuoriso hallinnan kohteena

Joonas Mikkilä

Merkkejä uuden polven yrittäjyydestä

Kaisa Oksanen

Muuttuva työ ja yrittäjyys

Työelämätaidot, joita myös metataidoiksi nimitetään, ovat entistä tärkeämpiä työelämässä, myös rakennustyömailla. RAKAS – Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -tutkimushankkeessa kartoitetaan ja analysoidaan rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden työelämätaitoja ja niissä esiintyviä puutteita. Kartoituksen pohjalta kehitetään ja täydennetään opetustarjontaa niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulutasolla.

Hanke toteutetaan TTS Työtehoseuran, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja se toteutetaan ajalla 2020-2022.

Työn uudet vaatimukset koskevat myös rakennustyömaan työntekijää

Pärjätäkseen nykyaikaisilla rakennustyömailla on työnjohtajien ja työntekijöiden oltava enenevässä määrin tiimipelaajia. Taustalla on yleinen työelämän muutos, jossa korostuu eri toimijoiden yhdessä tekeminen. Työnjohtajilla tulee olla taitoja hallita omaa työtään, kommunikoida monipuolisesti sekä taitoja johtaa ja hallita muutoksia. Myös työntekijät tarvitsevat enenevässä määrin saman kaltaisia taitoja.

Rakennustyömaiden työnjohtajien työnkuva on muuttunut aliurakoitsijoiden määrän lisääntyessä. Jokapäiväisestä perinteisestä työnjohtamisesta on siirrytty enemmän sopimustekniseen johtamiseen ja yhteistyöhön alihankkijoiden kanssa. Työntekijöiltä taas edellytetään enemmän itseohjautuvuutta ja vastuunottamista omista, mutta myös muiden työntekijöiden työn sujuvuudesta. Kaikki tämä vaikuttaa myös rakennustyön onnistumiseen sekä alan yritysten tuottavuuteen. - Jos alan perus- ja täydennyskoulutus eivät anna valmiuksia näiden uusien työelämätaitojen hallitsemiseen, voi nykyinen työelämä olla liian kuormittavaa. Työhyvinvointi, työmotivaatio ja samalla työn laatu laskevat, kuvailee tutkimuspäällikkö Minna Kuusela Työtehoseurasta RAKAS-hankkeen lähtökohtia.

Työelämätaitojen osaamista tutkitaan rakennustyömailla

Meta- eli työelämätaitoja ovat mm. johtajuus- ja yhteistyötaidot, oman ajankäytön hallinta, kyky sietää haasteita ja muutoksia, neuvottelutaidot, tiedonhankinta, viestintä- ja esiintymistaidot ja elinikäisen oppimisen taidot. – Hankkeessa on jo laadittu rakennustyömaiden henkilöstön työelämätaitojen arviointimenettely, jota aluksi testataan yhdellä tamperelaisella työmaalla. Kevään aikana haastatellaan viiden työmaan työnjohtajia ja työntekijöitä ja samalla arvioidaan heidän työelämätaitojaan. Syksyllä kartoitetaan myös muutama työmaa pääkaupunkiseudulta, kertoo professori Arto Saari Tampereen yliopistosta.

Ovatko työelämätaidot mukana koulutuksissa?

RAKAS-hankkeessa selvitetään, miten tämän hetken talonrakennusalan koulutus vastaa työelämän muuttuneisiin tarpeisiin meta- eli työelämätaitojen osalta. Eri koulutustasojen opetusohjelmien ja tutkintojen vaatimukset käydään läpi ja haetaan niiden kehittämiskohteet. Siihen liittyen haastatellaan opiskelijoita ja opettajia. -Tutkimuksessa keskitytään erityisesti ammattikorkeakoulu- ja ammatilliseen koulutustasoon, mutta myös yliopistotaso käydään läpi työelämävalmiuksien osalta, kertoo lehtori Katja Finnilä Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Näin saadaan selville työmaahenkilöstön työelämätaitoihin liittyvä mahdollinen osaamisvaje suhteessa koulutuksen antamiin valmiuksiin. Havaintojen perusteella laaditaan suositukset opetusohjelmien päivittämiseksi sekä ehdotuksia täydennyskoulutusohjelmiksi eri koulutustasoille.

RAKAS-hankkeen toteuttajat pilotoivat lopulta täydennyskoulutusehdotuksia osina omia koulutuksiaan. -Hankkeen tulosten avulla voivat eri ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja rakennusalan yliopistot suunnitella kokonaisuuksia rakennusalan täydennyskoulutuksiin.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Minna Kuusela (hankkeen projektipäällikkö),  minna.kuusela@tts.fi

Lehtori Katja Finnilä, Tampereen ammattikorkeakoulu, katja.finnila@tuni.fi

Professori Arto Saari, Tampereen yliopisto, Rakentamistalouden tutkimusryhmä, arto.saari@tuni.fi

www.tts.fi/RAKAS

Kun koronakriisi iski päälle, tarkoitti se kaikkien suurien yleisötapahtumien perumista ympäri Suomen. Suomen Nuorkauppakamarit ry halusi tarjota peruttujen tapahtumien tilalle tekemistä: syntyi kaikille avoin, kansainvälinen Togethernet 24h -koulutusvuorokausi, joka keräsi monituhatpäisen yleisön ruutujen äärelle viikonlopun aikana.

Togethernet 24h -koulutusvuorokausi tarjosi yksilön, organisaatioiden ja yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja koulutuksia vuorokauden ympäri. Jotkut osallistujista seurasivat koulutuksia koko 24 tunnin ajan. 

– Vuorokausi tarjosi toinen toistaan mielenkiintoisempia koulutuksia, joten eihän niistä voinut jättää mitään katsomatta. Erityisesti mieleeni jäi André Noël Chakerin The Age of Imagination – How to Speak and Lead in the Post-Corona Era -koulutus uusia ajatuksia herättävänä sekä Per Kristian Haakonsenin The Art of Saying NO, sillä mielestäni tehokasta ajankäyttöä ei voi olla ilman, että osaa sanoa ei, sanoo koko vuorokauden koulutuksia seurannut Keskuspuiston Nuorkauppakamarin jäsen Heidi Lehto.

Puheenvuorojen välissä oli tarjolla joogaa ja taukojumppaa mielen virkistämiseksi. Vuorokauden aikana nähtiin myös liike-elämän konferensseista tuttu fireside chat, tällä kertaa todellisen nuotion äärellä. Lean-asiantuntijat Juha Ketola ja Simo Engbom paneutuivat lean-ajatusmaailman historiaan ja soveltamiseen Hämeenlinnan metsissä.

– Koronakriisi ja rajoitteet toivat yllättävän mahdollisuuden järjestää kansainvälisempi ja suurempi tapahtuma nuorkauppakamarilaisten voimin. Suomi on saanut kansainvälisesti paljon kiitosta ammattimaisesta toteutuksesta ja yhteisöllisyyden luomisesta yli maarajojen. Olen niin ylpeä koko projektitiimistä, joka sai tapahtuman aikaiseksi vapaa-ajallaan alle neljässä viikossa, iloitsee Suomen Nuorkauppakamarien kansallinen puheenjohtaja Michaela Palmberg.

Lisätietoja

Kansallinen puheenjohtaja Michaela Palmberg, michaela.palmberg@jci.fi, +358408401770

Toiminnanjohtaja Elna Jokinen, elna.jokinen@jci.fi, +358405764748

When the global pandemic hit Finland, all major public events were cancelled all around the country. JCI Finland wanted to offer something to do during these unprecedented times: an international public online training event, Togethernet 24h, gathered thousands of people around the world to follow free trainings online from the comfort of their homes.

Togethernet 24h offered training for individual, organisational and entrepreneurial development for 24 hours straight. Some of the participants attended the training event for full 24 hours.

– The event offered interesting and engaging sessions back to back, I didn’t want to miss any of them. André Noël Chaker’s The Age of Imagination – How to Speak and Lead in the Post-Corona Era as well as Per Kristian Haakonsen’s The Art of Saying NO were particularly memorable. There’s no efficient time management without the skill of saying no, says JCI member Heidi Lehto, who attended all the sessions.

In between the trainings there were yoga and mindfullness sessions in order to keep the spirits high. During the 24 hours there was also a fireside chat often seen in business conferences, this time with an actual campfire streamed directly from the woods of Hämeenlinna, where lean methodology specialists Juha Ketola and Simo Engbom talked about the history and applications of lean methods. 

– This corona crisis and the restrictions offered JCI members an unexpected possibility to organise this large global event. JCI Finland has received so much positive feedback on the professional execution and the sense of community we were able to create amongst the participants all around the world. I am so proud of the project team who pulled this together in less than four weeks, rejoices the President of JCI Finland Michaela Palmberg.

More information

National President Michaela Palmberg, michaela.palmberg@jci.fi, +358408401770

Executive Director Elna Jokinen, elna.jokinen@jci.fi, +358405764748

Lappeenrannan lukioiden ylioppilasjuhlat siirtyvät koronavirustilanteen vuoksi elokuun loppuun.

Kimpisen lukion ja Lyseon lukion kevään 2020 ylioppilaita juhlitaan lauantaina 29. päivä elokuuta Lappeenranta-salissa. Samana päivänä juhlitaan myös valmistuvat IB-opiskelijat. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuneita abiturientteja on noin 370.

Ylioppilastodistukset postitetaan kevään ylioppilaille toukokuun lopussa. Stipendien toimitustavasta sekä elokuun ylioppilasjuhlista tiedotetaan myöhemmin tarkemmin. 

Koska koronavirustilanteen vuoksi yhteistä juhlaa ei voida keväällä järjestää, huomioivat lukiot lukuvuoden päättymisen järjestämällä 30.5. vaihtoehtoisen tervehdyksen kaikille lukion opiskelijoille.  

Lisätiedot:

Kimpisen lukio, rehtori Olli Mielonen, puh. 040 197 0899, olli.mielonen(at)edu.lappeenranta.fi

Lyseon lukio, rehtori Mika Luukkonen, puh. 040 514 7615, mika.luukkonen(at)edu.lappeenranta.fi

Tutkimuksessa selvitettiin nuorten käsityksiä metsäalan tulevaisuudesta. Tutkimukseen vastasi reilut 400 17-18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. 

Moni nuori liittää metsäalaan maskuliinisia ja perinteisiä mielikuvia. Kaikki alaan liittyvät fyysiset työt eivät myöskään houkuttele nuoria osaajia.

Nuorten käsityksiä metsäalan tulevaisuudesta selvitettiin osana LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston Metsäalan osaaminen, uudistuminen ja houkuttelevuus tulevaisuudessa -tutkimusta. Tutkimuksen osana toteutettiin kysely, jonka avulla pyrittiin selvittämään, näyttäytyykö metsäala mahdollisena uravaihtoehtona nuorille ja millaisia asenteita heillä on metsäalla työskentelyyn liittyen.

Syksyllä 2019 toteutettuihin puhelinhaastatteluihin vastasi yhteensä 404 17-18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Nuorten vastaukset heijastelivat perinteistä näkemystä metsäalasta.

”Mielikuvissa metsäalan työntekijä oli usein sellainen perinteinen metsuriukko”, kertoo tutkijatohtori Jaana Korhonen Helsingin yliopistosta.

Tuotteita tunnetaan melko kapealta sektorilta

Nuoret tunsivat metsäalan tuotteita melko kapealta sektorilta. Noin neljäsosa nuorista pystyi nimeämään viisi metsäsektorin tuotetta, ja yli puolet vastaajista tunnisti vain 1-3 tuotetta. Tunnetuimmat tuotteet olivat paperi, sellu ja huonekalut.

Osa vastaajista koki metsäalan vanhanaikaiseksi. Toisaalta ala koettiin usein vakaaksi ja kaikille mielikuva vanhanaikaisuudesta ei kuitenkaan ollut este sille, etteivätkö he voisi työskennellä alalla tulevaisuudessa.

”Suurin osa nuorista uskoi, että kestävyysarvojen painotus tulee näkymään metsäalalla tulevaisuudessa voimakkaammin. Tämä voi tarkoittaa, että alalla vallitsevat muutosvoimat siirtyvät metsäalaa koskeviin mielikuviin tulevaisuudessa”, Korhonen sanoo.

Vastauksista nousi esiin myös kiinnostusta metsäalaan. Iso osa kyselyyn vastanneista nuorista uskoi, että metsäsektorilta voisi löytyä heille työpaikka. Työtehtävistä houkuttelevimmaksi nähtiin uusien tuotteiden kehittäminen.

Vähiten kiinnostavimpana nähtiin suurten yritysten prosessityöntekijöiden, moto- ja rekka-autonkuljettajien, sahojen toimintaan ja hieman yllättäen puupohjaisiin tekstiileihin liittyvät työtehtävät.

Metsäala tärkeä työllistäjä

Nuorten suhtautuminen metsäalaan oli selvästi sukupuolittunutta. Kun vastaajilta kysyttiin, uskoisivatko he, että sopiva työpaikka voisi löytyä metsäalalta, miehistä kyllä vastasi 50 % ja naisista 35% vastaajista. Myös alueellisia eroja oli havaittavissa jonkin verran.

”Metsäalan yritykset pystyvät halutessaan muokkaamaan mielikuvaa, joka alasta on olemassa. Jos halutaan viestiä, että ollaan uuden ajan harjalla, pitää toiminnan myös näyttää siltä. Pikkuhiljaa alalle onkin saatu enemmän esimerkiksi naisjohtajia”, tutkijaopettaja Anni Tuppura LUT-kauppakorkeakoulusta sanoo.

Naisten kiinnostuksen puute heijastelee sitä, että tekninen ala ei edelleenkään vedä naisia opiskelijoiksi yhtä paljon kuin miehiä. Vaatimus teknisen alan koulutuksesta vaikuttaa metsäalan työntekijöiden saatavuuteen ja monimuotoisuuteen.

”Tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä yhteiskunta voi tehdä, että naiset suuntautuisivat myös tekniikan aloille. Ammattikuntien eriytyminen ja sukupuolittuneisuus on haaste”, sanoo professori Satu Pätäri LUT-kauppakorkeakoulusta.

Metsäala on tärkeä työllistäjä Suomessa. Työvoimatarpeen on arvioitu kasvavan metsäsektorilla samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät ja kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Myös naisia tarvitaan alalle.

”Jos ikäluokasta on valittavana vain toinen puoli, se kaventaa osaamista. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei pystytä välttämättä havaitsemaan niin hyvin, jos työntekijäjoukko on hyvin homogeeninen”, Pätäri toteaa.

Metsäalan osaaminen, uudistuminen ja houkuttelevuus tulevaisuudessa on kaksivuotinen tutkimushanke, jossa tutkitaan metsäalan yritysten uudistumispotentiaalia metsäalan osaamisen ja houkuttelevuuden, vallitsevien näkemysten ja tulevaisuuden mahdollisuuksien valossa. Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi 

Lisätiedot:

Satu Pätäri, professori, LUT-kauppakorkeakoulu
p. +358 40 0178 126, satu.patari(a)lut.fi

Anni Tuppura, tutkijaopettaja, LUT-kauppakorkeakoulu
p. +358 50 3226 592, anni.tuppura(a)lut.fi

Careerian logistiikkaosasto sekä Suomen johtava etiketti- ja tarrapaino Nordic Label Oy ovat aloittaneet yhteistyön, jossa Careerian opiskelijat hoitavat Nordic Label Oy:n oppilaitoksen tiloissa Porvoossa sijaitsevan varaston aina tavaran vastaanottamisesta toimitusten asiakkaille lähettämiseen asti. Varasto rakennettiin helmikuussa, tavarat tulivat maaliskuun alussa ja ensimmäiset viralliset lähetykset toimitettiin asiakkaalle Vaasaan jo 9.3.2020. Opiskelijat kokevat työskentelyn oikeassa varastossa ja modernissa oppimisympäristössä mielekkäänä ja näkevät työnsä jäljen saman tien onnistumisina. Careerian ja Nordic Label Oy:n yhteisenä tavoitteena on edistää toimialan sekä oppilaitoksen ja työelämän esimerkillistä tuloksellista yhteistyötä ja uutta toimintatapaa, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.

Nordic Label Oy on Suomen johtava etiketti- ja tarrapaino, jonka liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Sen toimitiloissa Helsingin Kurkimäessä palvelee ammattitaidolla niin pieniä kuin suuriakin asiakkaita noin 100 painoalan ammattilaista. Yritys valmistaa korkealaatuisia etikettejä ja tarroja flekso-, offset- ja digipainoilla muun muassa elintarvike- ja juomateollisuuteen, metsä- ja elektroniikkateollisuuteen, teknokemianteollisuuteen ja logistiikkaan.

Etikettien valmistajan, Nordic Label Oy:n kanssa syntyi älykäs yhteistyökuvio

Idea oppilaitoksesta ja sen opiskelijoista osana toimivaa oikean yrityksen logistiikkaketjua on lähtöisin Careerian logistiikan opettaja Veli Kynsijärveltä. Ajatus tuntui monen mielestä aluksi mahdottomalta, mutta Nordic Label Oy lähti yhteistyöhön rohkeasti mukaan. Loppu onkin sitten historiaa. Nordic Label Oy on sopinut Careerian kanssa koko palvelukokonaisuuden hoitamisesta. Careerian opiskelijat ovat opettajiensa Veli Kynsijärven ja Aku Ilomäen ohjauksessa suunnitelleet ja rakentaneet varaston ja tietojärjestelmän, jolla sen hoitavat. He vastaanottavat kuljetukset ja lähettävät tavarat eteenpäin asiakkaille – hoitavat koko palveluketjun alusta loppuun. Yhteistyö on win-win-win, kun Nordic Label Oy saa varastonsa opiskelijoiden toimesta hoidettua, Careeria kouluttaa tämän yhteistyömuodon avulla työelämälle tekijöitä, jotka ovat saaneet oppinsa modernissa työelämän tarpeita vastaavassa ympäristössä. Lisäksi opiskelijat ovat motivoituneita tehdessään oikeita, mielenkiintoisia asioita, joista saavat opintosuorituksia.

Careerian Porvoossa Perämiehentien toimipisteessä sijaitsevassa Nordic Label Oy:n varastossa on 72 lavapaikkaa. Varastoitavat tavarat ovat paperi-/tarrarullia. Helmikuun varastotilojen rakentamisen jälkeen maaliskuussa alkoi alkuvaraston sisään ottaminen, tavaroiden tarkistaminen ja vertaaminen dokumentteihin, hyllyttäminen, inventaario ja toimitusten sähköiset kuljetustilaukset Nordic Label Oy:n asiakkaille. Ensimmäinen lähetys saatiin perille Vaasaan jo 9.3.2020.

– Pyrimme Nordic Labelissa jatkuvasti löytämään uusia ratkaisuja, jotka parantavat jakeluamme sekä toimitusnopeuttamme ja -varmuuttamme entisestään. Meille on myös erittäin tärkeää, että oppilaitokset kouluttavat jatkuvasti kilpailukykyistä ja osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Näin ollen tämänkaltainen yhteistyö oppilaitosten kanssa nähdään yrityksessämme erittäin arvokkaana, toteaa Matti Kiiski Nordic Label Oy:stä nyt alkaneesta oppilaitosyhteistyöstä Careerian kanssa.

”Hyvät fiilikset, täällä oppii oikeita asioita”

Ennen etäopiskeluun siirtymistä itse varastossa oli tiivis työn tunnelma. Varastopäällikkönä vuorossa oleva opiskelija tarkastelee raportointijärjestelmää. Toinen opiskelija, jonka rinnassa lukee leikkimielisesti johtaja, purkaa kuormaa ja tarkastaa, että kaikki on oikein. Kolmas opiskelija kuljettaa trukilla laatikoita hyllyyn. Jokaisella opiskelijalla on oma tehtävänsä, joka kiertää opiskelijalta toiselle tietyin väliajoin. Näin kaikki oppivat kaikki työtehtävät ja -vaiheet. Opiskelijoista näkee, että he ovat sitoutuneita työhönsä. Uusi oppimisympäristö saa heiltä myös kiitosta.
– Tässä on nyt oikean työelämän tuntua, kun tehdään oikeasti eikä enää sanota, että voit tehdä näin, iloitsee varastopäällikön tehtäviä hoitanut Lalli.
–  Tosi hyvä, että meillä on oikea yritys partnerina. Fiilikset ovat hyvät, kun oppii oikeita asioita, kiittää tavaroita purkava Jami.

Tauri on trukin ratissa ja siirtää paketteja hyllyyn. Opettajat Veli Kynsijärvi ja Aku Ilomäki ovat silmin nähden tyytyväisiä opiskelijoidensa toimintaan. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Careeriassa työpaikalla tapahtuva oppiminen ja sen lisääminen on viety vielä astetta pitemmälle, kun työpaikka onkin tuotu oppilaitokseen.
– Meidän tehtävämme oppilaitoksissa on seurata missä maailma menee ja tarjota opiskelijoille oppimismahdollisuuksia sen mukaan. Jatkossa tässä nyt avatussa Nordic Label Oy:n varastossa opiskelee varastopuolen opiskelijoiden lisäksi myös Careerian kuljetuspuolen opiskelijoita. He myös oppivat yhteistyön myötä toisiltaan. Jo nyt yhteistyö toimii hyvin. Ajanmukainen tekniikka tuo vielä viimeisen silauksen tähän kaikkeen. Careerian kuljetuskalustoihin liitetään jatkossa paikanninjärjestelmä, josta voi seurata missä kuljetuskalusto menee, kertoo Veli Kynsijärvi ylpeänä opiskelijoiden ylläpitämästä toiminnasta.

Nyt Careeriassa ollaan koronaviruspandemian vuoksi siirrytty etäopiskeluun, mutta koska varastojärjestelmä toimii pilvipohjaisen verkkopalvelun kautta, voivat Careerian opiskelijat sähköisen järjestelmän kautta etänä työskennellen edelleen toimittaa Nordic Label Oy:n tavaraa varastosta asiakkaille ympäri Suomea. Viikoittain tarroja on lähtenyt tuhansia! Fyysinen keräily varastossa tehdään kuitenkin nyt etäopiskelun aikana opettajien toimesta. Sekin on kuitenkin helppoa, kun opiskelijat olivat tehneet hyvän pohjatyön rakentaessaan varaston ja suunnitellessaan toimivan tuotteiden sijoittelun hyllypaikkoineen sähköisessä järjestelmässä.

Varastoa pyöritetään ympäri vuoden – kesäkuukausina opiskelijan kesätyönä

Nyt alkaneen yhteistyön myötä yhdellä Careerian logistiikkapuolen opiskelijalla on tiedossaan myös kesätöitä. Varaston täytyy toimia myös opiskelijoiden kesäloma-aikana. Niinpä Nordic Label Oy toimii työnantajan roolissa yhdelle Careerian valitsemalle varastovastaavalle kesäkuusta elokuuhun, kun opetustyö on kesälomalla.

Lisätietoja:
Careeria Oy: Veli Kynsijärvi, veli.kynsijarvi@careeria.fi, puh. 040 193 5174, www.careeria.fi
Nordic Label Oy: Matti Kiiski, matti.kiiski@nordiclabel.fi, puh. 050 348 2997, www.nordiclabel.fi

Nykytilanteesta johtuen oppilaitokset joutuvat valmistautumaan siihen, että tänä keväänä ei pystytä turvallisesti järjestämään ylioppilasjuhlia perinteisellä tavalla toukokuun lopulla. Opiskelijoiden valmistujais- ja ylioppilasjuhlat ovat ennen kaikkea perhejuhla, johon on olennaisena osana kuulunut oppilaitoksen järjestämä lakitus.

Koulutuksia järjestävien tahojen edustus on 14.4. antanut suosituksen juhlien ajankohdasta. Suositus on luettavissa Kuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa:

https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/suositus-kevaan-2020-valmistujais-ja-ylioppilasjuhlat

Äänekosken lukio on päätynyt olemassa olevan suosituksen ja tuoreimman saatavissa olevan tiedon nojalla toimimaan seuraavasti kevät- ja ylioppilasjuhlan järjestämisessä:

1. Lauantaina 30.5. klo 10 järjestetään lyhyt lakkiaisjuhla etäyhteyksiä käyttäen.

2. Ylioppilastutkinto- ja päättötodistukset postitetaan valmistuville alkukesän aikana.

3. Perheet ottavat huomioon viranomaismääräykset ja -suositukset omista valmistujaisjuhlista ja niiden ajankohdista päättäessään. Koska terveys ja turvallisuus ovat ensisijaisia, tällä hetkellä näyttää siltä, että juhlien ajankohta on vasta myöhemmin.

4. Ylioppilasjuhla ja lakitus pyritään järjestämään suosituksen mukaisesti lauantaina 29.8. klo 10 alkaen. Tilaisuudessa juhlistetaan myös riemuylioppilaita vuosikurssilta 1970.

Seuraamme aktiivisesti valtakunnallisia ohjeistuksia ja toimimme niiden mukaan. Muutokset nyt ilmoitettaviin aikatauluihin ovat mahdollisia. Mahdollisista muutoksista tiedotamme erikseen.

Jaana Tani
Äanekosken kaupunki
lukion rehtori
020 632 3170
jaana.tani@aanekoski.fi

Erityisesti koulutussiirtymien hallinnon taustalla vaikuttaa olevan ajatus siitä, että nuoret osaavat valita itselleen parhaiten sopivan ja hyödyllisimmän opintoväylän. Nuorten myös oletetaan suorittavan koulutuksen tehokkaasti alusta loppuun ja valmistuvan työmarkkinoiden käytettäväksi nopeasti. Vuoden 2019 lopussa päättyneessä Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Nuorisotutkimusverkoston toteuttamassa Purkutalkoot-hankkeessa tutkijat kuitenkin havaitsivat nuorten koulutusvalintoja tutkiessaan, ettei aikuistoimijoiden koulutuspoliittinen malliajattelu ole aina erityisen herkkä nuoruuden prosesseille ja nuorten kokemusmaailmoille.

Mutta tekevätkö nuoret valintatilanteissa pitkälle tähtääviä, päämäärätietoisia koulutusvalintoja? Entä mitä tapahtuu koulutusjärjestelmän tehostamisvaatimukselle koronakriisin kaltaisessa tilanteessa, jossa maailman epärationaalisuus ja ennalta arvaamattomuus tulevat käsin kosketeltaviksi? Koronakriisi voi käynnistää myös positiivisen prosessin, jonka myötä nuorilla on tilaa etsiä omaa paikkaansa vaikka mutkitellen hienossa koulutussysteemissä, joka kaikesta huolimatta on avoin ja sisältää aidosti kiinni pitäviä rakenteita.

Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Tommi Hoikkala pohtii Näkökulma-kirjoituksessaan rationaalisten koulutusalavalintojen taustalla vallitsevia, taloustieteellisestä ajattelutavasta lainanneita oletuksia sekä yksilöllistyvän yhteiskunnan toimintalogiikkaa. Auttaako koronakriisi meitä hyväksymään, ettei maailma aina ole rationaalinen paikka, missä kaikki muuttujat olisivat hallittavissa.

Lue Näkökulma:

Kriisiyttääkö korona koulutuspoliittisen ideaalivalitsijan?
Tommi Hoikkala

Lisätiedot

Nuorisotutkimusverkosto tuottaa monitieteistä tutkimusta ja vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä nuorten parissa tehtävän työn kehittämiseen. Näkökulma-kirjoitussarja avaa Nuorisotutkimusverkostossa tehtävän tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi ja kannanotoiksi. Näkökulmat sisältävät paitsi uutta tietoa nuorista, myös politikkaan ja käytännön toimintaan suunnattuja ehdotuksia. Ne tarjoavat tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi ja paremman maailman rakentamiseksi.

Kaikki ilmestyneet Näkökulmat ovat luettavissa Nuorisotutkimusseuran verkkosivuilla osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma.

Koronapandemia on haastanut matkailu- ja palvelualan toimijat etsimään uusia ratkaisuja kriisistä selviytymiseen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun verkkohackathon kutsuu kaikki kiinnostuneet yritysten avuksi liiketoiminnan uudistamiseen.

PalveluXackathon-tapahtumassa 4.-17.5.2020 osallistujat etsivät uusia ansaintamalleja palvelualan yrityksille valtakunnallisesti. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Yhteiskehittäminen verkossa on uudenlainen tapa auttaa yrityksiä tuoreiden ideoiden ja liiketoimintamallien löytämisessä.  

Tavoitteena löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja liiketoimintaan

Xackathon on digitaalinen muunnos yleensä viikonlopun kestävästä hackathonista tai design jamista. 
– Tarkoituksena on saada aikaan niin nopeasti toteuttavissa olevia digitaalisia ratkaisuja kuin toteutuskelpoisia liikeideoitakin. Kehittämisen kautta voi syntyä kokonaisia liiketoimintamallejakin. Toivomme mahdollisimman paljon yrityksiä mukaan. Pyydämmekin yrityksiä ilmoittamaan haasteista, joihin kaipaisivat uutta näkökulmaa, kertoo matkailun tutkimuspäällikkö Johanna Heinonen Xamkista.

Osallistujien tukena on palvelualoilta kokeneita mentoreita auttamassa suunnittelussa eteenpäin. Lisäksi Xackathon-opintojaksolle osallistuja saa itselleen kolme opintopistettä avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Opintojakso kuuluu Xamkin kevään maksuttomien opintojen valikoimaan.

Mentorit haussa, ilmoittautuminen käynnissä

Xackathoniin osallistuja voi toimia yksin tai pienessä tiimissä ja kahden viikon aikana ohjatusti kehittää omaa ideaansa eteenpäin tiettyjen välietappien mukaan. Keskeisessä roolissa ovat mentorit, jotka sparraavat osallistujia ja ideoita oman näkemyksensä mukaan. Xamkissa toivotaankin, että palvelu- ja matkailualan yrittäjät ja toimijat innostuvat mukaan mentoreiksi.

– Mentori voi osallistua täysin omien resurssiensa mukaan – vaikkapa vain pari tuntia koko kahden viikon aikana. Mitä laajemman joukon mentoreita saamme mukaan, sitä paremman kasvualustan ja tuen ideat saavat, kuvaa Johanna Heinonen.

Ilmoittautuminen PalveluXackathoniin Xamkin avoimen ammattikorkeakoulun kautta:

https://www.xamk.fi/avoimen-amkn-kurssit/palvelu-ja-matkailualojen-uudet-ansaintamahdollisuudet-tehovalmennus-palveluxackathon-3-op/

Ratkottavia haasteita ja mentori-ilmoittautumisia voi jättää sähköisesti tästä linkistä:

https://link.webropolsurveys.com/S/8FC1AAB70861059C

Lisätietoja:

Johanna Heinonen
Tutkimuspäällikkö, matkailu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
044 702 8326, johanna.heinonen@xamk.fi

LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden organisoimassa PelipaitaKevät2020 -kampanjassa huutokaupataan eri urheilulajien pelaajien pelipaitoja urheiluseurojen hyväksi.

Myynnissä on lukuisia nimekkäiden pelaajien paitoja: kaupan on esimerkiksi koripalloilija Lauri Markkasen Chicago Bulls-paita, jääkiekkoilija Patrik Laineen Tappara-paita sekä jalkapalloilija Tim Sparvin Huuhkajat-paita.

”Lajikirjo on laaja ja mukana on pelaajia laidasta laitaan, niin kaikkien tuntemia tähtipelaajia kuin hieman tuntemattomampiakin nimiä pienemmistä seuroista. Halusimme nimenomaan ottaa mukaan kaikenlaisia seuroja ja pelaajia ja lisätä tällä tavalla urheilun näkyvyyttä ja seurojen yhteenkuuluvuuden tunnetta”, opiskelija Antti Hyrkkänen kertoo.

Tuotto jaetaan seurojen kesken tasan

Pelipaitojen lisäksi myynnissä on myös virtuaalisia 10, 50 ja 100 euron arvoisia tukitodistuksia, joiden myyntivoitot menevät suoraan pottiin.

Kertyvät varat jaetaan tasan mukana olevien seurojen kesken. Pottia on jakamassa neljäkymmentä urheiluseuraa. Lisäksi mukana on yhteistyökumppaneita, jotka ovat lahjoittaneet paitoja mutta jotka eivät osallistu tuottojen jakoon.

”Emme ole asettaneet kampanjalle euromääräistä tavoitetta, mutta jo nyt on selvää, että potti on suurempi kuin odotimme. Ensimmäisen päivän jälkeen tuottoa oli tullut reilut 10 000 euroa”, opiskelija Topi Peuhkuri sanoo.

Huutoaikaa perjantaihin saakka

Kampanja alkoi markkinointia LABissa opiskelevien Hyrkkäsen, Peuhkurin, Eetu Suoraniemen ja Saku Seppä-Lassilan opiskeluprojektina. Pian se kuitenkin kasvoi odotettua suuremmaksi ja opintopisteiden saaminen jäi taka-alalle.

”Olemme kaikki urheilutyyppejä ja seuraamme urheilua. Kun koronakriisin takia urheilua ei yhtäkkiä tulekaan mistään, halusimme luoda jotain tilalle ja samalla tukea seuroja, niin isoja kuin pieniä. Se, että saamme tästä opintopisteitä, on tietysti plussa, mutta kyllä tätä enemmän tehdään niin sanotusti rakkaudesta lajiin”, Hyrkkänen sanoo.

PelipaitaKevät2020 -huutokauppa on parhaillaan käynnissä ja päättyy perjantaina 24.4. Huudettavat paidat löytyvät huuto.net -sivustolta.

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry ja Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry ovat toteuttaneet ammatillista perustutkintoa opiskeleville kyselyn poikkeustilan vaikutuksista opiskeluun ja opiskelijoiden arkeen. Kyselyyn vastasi hieman yli 1600 opiskelijaa, joista 407 kertoi arvioidun valmistumisajan olevan kevät 2020 sekä 599 kertoi olevansa tai olleensa harjoittelussa. Kysely lähetettiin järjestöjen jäsenille ja siihen pystyivät vastaamaan myös muut ammatilliset opiskelijat. Olemme kiitollisia kaikille vastaajille ja arvostamme suuresti kyselyn suurta vastausmäärää. Tulokset auttavat hahmottamaan tilannetta ammatillisen koulutuksen osalta ja tekemään töitä tilanteen parantamiseksi. Vastaajien ja avovastausten suuri määrä kertovat omaa kieltään siitä, että poikkeustila mietityttää monia opiskelijoita. 

Vastaajat antoivat etäopetukselle ja oppilaitoksen tiedotukselle tilanteeseen nähden kohtuulliset arvosanat. Etäopetuksen toimimiselle annettujen arvosanojen keskiarvo oli 3,2, tiedottaminen sai arvosanan 3,5 (skaalalla 1 on huonoin, 5 on paras). Etäopiskelussa yleisin annettu arvosana oli 3, tiedotuksessa 4. Vaihtoehtoisia opetusjärjestelyjä oli otettu monin paikoin käyttöön, mutta epätietoisuutta esimerkiksi työssäoppimisjaksojen tai näyttöjen suhteen oli vielä laajasti. Poikkeusjärjestelyt tulivat hyvin nopealla aikataululla voimaan, ja koulutuksen järjestäjät sekä erityisesti opettajat ovat joutuneet uusien tilanteiden eteen ja tehneet voitavansa. Haluammekin kiittää kaikkia opettajia tärkeästä työstä poikkeusolosuhteiden keskellä ja koulutuksen järjestäjiä poikkeusjärjestelyjen nopeasta käyttöönotosta! 

Suurta epätietoisuutta näyttöjen järjestämisestä

Enemmistö harjoittelussa (harjoittelu = koulutussopimus tai oppisopimus) olleista, 58,1 %, oli pystynyt jatkamaan harjoitteluaan. Näistä opiskelijoista 35,9 % ei kuitenkaan vielä tiennyt, miten näytön arviointi toteutetaan. Vastaajista 41,9 %, oli joutunut keskeyttämään harjoittelunsa. Näistä keskeyttäneistä enemmistöllä, 59,4 %, ei ollut vielä tietoa, miten harjoittelun jatkon suhteen toimitaan. Merkittävä osa keskeyttäneistä, 29,5 %, ei myöskään vielä tiennyt miten näytön arviointi toteutetaan. 20,3 % kohdalla näyttö oli toistaiseksi peruttu ja 18,7 % kohdalla näyttöä oli siirretty. 

Tänä keväänä valmistumassa olevien tilanne epävarma

Niistä, joilla arvioitu valmistumisaika olisi keväällä 2020, valmistuminen toteutuu aikataulussa kolmasosalla (33,7 %), viivästyy reilulla viidenneksellä (22,6 %) ja yli kaksi viidestä (43,7 %) ei vielä tiennyt valmistumisen tilannetta. Suhteellisen harvalle opiskelijalle on siis tähän mennessä varmistettu valmistuuko hän aikataulun mukaisesti.

Poikkeustilasta tiedottamiselle annettujen arvosanojen keskiarvo vaihteli valmistuvien joukon kesken odotetusti paljon sen mukaan, miten opiskelija oli saanut tietoa opintojensa edistymisestä:

Valmistumassa olleet, joilla valmistuminen ei viivästy: 3,9

Valmistumassa olleet, ei tietoa valmistumisesta: 3,0

Valmistumassa olleet, valmistuminen viivästyy: 2,9

Työvälineet ja osaaminen pääosin riittävät

75,5 % vastaajista koki työvälineidensä riittävän etätyöskentelyyn, 16,7 % ei näin kokenut. Oletamme näiden työvälineiden tarkoittavan pääasiassa tietokoneita, joilla saada etäyhteys. Moni järjestöjen saama yhteydenotto ja avovastaus liittyi tähän kysymykseen ja kuvasi käytännön hankaluuksia, kun rahaa tietokoneen ostoon ei ole ja sitä vaaditaan opiskeluun.

Oppilaitos tarjosi käytännön työvälineitä 19,3 % vastaajista, 31 % kohdalla oppilaitos oli valmis lainaamaan työvälineitä. 29,1 % kohdalla oppilaitos ei tarjonnut työvälineitä ja loput eivät osanneet sanoa. Tilanne vaihtelee ymmärrettävästi paljon aloittain; osalla aloista, esimerkiksi hammastekniikassa tai elintarviketeollisuudessa, työvälineitä on mahdotonta järjestää kotiin.

Enemmistö, 65,4 %, koki opiskelutaitojensa riittävän etänä tapahtuvaan opiskeluun. 20,4 % oli vastakkaista mieltä. Noin kaksi kolmannesta koki tilanteen vaikuttaneen opiskelumotivaatioon. Emme kysyneet mihin suuntaan, mutta avovastauksista ja kuormittavuuden kokemuksista päätellen useimmilla negatiiviseen suuntaan. 

Suuri osa kokenut tilanteen kuormittavana, enemmistö saanut tarvittaessa tukea

Suuri osa opiskelijoista, 49,6 %, koki tilanteen aiempaa kuormittavampana. Noin kolmannes, 30,7 % ei kokenut eroa ja 19,8 % jaksoi jopa paremmin. Osa opiskelijoista koki opiskelevansa jopa paremmin etänä, kun esimerkiksi koulumatkat jäivät pois ja tehtäviin sai keskittyä rauhassa. 

55,7 % vastaajista ilmoitti saaneensa tarvittaessa tukea etäopiskeluun, 16 % ilmoitti ettei ollut saanut. Opiskeluhuollosta oli saanut tukea 34 %, ilman oli jäänyt 18,4 %. Melkein puolet, 47,6 %, valitsi vaihtoehdon “En osaa sanoa”, mikä viitannee siihen että he eivät olleet hakeneet tukea. Avovastauksissa opiskelijat nostivat esiin haastavia tilanteita esimerkiksi etäopiskelun, harjoittelun tai puutteellisen tuen suhteen. 

Mitä kyselystä voi oppia ja miten tästä eteenpäin?

Suhteellisen moni opiskelija on pystynyt jatkamaan harjoittelujaksoa normaalisti ja monelle on järjestynyt vaihtoehtoisia tapoja opiskella. Moni kokee oppilaitosten järjestelyt etäopetuksen ja tiedotuksen suhteen sekä myös omat etäopiskelutaitonsa vähintään kohtuullisiksi. Monessa suhteessa on silti vielä epätietoisuutta, oli kyse sitten valmistumisesta, harjoittelujaksosta tai näyttöjen suorittamisesta. On ymmärrettävää, että kaikkia opetuksen tai näyttöjen järjestelyitä ei ole saatu hoidettua heti, mutta moni opiskelija odottaa vielä tietoa opintojensa jatkosta. Suuri osa opiskelijoista koki etätyöskentelyn kuormittavana ja raskaana. Näitä kuormitustilanteita avattiin monissa avovastauksissa. Huomionarvoista oli toisaalta sekin, että osa opiskelijoista jaksoi paremmin poikkeustilan oloissa. Olisiko esimerkiksi etäopiskelumahdollisuuksien järjestämisessä jotain opittavaa myös normaalioloissa toteutettavaksi?

Sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että sivistysvaliokunta ovat ohjeistaneet huolehtimaan näyttömahdollisuuksien järjestämisestä varsinkin niille opiskelijoille, jotka ovat valmistumassa tänä keväänä. Kyselyn perusteella sen suhteen on vielä tekemistä. Koulutuksen järjestäjien tulisikin pikaisesti selvittää valmistumisiin liittyvät epätietoisuudet ja informoida opiskelijoita asiassa selkeästi. Lisäksi tulisi huolehtia siitä, että mahdollisimman monet voivat valmistua suunnitellussa aikataulussa. Erilaisia vaihtoehtoisia keinoja osaamisen kerryttämiseen on mahdollista käyttää, ja niihin tulisi myös rohkeasti tarttua. Näyttöjäkin voidaan tarvittaessa järjestää, terveysseikat huomioiden, esimerkiksi oppilaitoksissa ja niiden arvioimiseen on löydetty monin paikoin myös muita, vaihtoehtoisia tapoja. On myös syytä varmistaa, että kaikki opiskelijat ovat tietoisia saatavilla olevista opiskeluhuollon palveluista myös etäopintojen aikana. 

Toivomme myös, että kevään aikana selviää myös se, miten syksyllä päästään takaisin opintojen pariin. Tämä vaatii niin valtakunnallisia linjauksia kuin järjestelyjä oppilaitoksissa. Tarvetta yhteisöjen, oppimisen rutiinien ja vuorovaikutuksen jälleenrakennukselle varmasti on. Mitä paremmin yhteys opiskelijoihin onnistutaan nyt säilyttämään, sitä paremmassa tilanteessa oppilaitoksiin aikanaan voidaan palata.

Lisätietoja antaa:

SAKKI ry

Matti Tujula 

edunvalvonnan asiantuntija 

044 7766 048

matti.tujula@sakkiry.fi

OSKU ry

Emma Holsti

edunvalvonnan koordinaattori

040 410 8814

emma.holsti@osku.info

Valtakunnnallisessa vanhempainillassa jaetaan vanhempien ja huoltajien kokemuksia koulujen etäopetuksesta ja mahdollistetaan yhteinen verkkokeskustelu.  Lahdessa peruskoulujen etäopetuksen tukena muun muassa uusi oma vinkkisivusto ja tutoropettajat. 

Vanhemmat ovat tervetulleita osallistumaan valtakunnalliseen vanhempainiltaan verkossa tiistaina 28.4. klo 18. Tapahtuman järjestävät Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto ry. Suoraa lähetystä voi seurata Opetushallituksen verkkosivuston kautta.  

Etäopetuksen tukena oma vinkkisivusto  

Oppilaat, huoltajat ja opettajat voivat hyödyntää etäopetuksessa muun muassa Lahden perusopetuksen etäopetuksen vinkkisivustoa. Sivusto tarjoaa selkeitä vinkkejä ja ohjeita etäopetuksen tueksi ainekohtaisesti sekä sovellus- ja ohjelmalähtöisesti. Tutoropettajat ovat sivustoa työstäneet ja se jalostuu koko ajan. Myös opettajat tuottavat sinne työstämiään sähköisiä materiaaleja yhteiseen käyttöön. Opettajien etätyöskentelyn tueksi on järjestetty myös webinaareja.  

Kuraattorit ja psykologit ovat tavoittavissa  

- Jos huoltajaa tai opettajaa huolettaa oppilaan oppiminen tai hyvinvointi, niin oppilashuoltohenkilöstöön kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, kannustaa opiskeluhuollon palvelupäällikkö Eija Kinnunen.

Kinnunen muistuttaa, että paitsi lapset ja nuoret itse myös huoltajat ja koulujen henkilöstö voivat ottaa yhteyttä oman koulunsa kuraattoreihin ja psykologeihin Wilman välityksellä tai puhelimitse.
- Keskustelut hoidetaan joko puhelimitse, etäyhteyden avulla tai muutoin sopimuksen ja tarpeen mukaan.  

- Lapsia ja nuoria saattaa harmittaa ja tuskastuttaa jo pelkkä jatkuva kotona ja vanhempien kanssa oleminen, kun kavereita ei pääse tapaamaan eikä harrastuksissa käymään. Nekin tunteet ovat oikeutettuja ja niistä puhuminen voi oloa helpottaa, Kinnunen toteaa.  

Yhdessä selvitään -ohjelma tarjoaa vanhemmille keinoja kuormittavassa arjessa selviytymiseen  

Perheillä on halutessaan mahdollisuus osallistua Turun yliopiston tutkijaryhmän käynnistämään uuteen Yhdessä selvitään -ohjelmaan. Ohjelmaan ja tutkimushankkeeseen osallistuminen edellyttää huoltajan kirjautumista sivustolle.  

Sivustolle on koottu tietoa ahdistuneisuudesta, neuvoja hankalien tunteiden läpikäymiseen lapsen kanssa sekä yksinkertaisia keinoja ja harjoituksia, joilla helpottaa lapsen ja myös vanhemman omaa ahdistusta. Menetelmät perustuvat käyttäytymisterapiaan, jonka tiedetään olevan tehokas keino vähentää lasten ahdistus- ja pelko-oireita.  

Sivusto on maksuton. Sivuston käyttöön liittyvillä kyselyillä selvitetään sivuston tehoa. Huoltaja pääsee rekisteröitymään osoitteessa: https://yhdessaselviydytaan.fi  

Poikkeuksellinen tilanne herättää lapsissa, nuorissa ja aikuisissakin monenlaisia tunteita ja keskustelun tarvetta. Koronan aiheuttamiin huoliin ja kysymyksiin on tarjolla monipuolisesti tukea, kootusti tukimuotoja muun muassa kaupungin oppilas- ja opiskelijahuollon verkkosivuilla.  

Lisätietoja

Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue 
Johanna Saastamoinen, opetuksen palvelupäällikkö, johanna.saastamoinen@lahti.fi puh. 044 4163159 
Eija Kinnunen, opiskeluhuollon palvelupäällikkö, eija.kinnunen@lahti.fi puh. 050 5391660

Aktiiviseen ja kestävään liikkumiseen kannustaminen on tärkeää etenkin terveys- ja ympäristösyistä. Lisäksi aktiivisen elämäntavan taloudelliset hyödyt yhteiskunnalle ovat kiistattomat. Henkilöautojen väheneminen koulujen lähiympäristöissä parantaa liikenneturvallisuutta.

Koululaisten terveyttä ja hyvinvointia, päästöttömämpää koulumatkaliikennettä ja turvallisempia koulureittejä edistetään juuri käynnistyneen Fiksusti kouluun -ohjelman puitteissa. Fiksusti kouluun on Likesin, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:n ja Pyöräilykuntien verkosto ry:n yhteinen koulumatkaliikkumisen edistämisen ohjelma, jota rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Koulumatkoilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten päivittäisessä liikkumisessa

Lasten ja nuorten liikkumistilannetta kuvaa hyvin se, että aktiivisten koulumatkojen osuus 1–3 kilometrin pituisilla matkoilla on 78 %, mutta 3–5 kilometrin matkoilla enää 45 %. Tutkimusten mukaan osa oppilaista kulkee jopa lyhyet koulumatkat auton kyydissä.

– Lasten ja nuorten päivittäisestä aktiivisuudesta jopa puolet voi tulla koulumatkoista. Pyöräily tai kävely ennen koulupäivän alkua virkistää ja voi parantaa keskittymistä. Koulun lähialue rauhoittuu, kun lapset kulkevat autokyytien sijaan kävellen tai pyörällä. Kestävästi liikuttu koulumatka on lisäksi ilmastoteko, kertoo Fiksusti kouluun -ohjelman koordinaattori Joonas Niemi Likesiltä.

Koulumatkan pituuden lisäksi lapsen ikä ja vuodenaika vaikuttavat merkittävästi siihen, kuljetaanko kouluun lihasvoimin vai vanhempien kyydissä.

– Peruskoululaiset liikkuvat keväällä ja syksyllä suurimmilta osin kouluun kävellen tai pyörällä, varsinkin alle 5 km pituisia matkoja. Talvisin aktiivinen kulkeminen vähenee jopa 14 %. Ikä vaikuttaa myös liikkumiseen. Vielä 7.-luokkalaiset kulkevat pyörällä ja käyttävät joukkoliikennettä, mutta 9.-luokkalaisilla mopon käyttö vähentää aktiivista ja kestävää kulkemista merkittävästi, Niemi toteaa.

Toive ylimääräisestä Koulujen Kilometrikisasta tuli opettajilta

Nyt kun koulut ovat siirtyneet etäopetukseen, tarkoittaa se usean lapsen ja nuoren kohdalla koulumatkojen aikaisen ja välitunneilla tapahtuvan liikkumisen vähentymistä. Tarvetta lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle on kuitenkin havaittavissa myös vallitsevassa poikkeustilanteessa.

– Maaliskuussa meille alkoi tulla yhteydenottoja erityisesti koulujen liikunnanopettajilta, jotka pyysivät meitä käynnistämään tavallisesti lokakuussa poljettavan Koulujen Kilometrikisan poikkeuksellisesti nyt keväällä. Ja mehän vastasimme pyyntöön, kertoo kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkostosta.

Koulujen kilometrikisa on otettu vastaan innolla. Tähän mennessä siihen on ilmoittautunut 459 luokkaa ala- ja yläkouluista. Ilmoittautuneiden koulujen kautta tavoitetaan jo yli 10 000 koululaista.

 – Kilometrikisa käynnistyi heti pääsiäisen jälkeen, tiistaina 14.4.2020. Tähän mennessä on poljettu jo yli 70 000 kilometriä. Kisassa on mukana erityisen paljon 1.-2.-luokkalaisia, Ojajärvi iloitsee.  

Vaikka kisa on jo käynnistynyt, voi mukaan ilmoittautua vielä. – Koulujen Kilometrikisa on käynnissä aina toukokuun loppuun asti. Eli vielä kerkeää kasaamaan joukkueen, Ojajärvi lisää.

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:n asiantuntija Sara Lukkarinen on iloinen kilometrikisan suosiosta. Hän toivookin, että innostus kestäviin liikkumismuotoihin tarttuu myös lapsilta aikuisille.

– Kun katsotaan kestävän liikkumisen valikoimaa, on se yllättävän laaja. Lihasvoimin tapahtuvan liikkumisen lisäksi muun muassa joukkoliikenne ja kimppakyydit ovat mainioita keinoja vähentää liikenteen päästöjä ja liikkua fiksusti. Yksityisautoilla tapahtuvan saattoliikenteen vähentyminen koulujen ympäristössä on myös liikenneturvallisuutta parantava tekijä, Lukkarinen sanoo.

Lukkarinen haluaa kuitenkin nostaa esille sen, että aina kävely tai pyöräily kouluun ei kuitenkaan ole mahdollista.

 – Suomi on pitkien välimatkojen maa. Jos koulumatka on pitkä, niin silloin koulukyyti voi olla ainoa tapa liikkua. Onneksi meillä on keinoja, joilla myös koulukyytien ja saattoliikenteen kestävyyttä voidaan parantaa. Myös tähän me tulemme panostamaan Fiksusti kouluun -ohjelmassa, Lukkarinen kertoo.

Lisätietoja Koulujen Kilometrikisasta osoitteessa: www.koulukilometrikisa.fi

Lisätietoja Fiksusti kouluun -ohjelmasta:

• Ohjelmakoordinaattori Joonas Niemi, Likes, puh. 050 505 2769, joonas.niemi@likes.fi
• Kestävän liikkumisen asiantuntija Sara Lukkarinen, Motiva Oy, puh. 050 569 5550, sara.lukkarinen@motiva.fi
• Kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi, Pyöräilykuntien verkosto, puh. 040 527 5632, sanna.ojajarvi@poljin.fi

Taksvärkki ry hakee motivoituneita muutoksentekijöitä. Käynnissä on valtakunnallinen vapaaehtoisten haku.

Taksvärkin globaalikasvatuksen kouluttajana toimiminen antaa mahdollisuuden kehittää omaa osaamista, oppia globaalikasvatuksesta ja tehdä vaikuttavaa vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoiset pääsevät perehtymään globaaleihin kehityskysymyksiin, lapsen oikeuksiin ja Nepalin oppilaskuntien toimintaan.

Globaalikasvatuksen kouluttajat tekevät omilla paikkakunnillaan kouluvierailuja, joilla käsitellään nuorten kanssa syrjintään puuttumista ja nuoren oikeutta olla oma itsensä. Taksvärkin kouluvierailuja ohjataan erityisesti pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun alueilla.

Haku Taksvärkki ry:n vapaaehtoiseksi globaalikasvatuksen kouluttajaksi lukuvuodeksi 2020–2021 on auki 31.5. asti. Vapaaehtoisille järjestetään elokuussa maksuton koulutusviikonloppu sekä lisäkoulutuksia ja tapaamisia lukuvuoden aikana.

Nuorten oikeuksien ja globaalin yhteisvastuun edistämistä

Tulevilta vapaaehtoisilta toivotaan intoa toimia nuorten kanssa ja halua oppia uutta. Tehtävä sopii hyvin esimerkiksi opiskelijoille.

”Olen ollut erittäin innoissani työpajoista ja saanut myös haastaa itseäni. Aiheet ovat tärkeitä ja työpajojen pitäminen on äärimmäisen palkitsevaa”, kertoo Matilda Malkamäki, joka toimii globaalikasvatuksen kouluttajana lukuvuonna 2019–2020.

Taksvärkki ry toivoo hakijoiksi eri-ikäisiä, eri sukupuolien edustajia, vammaisia sekä eri kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Tehtävä ei edellytä aiempaa kokemusta tai osaamistaustaa. Vapaaehtoisten koulutus ja tapaamiset järjestetään esteettömissä tiloissa.

Lisätietoja saa vapaaehtoishaun yhteyshenkilöltä globaalikasvatuksen suunnittelijalta Anna Kivimäeltä: anna.kivimaki@taksvarkki.fi, 050 348 5668 sekä hakuilmoituksesta Taksvärkin verkkosivuilla.

Kiinnostuneita pyydetään lähettämään lyhyt motivaatiokirje tai videohakemus 31.5. mennessä.

Taksvärkki ry on kansalaisjärjestö, jonka kehitysyhteistyö edistää lasten ja nuorten osallisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista. Globaalikasvatustyöllään Taksvärkki kannustaa suomalaisia nuoria maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen ja edistämään yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä.

Kun suuri osa suomalaisista on siirtynyt koteihinsa etätöihin koronavirusaikana, jatkuu Metsähallituksen metsäsuunnittelijoiden työt lähes ennallaan. Yksin moottorikelkkojensa kanssa liikkuvilla suunnittelijoilla ei ole ongelmia sosiaalisten kontaktien välttelyssä - metsäneläimiin törmääminen sen sijaan on arkipäivää laajoilla, kymmenien tuhansien hehtaarien kokoisilla suunnittelualueilla.  

Linnut, ketut ja jänikset ovat tavallisia seuralaisia syvällä metsissä työskenteleville metsäsuunnittelijoille. Toisinaan työtehtävissä saattaa törmätä myös isompiin eläimiin. Savukosken Värriön alueella työskentelevä Susanna Tervasmäki on nähnyt karhun kaksi kertaa, toisella kerralla aivan läheltä. ”Olin kävelemässä autolle kuvioilta takasin ja tuli semmonen tunne, että nyt en ole yksin mettässä. Muurahaismättäitä oli verekseltään kaivettu usiampia ja semmonen visto tunne tuli. Kävelin tienpohjaa autolle ja yhtäkkiä kuulu kauhia rysähys ja heti ekana aattelin, että poroja tullee jostaki. Pysähyin ja sillä samalla sekunnilla juoksi karhunpentu aivan siitä eestä ja pysähty semmoselle harjulle kattomaan. Käellä sitten taputin jalkaani että se lähtis, ja siitä se katos”, Susanna kuvailee jännittävää tilannetta.

Kolmannesta valtion maa- ja vesialasta hallinnoivan Metsähallituksen riveissä työskentelee 99 metsäsuunnittelijaa ympäri Suomen, Lapin alueella heitä työskentelee 34. Suunnittelijoiden pääasiallisia työtehtäviä ovat metsähoitotöiden ja leimikoiden, eli hakattavaksi suunniteltujen metsäkuvioiden, suunnittelu. Metsätalouden toiminnassa otetaan puuntuotannon lisäksi huomioon myös metsätalouden monimuotoisuus sekä metsien aineellinen, virkistyksellinen, henkinen ja kulttuurinen merkitys. Suunnittelijan tehtävässä keskeistä on myös metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen ja yhteistyö eri sidosryhmien, kuten poroelinkeinon ja matkailusektorin, kanssa. 

Suunnittelijan työ sopii itsenäisille metsänkävijöille 
Monelle ajatus työskentelystä yksin syvällä metsässä saattaisi hirvittää – puhumattakaan keskitalven niukasta päivänvalosta. Useille suunnittelijoille kuitenkin nimenomaan työn itsenäisyys ja luonnossa liikkumisen vapaus ovat syitä alalle hakeutumiseen. “Vapaus aikatauluttaa omaa työtä ja luonnossa kulkeminen ovat työn parhaita puolia”, Rovaniemellä suunnittelijana työskentelevä Piia Siirtola tiivistää. Myös Savukosken suunnittelija Susanna Tervasmäki nauttii yksin luonnossa kulkemisesta. Vaikka Tervasmäki on törmännyt karhuun kahdesti, ei hän silti pelkää. ”Sillon tuntu että syän tullee kurkusta ulos, mutta näin jälkeen päin ni aika mahtava kokemus niinki lähellä päässä näkemään karhu”, Susanna kuvailee.  

Metsäsuunnittelijat ovat useimmiten koulutustaustaltaan metsätalousinsinöörejä. Metsätalousinsinööriksi voi opiskella neljässä vuodessa luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea. Aiemmin miesvaltainen metsäala kiinnostaa enenevissä määrin myös naisia. Muutamia vuosia sitten valmistunut Piia Siirtola kertoo huomanneensa, että työelämässä näkyy yhä enemmän naissuunnittelijoita. Hänen opiskellessaan metsätalousinsinööriksi ryhmän 35 opiskelijasta 7 oli naisia. “Naisten hakeutumiseen metsäalalle voisi vaikuttaa se, että näytettäisiin vaikka juuri lehdissä ja mediassa, että naisetkin voi tehdä tätä työtä. Jokaisen kuitenkin pitää löytää se oma kipinä tähän hommaan”, Piia pohtii.  

Lisätietoja: Kii Korhonen, aluejohtaja, Metsähallitus Metsätalous Oy, p. 040 030 0861

Dagsverke rf söker motiverade förändringsskapare. En landsomfattande sökning efter volontärer pågår.

Volontärverksamhet som Dagsverke rf:s utbildare i global fostran ger möjlighet att utveckla egna färdigheter, lära av global fostran och göra imponerande volontärarbete. Dagsverkes volontärer kommer att ha tillgång till globala utvecklingsfrågor, barns rättigheter och de nepalesiska studentorganisationernas aktiviteter.

Utbildare i global fostran besöker läroinrättningar och håller workshoppar för ungdomar om att ingripa i diskriminering och ungas rätt att få vara sig själva. Dagsverkes skolbesök görs framförallt i huvudstadsregionen, och i områdena Tammerfors, Åbo, Jyväskylä och Uleåborg. 

Ansökan om Dagsverke rf:s utbildare i global fostran för läsåret 2020–2021 är öppen till den 31 maj. Volontärer deltar i en kostnadsfri skolningshelg i augusti samt tilläggsutbildning och möten under skolåret.

Volontärer främjar ungas rättigheter och global solidaritet

Av volontärer önskar Dagsverke en iver att arbeta med ungdomar och en vilja att lära sig nya saker. Att verka som utbildare inom global fostran passar bra för till exempel studeranden.

"Jag har varit mycket glada över workshopparna och fick också utmana mig själv. Ämnen är viktiga och att hålla workshoppar är oerhört givande”, säger Matilda Malkamäki, Dagsverkes volontär och utbildare i global fostran under läsåret 2019–2020.

Dagsverke rf önskar att sökanden ska vara av olika åldrar och kön samt representera kulturella- och andra minoriteter. Volontärarbetet förutsätter ingen tidigare erfarenhet eller ett visst kunnande. Volontärernas utbildning ordnas i tillgängliga utrymmen.

Tilläggsinfo från planerare för global fostran Anna Kivimäki: anna.kivimaki@taksvarkki.fi, mob. 050 348 5668 och från Dagsverkes webbsida www.dagsverke.fi. Alla intresserad kan skicka ett motivationsbrev eller en videoansökan senast 31.5.