TTS Työtehoseura toteuttaa keittiömyyntiin kohdennetun, liiketoiminnan ammattitutkintoon johtavan koulutusohjelman – tiettävästi ensimmäisenä Suomessa.

Keittiömyyjien koulutuksen taustalla ovat TTS Työtehoseuran vahva alan asiantuntemus, keittiösuunnittelun koulutuskokemus sekä viime vuonna järjestetty, hyvän palautteen saanut pilottikoulutus.

- Keittiöalalle suoraan suunnattua myyjän koulutusohjelmaa ei ole ollut olemassa, vaikka selvästikin sellaiselle on kysyntää. Lokakuussa alkavassa koulutuksessa uutena ulottuvuutena on tähtäin liiketoiminnan ammattitutkinnon suorittamiseen. Tutkinto on valttikortti ja osaamisen osoitus työnhaussa, taustoittaa kouluttaja Tarja Marjomaa TTS Työtehoseurasta.

Keittiömyyjän työ ei ole vain suunnittelua, vaan monipuolista asiantuntijapalvelua ja asiakkaiden kohtaamista. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä tukevat työssäoppimisjaksot.

- Keittiöalan yritysten toiveet on huomioitu valmistelussa. Yrityksistä voimakkaasti nousevia tarpeita ovat suunnittelutaidon lisäksi myynnin ja asiakaspalvelun osaaminen, jatkaa Marjomaa.

Haku on nyt avoinna

Koulutuksessa tärkeänä tavoitteena on, että työntekijät ja työpaikat kohtaavat toisensa. Keittiö- ja kiintokalusteiden myyntiä harjoittavalle yritykselle tai -ketjulle onkin nyt mahdollisuus työssäoppimispaikan tarjoamiseen ja tätä kautta työntekijän löytämiseen. Kiinnostuneille opiskelijoille ja työttömille työnhakijoille koulutus on mahdollisuus parantaa omaa ammattitaitoa tai suunnata kokonaan uudelle työuralle keittiömyynnin pariin.

- Monipuolinen koulutus sisältää käytännönläheistä lähiopetusta TTS Työtehoseuran Vantaan toimipisteessä, verkkototeutuksia soveltuvin osin, harjoitustehtäviä ja työssäoppimista. Myös meille kouluttajille tämä on erittäin inspiroiva ja vuorovaikutteinen kokonaisuus, kuvailee tutkimuspäällikkö Minna Kuusela.

 
Keittiö- ja kiintokalusteiden myyjä,
liiketoiminnan ammattitutkinto, myynnin ja markkinointiviestinnän osaamisala

TE-toimiston asiakkaana voit hakeutua työvoimakoulutukseen
Muut koulutuksesta kiinnostuneet, lisätietoja TTS Työtehoseuran koulutuspalveluista

Tiedustelut
Koulutuksen sisällöstä Tarja Marjomaa, kouluttaja, tarja.marjomaa@tts.fi, puh. 044 7143 698
Minna Kuusela, tutkimuspäällikkö, minna.kuusela@tts.fi, puh. 044 7143 695

Koulutukseen hakeutumisesta
Anu Ahtela, koulutuspäällikkö, anu.ahtela@tts.fi, puh. 044 7143 719

Teknologicampus Åbo har under det senaste året tagit ett stort kliv framåt för att främja kunskapen, undervisningen och forskningen inom teknik i Åboregionen. De fyra högskolornas gemensamma satsning har gett frukt och de höga ansökningsantalen inom teknikområdet vittnar om regionens dragningskraft.

Till de nya utbildningarna i maskin- och materialteknik vid Åbo universitet sökte i vårens gemensamma ansökan sammanlagt 816 personer, när också de som endast sökt till studier för högre examen räknas in. Också antagningen till universitetets diplomingenjörsutbildningar inom bioteknik samt informations- och kommunikationsteknik ökade. Till dessa sökte sammanlagt 887 personer.

Tidernas första betygsantagning inom gemensam ansökan till Åbo universitets utbildning inom maskinteknik nådde samma lägre poänggräns som motsvarande linje vid Aalto-universitetet. Det här placerar Åbo universitet i täten bland utbildningarna inom maskinteknik.

Antalet ansökningar till utbildningarna i datateknik samt i kemi- och processteknik vid Åbo Akademi ökade också jämfört med tidigare år.

– Nya teknologier behövs för att samhället ska kunna övervinna de utmaningar det står inför. Vi är glada att kunna ge våra studerande en utbildning som ger dem de verktyg de behöver för att bidra med hållbara lösningar, säger Patrik Henelius, dekanus för fakulteten för naturvetenskaper och teknik vid Åbo Akademi.

Åbo yrkeshögskola gjorde en betydande ökning i antagningen av nya ingenjörsstuderande och tar på hösten in cirka 200 fler teknikstuderande än tidigare. Yrkeshögskolan Novia inleder i Åbo i år ett nytt engelskspråkigt sjöingenjörsprogram, som lockade 125 sökande.

– Det var väldigt fint att märka att Åbos ökade utbildningsutbud inte på något sätt gick att märka i Åbo yrkeshögskolas sökantal, utan vi lyckades rentav öka det. Uppenbarligen har intresset för teknikutbildningarna som helhet ökat med större synlighet, säger Juha Kontio, utbildningsdirektör vid sektorn för Teknik och affärsverksamhet vid Åbo yrkeshögskola.

Teknologicampus Åbo och STEAM Turku höll i januari en turné till 14 orter, där man presenterade utbildningsalternativen inom teknik vid universiteten och högskolorna i Åbo. Den lyckade turnén har för sin del säkerligen bidragit till abiturienternas intresse för de tekniska områdena.

– Sett till helheten ökade ansökningsantalet till teknikutbildningarna i Åbo, såväl till de två universiteten som till Åbo yrkeshögskola. Varje nybörjarplats inom teknikutbildningen på högskolenivå hade cirka sex sökande. Också de höga ansökningsantalen i vårens rekryteringar vittnar om regionens stora dragningskraft – till de nya professurerna inom teknik kom hela 325 ansökningar. Ekosystemet inom teknik utvecklas nu kraftigt och är därför en intressant studie- och arbetsmiljö, säger Sari Stenvall-Virtanen, utbildningschef vid Teknologicampus Åbo.

Satsningar på infrastruktur och forskning

Åbo yrkeshögskola har satsat kraftigt på nya inlärningsmiljöer och tar i bruk den nya campusbyggnaden EduCity i Kuppis, Åbo, i början av höstterminen 2020. Byggnaden har moderna laboratorier för bland annat energi-, bil-, byggnads- och motorteknik samt akustik, vars utrustning har förnyats med stöd av undervisnings- och kulturministeriet, Europeiska regionala utvecklingsfonden samt arbets- och näringsministeriet. Också Åbo Akademis och Åbo universitets byggnad Aurum, som tas i bruk hösten 2021, bidrar med nya utrymmen och ny utrustning för undervisning och forskning i teknik.

Åbo stad och Teknologicampus Åbo har ett tätt samarbete för att två forskningsenheter inom Fraunhofer Innovation Platform (FIP) ska placeras i Åbo. Fraunhofer-stiftelsen är Europas starkaste aktör inom tillämpad teknik. Havs- och logistikindustrin samt produktionsindustrin har valts som insatsområden för samarbetet. Som samarbetspartner inom havs- och logistikindustrin har man valt Fraunhofer Center for Maritime Logistics and Services (CML) i Hamburg och Fraunhofer Institute for Production Systems and Design Technology (IPK) i Berlin. En placering av de två forskningscentren i Åbo skulle vara ett välkommet tillskott för det regionala ekosystemet inom teknologi. Enheterna skulle utveckla såväl verksamheten inom teknik som forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamheten.

Mera information:

Teknologicampus Åbo
Direktör Mika Hannula, 040 033 1838, mika.hannula@utu.fi
Utbildningschef Sari Stenvall-Virtanen, 040 501 3757, sari.stenvall@utu.fi

Teknologicampus Åbo främjar den tekniska utbildningen och forskningen vid de fyra högskolorna i Åbo. Samtidigt förenar Teknologicampus högskolornas resurser för att stödja verksamheten för företagens produktutveckling och innovationer. Avtalsparter inom Teknologicampus Åbo är Åbo universitetet, Åbo Akademi, Åbo yrkeshögskola, Yrkeshögskolan Novia, Åbo stad och Turku Science Park. -  www.teknologiakampusturku.fi 

Teknologiakampus Turku on erityisesti viimeisen vuoden aikana ottanut merkittäviä harppauksia tekniikan osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi Turun alueella. Neljän korkeakoulun voimavarojen yhdistäminen on osoittautunut tulokselliseksi ja alueen vetovoimasta kertovat myös korkeat tekniikan alan opiskelijahakijamäärät.

Turun yliopiston uusiin kone- ja materiaalitekniikan koulutuksiin tuli kevään yhteishaussa hakemuksia yhteensä 816, kun myös pelkkään ylempään tutkintoon hakeneet lasketaan mukaan. Yliopisto kasvatti myös biotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan diplomi-insinöörikoulutusten sisäänottoa, joihin tuli hakemuksia yhteensä 887. Esimerkiksi Turun yliopiston konetekniikan kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisvalinnan todistusvalinnan alustavat alimmat pisterajat olivat samat kuin Aalto-yliopistossa, mikä asemoi Turun yliopiston hienosti konetekniikan kouluttajien kärkeen.

Åbo Akademin hakijamäärissä tietotekniikan sekä kemian- ja prosessitekniikan koulutusohjelmiin oli myös kasvua edellisiin vuosiin verrattuna.

-        Uusia teknologioita tarvitaan, jotta yhteiskunta voi ratkaista kohtaamansa haasteet. Olemme iloisia voidessamme tarjota opiskelijoillemme koulutuksen, joka antaa heille työkaluja kestävien ratkaisujen luomiseen, kertoo Patrik Henelius, Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan dekaani.

Turun ammattikorkeakoulu kasvatti merkittävästi uusien insinööriopiskelijoiden sisäänottoa ja tekniikan opiskelijoita otetaan syksyllä noin 200 enemmän aiempaan verrattuna. Novia puolestaan aloittaa tänä vuonna Turussa kokonaan uuden merenkulkualan englanninkielisen insinöörikoulutuksen, joka houkutteli 125 hakijaa.

-        Oli erittäin hienoa huomata, että Turun lisääntynyt koulutustarjonta ei näkynyt AMK:n hakijamäärissä mitenkään vaan onnistuimme jopa kasvattamaan hakijamääräämme. Nähtävästi laajentunut tekniikan koulutuksen näkyvyys on kasvattanut ylipäätään tekniikan koulutuksen kiinnostavuutta, toteaa Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio.

Teknologiakampus ja STEAM Turku järjestivät tammikuussa 14 paikkakuntaa kattaneen kiertueen, jossa lukiolaisille esiteltiin Turun korkeakoulujen tekniikan alan koulutusvaihtoehtoja. Erinomaisesti onnistunut kiertue on varmasti osaltaan lisännyt abiturienttien kiinnostusta teknisiä aloja kohtaan.

-        Kokonaisuutena tarkasteltuna Turun tekniikan koulutusten hakijamäärät kasvoivat sekä molemmissa yliopistoissa että Turun ammattikorkeakoulussa. Hakijoita oli noin 6 hakijaa jokaista tekniikan korkeakoulutuksen aloituspaikkaa kohti. Alueen hyvästä vetovoimasta kertovat myös kevään rekrytointikampanjoiden korkeat hakijaluvut, uusiin tekniikan professuureihin tuli jopa 325 hakemusta. Tekniikan ekosysteemi kehittyy nyt voimakkaasti ja on siksi kiinnostava opiskelu- ja työskentely-ympäristö, kertoo Teknologiakampuksen koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen.

Panostuksia infraan ja tutkimukseen

Turun ammattikorkeakoulu on sisäänottomäärien kasvattamisen lisäksi panostanut voimakkaasti uusiin oppimisympäristöihin. Syyslukukauden alussa 2020 otetaan käyttöön Kupittaan uusi kampusrakennus EduCity, johon sijoittuvat modernit tekniikan laboratoriot, muun muassa energia-, auto, rakennus- ja moottoritekniikan sekä akustiikan laboratoriot, joiden laitekantaa on uudistettu Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Euroopan aluekehitysrahaston ja Työ- ja elinkeinoministeriön tuella. Myös vuoden kuluttua syksyllä 2021 käyttöön saatava Turun yliopiston ja Åbo Akademin Aurum-rakennus tuo uusia tiloja ja laitteita tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen käyttöön.

Turun kaupunki ja Teknologiakampus Turku työskentelevät tiiviisti kahden Fraunhofer Innovation Platform -tutkimusyksikön (FIP) saamiseksi Turkuun. Fraunhofer-säätiö on Euroopan vahvin tekniikan alan soveltavan tutkimuksen toimija. Yhteistyön painopisteiksi on valittu meri- ja logistiikkateollisuus sekä valmistava teollisuus. Meri- ja logistiikkateollisuudessa yhteistyökumppaneiksi ovat valikoituneet Hampurissa sijaitseva Fraunhofer Center for Maritime Logistics and Services (CML) ja Berliinissä toimiva Fraunhofer Institute for Production Systems and Design Technology (IPK). Tutkimuskeskusten saaminen Turkuun olisi erittäin tervetullut lisä alueelliseen teknologia-alan ekosysteemiin. Perustettavat yksiköt kehittäisivät koko Lounais-Suomen tekniikan toimintaa ja TKI-työtä.

Lisätiedot:

Teknologiakampus Turku
Johtaja Mika Hannula, Mika Hannula, 040 033 1838, mika.hannula@utu.fi
Koulutuspäällikkö Sari Stenvall-Virtanen, 040 501 3757, sari.stenvall@utu.fi

Teknologiakampus Turku edistää korkeakoulujen tekniikan koulutusta ja tutkimusta sekä yhdistää niiden voimavarat tukemaan alueen yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Teknologiakampus Turun sopimusosapuolet ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy.  -  www.teknologiakampusturku.fi 

Lohja haki onnistuneesti yhdessä Porvoon, Hangon, Raaseporin, Helsingin ja Tieken kanssa Uudenmaan liiton kriisirahoitusta DigiTähti- hankkeelle.

DigiTähti –hankkeen tavoitteena on lisätä matkailualan digiosaamista ja erityisesti online-kauppaan liittyvää osaamista ja yhteistyötä.

Lisätietoja hankkeesta: https://tieke.fi/hankkeet/digitahti/

Hanke on tarkoitettu kaikille alueemme matkailuun liittyville palveluyrityksille digiosaamisen kehittämiseksi ja erityisesti tähdätään saavutettavuuden parantamiseen niin, että yrityksen tarjonta olisi saatavilla myös verkkokaupassa.

Tarjolle on tulossa useita koulutuksia ja webinaareja seuraavan puolentoista vuoden aikana. Osallistuminen on yrityksille täysin maksutonta, mutta ilmoittautuminen vaaditaan. Tarkemmat aikataulut julkaistaan koulutuksista kesän aikana. Koulutukset alkavat elokuusta 2020 eteenpäin.

Yritykset voivat ilmoittautua mukaan vaikka heti, https://tieke.fi/hankkeet/osallistumisilmoitus-digitahteen/

Korona-aika osoitti hyvin konkreettisesti digikanavien valtavan hyödyntämispotentiaalin, joten nyt laitetaan nämä kanavat viimeistään yhdessä kuntoon!

Helsingin toimesta on tarjolla mielenkiintoinen webinaari sähköiseen kaupankäyntiin liittyen jo 17.6. klo 8.30-9.30, jonne osallistuminen on kaikille täysin avointa. Webinaarissa kuullaan myös yleisesittely Digitähti- hankkeesta. Webinaarin ohjelma ja ilmoittautuminen on täällä https://www.lyyti.fi/reg/matkailun_webinaari_1706

Lisätietoja aiheesta:

Lohjan matkailusta Minna Ermala, 044 374 1218, minna.ermala@lohja.fi tai Helena Kontio, 050 526 7646, helena.kontio@lohja.fi

Tieke: Jari Salo, 043 820 0936, jari.salo@tieke.fi

https://tieke.fi/hankkeet/digitahti/

LAB-ammattikorkeakoulussa on Lahden ja Lappeenrannan kampusten lisäksi verkkokampus, jossa on mahdollista suorittaa kokonaisia ammattikorkeakoulututkintoja täysin virtuaalisesti. Verkkokampuksen tarjonta laajenee nyt myös ylempiin AMK-tutkintoihin, kun uusi sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinto, Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla, on mukana korkeakoulujen syksyn 2020 yhteishaussa. 

LABin sosiaali- ja terveysalan yliopettaja Mari Kokkonen kertoo, että idea uuteen, täysin verkossa suoritettavaan YAMK-koulutukseen lähti alati kasvavasta kysynnästä. LABin sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-verkkotutkinto onkin ainoa laatuaan, eli vastaavaa koulutusta ei ole muilla korkeakouluilla.  

”Verkkototeutus mahdollistaa paikasta riippumattoman opiskelun, eli vallitseva pandemia tai maantieteelliset välimatkat eivät häiritse opiskelua verkossa. Verkkototeutuksessa käytetään monipuolisia, innovatiivisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia pedagogisia ratkaisuja. Opiskelijan johtamisosaaminen syvenee työelämäläheisten oppimismenetelmien, valmennuksen sekä tiimityöskentelyn kannustamana. Opiskelija voi suorittaa opinnot työn ohessa ja sisällyttää muun muassa opinnäytetyön sekä oppimistehtäviä omaan työhönsä. Koulutus mahdollistaa myös uudenlaisia uranäkymiä asiantuntijana ja johtamistehtävissä.”

Tavoitteena on luoda aito, dialoginen oppimisyhteisö, jossa verkkototeutustavasta huolimatta työskentelytavat ovat hyvin vuorovaikutteisia.

Tulevaisuuden johtaja osaa hyödyntää erilaista osaamista

Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan johtamisesta kiinnostuneille, johtamistehtävissä toimiville ja niihin haluaville. Tutkinto pureutuu etenkin tulevaisuuden johtamiseen – monialaisuus ja -toimijuus ovat tekijöitä, jotka edellyttävät sosiaali- ja terveyspalveluilta johtajuuden muutosta tulevaisuudessa. Kokkosen mukaan tulevaisuuden johtaminen tapahtuu älykkäissä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa, jotka ovat tehokkaita, jatkuvasti uudistuvia sekä hyvinvoivia. 

”Tulevaisuuden johtaja ohjaa monialaisia verkostoja ja tiimejä, joiden yhteinen työ on pohja kehittämiselle ja uusien innovaatioiden syntymiselle. Johtajan roolissa korostuu tavoitteellinen tulevaisuuteen katsominen ja suunnan näyttäminen, sekä erilaisen osaamisen hyödyntäminen, jotta palvelut toteutuvat laadukkaasti ja koituvat asiakkaan parhaaksi.” 

Uusi verkossa toteutettava sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutus on haettavana syksyn yhteishaussa 2.–16.9.2020.

Lisätietoja:

Mari Kokkonen

p. 040 620 8290, mari.kokkonen@lab.fi

Vaasan Yliopistosäätiö ja Vaasan yliopiston Tutkijakoulu ovat myöntäneet apurahoja Vaasan yliopiston jatko-opiskelijoille väitöskirjatyöhön. Tutkijakoulun myöntämät apurahat on lahjoittanut Evald ja Hilda Nissin Säätiö. Koronaepidemian vuoksi yliopistolla ei järjestetty tänä keväänä perinteistä apurahojen jakotilaisuutta. Kaikkiaan apurahan sai 10 väitöstutkijaa Vaasan yliopistosta. Tämän lisäksi yliopisto on palkannut useita tohtorikoulutettavia elokuussa alkaviin kaksivuotisiin työsuhteisiin.

Evald ja Hilda Nissin Säätiön lahjoittamat apurahat

Vaasan yliopiston Tutkijakoulu myönsi Evald ja Hilda Nissin Säätiön viisi 24 000 euron suuruista apurahaa sekä kaksi 12 000 euron suuruista apurahaa. Evald ja Hilda Nissin Säätiön toimialueena on Vaasa. Säätiö tukee ja edistää muun muassa liikesivistystä ja kauppatieteellistä tutkimusta. Apurahan väitöskirjatyöhön saivat:

• Probal Dutta, rahoitus ja laskentatoimi: Essays on Corporate Environmental Performance and Environmental Reporting Practices: Evidence from Finland
• Masoumeh Fathi, rahoitus ja laskentatoimi: Forecasting Stock Price via Sentiment Analysis on Social Network
• Roman Filenko, markkinointi: Determinants of International Joint Ventures Termination Mode Choice and Parent Firms
• Kumar Haresh, sähkötekniikka: Big Data Analytics for Condition Monitoring of Medium Voltage Cables
• SM Feroj Mahmood, markkinointi: Internationalization and Social Entrepreneurship of International Firms: Empirical investigation of firms originating from Finland and Bangladesh

Tämän lisäksi 6 kk (12 000 euroa) apurahan saavat

• Alesja Serada, viestintätieteet, The Use of Social Media Channels for Value Creation and Price Manipulation on the CryptoKitties Market
• Laura Urrila, johtaminen: Impacts of mindfulness on leadership and leader development

Vaasan yliopistosäätiön lahjoittamat apurahat

Puolen vuoden (6kk) 12 000 euron apurahat väitöskirjatyöhön saavat

• Nebiyu Girgibo, energiatekniikka: Seaside Energy Solutions, Land Rising and Climate Change in UNESCO World Inheritance Protected Area: A Mixed-methods Investigation
• Mikko Karhu, aluetiede: Utopiat ja utooppisuus aluekehittämisessä
• Tomi Niemi, sosiaali- ja terveyshallintotiede: Hämmentävä digitalisaatio: tutkimuskohteena kansalaisten digiosaaminen ja sähköisten palveluiden käyttäjälähtöinen ideointi.
• Alesja Serada, viestintätieteet, The Use of Social Media Channels for Value Creation and Price Manipulation on the CryptoKitties Market

Vuonna 1961 perustettu Vaasan yliopistosäätiö tukee Vaasan yliopiston kehittämistä ja sen piirissä harjoitettavaa tieteellistä tutkimusta ja opetusta. Merkittävän osan tutkimukseen suunnatusta tuesta muodostavat tutkielmaa tai jatkotutkimusta tekeville opiskelijoille myönnetyt apurahat.

Tohtorikoulutettavan tehtävät

Vaasan yliopiston tohtorikoulutettavan paikkoja 1.8.2020 alkaen kaksivuotiseen työsuhteeseen saivat:

• Ebo Kwegyir-Afful, tuotantotalous
• Shuwei Jiang, strateginen johtaminen
• Anne Koski, julkisjohtaminen
• Tiina Leino, henkilöstöjohtaminen
• Jessica Nygård, sosiaali- ja terveyshallintotiede
• Johanna Kalliokoski, aluetiede (Suomen Kulttuurirahaston osarahoitus)  
• Tuire Hautala-Kankaanpää, strateginen johtaminen (Suomen Kulttuurirahaston osarahoitus)
• Thi Thu Ha Nguyen, kansainvälinen liiketoiminta (Suomen Kulttuurirahaston osarahoitus)
• Emmanuel Kusi Appiah, kansainvälinen liiketoiminta (Suomen Kulttuurirahaston osarahoitus)

Vaasan yliopistosta valmistuu vuosittain noin 22 uutta tohtoria kauppatieteiden, tekniikan, hallintotieteiden ja viestintätieteiden aloilta.

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) tarjoaa lomautetuille ja työttömille maksuttomia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja syyslukukaudella 2020. Avoimen ammattikorkeakoulun syyslukukauden tarjonta julkaistaan 18.6. mennessä, ja ilmoittautumiset alkavat porrastetusti 24.6. alkaen. Normaalisti avoimen opinnoista peritään 15 euroa opintopisteeltä.

– Haluamme tukea ja kannustaa ihmisiä opiskelemaan myös poikkeusaikana, kertoo viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala.

Maksuttomuus koskee syyslukukauden 1.8.–31.12.2020 opintoihin tehtäviä ilmoittautumisia. Tarjolla on yksittäisiä opintojaksoja, opintokokonaisuuksia sekä tutkintokoulutukseen johtavia polkuopintoja. 

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee esittää todiste lomautuksesta tai työttömyydestä. Tarkat ohjeet ja ilmoittautumisajat löytyvät avoimen ammattikorkeakoulun sivuilta oamk.fi/avoin.

Arenen mukaan ilmaisia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja työttömille ja lomautetuille tarjoaa noin 20 ammattikorkeakoulua.

Yrittäjyysopinnot avoimen opintotarjontaan

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelija voi myös osallistua Oamkin ja Oulun yliopiston Avanto-yrittäjyysohjelmaan. Sen avulla opiskelija voi selvittää edullisesti ja joustavasti oman liikeideansa kannattavuutta tai kehittää omaa yritystään.

Yrittäjyysohjelma räätälöidään opiskelijan tarpeiden mukaisesti, ja se voi sisältää esimerkiksi valmennustapaamisia ja työpajoja. Yrittäjyysohjelman laajuus on 3–10 opintopistettä.

Yrittäjyysohjelman opinnot ovat samanhintaisia kuin avoimen ammattikorkeakoulun opinnot eli 15 euroa opintopisteeltä tai 300 euron lukuvuosimaksulla opintopisterajoituksetta. Yrittäjyysohjelmassa tehdyt opinnot ovat hyväksiluettavissa, mikäli opiskelija hakee myöhemmin Oamkin ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaksi. Lisätietoa yrittäjyysohjelmasta saa osoitteesta avantooulu.fi. 

Lisätiedot: 

Viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala, 050 569 3565, anne-maria.haapala@oamk.fi
Suunnittelija Henna Alakulju, 040 141 5731 henna.alakulju@oulu.fi

De första riksomfattande tävlingen Säkpolvetare arrangeras den 8 oktober 2020 i gymnasier på olika håll i Finland. Den tvåspråkiga tävlingens webbplats har nu öppnats på adressen www.turpotietaja.fi/sv. Tävlingsfrågorna kan besvaras på svenska eller finska.

Syftet är att inspirera de unga att sätta sig in i frågor som hänför sig till säkerhetspolitiken och den övergripande säkerheten. Finlands största försvarsorganisationer Reservistförbundet rf och Finlands Reservofficersförbund rf arrangerar tävlingen i samarbete med Förbundet för lärarna i historia och samhällslära FLHS rf och Kadettkåren rf.

- Bakom tävlingen står bl.a. PFI:s årliga opinionsmätningar, enligt vilka de ungas försvarsvilja ligger på en lägre nivå än andra åldersgruppers. Modeller har vi tagit av tävlingarna Rättsguru och Ekonomiguru och av Birkaland, där tävlingsverksamhet av den här typen redan länge arrangerats, berättar Reservistförbundets informatör Antti Pynttäri som bakgrund till tävlingen.

För arrangerandet av provet som sker via systemet Abitti som gymnasierna använder svarar lärarna i de skolor som anmält sig, men för bedömningen av provsvaren svarar organisationernas juryer på landskapsnivå. Tävlingen bygger på kursen SL3 i samhällslära, men stöder sig också på andra kurser i samhällslära och historia. Rikligt med källmaterial kan man också finna i Säkerhetspolitikens kunskapsbank som upprätthålls av Kadettkåren.

Landskapens bästa Säkpolvetare kallas till finalen som arrangeras i Helsingfors den 30 november 2020 och som inbegriper en skriftlig och muntlig del. I finalen som går av stapeln i Ständerhuset utser en prominent jury de tre bästa vetarna som belönas med penningpriser.

Stiftelsefinansierad beredning

Tävlingen Säkpolvetare har förberetts i två års tid och framöver är det meningen att tävlingen arrangeras årligen. Beredningsarbetet har utförts med stiftelsefinansiering.

- Beredningen av tävlingen Säkpolvetare åren 2019 – 2020 har finansierats av Understödsstiftelsen för landsförsvaret, Puolustusvoimien Tukisäätiö och Krigsskadestiftelsen och jag vill tacka dem alla för det erhållna stödet. Med tanke på fortsättningen letar vi efter samarbetspartners, berättar informatör Pynttäri.

I Finland fanns år 2018 över 380 läroanstalter som gav gymnasieutbildning. 36 av dem gav undervisning på svenska. I gymnasieutbildning som syftade till examen deltog sammanlagt 103.400 studerande.

Till årets tävling bör man anmäla sig senast den 27 september 2020 via webbplatsen till Förbundet för lärarna i historia och samhällslära FLHS rf. Till gymnasierna sändes i slutet av maj en tävlingskallelse med anvisningar om hur man anmäler sig.

Mer information om saken ger

informatör Antti Pynttäri, antti.pynttari@reservilaisliitto.fi eller 040 731 8608

Ensimmäisessä vaiheessa pilottikunniksi valikoituivat Kalajoki, Kangasala, Kemi, Kuopio, Lappeenranta, Salo ja Vantaa. Jokaisesta mukana olevasta kunnasta valitaan pilottiin kaksi koulua. Fiksusti kouluun -ohjelman asiantuntijat tekevät kuntien ja koulujen kanssa tiivistä yhteistyötä koko pilotoinnin ajan.

Pilotoinnin keskiössä ovat kävelylle ja pyöräilylle turvalliset koulureitit. Pilottikuntiin suunnitellaan ns. olosuhdetyön malli, jolla voidaan kartoittaa turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä seikkoja. Tarkoituksena on, että mallia voidaan jatkossa hyödyntää koko Suomessa.

– Mallin tarkoituksena on kartoittaa yhtenäisellä tavalla koulureittien ja koulun piha-alueen nykytilanne sekä kehittämiskohteet, jotka parantavat koulureittien turvallisuutta ja mahdollistavat aktiivisen ja kestävän koulumatkaliikkumisen. Aktiiviseen ja kestävään liikkumiseen kannustaminen on tärkeää etenkin terveys- ja ympäristösyistä, kertoo Fiksusti kouluun -ohjelman koordinaattori Joonas Niemi Likesiltä.

Turvallisuus on avainasemassa, kun kodeissa mietitään lasten koulumatkaliikkumista

Koettu turvallisuus voi olla pienestä kiinni. Yksi ainoa turvattomaksi koettu suojatie koulureitillä saattaa johtaa siihen, että kävelyn tai pyöräilyn sijaan koululainen saakin autokyydin vanhemmiltaan. Näin käy herkästi etenkin pienimpien oppilaiden kohdalla.

– Yhtä lailla turvattomaksi koetun liikenneympäristön parantaminen voi olla pienestä kiinni. Esimerkiksi nopeusrajoitusten alentamisella, ajoväylän kaventamisella ja henkilöautoliikenteen vähentämisellä voidaan parantaa liikenneturvallisuutta koulujen lähiympäristöissä ja saada lisää koululaisia kävelemään ja pyöräilemään koulumatkansa, toteaa Pyöräilykuntien verkoston kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi.

Yhteistyö pilottikuntien ja -koulujen sekä Fiksusti kouluun -ohjelman kanssa käynnistyi toukokuussa ja tulee jatkumaan ensi kevääseen.

Pilottityöskentelyn etenemisestä kerrotaan syksyn 2020 aikana osoitteessa www.fiksustikouluun.fi

Lisätietoja

Likes

ohjelmakoordinaattori Joonas Niemi

puh. 050 505 2769

joonas.niemi@likes.fi

Pyöräilykuntien verkosto

kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi

puh. 040 527 5632

sanna.ojajarvi@poljin.fi

________________________________________

Fiksusti kouluun -ohjelma on Likesin, Motivan ja Pyöräilykuntien verkoston koulumatkaliikkumisen edistämisen ohjelma, joka toimii yhteistyössä Liikkuvan koulu -ohjelman kanssa. Likes, Motiva ja Pyöräilykuntien verkosto ovat tehneet yhteistä koulumatkaliikkumisen kehittämistyötä vuodesta 2018. Fiksusti kouluun -ohjelman tavoitteena on vähentää autoliikennettä ja liikenteen päästöjä koulumatkoilla, lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikkumisen määrää sekä lisätä yhteistyötä kuntien sisällä ja valtakunnallisesti.

www.fiksustikouluun.fi

Millainen työn tekemisen henki suomalaisilla työpaikoilla vallitsi juuri ennen koronaepidemian puhkeamista? Millaista muutosta työkulttuuriin kaivattiin kaikkein eniten? Mitä tapahtuu nyt, kun palaamme työpaikoille: millaista ilmapiiriä alamme rakentaa?

Henkilöstöpalvelualan suuryritys Eezy Oyj:n teettämässä valtakunnallisessa “Suomalainen työkulttuuri – toiveet ja todellisuus” -tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, miten työkulttuuri koetaan tunnetasolla ja mihin sen toivotaan kehittyvän. Tutkimus on jatkoa yrityksen vuosina 2018 ja 2019 teettämille työelämätutkimuksille nuorista ja aikuisista työelämässä.

Keskeiset tulokset:

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmikuussa 2020. Tutkimustuloksia ja koronaepidemian vaikutuksia työkulttuuriin arvioi psykologian emeritusprofessori Göte Nyman julkistamistilaisuudessa 10.6. Nymanin mukaan tutkimus nostaa esiin ”paljon sellaista, mistä nyt on pidettävä erityinen huoli”. Keskeiset löydökset voidaan tiivistää seuraaviin pääkohtiin:

A. Suomalaisen työkulttuurin todellisuus

1) Vain murto-osa työikäisistä pitää työpaikan ilmapiiriä turvallisena tai lämminhenkisenä.

Vain 15 % vastaajista kuvasi työpaikkansa ilmapiiriä turvalliseksi tai lämminhenkiseksi. Vähintään 15 % kokee työpaikan ilmapiirin ahdistavana (julkinen sektori 16 %, yksityinen 15 %). Hieman useampi kuin joka kymmenes (12 %) työskentelee painostavassa ilmapiirissä.

2) Parhaiten suomalaista työilmapiiriä kuvaa kiire.

Työarki koettiin ensisijaisesti kiireisenä (39 %). Kiireisimmäksi työnsä kokivat 35–44-vuotiaat ja stressaantuneimpia (32 %) olivat 25–34-vuotiaat. Vastapainoksi tälle joka viides kuvasi työpaikkansa henkeä rennoksi (21%) tai leppoisaksi (19 %). 

3) Työssä keskitytään asioihin ja suorituksiin.

Joka viides (24 %) piti työpaikkansa ilmapiiriä tehokkaana, joka neljäs asiallisena (21 %). Kokonaisuutena työkulttuuria kuvasivat eniten asia- ja suorituskeskeisyyttä kuvaavat piirteet sekä odotus itsenäisestä suoriutumisesta. Työkulttuurin asia- ja suorituskeskeisyydestä huolimatta ”asiat järjestyksessä”-kokemus, jolla tarkoitetaan mm. oman työnkuvan selkeyttä, oli vain 13 %:lla vastaajista.

B. Millaista työkulttuuria Suomessa kaivataan?

1) Kaikkein eniten toivottiin lisää kannustavaa työkulttuuria.

Useampi kuin joka toinen (57 %) suomalainen kuvasi ideaalista työkulttuuria kannustavuudella. Ero nykyiseen on suurin tutkimuksessa esiin noussut, sillä kannustavassa työkulttuurissa koki työskentelevänsä vain 14 % vastaajista. Kannustavaa työkulttuuria on yhtä vähän (14 %) yksityisellä ja julkisella sektorilla. Reiluutta toivoi lisää 40 % työikäisistä.

2) Lisää turvallisuuden tunnetta

Jo ennen korona-aikaa kokemus turvallisuudesta (47 %) oli toiseksi tärkein ideaalisen työkulttuurin kuvaaja. ”Asiat järjestyksessä”-kokemus, joka on myönteisesti yhteydessä turvallisuuden kokemukseen, oli kolmanneksi kaivatuin työkulttuurin kuvaaja työikäisten keskuudessa (44 %).

Kaiken kaikkiaan työkulttuurin toivotaan kehittyvän nykyistä ihmiskeskeisemmäksi. Eniten toiveita työpaikan ilmapiirin suhteen oli alle 25-vuotiailla nuorilla, vähiten yli 45-vuotiailla. Miesten toiveet olivat ominaisuuksiltaan pääosin samanlaisia kuin naisten, mutta kokonaisuutena hiukan matalammalla tasolla. Myös joustavampi työn tekemisen kulttuuri nousi tutkimuksessa esiin; 37 % liitti sen ideaaliseen työarkeen, 18 % nykyiseen työarkeensa.

Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmä

“Suomalainen työkulttuuri – toiveet ja todellisuus” -tutkimuksen avulla halutaan edistää suomalaisen työelämän kehittämistä kiinnittämällä huomio työpaikan ilmapiiriin – erityisesti siihen, mihin suuntaan työikäiset toivovat sen kehittyvän. Samalla halutaan tuoda esiin, että työpaikan ilmapiiriin vaikuttaa ja siitä on vastuussa jokainen, tittelistä, työsuhteen laadusta tai pituudesta riippumatta. Työkulttuurin ja tunneilmapiirin tutkimisen tärkeys nousi esiin myös Eezy Oyj:n aiemmista työelämätutkimuksista.

Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti edustavalla otoksella 16-65-vuotiaista (n=1000) helmikuussa 2020. Online-kyselyssä vastaajat valitsivat suuresta joukosta ominaisuuksia työpaikkansa henkeä ja itselleen mieluisaa työpaikkaa parhaiten kuvaavat tekijät. Tiedonkeruun suoritti markkinointi-tutkimusyhtiö Bilendi ja kokonaisuudesta vastaa ValueScout – ForceForGrowth Oy. Tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa online- ja suorien kysymysten lisäksi on käytetty ValueScout-metodia motiivien, tunnekokemusten ja kokemuksellisten arvojen selvittämiseen.

Virtuaalinen julkistamistilaisuus 10.6. klo 10.00-11.00

Tutkimuksen julkistamistilaisuus pidettiin virtuaalisesti keskiviikkona 10.6.2020. Työkulttuurin ja tutkimustulosten merkitystä henkilöstöpalvelualalla avasi Eezy Oyj:n toimitusjohtaja Sami Asikainen. Helsingin yliopiston psykologian emeritusprofessori Göte Nyman arvioi tutkimustuloksia ja koronaepidemian vaikutuksia työkulttuuriin. Löydökset esitteli vastaava tutkija Isa Merikallio, ValueScout – ForceForGrowth Oy. Voit tutustua julkistamistilaisuuden tallenteeseen täällä.

Eezy Oyj on merkittävä suomalaisten työllistäjä

Eezy Oyj on paremman työelämän ja työn ilon puolestapuhuja. Suomen monipuolisin henkilöstö-palveluja tarjoava yritys syntyi viime syksynä VMP:n ja Smile Henkilöstöpalveluiden yhdistymisen seurauksena. Eezyssä huipentuu 30 vuoden kokemus työstä ja sen tekijöistä. Suuryritys työllistää vuosittain 30000 ihmistä Hangosta Utsjoelle. Arvojensa mukaisesti yhtiö kannustaa aina työntekoon, toivoo iloista ja kunnioittavaa suhtautumista kaikkeen työhön sekä korostaa inhimillisyyden merkitystä kaikissa kohtaamisissa. Eezy rakentaa työelämän tulevaisuutta tänään.

Lisätietoja ja haastattelut:

ForceForGrowth Oy

tutkija Isa Merikallio 

040 717 3532, isa.merikallio@valuescout.fi, www.valuescout.fi

Eezy Oyj

toimitusjohtaja Sami Asikainen 

040 700 9915, sami.asikainen@eezy.fi, www.eezy.fi

Eezy Oyj

viestintäjohtaja Hanna Lehto

044 0696983, hanna.lehto@eezy.fi, www.eezy.fi

Tutkimustulokset medialle

Eezy Uutishuone

Säätiöt rahoittavat 17 uutta PoDoCo-tohtoria 

Tohtoreita ja yrityksiä yhdistävä Post Docs in Companies -ohjelma rahoitti kevään hakukierroksellaan 17 uutta tohtorien ja yritysten yhteistyöprojektia. PoDoCo-ohjelman avulla säätiöt ovat rahoittaneet jo 151 uutta liiketoimintaa synnyttävää tutkimusta.

PoDoCo-ohjelman kevään 2020 hakukierroksella rahoitusta saa 17 tohtoreiden ja yritysten yhteistyöprojektia. PoDoCo-hakuun osallistui 28 yrityksen ja tuoreen tai pian valmistuvan tohtorin yhteistyöprojektia. PoDoCo-apurahoja on vuonna 2015 käynnistyneen ohjelman aikana myönnetty yhteensä 151.

Rahoitetut projektit edustavat useita eri tieteenaloja ja toimialasektoreita.

– Kevään hakukierroksella saimme mukaan monipuolisen joukon hakemuksia, mikä on hienoa, sillä pystymme rahoittamaan hankkeita kaikilta tieteenaloilta. Viime vuosina myös PoDoCoa rahoittavien säätiöiden joukko on laajentunut, joten voimme tukea yritysten uudistumista myös esimerkiksi yhteiskunnallisen tai kasvatustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta, sanoo PoDoCo-ohjelman päällikkö, tohtori Seppo Tikkanen.

Empatiatutkimuksesta syntyy animaatio

Alkuvuodesta mukaan liittynyt Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) rahoittaa lasten empatiaan liittyvää hanketta.

Moilossa ollaan innostuneita yhteistyöstä empatiatutkija Jan Nålsin kanssa hankkeessa Kasvava empatia – Empatian vahvistaminen lasten tarinankerronnan avulla. Nålsin kokemus tuo Moilolle uutta tietoa ja oivalluksia, jotka auttavat yritystä luomaan ainutlaatuista sisältöä lapsille. Moilon perustaja ja päätuottaja Petra Holm haluaa luoda tarinoita, jotka antavat lapsille mahdollisuuden pohtia empatiaa koskevia asioita sekä tuntea ja reagoida niihin.

– Haluamme auttaa lapsia kasvamaan, sanoo Holm yrityksen tunnuslausetta mukaillen.

– Olemme Moiloissa erittäin ylpeitä siitä, että pystymme edistämään empatiaa tällaisina aikoina.

Projektin tavoitteena on oppia kuinka lapset kokevat empatiaa ja kuinka tarinat synnyttävät lapsille tunneyhtymiä. Hankkeessa on kaksi päävaihetta - tutkimusvaihe ja luova vaihe, jossa tutkimustietoa käytetään Moilon kehittämään animaatiokonseptiin. Lisäksi syntyy lukuja tekeillä olevaan tietokirjaan empatiasta.

– Projekti on ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää tärkeimmät tutkimuskohteeni luovaan käytäntöön. Yhteistyö tuo myös lisää syvyyttä työlleni elokuvan ja tarinankerronnan parissa. Työskentelen projektissa yhdessä suomalaisten ja eurooppalaisten lasten tarinankerronnan ammattilaisten kanssa. Lisäksi pääsen myös tekemään töitä yhdessä lasten kanssa, mikä on kiehtovaa - ja tietenkin hauskaa, Jan Nåls kuvaa.

Kaivosvesi hyötykäyttöön

Outotecin ja tutkija Shila Jafarin Kaivosvesi bisneskeissinä-tutkimusprojektiyhteistyön tarkoituksena on kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla mineraalien ja metallien käsittelyssä käytettävää vettä pystytään hyödyntämään entistä paremmin. Tutkimus on osa laajaa WERTE (Water, Energy, Resource and Tailings Efficiency) -tutkimushanketta, joka liittyy läheisesti Outotecin luonnonvarojen kestävään käyttöön tähtäävään strategiaan.

Tutkimuksessa keskitytään vähentämään vedenkulutusta ja jätevesien muodostumista käyttämällä prosessissa tarvittavaa vettä uudelleen useissa eri prosessivaiheissa.

– Vesikiertojen lyhentäminen voi aiheuttaa muutoksia veden laatuun. Kaivosvesi bisneskeissinä -tutkimuksen yhtenä tavoitteena on korvata vedenkäsittelyn vanhanaikaiset materiaalit uusilla tehokkailla 3D-tulostusmateriaaleilla, Piia Suvio, Outotecin Water Treatment Solutions -johtaja kertoo.

Tutkija Shila Jafarilla on vahva tausta ympäristökemiasta tutkimuslaitoksista ja yliopistoista, mutta PoDoCo-yhteistyö tarjoaa hänelle uudenlaisen mahdollisuuden työskennellä mineraali- ja metalliprosessiteknologiayrityksessä.

Seuraava apurahahakukierros syksyllä 2020

PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 15.9–31.10.2020. PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Paulon säätiö ja Helsingin Sanomain säätiö sijoittaen yhteensä ohjelmaan vuosittain lähes miljoona euroa. Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain.

PoDoCo-ohjelmaa organisoi DIMECC Oy, joka on Suomen teollisuuden johtava innovaatioalusta. DIMECC on voittoa tavoittelematon yritys, jonka omistaa 67 valmistavan ja digitaalisen teollisuuden yritystä, yliopistoa ja tutkimuslaitosta.

PoDoCo-ohjelman kevään 2020 apurahat myönnettiin seuraaville henkilöille:

Lisätietoja:

PoDoCo-ohjelman päällikkö, Seppo Tikkanen, DIMECC Oy, seppo.tikkanen@dimecc.com, puh. +358 40 840 2780

PoDoCon johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo@aalto.fi

Saat tämän tiedotteen, sillä valmistuneissa saattaa olla henkilöitä omalta levikkialueeltanne. 

Alla luetellut ovat antaneet luvan valmistumistiedon julkaisemiseen.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 

Biotalousosaamisen yksikkö

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Värri Lauri Johannes, Hämeenlinna 

Älykkäät palvelut digitaalisessa toimintaympäristössä -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Virta Esa Matti, Jokioinen 

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Sillanpää Suvi Tuulia, Akaa 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK) 

Huokuna Ossi-Petteri,  Jokioinen  

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, Artenomi (ylempi AMK)

Immonen Eeva Anneli, Kittilä 
Kannisto Pirjo Tyyni Helinä, Hämeenlinna 

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)   

Vainiomäki Juho Antti Henrik, Riihimäki

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)  

Tarpila Jenni Helena, Helsinki 

Teknologiaosaamisen yksikkö

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät, Insinööri (ylempi AMK)  

Niiranen Katriina Hannele, Kuopio 

Rakentamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Korhola Juha-Matti Kristian, Hämeenlinna 
Wang Mei, Helsinki
Fagerlund Hannu Antti Kalevi, Hämeenlinna 
Lundén Pyry Aleksi, Kerava 

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)  

Raivio Johanna Tuula Maria, Janakkala 

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Paananen Johanna Tuulia, Orivesi 
Ruuhonen Elisa Tuulia, Espoo 
Forssell Taavi Juhani, Nurmijärvi 
Törni Juhani Matias, Hämeenlinna 

Ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalousosaamisen yksikkö

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Airaksinen Aleksi Oskari, Tampere 
Ek Susanna Elisabet Kristiina, Helsinki 
Petäsnoro Veera Vilhelmiina, Tampere 

 Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Aalto Julia Meri Anneli, Jokioinen 
Jokioinen Veera Minja Marketta, Lieto 
Kirjavainen Heikki Kustaa, Hämeenlinna 
Kannisto Tomi Tapio, Ypäjä 
Mäkitalo Roope Tino Kristian, Kokemäki 
Takkinen Anniina Liina Emilia, Salo 
Tuominen Topi Jaakko Antero, Nakkila 
Virtanen Eero Samuli, Salo 

Maatilatalouden koulutus Agrologi (AMK)    

Saarinen Vilma Maria, Naantali 
Stoor Katri Ellen Anneli, Hämeenlinna 

Hevostalouden koulutus Agrologi (AMK)    

Lilja Tiina Elina, Espoo 
Malmi Mia Johanna, Tampere 

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)

Honkanen Outi Ilona, Jämsä 
Järvinen Hanna Elina, Sauvo 
Kontu Michaela Minna Lemmikki, Uusikaupunki 
Toropainen Pauliina Ida Ester, Vantaa 

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Finér Paula Tuulikki, Hämeenlinna 
Hämäläinen Anni Pauliina, Nousiainen 
Janhunen Johanna Pauliina, Hämeenlinna 
Koivunen Minja Tuulia, Nurmijärvi 
Kopeli Titta Mari Annika, Lapinlahti 
Luhtaniemi Sara Elina, Tampere 
Nukki Heli Johanna, Pori 
Rantatupa-Vähälä Lea Orvokki, Tampere 
Sarlin Frans Juho Theodor, Vantaa 
Ullakonoja Tiia Helena, Valkeakoski 

Maisemasuunnittelun koulutusohjelma, Hortonomi (AMK)    

Varpio Tuija Tuulikki, Orimattila 

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Heinonen Jenni Stina Sabina, Forssa 
Salo Sanna Elina, Hämeenlinna 
Tiisjärvi Hanna Pauliina, Tampere 

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Aalto Jenni Piia Maaria, Hämeenlinna 
Dixon Sanni Katriina, Forssa 
Elo Katja Marika, Espoo 
Luntta Taru Hannele, Lahti 
Paloheimo Liisa Mila Katriina, Hollola 
Punkka Hely Emilia, Tampere 
Tikka Jenni Heidi Johanna, Hämeenlinna 

Terveydenhoitajakoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)

Maukonen Niko Elias, Tampere 

Teknologiaosaamisen yksikkö

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Mäki Retu Eemeli, Riihimäki 
Tallus Roni Ville Waldemar, Kerava 
Meri Jani Kristian, Hyvinkää 
Kuusijärvi Marko Tapani, Kirkkonummi 

Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)

Luojukoski Jiri Tapani, Somero 

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Helander Roosa Miia, Hattula 
Ilvesmäki Meri Aurora, Tampere 
Skyttä Fanni Julia, Oulu 

Construction Engineering -koulutus, Insinööri (AMK)

Halilaj Blend, Vantaa 

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Eskola Toni Olavi, Hattula 
Palo-Oja Pasi Kalervo, Hyvinkää 
Raheemah Ahmed Khalid, Riihimäki 
Stenström Jenna-Riina Elina, Lahti 

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Insinööri (AMK)   

Bissengaliyeva Akbota, Tampere 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)

Salminen Arttu Johannes, Hämeenlinna 
Tuomikoski Kalle Juhani, Hämeenlinna 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)

Mutta Henri Juhani, Hämeenlinna 
Nieminen Laura Orvokki, Karkkila 
Pullinen Timo Ilmari, Raasepori 
Kajolinna Jari Kalevi, Nurmijärvi 
Kalliokoski Marko Juhani, Valkeakoski 
Sallinen Valtteri Toivo Viljam, Hämeenlinna 

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Korhonen Ville Juhani, Hämeenlinna 
Lustre Olli Juhani, Hämeenlinna 

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Luoma Ville Juhani, Riihimäki 

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

International Business -koulutus, Tradenomi (AMK)

Jylli Mervi Hannele, Pirkkala 
Järvinen Elias Artturi Hermanni, Tampere 
Taavitsainen Jennina Jasmin, Hämeenlinna 

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Helminen Arttu Einari, Tampere 
Hertz Teemu Hjalmar, Hämeenlinna 
Hovila Heta Henna-Mari, Hämeenlinna 
Kiiski Kristiina Eliisa, Hämeenlinna 
Kukkamäki Marianne, Valkeakoski 
Laakso Pihla Mariska Helena, Koski Tl 
Laaksonen Ella Sofia, Hämeenlinna 
Näränen Sofia, Hämeenlinna 
Ojala Tuulia Sara Jemina, Hämeenlinna 
Lehtinen Kalle Samuli, Tampere 
Montonen Laura Susanna, Pornainen 
Nevalainen Aapo Iivari, Hämeenlinna 
Rapinoja Viljami Veli Heikki, Tampere 

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

Granlund Thomas Tor-Leif, Hämeenlinna 
Haapaniemi Riikka Eveliina, Hämeenlinna 
Hintsala Inka-Laila Itohin Evelyn, Helsinki 
Katajamäki Vilma Repekka, Vantaa 
Kemppinen Roosa Liila Arelia, Espoo 
Koivisto Miikka Aleksi, Helsinki 
Nurmi Nelli Noora Adalmiina, Pori 
Pekkala Marika Emilia, Tampere 
Pirnes Tanja Johanna, Vantaa 
Laakso Katja Caroliina, Hämeenlinna 
Laatio Salla Maarit, Järvenpää 
Kujanpää Senni Inkeri Emilie, Hämeenlinna 
Salminen Sara Maija Elina, Tampere 
Seppälä Aino Inari, Tampere 
Sippola Heli Marianne, Hämeenlinna 
Starck Jonna Marika, Tampere 
Sutinen Anni Roosa Elina, Helsinki 
Wikstedt Anton Viljo Fredrik, Espoo 
Terho Tarlea Amanda, Hämeenlinna 

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Karvonen Ata Rolf Dominik, Hämeenlinna 

Centrian poikkeuskevät sujui opiskelijoiden mukaan hyvin – lukuvuoden päätösjuhla verkossa

Poikkeuksellinen koronakevät aiheutti Centria-ammattikorkeakoulussa muutoksia sekä henkilöstön työtavoissa että opiskelijoiden arkipäivässä. Opetuksen siirtäminen kokonaisuudessaan verkkoon on kuitenkin sujunut suhteellisen mukavasti, selviää Centrian opiskelijakunta COPSAn yhteistyössä Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin kanssa tekemästä kyselystä.

Centriassa siirryttiin etäopetukseen käytännössä yhden viikonlopun aikana, ja opiskelijat, opettajat sekä koko työyhteisö tekivät suuren muutoksen työskentely- ja opiskelutavoissaan nopealla aikataululla. Mistään varsinaisesta digiloikasta ei Centrian kohdalla kuitenkaan voida puhua, sillä verkkovälitteiset opetusmenetelmät ovat lähiopetuksen rinnalla olleet arkipäivää jo useiden vuosien ajan. Etäopetukseen siirtymistä helpottivat myös opetusteknologian hyvä taso sekä Centrian kaikelle toiminnalle ominaiset ketteryys ja joustavuus.

COPSA toteutti kyselytutkimuksen Centrian opiskelijoille 20.4.-2.5. välisenä aikana, jolloin etäkäytänteistä oli kertynyt kokemuksia jo kuukauden verran. Samanaikaisesti myös muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat tekivät kyselyt omille opiskelijoilleen. Kyselyn tulosten perusteella nopea siirtyminen etäopiskeluun on aiheuttanut jonkin verran haasteita opiskelijoille, mutta niistä on selvitty yhteistyössä opettajien kanssa.

Monet asiat on koettu Centriassa valtakunnallista keskiarvoa parempina. Centrian opiskelijoista 68 % koki siirtymisen etäopiskeluun sujuneen hyvin tai erinomaisesti – valtakunnallisesti vastaava osuus oli 63 %. Centrian opiskelijoista 60% koki, että opetuksen laadussa ei ole tapahtunut muutosta, vaikka valtakunnallisesti jopa 49 % vastaajista koki, että opetuksen laatu on muuttunut huonommaksi. Centrian opiskelijat olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä opetusteknologiaan ja poikkeustilanteen viestintään.

Vaikka poikkeuskevät on sujunut hyvin ja opinnot ovat edenneet, moni kaipaa jo normaalia arkea, paluuta kampukselle ja sosiaalisten kontaktien pariin.

− Minulla on tunne, että opiskelijat ovat suhtautuneet poikkeukselliseen tilanteeseen hyvin. Toisaalta opiskelijat ovat kertoneet odottavansa kovasti sitä, että päästään syksyllä takaisin kouluun. Tätä minäkin odotan, kertoo liiketalouden lehtori Ann-Christine Johnsson, joka on pitänyt opiskelijoihinsa tiiviisti yhteyttä verkon kautta.  − Eniten kaipaan ihania työkavereita ja opiskelijoita. Ajatus siitä, että joku päivä on taas turvallista palata kampukselle ja normaaliin arkeen, antaa voimia jaksamiseen.

− Opiskelijakunnan kyselyn tulokset osoittivat, että haasteista huolimatta vaikeassa tilanteessa olemme pärjänneet hyvin! iloitsee Centrian opetusjohtaja Jennie Elfving.

Johnssonin tavoin Elfving toivoo, että syyslukukausi voitaisiin aloittaa normaaliolosuhteissa, ja että lähiopetus kampuksilla voisi jatkua.  

- Centriassa on valmistauduttu myös muihin skenaarioihin, joista äärimmäisenä ratkaisuna koronan uuden aallon ilmaantuessa jatketaan kokonaan etäopetuksena. Vaihtoehtona on myös hybridimalli, jossa lähiopetus aloitetaan porrastetusti, ja lähityöskentelyä vaativat opetustilanteet voidaan järjestää kampuksella, kertoo Jennie Elfving.

Centriassa on perinteisesti vietetty lukuvuoden päätösjuhlaa touko-kesäkuun vaihteessa. Tänä vuonna ei kokoonnuta juhlasaliin, vaan päätösjuhla vietetään verkon välityksellä 12.6.2020 klo 14 alkaen. Juhlaa voi seurata Centrian verkkosivuilla sekä Centrian Youtube-kanavalla.

Lisätietoja:

johtaja (opetus) Jennie Elfving, jennie.elfving@centria.fi, p. 0400903929

toiminnanjohtaja Roosa-Liina Risikko, roosa-liina.risikko@centria.fi, p. 0503120540

Uudessa Opitaan yhdessä -toimintamallissa sairaanhoidon, ensihoidon ja terveydenhoidon opiskelijat sekä esikoululaiset tutustuvat yhteiseen teemaan. Opiskelijoille yhteistyö antaa arvokasta kokemusta lasten kanssa työskentelystä, esikoululaisille oppia valitusta teemasta. Yhteistyömalli palkittiin kesäkuussa International LUMA StarT Education Award 2020 -palkinnolla.

Ensimmäisen Opitaan yhdessä -yhteistyöprojektin toteuttivat syksyllä 2019 LABin ensihoidon ja sairaanhoidon opiskelijat sekä Taipalsaaren Kirkonkylän koulun esiopetusryhmän. Teemaksi valikoitui Ihmeellinen ihminen.

Opiskelijat ja esikoululaiset käsittelivät teemaa lukuvuoden aikana yhdessä monesta eri näkökulmasta. Yhteistyöhön kuului mm. työpajoja sekä teemapäivä LABin Lappeenrannan kampuksella.

”Yhteistyön aluksi lapset saivat esittää mieltään askarruttavia kysymyksiä, joihin vastasimme projektin aikana. Lapset kysyivät esimerkiksi, että kuinka kauan ruoka matkustaa suolistossa, onko vaarallista, kun juoksee ja sydän lyö kovaa, lakkaavatko hiukset kasvamasta jos niitä ei kastele ja miksi rokotus sattuu”, yhteistyömallin kehittänyt hoitotyön lehtori Mia Blomqvist kertoo.

Projektin aikana opiskelijat syvensivät omaa osaamistaan esimerkiksi erilaisissa anatomian aihealueissa ja miettivät, kuinka asiaa lähestytään ja kuvaillaan, kun asiakkaana on lapsi.

”Lasten kanssa työskenteleminen vaatii omanlaisiaan vuorovaikutustaitoja ja ymmärrystä lasten tavasta tarkastella maailmaa. Toimintamalli antaa hoitoalan opiskelijoille äärimmäisen arvokasta käytännön harjoitusta lasten kanssa toimimisesta. Lapsille malli tarjoaa tutkivan oppimisen muotoon puettua tietoa terveydestä ja parhaimmillaan herättää kiinnostuksen omaan terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tämä on siis myös yksi tapa tehdä terveydenedistämistyötä”, Blomqvist sanoo.

Malli kannustaa havainnoimaan ja tutkimaan

Esioppilaille projekti oli mieluinen ja opettavainen. Toimintamalli kannusti lapsia havainnoimaan, kysymään ja tutkimaan, kertoo esiopetuksen opettaja Kirsi Rehunen Kirkonkylän koulusta.

”Saimme vastaukset lasten kysymyksiin ja vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa toteutui jaettu asiantuntijuus. Erinomaista oli, että jokainen opiskelija oli suunnitellut työpajoja persoonallisesti, tietoa ja vahvuuksiaan hyödyntäen. Innostus ja iloisuus välittyi esioppilaille.”

Ensimmäinen Opitaan yhdessä -projekti palkittiin kesäkuun alussa International LUMA StarT Education Award 2020 -palkinnolla. Palkinto jaettiin kolmelle oppimisyhteisölle parhaasta käytänteestä monialaisen, tutkimuksellisen ja ilmiöpohjaisen opetuksen toteuttamiseen. Kilpailuun osallistui 300 oppimisyhteisöä 27 maasta.

Opitaan yhdessä -toimintamallista on tarkoitus tehdä pysyvä osa LABin ensihoidon, terveydenhoidon ja sairaanhoidon koulutusta. Talvella 2020 yhteistyötä tehtiin myös Lappeenrannan Kourulan esikouluryhmän kanssa. Yhteistyöprojekti Lappeenrannan Hovinpellon päiväkodin esiopetusryhmän kanssa siirtyi koronaepidemian takia.

Lisätietoja:

Lehtori Mia Blomqvist, LAB-ammattikorkeakoulu | mia.blomqvist@lab.fi, 0400 511 898

Esiopetuksen opettaja Kirsi Rehunen, Taipalsaaren kunta | kirsi.rehunen@taipalsaari.fi , 050 403 7533

Savonlinnan kaupunki ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk suunnittelevat uutta teollisen puurakentamisen ja teknisen testauksen laboratoriota investointihankkeena Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan. Tavoitteena on luoda Suomeen ainutlaatuinen puurakentamisen tutkimus- ja kehitysympäristö.

Kaupunki ja Xamk allekirjoittavat 11.6. aiesopimuksen teknologiapuiston laajennushankkeesta. Hanke tukee vahvasti suomalaista mekaanisen puurakentamisen teollisuutta. Toteutuessaan laboratorio vahvistaa alan innovaatiotoimintaa sekä tukee yritysten tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Hanke vahvistaa myös teollisen puurakentamisen insinöörikoulutuksen osaamista sekä toteuttaa maan hallituksen asettamia ilmastonmuutoksen torjunnan, hiilineutraalisuuden ja puurakentamisen lisäämisen tavoitteita.

Massiivipuu- ja hybridirakentamisen testauslaboratorio erikoistuu suuren mittakaavan puuelementtitestaukseen ja tuotekehitykseen. Laboratorioon on tulossa täyden mittakaavan säätestauslaitteisto mm. puukuitueristeiden testaamiseen sekä fysikaalinen laboratorio puutuotteiden soveltavaan tutkimukseen. Osaksi kokonaisuutta on suunnitteilla myös puitteet prosessiautomaatiolaboratoriolle.

Rakennuksen suunnittelussa huomioidaan mahdollisuus maanjäristystestauslaitteiston toteuttamiselle tulevaisuudessa. Testauskokonaisuus mahdollistaisi kokonaan uusien alan innovaatioiden tuotekehitysaikaisen ja jatkossa myös sertifiointitestauksen. Testausympäristö tukee alan kasvua, paitsi puurakenteiden, myös puu- ja betonirakenteita yhdistävien hybridirakenteiden testauksessa ja uusien innovaatioiden kehittämisessä.

- Hanke vahvistaa Savonlinnan teknologiapuistoa yhteistyössä Xamkin ja maakuntaliiton sekä puurakentamisen alan yritysten kanssa. Näin Xamkiin ja teknologiapuistoon tulee kansallisesti puurakentamisen tutkimus- ja kehitysympäristö, joka Suomesta vielä puuttuu. Tämän avulla luodaan edellytykset viedä Suomessa puurakentamista eteenpäin muun muassa standardien kehittämisen avulla, toteaa kaupunginjohtaja Janne Laine.

Hankkeen arvioidaan tuovan välittömästi n. 25-30 uutta työpaikkaa Savonlinnan talousalueelle sekä välillisesti kymmeniä muita työpaikkoja alan teollisuuteen vahvistaen siten koko Kaakkois-Suomen alueen elinkeinoelämää. Lisäksi hanke tukee erityisesti puurakentamisen insinöörikoulutusta Savonlinnassa ja luo pohjaa yliopistoyhteistyölle tarjoamalla modernin testaus- ja tutkimusympäristön.

- Xamk on vahvasti sitoutunut toimimaan myös Etelä-Savon maakunnan kehitysnäkymien kääntämiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi. Keinoina ammattikorkeakoululla on osaamisen vahvistaminen koulutuksen avulla ja yritysten kasvun tukeminen soveltavalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Tämä hanke tukee molempia päämääriä. Samalla se synnyttää merkittävän määrän uusia työpaikkoja, kertoo Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

Investoinnin suuruus on kokonaisuudessaan 16,2 miljoonaa euroa. Se koostuu kolmesta osa-alueesta: rakennusinvestointi 9,5 miljoonaa euroa, laboratoriolaitteistot 2,7 miljoonaa euroa ja kehittämishanke laboratoriohakkeen edistämiseksi 4 miljoonaa euroa.

Kaupungin ja Xamkin yhteisenä tavoitteena on jatkaa välittömästi valmisteluita, joilla mahdollistetaan hankekokonaisuuden toteutuminen. Toteutuakseen hanke tarvitsee maakuntaliiton ja valtion rahoituksen.

Lisätiedot:

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, puh. 044 417 4001
Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko, puh. 040 670 5509

Havainnekuvia rakennuksesta (Savonlinnan kaupunki/Arkkitehtitoimisto Valjus Oy):

Careeria Oy:n hallitus kokoontui vielä ennen kesälomakautta 9.6.2020 Teamsissä. Kokouksen asialistalla oli hallituksen järjestäytyminen, toimitusjohtajan tilannekatsaus, yhteisen osakeyhtiön perustaminen Ammattiopisto Liven, Hyrian ja Omnian kanssa, syksyn 2020 omistajatapaaminen ja strategiaseminaari sekä Careerian kiinteistöt.

Careerian hallituksen järjestäytyminen

Careerian hallitus valitsi kokouksessaan 9.6.2020 hallituksen puheenjohtajaksi jo aiemmin valitun Johan Söderbergin lisäksi varapuheenjohtajan. Tehtävään valittiin Loviisaa edustava Erika Kähärä. Hallituksen sihteerinä toimii Kimmo Orava Careeriasta.

Careerian hallitus:

Söderberg Johan, Porvoon kaupunki
Blomqvist-Valtonen Elin, Porvoon kaupunki
Wetterstrand Anne, Porvoon kaupunki
Suhonen Mirja, Porvoon kaupunki
Välimäki Markku, Porvoon kaupunki
Kähärä Erika, Loviisan kaupunki
Uutinen Lotte-Marie, Loviisan kaupunki
Lautamäki Markku, Lapinjärven kunta
Skogster Antti, Sipoon kunta
Tuomisto Kaija-Leena, Askolan kunta

Asiantuntijajäsenet:
Grönqvist Charlotta, Porvoon kaupunki
Pajunen Paula, VBO

Yhteinen osakeyhtiö Ammattiopisto Liven, Hyrian ja Omnian kanssa

Careeria, Ammattiopisto Live, Hyria ja Omnia ovat perustamassa yhteisen osakeyhtiön vastatakseen hallituksen työllisyystavoitteisiin markkinaehtoisena toimijana. Perustettavan osakeyhtiön tavoitteena on toteuttaa työllisyys-, valmennus- ja ohjauspalveluja. Osakeyhtiön taustalla on jo aikaisemmin perustettu konsortio, jonka puitteissa on toteutettu koulutustoimintaa pääkaupunkiseudulla. Tässä konsortiossa jäsenenä on ollut Careerian tytäryhtiö CareeriaPlus Oy.

Syksyn 2020 omistajatapaaminen ja strategiaseminaari

Hallitus sopi kokouksessaan syksyn 2020 omistajatapaamisen ja strategiaseminaarin ajankohdaksi 24.9.2020. Careerian ensimmäinen strategia laadittiin vuoden 2019 alussa, ja sitä päivitettiin loppuvuodesta 2019. Syksyn 2020 strategiaseminaarissa on tarkoitus määritellä yhtiön strategiset painopisteet vuodelle 2021.

Careerian kiinteistöt

Careerian omistama kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amisto on kevään ajan ollut myytävänä, ja siitä on saatu ostotarjous. Careerian hallitus päätti kokouksessaan 9.6.2020 antaa valtuutuksen kiinteistön myynnille.

Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Johan Söderberg, Careeria, puh. 040 581 7552, johan.soderbergs@yahoo.fi Toimitusjohtaja Pasi Kankare, Careeria, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelijoille jaetaan tänä keväänä stipendejä yhteensä noin 35 000 euron edestä. Stipendien saajina on yli 250 opiskelijaa ja stipendisummat ovat 50–1250 euroa. Stipendirahat maksetaan pääsääntöisesti kesäkuun aikana opiskelijoiden tileille. Lämpimät onnittelut kaikille stipendinsaajille!

Stipendirahat oman uran rakentamiseen

Yksi stipendinsaajista on media-alan perustutkinnon suorittanut ja audiovisuaalisen viestinnän osaamisalalta valmistunut Aatu Itkonen. Hänelle myönnettiin C.V. Åkerlundin mediasäätiön stipendi. Itkonen on monitaituri ja hän jatkaakin valmistumisen jälkeen uransa rakentamista yrittäjänä. Jo vuosia mm. taikurina, juontajana ja puhujana toiminut Itkonen on luonnollisesti iloinen saamastaan stipendistä ja kertoo stipendin tulevan tarpeeseen varsinkin nyt esiintymiskeikat vieneen poikkeuskevään jälkeen.

– Stipendi menee varmasti oman uran rakentamiseen. Loppuvuodelle on mm. suunnitteilla Mystinen Taikailta -kiertue muutamaan kaupunkiin, jonka suunnitteluun ja markkinointiin osa rahasta varmasti menee, Itkonen paljastaa suunnitelmiaan.

Yritysten ja yhteisöjen tuki on tärkeää

Stipendejä myönnetään Tredun opiskelijoille eniten Tampereen seudun ammattiopiston opintojen edistämisrahastosta. Lisäksi stipendejä myöntää mm. Tampereen seudun ammattiopiston liiketoiminnan koulutuksen stipendirahasto sekä Tampereen seudun ammattiopiston metsäalan koulutuksen stipendirahasto.

Tredussa iloitaan siitä, että useat yritykset ja muut tahot haluavat tukea opiskelijoita erisuuruisin stipendilahjoituksin. Opiskelijoille stipendin tuoma tuki ja kannustus on tärkeä ja merkittävä asia. Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Taitaja-kilpailun finaalia ei pystytty järjestämään. Tästäkin huolimatta Antti ja Airi Soljan säätiö muisti Tredun Taitaja 2020 -finaalipaikan saavuttaneita opiskelijoita stipendein. Kevään aikana kädentaitojen arvo kirkastui mm. kankaisten kasvomaskien valmistuksen myötä. Auno ja Mauri Riutun säätiö lahjoitti vuonna 2020 Tredun opiskelijoille stipendejä yhteensä 2 500 euroa. Säätiön sääntöjen mukaan stipendit jaetaan kädentaitoja edellyttäviin ammatteihin opiskeleville opiskelijoille.

Tukea opiskelijoille ovat stipendein osoittaneet myös Björkqvistin rahasto, C.V Åkerlundin mediasäätiö, Dynaset Oy, Finn Mattssonin säätiö, KH-Koneet Oy, KOJA Oy, Lion’s Club Pirkkala, Nokian kaupunki, Patria Aviation Oy, Pirkanmaan Hiusyrittäjät ry, Pirkanmaan Leipomot ry, Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry, Tammer Brands Oy, Tampereen Kauppayhdistyksen Säätiö, Tampereen Merkkiautoliikkeet ry, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Tikkurila Oyj sekä Vähittäiskaupan ammattikasvatussäätiö. Tredu kiittää lämpimästi kaikkia stipendilahjoittajia!

Korkeakoulut ovat yhä kiinnostuneempia kehittämään opiskelijoiden työelämätaitoja tutkintokoulutuksessa. Välineeksi on löydetty tieteiden rajoja ylittävät projektikurssit ja ilmiöpohjaiset kurssit, joilla tutkitaan oikean maailman ilmiöitä.

”Projektinhallintataitoja, esiintymistaitoja, esityksen tekemisen taitoja, ihan teknisestikin. Suunnittelutaitoja, kehittämistaitoja, luovaa ideointia."

Näin kuvaa opiskelija kaupunkisuunnittelun projektikurssin antia tiedeartikkelissa, joka on julkaistu Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa. Monitieteinen tutkijajoukko tutki työelämätaitojen oppimista tieteidenväliseen työskentelyyn perustuvilla ”Suunniteltu ja koettu kaupunki” -kursseilla. Niillä rakennettiin ja kokeiltiin uusia kaupunkikehittämisen tapoja yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.

Asiantuntija luottaa osaamiseensa

Opiskelijan kuvaamia taitoja kutsutaan geneeriksi taidoiksi tai työelämätaidoiksi. Ne ovat tieteenalasta riippumattomia taitoja, joita asiantuntija tarvitsee siinä missä sisältöosaamista. 

Rohkeus puhua oman tieteenalansa asiantuntijana on olennainen työelämässä vaadittava taito. Lisäksi on uskottava omaan asiantuntijuuteen. Kumpikin nousi esiin opiskelijoiden kurssikyselyissä, joita tutkijat hyödynsivät.

”Luottamus omiin taitoihin on tärkeä lähtökohta onnistuneelle vuorovaikutukselle työelämässä”, sanoo tutkijaryhmän jäsen Terhi Ainiala.

Hän on dosentti ja suomen kielen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Opiskelijat pitivät tärkeänä työelämätaitona kykyä sietää epävarmuutta. Kaikkia valintoja ei voi tai ehdi perinpohjaisesti tutkia ja perustella.

”Yllättävää kyllä, he eivät välttämättä hahmota ajattelutaitoja työelämätaidoiksi, vaikka ne perinnäisesti liitetään akateemisiin opintoihin”, Ainiala sanoo.

Yhteisöllisyys ruokkii oppimista

”Onnistuneimmillaan laaja-alainen projektikurssi voi tarjota siltoja erilaisten taitojen merkitysten ja niiden toisiinsa kytkeytymisen ymmärtämiseen ja näin kehittää akateemisen asiantuntijuuden kehittymistä”, tutkijat kirjoittavat.

Työelämätaitojen oppimista tukevat heidän mukaansa yhteistyötä ja vuorovaikutusta hyödyntävät käytänteet. Konstruktiivisen oppimisympäristön piirteet – uuden oppiminen aiemman tiedon pohjalle rakentaen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tähdentäminen – ovat samoin hyödyksi.

Huomio on tärkeä, kun etenkin koronapandemian aikana yhteisölliset käytänteet ovat helposti kärsineet korkeakoulujen siirryttyä etäopetukseen. 

”Niihin on syytä kiinnittää huomiota, kun etäjärjestelyt jatkuvat”, Terhi Ainiala sanoo.

Terhi Ainiala, Pia Olsson, Hanna Mattila & Marjo Vesalainen: ”Työelämätaidot korkeakouluopetuksessa. Opiskelijoiden kokemuksia asiantuntijuuden ja taitojen kehittymisestä monialaisella kaupunkitutkimuksen projektikurssilla.” Aikuiskasvatus 2/2020.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
• on ilmaiseksi luettavissa osoitteessa https://journal.fi/aikuiskasvatus vuodesta 1995
• on Vuoden Aikuiskouluttaja 2019
• tavoittaa laajan yleisön tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa. 

Lisätiedot 

• Terhi Kouvo, toimituspäällikkö, Aikuiskasvatus, 0400 396 437, terhi.kouvo@kvs.fi 

Lisää tutkittua tietoa korkeakouluista Aikuiskasvatuksessa:

• Ville Mankki: Piilevä näkyväksi – Tutkimuksen avulla kohti laadukkaampia opiskelijavalintoja
• Henri Koskinen: Yrittäjäyhteisön taika – Yrittäjyyden muotoutuminen korkeakoulujen yrittäjyystoiminnassa
• Katriina Tapanila: Akateemisen työn merkityksellisyys ja yliopiston muuttuvat vaatimukset
• Irja Leppisaari: Digimentorointi osana työelämäläheistä jatkuvan oppimisen ekosysteemiä
• Hannu L. T. Heikkinen & Harri Kukkonen: Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna – Osaaminen, sivistys ja tiedon intressit
• Katri Komulainen, Inka Hirvonen, Katariina Kaskes, Kati Kasanen & Päivi Siivonen: Asiantuntijoita, monitaitoisia ja akateemisia yrittäjiä – Yliopisto-opiskelijoiden asemoituminen akateemisuuteen, työllistettävyyteen ja yrittäjyyteen
• Nina Haltia, Ulpukka Isopahkala-Bouret & Annukka Jauhiainen: Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuudet 

Turun lukiot ja ammatti-instituutti julkaisivat yhteishaun opiskelijavalintojen tulokset 11.6.2020. Turun toisen asteen oppilaitokset olivat ensimmäisenä toiveena yhteensä 2 697 nuorella. Tuloksista on lähetetty tieto hakijalle joko sähköpostitse tai kirjeitse.

Turun kaupungin toisen asteen oppilaitokset kiinnostivat nuoria. Turun oppilaitokset olivat ensimmäisenä toiveena yhteensä 2 697 nuorella aloituspaikkamäärän ollessa 2 421. Turun oppilaitosten suosio kasvoi, viime vuonna Turun oppilaitokset olivat ensimmäisenä toiveena 2 631 nuorella. Turun kaupungin lukioihin haki yhteishaussa ensimmäisenä hakutoiveena 1 390 nuorta. Aloituspaikkoja kaupungin lukioihin on 1 121. Turun ammatti-instituutti oli ensimmäisenä hakutoiveena 1 300 nuorella. Turun ammatti-instituutissa aloituspaikkoja on 1 307.

Valtakunnallisesti kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 71 700 hakijaa, joista 64 970 sai opiskelupaikan. Hakijoista 32 820 sai paikan ammatillisesta koulutuksesta ja 32 150 lukiosta. Peruskoulun päättäviä hakijoita oli 58 630, joista 96 % sai opiskelupaikan.

Yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille on tarjolla monia mahdollisuuksia. Lukiostartin ja valmentavien opintojen saa valmistautua toisen asteen opintoihin. Jatkuvan haun kautta voi hakea lisäksi ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvassa haussa olevia vapaita paikkoja voi tiedustella suoraan oppilaitoksista. Oppilaitokset ilmoittavat lisäksi yhteishaun jälkeiset vapaat opiskelupaikat osoitteessa www.opintopolku.fi

Lukiostartilla mahdollisuus korottaa arvosanoja ja suorittaa lukiokursseja

Lukiostartti on tarkoitettu ilman toisen asteen koulutuspaikkaa vailla oleville. Lukiostartissa kerrataan peruskoulun ydinaineita ja samalla opiskellaan lukiokursseja. Lukiostartissa on mahdollisuus korottaa peruskoulun arvosanoja, ja suoritetut lukiokurssit kelpaavat suorituksiksi muissa lukioissa. Lukiostartti kestää puolesta vuodesta vuoteen. Keväällä voi osallistua toisen asteen yhteishakuun tai jatkaa opiskelua iltalukiossa. Lukiostarttiin ilmoittaudutaan elokuussa.

Ammatilliseen tutkintoon valmentavalla koulutuksella ja jatkuvalla haulla

Turun ammatti-instituutti tarjoaa ammatilliseen koulututukseen valmentavaa VALMA-koulutusta. VALMA sopii nuorelle, joka haluaa pohtia tulevaa ammattiaan tutustumalla paremmin eri aloihin ja vahvistaa opiskelu- ja perustaitoja. Koulutus antaa hyvät valmiudet ammatilliseen tutkintoon siirtymiseen. VALMA-koulutus kestää noin yhden lukuvuoden.

Jatkuva haku antaa joustavan mahdollisuuden hakea koulutuksiin ympäri vuoden. Jatkuvan haun kautta voi hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää ammatillista osaamistaan. Tietoa koulutuksista ja apua koulutukseen hakemiseen saat Ohjaus- ja hakupalvelusta. Haussa olevat koulutukset ja lisää tietoa löydät Turun ammatti-instituutin sivuilta.

Lisätiedot:

Turun lukioiden sisäänpääsykeskiarvot

Turun kaupungin kokoama infosivusto: Jäitkö ilman opiskelupaikkaa yhteishaussa? 

Lisätietoja vapaista koulutuspaikoista eri oppilaitoksissa:

• Turun ammatti-instituutin Ohjaus- ja hakupalvelu
• Turun lukioiden rehtorit, Turun lukiot ja erityislinjat
• Lukiostartti
• VALMA

Oppilaitokset ilmoittavat vapaat opiskelupaikat myös osoitteessa www.opintopolku.fi

Omnian ammatillinen koulutus kiinnosti yhteishaussa

Omnian ammatilliseen koulutukseen valittiin kevään 2020 yhteishaussa 1404 opiskelijaa. Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksen päättäville ja muille ilman tutkintoa oleville hakijoille.

Määrällisesti eniten opiskelijoita valittiin liiketoiminnan perustutkintoon (310 opiskelijaa), sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (218) ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon (136). Opiskelijoita valittiin 22 eri ammatilliseen perustutkintoon.

Omnian hakusijoille tehtiin yhteensä 5669 hakua.

Omniaan valittujen nimet julkaistiin torstaina 11.6.2020 Omnian verkkosivuilla. Opiskelupaikka on vastaanotettava 25.6.2020 mennessä. Varasijoille valittuja kutsutaan opiskelijaksi heti, kun paikkoja vapautuu.

Ammatilliseen perustutkintoon haetaan yhteishaun lisäksi jatkuvassa haussa. Jatkuva haku on avoinna ympäri vuoden kaikenikäisille hakijoille ammatillisesta taustasta riippumatta.

Tervetuloa Omniaan -verkkotilaisuudet

Omnia järjestää kaikille valituille opiskelijoille ja heidän perheilleen Tervetuloa-verkkotilaisuudet, joissa opiskelijat saavat tietoa tulevista opinnoistaan ja voivat kysyä heitä mietityttäviä kysymyksiä. Linkit verkkotilaisuuksiin ja aikataulu ovat nähtävissä Omnian verkkosivulla.

Onnea Omniaan valituille tuleville ammattilaisille. Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi ensi viikolla Tervetuloa Omniaan -verkkotapaamiseen. Pääset jo silloin valmistautumaan syksyn opintojen aloitukseen, toteaa rehtori Maija Aaltola.

Kaikille peruskoulun päättäville jatkopaikka

Omniassa on tarjolla monia vaihtoehtoja yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneille. Yhdessä Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa varmistetaan, että koulutustakuu toteutuu ja jokaiselle peruskoulun päättävälle löytyy koulutus- tai muu mahdollisimman soveltuva jatkopaikka.

Reitti koulutukseen voi aueta jatkuvassa haussa tai vaikkapa valmentavan koulutuksen (Valma) kautta. Jatkuva haku on avoinna ympäri vuoden, joten voit hakea opiskelupaikkaa myös yhteishaun jälkeen. Jatkuvassa haussa voivat hakea kaikenikäiset ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet hakijat.

Valmassa voi pohtia peruskoulun jälkeisiä vaihtoehtoja ja tutustua ammatillisiin perustutkintoihin. Valma-koulutuksessa voi suorittaa myös tutkinnon osia perustutkinnoista ja näin lyhentää tulevia ammattiopintoja.

Myös Omnian nuorten työpajoille on jatkuva haku. Työpajoilla pääsee kokeilemaan ammattia ja saa ohjausta ja tukea opiskelu- tai työpaikan hakuun. Työpajat ovat avoinna 17-29-vuotiaille nuorille.

InfoOmnia ohjaa koko kesän

Hakijan ohjauspalvelu InfoOmniasta saa tietoa eri opiskeluvaihtoehdoista ja ohjausta hakeutumiseen läpi koko kesän puhelimitse 09 2319 8360 ja sähköpostitse info@omnia.fi.

Omniaan valittujen nimet Omnian verkkosivuilla.