Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella osia kiinnostavista AMK-tutkintoon tai ylempään AMK-tutkintoon johtavista opinnoista – suomeksi ja englanniksi. Haku opintoihin on käynnissä 3.-15.8.2020.

Avoimet opinnot ovat opintoja tai opintokokonaisuuksia, jotka muodostuvat ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista. Avoimien AMK-opintojen avulla voi kehittää omaa ammattitaitoa tai päivittää jo olemassa olevaa osaamista.

Syksyllä 2020 HAMKin avoimissa opinnoissa on monipuolista eri alojen opintotarjontaa suomeksi ja englanniksi. Verkkototeutukset sopivat niille, jotka haluavat opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskelu HAMKin avoimessa AMKissa tapahtuu yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa.

Avoimessa AMKissa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea ammattikorkeakouluissa, ja ne on mahdollista sovittaa myös lukion tai ammatillisen oppilaitoksen tutkintoon.

Polkuopinnot ovat vaihtoehtoinen väylä tutkinto-opiskeluun

Polkuopinnot muodostuvat AMK-tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnoista ja YAMK-tutkintojen ensimmäisen lukukauden opinnoista. Ne ovat erinomainen vaihtoehto; mikäli et tullut valituksi tutkinto-opiskelijaksi vielä ensimmäisellä hakukerralla, sinulla ei ole vaadittua pohjakoulutusta, tai jos haluat täydentää osaamistasi tutkintoon saakka.

HAMKin avoimessa ammattikorkeakoulussa on tarjolla AMK-polkuopintoja kaikissa HAMK:n tutkintokoulutuksissa suomeksi ja englanniksi.
Ylemmän ammattikorkeakoulun polkuopintoihin vaaditaan aikaisemmin suoritettu soveltuva AMK-tutkinto. YAMK-polkuopinnot voi aloittaa ennen kuin erillishaussa vaadittava työkokemus on täyttynyt. Polkuopintoja on tarjolla kaikissa HAMK:n YAMK-koulutuksissa.

Polkuopintojen jälkeen, tai kun on muuten suorittanut riittävän määrän tutkintoon hyväksyttäviä opintoja avoimessa AMKissa, voi hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi. HAMKissa on kesätaukoa lukuun ottamatta jatkuva erillishaku opintopolku.fi -palvelussa.

Tarjontaan voi tutustua osoitteessa www.hamk.fi/avoin 

Lisätietoja ilmoittautumisesta: opiskelijapalvelut@hamk.fi

Vielä ehtii saada opiskelupaikan syksyksi – Centrian lisähaussa voi hakeutua tekniikan, liiketalouden ja musiikin koulutuksiin.

Centria-ammattikorkeakoulu järjestää lisähaun syksyllä 2020 alkaviin koulutuksiin, joihin on vielä vapaita aloituspaikkoja. Haussa on tekniikan alan insinöörikoulutuksia sekä liiketalouden tradenomi- ja musiikkipedagogikoulutukset.  

Päivätoteutukset 

Insinööri (AMK), prosessi- ja materiaalitekniikka, kemiantekniikka, Kokkola 

Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka, Kokkola 

Insinööri (AMK), tuotantotalous, Kokkola 

Musiikkipedagogi (AMK), Kokkola 

Tradenomi (AMK), liiketalous, Kokkola 

Monimuotototeutukset 

Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka, Ylivieska 

Insinööri (AMK), tuotantotalous, Ylivieska 

Hakemus täytetään Opintopolku-palvelussa. Opiskelijavalinta tehdään etänä toteutettavien valintakokeiden perusteella. 

Musiikin koulutuksen hakuaika on käynnissä ja päättyy 31.7. klo 15.00. Tekniikan ja liiketalouden koulutusten hakuaika alkaa 27.7. klo 12.00 ja päättyy 10.8. klo 15.00. Liiketalouden koulutuksen valintakoe järjestetään 13.8. ja tekniikan koulutuksen valintakoe 14.8. 

Tarkemmat tiedot ovat saatavilla kyseisen koulutuksen tiedoissa Opintopolussa. 

Lisätiedot: 

Opintoasiainpäällikkö Mari Emmes, p. 044 725 0040, mari.emmes@centria.fi

https://web.centria.fi/hakijalle/lisahaku-syksylla-2020-alkaviin-koulutuksiin

LUT-yliopistolla käynnistyy 3.8.2020 ensimmäinen MOOC (Massive Open Online Course)-kurssi Climate Action – Solutions for Carbon Neutral Transport. Kurssi soveltuu erityisesti lukiolaisille, mutta myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Maksuton kurssi järjestetään englanniksi ja se käsittelee ratkaisukeskeisesti pyrkimystä hiilineutraaliin liikenteeseen. Aihetta lähestytään kolmen teeman kautta:

• ilmastonmuutos
• YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
• energiajärjestelmät.

Hiilijalanjäljen korostamisen sijaan kurssilla tuodaan esille hiilikädenjälkiä, eli LUTissa kehitettyjä ratkaisuja hiilineutraalin liikenteen saavuttamiseksi.

Opintosisältöjä kurssille on tuottanut 12 LUTin professoria kaikista kolmesta yliopiston akateemisesta yksiköstä. Kurssin sisällön rakentamiseen on osallistunut myös lukiolaisista koostuva testiryhmä.

”Ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa on tarjolla paljon, mutta kursseja, joissa teemoja käsitellään laajempana kokonaisuutena, on vielä harvassa. Halusimme tarjota meillä jo vuosia tehtyyn tutkimukseen pohjautuvan, konkreettisia ratkaisuja esittelevän kokonaisuuden”, sanoo LUTin koulutuksesta vastaava vararehtori Jaana Sandström.

MOOC-kurssien perusidean mukaisesti kurssin voi suorittaa itsenäisesti haluamallaan aikataululla. Kurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä, jotka saa luettua osaksi LUTin opintoja. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työtä.

Kurssille ilmoittautuminen tapahtuu LUTin MOOC-alustalla osoitteessa https://lut.fi/mooc.

Lisätietoja:
Jaana Sandström
koulutuksesta vastaava vararehtori, LUT MOOC -projektin johtaja
jaana.sandstrom@lut.fi
+358 40 571 6197

MEDIATIEDOTE JULKAISUVAPAA 30.7.2020 klo 8

Jaakkiman kristillisen opiston perustamisesta on kulunut 90-vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on valmistunut opiston 90-vuotista historiaa kuvaava historiikki ”Kansanopiston tie Jaakkimasta Ruokolahdelle”.

Historiikissa on monipuolista kuvausta Jaakkiman kristillisen opiston perustamisesta vuonna 1929 Jaakkimaan ja opiston alkuvuosikymmenien toiminnasta, kertomusta sotavuosien tapahtumista opiston näkökulmista, evakkotalvesta Heinolassa, opiston sodan jälkeisistä vuosista Lemillä puolustusvoimilta vuokratussa parakkikylässä sekä uuden opistorakennuksen rakentamisesta Ruokolahden Sipiniemeen 1950-luvulla ja toiminnasta eri vuosikymmenillä.

Historiikin artikkeleiden kirjoittajina on useita entisiä rehtoreita, työntekijöitä ja opiskelijoita. Heidän kirjoitustensa kautta välittyy opistotyön merkitys ja vaikutus eri vuosikymmenillä yksilöiden ja yhteisön elämään. Historiikin on toimittanut Jouko Siitonen ja julkaisijana on Jaakkiman kristillisen opiston ystävät ry. Viime kevääksi suunniteltu syntymäpäiväjuhla on siirtynyt Marian päivään 2021.

Historiikin julkistamistilaisuus pidetään Seurakuntaopiston Jaakkiman kampuksella 8.8.2020 klo 12.00.

Jaakkiman kristillinen opisto yhdistyi 1.1.2016 Seurakuntaopistoon, jota ylläpitää Kirkkopalvelut ry.

Lisätietoja

Jouko Siitonen, p. 040 563 4420, jouko.siitonen@pp.inet.fi
Helena Markkanen, p. 050 400 5084, helena.markkanen@seurakuntaopisto.fi (3.8. lähtien)

Ilman opiskelupaikkaa olevat ennättävät vielä aloittaa korkeakouluopinnot syksyllä. Ammattikorkeakoulut järjestävät kevään haussa vapaaksi jääneille paikoille lisähaun, joka on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa 3.-6.8.2020.

Lisähaussa on 13 AMK-tutkintoon johtavaa hakukohdetta ja 2 YAMK-tutkintoon johtavaa hakukohdetta.

Kotka 

• Insinööri (AMK), merenkulku, laivatekniikka, päiväopinnot
• Insinööri (AMK), merenkulku, laivatekniikka, monimuoto-opinnot
• Insinööri (AMK), merenkulku, sähkövoimatekniikka, päiväopinnot
• Merikapteeni (AMK), monimuoto-opinnot
• Tradenomi (AMK), liiketoiminnan logistiikka, päiväopinnot

Kouvola

• Artenomi (AMK), restaurointi, päiväopinnot
• Bachelor of Business Administration, Digital International Business, päiväopinnot
• Tradenomi (AMK), data-analytiikka, päiväopinnot
• Master of Business Administration, International Business Management, YAMK-opinnot

Mikkeli

• Bachelor of Engineering, Environmental Engineering, päiväopinnot
• Restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, päiväopinnot

Savonlinna

• Insinööri (AMK), biotuotetekniikka, päiväopinnot
• Insinööri (AMK), rakennustekniikka, teollinen puurakentaminen, päiväopinnot
• Sairaanhoitaja (AMK), päiväopinnot
• Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, monialainen toimintakyvyn edistäminen, YAMK-opinnot

Lisähaun aikataulu on ripeä.  Valintakokeet järjestetään 11.-20.8. ja kutsu valintakokeeseen lähetetään 10.8. Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille mahdollisimman pian valintakokeen jälkeen. Opiskelu alkaa elokuussa.

Lisätietoa:

www.xamk.fi/lisahaku

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, hakijapalvelut
hakijapalvelut@xamk.fi, admissions@xamk.fi, 044 702 8891 ja 040 585 6610

Kannustaakseen toisen asteen opiskelijoita tieteen ja teknologian aloille Turun kaupunki ja Bayer järjestävät Beyond 2030 Challenge -tiedekilpailun yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Kaupungin osalta toteutuksesta vastaa STEAM Turku.

Tiedekilpailun lanseerauksen kunniaksi pidämme avoimen mediatilaisuuden, jossa kerromme mm. millaisia innovaattoreita Lounais-Suomi tarvitsee ja miten opiskelijat voivat pelastaa planeetan ja ihmisen – nyt ja tulevaisuudessa.

Lounais-Suomen lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille avoimessa tiedekilpailussa nuoret keksivät luovia ratkaisuja heitä askarruttaviin tulevaisuuden haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Tiedekilpailun parhaat ideat palkitaan huippupalkinnoin tammikuussa 2021.

Tervetuloa seuraamaan kilpailun avaustilaisuutta torstaina 6.8. klo 9–9.45 livestreamin kautta: http://vod.kepit.tv/beyond.html

Ohjelma:

Turku menestyy kaupungin, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä
Minna Arve, kaupunginjohtaja, Turun kaupunki

Science, Sustainability and Talents – Ingredients for Success
Miriam Holstein, johtaja, Bayer Nordic

Uusia innovaattoreita Lounais-Suomeen
Mika Hannula, Teknologiakampus Turun johtaja, Turun yliopiston vararehtori

Puheista tekoihin – opiskelijasta vastuullisuusalan yrittäjäksi
Miikka Evesti, Nordic Green Solutions

Tilaisuuden aikana opiskelijat esittävät asiantuntijoille kysymyksiä.

Pyydämme median edustajien ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt viimeistään tiistaina 4.8. klo 15 osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg/beyond_2030_lanseeraustapahtuma

Lisätiedot:

Turun kaupunki
projektikoordinaattori Timo Haukioja
040 192 5043, timo.haukioja@turku.fi

Bayer Nordic
viestintäpäällikkö Aino Försti-Smith
040 687 9995, aino.forsti-smith@bayer.com

Ilmoittautuminen Vaasan yliopiston avoimen yliopiston opintoihin alkaa keskiviikkona 5. elokuuta klo 10 osoitteessa www.univaasa.fi/avoin. Kiinnostuneille pidetään informaatiotilaisuudet avoimen yliopiston opinnoista keskiviikkona 19. elokuuta ja avoimen yliopiston väyläopinnoista torstaina 27.8. elokuuta klo 17 alkaen Vaasan yliopistolla (Palomäki-sali, Wolffintie 34, Tervahovi-rakennus). Tilaisuuksiin voi osallistua myös etäyhteydellä. Linkit etäyhteyttä varten ilmoitetaan myöhemmin avoimen yliopiston sivuilla.

Vaasan yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia opintoja on mahdollista opiskella yksittäisinä opintojaksoina tai laajempina opintokokonaisuuksina. Tarjolla on monipuolisesti opintoja kauppatieteistä, erityisesti johtamisen, markkinoinnin, laskentatoimen ja talousoikeuden oppiaineissa ja lisäksi hallintotieteissä, tekniikassa sekä kielissä ja viestinnässä.

Uutta tarjonnassa ovat muun muassa sosiaali- ja terveyshallintotieteen sivuainekokonaisuus ja henkilöstöjohtamisen ja etiikan opintokokonaisuus. Lisäksi päiväopetukseen integroituja opintojaksoja on tuotu mukaan avoimen yliopiston tarjontaan. Luennot järjestetään näillä opintojaksoilla päivisin yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa.

Verkossa opiskeltavia opintoja on tarjolla laajasti. Lähiopetuksena järjestettävät opintojaksot toteutetaan pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelu on mahdollista kaikille, sillä koulutustaustaan tai ikään liittyviä rajoituksia ei ole. Avoin yliopisto sopii kaikille, jotka haluavat tutustua yliopisto-opiskeluun ja eri opintomahdollisuuksiin, viettää välivuotta, päivittää ammattitaitoaan tai kohentaa yleissivistystään.

Avoimen yliopiston opinnot ovat myös yksi reitti hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon avoimen väylän kautta. Kauppatieteiden tutkinto-opiskelusta kiinnostuneille yksi mahdollinen vaihtoehto on Vaasa Gateway, jossa suorittamalla 56 op kauppatieteiden opintoja vuoden aikana tietyin kriteerein voi saada tutkinto-opiskelijapaikan. Avoin yliopisto auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa.

Vaasan yliopiston avoimen yliopiston opintoja voi Vaasan lisäksi opiskella yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomea. Koko opintotarjontaan voi tutustua avoimen yliopiston verkkosivuilla www.univaasa.fi/avoin.

Lisätietoja

Opintopäällikkö Kristiina Pulakka
Vaasan yliopiston avoin yliopisto
puh. 029 449 8457
kristiina.pulakka(at)univaasa.fi

Opiskelijat syksyn viimeisille opiskelupaikoille valitaan kesän lisähaussa 3.–11.8.

Opiskelupaikkoja on vielä vapaana sekä AMK-tutkintoon että ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) johtavissa koulutuksissa. Myös tekniikan alan muuntokoulutuksiin mahtuu vielä muutamia opiskelijoita.

Haussa ovat mukana AMK-tutkintokoulutuksista tietojenkäsittelyn ja kuvataiteiden koulutukset Torniossa sekä maanmittausinsinöörikoulutus ja englanninkieliset liiketalouden ja matkailun koulutukset Rovaniemellä.

YAMK-tutkintoon tähtääviä koulutusohjelmia on lisähaussa mukana kaksi: luonnonvarojen älykkään johtamisen ja matkailualan osaamisen johtamisen ohjelmat. YAMK-koulutukset on tarkoitettu niille, jotka ovat jo suorittaneet AMK-tutkinnon ja hankkineet sen jälkeen vähintään kaksi vuotta alan työkokemusta.

Tekniikan muuntokoulutuksiin ehtii myös vielä hakea. Muuntokoulutukset on tarkoitettu insinööritutkinnon kokonaan tai pääosiltaan suorittaneille. Niiden myötä voi suunnatta insinööriosaamistaan uudelleen joko teollisuuden kunnossapitoon, kaivosalalle tai puu- ja puurakennustuotealalle.

Kaikki kesähaussa mukana olevat koulutukset ovat suomalaisille ja muille EU-/ETA-kansalaisille maksuttomia.

Hakeminen

Haku suomenkielisiin koulutuksiin järjestetään Opetushallituksen ylläpitämässä opintopolku.fi–portaalissa ja englanninkielisten koulutusten osalta studyinfo.fi-portaalissa. Haku on avoinna 11.8. kello 15 asti.

Mahdolliset valintakokeet järjestetään pian hakuajan päätyttyä ja opiskelijavalinnatkin tehdään vielä elokuun aikana. Opinnot alkavat elo-syyskuun taitteessa.

Lisätietoja

verkkosivulta www.lapinamk.fi/kesahaku ja hakutoimistosta: Hakijapalvelut, Lapin AMK, hakijapalvelut(ät)lapinamk.fi, 0400 830 036 ja 040 511 8659. (Avoinna arkisin klo 9–15.)

Kuluvalla viikolla on alkanut Turun kaupungin sivistystoimialan uusi toimintavuosi. Uutta toimintavuotta leimaa koronaviruksen uhka, ja on vielä vaikea arvioida, mitä syksy ja vuosi tuo tullessaan.

Etätiedotustilaisuus ke 5.8.2020 klo 9

Turun kaupungin sivistystoimiala järjestää keskiviikkona 5.8. klo 9 etätiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan mm. siitä, miten sivistystoimialalla varaudutaan uuteen mahdolliseen korona-aaltoon ja millaisia kokemuksia kevään aikana toteutetusta etäkoulusta ja -opiskelusta toimialalla on. Tilaisuudessa käydään läpi myös muita toimintavuoden aloitukseen liittyviä ajankohtaisia asioita.

Valtakunnallisesti nyt puretaan viime hallituksen aikana tehtyjä varhaiskasvatuksen säästöpäätöksiä. Aikanaan Turku päätti, ettei säästöjä toteuteta, joten muutoksia ei nyt ole odotettavissa.

Perusopetuksen osalta suurin muutos on Lyseon yhtenäiskoulun toiminnan aloittaminen. Koulutyö jatkuu kuitenkin Kärsämäen, Pallivahan ja Runosmäen yksiköissä normaalisti. Myös Lyseon, Topeliuksen ja Luolavuoren koulut toimivat ainakin lukuvuoden 2020 - 2021 osittain väistötiloissa.

Ammatillisen koulutuksen merkittävin muutos on koulutuksen yhä vahvempi keskittyminen Petreliuksen - Peltolan alueelle. Perinteikäs Kauppaoppilaitos Kellonsoittajankadulla tyhjenee, ja opiskelijat siirtyvät Ruiskadulle, jossa on jo ennestään sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Yksiköstä tuleekin toimialan suurin.

Tervetuloa. Liity livekokoukseen tästä linkistä: Mediainfo 5.8.20

Lisätiedot:

Timo Jalonen, toimialajohtaja
puh. 050 4323 646
timo.jalonen(at)turku.fi

Etätiedotustilaisuudessa ovat lisäksi mukana mm. toimialan palvelualuejohtajat:

Esko Heikkonen, lukiokoulutus ja vapaa sivistystyö
Hannu Immonen, ammatillinen koulutus
Liliane Kjellman, ruotsinkielinen kasvatus ja opetus
Vesa Kulmala, varhaiskasvatus
Tommi Tuominen, perusopetus

sekä toimitilapäällikkö Minna Juselius, Tilapalvelukeskus

Toimintavuoden työpäivät

• Esiopetus sekä ala- ja yläkoulut 12.8. - 19.12.2020 (Esiopetus päättyy 18.12.2020)
• Lukiokoulutus 12.8. - 19.12.2020
• Turun ammatti-instituutin syksyn toimintakausi on alkanut 1.8.2020. Opiskelijoiden opinnot etenevät tutkintokohtaisesti henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOKS) mukaan

Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa uudet opiskelijat aloittavat 5.8.2020 pääsääntöisesti klo 9. Opiskelijoiden tulee tarkistaa saamistaan ohjeista aika ja paikka.

Pääsääntöisesti opiskelu uusilla opiskelijoilla alkaa lähiopetuksena. Jatkavat opiskelijat palaavat oppilaitokseen porrastetusti, osa jatkaa etäopintoja ja osa työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Jatkavista opiskelijoista osa palaa lähiopetukseen 6.8. alkaen.

Lähiopetukseen palaamista on valmisteltu huolella, ja erilaisia varotoimia ja opasteita on lisätty. Opiskelijoille on lähetetty tarkempia ohjeita mm.  postitse ja Wilman avulla.

Oleellista on jokaisen oma vastuullinen ja toiset huomioiva toiminta. Oppilaitokseen tullaan vain terveenä. Turvavälejä, hyvää hygieniaa ja Tredun yhteiset turvallisuusohjeita (Linkki) tulee jokaisen noudattaa.

Erityisesti Tredun suurimmissa toimipisteissä elokuun opintojen aloitusta on suunniteltu siten, että opiskelijoilla ja henkilökunnalla olisi aiempaa väljempää ja turvallista. Koronatilanteen vuoksi opiskelijoille annetaan aiempaa tarkempia ohjeita mm. kokoontumiseen ja sisäänkäynteihin liittyen. Jokaisessa toimipisteessä on esimerkiksi mietittynä tila, missä kesken päivän oireilemaan alkanut henkilö voi odottaa kuljetusta kotiin.

Tredussa seurataan tilannetta ja on varauduttu tarvittaessa siirtymään etäopetukseen nopealla aikataululla. Opiskelijoille esimerkiksi on varauduttu lainaamaan mm. kannettavia tietokoneita.  Tampereen seudun ammattiopiston toimipisteet ovat kaikki erilaisia niin koulutuksen käytössä olevilta rakennuksiltaan kuin myös niissä järjestettävissä koulutusalojen osalta. Kullekin toimipisteelle on laadittu omat varautumissuunnitelmat kolmeen eri skenaarioon, jotka ovat perinteinen lähiopetus, hybridimalli ja etäopetus. Syksy alkaa hybridimallilla, jossa on sekä lähiopetusta että etäopetusta.

Opetusta porrastetaan,
lähi- ja etäopetusta järjestetään rinnakkain

Turvallisuusasiat korostuvat lukukauden alussa. Opiskelijoita pyydetään pitämään turvavälit, huolehtimaan käsihygieniasta. Käsiä tulee pestä usein ja käsidesiä tulee käyttää.  Ennen kaikkea ruokailussa on noudatettava annettuja aikoja. Oireilevien opiskelijoiden ja henkilökunnan osalta on erilliset ohjeistukset, miten tulee toimia.

Santalahdentien toimipisteessä elokuun ajan lähiopetusta annetaan aamu- ja iltavuoroissa. Lisäksi on etä- ja verkko-opetusta. Aamuvuoro on 8–13, iltavuoro 14–20. Vuorojen välissä wc-tilat siivotaan. Opiskelijaryhmillä on käytössä nimetyt wc-tilat.  Varotoimenpiteenä opiskelijat ohjataan pysymään koko päivän ajan rajatulla alueella ja liikkumaan sisään ja ulos erikseen sovituista sisäänkäynneistä, erityisesti isoissa toimipisteissä. Aluerajaukset koskevat myös opetus- ja ohjaushenkilökuntaa.

Avustajia ruokailuun, ruokailuvuorot tuovat väljyyttä

Toimipisteisiin palkataan osapäiväisiä avustajia, joiden tehtävänkuvaan kuuluu mm. käsien pesun ja desinfioinnin opastaminen ja valvonta, ohjaaminen ruokalan linjastoissa, desinfiointipullojen täyttö.

Toimipisteissä noudatetaan ruokailuvuoroja aiempaa tarkemmin, jotta väljyys voidaan varmistaa. Käytävillä liikkumiset mm. ruokailuihin pyritään sovittamaan niin, että riittävät turvavälit säilyvät. Tredussa noudatetaan aluehallintoviraston linjausta, jonka mukaan ruokailun järjestäminen noutopöydästä on sallittua oppilaitoksien ruokaloissa, joiden asiakaskunta on rajoitettu.

Uusia käsienpesupaikkoja rakennettiin pikaisesti

Koronapandemian myötä Treduun on rakennettu uusia käsienpesu- ja desinfiointipaikkoja. Lisäksi on asennettu suojapleksejä mm. asiakaspalvelupisteisiin. Uusi ohjeistus on, että asiakaspalvelupisteissä saa asioida vain yksi henkilö kerrallaan. Digitaalisia palveluja kehitetään ja lisätään parhaillaan.

Vuoropuhelua ateria- puhtauspalvelujen tuottajan kanssa on tiivistetty ja sovittu yhteisesti toimenpiteistä normaaliarjessa sekä koronatartunta/epäilytapauksissa. Tredussa seurataan aktiivisesti mm. THL:n, AVI:n ja Tampereen kaupungin ohjeistuksia aiheesta.

Tredussa on valmisteltu myös siirtymistä Tampereen kaupungin linjauksen mukaisesti hybridityöskentelyyn. Kaikki formaalit, erityisesti muun kuin opetushenkilöstön, kokoukset, pidetään jatkossa pääsääntöisesti etäkokouksina. On sovittu, että yksi kokoustunti on 50 min, lounastauko pääsääntöisesti klo 11.30–12.00, kokouskutsuihin aina Teams-kokouslinkit.

Tredun palvelut avataan yleisölle porrastetusti, ohjeita seurataan ja noudatetaan

Hyvinvointikeskus Tredun Helmen palvelut, Hotelli Helmi, opetuskahvilat ja -ravintolat pyritään avaamaan yleisölle elokuun aikana.
 
Koronavirusepäilytilanteissa Tredussa noudatetaan Tampereen kaupungin ohjeita, jotka löytyvät Tampereen kaupungin www-sivuilta:
https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/koronavirus.html

Henkilöstöä ja opiskelijoita pyydetään hyödyntämaan omaolo.fi-palvelua

https://www.omaolo.fi/

Matkustamiseen liittyvissä tilanteisssa noudatetaan THL:n ohjeita:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia

Pandemiaan liittyvää viestintää tehostetaan monikanavaisesti. Mahdollisissa koronatartuntatilanteissa kriisiviestintää median suuntaan hoitaa toimipistepäällikkö yhdessä viestintä- ja markkinointipäällikkö Tarja Luukon kanssa.

Tredun osaaminen ja tilat palvelevat pandemian ehkäisyssä

Keväällä 2020 koronapandemia hyödynnettiin Tredussa oppimiskokemuksena, kun opiskelijat yhteistyössä yritysten kanssa valmistivat maskeja ja visiirejä. Tredun tilat palvelivat keväällä myös perusopetusta. Syksyllä Tredussa aletaan valmistaa käsidesiä.

Lisätietoja:

Outi Kallioinen, johtaja, ammatillinen koulutus, p. 044 4235 473
Tuula Grönfors, palvelupäällikkö p. 040 1374 147
Eerik Laulajainen, turvallisuuspäällikkö p. 050 3302 040
Sisko-Liisa Sillanpää, Santalahdentien toimipisteen toimipistepäällikkö, koulutuspäällikkö p. 050 441 8815
Harri Jokinen, suunnittelupäällikkö p. 040 806 3056

Jämsän kaupungin peruskoulut ja lukio aloittavat lukuvuoden 2020 – 2021 työskentelyn to 10.8.2020. Varhaiskasvatuksessa annettava esiopetus käynnistyy ma 17.8.2020. Gradia Jämsän uusien opiskelijoiden lukuvuosi käynnistyy ti 11.8.2020.

Syksyllä alakoulun ensimmäiselle luokalle lähtee 178 oppilasta ja yläkoulun aloittavia on 213. Peruskoululaisia on kaikkiaan 1825. Varhaiskasvatuksessa on noin 580 lasta ja esioppilaiden ikäluokan suuruus on 154. Syksyn kuluessa varhaiskasvatuksen lapsimäärä voi vielä kasvaa.  Iltapäivätoiminnassa on lukuvuoden alkaessa 107 lasta. Musiikkiopiston aloittaa 38 uutta opiskelijaa.

Lukio-opinnot aloittavia on 76 ja lukiolaisia on yhteensä 264. Gradia Jämsässä sai yhteishaun kautta opiskelupaikan runsaat 180 hakijaa. Toisen asteen aloittavien opiskelijoiden määrä tarkentuu lukukauden alkupäivinä.

Uusi lukuvuosi aloitetaan lähiopetuksena. Koronaepidemian varalta on olemassa suunnitelmat siirtymisestä etäopetukseen ja myös kevätlukukauden lopussa toteutettu opetuksen väljentäminen on tarvittaessa mahdollista.

Ensimmäisen aamun kuljetusaikataulut löytyvät Jämsän kaupungin internet-sivulta www.jamsa.fi perjantain 7.8. aikana. Koulut tiedottavat muista työajoista oppilaille ensimmäisenä koulupäivänä.

Vanhempien on hyvä opettaa erityisesti koulutiensä aloittaville turvallisin koulureitti. Lukuvuoden alussa poliisi valvoo koululaisten ja autoilijoiden liikennekäyttäytymistä.

Jämsän kaupunki toivottaa kaikille menestyksellistä lukuvuotta 2020 – 2021.

Lisätietoja:
Kuljetukset, Joona Nurmi p. 0400 506 811 
Jämsän perusopetus, ma. opetusjohtaja Sini Käkönen p. 040 352 8275
Lukiokoulutus rehtori Juha Damskägg, p. 040 836 1604
Varhaiskasvatusjohtaja Maija Jääskeläinen p. 040 507 9571
Gradia Jämsä rehtori Petteri Järvinen p. 040 341 5022

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) aloittaa syksyllä uudenlaisen yhteistyön, jolla halutaan lisätä lukiolaisten ja ammattikoululaisten kiinnostusta tekniikan alaan. Toisen asteen opiskelijalle luvataan opiskelupaikka Oamkin tekniikan alalla, jos hän suorittaa opiskeluaikanaan Oamkin määrittelemät 15 opintopistettä sekä toisen asteen perustutkinnon. Oamk Highway -mallia pilotoidaan syksyllä kuudessa lukiossa sekä koulutuskuntayhtymä OSAOssa. 

– Tekniikan ala on erittäin monipuolinen, kansainvälinen ja työllistää hyvin, mutta nuoret eivät tätä tiedä. Haluamme tuoda heille alaa tunnetuksi uudella tavalla ja helpottaa hakeutumista ammattikorkeakouluun. Pilotoimme Oamk Higway -opintomallia vuoden ja jos kaikki menee hyvin, voimme laajentaa toimintamallia muihinkin toisen asteen oppilaitoksiin. Tärkeää on myös nostaa matematiikan ja fysiikan opiskelusta kiinnostuvien määrää toisella asteella, nämä aineet avaavat tien korkeakouluopintoihin. Erityisesti haluan kannustaa tyttöjä hakeutumaan tekniikan opintojen pariin, kertoo Oamkin tekniikan ja luonnonvara-alan yksikönjohtaja Ville Isoherranen.

Oamk Highway -opinnot koostuvat koostuvat matematiikasta (5 op), fysiikasta (5 op) ja yhdestä alakohtaisesta kurssista (5 op). Alakohtaisia kursseja ovat rakennusten LVIS-perusteet, louhintatekniikka ja maanrakennusmateriaalit, Lean-johtaminen ja energiatekniikka. Opinnot voi suorittaa milloin vain toisen asteen perustutkinnon aikana. Opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia.

Suorittamalla perustutkinnon ja Oamk Highway -opinnot opiskelijalle luvataan opiskelupaikka jostakin seuraavista tekniikan tutkinto-ohjelmista: 

• Insinööri (AMK), Konetekniikka
• Insinööri (AMK), Talotekniikka
• Insinööri (AMK), Sähkö- ja automaatiotekniikka
• Insinööri (AMK), Energia- ja ympäristötekniikka
• Insinööri (AMK), Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
• Rakennusmestari (AMK), Rakennusalan työnjohto

Opiskelupaikka on otettava vastaan kahden vuoden sisällä, kun toisen asteen tutkinto on suoritettu. Opinnot hyväksiluetaan osaksi tutkintoa, mikä nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. 

– Työelämä tarvitsee laajaa ja uudenlaista ammatillista osaamista. OSAO vastaa tällä pilotilla opiskelijoidemme yksilöllisiin opintopolkuihin, joustavaan jatko-opintoihin hakeutumiseen ja myös työelämän tarpeisiin. Pilotissa hankittu osaaminen osoittaa työnantajalle työnhakijan motivaation alaa kohtaan ja se voi olla yksi tekijä, joka ratkaisee rekrytointivaiheessa. OSAO haluaa olla mukana tekemässä Oulun alueesta vetovoimaisen osaajakeskittymän, kertoo OSAOn vararehtori Raija Näppä.

Pilotissa ovat mukana Laanilan lukio, Oulunsalon lukio, Oulaisten lukio, Nivalan lukio, Pyhäjärven lukio ja Haapajärven lukio.

– Korkeakouluyhteistyö on Oulun kaupungin sivistysohjelman kärkitavoitteita. Tutkimusyhteistyön rinnalla on oleellista, että lukiolaisillamme on mahdollisuus opiskella korkeakouluopintoja jo kouluaikanaan. Oamkin Highway -pilotti on ainutlaatuinen mahdollisuus nuorille myös oman tulevaisuuden rakentamiseen. Laanilan ja Oulunsalon lukioiden kokemusten myötä linjaamme jatkoa ja toimintamallin laajentamista yhdessä Oamkin kanssa, kertoo Oulun kaupungin lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Pekka Fredriksson. 

Opiskelija ilmoittautuu Oamk Highway -opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Lisätietoja:

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikönjohtaja Ville Isoherranen, Oulun ammattikorkeakoulu, 050 430 7761, ville.isoherranen@oamk.fi

Lukiojohtaja Pekka Fredriksson, Oulun kaupunki, 044 703 9015, pekka.fredriksson@ouka.fi

Vararehtori Raija Näppä OSAO, 040 1981 441, raija.nappa@osao.fi

oamk.fi/highway

Lapin ammattikorkeakoulu ja Santasport Lapin Urheiluopisto käynnistävät urheiluliiketoiminnan Sport Business Lapland -koulutuksen.

Liikunta- ja urheilutoimintaan voidaan tuoda paljon nykyistä enemmän liiketoiminnallista näkökulmaa. Taloudellinen vakavaraisuus mahdollistaa liikunta- ja urheilutoiminnan jatkuvuuden ja suunnitelmallisen kehittämisen.

Lapin alueen liikunta-alan organisaatiot ja palveluntuottajat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa liiketoiminnan osaamistaan. Myös yksittäinen urheilija tai valmentaja hyötyy brändi- ja bisnesosaamisesta.

Lapin AMK järjestää tänä syksynä kolme aiheeseen liittyvää opintokokonaisuutta.

Urheilijoille, valmentajille ja seura- ja järjestötoimille suunnattu koulutus antaa konkreettisia työkaluja muun muassa oman henkilöbrändin johtamiseen, vastuulliseen valmentamiseen ja urheilutoiminnan johtamiseen talouden tunnuslukujen avulla. Koulutus on maksuton eikä osallistujilta edellytä aiempia korkeakouluopintoja. Koulutukset jatkuvat uusilla teemoilla vuoden 2021 puolella.

Ilmoittautuminen on jo käynnissä

Syksyn opintoihin valitaan 20 hakukriteerit täyttävää hakijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Opiskelijavalinnat ovat selvillä 4. syyskuuta ja opinnot alkavat orientaatiojaksolla 14. päivänä samaa kuuta. Viiden opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet on aikataulutettu siten, että ne voi suorittaa sujuvasti syksyn aikana. Myös yksittäisen opintojakson suorittaminen on mahdollista.

Koulutus järjestetään syksyn osalta pääosin verkko-opintoina, ja opintoja on mahdollista suorittaa työn ohessa. Verkossa toteutettavia kontaktikertoja on 1-2 kertaa viikossa, pääasiassa iltaisin.

Ilmoittautuminen syksyn opintojaksoille on käynnissä 31.8.2020 saakka. Hakulomake ja lisätiedot: www.sportbusinesslapland.fi.

Hankeinfo

Sport Business Lapland -hankkeen tavoitteena on vahvistaa urheiluliiketoiminnan osaamista ainutlaatuisessa toimintaympäristössä. Ajalla 1.11.2019-31.10.2021 toteutuvaa hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu ja sen osatoteuttajana toimii Santasport Lapin urheiluopisto. Hankkeen budjetti on 303 730 € ja sitä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Jenni Kemi (jenni.kemi(ät)lapinamk.fi / 040-4829434).

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät 6.-7.8.2020 järjestetään ensimmäistä kertaa etänä. Koulutuspäivillä on mukana yli 160 osallistujaa 20 eri maasta. Euroopassa toimivien Suomi-koulujen lisäksi mukana on edustajia myös Kanadan, Yhdysvaltojen, Australian, Singaporen, Kiinan ja  Arabiemiraattien Suomi-kouluista. Ensimmäistä kertaa mukana on myös äidinkielenopettajia Suomesta.

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivien ohjelma kattoteemana on ”Impivaarasta maailmalle”, tuleehan Seitsemän veljestä – kirjan julkaisusta kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta. Aihe on ajankohtaisempi nyt jos koskaan, sillä Jukolan veljesten lukkarin koulusta on tultu etäoppimiseen, virtuaaliopetukseen ja sähköisiin kohtaamisiin, juuri sopivasti nykymuotoisten koulutuspäivien 20-vuotisjuhlan kunniaksi.

Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomenkielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Kouluja on maailmalla noin 140 ja niissä opiskelee yli 4 000 ulkosuomalaislasta ja -nuorta. Vanhin edelleen toiminnassa oleva Suomi-koulu on Toronton Suomen Kielen Koulu, joka on perustettu vuonna 1960. Ensimmäinen eurooppalainen Suomi-koulu oli v. 1972 perustettu Lontoon suomalainen lauantaikoulu. Tänä päivänä Suomi-koulu löytyy kaikista maanosista: Reykjavikistä Dar es Salamiin, Dublinista Dubain ja Tokion kautta Los Angelesiin ja Buenos Airesiin!

Suomi-koulut ovat suomen kielen ja kulttuurin saarekkeita maailmalla ja ne tekevät tärkeää työtä suomen kielen hyväksi globaalisti. Tänä päivänä kielellinen ja kulttuurinen identiteetti on entistä tärkeämpi selviytymisen ja jaksamisen lähde. Suomi-koulut rohkaisevat ja motivoivat ulkosuomalaislasten vanhempia suomen kielen käyttöön ja arvostamiseen ulkomailla. Koulut ovat merkittävä tuki ulkosuomalaislasten kielellisessä kehityksessä ja monikielisyyskasvatuksessa. Suomi-koulut toimivat myös ulkosuomalaisten kohtaamispaikkoina, joissa lasten kielen opetuksen rinnalla vanhemmilla on mahdollisuus tavata toisia suomalaisia, keskustella suomeksi, lainata koulun kirjastosta suomenkielisiä kirjoja ja juhlia yhdessä lasten kanssa perinteisiä suomalaisia juhlia.

Suomi-Seura ry valitsi Suomi-koulut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2017. Suomi-Seura palkitsi Suomi-koulut vuosikymmeniä kestäneestä menestyksekkäästä toiminnasta suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin ylläpitämiseksi maailmalla.

Suomi-koulujen koulutuspäivät järjestävät yhteistyössä Suomi-koulujen tuki ry, Opetushallitus ja Suomi-Seura ry.

Koulutuspäivien ohjelma: https://suomi-seura.fi/wp-content/uploads/2020/05/Suomi-koulujen-opettajien-koulutusp%C3%A4iv%C3%A4t-2020-OHJELMA.pdf

Haastattelupyynnöt: Senni Jyrkiäinen senni.jyrkiainen@suomi-seura.fi puh. +358 (0)44 710 9606

Bakomliggande orsaker till skillnaderna i nybörjarnas kunskaper har för första gången utretts nationellt. Hemmet och språket har samband med utgångsläget. Även födelsemånaden och fritidsintressen har betydelse.

Hösten 2018 utvärderade Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) vilka kunskaper och färdigheter elever har då de börjar i årskurs ett. Deltagarna var totalt 7 770 elever från hela Finland. I den inledande mätningen låg fokus på färdigheterna i matematik samt modersmål och litteratur. Den inledande mätningen grundade sig på uppgifter som eleverna gjorde i skolan under de första skolveckorna. Enligt resultaten var kunskapsnivån jämn i olika delar av Finland och det fanns i stort sett inga skillnader mellan könen, regioner eller skolor med olika undervisningsspråk. Men den individuella variationen var stor. Det genomsnittliga poängtalet var 500 poäng. Cirka 68 procent av eleverna låg i intervallet 400–600 poäng.  Av de fördjupade analyserna framgick fem riskfaktorer som presenteras i den nya rapporten. Dessutom publiceras mer information om läget vid skolstarten i Svenskfinland.

Vilka är riskfaktorerna?

Både i matematik och modersmål fanns på en nationell nivå fem riskfaktorer som hade samband med ett svagare utgångsläge i årskurs 1: ett beslut om intensifierat eller särskilt stöd som fattats före skolstarten, lärokursen finska eller svenska som andraspråk (S2), inlärningssvårigheter i närmaste släkten, lågutbildade vårdnadshavare och födelsedatum under årets sista månader.

–         Elever födda i januari fick i medeltal 67 poäng mer än elever födda i december. Skillnaden kan anses motsvara den skillnad som uppstår under ett år. Andra skillnader kan jämföras med det här poängantalet. Vi hoppas förstås att skillnaden minskar under den grundläggande utbildningen, säger projektledaren Annette Ukkola.

En tiondel av de förstaklassister som ingick i det nationella materialet hade fått ett beslut om intensifierat eller särskilt stöd före skolstarten. Dessa låg i genomsnitt cirka 100 poäng under övriga elevers genomsnitt i uppgifterna i modersmål och matematik. En stor del av elever med beslut om stöd låg ändå på samma genomsnittsnivå som hela samplet eller till och med högre. Av de elever som började i svensk skola hade 5 procent ett beslut om intensifierat eller särskilt stöd.  

Utgångsläget för elever med S2-lärokurs var omkring 80 poäng lägre än bland dem som studerade finska eller svenska som modersmål. En nära släkting med inlärningssvårigheter inverkade på barnets kunskaper och färdigheter med omkring 30 poäng och två sådana nära släktingar med omkring 50 poäng. Svenska som andraspråk utgjorde inte en riskfaktor i det finlandssvenska materialet, men antalet elever som läste svenska som andraspråk var över huvud taget litet.

Också vårdnadshavarnas utbildningsbakgrund hade betydelse för elevernas utgångsläge. Vårdnadshavare med universitetsutbildning gav eleverna ett försprång på 77 poäng jämfört med vårdnadshavare med yrkesutbildning. Högutbildade vårdnadshavare verkade vara till nytta särskilt för pojkar – speciellt de som var födda sent på året. 

Läsaktiviteter har samband med elevernas utgångsläge – läsning vanligare i högutbildade familjer

Läsning som hobby hade det starkaste sambandet med barnens utgångsläge vid skolstarten. Hit räknades både att barnet läser själv och att man läser högt för barnet. Enligt resultaten av vårdnadshavarenkäten är läsning en vanlig hobby särskilt i familjer med högre utbildning. Bland vårdnadshavare med universitetsutbildning sysslade 77 % med läsning, medan 52 % sysslade med läsning i familjer med yrkesutbildning eller grundskoleutbildning. Motsvarande procenttal i svenska skolor var 74 % och 46 %.   

Även antalet fritidsintressen och deras mångsidighet hade samband med kunskaperna. De elever som hade åtminstone en hobby nådde en högre utgångsnivå oberoende av vårdnadshavarnas utbildning än de elever, som inte hade någon ledd fritidssysselsättning.

Många olika lösningar inom småbarnspedagogiken och barnvården ger ett gott utgångsläge

Många typer av småbarnspedagogik kan ge goda kunskaper. Högutbildade familjer hade en tendens att välja småbarnspedagogik på daghem på heltid. Hur barnets deltagande i småbarnspedagogiken sett ut hade ingen direkt inverkan på utgångsnivån. Men det verkar som om småbarnspedagogik på heltid är till nytta särskilt för de barn hos vilka man kan se flera riskfaktorer som förutsäger en låg utgångsnivå. Barn som efter förskoleundervisningen stannade kvar inom småbarnspedagogiken hade systematiskt bättre utgångsnivå än barn som vårdades hemma efter förskoleundervisningen.

Den longitudinella utvärderingen ger information om skolans och undervisningens inverkan

Den inledande mätningen gav information om elevernas utgångsnivå i början av den grundläggande utbildningen. Den inledde en longitudinell studie av lärresultat, där NCU följer upp utvecklingen av kunskaper och färdigheter i matematik samt modersmål och litteratur under grundskolan. Samma elevers kunskaper kommer att utvärderas då eleverna börjat i årskurs 3 i september 2020. Då får NCU information om hur mycket skolan bidrar till kunskapsförändringen under nybörjarundervisningen.

Utgångsläget för elever i svenska skolor

I de 53 deltagande svenska skolorna var variationen i de 868 elevernas utgångsläge liknande som på nationellt håll. Eleverna utgjorde en fjärdedel av dem som började i årskurs 1 år 2018. Elevernas utgångsläge var i genomsnitt lika bra oberoende om de började i svensk- eller finskspråkig skola. Det fanns stora individuella skillnader också mellan elever i Svenskfinland. Det fanns ingen signifikant skillnad mellan svenskspråkiga elever och svensk-finskt tvåspråkiga elever som började i svensk skola.

I de svenska skolorna kunde ungefär två tredjedelar redan läsa och tolka ord i början av årskurs 1. En separat analys av en del elevers skrivförmåga visade att alla deltagande svenska elever kunde skriva åtminstone någon bokstav, vanligen versaler. Det framkom ingen skillnad mellan könen i modersmålsuppgifterna.

I matematik kunde eleverna koppla samman siffror med rätt antal samt ordna antal och siffror i ordningsföljd inom talområdet 1−9. Vid skolstarten kunde också många räkna i huvudet med tal som inte var högre än nio. I matematik hade pojkarna ett bättre utgångsläge än flickorna.

Mer information

Nationella resultat

utvärderingsexpert Annette Ukkola, annette.ukkola@karvi.fi, tfn 029 533 5548

ledande utvärderingsexpert, Jari Metsämuuronen, jari.metsamuuronen@karvi.fi, tfn 029 533 5516

Resultat i svenska skolor

utvärderingsexpert Chris Silverström, chris.silverstrom@karvi.fi, tfn 029 533 5563

utvärderingsexpert Carola Åkerlund, carola.akerlund@karvi.fi, tfn 029 553 5554  

Syitä koulutulokkaiden osaamiseroihin on selvitetty ensimmäistä kertaa kansallisesti. Oppilaiden osaamisen vaikuttavat erityisesti koti- ja kielitausta. Myös syntymäkuukaudella ja harrastuksilla on merkitystä.  

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arvioinut ensimmäistä kertaa, millaisin taidoin ensimmäisen luokan oppilaat aloittavat koulutiensä. Tähän alkumittaukseen osallistui 7770 oppilasta eri puolilta Suomea. Oppilailta kartoitettiin matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyviä taitoja ensimmäisinä kouluviikkoina. Jokaiselle oppilaalle laskettiin kokonaistulos kaikkien tehtävien yhteispistemäärästä. Asteikkona käytettiin standardoitua asteikkoa, jossa kansalliseksi keskiarvoksi asetettiin 500 pistettä.

Oppilaiden osaaminen oli tasaista eri puolilla Suomea eikä osaamisessa ollut juuri eroja sukupuolten, AVI-alueiden tai koulun opetuskielen mukaan. Yksilöiden osaamisessa erot olivat kuitenkin valtavia. Tarkentavissa analyyseissa löydettiin viisi keskeistä riskitekijää, jotka selittävät lähtötasojen eroja.

Viisi keskeistä riskitekijää matalaan lähtötasoon

Sekä matematiikan että äidinkielen lähtötasoon oli yhteydessä viisi keskeistä riskitekijää: ennen koulun alkua tehty tehostetun tai erityisen tuen päätös, suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärä (S2), lähisuvussa ilmenneet oppimisvaikeudet, loppuvuodesta syntyminen ja huoltajien matala koulutustausta.

– Tammikuussa ja joulukuussa syntyneiden oppilaiden lähtötaso oli keskimäärin 67 pistettä. Tätä voidaan pitää luonnollisena vuoden aikana kertyvänä osaamisena, joten muita eroja voidaan peilata tähän pistemäärään. Toivomme tietenkin, että tämä ero kapenee peruskouluvuosien aikana, kertoo projektipäällikkö Annette Ukkola.

Aineistossa kymmenesosalla perusopetuksen aloittavista lapsista oli jo ennen kouluun tuloa joko tehostetun tai erityisen tuen päätös. Tällaiset oppilaat saivat sekä matematiikan että äidinkielen tehtävistä keskimäärin noin 100 pistettä vähemmän kuin muut oppilaat. Isolla osalla tehostetun tuen oppilaista taidot olivat kuitenkin koko aineiston keskiarvon tasolla tai jopa sitä parempia.

S2-oppimäärää opiskelevien oppilaiden lähtötaso oli noin 80 pistettä matalampi kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä opiskelevien. Lähisuvussa havaittu yksi oppimisvaikeus vaikutti lapsen osaamiseen noin 30 pisteen verran ja kaksi oppimisvaikeutta noin 50 pisteen verran.

Myös huoltajiensa koulutustausta selitti oppilaiden lähtötasoa. Korkeintaan ammatilliseen koulutuksen suorittaneisiin huoltajiin verrattuna yliopistotaustaiset huoltajat tuottivat lapselle 77 pisteen etumatkan. Huoltajien korkeasta koulutuksesta näytti olevan hyötyä varsinkin pojille – erityisesti vuoden viimeisinä kuukausina syntyneille.

Lukemisharrastus selittää lähtötasoa – koulutetuissa perheissä luetaan

Harrastuksista ja kiinnostuksista vahvimmin lähtötasoon oli yhteydessä perheen lukemisharrastus, joka kattoi sekä sen, että lapsi lukee itse tai hänelle luetaan ääneen. Lukeminen näyttäytyi erityisesti koulutettujen perheiden harrastuksena. Yliopistokoulutettujen huoltajien lapsista 77 % harrasti lukemista tai lukemisen kuuntelemista, kun taas korkeintaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden huoltajien lapsista vain 52 % harrasti lukemista.

Myös oppilaan harrastusten määrä ja monipuolisuus oli yhteydessä osaamiseen. Ne oppilaat, joilla oli ainakin yksi ohjattu harrastus, saavuttivat huoltajien koulutustaustasta riippumatta korkeamman lähtötason kuin sellaiset oppilaat, joilla ei ollut yhtäkään ohjattua harrastusta.

Monenlaiset varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisut tuottavat hyvää osaamista

Varhaiskasvatusmuodoilla ja pitkäkestoisilla varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisuilla ei ollut yksiselitteistä yhteyttä lähtötasoon. Monenlaiset varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisut voivat tuottaa hyvää osaamista. Näyttää kuitenkin siltä, että kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta hyötyvät erityisesti ne lapset, joiden elämään on kasautunut useita heikkoa lähtötasoa ennakoivia riskitekijöitä. Myös esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa olleiden lasten keskimääräinen lähtötaso oli systemaattisesti korkeampi kuin niillä lapsilla, jotka olivat esiopetuksen jälkeen kotihoidossa.

Pitkittäisarviointi tuottaa tietoa koulun ja opetuksen vaikutuksista

Alkumittaus tuotti tietoa oppilaiden lähtötasosta peruskoulun alussa. Se käynnisti oppimistulosten pitkittäisarvioinnin, jossa seurataan matematiikkaan ja äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvien taitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Samojen oppilaiden taitoja arvioidaan seuraavan kerran syyskuussa 3. luokan alkuviikkoina. Tällöin saadaan tietoa siitä, kuinka paljon koulu tuottaa lisää osaamista alkuopetuksen aikana.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Annette Ukkola, annette.ukkola@karvi.fi, puh. 029 533 5548

Beyond 2030 Challenge on kilpailu, joka kannustaa lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoita sukeltamaan tieteen ja teknologian maailmaan. Kaikille Lounais-Suomen toisen asteen opiskelijoille suunnatun kilpailun kunnianhimoisena tavoitteena on löytää luovia ratkaisuja, jotka pelastavat planeetan ja ihmisen. Samalla kannustetaan nuoria löytämään tekniikan alan ja luonnontieteiden lukemattomat ura- ja opiskelumahdollisuudet sekä lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa järjestetty julkishallinnon, koulutussektorin ja yksityisten yritysten yhteinen tiedekilpailu.

Turun kaupungilla on kansallisesti erittäin merkittävä rooli teknologian ja tieteen keskuksena ja rooli vahvistuu koko ajan. Aseman säilyttäminen vaatii osaajia nyt ja tulevaisuudessa.  Turussa ja koko Lounais-Suomessa onkin pulaa varsinkin diplomi-insinööreistä, insinööreistä sekä muista tekniikan alan ja luonnontieteiden huippuammattilaisista. 

Tänä syksynä esimerkiksi Turun yliopistossa käynnistyy teknologiaa koskien uusina koulutusohjelmina kone- ja materiaalitekniikka. Kaikkiaan Turun yliopistoon on valittu tekniikan alalle 273 uutta opiskelijaa ja myös Turun ammattikorkeakoulussa on lisätty opiskelijoiden sisäänottoa tekniikan alan koulutuksissa. Turun AMK:ssa tekniikan alan aloituspaikkoja oli viime kevään yhteishaussa 930.

-Tieteen ja teknologian kansallisen huippuaseman saavuttaminen on vaatinut voimakasta yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Yhteistyö on meidän kivijalkamme ja menestyksen edellytys nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Turussa valmistuvat nykyään maailman suurimmat risteilijät, kehitetään ja tutkitaan elintarvikkeita and tehdään maailmanluokan lääkekehitystä ja diagnostiikkapalveluja tuottavaa toimintaa. Turussa on viimeisen 35 vuoden aikana kehitetty 21 kaikkiaan 22 Suomessa kehitystä lääkkeestä.

Kannustaakseen toisen asteen opiskelijoita jatkuvasti tieteen ja teknologian aloille, Turun kaupunki ja Bayer järjestävät tiedekilpailun yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Kaupungin osalta toteutuksesta vastaa STEAM Turku. Kilpailun kokonaisbudjetti on 50 000 euroa.

- Tiedekilpailu on todella upea päänavaus elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kaupungin yhteistyön laajentamiseksi. Kiitän Bayeria erinomaisesta yhteistyöstä ja uskon, että yhteistyö laajenee nopeasti uusiin kumppanuuksiin. Kilpailu on hieno mahdollisuus kaikille osapuolille - opiskelijoille, jotka etsivät tulevaisuuden uramahdollisuuksia, korkeakouluille, jotka tarvitsevat omistautuneita opiskelijoita sekä teollisuudelle, joka tarvitsee tulevaisuuden ammattilaisia tekniikan aloille, kaupunginjohtaja Minna Arve jatkaa.

Kilpailussa opiskelijat työskentelevät itse valitsemiensa tutkimushankkeiden kanssa löytääkseen luovia ratkaisuja, jotka tekevät Lounais-Suomesta ja koko maailmasta kestävämmän asumisalueen nyt ja tulevaisuudessa. Ideat voivat liittyä ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen, kiertotalouteen tai sosiaaliseen ympäristöön tai vaikkapa hyvinvointiteknologiaan tai köyhyyden ja sairauksien vähentämiseen. Kilpailu huipentuu päätöstilaisuuteen, jossa kilpailun parhaimmistolla on mahdollisuus esitellä projektinsa ja voittaa huippupalkintoja.

- Teimme aloitteen tiedekilpailusta, koska se yhdistää kaksi meille erityisen tärkeää painopistettä: tieteen ja kestävän kehityksen. Tieteen ja teknologian avulla voidaan synnyttää uusia innovaatioita kohti parempaa tulevaisuutta ja osaajat ovat tässä tärkeässä roolissa. Ammattitaitoisen ja korkeasti koulutetun työvoiman varmistaminen on kriittinen menestystekijä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta. Siksi onkin merkittävää, että tiedekilpailu kokoaa yhteen nuoren sukupolven lisäksi Turun kaupungin, korkeakoulujen, oppilaitosten ja yritysten panoksen, iloitsee Bayer Nordicin pääjohtaja Miriam Holstein.

- Tekniikan alan osaajien kasvavan kysynnän vuoksi Turussa on laajennettu myös yliopistollista tekniikan koulutusta, ja kaupungissa voi nykyisin opiskella tekniikkaa neljässä korkeakoulussa: Turun yliopistossa, Åbo Akademissa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Yrkeshögskolan Noviassa. Hakijamäärät tekniikan korkeakoulutukseen keväällä 2020 olivat erinomaiset, joka osoittaa Turun tekniikan koulutuksen kasvavan vetovoiman, iloitsee Teknologiakampus Turun johtaja ja Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula, joka toimii myös tiedekilpailun tuomariston puheenjohtajana.

Lisätietoa tiedekilpailusta löytyy osoitteesta www.turku.fi/beyond2030. Hakuaika kestää 11. syyskuuta asti. Ilmoittautuneiden joukosta valitaan kolmekymmentä parasta ideaa syyskuun lopulta marraskuun loppuun kestävään projektivaiheeseen.  Projektivaiheeseen edenneiden ryhmien sparraajina toimivat korkeakouluopiskelijat Turun korkeakouluista. Tuomaristo valitsee kymmenen parasta projektia joulukuun aikana ja päätöstilaisuus järjestetään tammikuussa 2021. Kilpailun kolme parasta joukkuetta palkitaan mahtavin palkinnoin.

Lisätiedot:
Turun kaupunki
projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä
p. 044 907 3166, matti.makela@turku.fi

Bayer
viestintäpäällikkö Aino Försti-Smith
040 687 9995, aino.forsti-smith@bayer.com

Beyond 2030 Challenge är en tävling som uppmuntrar studerande inom gymnasiet och yrkesutbildning att göra en djupdykning i vetenskapens och teknikens värld. Det ambitiösa målet i tävlingen, som riktas till alla studerande på andra stadiet i sydvästra Finland, är att hitta kreativa lösningar för att rädda planeten och människan. Samtidigt ges unga personer inspiration att hitta de otaliga karriär- och studiemöjligheterna inom teknik och naturvetenskaper, och samarbetet mellan olika aktörer ökar. Detta är den första gemensamma vetenskapstävlingen mellan offentlig förvaltning och ett privat företag i Finland.

Nationellt sett har Åbo stad en mycket betydande roll som ett center för teknik och vetenskap, och denna roll stärks hela tiden. För att bevara denna position behövs experter, nu och i framtiden.  I Åbo och hela sydvästra Finland råder det brist på i synnerhet diplomingenjörer, ingenjörer och andra toppexperter inom teknik och naturvetenskaper. 

När det gäller teknik startar till exempel nya utbildningsprogram inom maskin- och materialteknik vid Åbo universitet i höst. Sammanlagt har 273 nya studerande antagits till teknikutbildningen vid Åbo universitet, och fler studerande antas också till teknikutbildningarna vid Åbo yrkeshögskola. I den gemensamma antagningen i våras hade Åbo yrkeshögskola sammanlagt 930 startplatser inom det tekniska området.

– Ett starkt samarbete med företagen i regionen har varit ett krav för att nå den nationella toppen inom vetenskap och teknik. Samarbete är den grund som vi står på och en förutsättning för framgång nu och i framtiden, säger stadsdirektör Minna Arve.

I dag tillverkas världens största kryssningsfartyg i Åbo, här utvecklas och undersöks livsmedel och här bedrivs läkemedelsutveckling och verksamhet som producerar diagnostiktjänster i världsklass. Under de senaste 35 åren har 21 av de sammanlagt 22 läkemedel som utvecklats i Finland utvecklats i just Åbo.

För att uppmuntra studerande på andra stadiet att söka sig till vetenskaps- och teknikbranscherna arrangerar Åbo stad och Bayer en vetenskapstävling i samarbete med högskolor och företag i regionen. För stadens del svarar STEAM Åbo för att genomföra tävlingen. Tävlingens totalbudget uppgår till 50 000 euro.

– Vetenskapstävlingen är ett fantastiskt uppslag för att utöka samarbetet mellan näringslivet, högskolorna och staden. Jag vill tacka Bayer för ett utmärkt samarbete, och jag tror att samarbetet snabbt kommer att utökas till nya partnerskap. Tävlingen är en fantastisk möjlighet för alla parter – studerande som söker framtida karriärmöjligheter, högskolor som behöver engagerade studerande samt industrin som behöver framtida yrkespersoner inom tekniska branscher, säger stadsdirektör Minna Arve.

I tävlingen kommer studerandena att arbeta med forskningsprojekt som de själva valt för att hitta kreativa lösningar som gör sydvästra Finland och hela världen till en mer hållbar plats att leva på nu och i framtiden. Idéerna kan gälla klimatförändringen, hållbar utveckling, cirkulär ekonomi eller den sociala miljön, eller till exempel välfärdsteknologi eller minskad fattigdom och sjukdomar. Tävlingen når sin kulmen vid slutevenemanget, där de bästa tävlingsbidragen har möjlighet att presentera sitt projekt och vinna fina priser.

– Vi kom med initiativet till en vetenskapstävling eftersom det sammanför två prioriteringar som är särskilt viktiga för oss: vetenskap och hållbar utveckling. Med hjälp av vetenskap och teknik kan vi skapa nya innovationer för en bättre framtid, och experterna spelar en viktig roll i detta. Att trygga yrkeskunnig, högutbildad arbetskraft är en kritisk framgångsfaktor för regionens näringsliv. Därför är det av stor vikt att vetenskapstävlingen inte bara för samman den unga generationens, utan även Åbo stads, högskolornas, läroanstalternas och företagens insatser, säger Miriam Holstein, generaldirektör på Bayer Nordic.

– På grund av den ökade efterfrågan på experter inom det tekniska området har man i Åbo även utökat universitetsutbildningen inom teknik, och i dag är det möjligt att studera teknik vid fyra högskolor i staden: Åbo universitet, Åbo Akademi, Åbo yrkeshögskola, och Yrkeshögskolan Novia. Antalet sökande till högskoleutbildning inom teknik våren 2020 var utmärkt, något som vittnar om den ökande attraktionskraften hos den tekniska utbildningen i Åbo, säger Mika Hannula, direktör för Teknologicampus Åbo och prorektor vid Åbo universitet, som samtidigt fungerar som ordförande för vetenskapstävlingens jury.

Mer information om vetenskapstävlingen finns på www.turku.fi/beyond2030. Ansökningstiden pågår till den 11 september. Bland dem som anmält sig väljs de trettio bästa idéerna ut till projektfasen, som pågår från slutet av september till slutet av november.  De grupper som avancerat till projektfasen sparras av studerande vid högskolorna i Åbo. Juryn väljer ut de tio bästa projekten under december och slutevenemanget anordnas i januari 2021. De tre bästa lagen i tävlingen belönas med fantastiska priser.

Mer information:
Åbo stad
Matti Mäkelä, chef för projektbyrån
tfn 044 907 3166, matti.makela@turku.fi

Bayer
kommunikationschef Aino Försti-Smith
040 687 9995, aino.forsti-smith@bayer.com