Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Tampereen seudun ammattiopisto Tredulle lisärahoitusta noin 3,8 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnettiin lisäsuoritepäätöksellä yhteensä 80 miljoonaa euroa 109 koulutuksen järjestäjälle ympäri Suomen. Rahoitus on osa valtakunnallista kehittämisohjelmaa ja on tarkoitettu opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin vuosille 2020–2022.

– Tredulle tuleva kipeästi kaivattu lisärahoitus paikkaa aiempien vuosien rahoitusleikkauksia, ja on hyvä, että se pystytään kohdentamaan juuri opetus- ja ohjaustoimintaan. Samalla se tukee osaltaan Tampereen kaupungin koulutus- ja työllisyystavoitteita haasteellisessa tilanteessa, toteaa apulaispormestari Jaakko Stenhäll.

Rahoitus on tarkoitus käyttää opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, opetustuntimäärien lisäämiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin. Lisärahoituksen tavoitteena on turvata jokaiselle opiskelijalle hänen tarvitsemansa opetus, ohjaus ja tuki. Erityishuomio on opiskelijoissa, jotka tarvitsevat lisätukea opintoihinsa. Tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen laatua lisäämällä lähiopetusta. Erityisesti koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa on tärkeää, että jokainen opiskelija saa tarvitsemansa opetuksen ja tuen.

– Olemme Tredussa hyvin tyytyväisiä siihen, että saamme tämän myönnetyn lisärahoituksen turvin vahvistettua opetus- ja ohjaustoimintaa ja sen avulla varmistettua valmistuvien opiskelijoiden ammatillisen osaamisen laatua. Tämä edistää myös opiskelijoiden yksilöllistä ohjausta, työllistymistä ja jatkuvan oppimisen valmiuksia osaamishaasteiden kasvaessa tulevaisuudessa, toteaa Tredun johtaja Outi Kallioinen.

Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma

Opetuksen ja ohjauksen resurssien lisääminen on Oikeus osata -kehittämisohjelman keskeinen toimenpide. Oikeus osata on Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä ammatillisen koulutuksen kolmivuotinen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma. Ohjelma varmistaa osaltaan, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen ja hyvät perustaidot työtä, elämää ja elinikäistä oppimista varten. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kehittämisohjelman yhteistyössä Opetushallituksen kanssa vuosina 2020–2022. Kolmen vuoden aikana ammatillista koulutusta kehitetään yhteensä yli 270 miljoonalla eurolla. Lisäksi strategiarahoitusta suunnataan tukemaan kehittämisohjelman tavoitteita.

Lisätietoja

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
Johtaja, ammatillinen koulutus
Outi Kallioinen
puh. 044 423 5473

Tampereen kaupunki
Apulaispormestari
Jaakko Stenhäll
puh. 045 137 8505

sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@tampere.fi

OAJ valitsi Turun ammatti-instituutin rehtori Päivi Lehtisen Hyvä johtaja ja esimies -kilpailun voittajaksi.

Lehtistä kiitetään kilpailun perusteissa panostuksesta opetusalan henkilöstön työhyvinvointiin. Hän on työssään taitava pedagoginen johtaja, joka organisoi työt tasapuolisesti kaikille. Johtotehtävissään hän on oikeudenmukainen ja käsittelee työyhteisön muutokset hienosti ennakoiden. Lehtisen alaisuudessa työskentelevät työntekijät voivat aidosti vaikuttaa omaa työtään koskeviin päätöksiin. Lehtinen johtaa työyhteisön toimintaa esimerkillisesti myös ongelmatilanteissa. Muutosjohtajuus ja ratkaisukeskeinen asioiden selvittely auttavat koko yhteisöä työssäjaksamisessa.

Rehtori Päivi Lehtinen kiittää saamastaan huomionosoituksesta. Nöyryys ja kiitollisuus koko työyhteisön osaamista ja jaksamista kohtaan ovat päällimmäiset asiat, joita Lehtinen tiivistää tuntemukseksi.

- Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että työpanos on huomioitu ja arvostan sitä suuresti, Päivi Lehtinen sanoo.

- Olen jo opiskeluajoista alkaen ollut kiinnostunut työelämän kehittämisestä ja johtamisen erilaisista tavoista. En vain osannut vielä psykologiopintojen aikana ajatella, että olisin todella itse kehittämässä asioita, enkä vain tutkimassa niitä, Päivi muistelee.

Tällainen tunnustus antaa lisäpotkua työarkeen myös jatkossa, sillä työtä on vielä paljon.

- Sitkeästi siis eteenpäin, toteaa Päivi.

TAIn palvelualuejohtaja Hannu Immonen onnittelee lämpimästi kollegaa:

- Ammatillinen koulutus on ollut suurten uudistusten keskellä jo jokin aikaa. Erityisesti muutosjohtamisen näkemystä ja kokemusta on tarvittu oppilaitoksen toiminnassa. Päivi on kehittänyt johdonmukaisesti työhyvinvointia, joka on tässä muutostilanteessa tärkeä tukipilari.  Tiimit, tiimien työntekijät sekä esimiehet ovat olleet työnohjauksessa ja nyt lähes kaksi vuotta kestänyt tiivis yhteistyö tuottaa tulosta. Laadukasta ammatillista koulutusta ja työelämäyhteistyötä pystyy tekemään vain hyvinvoiva työyhteisö. Päivi on tämän huomionosoituksensa ansainnut ja koko TAIn henkilökunta toivottaa onnea.

OAJ:n lukuvuoden 2019-2020 teemana työhyvinvointi

OAJ on nostanut erilaisia työhyvinvoinnin teemoja esille läpi lukuvuoden kestäneessä kampanjassa. Työn tuloksena on syntynyt konkreettisia välineitä työyhteisöjen työhyvinvoinnin tueksi. Osana työhyvinvoinnin teemavuotta järjestettiin Hyvä johtaja ja esimies -kilpailu.

Lisätietoja:
Päivi Lehtinen
Turun ammatti-instituutin rehtori
050 0727050 tai paivi.lehtinen@turku.fi

Hannu Immonen
Turun ammatti-instituutin palvelualuejohtaja
050 5948260 tai hannu.immonen@turku.fi

https://www.oaj.fi/arjessa/tyohyvinvointi/

Tänään 11.6. julkaistiin kevään yhteisvalinnan hakutulokset. Järvenpään lukioon oli ennätykselliset 481 hakijaa ensimmäisellä hakutoiveella.

Yleislinjalle valinta tehdään keskiarvon perusteelle ja sisään pääsi keskiarvolla 8.83.

Erikoislinjoille valintaan vaikuttavat keskiarvon lisäksi pääsykoe tai erilaiset lisänäytöt. Koronaepidemiasta johtuen matemaattis-luonnontieteellisellä linjalla pääsykokeesta luovuttiin tällä kertaa ja valinta tehtiin pelkän keskiarvon perusteella. Linjalle valinta edellytti 9.0 keskiarvoa.

Muiden linjojen alimmat hyväksymispistemäärät olivat seuraavat: musiikki- ja tanssilinja (12.92), kuva- ja mediataidelinja (12.92) ja urheilulinja (10.85). Maksimipistemäärä kaikille linjoille oli 16, mutta kriteerit ovat erilaiset eri linjoille.

Kaikkiaan lukioon pystyttiin ottamaan 310 uutta opiskelijaa. Varasijoille, jotka täyttävät kaupungin asettaman keskiarvorajan 7.0, jäi 251 hakijaa.

- Olemme luonnollisesti iloisia lukiomme vetovoimasta, ja tulkitsemme sen palautteena oppilaitoksemme tarjoamasta hyvästä lukiopalvelusta. Tästä on hyvä jatkaa lukiomme kehittämistyötä. Ymmärrämme kuitenkin opiskelijoiden pettymyksen erityisesti niillä järvenpääläisille hakijoille, jotka eivät päässeet oman kaupungin lukioon. Yhteishaussa opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus ja oman kunnan opiskelijoita ei voi suosia valinnassa. Se mahdollistaa myös järvenpääläisten hakeutumisen muiden paikkakuntien lukioihin, rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi sanoo.

Lisätietoja:

 Marja-Liisa Lehtiniemi 040 315 2308, marja-liisa.lehtiniemi@jarvenpaa.fi

Tiedote 11.6.2020 julkaisuvapaa

Kansanedustajat Katja Hänninen ja Arto Pirttilahti:

Lähikouluverkoston supistamisen vaikutuksista saatava valtakunnallinen selvitys

Eduskunnan kylätoimintaverkoston puheenjohtaja Katja Hänninen (vas.) ja joukko muita verkoston kansanedustajia on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen lähikouluverkoston supistamisen vaikutuksista.

— Suomen lähikouluverkosto on supistunut voimakkaasti viime vuosina ja Opetushallituksen tuoreen arvion mukaan vuonna 2040 Suomessa on peruskouluja melkein puolet vähemmän kuin nyt. Myös taajamien ja kaupunkien lähikouluja on lakkautettu viime vuosina enenevästi, Katja Hänninen sanoo.

Kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa lasten koulumatkat ovat pidentyneet varsinkin maaseudulla. Pitkät koulumatkat vaikuttavat heikentävästi lasten ja nuorten jaksamiseen sekä lisäävät heidän altistumistaan koulumatkojen liikenneriskeille. Päivittäisten kuljetusmatkojen piteneminen toimii myös vastoin ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita.

— Kouluverkon supistamisen oletetut säästöt, joita ei ole lähikoulujen lakkauttamisen jälkeen juurikaan seurattu ja dokumentoitu, ovat useissa tapauksissa muuntuneet lasten ja nuorten sekä osin heidän vanhempiensa aikakustannuksiksi sekä kuntien lisääntyviksi koulukuljetuskustannuksiksi, eduskunnan kylätoimintaverkoston varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (kesk.) sanoo.

Pienkoulujen lakkauttamista ja oppilaiden keskittämistä suurin kouluyksikköihin on perusteltu kustannussäästöjen ohella opetustarjonnan laajentamisella ja oppiaineiden valinnaisuusmahdollisuuksien kasvamisella.

— Samanaikaisesti ei kuitenkaan ole yritetty kehittää valmiuksia hyödyntää digitalisaatiota ja paikkariippumattomuutta opetustarjonnan monipuolistamisessa osittaisen etäopetuksen järjestämiseksi paikallisten lähikoulujen ja suurempien opetusyksikköjen välillä, Hänninen toteaa.

Suuret kouluyksiköt kasvattavat oppilaiden rauhattomuutta, keskittymiskyvyn puutetta sekä tartuntatautien leviämisriskiä, kun tiloissa on samanaikaisesti paljon oppilaita.

— Toisaalta lasten vanhempien mahdollisuus toimia yhteistyössä koulua tukevana paikallisena taustayhteisönä heikkenee koulukoon kasvaessa, mikä osaltaan näkyy ongelmatilanteissa kuten kiusaamistapausten torjunnassa, Pirttilahti sanoo.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat vaativat valtakunnallista kouluverkkoselvitystä, jolla arvioidaan esimerkiksi kouluverkon supistamisella saavutettuja todellisia kustannussäästöjä sekä niiden vaikutusta oppimistulosten kehitykseen, oppilaiden jaksamiseen ja erityisesti lapsen oikeuksien toteutumiseen. Kirjallisen kysymyksen on allekirjoittanut 15 kansanedustajaa. He kuuluvat eduskunnan kylätoimintaverkostoon, johon kuuluu edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä. Verkoston on tarkoitus toimia linkkinä kylien ja asukasyhdistysten sekä lainsäätäjien välillä.

Lisätietoja:

Katja Hänninen, katja.hanninen@eduskunta.fi, 050 512 3325,

Arto Pirttilahti, arto.pirttilahti@eduskunta.fi, 050 011 4434

Kirjallinen kysymys

Lähikouluverkoston supistamisen vaikutuksista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen lähikouluverkko on supistunut voimakkaasti erityisesti sen jälkeen, kun pienkoululisä hallituksen päätöksellä poistettiin vuonna 2006. Tällä hetkellä maaseudun pienkouluista on lakkautettu jo 93%, ja kouluverkon tiheys on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1905. Opetushallitus teki juuri tuoreimpiin väestöennusteisiin nojaten arvion, jonka mukaan jo kymmenen vuoden päästä peruskouluja on Suomessa lähes kolmanneksen vähemmän kuin nyt ja vuoteen 2040 mennessä peruskouluja olisi melkein puolet vähemmän kuin nyt.

Myös taajamien ja kaupunkien lähikouluja on lakkautettu viime vuosina enenevästi. Nykykehityksellä kouluverkon tiheys on pian laskemassa tasolle, jossa Suomessa on oltu viimeksi 1800-luvun lopussa. Tällä hetkellä lakkautusuhan alla on myös kouluja, joiden oppilasmäärä on edelleen kohtuullisen kokoinen.

Kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa lasten koulumatkat ovat pidentyneet varsinkin maamme maaseutualueilla – myös Uudenmaan maaseudulla – ollen hyvin usein PoL 32 §:n määrittelemän päivittäisen enimmäiskestoajan rajoilla ja paikoin jopa ylittyen. Pitkät koulumatkat vaikuttavat heikentävästi lasten ja nuorten jaksamiseen sekä lisäävät heidän altistumistaan koulumatkojen liikenneriskeille. Päivittäisten kuljetusmatkojen piteneminen toimii myös vastoin ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita.

Samanaikaisesti PISA-tulokset ovat Suomessa laskeneet ja lasten psyykkinen oirehtiminen on lisääntynyt. Kouluverkon tihentämisen kustannussäästöt eivät näytä toteutuneen odotetusti, vaan perusopetuksen kustannukset ovat päinvastoin kasvaneet. Kouluverkon supistamisen oletetut säästöt, joita ei ole lähikoulujen lakkauttamisen jälkeen juurikaan seurattu ja dokumentoitu, ovat useissa tapauksissa muuntuneet lasten ja nuorten sekä osin heidän vanhempiensa aikakustannuksiksi sekä kuntien lisääntyviksi koulukuljetuskustannuksiksi.

Pienkoulujen lakkauttamista ja oppilaiden keskittämistä suurin kouluyksikköihin on perusteltu kustannussäästöjen ohella opetustarjonnan laajentamisella ja oppiaineiden valinnaisuusmahdollisuuksien kasvamisella. Samanaikaisesti ei kuitenkaan ole yritetty kehittää valmiuksia hyödyntää digitalisaatiota ja paikkariippumattomuutta opetustarjonnan monipuolistamisessa osittaisen etäopetuksen järjestämiseksi paikallisten lähikoulujen ja suurempien opetusyksikköjen välillä. Esimerkkinä tämän tyyppisestä ennakkoluulottomasta kokeilusta on Eskolan kylän lähikoulu Kannuksessa, jossa on kokeiltu osittaista etäopetusta yhteistyössä isomman koulun kanssa. Osittaisen etäopetuksen avulla voitaisiin selkeästi vähentää pienten lähikoulujen lakkautuspainetta, jolloin tarve keskittää oppilaat suuriin yksiköihin vähenisi.

Suuret kouluyksiköt ovat vähemmän resilienttejä kuin pienet koulut, mikä ilmenee mm. kasvaneena oppilaiden rauhattomuutena, keskittymiskyvyn puutteena sekä tartuntatautien leviämisriskinä, kun tiloissa on samanaikaisesti paljon oppilaita. Toisaalta lasten vanhempien mahdollisuus toimia yhteistyössä koulua tukevana paikallisena taustayhteisönä heikkenee koulukoon kasvaessa, mikä osaltaan näkyy ongelmatilanteissa kuten kiusaamistapausten torjunnassa.

Mielestämme valtakunnallinen kouluverkkoselvitys on välttämätön tilanteessa, jossa maaseudun lähikouluista on jo lakkautettu 93 % eikä kellään ole käsitystä lakkausten seurausten kokonaiskuvasta. Myös kaupungeissa kouluja keskitetään yhä enemmän suuriin yksiköihin. Vaikutukset lasten hyvinvointiin ja oppimistuloksiin on selvitettävä, jotta laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset voidaan ottaa huomioon kouluverkon suunnittelussa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis teettämään Suomen kouluverkkoa ja sen kattavuutta koskevan selvityksen, jolla arvioidaan kouluverkon supistamisella saavutetut todelliset kustannussäästöt sekä niiden vaikutukset oppimistulosten kehitykseen, oppilaiden jaksamiseen ja erityisesti lasten oikeuksien toteutumiseen,

onko hallitus valmis palauttamaan pienkoululisän kouluverkon edes nykyisen laajuisen kattavuuden turvaamiseksi sekä

onko hallitus valmis selvittämään digitalisaation mahdollistaman osittaisen etäopetuksen nykyistä innovatiivisempaa hyödyntämistä pienten lähikoulujen ja suurten kouluyksikköjen välillä, jotta yhteistyöllä voidaan osaltaan monipuolistaa pienten lähikoulujen opetustarjontaa ja lisätä oppiaineiden valinnaisuutta?

Helsingissä 9.6.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Katja Hänninen vas

Timo Heinonen kok

Lulu Ranne ps

Ritva Elomaa ps

Marko Kilpi kok

Piritta Rantanen sd

Antero Laukkanen kd

Arto Pirttilahti kesk

Anders Norrback r

Anne Kalmari kesk

Pekka Aittakumpu kesk

Mirka Soinikoski vihr

Juha Pylväs kesk

Sari Essayah kd

Päivi Räsänen kd

Toiminnanjohtaja Olli Nyberg painottaa Reserviläisliiton internetsivuilla tänään julkaistussa asiantuntijablogissaan HX-hankkeen viemistä eteenpäin suunnitellusti sekä niiden reunaehtojen mukaisesti, jotka on linjattu jo vuonna 2015 tehdyssä esiselvityksessä. 

- Taloudellisen tilanteemme heikkeneminen on käynnistänyt ensimmäisenä keskustelut HX-hankkeesta. Koneiden lukumäärästä on muun muassa väännetty peistä. HX-tarjouspyyntöprosessissa on lähdetty liikkeelle nykyisestä eli noin 60 koneen suuruusluokasta, jota myös Ilmavoimat on pitänyt tarpeellisena. Keskustelussa on harvemmin muistettu sitä, mihin Ilmavoimien nykyinen vahvuus perustuu.

Nyberg muistuttaa, että nykyinen vahvuus on Neuvostoliiton aikaan Pariisin rauhansopimukseen sanelema. Ruotsissa arvioitiin kaksi vuotta sitten maan ilmapuolustuksen hävittäjätarpeeksi 120 konetta. Tähän suhteutettuna Suomen tarve olisi yli 90 konetta.

Käydyissä keskusteluissa on myös esitetty, että ilmapuolustus voitaisiin hoitaa nykyistä kustannustehokkaammin ilmatorjuntaohjuksilla. Tämän väitteen mukaan lentokoneita ei enää tarvittaisi kuin tunnistamistehtäviin, joihin riittäisi nykyistä merkittävästi pienempi konemäärä. Nyberg kumoaa väitteen ja muistuttaa nykyisestä sodankuvasta.

- Pelkällä ilmatorjunnalla ei kyetä suojaamaan asutuskeskuksia ja tärkeää infrastruktuuria, saati taistelevia joukkoja. Mikäli vastustaja saavuttaa täydellisen ilmaherruuden, nujertaa se yleensä nopeasti konfliktin toisen osapuolen kyvyn sotilaalliseen vastarintaan sekä lamaannuttaa yhteiskunnan yleisen infrastruktuurin. 

Suomessa vallitsee laaja, kansallinen yksimielisyys siitä, että ylläpidämme itsenäistä ja koko valtakunnan alueen kattavaa puolustusjärjestelmää. Tämä lähtökohta on kirjattu toistuvasti puolustuspoliittisiin selontekoihin sekä kulloisiinkin hallitusohjelmiin. Nyberg painottaa myös pitkäjänteisen puolustussuunnittelun tarvetta.

- Maa-, meri- ja ilmatilamme puolustaminen edellyttää kaikkien puolustushaarojen ylläpitoa sekä riittäviä kalustohankintoja. Ilman HX-hankintaa laskee myös maa- ja merivoimien torjunta- sekä taistelukyky merkittävästi. Suomessa on aina painotettu puolustuksen pitkäjänteisen suunnittelun tarvetta. Näin on toimittu myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Niinpä HX-hanketta on vietävä eteenpäin suunnitelmien mukaisesti. 

Reserviläisliiton asiantuntijablogisarjaan kutsutaan kirjoittamaan asiantuntijoita, vaikuttajia ja päättäjiä. Blogisarjan aiempia kirjoittajia ovat kansanedustajat ja parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean jäsenet Ilkka kanerva (kok), Joona Könttä (kesk), Tuula Väätäinen (sdp), Jari Ronkainen (ps) ja Hanna Holopainen (vihr). Toiminnanjohtaja Olli Nybergin asiantuntijablogi luettavissa kokonaisuudessaan täältä. 

Lisätietoja asiasta antaa toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

Hoivarobotiikassa on laitteiden konkreettisen käytön lisäksi kyse ilmiön yleiseen hyväksyttävyyteen ja monialaiseen tietoon liittyvästä perehdyttämisestä. LUT loi perehdyttämisen oppaan yliopistoyhteistyössä Saksan ja Ruotsin kanssa.

LUT kehitti uusia hoivarobotiikan perehdyttämismalleja yhdessä ruotsalaisen Mälardalenin yliopiston ja saksalaisen Paderbornin yliopiston kanssa. Hoivarobotiikkaan perehdyttäminen on tärkeää, sillä robotit kehittyvät alati ja voivat tehdä uudenlaisia tehtäviä. Lisäksi hyvinvointiteknologiaan liittyy ilmiönä paljon yksilön sekä yhteiskunnan tiedontarpeita.

Hoivarobotit ovat palvelurobotteja, joita käytetään pääasiassa hyvinvointityössä ammattilaisen tai asiakkaan elämää tukemassa. Robotit voivat olla esimerkiksi päälle puettavia ulkoisia tukirankoja, käden tärinää estäviä ruokailulusikoita tai kissaa muistuttavia terapiarobotteja.

Hyvinvointipalveluiden digitalisaatiota tarkasteleva LUT-yliopiston tuotantotalouden professori Helinä Melkas kertoo, että robotit ja ylipäätään hyvinvointiteknologia eivät ole vain yhden ikäryhmän juttu.

"Esimerkiksi ulkoiset tukirangat, eksoskeletonit, avustavat raskaiden taakkojen nostamisessa tai kurkottelevissa tehtävissä työikäisiä ihmisiä".

Robotiikkaan perehtymisessä ja perehdyttämisessä onkin huomioitava robottien käyttötarkoitus ja niiden käyttäjät. Hoiva-alan työntekijän on hyvä tuntea käytettävän laitteen teknisten ominaisuuksien lisäksi robotiikan mahdollisuudet hyvinvoinnin kokonaisprosessin kehittämisessä. Omaiselle tai potilaalle on tähdellistä tietoa, millaisen avun robotti tuo hoitosuunnitelmaan.

Se, että laite käyttöohjeineen ilmestyy hoivayksikköön ei siis riitä.

"Kyseessä ovat myös kokemusten vaihtaminen ja vertaistuki. Perehdyttäminen on maaperän muokkaamista ja yhteiskehittämistä. Pohditaan sitä, mitä mahdollisuuksia hoivarobotti tuo meidän asiakkaillemme ja mitä se tarkoittaa meidän työllemme", Melkas täsmentää.

Yhteiskunta hyötyy teknologiaan perehtyneistä hoivaosaajista

Helinä Melkas soisi hyvinvointiteknologian ja siihen liittyvien mahdollisuuksien saavan yhteiskunnallisessa keskustelussa aiempaa suuremman jalansijan. Mielikuva alasta on usein hyvin kapea, vaikka monenlaisia laitteita, kuten robotteja on tarjolla eri käyttäjäryhmille. Myös hyödyt on tuotava esiin.

"Esimerkiksi kuntoutuksessa roboteilla on merkittävä rooli ihmisfysioterapeuttien rinnalla. Robotit mahdollistavat lukemattomien toistojen määrän, kun potilas vaikka opettelee kävelemään aivoinfarktin jälkeen. Kävelykyvyn takaisin saamisella on vuodepotilaalle ja yhteiskunnalle suuri myönteinen vaikutus", Melkas toteaa.

Pitkän aikavälin hyötyjen ymmärtäminen ja näkyväksi tekeminen voisivat edistää hyvinvointiteknologian saamista selkeäksi osaksi sosiaali- ja terveysalan opintoja. Se taas edistäisi alan osaamisen ja ymmärryksen leviämistä. 

"On vaikeaa ennakoida, millä tahdilla hoivarobotiikka yleistyy, mutta uskon, että se yleistyy. Jaettua tietoa tarvitaan niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin tasolla", alaa 20 vuotta tarkastellut Melkas sanoo.

Matka siihen, että hoivarobotteja olisi Suomessa yksityiskuluttajan saatavilla tavaratalon hyllyltä, kuten Japanissa, ja vieläpä kohtuuhinnalla, vaikuttaa silti pitkältä.

"Hyvinvointiteknologiassa on kyse systeemisen tason sosioteknisestä murroksesta, joka vaatii ison kuvan ymmärrystä, johtamista ja kehittämistä. Perehdyttämisen rinnalla tarvitaan myös hoivarobotiikan tarvemäärittely- ja hankintaosaamista", Melkas summaa.

Katso hoivarobotiikkaan perehdyttämisen vinkkilista ja lataa hoivarobotiikkaan perehdyttämisen oppaat täältä.

Lisätietoja:

Helinä Melkas
helina.melkas@lut.fi
+358 40 588 1400

LUT-yliopisto, Mälardalenin yliopisto (Ruotsi) ja Paderbornin yliopisto (Saksa) kehittivät Hoivarobotiikkaan perehdyttämisen oppaat suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi ORIENT-hankkeessa vuosina 2018-2020. Hanke kuului EU:n Joint Programming Initiative – “More Years, Better Lives” (JPI MYBL) -ohjelmaan. Suomen osalta JPI MYBL -ohjelman kansallisena rahoittajana oli Suomen Akatemia. ORIENT oli yksi LUT-yliopiston DIGI-USER -tutkimusalustan hankkeista.

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                           Centria-ammattikorkeakoulusta valmistui tammi-toukokuun aikana 202 opiskelijaa, joista 15 ei halunnut nimeään julkaistavan.

Insinööri (AMK), kemiantekniikka

Gåsström, Jessica Britt Astrid, Kokkola
Leipälä, Maaria Helmiina, Kokkola
Nykänen, Sami Johannes, Kokkola
Olkkola, Annukka Kristiina, Kokkola
Sumell, Janne Johannes, Kokkola

Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka

Ainasoja, Mikko Matias, Nivala
Hautala, Jukka Joonas, Reisjärvi
Hietala, Petri Juhani, Kokkola
Isoaho, Lari Mikko Julius, Ylivieska
Jarva, Tero Iisakki, Kiuruvesi
Karhula, Jari Matias, Kokkola
Kivimaa, Arttu Sakarias, Alavieska
Kontio, Joonas Ville, Kannus
Malila, Niko Heimo-Olavi, Nivala
Pulli, Santeri Patrik Tapani, Ylivieska
Saarijärvi, Tuomas Mikael, Oulainen
Sarlin, Sami Juhana, Ylivieska
Tyhtilä, Tapani Johannes, Nivala


Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka

Ainasoja, Daniel Mats Henrik, Pietarsaari
Herttua, Teemu Eemeli, Oulu
Kattilakoski, Erno Rainer, Kemi
Kauppinen, Iiro Julius, Kaustinen
Kivimäki, Matias Kalevi, Kangasala
Laine, Teemu Johannes, Tampere
Moilanen, Perttu, Kokkola
Mäkinen, Tuomas Veli, Kokkola
Pokela, Vili Valtteri Timonpoika, Kokkola
Tuikka, Niko Petteri, Kokkola
Vähäkuopus, Hanne Irmeli, Oulu
Närhi, Kari Juhani, Oulunsalo

Insinööri (AMK), tuotantotalous

Carlsson, Sara Victoria, Espoo
Hiltula, Henri Aleksanteri, Pudasjärvi
Koski, Jani Touko Kristian, Nivala
Luuru, Juha Henrik, Oulu
Nygård, Heikki Kari Matias, Kalajoki
Ojala, Tiia Elina, Kokkola
Ollanketo, Erkki Sakari, Haapavesi
Pahkala, Pasi Anerto, Ylivieska
Sorvoja, Eetu Sakari, Kokkola
Takkunen, Juho Raimo Ilmari, Ylivieska
Tolonen, Eija Sinikka, Ylivieska
Vengasaho, Heikki, Joona Juhana, Pudasjärvi
Vähäkuopus, Hanne Irmeli, Oulu

Bachelor of Engineering, Environmental Chemistry & Technology

KC, Rahul, Kokkola
Chacon, Tomas Felipe, Kokkola
Agyingi, Cedric Agyingi, Espoo
Le, Nguyen Tuong Van, Oulu

Bachelor of Engineering, Industrial Management

Alam, Shafin Mahmudul, Ylivieska
Bhandari, Bishal, Ylivieska
Demianchuk, Roman, Helsinki

Bachelor of Engineering, Information Technology

Khadka, Birendra, Vantaa
Chernikov, Georgii, Novaya Vilga, Venäjä

Tradenomi (AMK)

Annala, Hanna Mari Kristiina, Kannus
Annala, Tero Sakari, Kannus
Heiskanen, Otto Nikodemus, Vähäkyrö
Hämeenkorpi, Johanna Pauliina, Raahe
Isokoski, Jaakko Johannes, Tampere
Karakas, Duygu, Kokkola
Karjula, Marjut Anniina, Kokkola
Korjonen, Eija Anneli, Nivala
Leipälä, Maaria Helmiina, Kokkola
Määttälä, Emilia Sara Katariina, Kokkola
Nevalainen, Katri Maria, Kalajoki
Pahikainen, Minttu-Maaria, Kalajoki
Riihiaho, Sirpa Helena, Kempele
Sammalkangas, Mari Henriikka, Kokkola
Skantsi, Päivi Marjatta, Kaustinen
Suni, Jenni Karoliina, Kokkola
Peltorinne, Hanna Pauliina, Uusikaarlepyy
Hirvonen, Joona Pekka-Mikael, Nokia
Petterson, Anita Inkeri, Pietarsaari
Vikman, Ida Elin Johanna, Jakobstad
Pihlajaharju, Miia Tuulia, Veteli
Finnilä, Emmi-Lotta Annukka, Toholampi

Bachelor of Business Administration, Business Management

Esunge Ngwese, Keren, Helsinki
Maharjan, Anugya, Kokkola (Nepal)
Rakib, Adnan Al, Pietarsaari (Bangladesh)
Zeeshan, Muhammad, Helsinki
Omisakin, Akintilewa Abdulsemiu, Espoo
Jemutai, Gladies, Helsinki
Le, Nguyen, Hanoi Vietnam
Nguyen, Thi Hien, Uusikaarlepyy
Doan, Thien Huong, Espoo
Njukang, Golden Nkengmenche, Turku

Bachelor of Business Administration, International Business

Arthurson, Mathew, Pietarsaari
Björklund, Anders Emil, Larsmo
Kshetri, Chakramani, Pietarsaari
Pandit, Sujan, Pietarsaari
Shrestha, Mina Kumari, Helsinki (Nepal)
Panthi, Umesh Chandra, Pietarsaari
Rajopadhyaya, Chandana, Espoo
Luitel Lama, Navina, Helsinki
Khati, Laxmi, Helsinki
Larinde, Fuad Alex, Helsinki
Owonifari, Oluwaseyi Mukadam, Pietarsaari
Mufutau, Hammed Abiola, Espoo
Daahir, Hassan Nuur, Helsinki

Tradenomi (ylempi AMK), liiketoimintaosaaminen

Komulainen, Petra Johanna Elisabeth, Espoo

Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyö

Ahonen, Marja Kristiina, Ylöjärvi
Airaksinen, Laura Elina, Tupos
Harju, Marika Hannele, Himanka
Hihnala, Ronja Tytti Miranda, Kalajoki
Honkola, Tiia Maria, Soini
Häggman, Jani Matias, Nivala
Kangasniemi, Tiia Sinikka, Kokkola
Kiviranta, Pauliina Mikaela, Pietarsaari
Kämäräinen, Saana Eveliina, Kokkola
Lillhonga, Virpi Helena, Kokkola
Mikkola, Meri Karoliina, Kokkola
Mäkelä, Mia Karoliina, Kokkola
Niemelä, Niko Erno, Kuopio
Nikkola, Marja Tellervo, Nivala
Penttilä, Juho Valtteri, Kokkola
Pohjonen, Sanna Maria, Kokkola
Pokela, Jenna Katriina, Pietarsaari
Rajansuo, Anita Maarit, Kokkola
Rantala, Terhi Saara Elisabet, Kalajoki
Ranta-Nilkku, Rosa Juliaana, Kokkola
Saarilampi, Marianne Annika, Nivala
Saarimaa, Riikka Johanna, Kokkola
Tanhuala, Nelli Matilda, Kokkola
Tervo, Kirsi Marjaana, Kokkola
Toivainen, Piia Susanna, Oulu
Wentin, Alina Maria, Kokkola


Terveydenhoitaja (AMK), hoitotyö

Ahola, Suvi Amanda, Kauhava
Alvarez, Annika Kristiina, Kokkola
Anttila, Sallamaria Alisa, Nivala
Finnilä, Heidi Arja Johanna, Kokkola
Heikkilä, Nonna Emilia Marjatta, Nivala
Junnilainen, Heini Anneli, Kokkola
Kamps, Melissa Helena Maria, Kokkola
Känsäkoski, Jenna Marjut, Kruunupyy
Lappalainen, Sara Juulia, Jyväskylä
Myllymäki, Mirjami Katariina, Kokkola
Mäkisuvio, Taru Marketta, Veteli
Oksanen, Sanna-Kaisa, Kokkola
Palin, Iina Karoliina, Kokkola
Partanen, Kaisa Pauliina, Kokkola
Salo, Julia Johanna, Kauhava
Taipale, Ida Maria, Kokkola
Verronen, Laura Anniina, Raahe

Sosionomi (AMK), sosiaaliala

Hedström, Sonja Elvira, Kokkola
Hietala, Henna Katariina, Vimpeli
Kangas, Reetta Johanna, Kokkola
Karhulahti, Laura Katrin, Kälviä
Karhunmaa, Vilma Anni Amanda, Jyväskylä
Keränen, Mari Elisa, Oulu
Korkiakangas, Emma Julia, Kokkola
Leppänen, Jenni-Maria Elisabeth, Kokkola
Mäenpää, Sara Maaria, Ylivieska
Nykänen, Janita Maria, Kokkola
Parkkila, Eerika Josefiina Eerontytär, Haapajärvi
Saukoniemi, Elli Elisabeth, Tampere
Skytte, Ada Maria Alina, Oulu
Suvanto, Susanna Marika, Ylivieska
Sääskilahti, Mia Sofia Katariina, Kannus
Tiala, Sarita Marja Heleena, Pietarsaari
Tuomikoski, Soili Johanna, Ylivieska
Vikström, Sarah Elisabeth, Kokkola
Vähähyyppä, Jenna Juulia, Kälviä

Bachelor of Health Care, Nursing

Ghimire, Umakanta, Kokkola
Meme-Bäck, Penina Mukiri, Kokkola
Wachira, Eve Wanjiru, Vaasa
Youkam, Germaine Chuba, Pietarsaari

Sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Vistbacka-Granlund, Johanna, Alaveteli

Sosionomi (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Pöyhönen, Eija Anita Marianne, Kokkola
Zhitia, Päivi-Maarit, Vantaa
Männistö, Jaana Maarit, Ylivieska
Koskela, Merja Marjatta, Nivala

Yhteisöpedagogi (AMK), kirkon nuorisotyö

Hakkarainen, Krista Sara Sofia, Ylivieska
Karp, Kati Eeva Maria, Kemi
Karppinen, Laura Karoliina, Kempele
Maarala, Piritta Regina, Haapavesi
Nurmi, Joonas Ukko Albert, Turku
Suvanto, Tiia Marika, Turku
Tyynelä, Tuomas Pekka Olavi, Oulu

Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen

Huhtala, Aki Olavi, Sievi
Vehkoja, Markus Juhani, Kalajoki
Nuolioja, Jukka Joonas, Kokkola
Setälä, Harri Antti Tapani, Kauhava

Master of Business Administration

Roy, Debobroto, Helsinki
Yrjölä, Anna-Sofia Magdaleena, Ylivieska

Musiikkipedagogi (AMK)

Lammassaari, Keijo Jaakko, Kokkola
Karsikas, Sonja Rosita, Kokkola
Mikkonen, Paavo Benjamin, Kankaanpää
Sirén, Kari Tapio, Kokkola
Sottinen, Tuija Kristiina, Hämeenlinna


                                                                                                                                                               

Centria onnittelee kaikkia valmistuneita!


Insinööri (AMK), kemiantekniikka

Gåsström, Jessica Britt Astrid, Kokkola
Leipälä, Maaria Helmiina, Kokkola
Nykänen, Sami Johannes, Kokkola
Olkkola, Annukka Kristiina, Kokkola
Sumell, Janne Johannes, Kokkola

Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka

Ainasoja, Mikko Matias, Nivala
Hautala, Jukka Joonas, Reisjärvi
Hietala, Petri Juhani, Kokkola
Isoaho, Lari Mikko Julius, Ylivieska
Jarva, Tero Iisakki, Kiuruvesi
Karhula, Jari Matias, Kokkola
Kivimaa, Arttu Sakarias, Alavieska
Kontio, Joonas Ville, Kannus
Malila, Niko Heimo-Olavi, Nivala
Pulli, Santeri Patrik Tapani, Ylivieska
Saarijärvi, Tuomas Mikael, Oulainen
Sarlin, Sami Juhana, Ylivieska
Tyhtilä, Tapani Johannes, Nivala



Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka

Ainasoja, Daniel Mats Henrik, Pietarsaari
Herttua, Teemu Eemeli, Oulu
Kattilakoski, Erno Rainer, Kemi
Kauppinen, Iiro Julius, Kaustinen
Kivimäki, Matias Kalevi, Kangasala
Laine, Teemu Johannes, Tampere
Moilanen, Perttu, Kokkola
Mäkinen, Tuomas Veli, Kokkola
Pokela, Vili Valtteri Timonpoika, Kokkola
Tuikka, Niko Petteri, Kokkola
Vähäkuopus, Hanne Irmeli, Oulu
Närhi, Kari Juhani, Oulunsalo

Insinööri (AMK), tuotantotalous

Carlsson, Sara Victoria, Espoo
Hiltula, Henri Aleksanteri, Pudasjärvi
Koski, Jani Touko Kristian, Nivala
Luuru, Juha Henrik, Oulu
Nygård, Heikki Kari Matias, Kalajoki
Ojala, Tiia Elina, Kokkola
Ollanketo, Erkki Sakari, Haapavesi
Pahkala, Pasi Anerto, Ylivieska
Sorvoja, Eetu Sakari, Kokkola
Takkunen, Juho Raimo Ilmari, Ylivieska
Tolonen, Eija Sinikka, Ylivieska
Vengasaho, Heikki, Joona Juhana, Pudasjärvi
Vähäkuopus, Hanne Irmeli, Oulu


Bachelor of Engineering, Environmental Chemistry & Technology

KC, Rahul, Kokkola
Chacon, Tomas Felipe, Kokkola
Agyingi, Cedric Agyingi, Espoo
Le, Nguyen Tuong Van, Oulu

Bachelor of Engineering, Industrial Management

Alam, Shafin Mahmudul, Ylivieska
Bhandari, Bishal, Ylivieska
Demianchuk, Roman, Helsinki

Bachelor of Engineering, Information Technology

Khadka, Birendra, Vantaa
Chernikov, Georgii, Novaya Vilga, Venäjä

Tradenomi (AMK)

Annala, Hanna Mari Kristiina, Kannus
Annala, Tero Sakari, Kannus
Heiskanen, Otto Nikodemus, Vähäkyrö
Hämeenkorpi, Johanna Pauliina, Raahe
Isokoski, Jaakko Johannes, Tampere
Karakas, Duygu, Kokkola
Karjula, Marjut Anniina, Kokkola
Korjonen, Eija Anneli, Nivala
Leipälä, Maaria Helmiina, Kokkola
Määttälä, Emilia Sara Katariina, Kokkola
Nevalainen, Katri Maria, Kalajoki
Pahikainen, Minttu-Maaria, Kalajoki
Riihiaho, Sirpa Helena, Kempele
Sammalkangas, Mari Henriikka, Kokkola
Skantsi, Päivi Marjatta, Kaustinen
Suni, Jenni Karoliina, Kokkola
Peltorinne, Hanna Pauliina, Uusikaarlepyy
Hirvonen, Joona Pekka-Mikael, Nokia
Petterson, Anita Inkeri, Pietarsaari
Vikman, Ida Elin Johanna, Jakobstad
Pihlajaharju, Miia Tuulia, Veteli
Finnilä, Emmi-Lotta Annukka, Toholampi

Bachelor of Business Administration, Business Management

Esunge Ngwese, Keren, Helsinki
Maharjan, Anugya, Kokkola (Nepal)
Rakib, Adnan Al, Pietarsaari (Bangladesh)
Zeeshan, Muhammad, Helsinki
Omisakin, Akintilewa Abdulsemiu, Espoo
Jemutai, Gladies, Helsinki
Le, Nguyen, Hanoi Vietnam
Nguyen, Thi Hien, Uusikaarlepyy
Doan, Thien Huong, Espoo
Njukang, Golden Nkengmenche, Turku

Bachelor of Business Administration, International Business

Arthurson, Mathew, Pietarsaari
Björklund, Anders Emil, Larsmo
Kshetri, Chakramani, Pietarsaari
Pandit, Sujan, Pietarsaari
Shrestha, Mina Kumari, Helsinki (Nepal)
Panthi, Umesh Chandra, Pietarsaari
Rajopadhyaya, Chandana, Espoo
Luitel Lama, Navina, Helsinki
Khati, Laxmi, Helsinki
Larinde, Fuad Alex, Helsinki
Owonifari, Oluwaseyi Mukadam, Pietarsaari
Mufutau, Hammed Abiola, Espoo
Daahir, Hassan Nuur, Helsinki


Tradenomi (ylempi AMK), liiketoimintaosaaminen

Komulainen, Petra Johanna Elisabeth, Espoo


Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyö

Ahonen, Marja Kristiina, Ylöjärvi
Airaksinen, Laura Elina, Tupos
Harju, Marika Hannele, Himanka
Hihnala, Ronja Tytti Miranda, Kalajoki
Honkola, Tiia Maria, Soini
Häggman, Jani Matias, Nivala
Kangasniemi, Tiia Sinikka, Kokkola
Kiviranta, Pauliina Mikaela, Pietarsaari
Kämäräinen, Saana Eveliina, Kokkola
Lillhonga, Virpi Helena, Kokkola
Mikkola, Meri Karoliina, Kokkola
Mäkelä, Mia Karoliina, Kokkola
Niemelä, Niko Erno, Kuopio
Nikkola, Marja Tellervo, Nivala
Penttilä, Juho Valtteri, Kokkola
Pohjonen, Sanna Maria, Kokkola
Pokela, Jenna Katriina, Pietarsaari
Rajansuo, Anita Maarit, Kokkola
Rantala, Terhi Saara Elisabet, Kalajoki
Ranta-Nilkku, Rosa Juliaana, Kokkola
Saarilampi, Marianne Annika, Nivala
Saarimaa, Riikka Johanna, Kokkola
Tanhuala, Nelli Matilda, Kokkola
Tervo, Kirsi Marjaana, Kokkola
Toivainen, Piia Susanna, Oulu
Wentin, Alina Maria, Kokkola


Terveydenhoitaja (AMK), hoitotyö

Ahola, Suvi Amanda, Kauhava
Alvarez, Annika Kristiina, Kokkola
Anttila, Sallamaria Alisa, Nivala
Finnilä, Heidi Arja Johanna, Kokkola
Heikkilä, Nonna Emilia Marjatta, Nivala
Junnilainen, Heini Anneli, Kokkola
Kamps, Melissa Helena Maria, Kokkola
Känsäkoski, Jenna Marjut, Kruunupyy
Lappalainen, Sara Juulia, Jyväskylä
Myllymäki, Mirjami Katariina, Kokkola
Mäkisuvio, Taru Marketta, Veteli
Oksanen, Sanna-Kaisa, Kokkola
Palin, Iina Karoliina, Kokkola
Partanen, Kaisa Pauliina, Kokkola
Salo, Julia Johanna, Kauhava
Taipale, Ida Maria, Kokkola
Verronen, Laura Anniina, Raahe

Sosionomi (AMK), sosiaaliala

Hedström, Sonja Elvira, Kokkola
Hietala, Henna Katariina, Vimpeli
Kangas, Reetta Johanna, Kokkola
Karhulahti, Laura Katrin, Kälviä
Karhunmaa, Vilma Anni Amanda, Jyväskylä
Keränen, Mari Elisa, Oulu
Korkiakangas, Emma Julia, Kokkola
Leppänen, Jenni-Maria Elisabeth, Kokkola
Mäenpää, Sara Maaria, Ylivieska
Nykänen, Janita Maria, Kokkola
Parkkila, Eerika Josefiina Eerontytär, Haapajärvi
Saukoniemi, Elli Elisabeth, Tampere
Skytte, Ada Maria Alina, Oulu
Suvanto, Susanna Marika, Ylivieska
Sääskilahti, Mia Sofia Katariina, Kannus
Tiala, Sarita Marja Heleena, Pietarsaari
Tuomikoski, Soili Johanna, Ylivieska
Vikström, Sarah Elisabeth, Kokkola
Vähähyyppä, Jenna Juulia, Kälviä

Bachelor of Health Care, Nursing

Ghimire, Umakanta, Kokkola
Meme-Bäck, Penina Mukiri, Kokkola
Wachira, Eve Wanjiru, Vaasa
Youkam, Germaine Chuba, Pietarsaari

Sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Vistbacka-Granlund, Johanna, Alaveteli


Sosionomi (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Pöyhönen, Eija Anita Marianne, Kokkola
Zhitia, Päivi-Maarit, Vantaa
Männistö, Jaana Maarit, Ylivieska
Koskela, Merja Marjatta, Nivala


Yhteisöpedagogi (AMK), kirkon nuorisotyö

Hakkarainen, Krista Sara Sofia, Ylivieska
Karp, Kati Eeva Maria, Kemi
Karppinen, Laura Karoliina, Kempele
Maarala, Piritta Regina, Haapavesi
Nurmi, Joonas Ukko Albert, Turku
Suvanto, Tiia Marika, Turku
Tyynelä, Tuomas Pekka Olavi, Oulu

Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen

Huhtala, Aki Olavi, Sievi
Vehkoja, Markus Juhani, Kalajoki
Nuolioja, Jukka Joonas, Kokkola
Setälä, Harri Antti Tapani, Kauhava


Master of Business Administration

Roy, Debobroto, Helsinki
Yrjölä, Anna-Sofia Magdaleena, Ylivieska


Musiikkipedagogi (AMK)

Lammassaari, Keijo Jaakko, Kokkola
Karsikas, Sonja Rosita, Kokkola
Mikkonen, Paavo Benjamin, Kankaanpää
Sirén, Kari Tapio, Kokkola
Sottinen, Tuija Kristiina, Hämeenlinna

Suomen hallituksen vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioehdotukseen sisältyy 124 miljoonan euron määräraha korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluontoiseen lisäykseen, jonka perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa ammattikorkeakouluille 2 200 aloituspaikan lisäystä. Centria-ammattikorkeakoulu sai 50 lisäaloituspaikkaa, jotka käytetään syksyllä 2020 alkavien koulutusten opiskelijavalinnoissa.

Centrian opetusjohtaja Jennie Elfving on iloinen OKM:n merkittävästä panostuksesta korkeakouluille ja erityisesti siitä, että lisäys kohdistuu nimenomaan aloituspaikkoihin.

− Korkeakoulut tekivät esitykset aloituspaikkalisäyksistä ministeriölle viime viikolla, ja päätös saatiin näin nopeasti. Esitimme 50 lisäpaikkaa, ja sen myös saimme, kertoo Elfving. - Erityisen tyytyväisiä olemme siitä, että saamme opetuksen järjestämiseen selvää rahaa. On hienoa, että hallitus haluaa satsata koulutukseen.

− Centrian saamat lisäaloituspaikat jaetaan erityisesti niihin koulutuksiin, joilla on jo entuudestaan hyvä vetovoima, jatkaa Jennie Elfving.

Saaduista lisäpaikoista terveysalalle kohdennetaan 25 aloituspaikkaa, tradenomikoulutukseen viisi, ja tekniikan aloille 20. Ylivieskaan lisäaloituspaikkoja tulee sosionomien, tuotantotalouden sekä sähkö- ja automaatiotekniikan monimuotokoulutuksiin.

Korkeakoulujen kevään toisen yhteishaun valintakokeet, joissa valitaan opiskelijat myös saatuihin lisäaloituspaikkoihin, ovat parhaillaan käynnissä. Ensimmäisen vaiheen koe suoritettiin kesäkuun alussa etäkokeena, ja toisen vaiheen kokeisiin 23.-24.6. kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet kokelaat.

Lisätietoja:

johtaja (opetus) Jennie Elfving, jennie.elfving@centria.fi, p. 0400903929

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) lisää syksyllä 2020 aloittavien opiskelijoiden määrää 125:llä. Kaikki aloituspaikat lisätään AMK-tutkintokoulutusohjelmiin. JAMKissa aloittaa syksyllä 2020 yhteensä 1151 opiskelijaa AMK-tutkinto-ohjelmissa. 

Lisäaloituspaikat tulivat mahdollisiksi valtioneuvoston kesäkuun alussa julkistaman vuoden 2020 lisätalousarvion myötä, jossa esitettiin korkeakouluille rahoitusta aloituspaikkojen lisäämiseen jo meneillään olevassa opiskelijavalinnassa. Muun muassa koronapandemian vaikutuksiin vastaavan lisätalousarvion tavoitteena on taata yhä useammalle nuorelle väylä korkeakoulutukseen ja sitä kautta työmarkkinoille.

– Tämä tehtiin nopealla aikataululla ja on hyvä osoitus siitä, että valtio pystyy reagoimaan vallitsevaan tilanteeseen nopeasti ja joustavasti. Samalla tämä toki kertoo myös siitä, että korkeakoulutusta pidetään arvossaan ja siihen halutaan panostaa, toteaa rehtori Jussi Halttunen.

Eniten paikkoja JAMKissa lisätään terveys- ja hyvinvointialalle, yhteensä 50 aloituspaikkaa. Liiketalouden alalle lisätään 20 aloituspaikkaa, tietojenkäsittely- ja tietoliikennealalle yhteensä 15 aloituspaikkaa ja tekniikan aloille 25 aloituspaikkaa. Suhteessa suurin lisäys tehdään maa- ja metsätalousalalle: agrologitutkinnon paikkamäärä kasvaa yli puolella 15 lisäpaikan myötä. Tarkemmat luvut löytyvät alla olevasta taulukosta.

Opiskelijavalinnan aikatauluun lisäpaikoilla ei ole vaikutusta. Tulokset julkistetaan hakijoille viimeistään 15.7.2020.

Lisätietoja:
Jussi Halttunen, rehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 0400 644 913
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut ammattikorkeakouluille 2200 aloituspaikan lisäystä tälle vuodelle. Uudet paikat rahoitetaan valtion neljännestä lisäbudjetista. Näistä lisäaloituspaikoista 85 kohdistuu Karelia-ammattikorkeakouluun. 

Karelia lähetti perjantaina ministeriölle hyväksymisviestin lisäaloituspaikoista ja odottaa ministeriön lopullista päätöstä ennen opiskelijavalintoja. Lisäpaikkojen opiskelijat valitaan kevään yhteishaussa hakeneista.

- Aloituspaikkojen lisäys oli valtiovallalta selkeä vastaus korkeakoulujen hakijasuman purkamiseen, nuorten työttömyyden ehkäisemiseen ja tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaamiseen. Tämä valmistaa Pohjois-Karjalaakin mitä parhaiten koronan jälkeiseen aikaan. Nyt työllisyyden kärki on ensimmäistä kertaa korkeakouluissa, mikä tekee esityksestä historiallisen, toteaa rehtori Petri Raivo tyytyväisenä. 

- Otimme paikat ilolla vastaan ja kohdensimme ne sellaisiin koulutuksiin, joilla on tärkeä alueellinen merkitys ja kansallinenkin rooli.

Koulutuskeskus Salpauksessa alkaa syyskuussa koulutus, jonka avulla yrittäjät voivat vastata koronan aiheuttaman poikkeustilanteen mukanaan tuomiin haasteisiin. Salpaus ja Päijät-Hämeen Yrittäjät ovat suunnitelleet koulutuksen sisällön yhdessä vastaamaan yrittäjien tarpeita poikkeustilanteesta toipumiseen.

Tästä noustaan vielä -koulutuksessa yrittäjä saa tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Koulutus auttaa hyödyntämään asiakasymmärrystä, sosiaalista mediaa sekä digitaalisia ratkaisuja. Koulutuksessa voi kehittää myös talousosaamista ja viestintätaitoja sekä luoda uusia verkostoja. Yksi koulutuksen aiheista on myös yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Syyskuussa alkava koulutus toteutetaan täysin verkossa, joten yrittäjän on helppo osallistua siihen sieltä, mistä hänelle parhaiten sopii.

- Tämä on erinomainen mahdollisuus kehittää yrityksen liiketoimintaa, verkostoitua ja saada vertaistukea muilta yrittäjiltä ja vastata poikkeustilanteen tuomiin haasteisiin, kertoo Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo. 

Lue lisää tästä noustaan vielä -koulutuksesta.

Kysy lisää

Taina Ketola, lehtori
p. 044 708 0064, taina.ketola@salpaus.fi

Vaasan yliopiston rahoituksen maisteriohjelma Master’s Degree Programme in Finance on solminut uuden kaksoistutkintosopimuksen pietarilaisen kauppakorkeakoulun Higher School of Economics St. Petersburgin kanssa. Vaasan yliopisto on saanut myös uuden rahoituksen, jolla tuetaan kaksoistutkinto-ohjelmaan osallistuvia opiskelijoita ja opettajia.

HSE St. Petersburg on yksi valtakunnallisen Higher School of Economics -kauppakorkeakoulun kampuksista. Kauppakorkeakoulu on yksi Venäjän arvostetuimmista yliopistoista yhteiskuntatieteissa ja johtamisessa, ja se sijoittuu maailman 300 parhaan yliopiston joukkoon QS Global World -listauksessa.

− Suomi ja Venäjä ovat naapurimaita, ja tämä lisää kiinnostusta laajentaa yhteistyötä. Läheisyyden takia on helppo solmia akateemisia ja yritysten välisiä kontakteja, korostaa yliopistotutkija Tatiana Garanina Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen yksiköstä.

Garaninan mukaan opiskelu kaksoistutkinnossa tukee opiskelijoiden työllistymistä.

− Kaksoistutkinnosta valmistuneilla on paremmat mahdollisuudet jatkaa tohtoriopintoja tai saada tutkijan paikkoja molemmissa yliopistoissa. Monille opiskelijoille kokemus on mullistava, ja varmasti vaikuttaa positiivisesti heidän tulevaisuuteensa, Garanina arvioi.

− Kaksoistutkinnossa opiskelijat saavat erilaisia opiskelukokemuksia, hankkivat erinomaisia monikulttuurisia taitoja ja oppivat verkostoitumaan, ohjelmavastaava Vanja Piljak lisää.

Piljakin mukaan uusi kaksoistutkintosopimus on osoitus Vaasan yliopiston rahoituksen maisteriohjelman korkeasta laadusta.

− Meillä on entuudestaan kaksoistutkintosopimukset ruotsalaisen AACSB-accreditoidun Uumajan yliopiston ja ranskalaisen IÉSEG School of Managementin kanssa.  IÉSEGillä on peräti kolme arvostettua laatuleimaa, Piljak kertoo.

Vaasan yliopiston rahoituksen maisteriohjelmalla on kansainvälinen EPAS-laatuleima ja se kuuluu CFA-instituutin kumppanuusohjelmaan.

Pietarin kauppakorkeakoululla on ACCA-, CIMA- and ICAEW-laatuleimat. Korkeakoulun rahoituksen maisteriohjelma sai EPAS-laatuleiman viime vuonna.

Alkaa syksyllä verkossa

Kaksoistutkinnossa opiskelijat opiskelevat ensimmäisen vuoden kotiyliopistossaan ja siirtyvät toiseksi vuodeksi ulkomaille. Uusi kaksoistutkinto-ohjelma alkaa ensi lukuvuonna 2020−21, ja opiskelijat voivat hakea siihen jo kesän aikana.

− Koronavirustilanteen takia aloitamme syksyllä verkossa. Toivomme, että opiskelijat pääsevät fyysisesti Pietariin keväällä 2021, kertoo Garanina.

Vaasan yliopisto on saanut rahoitusta kaksoistutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Opetushallitukselta First+-ohjelmasta. Rahoituksella pystytään kattamaan osa vaasalaisten ja pietarilaisten kaksoistutkinto-opiskelijoiden ja opettajien matkustus- ja asumiskuluista.

Yliopistotutkija Tatiana Garanina korostaa kansainvälisten verkostojen ja akateemisen asiantuntijuuden merkitystä kaksoistutkinnon suunnittelussa. Garaninan lisäksi ohjelmaa ovat suunnitelleet kansainvälisen koulutuksen asiantuntija Anne Ahlqvist, ohjelmavastaava Vanja Piljak, apulaisohjelmavastaava Denis Davydov and dekaani Helinä Saarela.

Lisätietoa:

Tatiana Garanina
Yliopistotutkija, laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö
Vaasan yliopisto
p. 029 449 8377

Vanja Piljak
Ohjelmavastaava, Master's Degree Programme in Finance
Vaasan yliopisto
p. 029 449 8503

Anne Ahlqvist
Kansainvälisen koulutuksen asiantuntija
Vaasan yliopisto
p. 029 449 8132

Kuvateksti: Jos koronatilanne sallii, opiskelijat pääsevät suorittamaan kaksoistutkintoa Pietariin keväällä 2021. Kuva: Shutterstock

Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia edistävä Ravimäkipalvelut Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ovat sopineet entistä tavoitteellisemmasta yhteistyöstä solmimalla puitesopimuksen. Osapuolet ovat tehneet yhteistyötä jo aiemminkin, muun muassa opiskelijoiden harjoittelun ja opinnäytetöiden sekä täydennyskoulutuksen ja luentoyhteistyön merkeissä.

– Tahtotilamme on tehdä yhteistyöstämme nyt koordinoidumpaa ja tavoitteellisempaa. Lisäämällä yhteistyötä voimme kasvattaa osaavan työvoiman saatavuutta alalle. Odotamme innolla myös mahdollisten kehittämishankkeiden suunnittelua ja toteutusta yhdessä, Ravimäkipalvelut Oy:n oppilaitosyhteistyön koordinoinnista vastaava Minna Urpalainen kertoo.

Xamkin tavoitteena on vahvistaa työelämäyhteyksiä niin, että yhteistyö on jatkuvaa ja molempia osapuolia palvelevaa toimintaa. Nyt solmitussa puitesopimuksessa sovittiin yhteistyön koordinoinnista ja säännöllisistä tapaamisista, joissa suunnitellaan ja sovitaan toimenpiteistä ja yhteistyömuodoista lukuvuosikohtaisesti.

Yhteistyön seuraamisesta ja ylläpidosta Xamkissa vastaavat Kotkan ja Kouvolan hyvinvointialan koulutusjohtajat Merja Hautalainen ja Päivi Mäenpää.

– Odotuksenamme on entistä tiiviimmän yhteistyön aloittaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on saada opiskelijoille lisää harjoittelupaikkoja, opinnäytetyön aiheita, pienimuotoisia yhteistyöprojekteja ja työelämäyhteistyötä esimerkiksi asiantuntijaluentoina.

Ravimäkipalvelut Oy:n toimintaa pitää yllä vuonna 1981 perustettu Ravimäkiyhdistys ry. Ravimäki toimii vanhusten ja vammaisten sekä pitkäaikaistyöttömien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Palvelutoiminta on yhtiöitetty vuonna 2019. Toiminnan lähtökohtana ovat asiakaslähtöinen ja aktiivinen vaikuttamistyö sekä edunvalvonta, uusien hyvien toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen ja jakaminen. Ravimäkipalvelut Oy on täysin Ravimäkiyhdistyksen omistama yritys Haminassa.

Lisätiedot

Ravimäkipalvelut Oy
Palvelupäällikkö, hallinnon tukipalvelut Minna Urpalainen, 0400 487 0377
etunimi.sukunimi@ravimaki.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk Oy
koulutusjohtaja Merja Hautalainen, 044 702 8927
koulutusjohtaja Päivi Mäenpää, 044 702 8707
etunimi.sukunimi@xamk.fi

Tulevana syksynä korkeakouluihin lisätään kertaluontoisesti 4 800 aloituspaikkaa. Diakiin ylimääräisiä aloituspaikkoja tulee yhteensä 50 Poriin, Helsinkiin, Ouluun ja Pieksämäelle.

Korkeakoulut tekevät esityksensä hakukohteittain. Diakissa paikat kohdennetaan lisäämällä opiskelijoiden sisäänottoa kaikille sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoaville kampuksille:

• Pori: 10 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen
• Helsinki: 10 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen, 5 paikkaa terveydenhoitajakoulutukseen ja 10 paikkaa sosionomikoulutukseen
• Oulu: 5 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen
• Pieksämäki: 5 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen ja 5 paikkaa sosionomikoulutukseen.

Aloituspaikkalisäykset toteutetaan tämän kesän valinnoissa, joiden koulutukset alkavat syksyllä 2020.

Tausta

Hallituksen 5. kesäkuuta 2020 tekemään lisätalousarvioehdotukseen sisältyy 124 miljoonan euron määräraha korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluontoiseen lisäykseen. Tällä tavoitellaan yhteensä 4 800 aloituspaikan lisäämistä korkeakouluihin vuosina 2020–2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on ehdottanut ammattikorkeakouluille yhteensä 2 200 aloituspaikan lisäystä ja yliopistoille 1 815 paikan lisäystä vuonna 2020. Ministeriö on esittänyt, että Diakille myönnetään 50 lisäaloituspaikkaa.

Lisätiedot:

• vararehtori, koulutusjohtaja Pirjo Hakala, p. 040 869 6001, pirjo.hakala@diak.fi
• viestintäpäällikkö Aura Vuorenrinne, p. 040 509 2577, aura.vuorenrinne@diak.fi

Tulevana syksynä korkeakouluihin lisätään kertaluontoisesti 4 800 aloituspaikkaa. Diakonia-ammattikorkeakouluun ylimääräisiä aloituspaikkoja tulee yhteensä 50 Pieksämäelle, Helsinkiin, Ouluun ja Poriin.

Korkeakoulut tekevät esityksensä hakukohteittain. Diakissa paikat kohdennetaan lisäämällä opiskelijoiden sisäänottoa kaikille sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoaville kampuksille:

• Pieksämäki: 5 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen ja 5 paikkaa sosionomikoulutukseen
• Helsinki: 10 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen, 5 paikkaa terveydenhoitajakoulutukseen ja 10 paikkaa sosionomikoulutukseen
• Oulu: 5 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen
• Pori: 10 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen.

Aloituspaikkalisäykset toteutetaan tämän kesän valinnoissa, joiden koulutukset alkavat syksyllä 2020.

Tausta

Hallituksen 5. kesäkuuta 2020 tekemään lisätalousarvioehdotukseen sisältyy 124 miljoonan euron määräraha korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluontoiseen lisäykseen. Tällä tavoitellaan yhteensä 4 800 aloituspaikan lisäämistä korkeakouluihin vuosina 2020–2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on ehdottanut ammattikorkeakouluille yhteensä 2 200 aloituspaikan lisäystä ja yliopistoille 1 815 paikan lisäystä vuonna 2020. Ministeriö on esittänyt, että Diakille myönnetään 50 lisäaloituspaikkaa.

Lisätiedot:

• vararehtori, koulutusjohtaja Pirjo Hakala, p. 040 869 6001, pirjo.hakala@diak.fi
• viestintäpäällikkö Aura Vuorenrinne, p. 040 509 2577, aura.vuorenrinne@diak.fi

Tulevana syksynä korkeakouluihin lisätään kertaluontoisesti 4 800 aloituspaikkaa. Diakiin ylimääräisiä aloituspaikkoja tulee yhteensä 50 Helsinkiin, Ouluun, Pieksämäelle ja Poriin.

Korkeakoulut tekevät esityksensä hakukohteittain. Diakissa paikat kohdennetaan lisäämällä opiskelijoiden sisäänottoa kaikille sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoaville kampuksille:

• Helsinki: 10 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen, 5 paikkaa terveydenhoitajakoulutukseen ja 10 paikkaa sosionomikoulutukseen
• Oulu: 5 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen
• Pieksämäki: 5 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen ja 5 paikkaa sosionomikoulutukseen
• Pori: 10 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen.

Aloituspaikkalisäykset toteutetaan tämän kesän valinnoissa, joiden koulutukset alkavat syksyllä 2020.

Tausta

Hallituksen 5. kesäkuuta 2020 tekemään lisätalousarvioehdotukseen sisältyy 124 miljoonan euron määräraha korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluontoiseen lisäykseen. Tällä tavoitellaan yhteensä 4 800 aloituspaikan lisäämistä korkeakouluihin vuosina 2020–2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on ehdottanut ammattikorkeakouluille yhteensä 2 200 aloituspaikan lisäystä ja yliopistoille 1 815 paikan lisäystä vuonna 2020. Ministeriö on esittänyt, että Diakille myönnetään 50 lisäaloituspaikkaa.

Lisätiedot:

• vararehtori, koulutusjohtaja Pirjo Hakala, p. 040 869 6001, pirjo.hakala@diak.fi
• viestintäpäällikkö Aura Vuorenrinne, p. 040 509 2577, aura.vuorenrinne@diak.fi

Tulevana syksynä korkeakouluihin lisätään kertaluontoisesti 4 800 aloituspaikkaa. Diakiin ylimääräisiä aloituspaikkoja tulee yhteensä 50 Ouluun, Helsinkiin, Pieksämäelle ja Poriin.

Korkeakoulut tekevät esityksensä hakukohteittain. Diakissa paikat kohdennetaan lisäämällä opiskelijoiden sisäänottoa kaikille sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoaville kampuksille:

• Oulu: 5 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen
• Helsinki: 10 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen, 5 paikkaa terveydenhoitajakoulutukseen ja 10 paikkaa sosionomikoulutukseen
• Pieksämäki: 5 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen ja 5 paikkaa sosionomikoulutukseen
• Pori: 10 paikkaa sairaanhoitajakoulutukseen.

Aloituspaikkalisäykset toteutetaan tämän kesän valinnoissa, joiden koulutukset alkavat syksyllä 2020.

Tausta

Hallituksen 5. kesäkuuta 2020 tekemään lisätalousarvioehdotukseen sisältyy 124 miljoonan euron määräraha korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluontoiseen lisäykseen. Tällä tavoitellaan yhteensä 4 800 aloituspaikan lisäämistä korkeakouluihin vuosina 2020–2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on ehdottanut ammattikorkeakouluille yhteensä 2 200 aloituspaikan lisäystä ja yliopistoille 1 815 paikan lisäystä vuonna 2020. Ministeriö on esittänyt, että Diakille myönnetään 50 lisäaloituspaikkaa.

Lisätiedot:

• vararehtori, koulutusjohtaja Pirjo Hakala, p. 040 869 6001, pirjo.hakala@diak.fi
• viestintäpäällikkö Aura Vuorenrinne, p. 040 509 2577, aura.vuorenrinne@diak.fi

Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen toimipisteessä alkoi ensimmäinen uuden Hevostalouden erikoisammattitutkinnon kengitysseppä koulutus kesällä 2019. Näytöt järjestettiin 10.-11.6.2020 ja tutkinnon saivat to 11.6. ensimmäisenä Suomessa Mari Nieminen, Anu Torvinen ja Matti Kolehmainen.

- Ensimmäinen opiskelijaryhmä oli pieni, jota voidaan nimittää pilottiryhmäksi. Nyt kesäkuussa alkaneeseen toiseen Hevostalouden erikoisammattitutkinnon (kengitysseppä) koulutukseen valittiin 12 opiskelijaa, joilla suurimmalla osalla on taustalla kengityssepän tai hevostalouden ammattitutkinto, kertoo YSAO Hingunniemen tiiminvetäjä Tuovi Huttunen.

Näytöissä opiskelijat osoittivat osaamisensa monipuolisesti kengittämällä erikois- ja sairaskengityksiä ja valmistamalla erilaisia sairaskenkiä takomalla. Isossa roolissa on myös hevosen tuntemus ja erilaisten kaviovammojen ja -sairauksien hoitaminen ja yhteistyö eläinlääkärin kanssa. Näytöissä työelämän arvioijina toimivat cef-kengitysseppä Ilkka Kero, cef-kengitysseppä Rauno Puronen ja eläinlääkäri/ cef-kengitysseppä Tuomas Häyrynen. Koulutuksen vastuuopettajana toimii cef-kengitysseppä Jukka Kemiläinen.

Hevostalouden erikoisammattitutkinto tuli voimaan vuoden 2018 alusta, jolloin kengityskoulutuksia laajennettiin useammalle eri tasolle. Aikaisemmassa tutkintorakenteessa kengityskoulutus oli kaksiportainen ja nykyisessä mallissa saatiin kolmas taso, jolloin taataan riittävän laaja koulutus- ja kengitysharjoittelutausta. Kengittämistä oppii vain tekemällä ja ammattitaitoisessa ohjauksessa. Uudistuneen Hevostalouden erikoisammattitutkinnon suorittaneella on hevostalouden erikoistunut ammatillinen osaaminen. Hevosten kengityksen asiantuntijana toimimisen osaamisalan suorittanut osaa hevosten erikoiskengityksen ja kengitysmateriaalien työstämisen. Hingunniemessä opiskelijat erikoistuivat sairaskengityksen tekemiseen. Toinen erikoistumisvaihtoehto tutkinnossa on alan erikoisasiantuntijuus ja kehittämistoiminta. Ennen erikoisammattitutkintoon hakeutumista kengitystä voi opiskella hevostalouden perustutkinnossa (1-3 vuotta) ja Hevostalouden ammattitutkinnossa (1-1,5v). Kaikki kengityskoulutukset edellyttää etäjaksoilla kengittämistä ja erityisesti erikoisammattitutkinnossa kengittämisen tulee olla päätoimista.

Lisätietoa tutkinnosta: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/2357204/reformi/tiedot

Lisätietoja tutkinnosta ja opinnoista:

Tuovi Huttunen, tiiminvetäjä p. 0400 793 135 tuovi.huttunen@ysao.fi
Jukka Kemiläinen, kengityksen opettaja p. 040 177 2820 jukka.kemilainen@ysao.fi

Lisätietoa opiskelusta tutkinnon suorittaneilta opiskelijoilta:

Matti Kolehmainen, Tornio p. 050 541 5751
https://www.facebook.com/kaviohuolto/
http://kaviohuolto.com/

Mari Nieminen, Tuusula p. 040 574 7285
https://www.facebook.com/mayraojantalli/
https://mayraojantalli.fi/

Anu Torvinen, Tornio p. 0400 915 619
https://www.facebook.com/hevoshuoltotorvinen/

Kuva: Tuovi Huttunen YSAO Hingunniemi.

Kuvatekstit:

Kuvassa tuore kengitysseppä eat Mari Nieminen

Kuvassa Anu Torvisen taidonnäyte.

Korkeakoulujen tämän kevään opiskelijavalintaan on lisätty aloituspaikkoja syksyllä 2020 alkaviin koulutuksiin. Lapin yliopisto sai 75 lisäaloituspaikkaa. Ne jakaantuvat tasaisesti yliopiston kaikkiin tiedekuntiin. Kertaluontoisen aloituspaikkalisäyksen tavoitteena on taata korkeakoulupaikka yhä useammalle nuorelle, ja lisäykset ovat osa valtion lisätalousarviota.

Lapin yliopistossa lisäaloituspaikat jakautuvat tasaisesti tiedekuntien kesken. Kasvatustieteiden tiedekuntaan paikkoja tulee lisää 15 sekä oikeustieteiden, taiteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntiin kuhunkin 20.

– Aloituspaikkalisäykset jakautuvat tasaisesti useisiin hakukohteisiin, joten saamme yliopistoomme monipuolisesti lisää koulutuksistamme kiinnostuneita uusia opiskelijoista, toteaa koulutusvararehtori Satu Uusiautti.

Lisäaloituspaikkojen kohdentumisista eri valintatapoihin päättävät tiedekunnat, ja aloituspaikkalisäykset tallennetaan Opintopolku-palveluun. Enimmäkseen lisäpaikkoihin valitaan opiskelijoita todistusvalinnalla tai valintakokeen perusteella. Lisäksi yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa paikkoja kohdennetaan myös avoimia yliopisto-opintoja suorittaneiden ns. avoimen väylän hakukohteisiin.

Lisäaloituspaikat hakukohteittain

Kasvatustieteiden tiedekunta

• Luokanopettajakoulutus (kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri): 7
• Kasvatusalan koulutus (kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri): 8

Oikeustieteiden tiedekunta

• Oikeustiede (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri): 20

Taiteiden tiedekunta

• Graafisen suunnittelun koulutus (taiteen kandidaatti ja maisteri): 4
• Kuvataidekasvatuksen koulutus (taiteen kandidaatti ja maisteri): 5
• Sisustus- ja tekstiilimuotoilun koulutus (taiteen kandidaatti ja maisteri): 3
• Teollisen muotoilun koulutus (taiteen kandidaatti ja maisteri): 5
• Vaatetussuunnittelun koulutus (taiteen kandidaatti ja maisteri): 3

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

• Hallintotieteiden ja johtamisen tutkinto-ohjelma (kandidaatti ja maisteri): 5
• Avoimen väylä, politiikkatieteet (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri): 2
• Avoimen väylä, sosiologia (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri): 2
• Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkinto-ohjelma (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri): 1
• Avoimen väylä, sosiaalityö (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri): 5
• Sosiaalityön tutkinto-ohjelma (yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri): 5

Lisätietoja:

Satu Uusiautti, koulutusvararehtori, satu.uusiautti (at) ulapland.fi, p. 040 484 4150

Merija Timonen, palvelujohtaja, merija.timonen (at) ulapland.fi, p. 040 777 7352

Vaasan yliopisto yhteistyökumppaneineen on saanut rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä jatkuvan oppimisen kehittämiseen 920 000 euroa kahteen eri hankkeeseen: työttömien korkeakouluttamiseen ja työllistämiseen työvoimapulasta kärsiville aloille sekä energiavarastoinnin osaamisen kehittämiseen.

Hankkeiden tavoitteena on lisätä ihmisten osaamista, vahvistaa heidän asemaansa työmarkkinoilla sekä edistää työvoiman saatavuutta ja tukea työllistymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kaiken kaikkiaan yhteensä noin 30,9 miljoonaa euroa jatkuvaa oppimista tukeville hankkeille.

Vaasan yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius ja Seinäjoen yliopistokeskus ovat saaneet 500 000 euroa yhteishankkeeseen, jolla lisätään alueellista yhteistyötä, vastataan työnhakijoiden koulutustarpeisiin ja alueen osaamistarpeisiin sekä tuetaan työllisyyden kuntakokeiluja.

Työnhakijoille hanke mahdollistaa koulutuspolkujen suunnittelun ja kouluttautumisen yhteistyössä mahdollisen työnantajan kanssa. Elinkeinoelämälle suunnatut toimenpiteet tähtäävät osaavien tekijöiden löytymiseen. Lisäksi hankkeen koulutuksilla vastataan sekä työvoimapula-alojen osaamistarpeisiin, mutta myös työ- ja elinkeinoelämän uudistus- ja muutostarpeisiin. Hanke käynnistyy syksyllä 2020 ja jatkuu vuoteen 2022.

Lisäksi OKM on myöntänyt FITech Energy Storage -hankkeelle 420 000 euron avustuksen. Nyt myönnetty rahoitus on jatkoa aikaisemmalle FITech Energy Storage -hankkeelle, joka tarjoaa energian varastointiin ja konversioteknologiaan liittyviä kursseja maksuttomasti kenelle tahansa kiinnostuneelle.

Älykkäisiin sähköenergiajärjestelmiin, liikenteeseen ja liikkuviin työkoneisiin sovellettavan energian varastointi- ja konversioteknologian (erityisesti akkuteknologian) kehitysvauhti on tällä hetkellä todella nopeaa. Suomen energia-alan tulevaisuuden uudistumis- ja kilpailukyvyn kannalta työvoiman saatavuus ja ajantasainen osaaminen ovat ensisijaisen tärkeitä, ja FITech-kurssit tarjoavat nopeavaikutteisen reitin osaamisen kehittämiseen. Saadulla rahoituksella FITech Energy Storage -koulutuskokonaisuuden kursseja kehitetään helpommin työn ohella suoritettaviksi.

FITech on seitsemän suomalaisen yliopiston perustama verkostoyliopisto, joka kolmen hankkeen kautta tarjoaa kaikille avoimia tekniikan alan opintoja jäsenyliopistojen tarjonnasta. Vaasan yliopisto koordinoi FITech Energy Storage -hanketta.

Lisätiedot

Osaamistarpeesta kilpailuvaltiksi työmarkkinoilla, moniammatillisesta ohjauspalvelusta koordinaatit urasuunnitteluun -hanke:
Henna Hyytiä
koulutuspäällikkö, jatkuva oppiminen
Vaasan yliopisto
puh. 029 449 8989
etunimi.sukunimi@univaasa.fi

FITech Energy Storage -hanke:
Pia-Liisa Äijö
koulutuspäällikkö, Levón-instituutti
Vaasan yliopisto
puh. 029 449 8360
etunimi.sukunimi@univaasa.fi