Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnissa oli havaittavissa eroja jo koronaviruksen ensimmäisen tartunta-aallon aikana viime keväänä. 

Opintojen kuormittavuus jakoi opiskelijoiden mielipiteitä

Tampereen yliopistossa valmistuneen raportin mukaan erityisesti opintojen kuormittavuus ja uudet opetusmetodit jakoivat paljon korkeakouluissa opiskelevien mielipiteitä. Noin 40 prosenttia koki kuormituksen lisääntyneen huomattavasti epidemian aikana. Samoin muutokset opetustavoissa stressasivat noin 40 prosenttia opiskelijoista. Toisaalta 40 prosenttia oli tästä eri mieltä. Vaikka osa koki epidemian aikaisen opiskelun kuormittavaksi, oli suurin osa tyytyväisiä korkeakoulunsa koronaviestintään ja rajoituksiin.

“Vaikuttaa siltä, ettei yhdenvertaisuus opiskelussa ole välttämättä toteutunut halutulla tavalla epidemian aikana. Mielestäni opiskelijoille voisi tarjota enemmän vaihtoehtoja. Nykyteknologia mahdollistaa paljon muutakin kuin vain monen tunnin luentomaratoneja. On myös pidettävä huoli siitä, ettei opiskelukuorma kasva kohtuuttomaksi. Aihetta pitää kuitenkin tutkia enemmän, jotta saataisiin selville, mitkä opetustavat toimivat parhaiten”, pohtii väitöskirjatutkija Kiira Sarasjärvi.

Yli puolet koki itsensä masentuneeksi, yksinäiseksi tai surulliseksi 

Yli puolet opiskelijoista tunsi itsensä masentuneeksi (53 %), yksinäiseksi (61 %) tai surulliseksi (65 %) ainakin osan ajasta. Myös saamattomuus ja tylsistyminen oli yleistä. Yli 60 prosenttia kertoi olevansa ainakin osan ajasta tylsistyneitä tai oman tekemisen vaativan ponnistelua. Vain 20 prosenttia vastaajista ei kokenut saamattomuutta tai turhautumista.

Yhteydenpito perheenjäseniin lisääntyi, ystäviin vähentyi

Vaikka opiskelijat kokivat yksinäisyyttä, moni piti yhteyttä läheisiinsä - epidemian aikana yhteydenpito perheenjäseniin oli lisääntynyt kolmanneksella opiskelijoista. Huoli läheisistä ja heidän sairastumisestaan oli suurta. Toisaalta noin 40 prosenttia ilmoitti vähentäneensä yhteydenpitoa ystäviin, nuoret opiskelijat muita enemmän. Moni opiskelija kertoi hakeneensa enemmän tukea sosiaalisesta mediasta kuin ennen. 

Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet korostuvat

Raportti pyrkii antamaan kokonaisvaltaisen kuvan korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista toukokuussa 2020. Se käsittelee epidemiaan liittyviä kysymyksiä, kuten tartuntoja ja huolta, mutta myös opiskelijoiden arjen ja sosiaalisten suhteiden muutoksia sekä mielenterveyttä epidemian aikana. Epidemian jatkuessa onkin syytä pitää huoli siitä, että opiskelijat nähdään yksilöinä ja korkeakoulut osaavat tarjota oikeanlaista tukea opintoihin ja jaksamiseen.

“Suomen korkeakouluopiskelijat on hyvin heterogeeninen joukko. Opiskelijoiden elämäntilanne vaikuttaa hyvinvointiin ja kriisissä selviämiseen. Suomessa opiskelija ei aina ole suoraan toiselta asteelta korkeakouluun siirtynyt henkilö, vaan opiskelijat tulevat hyvin erilaisista taustoista ja elämäntilanteista. Tämän takia on tärkeää, että korkeakoulut osaavat tarjota tukea kaikille opiskelijoille”, tiivistää dosentti Pia Vuolanto. 

Raportti:

Well-being in university students during the first wave of the COVID-19 pandemic in Finland (raportti suomeksi). Tampereen yliopisto: Kiira Sarasjärvi ; Pia Vuolanto

Suomen tutkijayhteisö:

COVID-19 Multi-Country Student Well-Being Study

Lisätietoja: 

Dosentti Pia Vuolanto, Tampereen yliopisto

pia.vuolanto@tuni.fi 

0503186240

Kehittämispäällikkö Kristiina Kemppainen, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

kristiina.kemppainen@otus.fi 

Väitöskirjatutkija Kiira Sarasjärvi, Helsingin yliopisto, vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Tampereen yliopisto

kiira.sarasjarvi@helsinki.fi

Tiedonkeruun perustiedot

• Raportti on osa kansainvälistä COVID-19 International Student Well-being Study (C19 ISWS) -tutkimusta, jota hallinnoi Antwerpenin yliopisto

• Suomen aineistonkeruun toteutti joukko tutkijoita Helsingin, Tampereen sekä Itä-Suomen yliopistosta sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksesta

• Suomen vastuututkijoina toimivat Tampereen yliopiston dosentti Pia Vuolanto ja Helsingin yliopiston professori Tiina Paunio

• Raportin kirjoittivat väitöskirjatutkija Kiira Sarasjärvi ja dosentti Pia Vuolanto

• Aineistonkeruu toteutettiin verkkokyselynä toukokuussa 2020, jolloin valmiuslaki oli voimassa. 

• Kyselyä levitettiin korkeakouluopiskelijoiden kattojärjestöjen, SYL:n ja SAMOK:n, sekä muiden sidosryhmien viestintäkanavilla

• Kyselyyn vastasi yhteensä 1 064 korkeakouluopiskelijaa 27 korkeakoulusta

• Naiset, Itä-Suomi ja humanistiset ja taidealat ovat aineistossa yliedustettuina

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on myöntänyt ammatillisen koulutuksen kultaisen ansioristin Samiedun koulutuksen erityisasiantuntija Hannu Fyhrille. Ammatillisen koulutuksen ansioristit ovat arvostettu tunnustus ammatillisen koulutuksen hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta työstä. Ansioristi luovutettiin Fyhrille keskiviikkona 31.3.2021.

– Hannu on ammatillisen koulutuksen suuresti arvostama osaaja. Hänen tekemä työ ammatillisen koulutuksen hyväksi on huomioitu ja arvostettu suuresti myös valtakunnallisesti, Itä-Savon koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Erkki Muukkonen kertoo.

Fyhr on ollut erityisesti aikuisten kouluttamisen ja jatkuvan oppimisen edistäjä. Hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi nykypäivän asemaan. Tänä päivänä ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijat ovatkin kasvava joukko ammatillisen koulutuksen asiakkaista.

– Hannu on pystynyt toiminnassaan ennakoimaan ammatillisen koulutuksen reformia sekä Savonlinnan seutukunnan ikärakenteen muutosta. Samiedussa aikuiset opiskelijat ovatkin nykyisin merkittävänä enemmistönä, kertoo kuntayhtymän johtaja, rehtori Jukka Mustonen.

AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lampun mukaan Fyhr on hyvin tunnettu ammatillisen koulutuksen kehittämisen saralla.

– Fyhr on tehnyt syvän vaikutuksen ammatillisen koulutuksen kentällä. Hän on erinomainen asiantuntija, mutta ystävällisyydessään ja hiljaisessa vaikuttamistyössään aivan ehdoton. Mieleen jäävä, syvästi ihmisiä kunnioittava ja samanaikaisesti tiukka ammatillisen koulutuksen puolestapuhuja, Lamppu sanoo.

Hannu Fyhrillä on ollut valtakunnallisesti merkittäviä luottamustoimia. Hän toimi Opetushallituksen tietojenkäsittelyn tutkintotoimikunnan puheenjohtajana vuosina 1998–2017 sekä tietojenkäsittelyalan koulutustoimikunnan aikuiskoulutuksen asiantuntijana vuosina 2008–2016. Fyhr on toiminut myös useissa ammatillisen koulutuksen kehittämistyöryhmissä. Tasavallan presidentti myönsi Fyhrille Suomen valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein itsenäisyyspäivänä 2008.

– Pari viikkoa sitten kohdallani tuli täyteen 33 vuotta aikuiskoulutusta Savonlinnassa. Tähän aikaan mahtuu aika monta kehitysvaihetta ja kaksi suurta säädösperusteista muutosta, joissa molemmissa keskiössä on ollut osaamisperustaisuus ja jatkuva oppiminen. Olen iloinen, että olen saanut olla mukana tämän matkan. AMKEn huomionosoitus tuli minulle täytenä yllätyksenä. Tämä merkitsee minulle todella paljon, Fyhr kiittää.

Ennen Savonlinnan työuraansa Fyhr työskenteli osaamisen kehittämisen parissa valtion palveluksessa kymmenen vuotta. Vuonna 1988 hän aloitti Savonlinnan kaupungin ammatillisessa kurssikeskuksessa Atk-palvelutoiminnan johtajana. Vuonna 1992 kurssikeskus muuttui Savonlinnan ammatilliseksi aikuiskoulutuskeskukseksi, josta myöhemmin, vuonna 2005, tuli osa Itä-Savon koulutuskuntayhtymää.

Fyhr on työskennellyt vuosien mittaan aikuiskoulutuksen koulutuspäällikkönä, aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden palvelupäällikkönä, vs. kuntayhtymän johtajana/rehtorina ja aikuiskoulutuksen erityisasiantuntijana sekä nykyisellään koulutuksen erityisasiantuntijana. Fyhr jäi virkatyöstään eläkkeelle 1.4.2021, mutta jatkaa osaavan työvoiman ja koulutuksen saatavuuden parantamisen kehittämisprojektien parissa osa-aikaisena työntekijänä Itä-Savon koulutuskuntayhtymässä.

Kuvat liitteenä:
1. Koulutuksen erityisasiantuntija Hannu Fyhr yllättyi iloisesti huomionosoituksesta.
2. Kuntayhtymän johtaja, rehtori Jukka Mustonen (vas.), koulutuksen erityisasiantuntija Hannu Fyhr ja koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Erkki Muukkonen ansioristin luovutustilaisuudessa.

Lisätietoja:
Koulutuksen erityisasiantuntija Hannu Fyhr, p. 044 550 6670, hannu.fyhr@samiedu.fi
Kuntayhtymän johtaja, rehtori Jukka Mustonen, p. 044 550 6300, jukka.mustonen@samiedu.fi
AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu, p. 050 344 2554, veli-matti.lamppu@amke.fi

Kirjalahjoitukset tehtiin Anianpellon koululla tiistaiaamuna 6. huhtikuuta. Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, sivistysjohtaja (vs.) Petri Haapanen ja lastenkirjailija Terhi Kangas luovuttivat kirjat luokkien oppilaskuntien edustajille. Pandemian vuoksi tämän isompaa yleisöä ei voitu kutsua koolle.

Kirjalahja oli naapurikunta Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden kunniaksi julkaistu Helga ja Helmeri ilmastoagentteina. Terhi Kankaan kirjoittaman kirjan on kuvittanut lahtelainen kuvittaja-graafikko Anna Aalto. Kirjan on Merkityskirjat-kustantamolta tilannut Lahti - Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hanketta hallinnoiva Kestävä Lahti -säätiö.

Ikola-Norrbacka istuu säätiön hallituksesta, sillä teemavuosi on merkityksellinen myös Lahden pienille ympäryskunnille.

– Hallituksen kokouksessa esiteltiin tätä ympäristökasvatusta tukevaa lastenkirjaa, jonka Lahti jakoi helmikuussa omille ekaluokkalaisilleen. Päätimme tilata kirjat myös Asikkalaan. Lahjoitamme omat kirjat myös syksyllä koulutiensä aloittaville. Vaikka ympäristöasioita käydään kirjassa läpi vahvasti lahtelaisin esimerkein, on kaikki lasten oivaltamat ilmastoilahdukset sovellettavissa kenen tahansa arkeen, kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo.

Ikola-Norrbacka muistuttaa, että pienikin kunta voi ottaa monessa asiassa isommista mallia ja sovittaa tekemisen omaan, sopivankokoiseen mittakaavaansa. Naapurikunnan kunnanjohtajana hän kokee, että Lahden menestys ympäristöasioiden edelläkävijänä on koko Suomen menestys.

Lahti on 12. Euroopan ympäristöpääkaupunki. Historian pienimmän ja pohjoisimman ympäristöpääkaupungin tekemisiä on alkuvuoden aikana noteerattu useaan otteeseen ympäri maailmaa kansainvälisissä medioissa. (Lisätietoa www.greenlahti.fi)

Myös lastenkirjailija Terhi Kangas iloitsee Asikkalan kunnan kirjalahjasta juuri teemaviikolla, joka tänä vuonna muistuttaa erityisesti siitä, että lukutaitoa tarvitaan kaikissa elämänvaiheissa. Juuri lukemaan oppineita ekaluokkalaisia on Kankaan mukaan erityisen tärkeä innostaa lukemisen maailmoihin.

– Tässä tapahtui nyt juuri se, mihin kirjammekin innostaa. Lasten ilmastoagenttiseikkailu ympäristöpääkaupungissa päättyy kohtaukseen, jossa suppakuopassa asuva Siippo Superkisu nimittää lapset maailman ensimmäisiksi ilmastoilahdusagenteiksi. Agenttien avulla ilmastoilahdus leviää myös Lahden ulkopuolelle, Kangas kertoo.

Helga ja Helmeri ilmastoagentteina -kirjaa voi lukuviikon kunniaksi lukea veloituksetta verkkoversiona: https://issuu.com/merkityskirjat

Lukukeskuksen vuosittain järjestämä Lukuviikko tarjoaa tietoa lukutaidon merkityksestä ja vaikutuksesta yhteiskunnassa. Koulut, päiväkodit, kirjastot ja muut Lukuviikkoon osallistuvat toimijat voivat hyödyntää kampanjan sisältöjä vapaasti ja nostaa esiin lukemisen ja lukutaidon merkitystä Lukuviikon aikana omasta näkökulmastaan: www.lukuviikko.fi

LISÄTIEDOT

Rinna Ikola-Norrbacka
kunnanjohtaja, Asikkalan kunta
puh. 044 778 0210

Terhi Kangas
lastenkirjailija, Merkityskirjat Oy
puh. 050 555 2577

Kevätnumeron teemoina feministisen filosofian suunnat, taidekokemus, pseudohistoria ja varhainen oikeusfilosofia.

Filosofisen niin & näin -lehden vuoden ensimmäisessä numerossa pureudutaan feministiseen filosofiaan – aina varhaisista tasa-arvon puolustajista muunsukupuolisuuden filosofiaan ja intersektionaalisuuden nykykeskusteluihin. Historiallisten ja yhteiskunnallisten katsantokantojen lisäksi feminismiä lähestytään materiaalisista ja ympäristöllisistä näkökulmista. Suomalais-nigerialainen kirjailija ja feministi Minna Salami avaa haastattelussa afrikkalaista feminististä ajattelua ja australialainen sukupuolentutkija Astrida Neimanis hahmottelee käännösesseessä hydrofeminismiä. Tarkastelussa ovat myös feministinen etiikka, taidepedagogiikka ja luontojournalismin sukupuolikäsitykset.

Lisäksi numerossa pohditaan taidekokemuksen luonnetta ja puretaan internetissä kiertäviä pseudohistoriallisia tekstejä. Harri Mäcklin ja Jussi A. Saarinen kysyvät dialogissaan, mitä taideteos tekee katsojalleen. Reima Välimäen, Olli Seurin ja Anna Ristilän artikkelissa puolestaan selvitetään, miten disinformaatio ja salaliittoteoriat Suomen ”muinaisista kuningaskunnista” liikkuvat laitaoikeiston mediaekosysteemissä ja vaikuttavat nykyhetken yhteiskunnallisiin keskusteluihin.

Kevätnumerossa julkaistaan myös kansainvälisen oikeuden klassikko, suomennoskatkelma alankomaalaisen lakimiehen ja oikeusfilosofin Hugo Grotiuksen (1583–1645) teoksesta Sodan ja rauhan oikeudesta, sekä professori Martti Koskenniemen johdatus Grotiuksen ajatteluun. 

Arviopalstalla ruoditaan muun muassa liberalismia, robottien roolia hoiva-alalla, tekniikan filosofiaa ja M. A. Nummisenmuistelmia. 

Kevätnumeron taiteilijat ovat Eeva Peura ja Kim Somervuori: lehden sivuilla Peuran fantastiset maailmat kohtaavat Somervuoren abstraktit maisemat.

Sisällysluetteloon ja verkossa luettaviin teksteihin pääsee tutustumaan lehden verkkosivuilla.

Yhteydenotot

Anna Ovaska, päätoimittaja, anna.ovaska[at]netn.fi, 040 5695 052

Jukka Kangasniemi, yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset, jukka.kangasniemi[at]netn.fi, 040 721 4891

Raahen seutukuntaan haetaan uusia ratkaisumalleja nuorten työllistymiseen kotiseudulle ideakilpailun kautta. Kilpailu julkistettiin Raahen seudun osaamisen aika -foorumissa 31.3.

Kilpailuun voi osallistua yksin, kaksin tai tiiminä – esityksen muodossa vain mielikuvitus on rajana

Kokeilukulttuurin hengessä kisan säännöt ovat varsin vapaamuotoiset. Kisaan osallistuja voi olla yksittäinen henkilö, organisaatio tai tiimi, jonka kokoa ei ole rajattu. Ehtona on, että osallistuja pystyy esittämään jonkin linkin tai siteen Raahen seutukuntaan, eli kuinka tämä on aidosti kytkeytynyt alueeseen. Linkin ehtii muodostamaan kisan aikanakin esimerkiksi verkostoitumalla seudun oppilaiden, oppilaitosten, yritysten tai muiden alueen toimijoiden kanssa.

Ideansa voi esittää missä muodossa tahansa, esimerkiksi videona, tekstinä, puheena, musiikkina tai halutessaan vaikka kabareena, kunhan ratkaisu käy selvästi esille ja ehdotuksen voi välittää tuomariston arvioitavaksi sähköpostitse tiedostona tai linkkinä. Arvioinnissa ratkaisee idea, jonka on oltava toteutuskelpoinen ilman suuria investointeja seudun toimijoiden omin voimin.

”Vastaavaa ei ole aiemmin tehty Raahen seudulla ja haluamme nähdä aivan uudenlaisia avauksia. Nuorten valuminen seudulta isompiin kaupunkeihin on tuttu haaste suurelle osalle Suomen kunnista, joten aihe on erittäin ajankohtainen. Idean vapaa esitystapa ruokkii mielikuvitusta ja innostaa erilaisen lähestymiskulman hakemiseen”, miettii kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimiva Pasi Pitkänen.

Tuomaristossa mukana ovat:

• Jaana Ritola, Koulutuskeskus Brahe
• Jari Riihijärvi, Raahen kauppakamariosasto
• Tapani Piirala, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu
• Kirsi Ylisirniö, Raahen Yrittäjät
• Pasi Pitkänen, Raahen seudun kehitys

Kilpailu kestää toukokuun 2021 loppuun asti ja ehdotukset pyydetään toimittamaan osoitteeseen yrityspalvelut@raahe.fi 31.5. klo 16 mennessä. Kilpailutiedot julkaistaan myös englanniksi viikolla 14 Raahen seudun kehityksen verkkosivuilla.

Lisätiedot

Pasi Pitkänen
johtaja
puh. 040 135 6750
Raahen seudun kehitys

Liite: REBOOT Raahe ideakilpailu (pdf)

Effekterna av undantagsförhållanden på utbildningen har betydande konsekvenser för välbefinnandet bland elever och studerande. Särskild uppmärksamhet ska fästas vid välbefinnande och psykisk belastning på alla utbildningsstadier. För en del elever och studeranden kan situationens inverkan på välbefinnandet och studierna också framkomma på längre sikt. Därför är ett tätt mångprofessionellt samarbete mellan utbildning, elev- och studenthälsa och ungdomsarbete av största vikt.

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har genomfört en utvärdering av effekterna av exceptionella undervisningsarrangemang på jämlikhet och likabehandling i utbildningen. I slutrapporten ingår rekommendationer för att jämna ut effekterna av undantagssituationen samt för att främja jämlikhet och likabehandling mellan elever och studerande.

Distansstudier och brist på gemenskap har ökat oron för elevernas och studerandenas välbefinnande

Resultaten av utvärderingen visar att studierna under undantagsförhållandena har upplevts som psykiskt belastande och att situationen i hög grad har påverkat elevernas och studerandes ork och studiemotivation.

Oron för studerandenas välbefinnande gäller elever och studerande på alla utbildningsstadier. Undervisnings- och handledningspersonal har upplevt att interaktionen med eleverna och studerandena är betydligt svårare under undantagsförhållandena jämfört med den normala situationen. Detta försämrar personalens möjligheter att stöda elevers och studerandens gemenskap och välbefinnande.

Elever och studerande bör erbjudas tillräckliga möjligheter att ta kontakt och be om stöd med låg tröskel. Dessutom ska skolorna och läroanstalterna utveckla metoder för att effektivt identifiera problem med anknytning till elevernas och studerandens välbefinnande och säkerställa att alla elever och studerande nås i undantagssituationer.

Elevers och studerandens välbefinnande och konsekvenser ska följas upp på lång sikt.

Allas studiefärdigheter har inte varit tillräckliga – individuellt stöd och studiefärdigheter bör stärkas

För en del elever och studeranden inom den grundläggande utbildningen, andra stadiet och högskoleutbildningen har färdigheterna inte räckt till för studier under undantagsförhållandena. Bristen på närundervisning och -handledning skapar ett behov av stöd i synnerhet bland de elever och studeranden som har fler problem med att framskrida i studierna än andra. Behoven hos elever och studeranden som behöver stöd ska identifieras effektivare och individuellt stöd ska erbjudas. Stöd behövs till exempel för elever och studeranden som har ett annat modersmål än finska eller svenska.

Enligt resultaten från den allmänbildande utbildningen ansåg en tredjedel av eleverna i den grundläggande utbildningen att distansstudierna var svårare i många läroämnen. Undervisnings- och handledningspersonalen ska bättre identifiera stödbehovet i studierna i olika läroämnen. Under distansstudierna betonades hemmens betydelse särskilt bland eleverna i den grundläggande utbildningen. Samarbetet mellan hemmet och skolan samt skolans interna samarbete är av största vikt för att stöda eleverna.

Inom yrkesutbildningen behövs en effektiverad kartläggning av studerandenas situation samt en regelbunden uppdatering av utvecklingsplanerna för personlig kompetens. Komplettering av bristfällig kompetens och studiernas framskridande ska planeras och möjliggöras enligt studerandenas individuella situationer. Enligt utvärderingen upplevde över hälften av studeranden att det var psykiskt mer belastande att studera på distans än under normala förhållanden. För mer än en fjärdedel av studeranden hopade sig problemen i psykisk ork, motivation och studier under undantagsläget.  I synnerhet dessa studeranden upplevde att deras studiefärdigheter, studieframgång och läroanstaltens stöd var sämre än vad de övriga studerandena upplevde. Riktat stöd ska också erbjudas de studeranden som har haft svårigheter under distansstudierna på grund av språkkunskaper.

Högskolorna ska utarbeta planer för att nå sådana studerande vars studier har fördröjts avsevärt eller helt på grund av undantagsläget. Nästan sju av tio högskolor uppskattade att studerandens varierande färdigheter för självstudier under undantagsläget har inverkat på jämlikhet och likabehandling i lärandet. Högskolorna ska kartlägga de studerande som hör till specialgrupper och rikta stöd- och handledningstjänster enligt specialgruppernas behov. Högskolorna uppskattade att behovet av stöd ökat mest hos studeranden med inlärningssvårigheter.  Målet är att kartlägga studerandes stödbehov så att de kan återgå till studierna. Högskolorna bör samarbeta för att utreda vilka bakgrundsfaktorer utgör utmaningar i studiernas framskridande. Studerandens färdigheter i distans- och självstudier, genomförandet av obligatorisk praktik som hör till examina, förutsättningar för webbundervisning och tillräckliga datatekniska redskap samt av att se till att undervisnings- och handledningspersonalen är anträffbar i olika situationer främjar förverkligandet av jämlikhet och likabehandling i utbildningen då undervisningsarrangemangen anpassas till undantagsförhållanden.

Högskolorna har i stor utsträckning utnyttjat webbtjänster för undervisning och handledning samt olika sätt att följa upp effekterna av undantagssituationen. Dessutom har man i en del högskolor utnyttjat tjänster för specialgrupper även under undantagsläget.

Utvärderingen visade att studerandes inlärnings- och studiefärdigheter behöver stärkas. Att stärka självstyrning och studiefärdigheter tjänar både beredskapen för motsvarande undantagsförhållanden och en eventuell ökning av flerformsundervisning på olika utbildningsstadier, varvid olika inlärningsmiljöer integreras allt tätare med varandra.

Diskussionstillfälle om stöd för studerandes välbefinnande och studier

NCU ordnar 26.4.2021 ett webbinarium som behandlar undantagssituationens inverkan på studerandenas välbefinnande, studier och framskridande av studierna. Syftet med evenemanget är att diskutera åtgärder för att utveckla de studerandes välbefinnande, delaktighet och gemenskap under undantagsförhållanden. Mer information om webbinariet finns på NCU:s webbplats (på finska). 

Så här genomfördes utvärderingen

I utvärderingen som genomfördes av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) utreddes undantagsförhållandenas effekter på jämlikhet och likabehandling i utbildningen på olika utbildningsstadier. Utvärderingen genomfördes under tiden 1.3.2020–31.1.2021. Syftet med utvärderingen var att producera information för att bedöma riktning och omfattning av effekterna av undantagssituationen samt att i enlighet med en utvecklande utvärdering lyfta fram goda handlingsmodeller som uppkommit under undantagsperioden. Utvärderingsuppgifter samlades från anordnare av grundläggande utbildning och utbildning på andra stadiet, högskolor, rektorer, undervisnings- och handledningspersonal samt elever och studerande under våren och hösten 2020. Dessutom utnyttjades högskoleutbildningens statistik om studiernas framskridande i utvärderingen.

Ytterligare information:

Gemensamma utvärderingsresultat, Enhetschef Hannele Seppälä, +358 29 533 5550

Allmänbildande utbildning, Utvärderingsexpert Niina Rumpu +358 29 533 5525; Utvärderingsexpert Salla Venäläinen, +358 29 533 5549

Allmänbildande utbildning på svenska, Utvärderingsexpert Carola Åkerlund, +358 29 533 5554

Yrkesutbildning, Utvärderingsråd Jani Goman, +358 29 533 5505

Högskoleutbildning, Utvärderingsexpert Kati Isoaho, +358 29 533 5501

E-postadresser: fornamn.efternamn@karvi.fi

Poikkeusolojen vaikutukset oppilas- ja opiskelijahyvinvointiin ovat merkittäviä. Hyvinvointiin ja henkiseen kuormittumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaikilla koulutusasteilla. Osalla oppijoista tilanteen vaikutukset hyvinvointiin ja opiskeluun voivat ilmetä myös pidemmällä aikavälillä. Tämän vuoksi tiivis moniammatillinen yhteistyö koulutuksen, opiskeluhuollon ja nuorisotyön kesken on ensiarvoisen tärkeää.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) on toteuttanut poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutusten arvioinnin, jonka loppuraporttiin sisältyy suositukset poikkeustilanteen vaikutusten tasaamiseksi sekä oppijoiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Etäopiskelu ja yhteisöllisyyden puute lisänneet huolta opiskeluhyvinvoinnista

Arvioinnin tulokset osoittavat, että poikkeusoloissa tapahtunut opiskelu on koettu henkisesti kuormittavaksi ja tilanne on vaikuttanut merkittävästi opiskelijoiden jaksamiseen ja opiskelumotivaatioon.

Huoli opiskelijahyvinvoinnista koskee kaikkien koulutusasteiden oppilaita ja opiskelijoita. Opetus- ja ohjaushenkilöstö on kokenut oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa tapahtuvan vuoro­vaikutuksen selkeästi vaikeammaksi poikkeusolojen aikana normaalitilanteeseen verrattuna. Tämä heikentää henkilöstön mahdollisuuksia tukea opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Oppilaille ja opiskelijoille tulisi tarjota riittävästi mahdollisuuksia yhteyden ottamiseen ja tuen pyytämiseen matalalla kynnyk­sellä. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten on kehitettävä keinoja tunnistaa tehokkaasti oppijoiden hyvinvointiin liittyviä ongelmia ja varmistettava, että kaikki oppilaat ja opiskelijat tavoitetaan poikkeustilanteessa.

Opiskelijahyvinvoinnin tilaa ja vaikutuksia tulee seurata pitkällä aikajänteellä.

Kaikkien opiskelutaidot eivät ole riittäneet – yksilöllistä tukea ja opiskelutaitoja vahvistettava

Osalla perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulutuksen oppilaista ja opiskelijoista taidot eivät ole riittäneet poikkeusolojen aikana tapahtuneeseen opiskeluun. Lähiopetuksen ja -ohjauksen puute saa aikaan tuen tarvetta erityisesti oppijoilla, joilla on muita enemmän ongelmia opintojen etenemisessä. Tukea tarvitsevien oppijoiden tarpeita tulee tunnistaa tehokkaammin ja tarjota yksilöllistä tukea. Tukea tarvitsevat esimerkiksi oppijat, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Yleissivistävän koulutuksen tulosten mukaan kolmasosa perusopetuksen oppilaista arvioi etäopiskelun vaikeammaksi monissa oppiaineissa. Noin viidesosa lukiolaisista koki, ettei ollut saanut riittävästi tukea opintoihinsa. Opetus- ja ohjaushenkilöstön tulee vahvemmin tunnistaa tuen tarve eri oppiaineiden opiskelussa. Etäopiskelun aikana kotien merkitys erityisesti perusopetuksen oppilailla korostui ja kotien vaihteleva tuki vaikutti tasa-arvoisen oppimisen edellytyksiin. Kodin ja koulun välinen sekä koulun sisäinen yhteistyö on oppijoiden tukemisessa ensiarvoisen tärkeää.

Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan opiskelijoiden tilanteen tehostettua seuraamista sekä henkilökohtaisten osaamisen kehittymissuunnitelmien säännöllistä päivittämistä. Puutteelliseksi jääneen osaamisen hankkiminen ja opintojen eteneminen tulee suunnitella ja mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisten tilanteiden mukaan. Arvioinnin mukaan yli puolet opiskelijoista koki opiskelun poikkeusolojen aikana henkisesti kuormittavammaksi kuin normaalioloissa. Yli neljäsosalla opiskelijoista henkiseen kuormittumiseen, motivaatioon ja opiskeluun liittyvät ongelmat kasaantuivat poikkeusolojen aikana. Nämä opiskelijat kokivat opintojensa edistymisen ja oppilaitoksestaan saamansa tuen heikommaksi muihin opiskelijoihin verrattuna. He myös kokivat muita useammin opiskelutaitonsa puutteellisiksi sekä opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon saatavuuden heikoksi. Kohdennettua tukea tulee tarjota tehostetusti myös niille opiskelijoille, joilla on ollut vaikeuksia etäopiskelun aikana kielitaidon haasteiden vuoksi.

Korkeakouluissa on laadittava suunnitelmat sellaisten opiskelijoiden tavoittamiseksi, joiden opinnot ovat viivästyneet merkittävästi tai kokonaan keskeytyneet poikkeustilan vuoksi. Lähesseitsemän kymmenestäkorkeakoulusta arvioi, että opiskelijoiden vaihtelevat itsenäisen opiskelun taidot ovat vaikuttaneet oppimisen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen poikkeustilan aikana. Korkeakoulujen on kartoitettava erityisryhmiin kuuluvat opiskelijat ja kohdennettava tuki- ja ohjauspalveluita erityisryhmien tarpeiden mukaisesti. Korkeakoulut arvioivat, että eniten tuen tarve on lisääntynyt niillä opiskelijoilla, joilla on oppimisvaikeuksia. Tavoitteena on opiskelijoiden tukitarpeiden kartoittaminen ja paluu opintojen pariin. Korkeakoulujen tulisi tehdä yhteistyötä opintojen etenemisen haasteiden taustatekijöiden selvittämisessä. Arvioinnin perusteella etä- ja itseopiskelun taidot, tutkintoihin kuuluvien pakollisten harjoitteluiden toteutuminen, verkko-opetuksen edellytykset, riittävät tietotekniset välineet sekä opetus- ja ohjaushenkilökunnan tavoitettavuudesta huolehtiminen erilaisissa tilanteissa edistävät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista tilanteissa, joissa opetusjärjestelyitä joudutaan mukauttamaan poikkeusolojen mukaisiksi.

Korkeakouluissa on hyödynnetty laajalti opetuksen ja ohjauksen verkkopalveluita sekä poikkeustilanteen vaikutusten seurannan tapoja. Lisäksi osassa korkeakouluja on hyödynnetty erityisryhmille suunnattuja palveluita myös poikkeustilan aikana.

Arviointi osoitti, että oppijoiden oppimis- ja opiskeluvalmiudet kaipaavat vahvistamista. Itseohjautuvuuden ja opiskeluvalmiuksien vahvistaminen palvelee sekä vastaaviin poikkeusoloihin varautumista että monimuoto-opetuksen mahdollista yleistymistä ja lisääntymistä eri koulutusasteilla, jolloin erilaiset oppimisympäristöt integroituvat entistä tiiviimmin toisiinsa.

Keskustelutilaisuus opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelun tuesta

Karvi järjestää 26.4.2021 webinaarin, jossa käsitellään poikkeustilanteen vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin, opiskeluun ja opintojen etenemiseen. Tilaisuuden tarkoituksena on saada opiskelijoiden ääni kuuluville ja keskustella toimenpiteistä opiskelijahyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi poikkeusoloissa sekä sen jälkeen. Lisätietoa webinaarista Karvin verkkosivuilla.

Näin arviointi toteutettiin

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti arvioinnin, jossa selvitettiin poikkeusolojen vaikutuksia tasa-arvoisiin ja yhdenvertaisiin oppimisen edellytyksiin eri koulutusasteilla. Arviointi toteutettiin ajalla 1.3.2020-31.1.2021. Arvioinnin tehtävänä oli tuottaa tietoa poikkeustilanteen vaikutusten suunnan ja laajuuden arvioimiseksi sekä nostaa kehittävän arvioinnin mukaisesti esiin poikkeusaikana syntyneitä hyviä toimintamalleja. Arviointitietoa kerättiin perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjiltä, korkeakouluilta, rehtoreilta, opetus- ja ohjaushenkilöstöltä sekä oppilailta ja opiskelijoilta kevään ja syksyn 2020 aikana. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin opintojen etenemiseen liittyviä korkeakoulutuksen tilastoja.

Lisätiedot:

Yleissivistävä koulutus, Arviointiasiantuntija Niina Rumpu +358 29 533 5525; Arviointiasiantuntija Salla Venäläinen, +358 29 533 5549

Ruotsin kielen yleissivistävä koulutus, Arviointiasiantuntija Carola Åkerlund, +358 29 533 5554

Ammatillinen koulutus, Arviointineuvos Jani Goman, +358 29 533 5505

Korkeakoulutus, Arviointiasiantuntija Kati Isoaho, +358 29 533 5501

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@karvi.fi

Lapissa on vireä yrityskenttä, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia myös opiskelijoille. Mahdollisuuksia ei vain aina osata löytää tai hyödyntää.

Harjoittelun merkitys osana ammatillisia ja korkeakouluopintoja on kasvanut. Lappilaisten opiskelijoiden ja yritysten olisi hyvä tunnistaa siinä piilevät mahdollisuudet paremmin.

Yrityskentällä korostetaan työelämätaitojen opiskelun merkitystä. Lappilaiset yritykset näkevät, että nuorten työelämätaitojen opiskeluun tulisi oppilaitoksissa kiinnittää enemmän huomiota, jotta yrityksille ja muille työnantajille opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden palkkaaminen olisi kannattavampaa.

Ammattiopistot, AMK ja yliopisto yhteiseen työharjoittelupaikkamalliin

Lapin neljän suurimman koulutusorganisaation yhteistyönä on käynnistynyt Lapin yhteinen harjoittelupolku työelämään -hanke, jossa kehitetään uudenlainen lappilaiset oppilaitokset yhdistävä työharjoittelupaikkamalli. Malli helpottaa opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamista. Koulutusasteet läpäisevän työharjoittelupaikkamallin tavoite on yhteinen; lisätä opiskelijaharjoitteluita yrityksissä ja muissa työpaikoissa ja turvata osaavan työvoiman saatavuus Lapissa myös jatkossa.

Ensivaiheessa kartoitetaan oppilaitoksissa käytössä olevat työharjoitteluun ja työelämässä oppimiseen ohjaamiseen käytetyt keinot ja järjestelmät, joita yhdistetään ja kehitetään toimivammaksi ja yhtenäiseksi toimintamalliksi. Selkeä ja yhtenäinen tapa hakea opiskelijoita työharjoitteluun, työelämässä oppimiseen ja töihin helpottaa työnantajia rekrytoinnissa ja toisaalta auttaa opiskelijoita kiinnittymään työelämään.

Harjoittelun käytäntöjen kehittämisellä halutaan lisätä opiskelijoiden arvostusta työelämässä ja saada yrityksiin uutta osaavaa työvoimaa. Hyvät kokemukset taltioidaan videoin, blogitekstein ja muiden viestinnän keinojen avulla ja niitä hyödynnetään uusien yrityksien ja työnantajien ja opiskelijoiden innostamisessa mukaan.

Hanke toimii koko Lapin alueella. Toimijaverkostoon on koottu edustajat mukana olevista oppilaitoksista, TE-toimistosta, lappilaisista yrittäjäjärjestöistä, työelämän toimijoista, Lapin liitosta, kunnista, ELY-keskuksen ELO-toiminnasta ja seudullisista yrityspalveluista.

Onnistuessaan hanke tuo opiskelijat ja työelämän lähemmäksi toisiaan ja onnistuneista kokemuksista viestimällä voidaan Lapista tehdä kiinnostava opiskelun ja työskentelyn maakunta. Onnistuneet kokemukset lisäävät yritysten kiinnostusta ottaa harjoittelijoita. Vastaavasti opiskelijoiden - myös Lapin ulkopuolella opiskelevien - into tehdä työharjoittelu ja työelämässä oppiminen Lapissa kasvaa. Tarkoitus on tehdä lappilaista työharjoittelua, työelämässä oppimista ja työelämää kiinnostavaksi myös ulkomaisille hakijoille.

Hankeinfo

Hankkeen nimi: Lapin yhteinen harjoittelupolku työelämään
Ajankohta: 1.1.2021 – 31.12.2022
Osapuolet: Päätoteuttaja: Rovaniemen koulutuskeskus REDU. Osatotetuttajat: Ammattiopisto Lappia, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto
Rahoittajat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (ESR)
Budjetti: 615 139 euroa

Lisätietoja

Projektipäällikkö Karoliina Rankinen
Lapin koulutuskeskus REDU
p. 040 614 6978, karoliina.rankinen(a)redu.fi

Lehtori Kari Kenttä
Lapin AMK
p. 044 478 0273, kari.kentta(a)lapinamk.fi

Tiedote julkaisuvapaa 12.4.2021 klo 13:00. Kutsu tiedotustilaisuuteen tiedotteen lopussa.

Centria-ammattikorkeakoulu, Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiö Concordia, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit sekä Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kunnat ovat sopineet Centria-ammattikorkeakoulun järjestämän koodarikoulutuksen jatkumisesta Pietarsaaressa Campus Allegrossa. Koulutusta rahoittaa myös Pietarsaaren seudun elinkeinoelämä.

Vuonna 2020 ensimmäisen kerran järjestettyyn koulutukseen haki lähes 80 hakijaa ympäri Suomen. Koulutukseen valittiin 25 opiskelijaa, ja heistä valmistui joulukuussa 2020 13 opiskelijaa. Koulutus jatkuu nyt toimijoiden yhteisesti rahoittamana. Uuden sopimuksen tavoitteena on tehdä koulutuksesta vuosittain tapahtuvaa, joten Pietarsaaren seudulla on jatkossakin tarjolla 60 opintopisteen laajuisesti korkeakoulutasoisia tietotekniikan opintoja.

 − Nyt alkava koulutus on hieno näyttö Centrian ja alueen elinkeinoelämän yhteistyöstä, joka mahdollistaa alueellisen reagoinnin Pietarsaaren seudun osaajapulaan, toteaa Centria-ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Kari Ristimäki.

Concordian toimitusjohtaja Jarl Sundqvist on tyytyväinen saavutettuun sopimukseen.

− Tietotekniikan koulutuksen jatkumo mahdollistaa alueen monipuolisen yrityskentän tukemisen digitalisaation saralla. Voimme vastata yritysten osaajatarpeisiin ilman, että tietotekniikan alalle haluavien tarvitsee muuttaa muualle Suomeen opiskelemaan. Koulutus houkuttelee myös mahdollisia paluumuuttajia alueelle.

Pääkouluttajana toimivan Centria-ammattikorkeakoulun lehtorin Heikki Ahosen mukaan opinnot suorittava opiskelija saa hyvät valmiudet opintojen jatkamiseen.

− Tietotekniikan alalla tarvitaan eritasoisia osaajia. Vuoden opintojen jälkeen valmistuva opiskelija voi jo toimia aloittelevana koodarina. Jos haluaa kehittyä tietotekniikan asiantuntijaksi, vaaditaan lisää opintoja. Näitä opintoja on tarjolla esimerkiksi Centriassa insinöörin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa.

Hakuaika opintoihin on 12.4.2021 – 2.5.2021. Opinnot toteutetaan pääsääntöisesti lähiopetuksena Campus Allegrossa Pietarsaaressa. Syksyllä alkavaan koulutukseen otetaan korkeintaan 25 opiskelijaa.

Concordia ja Centria järjestävät tiedostustilaisuuden Campus Allegrossa, sekä Zoomissa (linkki alla) maanantaina 12.4 klo 13:00. Mikäli osallistut tilaisuuteen paikan päällä, pyydämme ilmoittamaan siitä etukäteen tilaisuuden turvallisuuden varmistamiseksi. Ilmoittautumiset perjantaihin 9.4. klo 16:00 mennessä osoitteeseen jari.isohanni@centria.fi.

Paikalla vastaamassa kysymyksiin toimitusjohtaja Jarl Sundqvist (Concordia), toimitusjohtaja, rehtori Kari Ristimäki (Centria), opetusjohtaja Jennie Elfving (Centria) sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutusalapäällikkö Jari Isohanni (Centria).

Zoom-linkki lehdistötilaisuuteen: https://centria-fi.zoom.us/j/62562092850

Lisätietoja:

Koulutusalapäällikkö Jari Isohanni, p. 040 669 0690

Gradian ammatillinen ja lukiokoulutus järjestetään 12.–30.4. yhdistelmämallilla siten, että enintään puolet kunkin oppilaitoksen opiskelijoista voi samanaikaisesti osallistua lähiopetukseen.

Yhdistelmämallin mukainen opetus koskee Gradia Jyväskylän ja Gradia Jämsän ammatillista opetusta, valmentavia koulutuksia ja aikuisten perusopetusta sekä Gradia-lukioiden, eli Jyväskylän Lyseon lukion, Schildtin lukion ja Jyväskylän aikuislukion opetusta.

Pitkittynyt etäopiskelu on ollut monelle kuormittavaa. Yhdistelmämallilla kaikille opiskelijoille pystytään järjestämään alkuvuotta enemmän lähiopetusta. Opiskelijat saavat opettajilta ja ryhmänohjaajilta tiedon omien opintojen toteutuksesta.

Lähiopetuksessa turvallisuudesta huolehditaan noudattamalla Gradian koronaohjeistusta sekä yleisiä suosituksia. Kouluun saa tulla vain terveenä ja kaikilla kampuksillamme on voimassa maskisuositus. Jokaisen vastuulla on huolehtia turvaväleistä sekä käsi- ja yskimishygieniasta. Opiskelijoiden koronaohjeistus on koottu Gradian verkkosivuille.

Gradian koronaryhmä arvioi jatkuvasti tautitilanteen kehittymistä, opintojen etenemistä sekä opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia. Tavoitteena on lisätä lähiopetuksen määrää vaiheittain siten, että syyslukukauden alussa voidaan palata mahdollisimman normaaliin koulunkäyntiin. Syksyn aikana pyritään käynnistämään myös opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainväliset liikkuvuusjaksot.

Lisätietoja

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, puh. 040 341 5100

Laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluva ensimmäinen ikäluokka on tehnyt hakuvalintansa. Opetushallituksen ennakkotietojen mukaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian koulutuksiin oli tänään 7.4. päättyneessä toisen asteen yhteishaussa 2696 ensisijaista hakijaa. Kaikkiin Gradian hakukohteisiin tehtiin yhteensä 8945 hakua.

Tietoihin voi tulla muutoksia lopullisissa luvuissa.

Hakijat merkitsivät enintään viisi eri hakukohdetta mieluisuusjärjestykseen. Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on valinnut ykköstoiveekseen koulutuspaikaksi.

Gradian lukiokoulutukseen hakeneet

Yhteishaussa olivat mukana Jyväskylän Lyseon lukio ja Schildtin lukio. Ensisijaiset hakijat ja kaikki hakijat seuraavasti:

Jyväskylän Lyseon lukio (aloituspaikkoja 410)

• Ensisijaiset hakijat: 462
• Kaikki hakijat: 1648

Schildtin lukio (aloituspaikkoja 400)

• Ensisijaiset hakijat: 383
• Kaikki hakijat: 1359

Jyväskylän Lyseon lukion kansainvälinen IB-linja ja Schildtin lukion urheilulinja kiinnostivat hakijoita: IB-linjan 60 aloituspaikkaan oli 72 ensisijaista hakijaa ja urheilulinjan 60 aloituspaikkaan 117 ensisijaista hakijaa.

Gradian ammatilliseen koulutukseen hakeneet

Yhteishaussa olivat mukana ammatilliset oppilaitokset Gradia Jyväskylä ja Gradia Jämsä. Haussa oli kaikkiaan 24 eri ammatillista tutkintoa. Ensisijaiset hakijat ja kaikki hakijat seuraavasti:

Gradia Jyväskylä (aloituspaikkoja 1680)

• Ensisijaiset hakijat 1561
• Kaikki hakijat 4843

Gradia Jämsä (aloituspaikkoja 358)

• Ensisijaiset hakijat 227
• Kaikki hakijat 937

Gradia Jyväskylässä ensisijaisia hakemuksia tuli eniten liiketoiminnan, sosiaali- ja terveysalan, tieto- ja viestintätekniikan, sähkö- ja automaatioalan sekä hius- ja kauneusalan hakukohteisiin. Ensimmäistä kertaa yhteishaussa olleeseen turvallisuusalan perustutkintoon oli 53 ensisijaista hakijaa. Aloituspaikkoja on 22.

Gradia Jämsässä ensisijaisia hakemuksia tuli eniten Jyväskylässä toteutettavaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon sekä metsäalan, sähkö- ja automaatioalan, autoalan ja logistiikan hakukohteisiin.

Oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi

Nyt yhteishakuun osallistuneet pääasiassa 2005 syntyneet ovat ensimmäinen laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluva ikäluokka.

Laajennetun oppivelvollisuuden myötä opinnoissa välttämättömät tarvikkeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Maksuttomuus kestää sen ikävuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta, ellei hän sitä ennen ole suorittanut toisen asteen tutkintoa. Opetus ja ruokailu ovat kaikille lukiossa tai ammatillisessa perustutkinnossa opiskeleville maksuttomia, kuten tähänkin saakka.

Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto tai kaksoistutkinto).

Kevään 2021 yhteishaun valintojen tulokset ilmoitetaan aikaisintaan 17.6.

Lisätietoja

Osmo Polas, tulosaluejohtaja, rehtori Gradia-lukiot, puh. 040 341 469
Pirjo Kauhanen, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 6152
Petteri Järvinen, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia Jämsä, puh. 040 341 5022

Tietoa yhteishausta Gradian verkkosivuilla
Tietopaketti oppivelvollisuuden laajenemisesta

Lappeenrannan yläkoulujen ja lukioiden nykyisiin opetusjärjestelyihin tulee muutoksia viikosta 15 alkaen. Taustalla on Etelä-Karjalan alueellisen tilannekuvaryhmän 6.4. linjaamat uudet koronatilanteeseen liittyvät suositukset.

Etäopetuksessa 11.4. asti olevat perusopetuksen 7.–9. luokat palaavat lähiopetukseen maanantaista 12.4. alkaen.

Etäopetuksessa nykyisen opintojakson loppuun asti 12.4. jatkavat lukiot puolestaan siirtyvät tiistaista 13.4. alkaen toistaiseksi ns. vuoroviikkomalliin. Pääasiassa toisen vuosikurssin opiskelijoiden kurssit järjestetään lähiopetuksena 13.4.–23.4. ja ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kurssit etänä. Sen jälkeen 26.4.–7.5. pääasiassa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kurssit järjestetään lähiopetuksena ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden kurssit vastaavasti etänä.

Etäopetuksessa oleville suunnattu noutoruokajakelu alkaa maanantaina 19.4. Jakelua ei voida järjestää 13.–16.4. ruokatarviketilauksiin liittyvien käytäntöjen vuoksi.

Lappeenrannan opetustoimi on konsultoinut 7.4. tartuntatautilääkäreitä tarvittavista epidemian leviämistä ehkäisevistä opetusjärjestelyistä. Opetustoimenjohtaja Mari Routti kertoo, että Lappeenrannan kouluissa ja lukioissa koronatilannetta tarkkaillaan jatkossakin tarkkaan.

- Niin peruskoulujen kuin lukioidenkin osalta olemme valmistautuneet järjestämään lähiopetusta mahdollisimman turvallisesti. Oppimisympäristöissämme noudatetaan tartuntatautilääkäreiden kanssa käsiteltyjä suosituksia, ohjeistuksia ja muita tarvittavia järjestelyjä oppilaiden ja henkilökunnan suojaamiseksi huolehtien samalla opetussuunnitelman toteutumisesta.

- Alueellinen koronatilanne elää kuitenkin koko ajan, joten olemme varautuneet myös mahdollisiin uusiinkin opetusjärjestelyjä koskeviin muutoksiin, kuten esimerkiksi etäopetukseen palaamiseen, mikäli tilanne niin vaatisi.

Alueellisen tilannekuvaryhmän linjauksen mukaan penkkareita ja vanhojen tansseja ei ole mahdollista järjestää kevään aikana. Lukiot sopivat abiturienttien kanssa virtuaalisten penkkareiden ajankohdasta ja tiedottavat siitä opiskelijoita. Vanhojen tanssit siirtyvät syksyyn. Tarkempi ajankohta vahvistetaan myöhemmin.

Lisätietoja:

Opetustoimenjohtaja Mari Routti
puh. 040 837 2646, mari.routti(at)edu.lappeenranta.fi

Noin kymmenelle rakennusalasta kiinnostuneelle nuorelle on tarjolla ainutlaatuinen väylä työelämään. Mestari–kisälli-työssäoppimisohjelman 2021 haku alkaa 8.4.2021.

Mestari–kisälli-työssäoppimisohjelmassa noin kymmenelle nuorelle tarjotaan mahdollisuus palkalliseen kuuden kuukauden mittaiseen työssäoppimisjaksoon Skanskan, YIT ja Peabin pääkaupunkiseudun työmailla. Hakuaika työssäoppimisohjelmaan on 8.4.–15.5. ja ohjelma käynnistyy elokuussa 2021.

Ohjelma tarjoaa vaihtoehtoisen polun työelämään nuorille, jotka oppivat parhaiten käytännön työtä tekemällä. Työssäoppimisjakson aikana ”kisällit” tutustuvat rakentamisen tehtäviin kokeneiden ammattilaisten, ”mestareiden” ohjauksessa. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen työ rakennusyrityksessä mahdollisuuksien mukaan jatkuu.

Mestari–kisälli-työssäoppimisohjelma on rakennusalan yhteinen ponnistus kehittää alan työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksia. Skanskan, Rakennusliiton ja Baronan vuonna 2019 käynnistämässä ohjelmassa harjoittelupaikkoja tarjoavat nyt myös YIT ja Peab.

Haku toteutetaan Baronan nettiportaalissa (insights.barona.fi/mestari-kisalli-hae), jossa kiinnostuneille järjestään ensin työnhakuvalmennus. Kaikki työnhakuvalmennukseen osallistuneet voivat tämän jälkeen tehdä sähköisen hakemuksen samaisessa portaalissa. Barona haastattelee kaikki hakemuksen jättäneet, ja kaikki saavat hakuprosessista henkilökohtaisen palautteen. Valituksi tuleville Barona tarjoaa tukea ja valmennusta läpi ohjelman.

Lisätietoja:

Skanska Talonrakennus Oy, aluejohtaja Ilpo Luhtala, puh. 040 572 1579 ilpo.luhtala[at]skanska.fi

Skanska Oy, markkinointi- ja viestintäjohtaja Cristina Rinnetie-Uski, puh. 040 5019816, cristina.rinnetie-uski[at]skanska.fi

YIT, henkilöstöpäällikkö Eija Rääpysjärvi, puh. 040 589 4615, eija.raapysjarvi[at]yit.fi

Peab Oy, toimitusjohtaja Mika Katajisto, puh. 040 570 1025, mika.katajisto[at]peab.fi

Rakennusliitto, koulutuspäällikkö Juhani Lohikoski, puh. 050 366 1171, juhani.lohikoski[at]rakennusliitto.fi

Barona, palvelujohtaja Kalle Pulkkanen, puh. 043 824 4194, kalle.pulkkanen[at]barona.fi

Kareliassa ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden opiskelijatyytyväisyys (80 %) on tänä vuonna toteutetun lukuvuosipalautekyselyn perusteella erittäin hyvä. Kyselyyn vastasivat ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen vuoden amk-tutkinto-opiskelijat sekä ensimmäisen vuoden yamk-tutkinto-opiskelijat.

- Tulos oli Karelian historian paras toteutettuna tässä muodossaan, jossa mukana ovat myös opintojen loppuvaiheen opiskelijat. Tyytyväisyys parani kokonaisuutena kaksi prosenttiyksikköä, mikä johtui pääasiassa toisen vuoden opiskelijoiden tyytyväisyyden merkittävästä paranemisesta. On hienoa nähdä, että poikkeavana korona-aikana olemme saaneet tällaisia tuloksia. Suuri kiitos henkilöstölle ja opiskelijoille hyvästä työstä ja uusien työtapojen sujuvasta käyttöönotosta, kertoo vararehtori Pekka Auvinen.

Parasta palautetta antoivat fysioterapian (tyytyväisyys 86 %), tietojenkäsittelyn (85 %), IB:n (83 %), metsätalouden (82 %), matkailun (81 %) ja talotekniikan opiskelijat (81 %). YAMK-opintoja koskeva palaute oli kokonaisuudessa erittäin hyvää (tyytyväisyys 93 %). Tulos parani selvästi edellisestä ja oli Karelian historian paras tulos.

Kareliassa on kerätty lukuvuosipalautetta vuodesta 1999 alkaen. Tänä lukuvuonna kysely oli avoinna 2.12.2020-3.3.2021 välisen ajan. Kyselyyn saatiin yhteensä 1 425 vastausta, joista 1 337 amk-tutkinto-opiskelijoilta ja 88 yamk-opiskelijoilta. Vastaajamäärät olivat samalla tasolla kuin viime vuosina.

LUT-yliopistossa kehitetty MTEE Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo auttaa opettajia yrittäjyyskasvatuksen itsearvioinnissa.

LUT-yliopistossa on työskennelty yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksen ja kehittämisen parissa pian kaksikymmentä vuotta. 

”Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on edistää myönteistä asennetta yrittäjyyttä ja työelämää kohtaan. Yrittäjyyskasvatus vahvistaa yrittäjyyteen liittyviä yksilöllisiä valmiuksia sekä innostaa lapsia ja nuoria aktiiviseen osallistumiseen”, kuvailee LUT-yliopiston yrittäjyyskasvatuksen tutkija Minna Hämäläinen.

Yrittäjyyskasvatus on kuulunut perusopetuksen opetussuunnitelmaan yli 25 vuotta. Se kattaa kaikki kouluasteet varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan tekemällä oppien, kokeilemalla sekä yhteistyössä työelämän kanssa.

Opettajilla on iso rooli yrittäjyyskasvatuksen toteutumisessa. LUTissa kehitetty MTEE Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on tarkoitettu itsearviointityökaluksi perus- ja toisen asteen opettajille, opoille ja rehtoreille.

”Yrittäjyyskasvatuksen ytimeen pureutuvan työkalun avulla ammattilaiset pystyvät arvioimaan yrittäjyyskasvatuksen toteuttamistapojaan. Kyseessä on itsearviontiin tarkoitettu työkalu, jonka tarkoituksena on auttaa opettajia työssään.”

Mittaristo on maksuton ja helppokäyttöinen. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, mutta vaatii rekisteröitymisen, jotta omaa kehittymistä on mahdollista seurata. Vastaamisen jälkeen käyttäjä saa palautetta omista yrittäjyyskasvatustoimistaan ja vinkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen.

Mittaristo löytyy osoitteesta mittaristo.lut.fi

Lisätietoja:

Minna Hämäläinen, yrittäjyyskasvatuksen tutkija, minna.hamalainen@lut.fi, 050 5642632

Pirjo Kuru, tekninen tuki, pirjo.kuru@lut.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun suosio jatkaa kasvuaan. Tänä vuonna Tredun kaikkiin hakukohteisiin saapui hakemuksia yhteensä 9 575, kun viime vuonna vastaava luku oli 9 071. Syksyllä alkaviin perustutkintoihin on tarjolla yhteensä 2 667 aloituspaikkaa. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin nousi merkittävästi.

Toisen asteen eli ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku päättyi keskiviikkona 7.4.2021. Kiinnostus ammatillista koulutusta kohtaan on vahvistunut läpi poikkeuksellisen korona-ajan, mikä heijastuu hakijamäärien voimakkaaseen kasvuun.

Myös Tredun suosio monien mahdollisuuksien mahdollistajana ja huipputasoisen koulutuksen tarjoajana näkyvät hakijatilastoissa: Tredun valitsi ensimmäiseksi hakutoiveeksi 2 804 hakijaa, kun viime vuonna luku oli 2 619. Ensisijaisten hakijoiden suhdeluku aloituspaikkoihin verrattuna on 1,05.

Myös kaksoistutkinnon eli ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon rinnakkain suorittaminen kasvatti suosiotaan. Ensisijaisia hakijoita kaksoistutkintoon oli 407.

Toisen asteen yhteishaun tulokset julkaistaan Tredun verkkosivulla 17.6.2021. Opiskelijan on otettava myönnetty opiskelupaikka vastaan viimeistään 1.7.2021.

Sähköistyvä yhteiskunta kasvattaa sähköalan suosiota

Sähköistyvän yhteiskunnan monipuoliset työllistymismahdollisuudet vaikuttivat sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suosioon. Hakijamäärät olivat erityisen korkeita sekä Nokian Kivimiehenkadun että Kangasalan toimipisteissä. Kolmevuotiseen perustutkintoon haki yhteensä 780 hakijaa.

Sähkö- ja automaatioalan opintojen pääpaino on käsin tekemisessä, vaikka ala tarjoaa haasteita myös matemaattisesti. Moni suorittaa ammatillisten opintojen ohella lukio-opinnot ja jatkaa valmistuttuaan erikoistumisopintoihin tai korkeakouluun.

Perinteisten suosikkien rinnalle nousi uusia yllättäjiä

Liiketoiminnan perustutkinto sekä logistiikka-alan säilyttivät vetovoimaisuutensa tänäkin vuonna, mutta niiden rinnalle nousi uusia koulutusaloja. Mielenkiintoa herättivät erityisesti metsäala Kurussa, kone- ja tuotantotekniikka Pallotiellä, tekstiili- ja muotiala Sammonkadun toimipisteessä sekä taideteollisuusala Hepolammin toimipisteessä. Virtain ja Oriveden toimipisteissä suosituin hakukohde oli autoala.

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto säilytti suosionsa tämänkin vuoden yhteishaussa. Santalahden toimipisteessä opiskeltavan koulutusohjelman valitsi ensimmäiseksi hakutoiveekseen 166 hakijaa. Aloituspaikkoja koulutusohjelmassa on yhteensä 60.

Treduun voi hakea ympäri vuoden

Jatkuva haku tarjoaa mahdollisuuden päästä opiskelemaan Treduun myös yhteishaun ulkopuolella. Verkkosivuilla on ajantasaisin tieto koulutuksista, joihin haku on käynnissä. Jatkuva haku perustutkintoihin ja VALMA-koulutukseen [Tredu - Hae opiskelemaan - Näin haet koulutukseen]

Lisätietoja:

Opintoasiainpäällikkö

Raija Möttönen

050 344 2484

raija.mottonen@tampere.fi

Lisätietoja Tredun eri toimipisteiden hakijamääristä toimipistepäälliköiltä:

Ajokinkuja, Tampere

Ilkka Hakala

040 843 9134

ilkka.hakala@tampere.fi

Hepolamminkatu, Tampere

Janne Pietiläinen

050 560 6079

janne.pietilainen@tampere.fi

Mediapolis, Tampere

Ari Holsti

050 441 8812

ari.holsti@tampere.fi

Sammonkatu, Tampere

Satu Kaakkomäki

044 7664413

satu.kaakkomaki@tampere.fi

Santalahdentie, Tampere

Sisko-Liisa Sillanpää

050 441 8815

sisko-liisa.sillanpaa@tampere.fi

Kangasala

Marjo Tommiska

050 320 9466

marjo.tommiska@tampere.fi

Kankaantaankatu, Nokia

Marita Hietanen

050 395 8925

marita.hietanen@tampere.fi

Kivimiehenkatu, Nokia

Marja Lehtisaari

040 806 3151

marja.lehtisaari@tampere.fi

Lempäälä

Merja Sarvala

040 806 4102

merja.sarvala@tampere.fi

Metsätie, Ylöjärvi

Mari Nieminen

040 801 6709

mari.k.nieminen@tampere.fi

Orivesi & Virrat

Kirsi Onnela

041 730 6234

kirsi.onnela1@tampere.fi

Pallotie, Ylöjärvi

Vesa Kalliomäki

040 800 4627

vesa.kalliomaki@tampere.fi

Pirkkala

Juhani Anttila

040 801 6726

juhani.anttila@tampere.fi

Taidon ja käsityön viikolla juhlitaan käsityötä! Viikko ajoittuu joka vuosi huhtikuulle, viikolle jolla vietetään Taito-nimipäivää 14.4. Teemaviikon ajatus on nostaa käsityötä esiin ja osallistuminen on mahdollista ihan jokaiselle, käsityöharrastuksesta voi kertoa vaikka sosiaalisessa mediassa, jakaa vinkkejä ja innostaa myös muita käsityön pariin. Käsityöinnostus on koronavuoden kuluessa vallannut monet sellaisetkin, joille käsityö ennen ei ole ollut arkipäivää. Lisääntynyt aika kotona ja käsityön tarjoama ajankulu, vaihtelu ja hyvinvointi on näkynyt niin villapaitabuumina kuin suomenlampaan villan kysynnän räjähtämisenäkin.

Tämän vuoden käsityötekniikka on parsiminen ja paikkaus ja Taitoliitto haluaakin innostaa myös Taidon ja käsityön viikolla korjaamisen kokeiluun. Parsiminen liittyy useimmiten vaatteisiin ja on hyvin ajankohtainen teema kasvavan tekstiilijäteongelman takia. Vaatteen käyttöiän pidentäminen kaksinkertaiseksi nykyisestä vähentää sen tuottaman jätemäärän puoleen ja myös raaka-ainevarantojen tarve vähenee. Samalla vaatteen hiilijalanjälki pienenee. Korjaaminen, vaatehuolto, paikkaaminen ovat siksi kaikki tärkeitä ympäristötekoja, joilla tekstiiilijätevuorta voidaan pienentää. Tekstiilien ohella korjaaminen on tärkeä osa muidenkin tuotteiden elinkaaren pidentämistä. Huonekalujen huolto, tuunaus ja korjaaminen tai vaikka polkupyörän renkaan paikkaaminen ovat kaikki tärkeitä taitoja, joilla vanhaa voidaan uudistaa ja saada jatkettua käyttöaikaa rikki menneille tuotteille.

Tänä vuonna Taidon ja käsityön viikolla taitoyhdistykset ja Taitoliitto järjestävät Parsintaklubi-tapaamisia verkossa. Tapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia. Suurin osa tapahtumista järjestetään Teams-ympäristössä ja niihin voi liittyä mukaan omalta koneelta, tabletilta tai jopa puhelimen välityksellä kotoa. Muutamia tapahtumia tulee suorina livelähetyksinä Facebookin tai Instagramin kautta. Näissä matalan kynnyksen Parsintaklubeissa taitoyhdistysten osaavat ammattilaiset jakavat vinkkejä ja ideoita parsimiseen ja korjaamiseen. 

Parsintaklubit verkossa Taidon ja käsityön viikolla
taito.fi

maanantai 12.4.

klo 12–13 Parsintaklubi Kuopiosta: Koristele ja korjaa villavaate neulahuovuttaen

klo 14–15 Parsintaklubi Mikkelistä: Tahrat ja reiät piiloon, hauskoja vinkkejä lasten vaatteiden korjaamiseen

klo 18–19 Parsintaklubi Turusta: Miten korjaat räsymaton, kun hapsut on kuluneet puhki, kude tai loimi on kulunut poikki

tiistai 13.4.

klo 18–19.30 Parsimis- ja paikkaamisilta Suomen käsityön museo Jyväskylä

keskiviikko 14.4.

klo 12–13 Parsintaklubi Kuopiosta: Korjaa ja koristele Sashikolla

klo 14–15 Parsintaklubi Mikkelistä: Tahrat ja reiät piiloon, hauskoja vinkkejä lasten vaatteiden korjaamiseen

klo 17.30–18.30 Parsintaklubi Tampereelta: Facebook-live Taitokeskus Verkaranta: Parsintaa ja näkyvää vaatekorjaamista

klo 18.45- Parsintaklubi Kokkolasta: Facebook-live Taitokeskus Keski-Pohjanmaa ja Kankuritalo:  Tee pikkupaikkoja ja tuunaa omia vaatteita ja opi parsimaan

torstai 15.4.

klo 14–15 Parsintaklubi Turusta: Kirjottu paikka

klo 18–19 Parsintaklubi: Vaatteen tuunaaminen, Vaatteen uusi elämä -kirjan toimittanut Tiina Aalto ja TiinasMokon Raija Manninen antavat vinkkejä ja ajatuksia vaatteen uudistamiseen.

perjantai 16.4.

klo 14–15 Parsintaklubi Turusta: Neulottu paikka ja silmukointi

klo 18.00 Parsintaklubi: IG live Taito Etelä-Suomi tilillä ja Onni elää käsityössä IG:ssä keskustelemme parsimisesta ja paikkauksesta @mending_neko Instagram tilin takana olevan Nikon kanssa

lauantai 17.4.

klo 12–13.30  Parsintaklubi Oulusta: Tehdään parsintapakkaus

Lue lisää sisällöistä: https://www.taito.fi/ajankohtaista/taidon-ja-kasityon-viikon-parsintaklubit-verkossa2021/ 

 
Taitoliiton nettisivulla tietokirjailija Rinna Saramäen artikkeli Laadukkaan vaatteen valintavinkeistä.

------------------------------------------------

Systemaattinen panostaminen kiertotalouden kehittämiseen sekä opetuksessa että TKI-toiminnassa toi LAB-ammattikorkeakoululle merkittävän tunnustuksen, kun se valittiin mukaan Ellen MacArthurin säätiön kiertotalouden korkeakouluverkostoon. 

”Pääsy yhden maailman vaikutusvaltaisimman kiertotaloutta edistävän organisaation jäseneksi on upea osoitus LABin pitkäjänteisestä työstä ja saavutuksista kiertotalousosaamisessa”, iloitsee LAB-ammattikorkeakoulun yliopettaja Pia Haapea. ”Tuotamme innovaatioita ja palveluratkaisuja eri toimijoiden kanssa. Tämä mahdollistaa systeemitason muutoksia yhteiskunnassa ja johtaa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta”, Haapeja kertoo.

Hakemuksessa painotettiin LABin osaamista eri materiaalien, kuten tekstiilien ja muovin, kierrätyksessä. Tärkeäksi valintaperusteeksi nostettiin myös hiilineutraalien prosessien kehittäminen ja tekoälyn hyödyntäminen kestävien materiaalien, yhteiskunnan ja rakennetun ympäristön kehityksessä. LABin jo kymmenen kertaa järjestämä monialaisen kiertotalousväylän moduuli sekä kiertotalouden väylillä ratkotut yritysten ja kuntien kiertotaloushaasteet vaikuttivat vahvasti valintaan.

LAB-ammattikorkeakoulussa on jatkuvasti käynnissä useita kiertotalouteen liittyviä hankkeita. Yksi näistä on Biosykli, jossa tuotetaan tietoa kiertotalouspohjaisista liete- ja biomuoviratkaisuista, joiden pohjalta tarkastellaan niiden kannattavuutta. Uudet ratkaisut liittyvät lietteen hyödyntämiseen tuotteiden raaka-aineena ja biopohjaisten muovien kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa edistetään Päijät-Hämeen alueella tuotetun hiilidioksidin hyödyntämismahdollisuuksia. LAB jatkaa vahvaa yhteistyötään Lahden ja muiden Päijät-Hämeen kuntien kanssa kiertotalouden parissa myös tulevaisuudessa.

LABin opiskelijat voivat panostaa laajasti kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyviin aiheisiin. Tarjolla on useita kestävään kehitykseen liittyviä koulutuksia, kuten Energy and Environmental Engineering, Sustainable Solutions Engineering sekä Master’s in Urban Climate and Sustainability. Näiden lisäksi kaikkien alojen opiskelijat voivat sisällyttää opinto-ohjelmaansa kiertotalouteen liittyviä kursseja oman kiinnostuksensa mukaisesti.

Tutustu Ellen MacArthurin säätiön kiertotalouteen profiloituneiden korkeakoulujen verkostoon:
https://www.ellenmacarthurfoundation.org/our-work/activities/universities/profiled-universities

Lisätietoja:

Yliopettaja Pia Haapea, LAB-ammattikorkeakoulu

pia.haapea@lab.fi, 044 708 1831

Korona-pandemian seurauksena aiemmin toimineet opiskelijayhteisöt ovat muuttuneet voimakkaasti etäopetuksen lisääntymisen ja kokoontumisrajoitusten takia. Tutkintokoulutuksen opintosuoritusten ja tutkintojen määrät ovat kasvaneet ja alle 20 opintopistettä vuodessa suorittaneiden määrä on vähentynyt. Tunnuslukujen perusteella asiat ovat hyvässä kunnossa, mutta korona-pandemian pitkittyessä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin ja sen tukemiseen.

Karelia-ammattikorkeakoulussa on ollut vuodesta 2013 alkaen käytössä Varhaisen tuen toimintamalli., jonka tavoitteena on ollut vähentää opintojen keskeyttämisiä ja tukea aktiivisesti opintojen sujuvaa etenemistä. Toimintamallin kolme pääelementtiä ovat opintojen etenemisen seurantaa tukevat tietojärjestelmät, yhteisöllisen toimintakulttuurin ja välittämisen ilmapiirin vahvistaminen yhdessä opiskelijakunta POKAn kanssa sekä hyvin toimivat ja selkeästi roolitetut opinto-ohjauksen käytännöt.

- Korona-kriisin aikana henkilökohtaisien yhteyksien merkitys opintojen etenemisen ja opiskeluhyvinvoinnin kannalta on korostunut. Kareliassa on otettu maaliskuussa 2021 henkilökohtaisesti yhteyttä kaikkiin tutkinto-opiskelijoihin. Yhteydenoton tavoitteena on tukea opintojen edistymistä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä tarjota ja etsiä tarvittaessa tukea opiskelun ja elämän haasteisiin, kertoo vararehtori Pekka Auvinen.

Karelian tukipalveluita, esimerkiksi opintokuraattorin palvelut on siirretty verkkoon. Auvisen mukaan, Kareliassa on parhaillaan käynnissä toisen opintokuraattorin rekrytointiprosessi. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on myös erityisopettajan pätevyys. Eritysopettajaosaamisen tarve on kasvanut viime vuosina selvästi.

Lisäksi Kareliassa tehostetaan viestintää vuorovaikutusta tukevista verkko-opetuksen pelisäännöistä, keinoista ja työkaluista. Karelia ja opiskelijakunta POKAn ovat rakentaneet yhdessä uusia matalan kynnyksen yhteydenpidon ja yhteisöllisyyden vahvistamisen tapoja. Kehittämistyössä huomioidaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tarpeet ja erilaiset kulttuuritaustat.