Invalidisäätiö viettää 80-vuotispäiväänsä perjantaina 26.6.2020. Perustamisestaan lähtien Invalidisäätiö on luonut tasa-arvoisempaa Suomea integroimalla tukea tarvitsevia osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Juhlavuoden kunniaksi Invalidisäätiö haluaa tehdä yhteiskunnallista hyvää ja hyödyntää lahjoituksena saamiaan testamenttivaroja tukea tarvitsevien auttamiseen ja lääketieteelliseen tutkimukseen myös tulevaisuudessa.

Invalidisäätiö juhlii jakamalla hyvää ympärilleen

Juhlavuodelle aiemmin suunnitellut yleisötapahtumat on peruttu tältä vuodelta koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Invalidisäätiö haluaa kuitenkin jakaa ympärilleen hyvää käyttämällä rahastoituja testamenttilahjoituksia tukea tarvitsevien hyväksi.

-  Käynnistämme elokuusta alkaen koko loppuvuoden ajan uusia projekteja, joiden tavoitteena on muun muassa ammattiin valmistuneiden nuorten ja työttömien työnhakijoiden tukeminen, kohdennettujen kotoutumistoimenpiteiden edistäminen sekä vaikeavammaisten leiritoiminta, kertoo Invalidisäätiön toimitusjohtaja Marja Pajulahti.

Ensimmäinen 80 vuotta on hyvä alku kohti tasavertaisempaa yhteiskuntaa

Invalidisäätiö perustettiin vuonna 1940 talvisodassa vammautuneiden sotainvalidien kuntouttamiseksi takaisin työelämään. Tavoitteena oli keskittää sotainvalidien sairaalahoito, kuntoutus ja uudelleenkoulutus omaan huoltolaitokseensa. Vuosikymmenten kuluessa Säätiö on kehittänyt toimintaansa yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Toiminnan kohderyhmä on vaihtunut, mutta perustehtävä on pysynyt ennallaan.

- Yhä tänäkin päivänä Invalidisäätiö tekee työtä sen hyväksi, että mahdollisimman moni pystyy toimimaan suomalaisen yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä. Autamme asiakkaitamme löytämään omat vahvuutensa ja väylän sopivan kokoiseen työhön ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Seuraavat 80 vuotta jatkamme perustehtäväämme yhteiskunnan kulloinkin muuttuvien tarpeiden mukaan, sanoo Marja Pajulahti.

Nykyisin Invalidisäätiö kouluttaa, kuntouttaa ja valmentaa yksilöasiakkaitaan kohti työtä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Vuodesta 2018 lähtien toiminta on tapahtunut Live-brändin alla. Ammattiopisto Live on pääkaupunkiseudun suurin erityisammattioppilaitos ja Live Palvelut tuottaa kuntoutus-, työllisyys- ja valmennuspalveluita, joiden tavoitteena on edistää asiakkaiden työllistymistä, työssä pysymistä ja työssä jaksamista.

Lisätiedot:

Marja Pajulahti
p. 040 842 8665

LUT-yliopisto tarjoaa tulevanakin lukuvuonna niin kutsutun Highway-väyläohjelman, jossa voi opiskella kauppatieteen ja tekniikan koulutusohjelmien ensimmäisen vuoden opintoja ja hakea myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi. Suositun ohjelman paikat arvotaan määräaikana ilmoittautuneiden kesken.

LUTin opiskelijavalinnat kandidaattiohjelmiin ovat selvillä 15.7.2020. Ilman tutkinto-ohjelmien opiskelupaikkaa jäävillä on mahdollisuus ilmoittautua LUTin Highway-ohjelmaan ja opiskella valitsemansa koulutusohjelman ensimmäisen lukuvuoden opintoja.

”Joka vuosi motivoituneita nuoria jää ilman toivomaansa opiskelupaikkaa. Highway-ohjelmalla tarjoamme mahdollisuuden edistää tulevaisuuden suunnitelmia, vaikka ovi tutkinto-opiskelijaksi ei vielä auennutkaan”, sanoo Jaana Sandström, LUTin koulutuksesta vastaava vararehtori.

LUT Highway -väyläohjelman hyväksytysti suorittavat voivat keväällä hakea LUT-yliopistoon tutkinto-opiskelijoiksi ilman valintakoetta. Opintojen suorittamisen lisäksi vaatimuksena on niissä menestyminen alakohtaisesti määriteltyjen kynnysehtojen mukaan.

Ilmoittautuminen Highway-ohjelmaan on auki 20.7.-24.7.2020. Edellisvuosina kysyntä ohjelman paikoista on ollut suuri ja paikat ovat täyttyneet jopa minuuteissa. Tänä vuonna valintaperusteita on muutettu, jotta muun muassa verkkoyhteyksien laadusta mahdollisesti aiheutuvat erot eivät asettaisi hakijoita eriarvoiseen asemaan.

”Paikat ohjelmaan arvotaan kaikkien määräaikana ilmoittautuneiden kesken. Arvonta voi ehkä kuulostaa oudolta, mutta onni on siinä tasapuolinen”, sanoo Sandström viitaten kokemuksiin aiemmilta vuosilta.

Lukuvuonna 2020–2021 Highway-ohjelmassa on 99 opintopaikkaa. Niistä 30 on kauppatieteisiin ja 20 tuotantotalouteen.  Loput 49 paikkaa jakautuvat tieto-, sähkö-, kone-, energia-, kemian-, ympäristö-, sekä laskennallisen tekniikan koulutusohjelmiin, joissa kussakin on tarjolla 5-10 paikkaa. Highway-ohjelmassa voi ilmoittautua vain yhteen koulutusohjelmaan.

Opiskelu Highway-ohjelmassa on maksullista, eivätkä osallistujat ole oikeutettuja opintotukeen tai muihin tutkinto-opiskelijoille suunnattuihin etuihin. Opintopassin hinta on 100 euroa lukukaudelta, eli koko ohjelman kustannus on 200 euroa.

Sandström kertoo, että kohtuullisella maksulla tavoitellaan osallistujien sitoutumista ohjelmaan. Osallistujille tarjotaan myös tukea opiskeluun.

”Highway-opiskelijoille tarjotaan tukea opintojen aloittamiseen, aivan kuten muillekin LUTissa opiskeleville. He osallistuvat orientaatio-ohjelmaan, eli pääsevät tutustumaan koulutusohjelmaansa ja muihin opiskelijoihin. Tuutoreilta he saavat henkilökohtaista opastusta muun muassa opintosuunnitelman tekoon ja tietojärjestelmien käyttöön.”

Lisätietoja ja ohjeet ilmoittautumiseen: lut.fi/highway

Lisätietoja:

Jaana Sandström, koulutuksen vararehtori (mediatiedustelut)
jaana.sandstrom@lut.fi, puh. 040 571 6197

Mikael Ekholm, asiantuntija (opintoihin liittyvät asiat)
lut.highway@lut.fi puh. 050 4488 508

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on opetuksen rinnalla toinen ammattikorkeakoulun perustehtävistä. Diakin julkaisu Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5 esittelee Diakin TKI-toimintaa laajasti.

Ammattikorkeakoulut osallistuvat työelämän ja palvelujen kehittämiseen ennakoiden niiden uudistamistarpeita TKI-toiminnan keinoin.

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä nimenomaan TKI-toiminta on se muuttuja, joka erottaa ammattikorkeakoulut toisen asteen oppilaitoksista ja yliopistoista.

– Työelämälähtöinen, opetukseen tiiviisti linkittynyt TKI-toiminta tekee ammattikorkeakoulusta korkeakoulun ja korkeakoulusta ammattikorkeakoulun, avaa Diakin kehitysjohtaja Elina Ylikoski.

Ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden ja työelämätahojen toimijoiden rinnalla opiskelijat ovat vahvasti mukana TKI-toiminnassa. Oppimista tapahtuu ja osaaminen kehittyy opiskelijoiden osallistuessa ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan.

Vuosikirja syventää TKI-toiminnan käsitettä kuvaamalla konkreettisesti, mitä juuri Diakin TKI-toiminta on. Miltä näyttää TKI, jonka taustalla ovat Diakin arvot – kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus ja laadukas sekä tuloksellinen toiminta – ja pyrkimyksenä Diakin strategian mukainen visio ja missio – maailma, jossa ketään ei jätetä?

– Diakin TKI-toiminta on valikoima työkaluja ja menetelmiä esimerkiksi osallisuuden lisäämiselle, keino nostaa opiskelijat yhteisöllisen prosessin keskipisteeseen. Se on prosessi, jossa opitaan olemaan oppimatta ja tietämättä. Se on tapa avautua ympäröivälle yhteiskunnalle, Ylikoski sanoo.

Julkaisutiedot

Helminen, J. (toim.) (2020) Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. (Diak Työelämä 18). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Pysyvästi saatavilla Theseuksessa.

Julkaisu on luettavissa ja ladattavissa maksutta Diakin omassa verkkomediassa Dialogissa.

Lisätiedot

• kehitysjohtaja Elina Ylikoski, 040 550 9393, elina.ylikoski@diak.fi
• viestintäpäällikkö Aura Vuorenrinne, 040 509 2577, aura.vuorenrinne@diak.fi

Oulun ammattikorkeakoulun hallitus on valinnut uudeksi rehtoriksi ja toimitusjohtajaksi Heidi Fagerholmin Dreieichista Saksasta.

Heidi Fagerholm on koulutukseltaan tekniikan tohtori. Hänellä on vahva kansainvälinen työura ja merkittävä johtajakokemus suurissa organisaatioissa. Lisäksi hänellä on Suomen Akatemian ja Tekesin hallitustehtävien myötä kertynyt asiantuntemusta korkeakouluista. Hän on tiede- ja innovaationeuvoston jäsen, ja hänellä on dosentuuri Åbo Akademissa. 

Tällä hetkellä Heidi Fagerholm toimii tutkimus- ja liiketoiminnan kehitysjohtajana pörssiyhtiö Merck KGaA:n palveluksessa Saksassa. Tätä ennen hän on työskennellyt johtotehtävissä Suomessa muun muassa Kemira Oyj:ssä, Ahlstrom Oyj:ssä ja Ciba Oy:ssä. 

– Olen erittäin innostunut uudesta työtehtävästä, sillä tutkimuksen ja koulutuksen yhdistäminen sekä organisaatioiden johtaminen tulosten saavuttamiseksi on vahvinta osaamistani. Lähden innolla kehittämään Oulun ammattikorkeakoulua eteenpäin yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, Heidi Fagerholm kertoo.

– Heidi Fagerholm on tehnyt erittäin hyvää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa useiden vuosien ajan niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hänen vahvuutensa ja kokemuksensa ovat suureksi hyödyksi Oulun ammattikorkeakoululle ja koko Oulun korkeakouluyhteisölle, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Heidi Fagerholm aloittaa Oulun ammattikorkeakoulun palveluksessa 1.10.2020 ja ottaa rehtorin tehtävän vastuulleen myöhemmin sovittavana ajankohtana.

Rehtori Jouko Paaso siirtyy eläkkeelle ensi vuoden puolella. Hän on johtanut ammattikorkeakoulua vuodesta 2009 alkaen.

Ammattikorkeakoulun rehtorin tehtävää haki neljätoista henkilöä. 

Lisätietoja:

Jouko Niinimäki, 0294 484071, jouko.niinimaki@oulu.fi

Tulevana lukuvuonna suomalaisen yhteiskunnan arvokkaita perinteitä koulutuksen ja kulttuurin saralla tarkastellaan opistossa tulevaisuudesta käsin. Mitä tulevaisuudessa muistellaan – ja pidetään arvokkaana oman aikamme saavutuksena, tulevaisuuden perinteenä? Esimerkiksi korona on pakottanut meidät ottamaan ison digiharppauksen kaikilla elämänalueilla. Tämän päivän digi on tulevaisuuden perinnettä. Opistossa luomme kovaa kyytiä uusia käytäntöjä oppimiseen ja opetukseen niin, että lähiopetuksen keralla sähköiset oppimis- ja toimintaympäristöt tulevat olemaan arkipäivää. Digitys on meille oppimisen paikka, mutta myös väline. Sen avulla opiskelemme lähiruuan tuotantoa omalla kasvimaalla, omasta itsestä ja läheisten hyvinvoinnista huolehtimista, villasukkien neulomista, kännykän käyttöä tai opimme eurooppalaisia kieliä: perehdymme tulevaisuuden perinteisiin parhaimmillaan, kyllä!

Lukuvuoden 2020-2021 opinto-ohjelma ja sähköinen opinto-opas julkaistaan keskiviikkona 1.7. klo 12.00 Hiiden Opiston nettisivuilla: www.hiidenopisto.fi Opinto-opas jaetaan koteihin 20.7.-29.7.

Nettisivuilla voi tutustua tulevan lukuvuoden kurssitarjontaan hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisten alkua.

Ilmoittautumiset alkavat porrastetusti elokuussa seuraavasti:

ti 4.8. klo 11.00    taiteen, näyttämötaiteiden, tanssin ja liikunnan kursseille

ke 5.8. klo 11.00   kielten ja musiikin kursseille

to 6.8. klo 11.00   kädentaitojen ja yhteiskunnallisten aineiden ja atk:n kursseille

ke 11.11. klo 9.00 kaikille kevätkaudella 2021 alkaville kursseille

Ilmoittua voi netissä www.hiidenopisto.fi tai puhelimitse (019) 369 1498

Lukuvuosi käynnistyy maanantaina 31.8.

Hiiden Opiston toimisto palvelee 3.8. alkaen seuraavasti: ma-to 9-12 ja 13-15

toimisto avoinna 31.8. alkaen ma-to 12-17

Hiiden Opisto
Karstuntie 17
08100 Lohja

Kulkuosoite Asemakatu 1, käynti päivärinteen puolelta

Lukuvuoden 2020-2021 kurssitarjonnasta löytyy yli 670 kurssia Lohjan, Vihdin ja Siuntion alueella. Laajassa opinto-ohjelmassa on paljon tuttuja ja suosituksi osoittautuneita kursseja, kuten kuvataidetta, kahvakuulaa, liikuntaa, sijoittamisen ja kielten kursseja. Kädentaidoissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja. Atk ja media kursseilla löydetään ratkaisuja digipulmiin ja otetaan käyttöön etätyöskentelyynkin sopivat verkkoalustat, kuten Skype.

Hiiden Opistossa voi opiskella myös Avoimen yliopiston opintoja, kuten kasvatustieteitä, erityispedagogiikkaa ja psykologiaa. Opinnot järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Ilmoittautumiset Avoimen yliopiston opintoihin ovat käynnissä koko kesän nettisivuillamme.

Turvallista opiskelua Hiiden Opistossa

Seuraamme opistossa koronavirustilannetta ja noudatamme THL:n ja muiden viranomaisten ohjeita.

Kurssille saapuessasi noudatathan THL:n ohjeistuksia, etkä saavu oireisena paikalle.

Tarvittaessa lähes kaikki kurssimme siirretään etäopetuksena toteutettaviksi. Etäopetus sisältää opettajan järjestämät nettitunnit esim. videoyhteyden välityksellä. Nettitunnit muodostavat opetuksen rungon, jonka lisäksi tarjolla voi olla verkkomateriaalia ja ohjausta. 

Kuvassa toimiston väki vasemmalta oikealle: toimistosihteeri Tarja Saarinen, toimistosihteeri Riikka Kunttu, toimistoharjoittelija Soile Suutari ja liukumäessä istuu suunnittelija Karoliina Salmela

Tuoreen lääketieteen alan kasvuyrityksen toimitusjohtaja Päivi Saavalainen kertoo, mitä haasteita hän kohtasi perustaessaan oman yrityksen ja miten vaikeudet taklattiin. Suurin tavoite on, että nyt tuotteistettavalla keksinnöllä pystyttäisiin tulevaisuudessa ymmärtämään sairauksien syntyä paremmin.

SCellex Oy perustettiin tarpeeseen. Käytössä olevat sekvensointimenetelmät, joilla saadaan selville, missä kohtaa kudosta tai solua mitäkin geenejä ilmenee, eivät olleet tarpeeksi tarkkoja. Menetelmä tuo uutta tarkkuutta tautien synnyn tutkimukseen.  

”Esimerkiksi syöpä todetaan usein koepalan avulla. Koepalasta otetaan leike, joka värjätään, jotta nähdään, minkälaisia syöpäsoluja siinä on. SCellexin kehittämällä menetelmällä voidaan tarkastella kaikkia ihmisen geenejä hyvin tarkkaan, missä ne ilmentyvät normaaleissa soluissa ja kudoksen syöpäsoluissa, minkä tyyppinen syöpä on, millaisia immuunisoluja kasvaimessa on, miten ne yrittävät tappaa syöpäsolut ja millä mekanismeilla syöpäsolut yrittävät karata immuunijärjestelmältä”, kuvailee yrityksen perustaja, tutkija Päivi Saavalainen.

”Pitkän aikavälin tavoite on, että hoitoa pystytään kohdentamaan paremmin, kun tiedämme geenien tasolla tarkalleen, mitä soluissa ja kudoksissa tapahtuu. Tällä hetkellä menetelmäämme kehitetään kuitenkin vielä tutkimuskäyttöön, ei diagnostiseksi työkaluksi”, Päivi Saavalainen kertoo.

Päätös lähteä tutkijasta toimitusjohtaksi vaati kypsyttelyä

Saavalainen on edelleen päivätöissä yliopistolla oman tutkimusryhmän johtajana. SCellexin perustamisen pohjaideana oli keksintö, joka syntyi tutkijana.

”Yliopisto ei ottanut oikeuksia keksintööni, joten vaihtoehtoina oli, että keksintö jää pöytälaatikkoon, ja joku muu keksii saman tai aika ajaa siitä ohi, tai sitten lähden itse kaupallistamaan sitä”, Saavalainen jatkaa. ”Jottei vanhana kaduttaisi etten edes yrittänyt.”

SCellex on vielä alkuvaiheen kasvuyritys, joka tekee tällä hetkellä tuotekehitystä. Yrityksessä työskentelee kolme osa-aikaista tutkijaa Saavalaisen lisäksi. Suunnitteilla on pilottitutkimuksia, joiden avulla kerätään asiakaspalautetta menetelmän tuotteistamisen tueksi.

”Tutkijan ja start up-yrityksen toimitusjohtajan työt eroavat toisistaan melkoisesti. Kasvuyrityksen myötä olen oppinut, että tutkimusidea ei tuosta noin vaan olekaan kaupallinen. Tie on pitkä, ennen kuin valmis tuote on kaupan hyllyllä, vaikka onkin tehnyt tutkimusta ja menetelmäkehitystä jo pitkään. Liiketoiminnan omat kuviot rahoituksesta lähtien on pitänyt opetella oman päivätyön päälle. Tutkijana osaa kyllä kirjoittaa apurahahakemuksia mutta yrityksen hakemukset on kirjoitettava ihan uudesta ja tutkijalle vieraammasta näkökulmasta.”

”Toisaalta tutkijana on jo tottunut tiimin johtamiseen, budjetointiin, pitkäjänteiseen työskentelyyn, pitkiin työpäiviin ja stressinsietoon, sekä ylipäänsä sinnikkyyteen, mitä tarvitaan yrittäjänäkin. Myös tekniikat ja laboratoriotyö ovat samanlaisia kuin tutkijana, joten koen, että omalta alalta on helppo lähteä yrittäjäksi, koska käytettävissä oleva infrastruktuuri ja palvelut ovat jo tuttuja.”

”Mutta siitä huolimatta kynnys yrittämiseen oli hyvin korkea - osaanko, uskallanko ja onko siihen aikaa, ja mitä pitää seuraavaksi tehdä. Menikin useampi vuosi, ennen kuin yritys oli perustettu ja varsinainen toiminta voitiin aloittaa.”

Olemassa olevia verkostoja ei pidä aliarvioida

Verkostot tuleviin asiakkaisiin, jotka Saavalaisen tapauksessa ovat jopa omia kollegoja, ovat jo valmiina yritystä perustettaessa. Verkostojen hyödyntäminen aloittelevan kasvuyrityksen toiminnassa onkin Saavalaisen mukaan yksi tekijä, jota ei kannata aliarvioida.

”SCellexin tuotteistettava keksintö liittyy omaan alaani. Minun on helppo asettua tulevan asiakkaani saappaisiin, kun voisin itsekin olla yritykseni asiakas. Samoin suomalaiset ja ulkomaalaiset saman alan tutkijat ovat minulle jo tuttuja, joten heiltä on helppo pyytää mielipidettä, tai kokeilemaan meidän tuotetta. Myös kilpailijakenttä on tuttu, olenhan itsekin käyttänyt heidän tuotteitaan omassa tutkimuksessani, ja seuraan heidän kehittämiä menetelmiä ja toimintaa jo tutkijana.”

Alussa puuttuivat kuitenkin verkostot yrityksen perustamiseen liittyen. Merkittävä liikkeellepaneva sysäys oli SPARK Finland-mentoriohjelma, joka auttaa tutkijoita kehittämään lääketieteen ja life science-alojen keksinnöistä liiketoimintaa.

”Mentoriohjelmassa kävin aivojumppaa liikeideastani useaan otteeseen ja kun siihen päälle sai vielä vinkkejä siitä, miten yritys perustetaan, mistä löytää rahoitusta ja sijoittajaverkostoja, ja sai etenkin yleistä tsemppausta ja rohkaisua, niin koko oma ajatusmaailma yrittäjyydestä ja omasta urastakin muuttui siinä samalla.”

Rahoitus usein pullonkaulana

SCellexille myönnettiin tänä vuonna Instrumentariumin tiedesäätiön 50 000 euron Silmu-apuraha, joka on tarkoitettu tutkijainnovaattoreille ja tiedeyrittäjille uutta liiketoimintaa edistäviin innovatiivisiin projekteihin.

”Apurahamuotoista tukea alkuvaiheen yrityksille ei ole kovinkaan paljon saatavilla. Säätiöiden rahoitus on läpinäkyvää, kaikille yhtäläisesti haettavissa, eikä se ole kiinni henkilökohtaisista suhteista. Pidän tällaisia rahoitusmahdollisuuksia erinomaisina, sillä ne madaltavat osaltaan kynnystä lähteä yrittämään.”

Silmu-apuraha vahvistaa yrityksen hakeman tuotekehityslainan omarahoitusosuutta, joten sen myöntäminen osui yrityksen kannalta erittäin merkittävään saumaan. Laina ja muu rahoitus yhdessä mahdollistavat vielä tämän vuoden puolella ensimmäisten prototyyppien testauksen oikeilla asiakkailla.

”Sijoittajien kanssa toiminta on hieman erilaista. Verkostoilla ja henkilökohtaisilla suhteilla on suurempi merkitys. Raha on myös tavallaan kasvollista, on konkreettisesti tiedossa, että tässä kulutetaan nyt vaikkapa kaverin kaverin rahoja liiketoimintaan. Molemmissa rahoitusmalleissa on omat hyvät puolensa ja molempia tarvitaan kasvuyritysten liiketoiminnan tueksi.”

”Tulevaisuudelta toivon, että menetelmä saadaan mahdollisimman pian niin toimivaksi, että se saataisiin kaupallistettua ja tutkijoiden käyttöön. Tutkijan sydämestä kumpuava toive on tietenkin se, että menetelmän avulla löydettäisiin lääketieteessä uusia läpimurtoja, mitkä ennen pitkää hyödyttäisivät myös mahdollisimman monia potilaita.”

Tästä on kyse:

Instrumentariumin tiedesäätiö jakoi alkuvuodesta 2020 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi 250 000 euroa Silmu-apurahoja tiedeyrittäjille. Yhteensä säätiö jakaa apurahoja lääketieteelliseen tutkimukseen tänä vuonna kaksi miljoonaa euroa.

Lisätietoja

FT Markku Lämsä, asiamies, Instrumentariumin tiedesäätiö, markku.lamsa@instrufoundation.fi,
p. 040 501 5800

Dosentti Päivi Saavalainen, toimitusjohtaja, SCellex Oy, paivi.saavalainen@scellex.com, p. 040-5544662

Gradia siirtyy osittaiseen lähiopiskeluun ja työpaikalla työskentelyyn maanantaista 3.8. alkaen. Hallitun kampuksille paluun lähtökohtana on turvallisen opiskelu- ja työympäristön varmistaminen vallitsevassa koronavirustilanteessa.

Kampuksille palataan porrastetusti siten, että kaikki opiskelijaryhmät eivät ole oppilaitoksissa samanaikaisesti. Opetus- ja henkilöstöryhmien koko voi olla maksimissaan 50 henkilöä, ja lähiopetuksessa tai muissa lähikontakteissa huolehditaan edelleen riittävän fyysisen etäisyyden noudattamisesta sekä käsi- ja yskimishygieniasta. Lähiopetuksen rinnalla hyödynnetään edelleen laajasti erilaisia etäopetusmenetelmiä, joiden avulla kampuksilla yhtäaikaisesti olevien opiskelijoiden määrä pysyy maltillisena.

Opiskelijoiden ulkomaanvaihtojaksot on peruttu vuoden loppuun asti, samoin henkilökunnan ulkomaan työmatkat. Myös vapaa-ajan matkoissa opiskelijoita ja henkilöstöä ohjeistetaan varovaisuuteen ja noudattamaan valtioneuvoston ohjeita.

Opiskelijoille suunnatut palvelut avataan lähiasiointiin 10.8. Kesän ajan mm. Hakupalvelut ja opintotoimistot palvelevat hakijoita ja opiskelijoita etänä.

”Olemme huomioineet opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden kaikessa syyslukukauden suunnittelussa. Jatkamme edelleen osittaista etäopiskelua ja -työskentelyä, ja paluu lähiopetukseen tehdään hallitusti. Toivotan kaikki uudet ja jatkavat opiskelijamme lämpimästi takaisin kampuksille ja opintojensa pariin”, kuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski toteaa.

Syyslukukauden ohjeistusta tarkennetaan tarvittaessa 3.8. alkavalla viikolla epidemiatilanteen kehittyminen ja valtakunnalliset ohjeet huomioiden. Koko Gradiaa koskevien yleisohjeiden lisäksi oppilaitokset antavat oppilaitos- ja ryhmäkohtaisia ohjeita lukukauden aloituksesta ja opetuksen toteutusmuodoista ensisijaisesti Wilmassa. Ajantasaiset yleisohjeet on koottu opiskelijoiden koronaohjeisiin Gradian verkkosivuilla www.gradia.fi/opiskelijoiden-ohjeet-koronavirustilanteessa

Lisätietoja

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5100

Torstaina päättyneisiin valtakunnallisiin AMK-valintakokeisiin osallistui yli 18 000 hakijaa. Kokeisiin kutsutuista yli 21 000 hakijasta osallistui 85,5 prosenttia. Tulos on hyvä, sillä yleensä ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin on osallistunut noin 70 prosenttia hakijoista.

AMK-valintakokeen toinen vaihe järjestettiin tällä viikolla ammattikorkeakoulujen 36 eri kampuksella ympäri maata. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa järjestetyt valintakokeet päättyivät jo keskiviikkona. Yhteensä 834:stä kutsutusta hakijasta valintakokeeseen JAMKin pääkampuksella osallistui 729, eli 87,4%

Ammattikorkeakoulut olivat valmistautuneet AMK-valintakokeen järjestämiseen huolellisesti. Toisen vaiheen AMK-valintakoe suoritettiin ammattikorkeakoulujen tiloissa, valvotuissa olosuhteissa. Esimerkiksi JAMKissa koetilaisuudet järjestettiin niin, että yhdessä koetilassa oli enintään 10 hakijaa. Näin saatiin varmistettua turvavälit. Useampaa sisääntuloa hyödyntämällä ja hakijoiden tehokkaalla opastamisella varmistettiin myös se, ettei jonoja kampuksella päässyt muodostumaan.

– Siihen nähden, että järjestimme valintakoetta näissä olosuhteissa ensimmäistä kertaa, kaikki onnistui uskomattoman hyvin. Jonoja ei muodostunut ja hakijat löysivät ilmeisen hyvin oikeaan koetilaan. Kokeisiin osallistuvuuskin oli erittäin hyvä, toteaa JAMKin opiskelijapalveluiden päällikkö Kristiina Korhonen.

Yhteisellä AMK-valintakokeella haettiin eri alojen AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin 22 eri ammattikorkeakouluun.

AMK-valintakokeiden aikana on havaittu, että enintään reilulla tuhannella hakijalla on puuttunut yksittäinen koeosio kokeesta. Näissä tapauksissa tilanne tullaan korjaamaan hakijan eduksi niin, että lopullisessa opiskelijavalinnassa käytetään 1. vaiheen valintakokeen tulosta kyseisen osion osalta.

Kevään yhteishaussa ammattikorkeakouluihin oli 92 000 hakijaa, jotka tavoittelivat 24 600 opiskelupaikkaa 22 eri ammattikorkeakouluissa. Hakijoista yli 62 000 osallistui ensimmäisen vaiheen valintakokeeseen, jolla koronatilanteen vuoksi karsittiin hakijajoukkoa toisen vaiheen kokeeseen.

Ammattikorkeakoulut joutuivat koronaepidemian vuoksi tekemään muutoksia opiskelijavalintoihin. Kaksivaiheiseen kokeeseen päädyttiin, koska korkeakoulut eivät pitäneet perusteltuna valita opiskelijoita valvomattoman etäkokeen perusteella. Todistusvalintaa ei ammattikorkeakouluissa lisätty.

Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään keskiviikkona 15.7. Hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta 22.7. mennessä.

Lisätietoja:
Arenen tiedote.

Kristiina Korhonen, opiskelijapalveluiden päällikkö
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 5858 604

Hakijapalvelut
hakijapalvelut(a)jamk.fi
p. 040 556 0409

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian muodostamaa EduFutura Jyväskylä -yhteistyötä on vahvistettu opetusyhteistyön verkostosopimuksella. Opiskelijoille avautuu ristiinopiskelumahdollisuus kaikkien EduFutura-oppilaitosten välillä.

Yhteistyösopimuksessa EduFutura-oppilaitokset Gradia, JAMK ja JYU sitoutuvat tarjoamaan opiskelijoilleen opetussuunnitelmayhteistyöhön perustuvia opintojaksoja ja -kokonaisuuksia, jotka mahdollistavat ristiinopiskelun oppilaitosten välillä. EduFutura-ristiinopiskelu on maksutonta, ja sen piirissä on yli 40 000 jyväskyläistä opiskelijaa.

Ristiinopiskelulla vahvistetaan opiskelijoiden osaamisen laajentamista ja työelämätaitoja sekä luodaan toisen asteen opiskelijoille sujuvia siirtymiä korkeakouluopintoihin. Opinnot hyväksiluetaan EduFutura-oppilaitosten välillä, eikä aiemmin hankittua osaamista tarvitse opiskella uudelleen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja koulutuskuntayhtymä Gradian EduFutura-sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2016. Siinä sitouduttiin luomaan opiskelijoille joustavat ja yksilölliset opintopolut sekä mahdollistamaan ristiinopiskelu oppilaitosten välillä. Sopimusta on täydennetty osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen linjauksilla joulukuussa 2019 ja opetusyhteistyön verkostosopimuksella kesäkuussa 2020.

Jyväskylän malli on ainutlaatuinen

EduFutura Jyväskylän malli on uniikki; korkea-aste ja toinen aste yhdessä muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Muualla Suomessa yhteistyötä tehdään pääasiassa korkeakoulujen välillä. EduFutura-yhteisö vahvistaa myös Jyväskylän asemaa vetovoimaisena opiskelukaupunkina.

Oppilaitosten verkostolla ja yhteisesti valituilla kärkialoilla muodostetaan merkittäviä oppimisen, tutkimuksen, kehittämisen sekä kokeilujen ja soveltamisen kansainvälisiä ja kansallisia osaamiskeskittymiä.

EduFutura Jyväskylän kärkialat ovat:

• Oppimisen uudistaminen
• Terveys, kuntoutus, hyvinvointi ja liikunta
• Yrittäjyys ja liiketoiminnan kehittäminen
• Suomalainen musiikkikampus
• ICT ja sovellettu kyberturvallisuus
• Resurssiviisas ja vastuullinen biotalous
• Koulutusvienti

Ristiinopiskelun tarjottimella yli 150 opintojaksoa

EduFutura-ristiinopiskelun tarjonta pohjautuu opintosuunnitelmayhteistyöhön. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa syyslukukaudella 2020. 

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmiin on avattu opintojaksoja korkeakoulujen väliseen ristiinopiskeluun sekä suunniteltu opintojaksoja erityisesti toisen asteen opiskelijoille. Yhteistyötä on tehty myös ammattiin opiskelevien korkeakoulupolkuopinnoissa. Gradian ammattiopiskelijat voivat tehdä vähintään 30 opintopistettä AMK-opintoja, sisällyttää ne osaksi ammatillista perustutkintoaan ja hakea erikoishaun kautta JAMKiin tutkinto-opiskelijaksi.

EduFuturan ristiinopiskelun opintotarjonta on koottu verkkosivuille opintotarjottimelle www.edufutura.fi/opintotarjotin. Tällä hetkellä opintotarjottimella on yli 150 eri oppilaitosten tarjoamaa opintojaksoa. Erityisen vahvaa tarjonta on EduFuturan kärkialoilla.

Opiskelijat mukana kehittämisessä

Opiskelijat ovat olleet suunnittelemassa ja kehittämässä EduFuturan toimintaa. Opiskelijat ovat edustettuina useissa EduFuturan työryhmissä ja osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön sekä EduFuturan opintotarjottimen kehittämiseen. Opiskelijajärjestöjen edustajista koostuva Student Forum kokoontuu säännöllisesti, ja opiskelijoilla on edustus myös EduFuturan johtoryhmässä.

EduFutura Jyväskylä

• EduFutura Jyväskylä on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteinen oppimisen ja tutkimuksen osaamiskeskittymä ja yhteisö.
• EduFutura-yhteistyöllä luodaan Gradian, JAMKin, yliopiston ja Normaalikoulun lukion opiskelijoille mahdollisuudet ristiinopiskeluun oppilaitosten välillä. EduFuturan ristiinopiskelun opintotarjottimelle on avattu yli 150 opintojaksoa ristiinopiskeluun.
• EduFuturan opiskelijalupaus on: EduFutura tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden rakentaa joustava ja yksilöllinen opintopolku.
• Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston EduFutura-sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2016. Tämän jälkeen EduFutura-johtoryhmässä on vahvistettu yhteiset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen perusteet sekä opetusyhteistyön verkostosopimus.

Lisätietoja:

EduFutura Jyväskylä -johtoryhmän puheenjohtaja, rehtori Jussi Halttunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, puh. 0400 644 913, etunimi.sukunimi@jamk.fi
EduFutura Jyväskylä -johtoryhmän sihteeri, koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, puh. 040 528 3762, etunimi.sukunimi@jamk.fi

EduFutura-suunnittelutiimin jäsenet
Kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 040 737 3364, etunimi.sukunimi@jyu.fi
kehittämisjohtaja Anu Tokila, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5141, etunimi.sukunimi@gradia.fi

www.edufutura.fi
EduFuturan viestintäasiantuntija Tiina Riuttanen, puh. 040 341 5853, etunimi.sukunimi@gradia.fi

Terveysteknologia on jo pitkään ollut yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista. Kasvun keskellä toimiala on läpikäymässä historiansa suurinta murrosta, kun EU:n lääkintälaitteiden ja In vitro -diagnostiikkalaitteiden asetukset tulivat voimaan keväällä 2017. EU-asetusten mukaan valmistajayritysten velvoitteet potilasturvallisuuden takaamiseksi on asetettu korkeammalle kuin asetuksia edeltävät direktiivit edellyttävät.

Uudet eurooppalaiset asetukset (EU 2017/745 ja 2017/746) koskevat terveydenhuollon käyttämiä laitteita, tarvikkeita ja ohjelmistoja. Asetusten siirtymäaika päättyy keväällä 2021, ja ne ovat edellytys eurooppalaisille markkinoille pääsemiseksi. Iso kysymys kuuluukin, koulutetaanko asetukset hallitsevia osaajia riittävästi yritysten, julkisten organisaatioiden ja viranomaisten tarpeisiin?

– Asetusten toimeenpanossa nousee huoli osaajien riittävyydestä, koska säädösten myötä valmistavan yrityksen on nimettävä säännösten noudattamisesta vastaava henkilö, jolla on merkittävät vastuut ja velvollisuudet myös laadunhallinta-asioissa, toteaa Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen.

Isoissa yrityksissä vastuuhenkilön tulee olla yrityksen työntekijä, kun taas alle 50 henkilön yrityksissä tämän resurssin voi hankkia ulkoisena palveluna. Resurssin on kuitenkin oltava pysyvästi ja jatkuvasti yrityksen käytössä ja saatavilla.

Asetusten mukaan vastaavalla henkilöllä pitää olla tekniikan, oikeustieteen, lääketieteen, farmasian tai muun asiaankuuluvan tieteenalan yliopistotasoinen koulutus sekä vähintään yhden vuoden ammattikokemus joko lääkinnällisiin laitteisiin liittyvistä sääntelyasioista tai laadunhallintajärjestelmistä. Relevantin yliopistotasoisen koulutuksen puuttuessa vastaavalta henkilöltä vaaditaan vähintään neljän vuoden ammattikokemus.

Tampereen yliopisto on omalta osaltaan vastannut huoleen osaajien riittävyydestä ja kouluttanut alan osaajia jo usean vuoden ajan. Nyt myös yrityksille ja organisaatioille on tarjolla terveysteknologiaratkaisujen kehittämiseen ja kaupallistamiseen keskittyvä kokonaisuus. Koulutuksen ensimmäinen haku päättyy 15.8.2020.

– Koulutuskokonaisuus vastaa tarvittavaan osaamistarpeeseen ja tarjoaa viimeisimmän tiedon muuttuvista säädöksistä ja standardeista, professori Minna Kellomäki Tampereen yliopistosta kertoo.

– Kursseja suunniteltaessa on otettu erityisesti huomioon työelämän tarpeet ja aikuiset oppijat, Kellomäki jatkaa.

Kurssit ovat tehtävissä etänä ja työn ohessa. Lisäksi suoritetuista kursseista saa todistuksen, joilla voi osoittaa osaamistaan mm. auditoinneissa.

– Tämä on yrityksille hieno mahdollisuus lisätä oman henkilöstönsä osaamista, Hassinen iloitsee.

Terveysteknologian tuotevienti on tuonut lähes 13 miljardin euron ylijäämän Suomeen 20 viime vuoden aikana. Vuonna 2019 tuoteviennin arvo oli 2,4 miljardia euroa. Kasvu jatkuu, kun uudet säädösasiat saadaan myös hallintaan. Tästä hyötyvät myös potilaat parempina ja potilasturvallisina terveydenhuollon ratkaisuina.

Lisätiedot:
Saara Hassinen, toimitusjohtaja, Terveysteknologia ry
Puh. 040 531 1661
saara.hassinen@teknologiateollisuus.fi
@saarahassinen 

Minna Kellomäki, professori, Tampereen yliopisto
Puh. 040 706 6312
minna.kellomaki@tuni.fi

Kirjailija Vivi-Ann Sjögren sekä tähtitieteen professori Esko Valtaoja saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot Vanhan kirjallisuuden päivillä Youtubessa perjantaina 26.6.2020.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Warelius-palkinnot jaettiin osana Vanhan kirjallisuuden päivien Youtube-ohjelmaa perjantaina 26. kesäkuuta 2020 Vivi-Ann Sjögrenille ja Esko Valtaojalle. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään tänä vuonna Youtubessa, ja ohjelmaa voi seurata tapahtuman Youtube-kanavalla.

Kahdentoistatuhannen euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon jakoi Vanhan kirjallisuuden päivien Youtube-ohjelmassa Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Hannele Cantell.

Vivi-Ann Sjögren (s. 1938) on kirjailija ja näyttelijä, joka on kirjoittanut matka- ja ruokakirjoja, oppikirjoja ja ruoka-aiheisia juttuja mm. Helsingin Sanomiin.

Esko Valtaoja (s. 1951) on avaruustähtitieteen emeritusprofessori, joka on kirjoittanut yleistajuisia tietokirjoja luonnontieteen ja filosofian alalta.

Palkintoperustelut

Vivi-Ann Sjögren

Kirjailija, toimittaja ja näyttelijä Vivi-Ann Sjögren de Serrano (s. 1938 Espoossa) on monipuolinen tietokirjailija, jonka tekstit ovat ilahduttaneet lukijoita useiden vuosikymmenien ajan. Sjögren on tunnettu erityisesti ruokakirjoistaan sekä -kolumneistaan, joita julkaistiin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuosien ajan.

Sjögrenin näkemys ruuasta on vahvasti yhteydessä vieraisiin kulttuureihin, ja hänen kirjansa esittelevät reseptien lisäksi kohtaamisia ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Vivi-Ann Sjögrenin toinen kotimaa on Espanja, ja hän kuuluu suomalaisen tietokirjallisuuden suuriin matkailijoihin. Useat hänen kirjoistaan häilyvät matkakirjallisuuden, muistelman ja keittokirjan välimaastossa. Ne kuvaavat intohimoisia, aistikylläisiä makuelämyksiä yhdistettyinä esittelyihin toisista kulttuureista ja traditioista, usein runoudella kuorrutettuna. Sjögrenin luetuimpia kirjoja ovat muun muassa Kocken, turisten, persikorna (Schildt 1994, suom. Mustaa kahvia, keksinmuruja 1998), Andalusiens grova salt (Schildt 1996, suom. Andalusian karkea suola 2000), Morgon och afton i Sahara (Schildt 1999, suom. Saharan aamut ja illat 2002) ja Vivi-Anns kök (Schildt 2007, suom. Vivi-Annin keittiössä 2007).

Sjögrenin tuotanto käsittää paljon muutakin kuin keittokirjoja ja matkakuvauksia. Hän on kirjoittanut koko joukon espanjan oppikirjoja ja ollut mukana työryhmässä laatimassa ruotsin oppikirjoja. Lisäksi hän on julkaissut myös omaelämäkerrallisen kirjasarjan työläiskasvatuksestaan, suvun odotuksista irtaantumisesta ja kaipuusta ulos maailmaan.

Vivi-Ann Sjögren on monipuolinen tietokirjailija, joka yhdistelee rohkeasti erilaisia kirjallisia lajityyppejä. Hänen teoksensa tuovat aistivoimaisen ja kansainvälisen lisän suomalaiseen kirjalliseen kulttuuriin.

Esko Valtaoja

Filosofian tohtori Esko Valtaoja (s. 1951 Kemissä) on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori emeritus. Esko Valtaoja on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja erityisesti luonnontieteen eri aiheista.

Ensimmäisessä omaa tieteenalaansa popularisoivassa kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa (Ursa 2001) Valtaoja pohti elämän synnyn ja kehittymisen mahdollisuuksia oman planeettamme ulkopuolella. Toisessa kirjassaan Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen (Ursa 2004) hän koetti selvittää, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia ihmiskunnalla ja maapallolla voisi olla. Trilogian täydensi maailman ihmeistä kertova Ihmeitä: kävelyretkiä kaikkeuteen (Ursa 2007). Vuonna 2012 julkaistiin hänen suosittu teoksensa, Kaiken käsikirja: Mitä jokaisen tulisi tietää? (Ursa).

Valtaojan ala avaruusfysiikka on kovaa luonnontiedettä. Siinä tutkitaan perimmäisiä kysymyksiä, joihin tieteelläkään ei ole lopullisia vastauksia. Valtaojan tietokirjojen erityinen ansio on niiden sujuvasanaisuus: hän osaa kirjoittaa niin, että lukija ymmärtää lukemansa ja voi samalla innostua aiheista. Valtaoja on ennakkoluulottomasti laajentanut aihepiirejään myös filosofisiin teemoihin. Tampereen entisen piispan Juha Pihkalan kanssa Valtaoja on julkaissut kaksi keskustelukirjaa, Nurkkaan ajettu Jumala? (Kirjapaja 2004) ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni (Minerva 2010), joissa liikutaan tiedon ja uskon rajapinnalla.

Esko Valtaoja on tehnyt merkittävän elämäntyön tuodessaan tieteen kysymyksiä suuren yleisön saataville kirjoissaan ja myös televisio-ohjelmissa. Valtaoja on mukaansatempaava kirjoittaja ja selkeäsanainen puhuja, joka on aina myös itse aidosti innostunut aiheestaan.

Warelius-palkinto

Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Lasse Lehtinen, Tapio Markkanen, Merete Mazzarella, Anne-Maria Mikkola, Ilkka Niiniluoto, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.

Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2020 puheenjohtajana Hannele Cantell sekä jäseninä Seppo Hentilä, Agneta Rahikainen, Kati Solastie ja Kari Vaijärvi.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Haastattelut:

Vivi-Ann Sjögren | 040 765 9198, vivi.finland@gmail.com
Esko Valtaoja | 040 577 7654, valtaoja@utu.fi.

Lisätiedot:

Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
050 351 2771 | anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi
www.suomentietokirjailijat.fi

Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt Kuopiossa sijaitsevan Valteri-koulu Mäntykankaan uudisrakennuksen rakentamisen. Uuden koulurakennuksen myötä oppilaat ja henkilökunta saavat koulun tarpeisiin suunnitellut tehokkaammat, terveelliset ja turvalliset tilat. Senaatti pilotoi hankkeessa kiertotaloutta ja muovin vähentämistä, ja uudessa rakennuksessa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa Senaatin aurinko-ohjelman mukaisesti.

Uutta koulua on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen ja koulun kanssa, ja hanke on edennyt nyt rakennusvaiheeseen. Mäntykankaan nykyinen koulurakennus on elinkaarensa päässä ja tilat ovat nykyiseen toimintaan epäkäytännölliset.

Valteri-koulu Mäntykankaalla on nelisenkymmentä oppilaspaikkaa ja henkilökuntaa noin 70, joka toimii sekä koulussa että ohjauspalveluiden piirissä. Ohjauspalveluita ovat mm. tukijaksot, ohjauskäynnit ja koulutukset, joilla tuetaan mahdollisimman monen oppilaan koulunkäyntiä omassa kotikunnassaan ja lähikoulussaan.

Esteettömyys ja yhdessä oppiminen keskiössä

Uuden koulun rakentamisessa huomioidaan erityisesti esteettömyys, joka takaa laadukkaan toiminnan kaikille käyttäjille. Koulun tilojen suunnittelussa on huomioitu vahvasti opetussuunnitelman mukanaan tuomat tavoitteet. Opetussuunnitelma asettaa tavoitteeksi oppilaan oman osallisuuden, johon oppimisympäristöillä on merkittävä rooli.

Erityisesti rakentamisessa huomioidaan Valteri-koulun ideologian mukainen oppilaan toimintakyvyn vahvistuminen. Osallisuus ja yhdessä oppiminen on nostettu keskiöön. Oppiminen on aktiivista toimintaa, jossa oppilas oman kokemuspohjansa perusteella luo uutta tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppimisnäkemys vaikuttaa niin sosiaalisiin, virtuaalisiin kuin fyysisiin ratkaisuihin. Tiloja suunniteltaessa on luotu tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia, jotka tukevat opetus ja oppimistilanteita sosiaalisten taitojen ja siihen liittyvien pedagogisten lähestymistapojen ehdoilla.

Kiertotaloutta ja aurinkovoimaa

Senaatti-kiinteistöt pilotoi Mäntykankaan koulun rakennushankkeessa kiertotaloutta ja muovin käytön vähentämistä.

”Tutkimme muun muassa, missä muoveja voitaisiin korvata muilla materiaaleilla tai ratkaisuilla ja miten ne vaikuttavat rakennuksen elinkaaren kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Lisäksi tutkimme, miten purkujätteen ja rakentamisessa syntyvän muovijätteen (ml. pakkausjäte) keräystä ja kierrätystä voitaisiin lisätä”, kertoo rakennuttajapäällikkö Jarmo Liimatainen.  Tulosten avulla kehitetään Senaatin projektinohjaus- ja hankintakäytäntöjä.

Uudessa koulurakennuksessa hyödynnetään aurinkoenergiaa ja rakennuksen katolle asennetaan aurinkopaneelit. Senaatti on laatinut valtakunnallisen aurinko-ohjelman, jonka mukaisesti tavoitteena on 20-kertaistaa aurinkoenergian tuotanto valtion kiinteistöissä. 

Uudisrakennus on kooltaan 3388 m2 ja hankkeen kokonaiskustannus on arviolta 18 miljoonaa euroa.  Uuden koulurakennuksen valmistumisen jälkeen vanha koulurakennus puretaan ja tämän jälkeen rakennetaan piha- ja pysäköintialueet.

Rakennushanke toteutetaan projektinjohtopalveluna, jossa palvelutuottajana toimii WSP Finland Oy. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtipalvelu Oy. Uusi koulurakennus valmistuu suunnitelmien mukaisesti vuoden 2021 lopussa

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt, rakennuttajapäällikkö Jarmo Liimatainen p. 040 736 5220
Jarmo.liimatainen@senaatti.fi

Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Jyrki Reinikainen p. 040 565 5181  jyrki.reinikainen@senaatti.fi

Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Sen tarjoamat palvelut voivat kohdistua yksittäisten lasten ja nuorten tarpeisiin tai koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin. Valterilla on kuusi eri puolella Suomea toimivaa toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu oppilaille, joille kunta ei pysty järjestämään oppilaan tarvitsemia koulunkäynnin kannalta välttämättömiä palveluita. Kuopiossa sijaitseva Valteri-koulu Mäntykangas on yksi kuudesta toimipisteestä.

Akatemiatutkijoista (Academy research fellow) 43 % on naisia (2018). Suomen Akatemian rahoittamien projektien johtajista (principal investigator, PI) 38 % on naisia (2018). Naisten osuus yliopistojen professorikunnasta on 32,2 % (syyskuu 2019). Yliopistojen rehtoreista 21 % on naisia. Naisten akateemiset uraputket vuotavat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Professoriliitto on huolissaan tästä ilmiöstä. 

Pääministeri Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Valtioneuvoston selonteko sukupuolten välisestä tasa-arvosta korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa (Kristiina Brunila, 2009) olisikin syytä uusia. 

Lisätietoja: 

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto, 045 657 5757;  

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, 050 340 2725 

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä

Ensimmäiset kauppatieteen maisterit valmistuivat Vaasan yliopiston ensimmäisestä täysin etänä suoritetusta ohjelmasta. Digitaalista liiketoiminnan kehittämistä opiskelleiden opiskelumenestys oli mainio, sillä nyt valmistuneet saivat opinnoistaan hyvät tai erinomaiset arvosanat.

Yksi valmistuneista on helsinkiläinen Tarja Matikka, joka kertoo opintojen hyödyttäneen suoraan työntekoa.

− Kaikki kurssit olivat hyödyllisiä, mutta erityisesti projektijohtamiseen liittyvistä asioista oli hyötyä työssäni. Kurssitarjonta oli hyvä ja mielenkiintoinen, välillä oli valinnanvaikeutta, kertoo Tarja Matikka.

Matikka kertoo työskennelleensä opintojen ensimmäisen vuoden suurehkon yrityksen ICT-osastolla projektipäällikkönä.

− Reilu vuosi sitten yrityksessä toteutettiin kuitenkin YT-neuvottelut, ja tätä kautta minulle vapautui aikaa täysipäiväiseen opiskeluun. Tällä hetkellä etsin siis uusia haasteita ja koen, että suoritettu tutkinto on varmasti hyödyksi. 

Kaksivuotinen Digitaalinen liiketoiminnan kehittäminen -maisteriohjelma alkoi syyskuussa 2018. Siihen oli ennätysmäärä hakijoita, joista valittiin koulutukseen nelisenkymmentä.

Koulutuksen pääsisältö oli tietojärjestelmätieteen ja tuotantotalouden opintoja. Opinnot oli jaettu kahteen osaan: projektinhallinnan sekä tietohallinnon ja palvelun osioon.

Matikalla oli ennestään tuotantotalouden insinööri AMK -tutkinto Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Lisäksi hän oli opiskellut Jyväskylän avoimessa yliopistossa kauppatieteitä.

− Tämä Vaasan yliopiston ohjelma taisi tulla vastaan Facebookissa, vaikutti kiinnostavalta ja sopi tavoitteisiini, joten hain ja pääsin. Yhdistelmä tuotantotaloutta ja tietojärjestelmätieteitä vaikutti kiinnostavalta.

Teknostressi tutkimuskohteena

Matikka kertoo innostuvansa uusien asioiden oppimisesta. Myös gradun teko oli mieleistä.

− Olen melko varmasti ns. ikuinen opiskelija. On palkitsevaa ja motivoivaa saada perehtyä erilaisiin teorioihin. Pidin myös gradun teosta. Ohjaus oli hyvää ja riittävää, prosessissa oli riittävästi haastetta ja onnistumisia. Akateemisen tutkimuksen teon opit koen myös hyödylliseksi.

Gradussaan Matikka tutki teknostressiä, josta hänellä oli kokemusta tietojärjestelmäprojektin projektipäällikkönä.

− Teknologian ja yksilön välinen suhde ja kuormitus sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä kiinnostaa. Näillä on vaikutusta muutosvastarintaan, mitä gradussani käsittelinkin. Yksilöt reagoivat teknostressiin hyvin eri tavoin, ja tämä tulisi ottaa huomioon projekteissa.

Gradun nimi on Teknostressi tietojärjestelmien käytössä ja sen vaikutus muutosvastarintaan: fenomenologinen tutkimus toimihenkilöiden kokemuksista.

Tsemppiviestejä ja verkostoitumista

Vaikka opinnot suoritettiin etänä, muihin opiskelukavereihin tutustui opintojen etäpalavereissa ja vapaamuotoisemmin eri viestintäalustoilla.

− Olisi ollut mukava nähdä opiskelukavereita, mutta meillä oli onneksi tsemppi-Whatsapp-ryhmiä ja oma Slack-kanava. Etäilystä huolimatta meillä oli hyvä henki ja tsemppi, Matikka sanoo.

Moni opiskelija oli kokenut ICT-alan ammattilainen, ja Matikka kertoo verkostoituneensa ja oppineensa myös muilta opiskelijoilta.

Koulutusohjelmavastaava, tietojärjestelmätieteen professori Tero Vartiainen on tyytyväinen etäkoulutuksen ja -opintojen sujumiseen.

− On hienoa, että monet opiskelijat saivat maisteriohjelman hyvin arvosanoin suoritettua.

Vartiaisen mukaan koulutuksen sisältö on suunniteltu vastaamaan ICT-alan tarpeita.

− Koulutuksessa painotettiin projektinhallintaa eri näkökulmista kuten myös palveluiden suunnittelua, tietoturvaa, tietohallintoa ja yritysarkkitehtuuria. Nämä kaikki ovat kriittisiä teemoja ICT-alalla, Vartiainen korostaa.

Etäopetuksen kehittäminen maisteriohjelmaa varten helpotti myös koronan aiheuttamassa uudessa tilanteessa. Vaasan yliopisto suunnitteli opintoja yhdessä muiden yliopistojen kanssa, ja opiskelijat saattoivat valita kursseja myös niistä.

Lisätietoja:

Tietojärjestelmätieteen professori Tero Vartiainen
Vaasan yliopisto
tero.vartiainen (at) univaasa.fi
p.  029 449 8588 

KTM Tarja Matikka
t.matikka@gmail.com
p. 040 5966 665

Lähes 8.000 ravintolisistä, vitamiinivalmisteista ja kasvirohdosvalmisteista sekä luonnonmukaisesta terveydenhoidosta kiinnostunutta on ilmoittautunut Terveystuotteet tutuiksi -verkkokoulutukseen. Koulutuksen toteutukseen on osallistunut yli 25 terveystuotealan toimijaa. Kurssi sisältää perustietoa terveystuotealasta ja antaa vinkkejä oman terveyden ylläpitämiseen. Suurkurssiksi yltänyt koulutustapahtuma on uudenlainen tapa esitellä terveyskauppaa ja laajemmin koko toimialaa aiheesta kiinnostuneille.

Terveystuotteiden käyttö yleistä

Suomalaisista 80 prosenttia on käyttänyt vitamiineja ja 45% käyttää ravintolisiä säännöllisesti. Ravintolisien käyttäminen oman ravitsemuksen täydentämiseen on yleistä ja erilaisia ravintolisiä käytetään myös pienten vaivojen itsehoidossa.

Uudenlainen koulutuskonsepti erikoiskaupalle

”Terveyskaupassa on vuosittain useita miljoonia asiakastilanteita, joissa keskustellaan terveyden edistämisen teemoista. Ihmisten kiinnostus oman terveyden ylläpitämisestä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Terveystuotteet tutuiksi -verkkokurssi on uudenlainen konsepti tuoda myös kivijalkakauppoja lähemmäksi toimialasta kiinnostuneita, kannustaa alan toimijoita yhteistyöhön sekä saada näin suuri joukko saman henkisiä keskustelemaan yhteisistä teemoista koulutuksen aikana.”, toteaa Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

”En hämmästyisi, vaikka vastaavat koulutuskonseptit yleistyisivät myös muilla erikoiskaupan toimialoilla. Terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneet ihmiset ovat ottaneet tämän kurssin osin uudenlaisena tapana saada palvelua, joten samanlaisia tarpeita on varmasti myös muilla erikoistavarakaupan toimialoilla”, Rönkkö pohtii.

Erikoiskaupassa koulutus työllistymisen edellytyksenä

Terveystuotteet tutuiksi -verkkokurssi saattaa motivoida joitakin osallistujia hakeutumaan terveystuotealan työtehtäviin ja kouluttautumaan alalle. Sen vuoksi kurssilla annettaan tietoa myös terveystuotealan koulutusmahdollisuuksista, joita ovat alan ammatillinen koulutus, terveystuotealalle räätälöidyt kaupan alan ja liiketoiminnan tutkintokoulutukset sekä yliopistollinen täydennyskoulutus. ”Kouluttautumisen on tänä päivänä oltava joustavaa ja siksi suuri osa koulutuksesta tapahtuu verkossa ja työn ohella. Kouluttautumiseen vaikuttaa innostus toimialaa kohtaan ja sitä kautta tulee motivaatio hankkia tietoa läpi työuran”, summaa terveyskaupan koulutuksen merkitystä TAIMI-koulutus Oy:n toimitusjohtaja Helena Mykrä.

”Lyhyt Terveystuotteet tutuiksi -verkkokurssi ei toki valmista terveystuotealan ammattiin, mutta koulutus antaa näkymää siitä laajasta tietomäärästä joka alalla ja varsinkin terveyskaupassa tarvitaan. Ehkä saamme kurssin myötä alalle uusia ihmisiä, kun ammatillinen koulutuksemme ja terveystuoteala alkavat syvällisemmin kiinnostaa osallistujia”, Mykrä jatkaa.

Yhteistyö mahdollisti suurkurssin syntyminen

Idea terveystuotteiden kuluttajan peruskurssin tekemisestä syntyi TerveysSummitin kehittäjän Elias Jaakkolan ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkön keskusteluista. He ryhtyivät pohtimaan, millainen koulutus ja tieto kiinnostaisi terveyskaupan asiakkaita ja terveystuotteista kiinnostuneita ihmisiä. Kurssin ideaan tarttui yli 25 terveystuotealan toimijaa, terveyskaupan ketjut (Ruohonjuuri, Life, AITO hyvän olon kauppa ja TerveysTieto), terveystuotteiden valmistajia, maahantuojia, koulutuskumppaneita, kouluttajia ja täydentävien hoitojen järjestöjä. Laaja kumppaneiden määrä mahdollisti terveystuotealan esittelyn monesta näkökulmasta ja koulutuksen sisällöstä pystyttiin tekemään monipuolinen. Kurssin markkinointi tavoitti yhteistyöllä sosiaalisen median kautta yli 100.000 terveydestään kiinnostunutta, joten tuhansien ilmoittautuminen oli realistista, vaikkakin noin 8.000 ilmoittautumista oli lopulta iloinen yllätys.

Terveystuotteet tutuiksi-verkkokoulutukseen on 6.7.2020 saakka mahdollisuus ilmoittautua veloituksetta (norm. 149e).

Terveystuotteet tutuiksi-verkkokoulutuksen sisältö:

https://biomed.fi/terveystuotteet-tutuiksi/

Lisätietoja:

Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry,

mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi, puh. 0500 430 818

Helena Mykrä, TAIMI-koulutus Oy, toimitusjohtaja, helena.mykra@taimikoulutus.fi, puh. 040 187 6416

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu tiistaina 30.6. yhteensä 73 opiskelijaa. Valmistuvista on muotoilijoita (ylempi AMK) 1, insinöörejä (ylempi AMK) 3, sairaanhoitajia (ylempi AMK) 5, tradenomeja (ylempi AMK) 1, yhteisöpedagogeja (ylempi AMK) 1, artenomeja (AMK) 1, muotoilijoita (AMK) 4, merikapteeneja (AMK) 2, yhteisöpedagogeja (AMK) 2, restonomeja (AMK) 8, ensihoitajia (AMK) 1, fysioterapeutteja (AMK) 4, sairaanhoitajia (AMK) 2, sosionomeja (AMK) 6, tradenomeja (AMK) 17 ja insinöörejä (AMK) 15.

Kouvola

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Kallijärvi Nina Marika, Lahti                        

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (ylempi AMK)

Boman Sonja Aino Inkeri, Espoo          

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, artenomi (AMK)

Koponen Saara-Sofia Josefiina, Kouvola                 

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Culture and Arts, muotoilija (AMK)

Ngo Quynh Cam Tu, Kouvola                                 

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (AMK)

Koli Janika Taru Katariina, Kouvola                          

Mäkinen Meri-Tuuli, Helsinki                                   

Rantasalo Lotta Inkeri, Kouvola                               

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Pyykkö Sanna Annamaija, Lahti           

Patjas Mikko Tapani, Mäntyharju                    

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Ershov Pavel, Venäjä                                             

Mazinskis Aleksandrs, Latvia                            

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Helenius Karl Östen, Helsinki                                  

Kailes Ville Petteri, Kouvola                         

Linturi Peik Mikael, Vantaa                          

Rantala Topias Oskari, Helsinki                              

Santala Janine Ida Maria, Lahti                                

Kotka

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Laine Elias Pekka, Helsinki                           

Lappela Jussi Leo Jeremias, Virolahti                                  

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Nikula Mia Susanna, Kotka                         

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Aura Juha-Pekka, Miehikkälä                                  

Haimila Eetu Petteri, Kouvola                                  

Huumonen Annamari Kristiina, Kotka                                  

Keskisimonen Anni Elisabet, Espoo                         

Tuominen Tommi Einar, Kerava                              

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Eerola Krista Ida Annika, Helsinki           

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Kivikko Tuija Hannele, Kouvola                                

Mäenpää Maria Julia-Ellen, Kotka                           

Sievinen Taija Helena, Kouvola                              

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Aliev Ruslan, Venäjä                                          

Batura Anna, Valko- Venäjä                                

Harjula Kaisa Matleena, Espoo                          

Lushcheuski Mikita, Valko-Venäjä                                  

Niiranen Toni Tapani, Kotka                                

Yefimchyk Yegor, Valko-Venäjä                         

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

Katajisto Janne Johannes, Kuopio          

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Heikkilä Miia Alexandra, Kouvola                             

Keinänen Eveliina Olga Maaria, Vantaa                              

Kolu Joel Veikko Henrik, Jyväskylä                          

Lampinen Emilia Katariina, Lappeenranta                

Paasonen Jenni Maarit Katariina, Helsinki               

Repo Salla Inka Katariina, Mikkeli                            

Ukkonen Mika Jussi Kalevi, Mikkeli                          

Vahvanen Piia Tuulikki, Savitaipale                          

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Jokiranta Saana Marjaana, Mikkeli           

Puttonen Marika Johanna, Jyväskylä                 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Leppälä Santtu Kristian, Mikkeli                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Aholaakko Maiju Eveliina, Lappeenranta                 

Turunen Reetta Tellervo, Kuopio                             

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Räsänen Harri Markus, Helsinki          

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Galochkina Polina, Helsinki                         

Ivanova Anna, Mikkeli                                            

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Äikäs Antti Harri Olavi, Mikkeli                                 

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Nikkinen Antti-Pekka, Lahti         

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Eguerev Victor, Venäjä                                           

Raikhel Iuliia, Venäjä                                             

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Karhu Tomi, Lappeenranta                          

Vainio Eve Aurora, Espoo                          

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Kuutti Jaana Susanna, Savonlinna          

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Auvinen-Leinonen Satu Anja Tuulikki, Mikkeli                       

Manninen Samuli, Espoo                           

Sildén Maija Elina, Imatra                            

Toikka Taru Tuulia, Kouvola                        

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Heikkinen Pekka Tapio, Savonlinna                    

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu torstaina 30.6. yhteensä 73 opiskelijaa. Valmistuvista on muotoilijoita (ylempi AMK) 1, insinöörejä (ylempi AMK) 3, sairaanhoitajia (ylempi AMK) 5, tradenomeja (ylempi AMK) 1, yhteisöpedagogeja (ylempi AMK) 1, artenomeja (AMK) 1, muotoilijoita (AMK) 4, merikapteeneja (AMK) 2, yhteisöpedagogeja (AMK) 2, restonomeja (AMK) 8, ensihoitajia (AMK) 1, fysioterapeutteja (AMK) 4, sairaanhoitajia (AMK) 2, sosionomeja (AMK) 6, tradenomeja (AMK) 17 ja insinöörejä (AMK) 15.

Kouvola

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Kallijärvi Nina Marika, Lahti                        

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (ylempi AMK)

Boman Sonja Aino Inkeri, Espoo          

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, artenomi (AMK)

Koponen Saara-Sofia Josefiina, Kouvola                 

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Culture and Arts, muotoilija (AMK)

Ngo Quynh Cam Tu, Kouvola                                 

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (AMK)

Koli Janika Taru Katariina, Kouvola                          

Mäkinen Meri-Tuuli, Helsinki                                   

Rantasalo Lotta Inkeri, Kouvola                               

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Pyykkö Sanna Annamaija, Lahti           

Patjas Mikko Tapani, Mäntyharju                    

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Ershov Pavel, Venäjä                                             

Mazinskis Aleksandrs, Latvia                            

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Helenius Karl Östen, Helsinki                                  

Kailes Ville Petteri, Kouvola                         

Linturi Peik Mikael, Vantaa                          

Rantala Topias Oskari, Helsinki                              

Santala Janine Ida Maria, Lahti                                

Kotka

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Laine Elias Pekka, Helsinki                           

Lappela Jussi Leo Jeremias, Virolahti                                  

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Nikula Mia Susanna, Kotka                         

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Aura Juha-Pekka, Miehikkälä                                  

Haimila Eetu Petteri, Kouvola                                  

Huumonen Annamari Kristiina, Kotka                                  

Keskisimonen Anni Elisabet, Espoo                         

Tuominen Tommi Einar, Kerava                              

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Eerola Krista Ida Annika, Helsinki           

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Kivikko Tuija Hannele, Kouvola                                

Mäenpää Maria Julia-Ellen, Kotka                           

Sievinen Taija Helena, Kouvola                              

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Aliev Ruslan, Venäjä                                          

Batura Anna, Valko- Venäjä                                

Harjula Kaisa Matleena, Espoo                          

Lushcheuski Mikita, Valko-Venäjä                                  

Niiranen Toni Tapani, Kotka                                

Yefimchyk Yegor, Valko-Venäjä                         

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

Katajisto Janne Johannes, Kuopio          

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Heikkilä Miia Alexandra, Kouvola                             

Keinänen Eveliina Olga Maaria, Vantaa                              

Kolu Joel Veikko Henrik, Jyväskylä                          

Lampinen Emilia Katariina, Lappeenranta                

Paasonen Jenni Maarit Katariina, Helsinki               

Repo Salla Inka Katariina, Mikkeli                            

Ukkonen Mika Jussi Kalevi, Mikkeli                          

Vahvanen Piia Tuulikki, Savitaipale                          

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Jokiranta Saana Marjaana, Mikkeli           

Puttonen Marika Johanna, Jyväskylä                 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Leppälä Santtu Kristian, Mikkeli                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Aholaakko Maiju Eveliina, Lappeenranta                 

Turunen Reetta Tellervo, Kuopio                             

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Räsänen Harri Markus, Helsinki          

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Galochkina Polina, Helsinki                         

Ivanova Anna, Mikkeli                                            

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Äikäs Antti Harri Olavi, Mikkeli                                 

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Nikkinen Antti-Pekka, Lahti         

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Eguerev Victor, Venäjä                                           

Raikhel Iuliia, Venäjä                                             

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Karhu Tomi, Lappeenranta                          

Vainio Eve Aurora, Espoo                          

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Kuutti Jaana Susanna, Savonlinna          

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Auvinen-Leinonen Satu Anja Tuulikki, Mikkeli                       

Manninen Samuli, Espoo                           

Sildén Maija Elina, Imatra                            

Toikka Taru Tuulia, Kouvola                        

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Heikkinen Pekka Tapio, Savonlinna                    

Valtiovarainministeriö, Erätauko-säätiö ja DialogiAkatemia haastoivat loppukeväästä suomalaisia järjestämään Poikkeusajan dialogeja. Tarkoituksena oli keskustella poikkeusajan aiheuttamista tunteista Erätauko-menetelmällä ja saada syvempää ymmärrystä siitä, millaista on elää poikkeusajan Suomessa. Keskustelut järjestettiin etäyhteyksin. Maaseudun Sivistysliitto järjesti keväällä kaksi keskustelua, joihin kutsuimme mukaan erityisesti jäsenjärjestöjemme edustajia, sillä halusimme tuoda kuuluville maaseudun ääntä.

Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka kertookin, että Poikkeusajan dialogeissa oli tarkoituksena ja toiveena kuulla ja kuunnella erilaisia ihmisiä sekä sitä myötä mahdollisimman monenlaisia todellisuuksia eri puolilta Suomea. ”Maaseudun Sivistysliiton ja sen jäsenjärjestöjen mukana oleminen vahvisti tätä tavoitetta erinomaisesti. Jotta ymmärrämme paremmin toisiamme, on tärkeää kuulla erilaisia kokemuksia. Se vahvistaa osallisuuden ja kuulumisen kokemusta. Erätauko-keskusteluissa huomaamme eri näkökulmien lisäksi usein, että meitä erilaisissa todellisuuksissa eläviä myös yhdistää monet asiat. Se taas vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kansallista resilienssiä. Maaseudun Sivistysliitto on ollut muiden järjestäjien mukana tukemassa sitä, että asioista voidaan keskustella rakentavasti, vaikka näkökulmat olisivat erilaisia, ja sitä kautta ollut vahvistamassa ihmisten luottamusta toisiinsa."

”Etäyhteydet ja monipaikkaisuus, tulevaisuuden trendi!”

Maaseudun Sivistysliiton järjestämissä keskusteluissa aiheina olivat suomalainen ruoantuotanto ja kyläläisen elämä poikkeusajan Suomessa. Yksi osallistujista oli Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtaja ja kasvinviljelytilan emäntä Mervi Mäki-Neste. Hän toi esille viljelijän näkökulmaa koronan aikana: ”Suurin huoli itsellä on ollut, ettei toisi mistään tartuntaa kotiin, ettei puoliso, joka on aktiiviviljelijä, saisi tartuntaa ja olisi kolme viikkoa tärkeintä peliaikaa pois pelistä. Tärkein työkone on viljelijä, maatalousyrittäjä itse.” Keskustelussa mietittiin sitäkin, miksi ihmiset intoutuivat hamstraamaan ruokaa. Pandemia osoitti kuitenkin sen, että Suomessa ruoka ei lopu kaupoista, eli huoltovarmuus toimii. Kriisiaika on tuonut esille ruoantuottajien tekemän tärkeä työn, suomalaisen ruoan arvostus lisääntyy.

Kyläläisen elämää käsittelevässä keskustelussa useampi osallistujista elää monipaikkaista elämää eli asuu ja työskentelee kahdella tai useammalla paikkakunnalla. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelua mietittiin nyt erityisesti koronan aiheuttaman uuden tilanteen näkökulmasta ja todettiin, että vastakkainasettelu on murtumassa. Monipaikkaisuus ja maaseudun mahdollisuudet nähtiin kunnille positiivisena myyntivalttina koronanjälkeisessä maailmassa. Maaseudulla on enemmän tilaa ja tekemistä, kun kaupunkien ajanviettopaikat ovat kiinni. Monipaikkainen elämä tuo vaihtelua ja laajentaa elämää. ”Etäyhteydet ja monipaikkaisuus, tulevaisuuden trendi! Hyvä elämä sisältää vaihtelua. Tää voi olla myös maaseudulle ja meille maaseutua rakastaville tosi hyvä juttu.”

Erätaukoilu jatkuu

Maaseudun Sivistysliiton koulutuspäällikkö Virpi Skippari toteaa, että Maaseudun Sivistysliiton työkalupakkiin Erätauko on tullut jäädäkseen. ”Jo aiemminkin olemme vakuuttuneet menetelmän toimivuudesta, mutta nyt saimme vielä hyvää kokemusta siitä, että myös etäyhteydellä voi keskustella dialogisesti, syvällisesti ja toisia keskustelijoita kunnioittaen.”

Eräs keskustelija sen kiteyttikin hyvin: ”Mun mielestä tää erätauko on myös yhteinen kokemus vähän pienemmässä mittakaavassa kuin pandemia, mutta se mikä yhdistää, on yhteinen kokemus.”

Lue lisää: https://msl.fi/2020/06/29/poikkeusajan-dialogeissa-puhuttivat-monipaikkaisuus-ja-suomalainen-ruoka/

Lisätietoja antaa Maaseudun Sivistysliiton koulutuspäällikkö Virpi Skippari: virpi.skippari@msl.fi, puh. 040 737 8089.

Professorit Adam Smale ja Pirjo Laaksonen jatkavat Vaasan yliopiston Johtamisen sekä Markkinoinnin ja viestinnän akateemisen yksikön dekaaneina. Uusi kausi tehtävissä alkaa molemmilla 1. elokuuta 2020 ja päättyy 31. heinäkuuta 2022.

Dekaani johtaa yliopiston akateemisen yksikön toimintaa, vastaa sen tuloksellisuudesta, taloudesta ja tehokkuudesta sekä toimii yksikön työntekijöiden esimiehenä. Tehtäviin kuuluu myös tieteenalojen kehittäminen ja monitieteellisten tutkimusalustojen toiminnan edistäminen. Dekaani vastaa lisäksi koulutusohjelmien laadun kehittämisestä ja valvomisesta.

Johtamisen professori, KTT Adam Smale on toiminut Johtamisen akateemisen yksikön dekaanina vuoden 2018 alusta lähtien, jolloin Vaasan yliopiston rakennetta uusittiin merkittävästi ja aiempien tiedekuntien tilalle tulivat uudet akateemiset yksiköt.  Smale toimi tätä ennen johtamisen yksikkövastaavana ja Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmän johtajana. Hän on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2007. Smale on britti, mutta on asunut Vaasassa jo vuodesta 2004 lähtien.

– Olen ollut tyytyväinen siihen, että Vaasan yliopistossa ja akateemisessa yksikössäni on otettu askeleita organisaation uudistamiseksi ja tehty jatkuvia parannuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Yliopiston uusi strategiakausi on pian alkamassa, ja siihen liittyy vielä paljon tärkeää työtä kilpailukykymme ja vaikuttavuutemme parantamiseksi. Odotan, että saan dekaanina viedä yliopiston uutta strategiaa käytäntöön seuraavien vuosien aikana, sanoo Smale.

Markkinoinnin professori, KTT Pirjo Laaksonen on toiminut Markkinoinnin ja viestinnän akateemisen yksikön dekaanina vuoden 2018 alusta lähtien. Hän on tätä ennen toiminut markkinoinnin yksikkövastaavana ja Kuluttajatutkimus ja asiakasarvon luominen -tutkimusryhmän johtajana. Laaksonen on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopistosta vuonna 1992.

– Positiivista on, että Vaasan yliopiston mittavan kehitystyön tulokset alkavat jo näkyä. Paljon opetukseen, tutkimukseen ja yliopiston vaikuttavuuteen liittyviä uudistuksia on kuitenkin vielä työn alla.  Yliopiston uuden strategian jalkauttaminen yksikköni toimintaan on haaste, johon mielelläni tartun. En kuitenkaan halua rajata toimintaani vain omaan yksikkööni, vaan haluan olla vahvasti mukana koko yliopiston toiminnan ja vaikuttavuuden kehitystyössä., sanoo Laaksonen.

Vaasan yliopistolla on ollut vuodesta 2018 lähtien neljä akateemista yksikköä: Johtaminen, Markkinointi ja viestintä, Laskentatoimi ja rahoitus sekä Tekniikka ja innovaatiojohtaminen. Laskentatoimen ja rahoituksen akateemista yksikköä johtaa dekaanina Helinä Saarela ja tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateemista yksikköä Harry Linnarinne.

Kuvateksti: Dekaanit Pirjo Laaksonen ja Adam Smale ovat tyytyväisiä Vaasan yliopiston kehitykseen. Lisää kehitystyötä on edessä, sillä yliopiston uusi strategiakausi alkaa vuonna 2021. Kuva: Mikko Lehtimäki

Lisätietoa

Adam Smale, Vaasan yliopiston Johtamisen akateemisen yksikön dekaani, puh. 029 449 8446 adam.smale(at)univaasa.fi

Pirjo Laaksonen, Vaasan yliopiston Markkinoinnin ja viestinnän akateemisen yksikön dekaani, puh. 029 449 8460 pirjo.laaksonen(at)univaasa.fi