Huhtikuussa 2020 käynnistynyt Metsämiesten Säätiön rahoittama, Suomen Metsäyhdistyksen ja TTS Työtehoseuran yhteinen kolmivuotinen tutkimushanke pureutuu nuorten syihin hakeutua metsäalalle. Tutkimuksessa selvitetään ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden opiskelupaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä niin metsäalan ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin.

Viimeistään nyt koronakevään jälkimainingeissa on selvää, että metsä on muodissa. Kansallispuistoissa on nähty ruuhkia ja luonnossa retkeilyyn liittyvän välineistön kauppa on kasvanut huimasti. Vaikka 2019 loppuvuodesta tehdyn nuorten metsäbarometrin mukaan metsät ovat tärkeitä lähes yhdeksälle kymmenestä nuoresta, metsään liittyvät ammatit ovat 15-25 vuotiaille nuorille vieraita.

Hakupaine alan opintoihin erityisesti toiselle asteelle, mutta myös korkeakouluihin on pitkään ollut alhainen lukuun ottamatta tämän keväänä poikkeuksellisen suurta hakijamäärää yliopistolliseen metsäopetukseen. Metsäalalla on pohdittu jo pitkään, miksi rakkaus luontoa ja metsiä kohtaan ei näy hakijatilastoissa. Erään nuoren sanoin ”ovatko metsäala ja nuoret aivan eri metsässä”.

Metsäala on koulutusalana pieni kaikilla tutkintotasoilla; koulutuksen järjestäjien sisällä keskimäärin 2 % -tasoa oppilasmäärissä mitattuna. Alan merkitys yhteiskunnallisesti on kuitenkin suuri. Metsäalalla ratkotaan kiinnostavia ja monipuolisia aikamme kiperiä kysymyksiä ja ala tarvitsee motivoituneita nuoria, joilla on erilaisia näkökulmia ja syitä hakeutua metsäalan pariin eri koulutusasteille.

Metsäyhdistyksen ja TTS:n yhteisen tutkimushankkeen tavoitteena on päästä entistä paremmin perille siitä, miten metsäalan valinneet nuoret näkevät itsensä tulevina alan ammattilaisina ja millaiset mielikuvat ovat saaneet heidät valitsemaan metsäalan. Tutkimuksesta saadaan tietoa metsäalan ja sen koulutuksenjärjestäjien viestinnän kehittämiseen niin, että se palvelee paremmin ammatinvalintaa tekeviä. Tavoite on, että ala ja nuoret löytävät toisensa.

Toinen tärkeä näkökulma on uravalintatekijöiden kohtaaminen metsäalan muuttuvien työelämätarpeiden kanssa. Metsäalan koulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden riittävä määrä ja oikea laatu ovat edellytyksenä alan koulutuksen onnistumiselle tehtävässään tuottaa riittävästi osaavia tekijöitä työmarkkinoille. On tärkeää, että nuorten mielikuvat vastaavat koulutusta ja alan töitä. Silloin koulutuksen aloittaneet ja vastavalmistuneet pysyvät alalla. 

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä koko metsäalan koulutusverkon kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2020 tehdään esihaastattelut liittyen uravalintatekijöihin. Toisessa vaiheessa vuoden 2021 aikana toteutetaan kyselytutkimus kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille kaikilla koulutusasteilla. Kyselytutkimuksen analyysin pohjalta valitaan uravalintatekijäryhmittäin teemahaastateltavat. Hankkeen lopulliset tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2022.

Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi

Lisätietoja hankkeesta:

Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys sirpa.karkkainen@smy.fi  050 3512416

Eila Lautanen, TTS eila.lautanen@tts.fi  044 7143686

Torstaina 18.6.2020 allekirjoitettiin ammattiopisto Tredun ja Nokian Yrittäjien välinen yhteistyösopimus, jossa sovittiin yhteistyömallista vuoden 2021 messujen osalta. Allekirjoittajina toimivat Nokian Yrittäjien Jari Tuominen ja Tredun koulutusjohtaja Regina Blom.

Messut Nokialla on Nokian Yrittäjien perinteinen suurponnistus, joka järjestetään kolmen vuoden välein. Seuraavat messut pidetään la-su 22.5. – 23.5.2021 Nokian jäähallilla, osoitteessa Hinttalankatu 6. Messujen kokonaisuudesta vastaa messupäällikkö Jari Tuominen yhdessä messukoordinaattori Marianne Karhumaan kanssa. Nokian kaupungin yrityskoordinaattori Tiina Rinne-Järvensivu toimii kaupungin yhteyshenkilönä ja ammattiopisto Tredun puolelta messutoimintaa järjestelee yrityskoordinaattori Sami Hasila. Edelliset Messut Nokialla pidettiin vuonna 2018, jolloin viikonlopun aikana kävijöitä oli noin 15 000 ja näytteilleasettajia 200. Messut Nokialla on toiminut jo 30 vuoden ajan.

Messut Nokialla kokoaa yhteen eri alojen osaajia ja paikallisia toimijoita. Edellisten messujen tapaan suunnitellaan toiseen halliin tilat näytteilleasettajille ja toiseen kaavaillaan markkina-aluetta, josta löytyy tekemistä koko perheelle. Myös ulkoalueille suunnitellaan toimintaa.

- Ilman Tredua näin massiivinen tapahtuma ei onnistuisi mitenkään, summaa Tuominen.

Opiskelijat toimivat messutyöryhmien apuna

Tredun opiskelijoiden rooli messuilla on toimia messutyöryhmien apuna mm. seuraavissa tehtävissä: logistiikka, liikenteenohjaus ja -suunnittelu, turvallisuussuunnittelu, messuemännät ja isännät, info-pisteet, messuravintola, tilojen somistaminen, ulkoalueiden somistaminen, puhtaanapito, lastenhoito ja ensiapu, esiintymislavan tekniikka ja messurakenteet.

Logistiikka esimerkiksi on suunnitellut messuille ajoreitit ja opiskelijat toimivat liikenteen ohjaajina. Hotellivirkailijat toimivat messujen ajan messuesittelijöinä ja -oppaina. Lähihoitajat ovat työskennelleet lastenhoitopisteellä ja ensiavussa. 

Blom iloitsee siitä, että opiskelijat pääsevät messuilla tekemisiin paikallisten yritysten kanssa ja toivottavasti sitä kautta yrityksiin työssäoppimaan ja etenemään kohti työpaikkaa.   

Tänä keväänä Vaasan yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 405 opiskelijaa. Näiden lisäksi kevätlukukaudella Vaasan yliopistosta valmistui 289 kandidaattia sekä kahdeksan tohtoria.

Vaasan yliopisto juhlisti tuoreita maistereitaan ja diplomi-insinöörejään torstaina 18. kesäkuuta publiikissa, joka tänä vuonna vallitsevan tilanteen vuoksi järjestettiin etäyhteyksien kautta. Publiikkiin osallistui 200 valmistuvaa opiskelijaa sekä heidän läheisiään.

18. kesäkuuta Vaasan yliopistosta todistuksensa sai 223 valmistunutta maisteria ja diplomi-insinööriä. Kandidaatintutkinnon kesäkuussa suoritti 109 opiskelijaa. Kansainvälisiä opiskelijoita maisterin tutkinnon suorittaneista kevätlukukaudessa oli noin kuusi prosenttia.

Opiskelijat suorittivat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti ensin alemman eli kandidaatintutkinnon ja sen jälkeen ylemmän eli maisteri- tai diplomi-insinööritutkinnon.

Publiikki on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä yliopiston yhteinen valmistuneiden juhla, jossa jaetaan tutkintotodistukset valmistuville opiskelijoille. Ohjelmaan sisältyy yliopiston rehtorin ja akateemisten yksiköiden dekaanien puheet sekä apurahojen jako ansioituneille opiskelijoille.

Lisätietoja:

Assistentti, Elisa Ylikoski, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8350, sähköposti: elisa.ylikoski@univaasa.fi

Kadettikunnan Kylkirauta-lehti nro 2/2020 on ilmestynyt. Lehden teemana on TIEDUSTELU. Lehti on luettavissa vapaasti näköislehtenä Kylkiraudan verkkosivulla linkki ohessa https://kylkirauta.fi/

Linkki issuu-versioon https://issuu.com/kadetkunta/docs/kr_2__20_netti_ppd?fr=sNTZlNjE1NTIzMDI

Linkki pdf-versioon https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/06/KR-2-_20_netti_PPD.pdf

Valtakunnallisen AMK-valintakokeen toisen vaiheen kokeet järjestetään Kotkan ja Mikkelin kampuksilla 23. ja 24. kesäkuuta. Kokeeseen on kutsuttu yhteensä 1513 hakijaa 4.6. järjestetyn etäkokeen tulosten perusteella. Kotkan kampuksella valintakokeeseen osallistuu 656 ja Mikkelin kampuksella 857 hakijaa. 

Alun perin AMK-valintakokeiden oli määrä olla kesäkuun alussa. Muuttuneet AMK-valintakoejärjestelyt johtuvat koronaepidemiatilanteesta. 

AMK-valintakokeiden järjestelyissä on huomioitu turvallisuus- ja hygienianäkökulmat muun muassa jakamalla hakijat pieniin ryhmiin eri tiloihin. Myös siivousta tehostetaan koepäivien ajaksi. 

Xamkille 120 lisäpaikkaa  

Hallituksen lisäbudjetissa korkeakouluille on myönnetty rahoitusta 4 800 aloituspaikan lisäämiseen, joista 2 200 ammattikorkeakouluille. Näistä opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut Xamkille 120 lisäpaikkaa: 25 sosiaali- ja terveysalalle, 5 palvelualoille, 30 kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alalle, 10 tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalle sekä 50 tekniikan alalle. Opiskelijat lisäaloituspaikoille valitaan nyt käynnissä olevan valintamenettelyn avulla ja he aloittavat opintonsa ensi syksynä.  

Edellä mainitut lisäpaikat ovat kertaluonteisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Xamk ovat neuvotelleet sopimusneuvotteluissa koskien vuosia 2021–2025 opiskelupaikkojen kertaluonteisesta lisäämisestä ohjelmaperusteisella rahoituksella myös vuosille 2021–2022. Asiasta ei ole vielä ministeriön päätöstä.   

Lisätiedot 

AMK-valintakokeesta 

• Xamkin sivuilla: https://www.xamk.fi/koulutus/amk-valintakoe/ 

• valtakunnallisilla sivuilla: https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintakoe/ 

Xamkin valintakokeesta: 

• opiskelijapalvelupäällikkö Leena Kurki-Pölönen, p. 040 717 9992 
• turvallisuuspäällikkö Jussi Jokivaara p. 044 702 8407 

Xamkin lisäaloituspaikoista: 

• Vararehtori Mirja Toikka, p. 044 702 8372 

Ammattikorkeakoulujen valintakokeet jatkuvat 23.–25.6. ammattikorkeakoulujen kampuksilla ympäri maata. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) pääkampukselle on kutsuttu yhteensä 833 hakijaa valintakokeeseen 23. ja 24. kesäkuuta.

Yli kahdeksansadan hakijan saapumiseen on JAMKissa varauduttu järjestelyin, jotka noudattavat viranomaisten ohjeita ja rajoituksia. Hakijat jaetaan valintakoepäivinä pienempiin ryhmiin, jotta kokeet saadaan järjestettyä turvallisesti. Molempina päivinä on kaksi valintakoetilaisuutta, ensimmäinen klo 9.00 aamulla ja toinen klo 14.00 iltapäivällä.

– Valintakoetiloja on käytössä yhteensä 29 ympäri kampusta, pääasiassa luokkia sekä kampuksen auditoriot. Kaikissa koetiloissamme on enintään 10 hakijaa ja niissä on huomioitu turvalliset etäisyydet hakijoiden välillä, summaa JAMKin turvallisuuskoordinaattori Timo Hiltunen.

Suuri määrä tiloja vaatii myös paljon ihmisiä huolehtimaan mm. kokeiden valvonnasta ja hakijoiden opastamisesta. Valintakoejärjestelyihin osallistuukin yhteensä yli 100 henkeä, pääosin JAMKin omaa henkilökuntaa. Myös tutor-opiskelijoita on mukana opastamassa hakijoita.  

Valintakoetiloihin kuljetaan erikseen määriteltyjen ulko-ovien kautta, jotta vältettäisiin jonojen muodostuminen ja tarpeeton kulkeminen kampuksen sisätiloissa. Ovet ovat auki rajoitetusti, vain tunnin ennen kunkin valintakoetilaisuuden alkua.  

Opasteet ja henkilökunta ohjaavat oikeaan valintakoetilaan. Hakijan henkilöllisyys ja sekä hakijalle lähetetty QR-koodi tarkistetaan koetilan yhteydessä ja halutessaan hakija saa tässä vaiheessa kasvomaskin. 

Kaikki valintakokeeseen liittyvät ohjeet on lähetetty hakijoille valintakoekutsun mukana ja löytyvät myös JAMKin nettisivuilta osoitteesta jamk.fi/valintakoe.

Valtakunnallisesti kaikkia hakijoita ohjeistetaan opiskelijavalintaan liittyen osoitteessa:
www.ammattikorkeakouluun.fi

Lisätietoja JAMKin valintakoejärjestelyihin liittyen:

Timo Hiltunen, turvallisuuskoordinaattori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 0400 808 945
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hakijapalvelut
hakijapalvelut(a)jamk.fi
p. 040 556 0409
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk raportoi vuosittain vastuullisuuden tuloksistaan. Uunituore sähköinen vastuullisuusraportti vuodelta 2019 on nyt luettavissa sivulla www.xamk.fi/vastuullisuusraportti2019 . Raportti julkaistaan ainoastaan sähköisenä.

Tänä vuonna julkaistaan ensimmäistä kertaa myös englanninkielinen versio, joka valmistuu kesäkuun 2020 aikana.

– Vastuullisuusraportti kokoaa koko toimintamme tulokset ja vaikutukset yhdelle sivustolle, jolloin tuloksiin on helppo tutustua. Ammattikorkeakouluna tehtävänämme on tuottaa uutta osaamista ja osaajia yhteiskuntaan ja edistää erityisesti omien kotimaakuntiemme menestystä. Vastuullisuutta edellytetään tänä päivänä kaikilta organisaatioilta, ja Xamkin tavoite on olla kattavasti vastuullinen kaikessa toiminnassaan ja edistää vastuullisia valintoja niin työntekijöiden kuin opiskelijoiden arjessa, Xamkin vastuullisuusjohtaja ja opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala taustoittaa.

Vuonna 2019 Xamk teki valtakunnallisia ennätystuloksia esimerkiksi avoimen AMK:n opiskelija- ja opintopistemäärissä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ulkoisen rahoituksen määrässä. Myös henkilökunta on tyytyväistä, sillä 82 % työntekijöistä pitää Xamkia hyvänä työpaikkana. Opiskelijat puolestaan kokevat Xamkin tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena opiskelupaikkana. Tulokset edistävät Xamkin toiminta-alueen ja koko Suomen hyvinvointia.

- Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry perusti tänä keväänä työryhmän, jonka tehtävänä on edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta ammattikorkeakouluissa. Tavoitteena on näyttää kestävyys ja vastuullisuus osana korkeakoulujen ydintehtävää. Xamkille tämä on tuttua, sillä jo Xamkia edeltävät oppilaitokset raportoivat vastuullisuudestaan. On hienoa, että saamme työryhmässä määriteltyä ammattikorkeakouluille yhteisen tavan kertoa vastuullisuudestamme, Ervaala kertoo raportoinnin tulevaisuudennäkymistä.

Xamkin vastuullisuuteen kuuluvat sekä taloudellinen, ekologinen että sosiaalinen vastuu. Vastuullisuus on koottu ohjelmaksi, jonka mukaan raportti laaditaan. Vastuullisuusohjelmassa on huomioitu ammattikorkeakoulumme strategia ja koko toiminta: opetus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, aluevaikuttavuus, kansainvälisyys, vuorovaikutus sidosryhmien kanssa sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kampusten ympäristövaikutuksia seurataan mm. WWF Green Office -ympäristöohjelman avulla, ja koko Suomen tasolla ympäristövaikutuksia pienennetään lukuisissa tki-hankkeissa.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
Vastuullisuusjohtaja, opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
044 702 8507, olli.ervaala@xamk.fi

www.xamk.fi/vastuullisuus

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) suuntaa syksylle 2020 ammattikorkeakoulututkintoihin johtaviin koulutuksiin saamansa 115 lisäaloituspaikkaa aloille, joilta valmistuville asiantuntijoille on tarvetta ja jopa pulaa.

Hallitus myönsi korkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin rahaa neljännessä lisätalousarviossa. Lisäaloituspaikoilla hallitus pyrkii tasoittamaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia talouteen panostamalla osaamiseen ja nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Lisäaloituspaikat koskevat korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiä koulutuksia.

– Suuntasimme saamamme lisäaloituspaikat aloille, joilla on alueellamme osaajatarve tai jopa työvoimapula. Esimerkiksi tekniikan alalle on ennakoitu työvoiman tarvetta, ja ICT- sekä sosiaali- ja terveysaloilla on jo työvoimapulaa, vararehtori Jyrki Laitinen sanoo.

Oamkista valmistuneista noin 80 prosenttia jää Pohjois-Pohjanmaalle töihin, ja noin puolet alueen korkeakoulutetuista on valmistunut Oamkista.

– Meidän tehtävänämme on taata osaavien korkeakoulutettujen työntekijöiden saatavuus, jotta alueemme voi kehittyä ja menestyä, vararehtori Jyrki Laitinen jatkaa.

Oamk kohdensi lisäpaikkoja myös monimuotototeutuksena järjestettäviin koulutuksiin. Monimuotototeutuksessa käytetään lähi-, etä- ja verkko-opetusta päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Monimuotototeutus sopii usein työn ohessa opiskeluun, mutta työpaikka ei ole edellytys opiskelulle.

Oamkin 115 lisäaloituspaikkaa syksyllä 2020 alkavaan amk-tutkintoon johtavaan koulutukseen

• Bioanalyytikko (AMK), monimuotototeutus 2
• Sairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus, Oulainen 4
• Sairaanhoitaja (AMK), päivätoteutus, Oulu 18
• Sosionomi (AMK), päivätoteutus 6
• Tradenomi (AMK), liiketalous, monimuotototeutus 5
• Tradenomi (AMK), liiketalous, päivätoteutus 10
• Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka, päivätoteutus 30
• Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely, päivätoteutus 10
• Insinööri (AMK), konetekniikka, päivätoteutus 10
• Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, päivätoteutus 10
• Insinööri (AMK), talotekniikka, päivätoteutus 5
• Rakennusarkkitehti (AMK), päivätoteutus 5

Oamkissa aloittaa syksyllä 2020 suomenkielisissä ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa lisäaloituspaikkojen myötä 1372 opiskelijaa. Yhteensä ammattikorkeakoulut saivat tänä syksynä alkaviin koulutuksiin 2 200 lisäaloituspaikkaa, yliopistot 2 048.

Lisätietoja: vararehtori Jyrki Laitinen, 050 344 1733

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt FITech Energy Storage -hankkeelle yhteensä 420 000 euron avustuksen. Nyt myönnetty rahoitus on jatkoa aikaisempaan FITech Energy Storage -hankkeeseen, joka on yksi FITech-verkostoyliopiston kolmesta innovaatioyhteisöstä. Hanke tarjoaa energian varastointiin ja konversioteknologiaan liittyviä yliopistokursseja maksuttomasti kenelle tahansa kiinnostuneelle.

Älykkäisiin sähköenergiajärjestelmiin, liikenteeseen ja liikkuviin työkoneisiin sovellettavan energian varastointi- ja konversioteknologian (erityisesti akkuteknologian) kehitysvauhti on tällä hetkellä todella nopeaa. Suomen energia-alan tulevaisuuden uusiutumis- ja kilpailukyvyn kannalta työvoiman saatavuus ja ajantasainen osaaminen on ensisijaisen tärkeää ja FITech-kurssit tarjoavat nopeavaikutteisen reitin osaamisen kehittämiseen.

Hanke on pyörinyt yhden lukuvuoden ajan ja houkutellut mukaan osallistujia ympäri maata.

- Aihe on äärettömän ajankohtainen, sanoo hankkeen projektipäällikkö Pia-Liisa Äijö Vaasan yliopistosta.

- Energiajärjestelmät ovat suuressa murroksessa ja yrityksissä tarvitaan uutta osaamista nopeasti. Tämän tyyppistä koulutusta ei ole vielä juuri missään tarjolla ja jos onkin, hintalappu voi olla todella korkea. On mahtavaa, että voimme tarjota tuoreimpaan tutkimustietoon perustuvia kursseja elinkeinoelämälle maksutta.

Kursseja kehitetään työn oheen sopiviksi

Opiskelun ja työssäkäynnin yhdistäminen on osoittautunut haasteelliseksi osalle kursseista kiinnostuneille. Saadulla rahoituksella FITech Energy Storage -koulutuskokonaisuuden kursseja kehitetäänkin helpommin työn ohella suoritettaviksi.

- Ehkäpä myös koronan tuomat lomautukset voi hyödyntää käyttämällä ajan opiskeluun. Nyt kesälläkin on useampi joustavasti suoritettava verkkokurssi tarjolla, kannustaa Äijö.

FITech on seitsemän suomalaisen yliopiston perustama verkostoyliopisto, joka kolmen hankkeen kautta tarjoaa kaikille avoimia tekniikan alan opintoja jäsenyliopistojen tarjonnasta. Vaasan yliopisto koordinoi FITech Energy Storage -hanketta. Muut mukana olevat yliopistot ovat Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Jyväskylän yliopisto.

Lisätietoa:
Pia-Liisa Äijö
pia-liisa.aijo@univaasa.fi
p. 029 449 8360
www.fitech.io

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään tänä vuonna Youtubessa. Ohjelmaa voi seurata perjantaina 26.6. ja lauantaina 27.6. Vanhan kirjallisuuden päivien Youtube-kanavalla.

Vanhan kirjallisuuden päivillä on luvassa monipuolista tietokirjaohjelmaa. Perjantaina mm. jaetaan vuotuiset Warelius-palkinnot sekä kuullaan Elämäni tietokirjat -haastattelu. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Elämäni tietokirjat -haastattelusarjassa tavataan tennistähti Jarkko Nieminen. Elämäni tietokirjat -sarjassa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta. Niemistä haastattelee Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen.

Perjantaina 26.6.2020
Klo 10.30–11.00 Avajaiset. Warelius-palkintojen jako. Palkinnon jakaa Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Hannele Cantell.
Klo 11.00–12.00 TIETOKIRJA.FI: Elämäni tietokirjat. Tennistähti Jarkko Nieminen. Haastattelijana Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen.

Lisätietoja Vanhan kirjallisuuden päivien verkkosivuilla www.vanhankirjallisuudenpaivat.com.


Lisätiedot:

Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi

Invalidisäätiö ja Sotainvalidien Veljesliitto viettävät tänä kesänä 80:tta juhlavuottaan. Yhteinen juhlavuosi on merkityksellinen, sillä niiden tarinat kietoutuvat yhteen niiden perustamisesta alkaen. 

Toimijat syntyvät – sotainvalidien huolto jakaantuu kahdelle polulle

Syy Invalidisäätiön sekä Sotainvalidien Veljesliiton perustamiselle löytyy talvisodasta (1939–1940). Talvisota nimittäin paljasti, etteivät sodassa vammautuneiden korvausjärjestelmä ja palvelut olleet riittäviä. Vammautuneiden ja heidän perheidensä apuun tulivat SPR ja Lotta Svärd sekä monet muut eri tahot, mikä teki toiminnasta hajanaista. 

Ortopedi Fabian Langenskiöld sai tehtäväkseen perustaa säätiön, joka huolehtisi sotainvalidien kuntouttamisesta takaisin työelämään. Langenskiöld halusi keskittää Invalidisäätiöön myös pidemmän aikavälin kuntoutustoimet koko siviiliväestölle, sillä suomalaisia oli vammautunut kansalaissodan (1918–1919) seurauksena. Lisäksi oli ihmisiä, joiden invaliditeetti oli aiheutunut jo aiemmin synnynnäisestä syystä, tapaturmasta tai sairaudesta. Tavoitteena oli keskittää sotainvalidien sairaalahoito, kuntoutus ja uudelleenkoulutus erilliseen huoltolaitokseen.

SPR:n sairaalan ylilääkäri Simo Brofeldt puolestaanhalusi keskittyä sotainvalidien akuuttiin hoitamiseen ja hyödyntää jo olemassa olevia sairaalatiloja. Hän näki, että sotainvalidien hoidon ja korvausten tulisi perustua erilliseen järjestelmään ja toimintaa tulisi hoitaa koordinoidusti uuden järjestön kautta. Taustalla oli pelko, että ilman omaa, sodassa vammautuneiden asioihin keskittynyttä toimijaa sotainvalidit jäisivät muiden jalkoihin.

Langenskiöld ja Brofeldt jakoivat yhteisen näkemyksen ihmisen kokonaisvaltaisesta hoitamisesta kuntoutuksen kautta koulutukseen ja soveltuvaan työhön mahdollisimman nopeasti, vaikka ajatukset toiminnan toteuttamisesta ja organisoitumisesta eivät kohdanneet. Lopputuloksena syntyi kaksi uutta toimijaa invalidien hyväksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti Invalidisäätiön 26.6.1940. Perustajajäseniksi ilmoittautuivat Kansaneläkelaitos, Raajarikkoisten auttamisyhdistys, Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liitto ja Suomen Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto.

Talvisodassa vammautuneet perustivat oman järjestönsä Jyväskylässä 18.8.1940. Uuden, sotainvalidien hoitoon ja auttamiseen keskittyneen järjestön kannalla olivat myös SPR, Vapaussodan Invaliidien Liitto sekä Lotta Svärd -järjestö.

Työllistämiseen tähtääviä tekoja 80 vuoden ajan

Sekä Invalidisäätiö että Sotainvalidien Veljesliitto työskentelivät sotainvalidien fyysisten vammojen korjaamiseksi sekä vammautuneiden työkuntoon saattamiseksi. Työtä riitti, sillä kaikkiaan sodissa pysyvän vamman sai noin 96 000 henkilöä.

Invalidisäätiön virallinen tarkoitus oli sotainvalidien lääketieteellinen, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus.

Invalidisäätiön huoltolaitos valmistui toukokuussa 1943 Helsingin Ruskeasuolle. Säätiö jatkoi monipuolista toimintaansa sotainvalidien kouluttamiseksi takaisin työelämään.

Invalidisäätiön ammattikoulussa, Espoon Westendiin vuonna 1945 perustetussa oppilaitoksessa tarjottiin ammattikoulutusta yli 3100 sotainvalidille vuosina 1940–1955. Säätiön maatalousoppilaitoksessa Saaren kartanossa puolestaan koulutettiin vuosina 1941–1955 lähes 800 sotainvalidia. Amputoidut ja vaikeasti vammautuneet sotainvalidit käyttivät säätiön sairaanhoidollisia palveluja vielä vuosikymmenten ajan.

Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin jäsentensä huolto-, etu- ja veljesjärjestöksi. Ympäri Suomea syntyi paikallisia sotainvalidiosastoja, jotka muodostivat maakunnallisia sotainvalidipiirejä. Tavoitteena oli saada kaikki vammautuneet avun ja palvelujen piiriin.

Veljesliitto perusti 1940-luvulla kuusi laitosta hoitamaan vaikeasti vammautuneita sotainvalideja. 1970-luvulla kuntoutukseen oikeuttavaa haitta-asterajaa saatiin laskettua ja liitto lisäsi kuntoutuskapasiteettiaan. Pääosin 1980-luvulla sotainvalidipiirien aloitteesta rakennettiin yhteiskunnan tuella koko maan kattava veljes- ja sairaskotiverkosto. Aktiivinen kuntoutus muodostuikin merkittäväksi ikääntyvien sotainvalidien toimintakykyä ylläpitäväksi tekijäksi.

Veljesliiton tekemien esitysten pohjalta sotilasvammalakia on muutettu vastaamaan paremmin ikääntyvien jäsentensä tarpeisiin. Liitto on saanut myös sotainvalideja vuosikymmeniä hoitaneet puolisot ja lesket korvausten ja kuntoutuksen piiriin.

Invalidisäätiö tänään ja tulevaisuudessa

Invalidisäätiö on kahdeksan vuosikymmenen ajan määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaavaksi, vaikka perusajatus on pysynyt samana. Tänäkin päivänä Invalidisäätiö tekee työtä sen hyväksi, että mahdollisimman moni pystyy toimimaan suomalaisen yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä. Säätiö kouluttaa, kuntouttaa ja valmentaa yksilöasiakkaitaan kohti työtä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Invalidisäätiö on tuottanut palvelunsa vuodesta 2018 Live-palvelubrändillään.

Ammattiopisto Live, pääkaupunkiseudun suurin erityisammattioppilaitos, on tänä päivänä Invalidisäätiön suurin yksikkö. Se toimii myös erityisopetuksen valtakunnallisena osaamisyksikkönä. Ammattiopisto Live kouluttaa vuosittain noin 1900 valmentavaa koulutusta, ammatillista perustutkintokoulutusta sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suorittavaa opiskelijaa.

Live Palveluissa Invalidisäätiö tuottaa kuntoutus-, työllisyys- ja valmennuspalveluita, joiden tavoitteena on edistää asiakkaiden työllistymistä, työssä pysymistä ja työssä jaksamista. Live Palvelut tekee kiinteää yhteistyötä suomalaisen elinkeinoelämän, kuntien, kaupunkien ja viranomaistahojen kanssa. Live Palveluissa asioi vuosittain lähes 2000 asiakasta.

Invalidisäätiön toiminta suuntautuu Liven kautta eteenpäin. Invalidisäätiö on vahvasti verkostoitunut useiden yhteiskuntavastuullisten toimijoiden kanssa. Yleishyödyllisenä organisaationa Säätiön toiminta painottuu yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen ja hyvän elämän edellytyksien rakentamiseen nyt ja tulevaisuudessa. 

Invalidisäätiö onnittelee Sotainvalidien Veljesliittoa 80 vuoden arvokkaasta työstä sekä kiittää kumppanuudesta yhteisen ideologian jakajana ja Suomen jälleenrakentajana.

Sotainvalidien Veljesliitto tänään ja tulevaisuudessa

Vuoden 2020 alussa sotainvalideja oli enää reilut 1200, heidän puolisoitaan ja leskiään n. 4500. Sotainvalidien keski-ikä on yli 95 vuotta ja virkistystoiminta sen mukaista: enää ei jakseta tehdä pitkiä matkoja, vaan tapaamiset oman kunnan alueella sopivat useimmille paremmin. 

Sotainvalidien Veljesliitto, jonka toimintaa on 2000-luvulle tultaessa hoitaneet entistä enemmän nuoremmat sukupolvet, on suunnitelmallisesti kulkenut jäsentensä rinnalla heidän tarpeitaan tukien. Vuoteen 2020 tullessa sotainvalidien hoito ja palvelut on saatu pääosin valtion korvattavaksi, joten nyt järjestön tehtävä on valvoa, että sotainvalidien palvelut myös käytännössä toimivat. Mahdollisuuksiensa mukaan liitto pyrkii parantamaan sotainvalidien leskien ja puolisoiden kuntoutusmahdollisuuksia ja onkin siinä jo onnistunut, mutta työtä riittää.

Liitto toimii arvionsa mukaan vuoteen 2025 asti. Organisaatiota on kevennetty pienenevä jäsenmäärä huomioiden. Toiminnan vähentyessä vapaaehtoisista koostuva Sotainvalidien Perinnejärjestö vastaa jäsenten arjessa viime metrien käytännön työstä sekä lopulta sotainvalidien perinteen vaalimisesta. Perinnejärjestö toimii sodassa vammautuneiden perinteen vaalijana kaikkien veteraanijärjestöjen yhteisen, Tammenlehvän Perinneliiton yhtenä toimijana.

Sotainvalidien Veljesliitto toivottaa Invalidisäätiölle menestyksekästä jatkoa yhteiskunnan auttajana.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Marja Pajulahti, Invalidisäätiö
p. 040 842 8665
marja.pajulahti@inlive.fi

Pääsihteeri Seppo Savolainen, Sotainvalidien Veljesliitto
p. 040 594 6090
seppo.savolainen@sotainvalidit.fi

Valtio rahoittaa korkeakoulujen lisäaloituspaikkoja torjuakseen eri alojen osaajapulaa ja tukeakseen Suomen toipumista koronakriisistä. LUT-yliopisto sai 130 aloituspaikkaa lisää tekniikan ja kauppatieteiden koulutusohjelmiin.

LUT-yliopisto lisää aloituspaikkamääriä tulevana syksynä kaikissa käynnistyvissä suomenkielisissä tekniikan ja kauppatieteiden koulutusohjelmissaan. Tekniikan koulutusohjelmien lisäpaikkamäärät ovat: tietotekniikassa 45, tuotantotaloudessa 15, energiatekniikassa 10, konetekniikassa 10, sähkötekniikassa 10, ympäristötekniikassa 10, kemiantekniikassa 5 sekä laskennallisessa tekniikassa ja analytiikassa 5.

Kauppatieteiden koulutusohjelma saa 20 uutta aloituspaikkaa.

Suurin lisäys tietotekniikan koulutusohjelman aloituspaikoissa vastaa ohjelmistotuotannon ja -teollisuuden työvoimatarpeeseen, LUT School of Engineering Sciencen dekaani Riina Salmimies sanoo.

"Tarjoamme lisää aloituspaikkoja hyvin haluttuun koulutusohjelmaamme ja osaamisalalle, jolta työllistytään", Salmimies kiteyttää.

LUT lisäsi suosittuun tietotekniikan koulutusohjelmaansa 25 uutta aloituspaikkaa jo edeltävällä yhteishaun kierroksella, joten opetuksen skaalaamisesta on onnistuneita kokemuksia.

Lisäksi 15 tuotantotalouden lisäpaikkaa tekee LUTista toisen Suomen suurista tuotantotalouden asiantuntijoiden kouluttajista Aalto-yliopiston rinnalla.

Laadukas opetus kasvavalle opiskelijamäärälle taataan panostamalla riittäviin opetusresursseihin.

"Opetuskyvykkyyden ja -näyttöjen painoarvo uusien tenure-professoreiden rekrytoinneissa, panostus digitaaliseen opetukseen sekä opettajien määrän lisääminen ovat keinojamme taata tasokas opetus kaikille opiskelijoillemme", Salmimies kertoo.

Nyt saadut lisäpaikat kohdentuvat Lappeenrannan kampuksella käynnistyviin kandidaatin koulutusohjelmiin. Yliopiston tekniikan kaksiportaisessa tutkinnossa suoritetaan ensin tekniikan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen osaamista syvennetään diplomi-insinöörin tutkinnossa.

Kauppatieteiden koulutusohjelmassa suoritetaan ensin kauppatieteiden kandidaatin ja sen jälkeen kauppatieteiden maisterin tutkinto.

Lahden kampuksella LUTin kandidaattikoulutus alkaa syksyllä 2021, jolloin kansainvälinen tekniikan kandidaattikoulutusyhteistyö käynnistyy LUTin ja kiinalaisen Hebein teknillisen yliopiston (HEBUT) kanssa. Ennen sitä LUT-yliopistolla ei ole Lahdessa kandidaattikoulutusta.

Korkeakoulujen vuoden 2020 aloituspaikkojen lisäys sisältyy hallituksen neljänteen lisätalousarvioesitykseen. Korkeakoulujen kertaluonteiseen aloituspaikkojen lisäämiseen on ehdotettu yhteensä 124 miljoonan euron määrärahaa vuosille 2020–2021. Lisäyksiä rahoitetaan myös korkeakoulujen valtion rahoitukseen sisältyvällä ohjelmaperusteisella strategiarahoituksella. Lisätietoja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätietoja:

Jaana Sandström
Vararehtori, koulutus
LUT-yliopisto
p. 040 571 6197
jaana.sandstrom@lut.fi

Runokuun Tietokirjaraadissa kolme tietokirjailijaa lukee otteita teoksistaan yrittäen voittaa puolelleen sekä tuomarit että yleisön. Runokuun ja Tietokirjaraadin teemana on tänä vuonna Sähkö. Runokuun Tietokirjaraati pidetään perjantaina 21.8.2020 klo 17.00-18.00 keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Lisäksi tilaisuus livestriimataan.

Tietokirjaraadissa kilpailevat kirjailijat Janne Käpylehto, Mikko Mattlar ja Tiina Sarja. Käpylehto puolustaa teostaan Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen (Into 2016), Mattlar teostaan Synteettinen Suomi (Svart Publishing 2019) ja Tiina Sarja teostaan Minne sähkö meni? (Kustannus Mäkelä 2020, tehty yhdessä Mikko Posion ja Henna Ryynäsen kanssa).

Tietokirjaraadissa ankaraa, mutta ehdottoman leikkimielistä tuomarinvaltaa käyttävät näyttelijä ja vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard, viestintäasiantuntija ja tietokirjailija Katleena Kortesuo sekä graafinen suunnittelija ja poddaaja Kasper Strömman. Juontajana tapahtumassa on kriitikko Vesa Rantama. Vapaa pääsy.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto ja Suomen tietokirjailijat ry. Tapahtumaa tukee Tietokirjallisuuden edistämiskeskus.

Runokuun Tietokirjaraati
Aika: Perjantaina 21.8.2020 klo 17.00–18.00
Paikka: Keskustakirjasto Oodi, 3. krs, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki
Vapaa pääsy.


Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296
www.suomentietokirjailijat.fi
www.runokuu.fi

Reserviläisliitossa ei ymmärretä viimeaikojen patsaskeskustelua. Liiton varapuheenjohtaja Kari Salminen muistuttaa suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisesta, johon kuuluvat olennaisena osana eri aikakaudelta peräisin olevat patsaat ja muistomerkit.

- Suomessa elettiin useita vuosisatoja Ruotsin vallan alla ja sen jälkeen satakunta vuotta osana tsaarin Venäjää. Noilta ajoilta peräisin olevat patsaat ovat osa kulttuuriperintöämme, joka muistuttaa meitä pitkästä historiastamme ja niistä vaiheista, joiden kautta olemme tulleet tähän päivään.

Black life matter -mielenosoituksissa eri puolilla maailmaa on kaadettu ja töhritty patsaita. Viime päivinä myös Suomessa on vaadittu mm. Mannerheimin ratsastajapatsaan ja Neuvostoliiton aikaisten patsaiden siirtoa pois nykyisiltä paikoiltaan. Varapuheenjohtaja Salmisen mukaan Suomessa ei ole koskaan toimittu näin.

- Suomi on historiansa aikana kokenut monta murroskautta mutta patsaita täällä ei ole koskaan kaadettu. Ruotsin vallan aikaisia muistomerkkejä on paljon eri puolilla Suomea ja Helsingin paraatipaikalla on edelleen vuonna 1894 paljastettu tsaari Aleksanteri toisen patsas. Suomalaiset ovat aina ymmärtäneet, että historiaa ei voida muuttaa patsaita kaatamalla.

Vuonna 1960 paljastetun sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ratsastajapatsaan siirtoa on vaadittu liittyen Mannerheimin rooliin itsenäisyyden alkumetreillä. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Salminen muistuttaa marsalkka Mannerheimin keskeisestä roolista talvi- ja jatkosodan aikana sekä siirtymisessä sodasta rauhaan.

- Vaikka Venäjän armeijan ratsuväenkenraali ja sittemmin Suomen marsalkka Mannerheim on osin kiistanalainen hahmo maamme historiassa, tunnustavat kaikki näitä asioita vähänkään tuntevat hänen keskeisen roolinsa sotiemme ajan ylipäällikkönä sekä maamme siirtämisessä sodasta rauhaan. Patsaskeskusteluun osallistujien kannattaakin tutustua tämän ajan historiaan, opastaa Salminen.

Vuonna 1952 kuollut Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim toimi armeijan ylipäällikkönä Talvi-, Jatko- ja Lapin sodan aikana sekä Tasavallan Presidenttinä vuosina 1944-1945.

Lisätietoja asiasta antavat varapuheenjohtaja Kari Salminen, 040 096 8974 ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755.

Vaasan yliopiston järjestämän ylemmälle ja keskijohdolle suunnatun johtamisen täydennyskoulutusohjelman Executive MBA:n moduulirakenne muuttuu. Uudistuksen myötä opiskelija voi syventyä oman mielenkiinnon ja tavoitteiden mukaisesti opinnoissaan henkilöstöjohtamiseen, myynnin johtamiseen sekä energia-alan johtamiseen.

- Elinkeinoelämän osaamisvaatimukset ja -tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Halusimme tehdä selkeän, elinkeinoelämän tarpeisiin sekä Vaasan yliopiston ydinosaamiseen perustuvan modulaarisen mallin. Siinä osallistujilla on mahdollisuus räätälöidä opintojaan vastaamaan heidän ja työnantajiensa osaamistarpeita, kehittämispäällikkö Mikael Hällback Vaasan yliopiston Levón-instituutista kertoo.

Ohjelma koostuu edelleen aiemman mukaan kaikille yhteisistä yleisopinnoista ja valinnaisista erikoistumisopinnoista. Entisiä strategiaan, talouteen ja kansainvälisyyteen liittyviä yleisopintojen moduuleita päivitetään ja niiden rinnalle tulee uusi asiakasarvon ja asiakaskokemuksen johtaminen -moduuli. Opintokokonaisuuttaan voi täydentää myös opiskelemalla työhyvinvoinnin ja osaamisen johtamiseen, myynnin strategiseen johtamiseen, urheilujohtamiseen ja -markkinointiin, julkisiin hankintoihin sekä finanssi- ja vakuutusalan tai energia-alan erityispiirteisiin liittyviä opintoja.

Painotuksia oman mielenkiinnon ja tavoitteiden mukaan

Uudistuksen mukanaan tuomia erikoistumisopintojen moduuleita järjestetään henkilöstöjohtamiseen, myynnin johtamiseen ja energia-alan johtamiseen liittyvistä aiheista. Moduulit ovat nimeltään HR MBA, Myynti MBA tai Energy Business MBA. Jokainen osallistuja valitsee vapaasti kaksi itselleen parhaiten sopivaa moduulia.

- Valitsemalla erikoistumissuuntautumisen, osallistujat voivat syventää osaamistaan valitulla alueella ja verkostoitua muiden samojen tehtävien parissa työskentelevien kanssa.

HR MBA keskittyy henkilöstöhallinnon taitojen kehittämiseen, työhyvinvointiin ja osaamisen johtamiseen. Myynti MBA tarjoaa tuoreinta tietoa ja työkaluja myynnin strategisen suunnittelun ja tuloksellisen myyntityön käytännön kehittämiseen. Ohjelma antaa työkaluja ja asiantuntijuutta myyntityön eri osa-alueisiin, myyntiprosessin hallintaan sekä uutta näkökulmaa myynnin strategiseen johtamiseen osana liiketoimintaa. Energy Business MBA: n erikoistumismoduulien sisältö on sidottu energia-alan arvojärjestelmään ja liiketoimintaan energiasektorin eri alatoimialoilla. Se pureutuu maailman energiamarkkinoiden tilanteeseen, energiapolitiikkaan, uusitutuviin energianlähteisiin sekä digitalisaatioon ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.

Executive MBA on ylemmälle ja keskijohdolle suunnattu maksullinen johtamisen täydennyskoulutusohjelma. Saadakseen MBA-diplomin, tulee suorittaa kaikki ohjelmaan kuuluvat moduulit, mutta myös yksittäisten moduulien suorittaminen on mahdollista. MBA:ssa keskeistä on, että tuoreinta tutkimustietoa sovelletaan jatkuvasti esimerkiksi kaikissa oppimistehtävissä osallistujien organisaatioiden käytäntöön. Opinnot on rakennettu palvelemaan tätä tarkoitusta. Myös verkostoitumisella on suuri merkitys, kaikilla osallistujilla on paljon kokemusta ja näkemystä toisilleen jaettavaksi.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö, Mikael Hallbäck, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8289, sähköposti: mikael.hallback(a)univaasa.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradialle koulutuksen järjestämisluvat rakennustuotealan ammattitutkintoon ja välinehuoltoalan perustutkintoon. Ministeriön perusteluna on, että kyseistä osaamista tarvitaan Keski-Suomen työmarkkinoilla. Tutkintoja ei ole Keski-Suomessa aiemmin järjestetty.

Rakennustuotealalla koulutustarpeita lisäävät alan työntekijöiden suhteellisen korkea ikä sekä alan voimakas kehittyminen.

Välinehuoltoalan perustutkinto vastaa puolestaan vahvasti muun muassa Keski-Suomen keskussairaalan osaamisen kehittämistarpeisiin. Ala myös teknistyy nopeasti.

Betonialan yrityksen Betsetin tuotantohenkilöstölle räätälöityä koulutusta

Betonialan yritys Betset käynnistää Gradian kanssa heti syksyllä 2020 koulutusyhteistyön, jossa rakennustuotealan ammattitutkinto räätälöidään erityisesti betonielementtituotantoon. Betset Akatemia -nimisenä käynnistettävässä koulutuksessa aloittaa ensi vaiheessa noin 20 Betsetin tuotannon työntekijää Kyyjärven ja Vierumäen tehtaissa. Pilottiryhmien jälkeen koulutukseen osallistuu vuosittain eri puolilla Suomea olevissa tuotantolaitoksissa arvioilta 50 – 60 henkilöä.

Gradian koulutustarjonnassa on lähes kattavasti koko suomalaisen ammatillisen koulutuksen tutkintovalikoima, ja sitä voidaan entisestään täydentää laajennetun oppisopimuskoulutuksen luvan mukaisella koulutustoiminnalla.

Järjestämisluvan mukaisesti Gradian vastuulla on Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen osaamistarpeisiin vastaaminen. Gradia toimii myös aikuisten perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen sekä  lukiokoulutuksen järjestäjänä ja maakunnan erityisten koulutustehtävien (kansainvälinen ylioppilastutkinto International Baccalaureate Diploma Programme (IB), urheilu ja musiikki-ilmaisu) haltijana.

Lisätietoja

Pirjo Kauhanen, rehtori, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 6152
Petteri Järvinen, rehtori, Gradia Jämsä, puh. 040 341 5022 

Monilla kriisi kääntyikin mahdollisuudeksi ja poikkeusaika toi ihmisen johtamisen ytimeen

Näkemysverstas Luotzi Oy:n yhteistyössä viestintätoimisto Pilgrim Oy:n kanssa toteuttama "Mitä kriisin jälkeen" -selvitys johtajille valmistui samaan aikaan, kun poikkeusolot päättyivät Suomessa. Selvityksessä haastateltiin touko-kesäkuun aikana 40 toimitus-, liiketoiminta- ja kuntajohtajaa. Haastatteluiden tavoitteena oli luoda kuva siitä, mitkä asiat yrityselämässä ovat pandemian seurauksena muuttuneet nyt jo ja mitkä muuttuvat pitkällä aikavälillä. Vaikka poikkeusaika koettiin haastavaksi, sitä tulkittiin myös suomalaisen sisun ja sota-ajan dna:n otsikoiden alla uudistumisen mahdollisuutena.

Yhtenä keskeisenä muutoksena monet haastatellut johtajat nimesivät johtamisen evoluution. Kun etätyöstä tuli salamannopeasti normi, johtamisen tapoja oli muovattava siihen sopiviksi. Etätyön koettiin alleviivaavan tarvetta lähentää yhteyttä johdettaviin ihmisiin ja viestintä johtamisen menetelmänä korostui. Samalla nähtiin myös uudenlaisen yhteisöllisyyden viriämistä ja yhdessä tekemisen lisääntymistä etänä, työpaikoilla ja jopa maayhtiöiden välillä. Yhteen hiileen puhaltamisen henki näkyi monissa vastauksissa.

Tärkeimpänä oppina poikkeusajasta nousee monien johtajien mainitsema varautumisen tarve jatkossa: tulevaa on opittava ennakoimaan nykyistä paremmin, eikä mitään skenaariota voida enää sulkea pois mahdottomana.

”Suurin muutos on tapahtunut ihmisten mielissä ja asenteissa”, kommentoi Insta Group Oy:n toimitusjohtaja Henry Nieminen. ”Liiketoimintaa johtavien pitää ymmärtää tilanteesta avautuvat mahdollisuudet. Tilannetta voi mallintaa skenaroimalla erilaisia vaihtoehtoja ja arvioimalla niiden todennäköisyyksiä. On oleellisen tärkeää hahmottaa ja ymmärtää muutosten vaikutukset ihmisten ja asiakkaiden käyttäytymiseen pitkällä ja lyhyellä aikajänteellä”, jatkaa Nieminen. ”Erityisesti digitaalisten ratkaisujen mahdollisuudet onkin markkinassa ymmärretty nyt entistä paremmin ja yhdelläkään menestyvällä yrityksellä ei ole varaa jättää tätä muutosta arvioimatta”, päättää Nieminen.

Opettavainen poikkeusaika nähtiin myös mahdollisuutena uuteen kasvuun

Selvityksessä kysyttiin myös johtajien näkemyksiä muutoksen laajuudesta, syvyydestä ja kestosta, sekä haettiin ymmärrystä siitä, miten yritykset ovat pyrkineet torjumaan kielteisiä ja hyödyntämään myönteisiä vaikutuksia. Monissa vastauksissa pysyviksi muutoksiksi arvioitiin ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeys: yhteisöllisyys, eettisyys ja alueellisuus, sekä digitaalisen työnteon ja virtuaalisen liiketoiminnan kasvu.

Moni arvioi, että vaikka poikkeusaika oli monin tavoin haastava, se myös testasi työyhteisön muuntautumis- ja muutoksensietokykyä ja pakotti ajattelemaan asioita uudestaan. Uudelleen ajattelussa piili monien mielestä ituja uusiin liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin.

Samalla nähtiin myös sellaisten megatrendien kuin kaupungistumisen ja globalisaation heikkenemistä pitkällä aikavälillä. Etätyön arveltiin osoittavan, että matkat työpaikan ja kodin välillä eivät ole enää jatkossa niin olennaisia, kun työtä voi tehdä onnistuneesti etänäkin. Asua voi siis missä vain, ei vain kasvukeskuksissa. Huoltovarmuutta arvioitiin jatkossa parannettavan sekä laajentamalla että lähentämällä toimitusketjuja, eli globalisaation entisenlaiseen tehostettuun malliin moni ei arvioinut palaavansa.

Kielteisenä ilmiönä mainittiin globalisaation kääntöpuoli; se, että kansainväliseen yhteistyöhön ja kauppaan ei enää luoteta kuten ennen, kun poikkeusolojen takia mikä tahansa markkina voi jatkossa olla suljettu. Myönteistä taas olivat kaikki uudet virtuaaliset toimintamallit, jotka tehostivat aikaisempia työtapoja ja loivat pohjaa kokonaan uusille toimintatavoille ja palvelukonsepteille.

Tulevaisuus on niiden, jotka sitä etsivät ja osaavat siitä kertoa

Selvitys tehtiin, koska Luotzin toimitusjohtaja Markku Kanervan mielestä tulevaisuus on niiden, jotka sitä etsivät ja jotka siitä osaavat kertoa.

- Selvityksellä pyrimme ennen kaikkea hakemaan vastauksia siihen, miten yritykset tulevat kriisistä ulos ja millaisia vaikutuksia sillä on niiden toimintaympäristöön. Selvityksessä kävi ilmi, että jatkossa ennakoinnin kyky ja tarve on ilmeinen ja Luotzi haluaa olla tässä työssä mukana oikein tiedoin ja näkemyksin, Luotzi Oy:n toimitusjohtaja Kanerva kertoo.

Poikkeusaika korosti viestinnän merkitystä johtamisessa. Erityisesti ihmisten johtamisessa, joka kriisissä korostui, viestinnän rooli oli ja on keskeinen. Se siivittää tietä eteenpäin poikkeusajasta pois ja sen jälkeen.

- Viestintä on olennainen osa yritysten pandemian jälkeisen tulevaisuusstrategian jalkauttamista: ensiksi on luotava kuva oman yrityksen ja toimialan tulevaisuudesta ja sen jälkeen kyettävä kertomaan siitä ymmärrettävästi kaikille sidosryhmille. Siksi tulevaisuusviestintää rakentava Pilgrim on mukana toisena toteuttajana selvityksessä, Pilgrim, Edelman Affiliaten toimitusjohtaja Olli Ollila sanoo.

Lisätiedot:

Markku Kanerva                                                             Olli Ollila
puh. +358 505 029 700                                                  puh. +358 40 489 7754
markku(at)luotzi.fi                                                          olli.ollila(at)pilgrim.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk käynnistää insinööri (AMK) -tutkintoon johtavan koulutuksen Kouvolassa syksyllä 2021. Koulutus on Xamkissa täysin uusi ja suuntautuu robotiikkaan ja tekoälyyn. Koulutus käynnistetään vuorovuosin Kouvolassa ja Kotkassa. Aloituspaikkoja tulee vuosittain olemaan 30. Xamk Oy:n hallitus teki päätöksen uudesta koulutuksesta kokouksessaan 26. toukokuuta.

Uuden koulutuksen suunnittelu ja valmistelu käynnistettiin tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, Kouvolan kaupungin johdon ja Kouvola Innovation Oy:n edustajien kanssa.

– Uuden koulutuksen kehittäminen perustuu vahvaan alueelliseen ja kansalliseen ennakointityöhön ja Kymenlaakson yrityksiltä saatuun suoraan palautteeseen. Tavoitteena on saada opiskelijat yhteistyöhön alueen yritysten kanssa jo opintojen alkuvaiheesta lähtien, toteaa Xamkin opetuksesta vastaava vararehtori Mirja Toikka.

Kymenlaakson toimintaympäristössä tulevat ennakointitiedon mukaan vaikuttamaan erityisesti ympäristölliset sekä teknologiset trendit, joista tärkeimpiä ovat automatisaatio ja robotisaatio, digitalisaatio ja tekoäly. Uusien ammattien kehittymiseen vaikuttavat myös erilaiset automaation ja robotisaation sekä uuden teknologian tuomat osaamistarpeet.

Koulutuksen opetussuunnitelma valmistui kesäkuussa.

– Opiskelijat perehtyvät robottien suunnitteluun, ohjelmointiin ja hyödyntämiseen niin teollisessa tuotannossa kuin palvelualoillakin – osaamisen perustan luovat konetekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä ohjelmointitekniikan opinnot. Data-analytiikan ja kyberturvallisuuden tuntemus puolestaan mahdollistaa tekoälyn ja automatisaation turvallisen hyödyntämisen, koulutusjohtaja Arja Sinkko kertoo koulutuksen tuottamasta osaamisesta.

Työelämä tarvitsee robotiikka-alan osaajia

Laktek Engineering Oy:n tavoite on tukea tulevaa koulutusta tarjoamalla työharjoittelupaikkoja, opinnäytetyön aiheita sekä tulevaisuuden työpaikkoja robotiikka-alan ammattilaisille. Yrityksen toimitusjohtaja Markku Lakka toteaa, että teollisuusrobotit ovat tehneet mekaanista työtä tehtaissa jo vuosikymmeniä, ja tämä on vähentänyt työn fyysistä kuormitusta ja lisännyt turvallisuutta.

– Nyt halutaan panostaa myös tekoälyyn, joka yhdessä robotiikan kanssa tekee työympäristöstä tehokkaamman, turvallisemman ja monipuolisemman. Tekoälyn tarkoitus ei ole viedä työpaikkoja, vaan tehostaa työtapoja ja mahdollisuuksien mukaan luoda uusia työtehtäviä.

Markku Lakka näkee, että robotiikka-alan ammattilaisille on tulevaisuudessa työmahdollisuuksia myös uusilla, aiemmin robotiikkaa hyödyntämättömillä aloilla, kun tekoälyä käyttävä robotiikka yleistyy.

Tekoäly ja robotiikka – mitä niillä tarkoitetaan?

Tekoäly määritellään kokoelmaksi erilaisia teknologioita ja sovelluksia data-analyysista koneoppimiseen ja luonnollisen kielen käsittelyyn. Tekoälypohjaiset järjestelmät vapauttavat työaikaa kriittisille tehtäville, pienentävät kustannuksia ja luovat edellytyksiä tarjota nopeampia ja parempia palveluita asiakkaiden tarpeisiin. Tekoäly myös edesauttaa uuden digitaalisen liiketoiminnan kehittämistä.

Moderni robotiikka hyödyntää tekoälyä ja tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen yhteiskunnan eri sektoreilla. Robottia voidaan luonnehtia tekoälyn fyysiseksi ulottuvuudeksi, toisin sanoen laitteeksi, joka pystyy vaikuttamaan ympäristöönsä osittain itsenäisesti ja automatisoimaan prosesseja toistojen avulla.

Lisätietoja

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Varatoimitusjohtaja, vararehtori Mirja Toikka
mirja.toikka@xamk.fi, 044 702 8372

Koulutusjohtaja Arja Sinkko
arja.sinkko@xamk.fi, 044 702 8219

Tietoa tekoälystä ja robotiikasta Valtiovarainministeriön sivuilla:
https://vm.fi/tekoaly-ja-robotisaatio

Kaksipäiväiset valintakokeet toivat aurinkoiselle Framille yhteensä 642 hakijaa opiskelupaikkaa tavoittelemaan. Valvontaa ja järjestelyjä hoiti yli 120 seamkilaista.

Juuri päättynyt AMK-valintakoe on valtakunnallinen koe syksyllä alkaviin suomenkielisiin AMK-tutkintokoulutuksiin. SeAMKissa AMK-valintakokeen kautta on jaossa yhteensä 258 opiskelupaikkaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ennen juhannusta myöntämät 65 lisäpaikkaa.

AMK-valintakokeen ensimmäisen vaiheen etäkokeella 4.6.2020 karsittiin hakijoita toisen vaiheen valintakokeeseen. Näin toinen vaihe voitiin toteuttaa turvallisesti kaikille noudattaen viranomaisten ohjeita ja rajoituksia. 

– Tämä oli iso ponnistus. Tällaisessa tilanteessa pitää tekniikan toimia eikä turvallisuudesta voi tinkiä, kommentoi vs. vararehtori Anmari Viljamaa. –  Mutta fiilis oli loistava koko ajan, vaikka koronan takia koe siirtyi keskelle kesää ja moni joutui keskeyttämään lomansa näitä talkoita varten. Meillä oli vahva yhteinen tahtotila, että tässä onnistutaan.

Koronatilanteen vuoksi kokeeseen osallistuvat hakijat oli SeAMKissa jaettu kahteen rakennukseen ja tavallista pienempiin ryhmiin. Yhteen koetilaan otettiin tilan koosta riippuen 7–24 henkilöä.  Lisäksi hakijoiden saapuminen koetilaisuuteen porrastettiin ja sisäänkäynti jaettiin eri oville. Näin turvavälit pystyttiin huomioimaan myös kokeeseen saapumisen aikana.

– Tarkka ennakkosuunnittelu kantoi hedelmää, järjestelyt sujuivat mainiosti, eikä kokeen suorittamiseen liittyviä ongelmia ole tullut esille. Myös hakijat olivat perehtyneet hyvin ennakko-ohjeisiin.

Yli 500 opiskelijaa valittu jo aiemmin

 Todistusvalinnan ja kulttuurialan oman valintakokeen kautta SeAMKin AMK-koulutuksiin on tänä keväänä valittu jo ennen nyt päättynyttä koetta 510 uutta opiskelijaa. 

– Todistusvalinta on meilläkin nyt pääväylä opintoihin, Anmari Viljamaa toteaa.

AMK-valintakoe järjestettiin tänä vuonna koronatilanteen vuoksi kaksivaiheisesti. Ensimmäinen vaihe, etäkoe, pidettiin 4.6.2020. Toisen vaiheen kokeet järjestettiin SeAMKissa 23. –24.6.2020. Tulokset julkaistaan hakijoille viimeistään 15.7.2020.

Toisen vaiheen valintakokeeseen SeAMKiin kutsuttiin 763 hakijaa. Osallistumisprosentti kaikkien koetilaisuuksien osalta oli yhteensä 84 %.

Lisätiedot:

vs. vararehtori Anmari Viljamaa p.040 830 2397

Ammattikorkeakoulujen yhteisen AMK-valintakokeen toinen vaihe järjestettiin Centria-ammattikorkeakoulussa 23.–24.6.2020. Valintakokeet toteutettiin Talonpojankadun kampuksella Kokkolassa tiistaina 23.6. ja Vierimaantien kampuksella Ylivieskassa keskiviikkona 24.6. Valintakoetilaisuuksia järjestettiin yhteensä kolme, joista kaksi Kokkolassa ja yksi Ylivieskassa.

Centriassa valintakokeisiin osallistui kahden päivän aikana 329 opiskelupaikkaa tavoittelevaa hakijaa.

Järjestelyt ja koetilanteet sujuivat ongelmitta. Koejärjestelyissä huomioitiin tarkasti viranomaisten ohjeet ja rajoitukset. Hygieniaan ja tilojen siivoukseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Myös terveydenhuollon henkilökuntaa oli paikalla valintakokeiden ajan.

Centria-ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Kari Ristimäki iloitsee valintakokeiden onnistumisesta näin poikkeuksellisissa olosuhteissa.

- Kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteinen valtakunnallinen koe onnistui erittäin hyvin. Tämä kertoo paljon järjestelyjen onnistumisesta, mutta myös valintakokeeseen osallistuvien valveutuneesta asenteesta, toteaa Kari Ristimäki.

AMK-valintakoe päätettiin järjestää kaksivaiheisena koronaviruspandemian vuoksi. Ensimmäisen vaiheen digitaalinen etäkoe järjestettiin 4.6.2020. Kokeeseen osallistui ennätysmäärä hakijoita eli 62 000, joista noin 21 000 parhaiten menestynyttä hakijaa kutsuttiin toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen kokeet järjestetään 22 eri ammattikorkeakoulun kampuksilla 23.–25.6. välisenä aikana. Kevään toisessa yhteishaussa ammattikorkeakoulujen opiskelupaikkoja on tarjolla 10 000, joista noin puolet on täytetty todistusvalinnan perusteella. Lopullinen opiskelijavalinta tehdään toisen vaiheen AMK-valintakokeen tulosten perusteella. Opiskelijavalintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 15.7.2020.

Lisätietoja:

opintoasiainpäällikkö Mari Emmes, p. 044 725 0040, mari.emmes@centria.fi