Turun ammatti-instituuttiin haki ensisijaisena toiveena yhteensä 1 400 nuorta. Aloituspaikkoja eri alojen perustutkintoihin oli tarjolla 1 349. Valintojen tulokset julkaistaan 17.6.

Turun ammatti-instituutti pärjäsi hyvin toisen asteen kevään yhteishaussa. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta ja kaikkiaan hakijoita oli 4 810.

Kevään yhteishaun suosituimmat olivat lääkealan ja turvallisuusalan perustutkinnot, jonne hakijoita oli yli kolminkertaisesti aloituspaikkoihin nähden. Muita suosittuja aloja olivat media-ala ja kuvallisen ilmaisun ala, hius- ja kauneudenhoitoala sekä tekstiili- ja muotiala. Myös laboratorioalan, sähkö- ja automaatioalan, tieto- ja viestintätekniikan sekä autoalan koulutuksiin oli ensisijaisia hakijoita enemmän kuin tarjolla olevia aloituspaikkoja.

Sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ensisijaisia hakijoita oli lähes yksi jokaista aloituspaikkaa kohden. Alaa uhkaa tulevaisuudessa pula osaavasta työvoimasta, jollei vetovoimaa saada kasvatettua. Turun ammatti-instituutti on vastannut haasteeseen solmimalla kumppanuussopimuksia yksityisten hoiva-alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on lisätä lähihoitajakoulutuksen vetovoimaisuutta ja koulutusmääriä sekä luoda uusia innovatiivisia oppimisympäristöjä ja koulutusmalleja yhdessä yritysten kanssa.

Turun ammatti-instituutti oli suosittu hakukohde myös tavoitteellisesti urheilevien nuorten keskuudessa. Urheilijapolulle haki yhteensä 126 hakijaa, joista TAI oli ensisijaisena toiveena 37 hakijalla. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa alkavalle liiketalouden sporttipolulle hakijoita oli yhteensä 41. Turun ammatti-instituutilla on opetusministeriön myöntämä erityistehtävä kouluttaa ammattiin opiskelevia urheilijoita osana Turun Seudun Urheiluakatemiaa.

Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset 17.6. Koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 1.7.2021.

Velvollisuus hakeutua toisen asteen koulutukseen

Tänä keväänä peruskoulun päättävät ja yhteishaussa hakeneet nuoret ovat ensimmäiset, joita maksuton toinen aste ja 18 ikävuoteen laajennettu oppivelvollisuus koskevat.

Oppivelvollisella on perusopetuksen päättymisen jälkeen velvollisuus hakeutua toisen asteen koulutukseen joko yhteishaussa tai muulla tavoin. Hakeutumisvelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen saa opiskelupaikan ja aloittaa opinnot. Jos oppivelvollinen ei saa opiskelupaikkaa yhteishaussa, hakeutumisvelvollisuus jatkuu niin kauan, kunnes koulutuspaikka löytyy.

Jatkuva haku vapaille opiskelupaikoille

Ammatilliseen koulutukseen voi hakea jatkuvassa haussa ympäri vuoden. Jatkuvan haun koulutustarjontaan voi tutustua TAIn verkkosivuilla osoitteessa www.turkuai.fi/jatkuvahaku.

Haku perusopetuksen jälkeiseen ammatilliseen perustutkintoon valmentavaan koulutukseen (VALMA) on myös käynnissä.

Lisätietoja:
Turun ammatti-instituutin palvelualuejohtaja Hannu Immonen, hannu.immonen@turku.fi, p. 050 594 8260

Hämeen ammattikorkeakoulu koordinoi FOREST21-hanketta, joka uudistaa Etelä-Afrikan metsätalouden opetusta työelämälähtöisemmäksi, opiskelijakeskeisemmäksi ja ilmastoviisaammaksi. Hankkeessa ovat mukana kaikki metsätaloutta opettavat korkeakoulut Etelä-Afrikasta.

Hankkeen lanseeraustilaisuudessa kuullaan metsätalousyrittäjyyttä ja koulutusuudistuksia käsitteleviä asiantuntijapuheenvuoroja. Puhujina on mm. Etelä-Afrikan metsä-, kalastus- ja ympäristöministeri Makhotso Magdeline Sotyu, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, kansanedustaja ja ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov sekä Metsäteollisuus ry:n koulutuspolitiikan asiantuntija Reetta Pilhjerta.

 Yhteistyötä tehdään myös metsäteollisuuden kanssa, ja hanke tarjoaa pohjan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyölle. Yhteistyöhön haetaan mukaan myös kiinnostuneita suomalaisyrityksiä. Lisäksi HAMKin opiskelijat voivat osallistua yhteishankkeisiin eteläafrikkalaisten opiskelijoiden kanssa syksystä 2021 lähtien. 

Tutustu tilaisuuden ohjelmaan ja ilmoittaudu. Tilaisuus on suunnattu erityisesti metsätaloudesta kiinnostuneille yrittäjille, asiantuntijoille ja opiskelijoille.

HAMK koordinoi kolmivuotista, noin miljoonan euron suuruista FOREST21-hanketta. Rahoittajana on Euroopan Unionin korkeakoulujen kapasiteettia vahvistava Erasmus+ -ohjelma.

Lisätiedot:

Eija Laitinen 
Tutkijayliopettaja, projektipäällikkö 
Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden tutkimusyksikkö 
etunimi.sukunimi@hamk.fi 
+358 505 853 933 

Ylä-Savon ammattiopistoon oli 309 (1. sijaista) hakijaa juuri päättyneessä yhteishaussa. Tämän lisäksi VALMA koulutukseen haki 53 hakijaa, yhteensä hakijoita oli 362. Hakijamäärä kasvoi 12,4% edellisestä vuodesta. Hakijamäärä kasvoi myös vuonna 2020 12,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaavio: Ylä-Savon ammattiopiston yhteishaun hakijamäärät 2014 -2021

Vetovoimaisimmat alat olivat logistiikka (40), maatalousala (40), hevostalous (39) ja kone- ja tuotantotekniikka (36 hakijaa).

"Yhteishaku on merkittävä väylä opintojen aloittamiseen, ja sen kautta tulevista opiskelijoista muodostuu noin 35 % kaikista suoritetuista opiskelijavuosista. Päähakuväylänä toimii kuitenkin ns. jatkuva haku, jossa ammatillisista opinnoista kiinnostunut opiskelija voi hakea ja aloittaa opintonsa joustavasti mihin aikaan vuotta tahansa", kertoo Ylä-Savon ammattiopiston rehtori Kari Puumalainen. Ylä-Savon ammattiopisto otti jatkuvan haun aktiiviseen käyttöön vuonna 2015. Oppilaitos voi myös itse joustavasti päättää kuinka paljon se laittaa paikkoja haettavaksi yhteishaussa ja kuinka paljon jatkuvassa haussa. Näin saamme yhteishaun ja jatkuvan haun täydentämään toisiaan ja saamme meille myönnetyn opiskelijavuosipäätöksen mahdollisimman hyvään käyttöön.

Yhteishaun aikana (23.2.-7.4.2021) saimme jatkuvan haun kautta yhteensä 198 uutta hakijaa. Viimeisen vuoden aikana jatkuvassa haussa YSAO:lle on hakenut 1470 hakijaa ja siitä onkin muodostunut pääväylä ammatillisiin opintoihin.

Oppilaitoksessamme opiskelee opiskelijoita koko Suomen alueelta. Viime vuonna opiskelijoita oli 168 kunnasta.

Lisätietoa opiskelijatilanteesta antaa
Kari Puumalainen
rehtori, kuntayhtymän johtaja
puh. 040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

Koulutuskeskus Salpaukseen haki 7.4. päättyneessä yhteishaussa ensisijaisesti 1342 hakijaa 25 perustutkintoon. Kaikki hakutoiveet (sijat 1–5) huomioiden hakutoiveita oli yhteensä 4664. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta neljänneksellä. 

Suosituimpia tutkintoja olivat kasvatus- ja ohjausalan, autoalan, laboratorioalan, talotekniikan ja sähkö- ja automaatioalan perustutkinnot. Muun muassa sosiaali- ja terveysalan sekä ravintola- ja catering-alan vetovoimaisuus kasvoi edellisvuodesta.

– Sosiaali- ja terveysalalla ja ravintola- ja catering-alalla oli tänä vuonna paljon hakijoita, mikä on hienoa, koska näillä aloilla on tarjolla paljon töitä. Myös sähköalan hakijamäärä kasvoi entisestään, mikä voi osin johtua paljon esillä olleesta kiinnostuksesta sähkö- ja hybridiautoihin, kertoo rehtori Päivi Saarelainen.

Tänä keväänä peruskoulunsa päättäviin sovelletaan ensimmäistä kertaa laajennettua oppivelvollisuutta. Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai jos hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon eli ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon.

– Ammatillinen koulutus tarjoaa erinomaiset lähtökohdat työelämään ja myös jatko-opintoihin.  Tärkeää on, että jokainen nuori löytää itselleen oman polun ja mieluisan opiskelupaikan, sanoo Saarelainen.

Salpauksessa opiskellaan nykyaikaisissa oppimisympäristöissä

Salpauksessa panostetaan nykyaikaisiin ja viihtyisiin oppimisympäristöihin. Lahden keskustakampuksella valmistui vuonna 2020 peruskorjatut, nykyaikaiset yhdessä tekemisen ja oppimisen mahdollistavat tilat laboratorio-, sosiaali- ja terveys-, kasvatus- ja ohjaus- sekä jalometallialan ja Valman opetukseen. Tänä vuonna uudet opetustilat valmistuvat sähkö- ja automaatioalalle ja taideteollisuusaloille. Myös Vipusenkadun teknologiakampuksella opiskellaan moderneissa ja uudistetuissa tiloissa.

Asikkalan ja Jokimaan kampuksilla on niin ikään nykyaikaiset alojen tarpeita vastaavat oppimisympäristöt. Myös Heinolan kampuksella on uudistetut ja nykyaikaiset tilat, joissa voi opiskella monipuolisesti eri aloja. Kahdeksasta perustutkinnosta suosituimpia ovat turvallisuus- ja media-alan tutkinnot.

Yhteishaun valinnat julkaistaan 17.6.2021

Hakija saa tiedon opiskelupaikasta Opetushallituksen lähettämällä sähköpostilla 17.6.2021. Myös Salpauksen valintakirje lähetetään hakulomakkeessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Mikäli hakija ei vastaanota paikkaa annettuun päivään mennessä, opiskelupaikka annetaan varasijalla seuraavana olevalle. Varasijalla oleville tieto opiskelupaikasta lähetetään heti opiskelupaikan vapauduttua.

Jatkuvassa haussa opintoihin voi hakea ympäri vuoden

Kaikenikäiset voivat hakea opiskelemaan jatkuvassa haussa ympäri vuoden. Opintojen aloitusajankohdat vaihtelevat aloittain ja siihen voi vaikuttaa myös aiempi osaaminen.

Lue lisää jatkuvasta hausta. 

VALMA-koulutus valmentaa ammatilliseen koulutukseen

Oman opiskelupolun voi aloittaa myös VALMA-opinnoilla, jotka valmentavat ammatilliseen koulutukseen. VALMA-opintojen aikana voi pohtia koulutusvaihtoehtoja ja parantaa edellytyksiä ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Lahdessa ja Heinolassa järjestettävään VALMA-koulutukseen voi hakea 25.7.2021 saakka.

Tutustu VALMA-koulutukseen.

Lisätiedot

Päivi Saarelainen, rehtori

p. 050 071 6751, paivi.saarelainen@salpaus.fi

Laajassa metsäalan Työelämä tutuksi -hankkeessa on valmisteltu ja Metsäkoulutus ry:n webinaarissa 9.4.2021 avattu Työelämä tutuksi- verkostosivut. Ne on rakennettu koko metsäalan koulutukselle soveltuvaksi koulutusaineistoksi ja alalle tuleville uusille työntekijöille tarvittavien tietojen peruspaketiksi kaikkien vapaaseen käyttöön.

Työelämä tutuksi –verkostosivut sisältävät ensinnäkin verkosto-osion, mistä löytyvät kaikki metsäalan koulutusta tarjoavat oppilaitokset koulutusohjelmittain sekä kouluyhteistyöhön sitoutuneet työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tukihenkilöt yhteystietoineen.

Toinen osa sivustoa on Työelämä tutuksi-verkkokurssi, mikä sisältää keskeisen työlainsäädännön ja metsäalan toimintatavat. Kurssi on rakennettu niin, että se täyttää metsäalan perustutkinnon 2018 ”Työelämässä toiminen” – pakollisen kurssin vaatimukset; korkea-asteilla se on suunniteltu sisältyväksi vapaasti valittaviin opintoihin. Verkkokurssi on moodle-alustalla, ja sitä voidaan käyttää sekä itsenäisen opiskelun toteutuksena että opettajavetoisen opetuksen apuna.

Metsäalan työelämätoimijat ja koulutus yhdistivät voimansa Työelämä tutuksi-verkostotyössä

Keskeiset metsäalan työelämätoimijat Metsäteollisuus ry, Meto, Koneyrittäjät, Loimu, Teollisuusliitto ja Yksityismetsätalouden työnantajat tekivät aloitteen Metsäkoulutus ry:lle työelämäosaamisen aihepiiristä omaamansa tietotaidon jakamisesta metsäalan koulutuksen tueksi. TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimusta pyydettiin suunnittelemaan toteutuksesta hanke, jolle saatiin Metsämiesten Säätiön rahoitus ajalle 1.4.2020 -31.3.2021. Ammatillisen koulutuksen näkökulmaa sidosryhmäverkkotyöskentelyssä piti esillä Tredu ja korkea-asteen Helsingin yliopisto. Avatut sivut tullaan myös päivittämään vuosittain huhtikuussa nyt osallistuneiden hanketoimijoiden toimesta.

KUVALINKKI

Tutustu Työelämä-tutuksi verkostosivuihin täältä https://ttsmetsa.fi/tyoelama


Lisätietoja hankkeesta
Eila Lautanen, eila.lautanen@tts.fi   044 714 3686
Ville Manner, ville.manner@metsäkoulutusry.fi  050 3315425

Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä
osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. lisätietoa www.mmsaatio.fi

Vuosi 2020 oli Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän 58. toimintavuosi ja se oli korona-pandemiasta johtuen kaikin puolin poikkeuksellinen.

Ammatillinen koulutus siirtyi maaliskuussa 2020 etä- ja monimuotokoulutukseen käytännössä muutaman päivän aikana. Toimintaa jatkettiin kesästä eteenpäin ns. hybridimallia hyödyntäen ja näin on toimittu näihin päiviin saakka. Kuntayhtymän toimenpiteet koronan leviämisen estämiseksi ovat toimineet erinomaisesti, eikä oppilaitoksessa ole ollut koronasta johtuvia laajoja altistumistilanteita. Henkilöstön toiminta koronan torjunnassa on ollut esimerkillistä.

Toiminnallisesti ja laadullisesti Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän vuosi 2020 oli hyvä. Saavutimme ja osittain ylitimme laadulliset tavoitteemme. Erityisesti opiskelija- ja työolobarometripalautteiden osalta tulokset olivat erinomaisia. Olemme erityisen tyytyväisiä myös siihen, että saimme opintojen keskeyttämisten merkittävään laskuun, opintonsa keskeyttäneiden määrät laskivat edellisestä vuodesta yli 25 %.

Määrällisistä tavoitteista (tutkinto- ja opiskelijavuositavoitteet) jäimme jonkin verran. Merkittävänä tähän vaikuttavana asiana oli koronasta johtuva opetuksen poikkeustilanne, jossa kaikkien opiskelijoiden opinnot eivät edenneet aiemmin suunnitellun mukaisesti. Joidenkin opiskelijoiden henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia jouduttiin pidentämään ja keventämään opiskeluhaasteiden vuoksi.

Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta ja olivat keskimäärin 10,5 päivää/henkilötyövuosi.

Kuntayhtymän kokonaistuotot vuonna 2020 olivat 21,5 milj. euroa, toimintatuottoja kertyi peräti 1,7 milj. euroa (+8,9 %) enemmän kuin edellisvuonna. Toimintakulut olivat 18,8 milj. euroa, jossa nousua edellisvuoteen +1,2 %.

Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,7 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa edellisvuotta ja 0,7 milj. euroa talousarviota parempi. Keskeisenä syynä arvioitua parempaan taloudelliseen tulokseen olivat Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät kertaluonteiset lisämäärärahat koronan tukitoimiin sekä opettajien ja ohjaajien palkkaukseen ja ohjauksen tukitoimiin. Lisämäärärahojen käyttö tapahtuu pääosin vasta vuosina 2021 ja 2022, eikä kuntayhtymän tilikauden ylijäämä vuodelta 2020 siten ole vertailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Tulosta paransivat myös koronan myötä pienentyneet hankinta- ja matkakustannukset.

Oppilaitoksessa opiskeli vuoden aikana yhteensä 3955 opiskelijaa, jotka tulivat yhteensä 168 kunnasta eri puolelta Suomea. Omistajakuntien ulkopuolelta tuli noin kolmasosa kaikista opiskelijoista. Kaikista opiskelijavuosista n. 33 % oli alle 20-vuotiaiden suorittamia ja 77 % yli 20-vuotiaiden suorittamia.

Kuntayhtymä koulutti vuonna 2020 tutkintotavoitteista koulutusta yhteensä 1519,3 opiskelijavuotta, joka on hieman pienempi kuin edellisten vuosien volyymi. Pienempään volyymiin oli yhtenä keskeisenä syynä koronan aiheuttamat haasteet elinkeinoelämässä ja sitä kautta oppisopimuskoulutuksen suunniteltua pienempi volyymi.

Ylä-Savon ammattiopistosta valmistui vuoden 2020 aikana yhteensä 635 opiskelijaa erilaisiin ammatillisiin tutkintoihin.
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän omistamalla osakeyhtiöllä EduSavo Oy:lla vuosi 2020 oli viides täysi toimintavuosi, jonka aikana sen liikevaihto kasvoi n. 29 % vuoteen 2019 verrattuna. Liikevaihto oli n. 942 000 euroa ja tulos ennen vero- ja 59 940 euroa. Yhtiön perustehtävänä on tuottaa markkinoille osaamisintensiivisiä palveluita kuntayhtymän puolesta.

Lisätietoa tilinpäätöksestä antavat:

Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja
040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

ja

Päivi Harjula
talousjohtaja
040 1772 807
paivi.harjula@ysao.fi

(PÄIVITETTY TIEDOTE 9.4. klo 14.15) Vetovoimaisimpien alojen listaan lisättiin tieto maarakennusalasta (42).

----- ----- ----- ----- ----- ----- ----- ----- ----- -----

Ylä-Savon ammattiopistoon oli 309 (1. sijaista) hakijaa juuri päättyneessä yhteishaussa. Tämän lisäksi VALMA koulutukseen haki 53 hakijaa, yhteensä hakijoita oli 362. Hakijamäärä kasvoi 12,4% edellisestä vuodesta. Hakijamäärä kasvoi myös vuonna 2020 12,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaavio: Ylä-Savon ammattiopiston yhteishaun hakijamäärät 2014 -2021

Vetovoimaisimmat alat olivat maarakennusala (42), logistiikka (40), maatalousala (40), hevostalous (39) ja kone- ja tuotantotekniikka (36 hakijaa).

"Yhteishaku on merkittävä väylä opintojen aloittamiseen, ja sen kautta tulevista opiskelijoista muodostuu noin 35 % kaikista suoritetuista opiskelijavuosista. Päähakuväylänä toimii kuitenkin ns. jatkuva haku, jossa ammatillisista opinnoista kiinnostunut opiskelija voi hakea ja aloittaa opintonsa joustavasti mihin aikaan vuotta tahansa", kertoo Ylä-Savon ammattiopiston rehtori Kari Puumalainen. Ylä-Savon ammattiopisto otti jatkuvan haun aktiiviseen käyttöön vuonna 2015. Oppilaitos voi myös itse joustavasti päättää kuinka paljon se laittaa paikkoja haettavaksi yhteishaussa ja kuinka paljon jatkuvassa haussa. Näin saamme yhteishaun ja jatkuvan haun täydentämään toisiaan ja saamme meille myönnetyn opiskelijavuosipäätöksen mahdollisimman hyvään käyttöön.

Yhteishaun aikana (23.2.-7.4.2021) saimme jatkuvan haun kautta yhteensä 198 uutta hakijaa. Viimeisen vuoden aikana jatkuvassa haussa YSAO:lle on hakenut 1470 hakijaa ja siitä onkin muodostunut pääväylä ammatillisiin opintoihin.

Oppilaitoksessamme opiskelee opiskelijoita koko Suomen alueelta. Viime vuonna opiskelijoita oli 168 kunnasta.

Lisätietoa opiskelijatilanteesta antaa
Kari Puumalainen
rehtori, kuntayhtymän johtaja
puh. 040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

DNA, BusinessOulu, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimi, Oulun Digi, Oulun Hiukkavaaran koulu ja Playsign toteuttavat yhdessä 5G-pilotin Hiukkavaaran koulussa. Pilotti on osa ilmiöoppimisen ”Kestävä tulevaisuus” -teemaa, ja tavoitteena on syventää oppimista rikastamalla sitä uuden teknologian mahdollistamilla keinoilla.

Hiukkavaaran koulun oppilaille tuodaan lisätyn todellisuuden ja 5G-yhteyksien välityksellä nähtäville sellaisia luonnonilmiöitä, joihin oli ennen 5G-aikaa mahdollista tutustua lähinnä oppikirjoista.  

 ”Hiukkavaaran koulussa opiskellaan loppukevään ajan Kestävä tulevaisuus -ilmiötä. Jokaisella luokka-asteella on omat opetussuunnitelman mukaiset painotuksensa. Hyödynnämme 5G-pilotissa lisättyä todellisuutta havainnollistamaan oppilaille ilmiöön liittyviä asioita, kuten veden kiertokulkua ja metsien ekosysteemejä”, kertoo Hiukkavaaran koulun rehtori Anne Moilanen.

Rinnakkainen maailma avautuu tutkittavaksi

Lisättyä todellisuutta tuodaan koulussa oppimisen pesiin, sinne missä oppilaat toimivat muutenkin. Oppimisympäristöön rakennetaan rinnakkainen maailma, jonka maisemat poimitaan suoraan opetussuunnitelmasta. 5G-tablettien ja nopean 5G-yhteyden avulla oppilaat pääsevät tutkimaan tuota maailmaa.

 ”Lisätty todellisuus on joustava teknologia, jonka avulla voimme tuoda erilaiset ilmiöt toiminnallisella tavalla syventämään oppimista. Tavoitteena on, että oppilaiden motivaatio opetettaviin asioihin kasvaa ja teknologia tukee oppimista uudella tavalla”, Moilanen selvittää.

 ”Hiukkavaarassa toteutettava ilmiöpohjainen oppiminen on loistava esimerkki STEAM-pedagogiikan hyödyntämisestä opetuksessa. STEAM-koulut toteuttavat myös aktiivisesti yhteiskehittämistä, jossa koulut ja yritykset yhteistyössä kehittävät uusia innovaatioita. DNA:n ja Playsignin kanssa tehtävä pilotti hyödyttää kehitystyön kaikkia osapuolia”, Oulun kaupungin ICT-kehittäjäopettaja Maikki Manninen kertoo.

5G kaupungin toiminnan tehostajana

 Pilotti toteutetaan huhti-toukokuun aikana. 5G-teknologian mahdollisuuksia halutaan hyödyntää Oulun kaupungissa myös laajemmin, vastaava pilotti on suunniteltuna myös Oulun pääkirjastoon alkusyksystä.

 ”5G luo liiketoimintamahdollisuuksia uusillekin toimialoille osana muuta digitalisaatiokehitystä”, BusinessOulun yhteyspäällikkö Heikki Huhmo sanoo. BusinessOulu toimii kaupungissa yhteiskehittämisen fasilitoijana ja haluaa tarjota yrityksille pilotointi- ja kokeilumahdollisuuksia aidoissa ympäristöissä yhdessä kumppaneiden kanssa.  

 Oulun kaupungin oman toiminnan tehostajana, rikastajana ja mahdollistajana tulevaisuuden radioteknologioilla on tärkeä rooli. Oululaisille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 5G tuo paljon tutkittavaa ja pohdittavaa - ei pelkästään teknologian takia, vaan myös sen poikkitieteellisten vaikutusten takia.

 ”5G:n suurin lisäarvo tulee liiketoimintasovellusten kautta, jotka hyödyntävät 5G:n korkeaa kapasiteettia ja alhaisia viiveitä liikkuvassa, reaaliaikaisessa käytössä. Hiukkavaaran pilotti on ollut mielenkiintoinen mahdollisuus DNA:lle kehittää uusia, 5G:n mahdollistamia toimintamalleja yhdessä innovatiivisen asiakkaan ja kumppaneiden kanssa”, kertoo DNA:n yritysliiketoiminnan strategiasta ja yritysasiakkaiden palveluliiketoiminnasta vastaava johtaja Tuukka Toivonen.

 DNA:n 5G-verkko kattaa jo yli 2 miljoonaa suomalaista 86 paikkakunnalla. DNA on toteuttanut Hiukkavaaran kouluun 5G-sisäkuuluvuuden 3,5 GHz-taajuudella sekä tarjonnut tabletit 5G-yhteyksien kera oppilaiden käyttöön.

 Oulun kaupungissa toimii aktiivinen STEAM in Oulu -verkosto, johon kuuluu yli 30 perusasteen koulua. STEAM on lyhenne sanoista Science, Technology, Engineering, Art and Math. Opetuksessa STEAM tarkoittaa oppiaineryhmien ja teknologian yhdistämistä laajoiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Oppilaat ovat mukana niiden rakentamisessa, ja opettajien keskinen yhteistyö on tärkeää.

Lisätietoja:

- Heikki Huhmo, yhteyspäällikkö, Business Oulu, 050 360 5940, heikki.huhmo@businessoulu.com

- Tuukka Toivonen, johtaja, DNA Oyj, puh. 044 044 3333, tuukka.toivonen@dna.fi

- Anne Moilanen, rehtori, Hiukkavaaran koulu, puh 040 838 2828, anne.j.moilanen@ouka.fi Huom. Yhteydenotot aikavälillä 12.– 17.4.21 opettaja Veli- Pekka Nitovuorelle, puh. 040 193 2088 veli-pekka.nitovuori@eduouka.fi

- Maikki Manninen, ICT-kehittäjäopettaja, Oulun kaupunki, puh 040 614 9138, maikki.manninen@ouka.fi

Playsign on erikoistunut pelisuunnittelun ja teknologioiden soveltamiseen todelliseen maailmaan liittyvien ilmiöiden ja datan havainnollistamiseen. Yritys on aiemmin tuotteistanut julkaisualustaa osallistavan kaupunkisuunnittelun käyttöön ja rakennetun ympäristön datavisualisointeihin, kuten rakennusten energiankulutuksen ja sisäilman laadun viestintään esimerkiksi koululaisille. Tässä kokeilussa Playsign kehittää ohjelmistoalustaa eteenpäin, jotta se tukee niin luonnon kuin teknisten järjestelmien energia- ja resurssikiertojen havainnollistamista lisätyn todellisuuden keinoin yhdistettynä koulun fyysisiin tiloihin.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) työelämäviikko 13.–16.4.2021 tuo laajan kattauksen työelämäsisältöjä opiskelijoiden saataville. Työelämäviikko on jaettu neljään teemapäivään: International work life, Verkostoituminen ja Hyvinvointi, Työelämä- ja urataidot sekä Vuorovaikutustaidot. Viikon aikana teemoihin pureudutaan luentojen, työpajojen sekä paneelikeskustelun avulla. Viikon sisällöistä on mahdollista suorittaa yhden opintopisteen opintosuoritus oppimispäiväkirjan muodossa.

ISYYn tavoitteena on luoda työelämäviikosta vuosittainen opiskelijoiden työelämätaitoja tukeva tapahtuma. Ensimmäistä kertaa järjestettävän työelämäviikon sisältöihin kuuluu asiantuntijoiden luentoja, palveluiden esittelyjä ja vuorovaikutuksellisia työpajoja. Teemoissa on huomioitu nykyisen työelämän tarpeita sekä opiskelijoiden omia toiveita konkreettisista työkaluista oman jaksamisen tunnistamiseen. Työelämäviikon ohjelmaan voi tutustua ISYYn verkkosivuilla. Mukana viikolla ovat ISYYn kanssa Itä-Suomen yliopisto, Business Center Pohjois-Savo, Loimu ry, Luotsi Joensuu, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Talent Hub Pohjois-Savo.

“Opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämisen tarve on korostunut erityisesti viimeisen vuoden aikana, kun suurin osa ajasta on vietetty etäopintojen parissa – esimerkiksi itsensä johtaminen ja vuorovaikutustaidot ovat osoittaneet tärkeytensä. Lisäksi työelämätaitojen kehittämisessä opintojen aikana on tällä hetkellä suuria alakohtaisia eroja.” kertoo ISYYn hallituksen työelämä- ja sosiaalipoliittinen vastaava Pauliina Ryökäs.

Työelämätaitojen vahvistaminen jo opiskelun aikana tukee oppimista sekä sujuvaa siirtymää työelämään. ISYY haluaa osaltaan luoda puitteita näiden tärkeiden taitojen ja osaamisen hankkimiselle ja kehittämiselle.

Lisätietoja:

Pauliina Ryökäs, Hallituksen jäsen, sosiaalipolitiikka ja työelämä, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, pauliina.ryokas(at)isyy.fi, p. 044 576 8409

Vesa Janhunen, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, puheenjohtaja(at)isyy.fi, p. 044 576 8404

104 aikakauslehteä avasi digilehtensä kaikille viikon ajaksi. Ne keräsivät yli 333 000 lukukertaa.

Aikakausmedian järjestämää Aikakauslehtiviikkoa vietettiin yhdessä Lukuviikon kanssa 5.‒11.4., jolloin 104 Aikakausmedian jäsenkustantajien lehteä avasi digilehtensä maksutta kaikkien luettavaksi.

-          Saimme mukaan kolmanneksen enemmän lehtiä kuin viime vuonna, ja luettavaa olikin hyvin monipuolinen valikoima kaikenikäisille, kertoo Aikakausmedian mediakasvatusasiantuntija Piia Matikainen.

Viikon aikana aikakauslehtiviikko.fi -sivustolla oli yli 106 000 kävijää, jotka lukivat lehtiä kaikkiaan yli 333 000 kertaa.

Kampanjalla on kaksi tavoitetta: tuoda esille, miten paljon erilaisia ja eri kohderyhmille suunnattuja aikakauslehtiä maassamme on, sekä lukutaidon ja medialukutaidon edistäminen.

Aikakauslehtiviikko järjestettiin nyt toista kertaa, ja se on jo selvästi vakiinnuttanut paikkansa lukemiseen ja mediaan liittyvien teemaviikkojen joukossa.

-          Erityisesti tässä ajassa lukeminen tuo iloa, ja on hienoa huomata, miten paljon aikakauslehtisisällöt kiinnostavat, Matikainen toteaa.

Teemaviikon tueksi Aikakausmedia julkaisi eri opetusasteille kohdennetut mediakasvatusmateriaalit, jotka ovat käytettävissä jatkossakin.

Tänä vuonna kohderyhmänä olivat lasten ja nuorten lisäksi aikuiset, joille oli laajan lukemiston lisäksi oma mediakasvatusmateriaali: Aikakausmedian ja Uutismedian liiton yhdessä tuottama Mediaa, kiitos! -verkkosivusto.

Vuonna 2022 Aikakauslehtiviikkoa ja Lukuviikkoa vietetään 4.‒10. huhtikuuta.

Lisätietoja:
Mediakasvatusasiantuntija Piia Matikainen, Aikakausmedia
piia.matikainen@aikakausmedia.fi, p. 040 920 9750

www.aikakauslehtiviikko.fi

Samieduun haki 7.4. päättyneessä yhteishaussa yhteensä 315 hakijaa, joista 181 hakijaa oli merkinnyt Samiedun ensisijaiseksi hakutoiveekseen. Hakijamäärä on samalla tasolla kuin vuonna 2020, jolloin hakijoita oli yhteensä 312, ja 182:lla ensisijaisena hakukohteena Samiedu.

– Laajennettu oppivelvollisuus ei näkynyt Samiedun hakijamäärissä, peruskoulun päättävien ikäluokat ovat pienentyneet Savonlinnan seutukunnalla jo usean vuoden ajan. Voidaan ehkä arvioida, että hakijamäärän mahdollinen lasku kompensoitui muutamalla uudella hakijalla, kuntayhtymän johtaja, rehtori Jukka Mustonen sanoo.

Yhteishaussa oli haettavana 17 Samiedun perustutkintoa useine eri osaamisaloineen. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmentavaan eli VALMA-koulutukseen haettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa samaan aikaan yhteishaun kanssa. Myös VALMA-koulutuksen hakijamäärä pysyi viime vuoden tasolla.

Suosituimpia hakukohteita olivat sähkö- ja automaatioala, autoala sekä hakukohteena edellisvuodesta piristynyt rakennusala. Myös tieto- ja viestintätekniikka, logistiikka ja hius-kauneus olivat suosittuja aloja nuorten hakijoiden keskuudessa.

– Seutukunnan ikärakenteen muutos näkyy Samiedussa selvästi. Perustutkintopainotteisuudesta on siirrytty enenevissä määrin ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suuntaan. Peruskoulun kautta tulleet opiskelijat muodostavat noin 25% tutkinto-opiskelijoista, ja yli 70% opiskelijoista on aikuisia, uutta osaamista ja uraa hakevia opiskelijoita, opiskelijapalveluiden tiimipäällikkö Leila Niittymäki kertoo.

Jatkuva haku on korvannut yhteishaun päähakeutumiskanavana, ja viime vuonna Samieduun hakeutuikin jatkuvan haun kautta noin 900 opiskelijaa.

– Olennaisen tärkeää on, että Samieduun voi hakeutua opiskelemaan myös seutukunnan ulkopuolelta. Verkossa järjestettävä koulutus on merkittävä uudistus tähän kysyntään vastaamisessa. Verkkopohjaisissa koulutuksissa opiskelee tällä hetkellä noin 500 opiskelijaa ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Savonlinnasta ja lähiympäristöstä tuleville opiskelijoille tarjotaan lähiopetuspanotteista koulutusta kampuksilla jatkossakin, Mustonen painottaa.

Kuvat liitteenä. Ehdotus kuvatekstiksi: Leila Niittymäki kertoo, että Samiedun opiskelijoista n. 25 % tulee peruskoulusta ja yli 70 % on aikuisia.

Lisätietoja:
Leila Niittymäki, tiimipäällikkö, opiskelijapalvelut, puh. 044 550 6658, leila.niittymaki@samiedu.fi
Miia Käyhkö, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, puh. 044 440 6500, miia.kayhko@samiedu.fi
Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori, puh. 044 550 6300, jukka.mustonen@samiedu.fi

Centria-ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön digitaalinen ura- ja rekrytointipalvelu, Centria Jobi. Tiitus App -ohjelmistoon tehty palvelu tarjoaa työnantajille ilmaisen, helpon ja nopean alustan oppilaitosyhteistyöhön, jolla voi tavoittaa Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden lisäksi yli 30 eri oppilaitoksen opiskelijat. Palvelu on käytössä myös Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä nimellä Kpedu Jobi.

Työnantajat voivat ilmoittaa Centria Jobissa opiskelijoille työ-ja harjoittelupaikkoja sekä projektitöitä, opinnäytetyöaiheita, tapahtumia ja koulutuksia. Palvelu hyödyntää tekoälyä yhdistäen sopivat opiskelijat ja työpaikat opiskelijan osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Palvelun haavi-toiminnolla työnantajat voivat myös hakea suoraan tarpeeseensa sopivia opiskelijoita.

Centria Jobissa työnantajat voivat tarkastella tulleita hakemuksia ja ottaa potentiaalisiin kandidaatteihin yhteyttä esimerkiksi kysymällä lisätietoja tai kutsumalla työhaastatteluun. Koko rekrytointiprosessi on siis mahdollista hoitaa palvelun kautta. Centria Jobi -palvelu otetaan syyslukukaudesta 2021 alkaen Centria-ammattikorkeakoulussa laajamittaisesti käyttöön osana opiskelijan opintopolkua, mutta jo nyt monet Centrian opiskelijat ovat tehneet palveluun oman profiilin. 

− Centria Jobin avulla yritykset voivat halutessaan kohdentaa työnantajamarkkinointinsa juuri Centrian opiskelijoille Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Samalla työnantajat voivat vahvistaa työnantajakuvaansa. Kaiken lisäksi se on digitaalisella alustalla helppoa, maksutonta ja nykyaikaista, toteaa asiantuntija Teija Muuraiskangas Centriasta.

Palvelu toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Centrian tutkinto-opiskelijoista joka viides on kansainvälinen tutkinto-opiskelija, joten englanninkielisillä ilmoituksilla voi tavoittaa kaikki Centrian opiskelijat. 

Centria Jobi: https://www.tiitus.fi/centria

Centria Jobia voi käyttää myös sovelluksen kautta, jonka voi hakea sanalla “Tiitus” tai “Tiitus Työpaikat” sovelluskaupoista (Google Play ja Appstore).   

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Hanna Lahnalampi, p. 0401496199, hanna.lahnalampi@centria.fi

Asiantuntija Teija Muuraiskangas, p. 0401853817, teija.muuraiskangas@centria.fi

Muuttuva Kymenlaakso -tulevaisuusverstas 21.4. kutsuu maakunnan eri toimijat tekemään maakunnan yhteistä tulevaisuutta jo neljännen kerran. Verkkotapahtumassa pureudutaan tulevaisuuteen osaamistarpeiden ja muutosilmiöiden kautta. Tuoko muutos mukanaan haasteita vai mahdollisuuksia?

Keskiviikkona 21.4.2021 klo 12-16 järjestettävä Muuttuva Kymenlaakso -tulevaisuusverstas on maakunnan eri sidosryhmiä osallistava verkkotapahtuma. Mukaan ovat tervetulleita kaikki Kymenlaakson tulevaisuuden näkymistä kiinnostuneet.  Tapahtumassa tarkastellaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista sekä työelämän edustajien ja koulutustoimijoiden että opiskelijoiden näkökulmat yhdistäen.

Tällä kertaa tulevaisuusverstaassa katse on erityisesti maakunnan elinvoimaisuudessa ja sitä haastavissa trendeissä. Kymenlaakso on yksi niistä alueista, joissa väestörakenteen muutokset ovat erityisen suuria: väestö vanhenee ja syntyvien määrä laskee. Toisaalta globaalit muutokset, kuten digitalisaatio ja uudet teknologiat tarvitsevat uudenlaisia osaajia.

Tulevaisuusverstaaseen odotetaan yli 150 osallistujaa. Tilaisuuteen ilmoittautuminen on auki Kymenlaakson maakuntaliiton verkkosivuilla 18.4.2021 asti osoitteessa ennakointi.kymenlaakso.fi/tapahtumat.

Tietoa ja tekemistä: tulevaisuuteen katsotaan yhdessä

Tulevaisuusverstaassa työskennellään pienryhmissä, joissa etsitään konkreettisia ratkaisuja maakunnan hyväksi ja pyritään kääntämään uhat mahdollisuuksiksi.

Tapahtumassa työskentely rytmittyy innostavien puheenvuorojen väliin. Yleiskuvaa Kymenlaaksoa kohtaavista muutoksista linjataan verstaan avauspuheenvuorossa Etukeno-hankkeen projektipäällikkö Irina Kujanpään johdolla. Terveiset ennakoinnin ja osaamisen kehittämisen kentältä kertoo Sitran Tapio Huttula. Puheessaan Huttula tutustuttaa kuulijat työelämän ja osaamisen uudistamisen menestyksen avaimiin tulevaisuuden muutosvoimia ymmärtäen.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi puolestaan kertoo esimerkkejä, miten kaupungin elinvoimaisuutta haastaneet tilanteet kohdattiin skenaarioiden avulla, ja kehityshankkeet rakentavat jälleen onnistuneesti Salon kilpailukykyä. Tilaisuuden päättää Kymenlaakson liiton aluekehitysasiantuntija Mia Hämäläinen.

Tulevaisuusverstas toteutetaan yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Verstaan toteutuksesta vastaa Etukeno – nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille -hanke. Hankkeessa mukana ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami, Kouvolan seudun ammattiopisto Ksao ja Kouvolan aikuiskoulutussäätiö Taitaja.

Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Yhteistyökumppaneina verstaan toteutuksessa ovat muun muassa Kymenlaakson kauppakamari, Kymen yrittäjät, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kymenlaakson liitto.

Liitteenä tapahtuman ohjelma.

Lisätietoja:

Kati Viljakainen
TKI-asiantuntija 
P. 050 412 3188, kati.viljakainen@xamk.fi

Irina Kujanpää
projektipäällikkö
P. 050 447 1506, irina.kujanpaa@xamk.fi

Löytyykö Gradia-lukioiden ensimmäisen vuoden opiskelijoilta toteuttamiskelpoisia ideoita, miten kehittää leipomon ylijäämätuotteiden käyttöä? Huomioon tulee ottaa niin käytännön toteutus kuin liiketoiminnallinenkin näkökulma.

Tällaisen haasteen ratkottavaksi Gradia-lukioiden Innoviikolla 19–23.4. on antanut jyväskyläläisen Ruthin leipomon toimitusjohtaja Joonas Mäkinen. Se on yksi eri yritysten ja organisaatioiden viikolle antamista haasteista. Kaikkien teema on kiertotalous.

Gradia-lukioiden Innoviikkoon osallistuu noin 800 ensimmäisen vuoden lukiolaista.

”Mitä paremmin tajuaa erilaisia yritys- ja työelämän realiteetteja, sitä valmiimpi on työelämään, kun sen aika koittaa. Ruthin leipomon haaste opettaa monipuolisesti yrittämisestä, työelämästä, ryhmätyöskentelystä, vuorovaikutuksesta, innovoinnista ja organisoinnista”, toimitusjohtaja Joonas Mäkinen luonnehtii.

Hän iloitsee siitä, että lukioissa on yhä enemmän työelämänäkökulmaa. Nuoret siirtyvät työelämään vähitellen kesätöiden tai vaikkapa opintojen ohessa tehtävän työn kautta. Siirtymässä nuoria tulee tukea.

”Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä tulisi tiivistää ja hioa. Paikalliset yritykset työllistävät alueensa opiskelijoita ja tietenkin kouluista valmistuneita. Innoviikko yhdistää työelämän käytäntöä sekä opintoja, ja uskon sen positiivisiin vaikutuksiin nuorissa. Myös jokainen kontakti työelämään on aina hyödyllinen”, Mäkinen pohtii.

Ruthin leipomolle Innoviikko tarjoaa mahdollisen uuden innovaation lisäksi myös tietoa nuorista, heille tärkeistä asioista sekä heidän kulutustottumuksistaan.

Työpaikat avaavat ovensa lukiolaisille

Osana Innoviikkoa lukion ykkösvuotiset myös tutustuvat työelämään ryhmittäin. Koronatilanteen takia tapaamiset ovat verkossa, mutta tulevaisuudessa lukiolaiset menevät työpaikoille. Kurkistuksia työelämään tarjoavat muun muassa OP Keski-Suomi, Valmet, Ilmasotakoulu, K-Citymarket, Osuuskauppa Keskimaa, Jyväskylän Sinfonia ja Suomen Punainen Risti.

”Kun korona peruutti monelta nuorelta kesätyöt, harjoittelut ja muun työelämään tutustumisen, olemme iloisia saadessamme olla mukana Gradia-lukioiden pilotoidessa uutta tapaa tutustuttaa opiskelijoita työelämään. Näiden päivien aikana meillä on mahdollisuus kertoa opiskelijoille tämän päivän ja tulevaisuuden työelämätaidoista sekä finanssialan monipuolisista uramahdollisuuksista, sanoo OP Keski-Suomen henkilöstöpäällikkö Eija Tolkki.

”Työntekijöitämme haastattelemalla opiskelijat saavat käytännönläheistä tietoa pankkityön arjesta ja eri tehtävissä työskentelevien asiantuntijoidemme työpäivistä ja heidän tarvitsemistaan taidoista. Näin kannamme samalla yhteiskuntavastuuta nuorten työllistymisen tukemiseksi, Tolkki kuvaa.

Uuden lukiolain mukaan lukio-opetus sisältää työelämä-, yrittäjyys- ja korkeakouluopintoja. Tämän kevään Innoviikko on pilotti, ja siitä tulee pysyvä toimintamalli Gradia-lukioissa osana syksyllä 2021 voimaan tulevaa uutta lukion opetussuunnitelmaa.

Innoviikko tehdään yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa, ja toteutus vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kahden opintopisteen InnoFlash-opintojaksoa. Osallistumisesta lukiolainen saa korkeakoulun opintosuorituksen, joka sisällytetään hänen lukio-opintoihinsa.

Samaan aikaan ykkösvuotisten Innoviikon kanssa Gradia-lukioiden yli 800 kakkosvuoden opiskelijaa, neljännelle vuodelle jatkavaa ja Aikuislukion opiskelijaa tutustuu korkeakouluopintoihin.

Gradia-lukiot ovat Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio.

Kutsu toimituksiin:

Toimittajien on mahdollista haastatella viikkoon osallistuvaa lukiolaista sekä osallistua työelämään tutustumistapaamiseen. Yhteydet lisätietojen antajien kautta.

Lisätietoja

Osmo Polas, va. tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia-lukiot, puh. 040 341 4693, osmo.polas@gradia.fi

Sisko Jääskeläinen, Inno- ja Korkeakouluviikon projektipäällikkö, Gradia-lukiot, puh. 040 341 4792, sisko.jaaskelainen@gradia.fi

Birgitta Mannila, Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -hankkeen projektipäällikkö, Gradia-lukiot, puh. 040 341 5594, birgitta.mannila@gradia.fi

https://edufutura.fi/opiskelijalle/lukiolaiselle/innoviikko-ja-korkeakouluviikko

Ensi syksynä Lapin AMKissa aloittaa tutkinnon tavoittelun yhteensä 1190 uutta opiskelijaa. Uusia opiskelijoita ammattikorkeakoulu ottaa kolmella tavalla: todistusten perusteella, valintakokein ja erillisvalinnalla.

AMK-tutkinnot

Enemmän kuin puolet AMK-tutkinto-opiskelijoista valitaan ammattikorkeakouluihin ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon tai vastaavan kansainvälisen tutkinnon todistuksen perusteella. Lapin AMKissa vain kuvataiteen koulutuksessa todistusvalintaa ei käytetä.

Opiskelupaikkaa hakevan ei tarvitse erikseen ilmoittaa halukuuttaan osallistua todistusvalintaan. Todistuksella sisään pääsevien nimet ovat selvillä viimeistään 31.5. jonka jälkeen valituksi tulleet saavat ilmoituksen hyväksynnästä sähköpostiinsa ja voivat ottaa paikan saman tien vastaan Oma opintopolku.fi-palvelussa.

Mikäli todistus ei suoraan oikeuta valintaan, kannattaa hakijan osallistua AMK-valintakokeeseen. Koe on ammattikorkeakoulujen yhteinen. Puolen päivän mittaisia koetilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea 31.5.–9.6.2021. Hakijat ovat valinneet koepaikkakuntansa ja -ajankohtansa jo yhteishakulomakkeella.  

Valintakokeiden tulokset ovat selvillä 9.7. ja opinnot aloittaakseen tulee hakijan ottaa opiskelupaikka vastaan Oma opintopolku -palvelussa 16.7. klo 15 mennessä. Varasijoilta valitseminen päättyy 2.8.

Lisätietoja: www.ammattikorkeakouluun.fi

Turvallisuus lähikokeessa

AMK-valintakokeita järjestetään Kemissä ja Rovaniemellä aamu- ja iltapäivin 31.5. – 3.6. välisenä aikana. Koetilaisuuksia järjestetään siten yhteensä kahdeksan kummallakin kampuksella.

Valintakokeeseen osallistuvat jaetaan useisiin luokkatiloihin niin, että osallistujien välille jää turvavälit. Koulun tiloissa on saatavilla suu-nenäsuojaimia ja käsihuuhdetta. Sairaana tai hengitystieoireisena ei koetilaisuuteen saa osallistua.

Lisätietoja: https://www.lapinamk.fi/fi/valintakokeet

YAMK-tutkinnot

Lapin ammattikorkeakoulun ylempiin AMK-tutkintoihin hakeneet kutsutaan YAMK-valintakokeeseen, joka järjestetään verkossa. Valintakoekutsut lähetetään kaikille hakukelpoisille hakijoille viimeistään viikolla 19.

Kokeessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä vaiheessa hakija palauttaa tekemänsä esittelyvideon. Tarkempi ohjeistus videon laatimiseen tulee valintakoekutsun mukana. Esittelyvideo palautetaan viimeistään tiistaina 18.5.2021 klo 17.00 mennessä.

Toinen vaihe järjestetään verkossa keskiviikkona 19.5.2021 klo 17.00–20.00. Valintakoe sisältää ennalta ilmoitettuun ennakkoaineistoon perustuvan kirjallisen esseetehtävän, johon ohjeistetaan valintakoekutsun yhteydessä.

Englanninkieliseen Degree Programme in Digital Business Management -YAMK-koulutukseen valintakoe järjestetään erikseen verkossa 14.5.

Valintakokeiden tulokset ovat selvillä 9.7. ja opinnot aloittaakseen tulee hakijan ottaa opiskelupaikka vastaan Oma opintopolku -palvelussa 16.7. klo 15 mennessä. Varasijoilta valitseminen päättyy 2.8.

Erillishaut

Lapin ammattikorkeakoulu voi ottaa uusia opiskelijoita myös ilman yhteishakua ja valintakoemenettelyä. Tapoja on kaksi.

Siirtohaku on tarkoitettu niille, jotka hakevat siirtoa korkeakoulusta toiseen korkeakouluun ja/tai  koulutuksesta toiseen siten, että koulutusala ja tutkintonimike vaihtuu (esim. tradenomista restonomiksi).

Avoimen väylä puolestaan tarkoittaa hakeutumista tutkinto-opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakoulun polku- tai väyläopintojen jälkeen. Avoimen väylän kautta voivat hakea opiskelupaikkaa myös ne, joilla korkeakouluopinnot ovat aiemmin jääneet kesken.

Siirto- ja avoimen väylän haku ovat avoinna kaksi kertaa vuodessa. Siirtohakuaika on 1. - 15.5. syksyllä alkaviin ryhmiin ja 1. - 15.11. tammikuussa alkaviin ryhmiin. Avoimen väylähaun ajankohdat ovat 1.5. - 30.11.  kun aloittaa opiskelun syyslukukaudella ja 1.12. - 30.4. kun mielii aloittaa opiskelun kevätlukukaudella.

Lisätietoja: https://www.lapinamk.fi/fi/Hakijalle/Hakeminen-tutkinto-opiskelijaksi#erillishaut

European Space Education Resource Office, ESERO, on Europan avaruusjärjestö ESA:n tärkein kanava eurooppalaisten koulujen ja opetusalan yhteisöjen tukemiseksi. ESERO-toiminta pitää sisällään opettajien täydennyskoulutuksia, avaruustietoa lisääviä tapahtumia ja ohjeistettuja aktiviteetteja kouluihin ja kotiin. Nyt ESA:n jäsenvaltioista Suomeen perustetaan oma, maakohtainen ESERO Finland, joka toiminnoillaan huomioi erityisesti valtiomme tiedeopetuksen kielelliset ja opetustavoitteelliset erityistarpeet. ESERO Finland toimintaa koordinoi tiedekeskus Heureka. Laaja ESERO Finland yhteistyöverkosto luo toiminnasta maan kattavan ja monikielisen.

ESERO Finland -tiedekasvatustoiminnassa keskitytään ESA:n kolmeen päätavoitteeseen: lisätään tieteiden ja tekniikan osaamista, tiedelukutaitoa ja kiinnostusta; jaetaan tietoa erityisesti avaruusalan opiskelu- ja uramahdollisuuksista sekä laajennetaan lasten ja nuorten ymmärrystä avaruusohjelmien vaikutuksista yhteiskuntaan ja talouteen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ESERO Finland toimii Suomessa maan kattavasti kasvokkain, verkossa ja monikielisesti.

ESERO Finland on kouluyhteisöille resurssi, jonka avulla kasvatetaan oppilaiden kiinnostusta luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloille eli STEM-aloille. ESERO innostaa tieteiden pariin ammentamalla kiehtovista avaruusaiheisista ja helposti lähestyttävistä teemoista sekä monialaisista luonnon, ilmakehän ja tähtitieteen ilmiöistä. Tavoitteena on kertoa suomalaisesta ja kansainvälisestä avaruustutkimuksesta ja -teknologiasta sekä alan tarjoamista opiskelu- ja työuramahdollisuuksista.

ESERO Finland järjestää sekä verkossa että eri paikkakunnilla opettajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten täydennyskoulutuksia ja avaruusaiheisia tapahtumia. Lisäksi tuotetaan esimerkiksi luokkahuoneissa toteutettavia aktiviteetteja ja oppimateriaaleja opetustyön tueksi.

ESERO Finland -hanke toteutetaan Jenny ja Antti Wihurin Rahaston sekä ESA:n tuella. Valtakunnallisessa hankkeessa ovat Heurekan lisäksi mukana Åbo Akademi Skolresurs, Tiedekeskus Tietomaa, Turun yliopiston Tiedekeskus, Aalto-yliopisto Junior, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, SciFest Joensuu, Tiedeopetusyhdistys ry, Helsingin Observatorio sekä Arctic Astronautics.

ESERO Finlandin perustaminen on tärkeää Suomelle myös ESA:n jäsenmaana. ESERO-toiminta rahoitetaan osana ESA:n perustoimintoja, joiden rahoituksesta Suomessa vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

”Avaruusteknologia on yhä tärkeämpi osa jokaisen arkipäivää ja suomalainen avaruusosaaminen on maailman huippua. On hienoa, että lasten ja nuorten ymmärrystä ja tietoisuutta avaruudesta lisätään Suomen omilla kielillä. Näin varmistetaan, että meillä on uusia huippuosaajia myös tulevaisuudessa”, sanoo ESA:n neuvoston jäsen Maija Lönnqvist työ- ja elinkeinoministeriöstä.

”Avaruuden lumo on ehtymätön. Upeaa, että Heurekalla on nyt entistä tähdellisempi rooli monipuolisen avaruustutkimuksen ymmärrettäväksi tekemisessä. ESERO-toimiston vetäminen tarjoaa hienoja mahdollisuuksia herättää yhä useampien kiinnostusta ja kartuttaa suomalaisten tiedepääomaa.”, toteaa Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.

Lisätiedot:

Ohjelmatuotantopäällikkö Jutta Kujasalo, jutta.kujasalo@heureka.fi, puh. 040 9015 280
Pedagoginen suunnittelija Heidi Kouki, heidi.kouki@heureka.fi, puh. 040 9015 274

esero.finland@heureka.fi

https://www.heureka.fi/esero-finland/
http://www.esa.int/Education/Teachers_Corner/European_Space_Education_Resource_Office

Behovet av att satsa på de studerandes motion och välbefinnande framhävs mitt under coronaepidemin. Studerandenas Idrottsförbund (OLL) påminner regeringen som förhandlar om planen för de offentliga finanserna att satsningen på de studerandes välbefinnande är en satsning på framtiden. Vi anser inte att det är rätt tidpunkt att skära ner på idrott och motion, utan nu är det snarare tid att satsa på det.

Samhället orsakas årligen över tre miljarder euro i kostnader för att folk rör på sig för lite. I framtiden kommer kostnaderna inte att sjunka när motionerandet minskar och befolkningen åldras. Man bör därför satsa på barns och ungas motion för att undvika detta, och i regeringsprogrammet finns också en skrivning om att den totala aktiviteten ska höjas. Vetenskapsminister Saarikko har krävt att högskolorna ska vidta åtgärder för att förbättra de studerandes välbefinnande. Utöver ord bör också pengar riktas till detta arbete.

”Pengar som investeras i motion betalar sig mångdubbelt tillbaka. Nu behövs satsningar på välbefinnande och motion”, konstaterar OLL:s ordförande Julia Tuuri.

Programmet Skolan i rörelse är ett bra exempel på hur vi med hjälp av idrott och motion kan påverka barns och ungas lärande, välbefinnande och känsla av gemenskap på ett positivt sätt. Programmet har utvidgats till att omfatta även högre utbildning, men har ännu inte nått alla högskolor.

“Utöver programmet ”Högskolan i rörelse” behövs det arbete för att främja de studerandes lokala möjligheter att röra på sig samt resurser för att nå och inspirera de studerande till motion och idrott. Den inledande ansträngningen har varit stor, och den väg som den stakat ut får inte med jämna mellanrum raseras”, påpekar ordförande Tuuri.

Mer information: Julia Tuuri, ordförande, julia.tuuri@oll.fi, 044 780 0211

Tarve panostaa opiskelijoiden liikkumiseen ja hyvinvointiin korostuu koronan keskellä. Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) muistuttaa julkisen talouden suunnitelmasta neuvottelevaa hallitusta, että panostus opiskelijoiden hyvinvointiin on panostus tulevaisuuteen. Mielestämme nyt ei ole oikea aika leikata liikunnasta, vaan pikemmin satsata siihen.

Yhteiskunnalle koituu vuosittain yli 3 miljardia kuluja liian vähäisestä liikkumisesta. Tulevaisuudessa kulut eivät ole laskemassa, kun liikkumisen määrä vähenee ja väestö ikääntyy. Lasten ja nuorten liikkumiseen tuleekin panostaa, jotta voimme välttää tämän. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus liikunnan kokonaisaktiivisuuden nostamisesta, ja tiedeministeri Saarikko on vaatinut korkeakouluilta toimia opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Sanojen lisäksi tähän työhön tulee suunnata myös rahaa.

“Liikuntaan sijoitettu raha maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Nyt tarvitaan panostusta hyvinvointiin ja liikuntaan”, OLL:n puheenjohtaja Julia Tuuri toteaa. 

Liikkuva koulu -ohjelma on hyvä esimerkki siitä, kuinka voimme liikunnan avulla vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden tunteeseen. Ohjelma on laajentunut myös korkea-asteelle, mutta ei ole vielä saavuttanut kaikkia korkeakouluja.

“Liikkuva korkeakoulu -ohjelman lisäksi tarvitaan työtä opiskelijoiden paikallisten liikkumismahdollisuuksien eteen sekä resursseja opiskelijoiden tavoittamiseen ja innostamiseen liikunnan pariin. Alkuponnistus on ollut vahva, ja sen viitoittamaa tietä ei tule ehdoin tahdoin turmella”, puheenjohtaja Tuuri vetoaa.

Lisätietoja: Julia Tuuri, puheenjohtaja, julia.tuuri@oll.fi, 044 780 0211

Vaasan yliopisto on käynnistänyt uuden varainhankintakampanjan, jonka tavoitteena on kerätä 5−7 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta valtion vastinrahaohjelmaan. Jokainen lahjoitettu euro enintään 11 miljoonaan euroon saakka voi tuottaa valtion vastinrahaa jopa 2,5 euroa. Tärkeänä varainhankintakampanjan tavoitteena on myös rakentaa pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia.

Vaasan yliopisto vastaa suuriin globaaleihin haasteisiin tuottamalla merkityksellistä ja vaikuttavaa tutkimusta muun muassa ilmastonmuutokseen, aluekehitykseen, tulevaisuuden työhön, talousjärjestelmien tulevaisuuteen sekä kommunikaatioon liittyen. Yliopisto ei voi kuitenkaan ratkoa haasteita yksin vaan kutsuu kaikki liittymään kampanjaan, jotta voimme luoda kestävämmän tulevaisuuden ja paremman elämän meille ja tuleville sukupolville. Varainhankinta tukee Vaasan yliopiston strategian Pathways to success toteutusta ja siksi myös kampanjan viestintä on tehty strategian mukaiseksi. 

– Haluamme vahvistaa yhteisöämme ja rakentaa entistä vahvempia pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia lahjoittajien kanssa. Lahjoitusvaroilla tuemme akateemisia yksiköitämme, monitieteisiä tutkimusalustojamme, uudistuvaa modernia ja hiilineutraalia kampustamme sekä innovaatiotoimintaamme, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Tähän mennessä merkittävimpiä lahjoituksia Vaasan yliopiston varainhankintakampanjaan ovat tehneet Teknologiateollisuus ry 100 000 eurolla ja joukko paikallisosuuspankkeja yhteensä noin 20 000 eurolla.

Varainhankinnan kampanjaan voi tutustua verkkosivuilla, ja siellä voi tehdä myös helposti lahjoituksen https://www.univaasa.fi/fi/varainhankinta

Lisätietoja:
Rehtori Jari Kuusisto, p. 029 449 8291
Vararehtori Minna Martikainen, p. 029 449 8611