Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin opiskelijat toteuttavat 14.5. järjestettävään Emma Gaalaan aikaisempien vuosien tapaan viestintää, mutta myös täysin uusia töitä.

Emma Gaala toteutetaan tänä vuonna ilman yleisöä, mutta opiskelijat pääsevät toteuttamaan projektityönsä poikkeusoloissa.

Viime vuoden Emmasta tuttu fysioterapeuttiopiskelijoiden organisoima hyvinvointihuone saa tänä vuonna pisteen i:n päälle, kun Xamkin sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun opiskelijat Sari Forsman, Magdaleena Mäkinen ja Krista Lintumäki suunnittelivat ja toteuttavat huoneelle tilasuunnittelun. 

“Haluamme, että Emman hyvinvointihuoneessa voi tuntea olonsa rauhalliseksi, levolliseksi ja turvalliseksi. Tarkoitus on helliä itseään kaiken kiireen ja hektisyyden keskellä. Tilassa voi rentoutua jo pelkästään ottamalla hyvän asennon ja hengittämällä rauhallisesti, samalla kuunnellen aisteja hivelevää äänimaailmaa”, kolmikko summaa. 

Hyvinvointihuoneen sisustuksessa korostuvat luonnolliset materiaalit, muun muassa puu. Tilassa käytetään restoratiivista, eli kaikki aistit huomioon ottavaa ja käyttäjälähtöistä suunnittelua, jossa luonto liitetään kiinteäksi osaksi suunnitelmaa. Näin huone toteuttaa luontevasti myös Emma Gaalan kotimaisuutta ja vastuullisuutta korostavia arvoja. 

Sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun opiskelijat tekivät ohjaajiensa kanssa huoneen suunnittelussa tiivistä yhteistyötä fysioterapiaopiskelijoiden ja -opettajien kanssa, jotta tila toimisi erityisesti näiden suunnittelemiin hoitoihin ja rentoutusharjoituksiin. 

Hyvinvointihuoneessa on mahdollisuus rentoutua hieronnassa ja rentoutumisharjoitusten parissa. Samalla voi halutessaan hyödyntää uutta teknologiaa, joka näyttää reaaliaikaisesti kuinka onnistunut harjoitus on ollut. Huoneessa voi myös aktivoida kehoa ohjatussa kehonhuollon hetkessä. Lisäksi on mahdollisuus selvittää omaa hyvinvoinnin tasoa sähköisen kyselyn avulla.

Yleisöllekin näkyvä uutuus Emma Gaalassa ovat Emma-installaatiot eli Mega-Emmat. Ne on toteutettu Emma Gaala Design -opintojaksolla, jossa muotoilun opiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet ikonisen Emman valtaviksi patsaiksi gaalan punaiselle matolle. 

Xamkin kulttuurin koulutusjohtaja Jomi Fagerström pitää Emma Gaala -projektia opiskelijoille mahtavana tilaisuutena saada kokemusta työelämästä.

”Työelämän kanssa tehtävissä projekteissa opiskelijat saavat palautetta sekä tilaajalta että loppukäyttäjältä. Arvokasta oppia tulevaisuutta varten on myös se, että heidän on saatettava projekti loppuun sovitussa aikataulussa. Lisäksi tässä projektissa opiskelijat toimivat paitsi suunnittelijoina, myös toteuttajina. Se valaisee opiskelijoille siitä, millaisia asioita suunnittelijan tulee projekteissa ottaa huomioon.”

”Emma Gaalan ja Xamkin yhteistyö on yksi mielenkiintoisimmista ja monipuolisimmista kumppanuushankkeista mitä tiedän missään päin maailmaa toteutetun. Sisältöä on alusta saakka suunniteltu tiiviisti yhdessä Xamkin kanssa sekä opiskelijoiden että Emma Gaalan tarpeet huomioiden ja lopputuloksena on todella monipuolinen ja monimuotoinen opintokokonaisuus, joka on tukenut hienosti Musiikkituottajien ja Emman käytössä olevia resursseja sekä tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden päästä omalla vastuullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan oppimaansa konkreettisesti käytännössä. Tällainen yhteistyö vaatii luonnollisesti venymistä molemmilta osapuolilta ja arvostan todella paljon Xamkin vastuuhenkilöiden ja opettajien ammattitaitoista ja ennakkoluulotonta asennetta yhdessä tekemiseen”, kommentoi yhteistyötä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n apulaisjohtaja ja Emma Gaalan vastaava tuottaja Tommi Kyyrä.

Koronaturvallinen Emma 

Xamkin opiskelijoiden ja työntekijöiden osallistuminen Emma Gaalaan toteutetaan koronaturvallisesti. Tänä vuonna kaikki Emmaan osallistuvat; opiskelijat, ehdokkaat, esiintyjät, palkinnonjakajat, tuotantohenkilökunta ja media testataan koronan varalta ja vain negatiivisella tuloksella aukeavat ovet Emma –tuotantoon. 

Itse tapahtumassa on lisäksi maskipakko, tilojen henkilömäärä on rajoitettu ja hygieniasta sekä turvaväleistä huolehditaan tarkasti. 

Xamk + Emma Gaala 

Xamk toimii neljättä vuotta Emma Gaalan pääyhteistyökumppanina. Kyseessä on monialainen opetuksellinen yhteistyö, jossa opiskelijat pääsevät mukaan Emma Gaalan tapahtumatuotantoon. 

Opiskelijat ovat vuosien saatossa päässeet toteuttamaan Gaalaan muun muassa sosiaalisen median viestintää ja markkinointia ja artistihaastatteluja. Näiden lisäksi opiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet vuoden tulokkaan palkinnon, juhlapukuja palkintojen jakajille ja puvustuksen Emman housteille.  

Lisätietoja

Viestintä- ja markkinointipäällikkö Tiivi Pukkila-Nupponen
p. 040 521 1809
etunimi.sukunimi@xamk.fi

Kulttuurin koulutusjohtaja Jomi Fagerström
p. 044 702 8933
etunimi.sukunimi@xamk.fi

Opiskelija Sari Forsman
p. 040 749 3042

Ammattikorkeakoulutuksen menestyksen taustalla on pitkäjänteinen työelämäläheisen korkeakoulutuksen kehittäminen. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut vakinaistettiin 1996 eli järjestelmä täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Valtakunnallisen AMK-päivän yhteydessä 5.5.2021 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kiittää ammattikorkeakouluja laadukkaasta työstä ja tukee kehittämistyötä ammatillisille opettajakorkeakouluille suunnatulla rahalahjoituksella.

OAJ:n myöntämä tunnustus on suunnattu erityisesti ammatillisille opettajakorkeakouluille ja niissä tehtävälle ammattikasvatuksen tutkimukselle. OAJ näkee ammatillisen opettajankoulutuksen luontevana ammattikasvatuksen edistäjänä, joka nostaa koko ammatillisen koulutuksen kentän merkitystä yhteiskunnassa. Ammatilliset opettajakorkeakoulut tuottavat teemasta tutkimusta ja ovat siten taho, jolla on paras tietämys ammattiin oppimisesta ja ammatillisesta kasvusta elinikäisessä prosessissa, kerrotaan tunnustuksen perusteluissa.

Tunnustuksen luovutti 5.5. AMK-päivässä OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka. Huomionosoitusta olivat verkkotapahtumassa vastaanottamassa JAMKin rehtori Jussi Halttunen ja JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Pekka Risku.

– Kiitämme OAJ:tä tunnustuksesta ammattikorkeakouluissa tehtävälle kehittämistyölle. Esiin nostettu ammattikasvatus ja erityisesti sen tutkimuksen vahvistaminen ovat tärkeitä teemoja ammatillisten opettajakorkeakoulujen näkökulmasta, toteaa Pekka Risku. 

OAJ:n rahalahjoituksen suuruus on 15 000 euroa. Ammattikasvatuksen edistämiseen on liittymässä myös muita kumppaneita. Mukaan ovat lupautuneet muun muassa OKKA-säätiö, Sivistystyönantajat, Akava, STTK, SAK, SAMOK, SAKKI, Tradenomit ja Terveydenhoitajaliitto. 

Ammatillisia opettajakorkeakouluja on Suomessa viisi, ammattikorkeakoulujen yhteydessä (Haaga-Helia, HAMK, JAMK, TAMK ja OAMK). Ne tarjoavat ammatillista opettajankoulutusta, ammatillista erityisopettajankoulutusta sekä opinto-ohjaajankoulutusta. Lisäksi ne ovat aktiivisia tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, sekä Suomessa että ulkomailla, järjestävät alan täydennyskoulutusta ja toimivat koulutusviennin kentällä. 

Lisätiedot:

Pekka Risku, johtaja, ammatillinen opettajakorkeakoulu 
pekka.risku@jamk.fi  
p. 040 662 1883 
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Jari Laukia, johtaja, ammatillinen opettajakorkeakoulu 
jari.laukia@haaga-helia.fi 
p. +358 29 4471 710 
Haaga-Helia 

Seija Mahlamäki-Kultanen, johtaja, ammatillinen opettajakorkeakoulu 
seija.mahlamaki-kultanen@hamk.fi 
p. +358 40 5878 029 
Hämeen ammattikorkeakoulu 

Hanna Ilola, johtaja, ammatillinen opettajakorkeakoulu 
hanna.ilola@tuni.fi 
p. 040 026 3675 
Tampereen ammattikorkeakoulu 

Asko Karjalainen, johtaja, ammatillinen opettajakorkeakoulu 
asko.karjalainen@oamk.fi 
p. 050 5637 409 
Oulun ammattikorkeakoulu 

Ammattiopisto Livessä otetaan toukokuussa käyttöön sovellus, jonka tarkoituksena on vähentää ruokahävikkiä. Sovellusta käyttämällä Liveen saadaan aikaan yhtenäinen ja tehokas toimintatapa, jonka myötä saadaan selville muutokset tavanomaiseen ruokatarpeeseen nähden.

Livelle räätälöity ruokahävikki-sovellus perustuu ruokailijamäärän ennakointitietoon. Ruokahävikki-sovellus tulee pääasiallisesti opettajien ja ohjaajien käyttöön ja sitä voi käyttää mobiililaitteilla tai tietokoneella. Ruokahävikki-sovelluksen toimintaperiaate on selkeä: Sovelluksen avulla henkilöstö ilmoittaa opiskelijoiden poissaolot tai vastaavasti mahdolliset lisäruokailijat etukäteen lounaspaikkoihin. Näin ollen ravintolat osaavat valmistaa oikean määrän annoksia ja ruokahävikin määrä pienenee.

Sovellus on myös käyttäjälleen palkitseva: Ruokahävikki-sovellus kertoo käyttäjäkohtaisesti kuluneen kolmen kuukauden ajan hävikkisäästön sekä kiloissa että euroissa. Ruokahävikki-sovellus kytketään Liven taloudenhallintajärjestelmään, jonka avulla tulevaisuudessa raportoidaan ruokahävikin osalta syntyneet säästöt.

• Koko oppilaitoksen toiminnassa halutaan tehdä kestäviä ja ekologisia valintoja. Ruokahävikki on kansallisesti merkittävä co2 -päästöjen lähde, ja hävikin vähentäminen on taloudellisen tehokkuuden lisäksi tärkeää myös osana kestävän kehityksen mukaisia valintoja, Liven rehtori Antti Aavikko

Lisätiedot:
johdon assistentti Helena Lindroos, p. 040 834 5127
rehtori Antti Aavikko, p. 040 353 9415

Joensuuhun on perustettu tänä keväänä kaupungin toinen Icehearts-joukkue. Joukkue tulee toimimaan Joensuun Utran alueella ja joukkuetta kootaan parhaillaan esikouluikäisistä, vuonna 2014 syntyneistä pojista. Joukkueen kasvattajaksi valittiin Tero Vänskä.

Vänskä on aloittanut työt odottavaisin mielin Iceheartsilla: ”Hyvää kuuluu ja minut on otettu porukkaan hyvin mukaan. Olemme myös aloittaneet Joensuun toisen kasvattajan kanssa yhteistyön.” kertoo Vänskä.

Vänskä on paljasjalkainen joensuulainen. Hän on koulutukseltaan sekä lähi- että sairaanhoitaja, jolla on takanaan pitkä ja monipuolinen työura muun muassa päiväkodissa sekä lastensuojelussa työskentelystä.

Lasten ja nuorten kanssa toimiminen ja heidän hyvinvointinsa on ollut Vänskälle tärkeää aina. ”Icehearts-toiminnan ydin vahvistaa omia arvojani. Lasten ja nuorten hyvinvointiin pitää panostaa juuri nyt eikä odottaa viittä vuotta.” kertoo Vänskä. Kasvattajana hän pyrkii löytämään lapsista vahvuuksia ja tukemaan niitä, sekä tarjoamaan erilaisia näkökulmia asioihin. ”Odotan tulevilta vuosilta hyviä, pitkiä ja kestäviä ihmissuhteita ja vaikeuksien kautta voittoon – ajatuksia. Sitä, kun oma työ ja ajattelu on tuottanut toivottua tulosta. Toivon, että pystyn olemaan lapsille avuksi ja tueksi elämän haasteissa.” sanoo Vänskä.

Icehearts-tyylin mukaisesti myös Vänskä on urheilijatyyppiä. Ylivoimainen lempilaji löytyy jääkiekon parista, jota hän on sekä pelannut että valmentanut monta vuotta. Myös pyöräily, kalastus ja luontoliikkuminen ovat rakkaita harrastuksia.

Lisätietoja:

Irina Tiitinen
Tiimimentori
045 111 9525
irina.tiitinen@icehearts.fi

Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma Taitaja kuuluu ja näkyy mittavasti verkossa 18. –20.5.2021. Tapahtumassa kilpaillaan kaikkiaan 46 lajissa nuorten ammattitaidon Suomen mestaruuksista. Taitaja-finaaliin eteni semifinaalien kautta 360 ammattiin opiskelevaa nuorta

Koronatilanteen vuoksi tapahtuma järjestetään uudella tavalla: yhden ison tapahtuman sijaan kilpailut on hajautettu 13 eri paikkakunnalle. Gradiassa Jyväskylässä järjestetään mediatekniikka-laji. Kaikkea tapahtuvaa voi seurata virtuaalisella tapahtuma-alustalla.

Kilpailupäivien päälähetyksissä on monipuolinen kattaus eri kilpailulajeja, ammattitietoa ja asiantuntijahaastatteluja. Lajilähetyksiä on useita samanaikaisesti, ja katsoja voi valita häntä kiinnostavia ammatteja ja kilpailulajeja. Taitaja2021-virtuaalitapahtuman tallenteet ovat katsottavissa 3. kesäkuuta 2021 saakka.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradialla on jälleen mukana vahva finaaliedustus.

Gradian Taitaja2021-joukkue on

Auto- ja kuljetustekniikka

Autokorinkorjaus: Niko Parkkonen, Santeri Kinnunen (Gradia Jyväskylä)
Kuljetuslogistiikka: Joonas Kokkinen (Gradia Jämsä)

IT ja viestintäteknologia

Mediatekniikka: Aleksi Keinonen (Gradia Jyväskylä)
Tietojenkäsittely: Jaakko Käyhkö (Gradia Jyväskylä)
Verkkosivujen tuottaminen: Jaakko Sukuvaara, Saku Soikkeli (Gradia Jyväskylä)

Palvelut

Kauneudenhoito: Alma Asmundela (Gradia Jyväskylä)
Floristiikka: Kati Karkkonen, Kiia Ylönen (Gradia Jämsä)
Lähihoitaja: Hilla Kotilainen, Krista Jäsperi (Gradia Jyväskylä)
Puhdistuspalvelu: Henna Hurskainen, Tanja Lipponen (Gradia Jyväskylä)
Vaatteenvalmistus: Kia Vinqvist (Gradia Jyväskylä)
Yrittäjyys: Juha Alenius, Sampo Virkkunen (Gradia Jyväskylä)

Rakentaminen

Ilmastointiasennus: Leevi Putkonen (Gradia Jyväskylä)
Maalaus, tapetointi ja laatoitus: Nelli Pessinen (Gradia Jyväskylä)
Talonrakentaminen: Jonne Hyttinen, Leevi Toivonen (Gradia Jyväskylä)
Infrarakentaminen: Aleksi Reponen, Jere Moilanen (Gradia Jyväskylä)

Ravitsemuspalvelut

Kokki: Anastasia Kortemäki, Paavo Hämäläinen (Gradia Jyväskylä)
Tarjoilija: Venla Ikonen (Gradia Jyväskylä)

Teollisuus

Elektroniikka ja robotiikka: Antton Korhonen (Gradia Jyväskylä)
 

Oma alavalinta on toisinaan itsestäänselvyys

Kilpailutoiminta on nuorelle opiskelijalle mahdollisuus syventää ammatillista osaamistaan. Kilpailijat ovat innostuneita alastaan, ja monille oma alavalinta on ollut hyvin selkeä.

”Floristiikka on luonnonläheistä tekemistä, johon yhdistyy luovuus. Se oli minulle  selkeä alavalinta. Kilpailutoimintaan osallistun, koska haluan vankistaa ammatillista kehittymistäni ja oppia lisää itsestäni. Jokainen alan työ on uniikki, ja se innostaa minua. Kilpailussa mahdollisia tehtäviä ovat vaikkapa kukka-asetelma, kasvi-istutus, kasvien käsittely. Asiakaspalvelu on alalla myös tärkeää”, kertoo floristiikkalajin finalisti Kiia Ylönen Gradia Jämsästä.

”Oikeastaan tämä oli minulle ainoa mahdollinen alavalinta. Parasta vaatteenvalmistuksessa on, kun voi tehdä itselle mieluisen vaatteen ja näkee oman käden jäljen. Juhlapuvut, jakut ja hameet ovat minulle mieluisimpia töitä. Kilpailussa teen parhaani. Osallistun, koska haluan koetella omia rajoja ja saada onnistumisen tunnetta”, ennakkotunnelmiaan kuvaa vaatteenvalmistuksen finalisti Kia Vinqvist.

”Kauneudenhoitoala on aina kiinnostanut minua. Alavalintani oli itsestäänselvyys. Nautin palvellessani asiakasta ja nähdessäni hoitojen tuloksen. Tässä työssä keskeinen osa ammattiosaamista on kyky lukea ihmistä. Asiakaspalvelutaito on hyvin tärkeää. Kilpailusta haen ammatillista kasvua. Olen myös kilpailuhenkinen! Haluan nähdä, millaista osaamiseni on muiden osaamiseen verrattuna”, kauneudenhoitolajin finalisti Alma Asmundela pohtii.

Kutsu toimituksille ja lisätietoja:

Kilpailuun lähtevät finalistit ovat haastateltavissa perjantaihin 14.5. saakka. Sen jälkeen he matkustavat kilpailupaikkakunnille. Yhteydenotot joukkueenjohtajan Minna Paavilaisen kautta: puh. 040 341 5818, minna.paavilainen@gradia.fi

Toimittaja on lämpimästi tervetullut tutustumaan Gradiassa järjestettävän mediatekniikka-lajin toteutukseen kilpailupäivinä. Kilpailun aikana finalistit toimivat erilaisissa media-alan, graafisen tuotannon, digitaalisen painamisen, tulostamisen, teippausten sekä viimeistelyn tehtävissä. Ne perustuvat media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, jonka ammattinimikkeet ovat mediapalveluiden toteuttaja ja kuvallisen ilmaisun toteuttaja. Yhteydenotot lajivastaaviin: Ari Halme, puh. 040 341 5667, ari.halme@gradia.fi  tai Klaus Sjöblom, puh. 040 341 5703, klaus.sjoblom@gradia.fi

Tapahtuman sivusto ja kisapäivinä ohjeet virtuaalilähetysten seuraamiseen:

https://taitaja2021.fi

Loimu pitää maan hallituksen aikeita leikata tieteen ja tutkimuksen rahoitusta vuosina 2022 ja 2023 erittäin lyhytnäköisenä ja Suomelle vahingollisena ratkaisuna. Nämä leikkaukset heijastuvat  suoraan Suomen innovaatiokykyyn ja mahdollisuuksiin menestyä kansainvälisessä kilpailussa niin tieteessä kuin elinkeinoelämässäkin.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja tähän on myös maan hallitus hallitusohjelmassaan sitoutunut. Nyt tehdyt leikkauspäätökset ovat pahasti ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa, josta vallitsee suomalaisessa yhteiskunnassa erittäin laaja yhteisymmärrys niin poliittisten päättäjien, elinkeinoelämän, palkansaajajärjestöjen kuin yliopistojen ja tutkimuslaitostenkin kesken.

- Korkeatasoinen tiede, tutkimus ja osaaminen ovat jo arvo sinänsä. Niiden riittävä rahoitus juuri nyt on ensisijaisen tärkeää, jotta Suomi voi nousta koronakriisin aiheuttamasta taantumasta. Siksi tieteen ja tutkimuksen rahoitusta pitäisi päinvastoin kasvattaa, ei leikata, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo.

- Pidemmällä aikavälillä riittävä TKI-rahoitus on myös ratkaiseva tekijä kaikessa siinä työssä, jota teemme kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi Suomessa ja myös maailmanlaajuisesti.

Hallitus päätti puoliväliriihessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevasta 35 miljoonan euron sopeutuksesta. Tämän lisäksi Veikkauksen rahapelitoiminnan tuottojen riittämätön kompensaatio on jo aiheuttamassa heikennyksiä tieteen rahoitukseen.

- Tutkimukseen, tieteeseen ja innovaatioihin investoiminen ei saisi olla riippuvaista talouden ja politiikan suhdanteista, vaan meillä pitää olla pitkäjänteinen näkemys siitä, miten Suomea viedään korkeatasoisella osaamisella eteenpäin. Nyt se näyttää puuttuvan. Aloitettua parlamentaarista keskustelua TKI-rahoituksen tasosta ja sen pitkäjänteisyydestä tulee ehdottomasti jatkaa ja sen on tuotettava konkreettisia tuloksia. Tässä on kyse Suomen tulevaisuudesta.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Mikko Salo, mikko.salo@loimu.fi tai 041 458 0033

Tutustu Loimun Kestävän tulevaisuuden ohjelmaan

SAMOKin ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien toteuttaman kyselyn tulokset osoittavat, että ammattikorkeakouluopiskelijat voivat entistä huonommin. Monella jaksaminen ja mielenterveys on liian suurella koetuksella poikkeusoloissa. Osa opiskelijoista pärjää kohtuullisesti, mutta joidenkin opiskelijoiden kohdalla yksinäisyys ja eristäytyminen on johtanut jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. Opiskelijoiden joukossa näkyy suurta polarisoitumista, ja katseet on kohdistettava huonoimmassa asemassa oleviin opiskelijoihin, sillä heidän määränsä on kasvanut hälyttävästi.

“Opiskelijoiden vastaukset antavat karun kuvan siitä miten pitkittynyt yksinolo ja eristäytyminen, tuen puute opinnoissa ja jatkuva koneella istuminen ovat murentaneet mielenterveyden ja motivaation. Nyt viimeistään meidän kaikkien tulee ottaa tosissaan opiskelijoiden hätä ja varmistaa että kaikki saavat kaipaamansa tuen”, toteaa SAMOKin puheenjohtaja Oona Löytänen.

Kyselyyn vastanneista 16,8% koki jaksamisensa ja mielenterveytensä heikentyneen erittäin paljon ja 43,2% jonkin verran. Hyvinvoinnin haasteita on erityisesti yksin tai kämppiksen kanssa asuvilla: heistä 23,1% koki jaksamisensa ja mielenterveyden heikentyneen erittäin paljon ja 48,1% jonkin verran, eli heistä yhteensä 71,2% koki jaksamisessa ja mielenterveydessä haasteita.

“On ensiarvoisen tärkeää että sekä korkeakoulut että päättäjät ottavat huomioon opiskelijoiden äärimmäisen suuren tuen tarpeen. Korkeakoulujen resurssit eivät tällä hetkellä yksinkertaisesti riitä siihen, että opetus- ja tukipalveluiden henkilöstöllä olisi tarpeeksi aikaa opiskelijoille. Tilanteen poikkeuksellisuus on huomioitava nykyistä paremmin jatkossa, muuten lopputulos voi olla kohtalokas.”, Löytänen jatkaa.

Opiskelijoiden tuen tarpeet liittyivät sekä mielenterveysapuun että korkeakoulun tukipalveluihin. Avun hakemista psyykkiseen oireiluun vaikeuttivat mielenterveyspalveluiden kuormittuneisuus ja pitkät jonotusajat. Toisaalta moni kaipasi opintoihin liittyvää tukea opettajilta, korkeakoululta ja opiskelukavereilta. Opiskelijat katsoivat, ettei terveydenhuollon antama hoito auta silloin, kun kyse on vaikeuksista opinnoissa tai kun kyseessä on yksinäisyys. Tämä korostaa riittävien tuki- ja ohjauspalveluiden tarvetta korkeakouluissa. Lisäksi mielenterveyssyistä apua hakevien tulee saada apua nykyistä nopeammin.

Poikkeustilanteen pitkittyessä opiskelijoiden ongelmat syvenevät. Opiskelijoiden hyvinvointi vaatii panostuksia, eikä heitä voi jättää oman onnensa nojaan - sitä onnea kun ei ole.

Tulokset perustuvat SAMOKin tekemään koosteeseen opiskelijakuntien kyselyistä, joihin vastasi 7341 ammattikorkeakouluopiskelijaa 19 eri ammattikorkeakoulusta. Kyselyt toteutettiin huhtikuun aikana opiskelijakuntien ja SAMOKin yhteistyönä. Lue kooste täältä.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Oona Löytänen
Puheenjohtaja
050 389 1000

Lisätietoja ja taustoitusta kyselystä:
Anniina Sippola
Korkeakoulupolitiikan asiantuntija
050 389 1014

Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 6.5.2021 seuraavan lukuvuoden iltapäivätoiminnan laajuudesta.

Iltapäivätoimintaan oli hakijoita 104 ja määrän perusteella iltapäivätoimintaryhmän perustuvat lv. 2020 - 2021 Kaipolan koululle (1 ryhmä), Korven koululle (1 ryhmää) ja Jämsänjoen yhtenäiskoululle koululle (2 ryhmää sekä 1 erityisryhmä). Iltapäivätoimintaryhmän vähimmäiskoko on edelleen 15 lasta.

Iltapäivätoiminnan maksuissa ja maksukäytänteissä noudatetaan sivistyslautakunnan päätöstä (15.10.2020 § 93).  Kuukausimaksu on 125 euroa. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudes­sa, peritään puolet maksusta. Lisäksi maksuihin liittyy mm. lapsen sairastumisesta tai osallistumattomuudesta johtuvia huojennuksia.

 Maksuvapautus voidaan puolestaan antaa tuloihin perustuvana. Tulorajat noudattavat varhaiskasvatuksen tulorajoja. Iltapäivätoimintaan varattu paikka on irtisanottava kirjallisesti irtisanomiskuukautta edeltävän kuukauden ensimmäiseen päivään mennessä.

Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa mukana olevia.

Iltapäivätoiminta on kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Yhteistyötä ylläpidetään ja kehitetään toimijoiden tarpeiden mukaisesti. Iltapäivä­toi­min­nan ohjaajilla ja lasten huoltajilla tulee olla toistensa yhteystiedot.

Yhteistyötä pyritään lisäämään myös muiden lasten ja nuorten kans­sa työskentelevien tahojen kanssa. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset seurat, järjestöt ja yhdistykset.

Lukuvuoden päättyessä arvioidaan päättynyttä kautta. Asiakasperheillä on mahdollisuus arvioida toimintaa kirjallisesti. Sivistystoimi osallistuu palvelun tuottajana myös ulkopuoliseen arviointiin toiminnan osalta. Näin halutaan varmistaa tavoitteiden toteutuminen. Arvioinnin keskeiset osat julkaistaan. Lukuvuoden 2021 - 2022 aikana ei järjestetä aamutoimintaa.

Lisätietoja: iltapäivätoiminnan koordinaattori Minna Kinnunen, p. 040 524 7298

Kuva: Riina Pippuri

Huhtikuun loppupuolella alkanut tavanomaista viileämpi sääjakso on hidastanut kevään etenemistä ympäri Suomea. Viileistä ilmoista huolimatta keväinen luonto ihastuttaa! Nyt kukkivat runsaina leskenlehdet, sinivuokot ja valkovuokot. 

Huhtikuun alun lämmin ajanjakso pisti vauhtia kevääseen. Kylmät ilmat iskivät kuitenkin Suomeen, minkä seurauksena keväiset tapahtumat näyttävät hidastuneen yleensä kiireisimpään aikaan. Tämä voidaan nähdä myös Kevätseurannan havaintoaineistoista. 

“Takatalvi voi hidastaa paluumuuttavia lintuja, vaikuttaa hyönteisten sekä matelijoiden horrostamiseen tai olla kohtalokas joillekin kukkiville kasveille. Eiköhän tulevana äitienpäivänä kuitenkin saada ilahduttaa äitejä kauniilla valkovuokkokimpuilla!” kertoo Kevätseurantakoordinaattori Ilona Tuovinen. 

Lintujen kevätmuutto etenee kohti pohjoista ja myös uusia lajeja palaa Suomeen. Erityisesti västäräkistä ja naurulokista kirjataan runsaasti havaintoja. Uusimpia paluumuuttajia ovat kivitasku, pajulintu ja haarapääsky. Epäsuotuisten muuttosäiden myötä havaintomäärät ovat jääneet vähäisiksi. 

“Eteläisestä Suomesta saadaan myös ensihavaintoja koivun hiirenkorvien puhkeamisesta ja rentukan kukinnan aloituksesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että Lappia peittää vielä paikoitellen lumikerros! Suomen kevättä on jännittävä seurata, kun saman aikaisesti voidaan olla aivan eri tilanteissa”, Tuovinen muistuttaa. 

Keräämme ensihavaintoja eläin- ja kasvilajeista läpi kevään sekä runsaushavaintoja erityisinä havaintoviikonloppuina. Ympäri Suomea saapuvien havaintojen avulla pystymme seuraamaan, kuinka kevät etenee. Kevään kulkua seurataan taas tulevana viikonloppuna 8.-9.5 äitienpäivän juhlinnan ohessa ja joka toinen viikonloppu aina 6.6 asti.  

Kevätseurannan havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.kevatseuranta.fi. Havainnot kirjataan Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan.  

Kevään etenemistä voi seurata myös sosiaalisessa mediassa kuvien ja havaintojen muodossa aihetunnisteella #kevätseuranta, @kevatseuranta ja @luontoliitto. 

Lisätiedot:  

Ilona Tuovinen, Kevätseurantakoordinaattori  

ilona.tuovinen@luontoliitto.fi, Puh. 044 338 1543  

Teija Peura, Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö  

teija.peura@luontoliitto.fi, Puh. 044 045 8898    

Anna Stenius, Luonto-Liiton viestintäpäällikkö  

anna.stenius@luontoliitto.fi, Puh. 050 4659328    

Kevätseurannan sosiaalisen median kanavat:  

www.facebook.com/kevatseuranta 
www.instagram.com/kevatseuranta 

”Urban edible ecosystems” eli ruokaa ohikulkijoille tuottavat puistot on nouseva trendi maailmalla. Kaliforniassa istutettiin hedelmäpuita ohikulkijoiden nautittavaksi jo yli 10 vuotta sitten.

– Suomi on villiruuan johtava maa maailmassa ja siksi meille sopii hyvin, että meidän puistomme ovat villiintyessään enemmän kuin vain pörriäisten paratiisi, ne ovat keskusta-alueiden villikasvien hevitiski, sanoo hortapuiston konseptin ykköskehittäjä Jouko Kivimetsä.

Konseptoitua hortapuistoa, eli keskustapuistoa, jossa on jätetty leikkaamatta sopivia, syötäviä villikasveja kasvavat lohkot ja niiden opastus on järjestetty digiavusteisesti QR-koodeilla, ei ole tehty käytännön tasolle vielä missään muualla maailmassa – kuin Lahdessa. Lahden Radiomäen puisto näyttää tietä muille kaupungeille ja ne seuraavat Suomessa hyvää tahtia perässä. Jyväskylän hortapuisto aukeaa kesäkuussa ja seuraaville on jo jonoa, vaikka pandemia on hidastanut vauhtia.

Hortapuisto-oppaat ovat puiston ”kirjastonhoitajia”

Salpauksen Opisto on kouluttanut ensimmäiset 11 hortapuisto-opasta erityisella ammattitutkinto-ohjelmalla hoitamaan hortapuiston liveopetusta, ikään kuin elävän kirjaston kirjastonhoitajina. Heitä on mahdollisuus tavata hortapuiston avajaispäivänä 10.5. maanantaina klo 11-16. He päivystävät Radiomuseon portilla ja jakavat kierrokselle haluavat 5+1 opas ryhmiin vallitsevien koronamääräyksien mukaan. He tarjoavat myös hortamaistijaisia kierroksen päätteeksi. Ei ennakkoilmoittautumista ja kierros on ilmainen. Myöhemmin ohjattu kierros maksaa 10€ per henkilö maistajaisineen. Näistä kierroksista saa tiedon sivuilta hortapuisto.fi.

Hortapuistot sijoitetaan lähelle kaupungin keskustaa, jotta sinne pääsee kävellen ja siten että ne ovat lähellä kouluja ja opistoja. Silloin opetukseen voidaan ottaa paremmin mukaan villikasviemme tuntemus. Se on osa vuosituhantista elävää kulttuuriperinnettämme, jota myös Elias Lönnrot ja Toivo Rautavaara pyrkivät edistämään.

Maanantaina hortapuisto-oppaat vievät kävijät hortapuistokierroksella 10 parhaan, yleisimmän, terveellisimmän ja maukkaimman villivihanneksen äärelle. He kertovat kierroksella tunnistamisohjeita, omia käyttökokemuksiaan, kasvien perinteisiä rohtokäyttöjä ja myös varoituksen sanoja, jos niitä on. Aidattu Radiomäen museon puisto on aukioloaikoinaan kenen tahansa käytössä koska vain ja siellä voi käyttää kännykkänsä kameraa (uudet mallit) joka johtaa heti kyseisen kasvin infosivulle tai ainakin ladattavan apin avulla. Tämä ”digihortoilu” on aivan uutta koko maailmassa.

Marttaliiton teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista lukee pakkausmerkintöjä ostaessaan ruokaa. Sukupuoli, ikä ja koulutustaso vaikuttavat pakkausmerkkien tuntemiseen ja hyödyntämiseen: naiset lukevat pakkausmerkintöjä kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin miehet. Nyt toista kertaa tehty tutkimus toteutettiin edellisen kerran joulukuussa 2019. 

Merkinnät apuna terveellisyyden arvioinnissa 

Ravintosisältömerkintöjä käytetään apuna tuotteiden terveellisyyden arvioinnissa ja tuotteiden vertailussa. Yhä useampi kuluttaja tarkistaa suolan määrän pakkauksesta. Rasvan ja sokerin määrää tarkastelivat eniten yli 65-vuotiaat. Nuoret puolestaan tarkastavat erityisesti proteiinin ja kuidun määriä.  

Eri merkkien tuntemus pääosin kasvussa 

Vuoteen 2019 verrattuna EU:n lehtimerkin tunnettuus oli kasvanut 12 prosenttia, Reilun kaupan merkin 7 prosenttia ja Sydänmerkin 6 prosenttia. Parhaiten kuluttajat tuntevat Sirkkalehti- ja Hyvää Suomesta -merkit. Vanhemmat naiset tunnistavat eri merkit parhaiten, vanhemmat miehet huonoiten. Nuoret naiset tuntevat muita paremmin Reilun Kaupan-, Sydän- ja EU:n lehtimerkin. Merkit vaikuttivat eniten yli 50- vuotiaiden naisten ja vastaavasti vähiten 31–50-vuotiaiden miesten ostopäätökseen. 

Aisteihin luotetaan arvioitaessa tuotetta, jonka päiväys on umpeutunut

Parasta ennen -päiväyksen ja Viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen umpeuduttua kuluttajat kertovat käyttävänsä aistinvaraista arviointia aiempaa useammin. Kuluttajat siis katsovat sekä haistavat ja maistavat tuotteita aiempaa enemmän. Tutkimuksen mukaan aistinvaraista arviointia hyödynsivät vähiten vanhemmat naiset ja nuoret miehet. Pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret naiset jättävät ruoan useammin käyttämättä päiväyksen umpeuduttua.  

Koronapandemian vaikutuksen arviointi 

Teetettyjen tutkimusten välissä maailmalla puhkesi koronapandemia, joka on saattanut osaltaan vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja merkkien lukemiseen. Tutkimuksessa ei kuitenkaan varsinaisesti selvitetty erikseen koronapandemian vaikutuksia pakkausmerkintöjen lukemiseen.

Vaikka pakkausmerkintöjen ja ravintosisältömerkintöjen lukeminen oli laskenut vuodesta 2019, voi tutkimuksen pohjalta todeta, että kuluttajat osaavat hyödyntää merkeistä saatua tietoa arjessaan melko hyvin.

Tutkimuksen tuloksia käsitellään Marttaliiton Miksi pakkausmerkinnät hankkeen päätösseminaarissa 7.5. Suora lähetys tilaisuudesta alkaa klo 13 täällä. Tilaisuus on myös katsottavissa tallenteena.

Lisätietoa 

• Tarkempaa tietoa tutkimuksen tuloksista: martat.fi/pakkausmerkintojen-kuluttajatutkimus 
• Hankekoordinaattori Hanna Viita, hanna.viita@martat.fi, 050 339 0494
• Kehittämispäällikkö Maija Soljanlahti, maija.soljanlahti@martat.fi, 050 535 4006

Kuluttajatutkimus toteutettiin huhtikuussa 2021 osana Miksi pakkausmerkinnät -hanketta, jossa kampanjoidaan elintarvikepakkausmerkintöjen lukutaidon parantamiseksi. Kampanjaa rahoittaa Ruokavirasto. Marttaliiton kumppaneina Miksi pakkausmerkinnät -kampanjassa toimivat Luomuliitto, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Oy. Edellinen tutkimus teetettiin joulukuussa 2019. Lisätietoa tutkimuksesta sekä kampanjasta löytyy osoitteesta www.miksipakkausmerkinnat.fi.

Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry (Kotikunnas) ja Turun ammatti-instituutti (TAI) solmivat kumppanuussopimuksen tarkoituksenaan lisätä yrityksen ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa opiskelijoiden laadukas ammatillinen koulutus. Tavoitteena on luoda uudenlaisia urapolkuja työelämään ja löytää ratkaisuja alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi.

Kumppanuussopimuksen tavoitteena on lisätä niin lähihoitajakoulutuksen kuin hoiva-avustajakoulutuksenkin houkuttelevuutta ja koulutusmääriä sekä tuoda uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia myös monille muille ammatillisen koulutuksen aloille.

Vanhustyö on paljon muutakin kuin perushoivaa ja huolenpitoa

Sosiaalinen hyvinvointi, osallisuuden tukeminen, palveluohjaus- ja arviointi sekä arvokkaan elämän kaikki elementit ovat yhtä lailla keskiössä vanhustyössä perinteisen hoitotyön rinnalla. Yksi keskeinen kumppanuussopimuksen tavoite onkin lisätä vanhustyön vetovoimaa opiskelijoiden piirissä sekä tuoda esiin vanhustyön moninaisuutta.

− Vanhustyön imago on kärsinyt viimeisten parin vuoden aikana erittäin paljon. Kriittinen keskustelu ja epäkohtien esiin nostaminen on tärkeää, mutta on kohtuutonta, että vanhustyöstä annetaan varsin yksipuolinen ja pääsääntöisesti negatiivinen kuva. Tämä vaikuttaa väistämättä alan vetovoimaan. Kun sote-alalla on henkilökunnasta pulaa, ei tähän olisi varaa, kertoo Lähimmäispalveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen.

Kotikunnas on sopiva oppimisympäristö monen alan opiskeluun

Kotikunnaan palvelutaloympäristössä opiskelee jatkuvasti kauneudenhoitoalan, ravintola-alan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.

− Opiskelijat ovat tärkeä osa palvelutalon arkea ja opettaminen sekä oppiminen tuovat kaikkien työskentelyyn päivittäin paljon lisää sisältöä. Sopimuksella tavoitellaan projektioppimisen laajenemista ja kokonaisten opiskelupäivien viettämistä enemmän aidoissa työympäristöissä, kuvailee koulutuspäällikkö Kalle Ojanen.

Alan positiivista markkinointia suunnitellaan ja toteutetaan sopimuksen myötä yhteistyössä.

− Nyt valmistuvien nuorten hoitajien työuran pituuden pitäisi olla 45-50 vuotta. On erittäin tärkeää, että ammatillinen koulutus tukee tätä tavoitetta oikeiden työmenetelmien ja -asenteiden kehityksen kärjessä kulkien. Esimerkkeinä nostotyön kuormittavuutta vähentävät hyvinvointiteknologiset ratkaisut ja riittävät koulutusmäärät. Olemme työelämän kanssa innokkaana yhdessä ratkomassa ajankohtaisia ongelmia, sanoo Turun ammatti-instituutin palvelualuejohtaja Hannu Immonen.

Alkuun kolmivuotinen kumppanuussopimus allekirjoitetaan ja julkaistaan tiistaina 11.5.2021 klo 10.00 Turun ammatti-instituutin Ruiskadun kampuksella (Ruiskatu 8C, Turku).

Median edustajat ovat tervetulleita osallistumaan tilaisuuteen oheisen linkin kautta: Liity tilaisuuteen.

Paikalla tilaisuudessa ovat palvelualuejohtaja Hannu Immonen (TAI), toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen (Kotikunnas), koulutuspäällikkö Kalle Ojanen (TAI, sosiaali- ja terveysala), koulutuspäällikkö Marleena Tuuri (TAI, muoti ja kauneus), tiimivastaava Maria Kumpuoja (TAI, sosiaali- ja terveysala) ja opettaja Helena Linsuri-Sirén (TAI sosiaali- ja terveysala).

Lisätietoja:
Turun ammatti-instituutin palvelualuejohtaja Hannu Immonen, hannu.immonen@turku.fi, 050 594 8260
Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen, pilvi.heiskanen@kotikunnas.fi, 044 0820282
Turun ammatti-instituutin koulutuspäällikkö Kalle Ojanen, kalle.ojanen@turku.fi, 044 907 3776

Valtakunnallisen Metsävisan finaali, joka tavallisena keväänä on kaksipäiväinen opintomatka, järjestetään tällä kertaa verkossa. Finalistit vastaavat kilpailukysymyksiin kouluiltaan käsin Metsävisa-mobiilisovelluksella. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleet seuraamaan finaalilähetystä torstaina 20.5. klo 12.

40. Metsävisan koulutason kilpailuun osallistui helmikuussa 21 000 yläkoululaista. Metsävisassa oppilaat tutustuvat metsäasioihin monipuolisesti eri näkökulmista.

Finaaliin päässeet nuoret ovat 50 parasta koulunsa visavoittajaa. Kilpailun pääpalkinto on 500 euroa.

Itse kilpailuosuuden jälkeen ohjelmassa on virtuaalinen finaalimatka, jonka juontaa erämies, toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola. Matkalla tavataan hiihdon MM-mitalisti Jasmi Joensuu, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä useita metsään ja puuhun liittyvien innovaatioiden parissa työtään tekeviä henkilöitä.

Metsävisa-kevät huipentuu kesäkuussa. Silloin 12 nuorta aloittaa koulutason Metsävisassa voittamissaan kesätyöpaikoissa metsänhoitoyhdistyksissä eri puolilla Suomea.

Metsävisa järjestetään myös ruotsiksi nimellä Skogsnöten ja englanniksi nimellä Forest Quiz. Metsävisaan on osallistunut kaikkiaan yli miljoona yläkoulun oppilasta vuodesta 1982 alkaen. 40-vuotisen visan kunniaksi on käynnissä talteen Metsävisaan liittyvien muistojen keruukampanja.

Metsävisaa järjestävät Biologian ja Maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n ja Suomen Metsäyhdistyksen apuna laajasti lähes koko metsäala.

---

Lisätietoja

Annan mielelläni lisätietoja sekä välitän finalistien yhteystietoja haastatteluja varten.

Anne Turunen, Suomen Metsäyhdistys ry, asiantuntija/nuorisoviestintä, anne.turunen@smy.fi, puh. 045 6575 440

Finalistit:

• Finalistit postinumeron mukaisessa järjestyksessä
• Finalistien koulut kartalla

Finaalilähetys:

• Finaalin ohjelma – sivulla olevia valokuvia saa käyttää juttujen kuvituksena (isompia tiedostoja voi pyytää Anne Turuselta)
• Finaalilähetys 20.5. klo 12-14.30 – tervetuloa seuraamaan tästä linkistä!

Yleistä Metsävisasta:

• Järjestäjät ja rahoittajat
• Metsävisa-muistojen keruu
• metsavisa.fi | skogsnoten.fi | forestquiz.fi

Some:

• #Metsävisa
• Instagram: Foreststateofmind
• Facebook: Metsä puhuu
• Twitter: Metsä puhuu

LAB-ammattikorkeakoulu aloittaa yhteistyön Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen kesäyliopistojen kanssa. Koulutusorganisaatiot järjestävät yhdessä uudenlaisen sosiaali- ja terveysalan polkuopintokokonaisuuden, joka mahdollistaa opiskelun eri elämäntilanteissa.

Kesäyliopistojen järjestämät polkuopinnot ovat uudenlainen väylä sosiaali- ja terveysalan opintoihin. Polkuopinnot suorittaneen on mahdollista hakeutua LAB-ammattikorkeakouluun kolmeen eri tutkintoon johtavaan koulutukseen: fysioterapeutti, sairaanhoitaja tai sosionomi. Opintokokonaisuus hyväksiluetaan osaksi tutkintoa, jos opiskelija pääsee tutkinto-opiskelijaksi LABiin. Polkuopinnoilla pyritään helpottamaan suosituimpiin sote-alan koulutuksiin opiskelemaan haluavien pääsymahdollisuuksia.

”Yhteistyö mahdollistaa Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa hakupainealoille lisää väyliä, joiden kautta erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat päästä opintoihin käsiksi. Lisäksi kyseessä on täysin uudenlainen kokeilu, jossa on mahdollista suorittaa polkuopinnot ja vasta sen jälkeen tehdä päätös, mille sote-alalle haluaa hakeutua. Aikaisemmista perinteisistä polkuopinnoista poiketen tämä kokonaisuus on suunniteltu siten, että opiskelun ei tarvitse olla kokopäivästä, vaan se on mahdollista tehdä myös työn ohessa”, kertoo Päijät-Hämeen kesäyliopiston rehtori Riikka Harju.

Työn ohessa suoritettavat polkuopinnot soveltuvat kaikille aikaisemmasta koulutustaustasta riippumatta. Uuteen polkuopintokokonaisuuteen voi siis hakea myös ilman aiempaa kokemusta sosiaali- ja terveysalalta.

”Polkuopinnoissa omaksutaan keskeiset sosiaali- ja terveysalan ammatilliset lähtökohdat sekä kieli- ja viestintätaidot. Lisäksi opinnot esittelevät sosiaali- ja terveysalan eri tutkintojen työmahdollisuuksia, tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä sekä johtajuuden ja yrittäjyyden erityispiirteitä”, luettelee Mari Smolander Etelä-Karjalan kesäyliopistosta.

Ilmoittautuminen aukeaa maanantaina 10.5. ja opinnot alkavat 14.9.2021. Ensimmäiseen polkuopintoryhmään otetaan enintään 40 opiskelijaa. Opetus tapahtuu pääosin iltaisin ja viikonloppuisin.

» Lue lisää Etelä Karjalan kesäyliopiston ja Päijät-Hämeen kesäyliopiston verkkosivuilta.

Etelä-Karjalan kesäyliopisto siirtyi osaksi LAB-ammattikorkeakoulua alkuvuodesta 2021.

Lisätietoja:

Mari Smolander, Etelä-Karjalan kesäyliopisto

+358 10 322 9451, mari.smolander@kesyli.net

Riikka Harju, Päijät-Hämeen kesäyliopisto

+358 50 541 8084, riikka.harju@phkesa.fi

Tuula Kilpinen, LAB-ammattikorkeakoulu

+358 44 708 1800, tuula.kilpinen@lab.fi

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:lle tuli 5.5.2021 ikävänä yllätyksenä puolustusministeriön päätös valtionavun maksatuksen keskeytyksestä. MPK:n johto pitää keskeytystä ylimitoitettuna toimenpiteenä, sillä koko tarkastusprosessin ajan on saatu havaintoja vain toimintakulujen riittämättömästä kohdentamisesta eri koulutuksiin eikä siitä, että rahaa olisi esimerkiksi käytetty väärin. Päätöksestä huolimatta MPK pystyy toistaiseksi jatkamaan toimintaa normaalisti.

Vapaaehtoista maanpuolustusta ja sitä kautta MPK:ta koskeva, jo vuodesta 2018 asti kestänyt laillisuusvalvontatarkastus sai taas uuden käänteen. Puolustusministeriö on päättänyt keskeyttää MPK:n valtionavun maksatuksen kuukaudeksi. Keskeytyspäätöksen perustelut on leimattu salaisiksi, mutta kuten aiemmin julkisuudestakin on tuttua, tarkastuksen havainnot koskevat kulujen raportointia ja kohdentamista eri koulutuksiin.

-- Tuntuu kohtuuttomalta kaikkien sitoutuneiden vapaaehtoistoimijoiden, MPK:n entisten ja nykyisten työntekijöiden, jäsenjärjestöjen sekä luottamushenkilöiden puolesta, että lakia ja valtionavun käyttöä vuodesta 2008 alkaen tulkitaan nyt takautuvasti eri tavalla kuin aikaisemmin, MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen

MPK on toiminut vuodesta 2008 alkaen julkisoikeudellisena yhdistyksenä, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö. MPK on raportoinut toiminnastaan ja taloudestaan siten kuin ministeriö on ohjeistanut. Koskaan aiemmin MPK ei ole saanut puolustusministeriöltä huomautuksia raportoinnistaan. Yhdistyksen toinen tilintarkastaja on ollut ministeriön nimeämä ja hallituksessa on ollut koko ajan myös ministeriön edustaja.

Tarkastuksen alusta asti MPK on tarjonnut pääsyn kaikkiin talousaineistoihin ja tietojärjestelmiin. Vuoden 2020 alusta – uuden lain astuttua voimaan ja laillisuusvalvontatarkastuksen tulosten valmistuttua – MPK on saamansa palautteen perusteella kehittänyt talousjärjestelmäänsä siten, että kaikki kulut pystytään kohdentamaan tarkalleen tiettyyn koulutustyyppiin. 

Ajetaanko vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus alas?

-- Vaikuttaa siltä, että prosessissa lyödään kärpästä lekalla ja pahimmassa tapauksessa ajetaan kokonaan alas hyvin toimiva, 30 vuoden aikana yhdessä laajan järjestökentän kanssa rakennettu vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus ja operatiivinen kumppanuus Puolustusvoimien kanssa, toteaa Laatikainen.

MPK:n julkisina hallintotehtävinä oli vuosina 2008–2019:

• järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta ja valistusta;
• kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta;
• ohjata, tukea ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta.

Vuonna 2020 Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta uudistettiin ja MPK:n uudeksi tehtäväksi tuli järjestää nuorten tutustumistoimintaa. Samalla tehtävistä poistettiin sotilaallinen koulutus.

MPK on koko historiansa ajan toteuttanut lakisääteisiä tehtäviään sekä käyttänyt siihen annettua valtionapua puolustusministeriön ohjeistuksen mukaisesti.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Vaikka valtionavun maksatus on toukokuuksi keskeytetty, varat mahdollistavat MPK:n normaalin toiminnan jatkamisen toistaiseksi. Puolustusministeriö on laatinut oikeudellisen arvion tekemistään laillisuusvalvontatarkastuksen havainnoista ja varannut MPK:lle mahdollisuuden vastineen antamiseen 31.5. mennessä. Ministeriö keskeytti valtionavun maksamisen jo ennen vastineen antamista.

-- Prosessi on rasittanut pientä organisaatiotamme jo usean vuoden ajan kohtuuttomasti. Olemme esimerkiksi palkanneet lisää henkilöstä tuottamaan puolustusministeriön pyytämää tietoa. Annamme vastineemme määräaikaan mennessä ja uskomme asian kääntyvän parhain päin. Kun puolustusministeriön toivottavasti positiivinen päätös asiassa tulee, toimimme sen mukaisesti, summaa Laatikainen.

Lisätietoja:

Miia Iivari
Viestintäpäällikkö
p. 050 522 0024
miia.iivari@mpk.fi

Aikaisemmat uutiset aiheesta:

- MPK:n uutinen laillisuusvalvontatarkastuksen tuloksista 2/2020

Tänään on mediassa noussut esille puolustusministeriön Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen (MPK) kohdistama laillisuusvalvonta, jonka seurauksena MPK:n koulutustoimikunta saattaa keskeytyä tai jopa loppua kokonaan. Syynä tähän on ministeriön päätös keskeyttää MPK:n valtionapu. Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto pitävät ministeriön päätöstä yllättävinä, koska liittojen saaman tiedon mukaan laillisuusvalvonnassa ei ole ilmennyt väärinkäytöksiä, vaan kyse on lähinnä kirjaustapoihin liittyvistä kysymyksistä.

MPK:n järjestämä koulutus on tärkeää vapaaehtoiselle maanpuolustukselle, reservin koulutukselle ja koko suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle. Reserviläisliiton (RES) ja Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenet muodostavat valtaosan vapaaehtoisen maanpuolustuksen kouluttajista. 

Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola ja Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä ilmaisevat syvän huolensa reservin koulutusmahdollisuuksien puolesta. 

- Mikäli MPK:n toiminta keskeytyy, niin reservin koulutukseen syntyy valtava koulutusvaje, jota ei pystytä kokonaan muilla toimilla paikkaamaan. Puolustusvoimat pystynee lyhyellä aikajänteellä lisäämään kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia vain hyvin rajallisessa määrin. Puolustusvoimilla on jo ennestään kertausharjoituksiin liittyvää koulutusvajetta koronapandemian takia. 

1.1.2020 muuttunut laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on korostanut MPK:n roolia, rahoitusta ja resursseja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen (SOTVA) sekä vapaaehtoista maanpuolustusta tukevan koulutuksen järjestäjänä. Sotilaallinen koulutus on lakimuutoksen myötä siirtynyt kokonaan Puolustusvoimien tehtäväksi.

- Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on kehitetty viimeksi kuluneiden lähes 30 vuoden ajan Suomessa hyvässä yhteistyössä maanpuolustusjärjestöjen, MPK:n ja Puolustusvoimien kanssa. Nyt pelkona on yhdessä rakennetun, toimivan ja kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeän koulutusjärjestelmän rapautuminen.

- Reserviläisjärjestöjen omaehtoisella toiminnalla pystytään korvaamaan pieni osa MPK:n koulutuksesta, kuten esimerkiksi reserviläisten ampumataitoon ja toimintakykyyn liittyvää koulutusta. Suurelta osin koulutusta ei kuitenkaan pystytä järjestämään muiden vapaaehtoistoimijoiden toteuttamana.

SOTVA-koulutuksen lisäksi MPK järjestää varautumis- ja turvallisuuskoulutusta (VARTU), jonka tarkoituksena on kansalaisten yleisten turvallisuustietojen ja -taitojen kartuttaminen ja kehittäminen. Kurssit ovat avoimia kaikille 15 vuotta täyttäneille, ja kursseja on järjestetty vuosittain noin 500.

- Mikäli MPK:n toiminta keskeytyy, niin iso haitta on myös varautumiskoulutuksen keskeytyminen. VARTU:n kohderyhmänä on pääosin naiset ja muut ei-asevelvolliset, joten tältä osin toiminnan keskeytyminen on myös tasa-arvokysymys. Tärkeää muistaa, että perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus kuuluu kaikille, myös ei-asevelvollisille. Mikä taho ottaa tämän koulutushaaran hoidettavakseen, jos MPK:n toiminta keskeytyy, pohtivat Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajat.

Lisätietoa antavat Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola puhelimitse 040 018 2700 tai sähköpostitse ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi ja Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä puhelimitse 050 540 5416 tai sähköpostitse aaro.makela@rul.fi 

Pohjois-Karjalan ja Japanin Naganon metsäbiotalousyhteistyö virallisesti käyntiin.

Pohjois-Karjalan ja Japanin Naganon yhteistyö metsäbiotaloudessa käynnistyi virallisesti maanantaina 10.5.2021, kun Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen, Naganon prefektuurin metsähallinnon johtaja Eiji Ide ja Naganon Inan kaupunginjohtaja Takashi Shirotori tapasivat kumppanialueiden ensimmäisessä yhteistyökokouksessa.

Tapaamisessa käynnistettiin käytännön kehittämistoimet kumppanialueiden välillä.  

- Muun muassa Pohjois-Karjalasta yhteistyössä mukana oleville tutkimus- ja koulutusorganisaatioille aletaan hakea kumppaneita Naganosta, kertoo projektipäällikkö Petteri Ryhänen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Lisäksi yhteistyön odotetaan avaavan kotimaisille yrityksille uusia vientimahdollisuuksia maailmalle.

Noin kahden miljoonan asukkaan Naganon prefektuuri on Japanin kolmanneksi metsäisin alue. Sen pinta-alasta lähes 80 prosenttia on metsää. Silti metsävarojen hyödyntäminen, metsäalan kehittäminen ja siihen liittyvä liiketoiminta ovat vielä kehittyvässä vaiheessa. Nagano haluaakin hyödyntää pohjoiskarjalaista metsäalan tuntemusta ja osaamista kehittämistoimissaan.

- Alueidemme välisestä yhteistyöstä voi syntyä uusia tapoja, innovaatioita ja teknologisia ratkaisuja Naganon ja Pohjois-Karjalan runsaiden metsävarojen hyödyntämiseen sekä niihin liittyvän elinkeinotoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Naganon prefektuuri ja Inan kaupunki ovat nostaneet esille jo muutamia aiheita ja teemoja, joiden kehittämiseen kaipaavat Pohjois-Karjalan asiantuntemusta, Ryhänen kertoo.

Yhteistyötä vauhdittaa EAKR-rahoitteinen Pohjois-Karjalan ja Japanin Naganon metsäbiotalousyhteistyön kehittäminen 2020-2022 -hanke, jonka päätoteuttaja on Karelia-ammattikorkeakoulu. Mukana ovat myös Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Business Joensuu Oy. Asiantuntijajäseninä yhteistyössä toimivat Metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan Team Finlandin edustus.

- Suunnittelemme vierailua Hokkaidoon lokakuussa pidettävien Japanin kansallisten metsäkonemessujen yhteyteen. Silloin voimme vierailla myös Naganossa tutustumassa kumppanialueeseen, alueen metsäalan toimintoihin ja kehittämistarpeisiin, sekä tavata yhteistyötahoja kasvokkain paikan päällä. Matkalle osallistuu Japani-yhteistyössä mukana olevia pohjoiskarjalaisyrityksiä, Petteri Ryhänen kertoo.

Lappeenrannan museot on järjestänyt vuosittain Museoiden yö -tapahtuman keväisen Museoviikon (https://museoviikko.fi/museoviikko/) yhteydessä. Viime vuonna tapahtuma jouduttiin perumaan pandemian takia. Tänä vuonna tavallista Museoiden yötä ei järjestetä, mutta Museoviikon aikana Lappeenrannan museot järjestää useita etäluentoja, siivoustapahtuman linnoituksen alueella ja huonekasvien vaihtotorin. Kaikki tapahtumat järjestetään koronaturvallisesti.  

Lappeenrannan museoiden teemana Museoviikon tapahtumissa on luonto ja kestävä kehitys. Etäluennot käsittelevät mm. kierrätysvaatteiden huoltoa, villiyrttien hyödyntämistä arkipäivässä ja vanhojen huonekasvien hoitoa.

Museoviikko on vuosittain toukokuussa järjestettävä museoiden yhteinen yleisökampanjoinnin viikko. Tänä vuonna valtakunnallista Museoviikkoa vietetään 17.-23.5.2021. Lue lisää Museoliiton verkkosivuilta: https://www.museoliitto.fi/index.php?k=14442

Siivoustapahtuma linnoituksessa:

Haastamme museoiden asiakkaat ja linnoituksen väen yhteisiin siivoustalkoisiin linnoituksen alueella museolaisten kanssa pe 21.5. klo 14-16. Muovipusseja siivoukseen voi hakea Lappeenrannan taidemuseon pääoven edestä klo 14 alkaen. Ja täydet roskapussit voi palauttaa klo 16.00 mennessä samaan paikkaan.

Etäluennot:

Kirpputorivaatteiden huoltaminen

keskiviikko 19.5., klo 17.00 Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

• tekstiilikonservaattori Riikka Jäväjä ja amanuenssi Sinikka Myyrä opastavat vanhojen vaatteiden huoltamiseen liittyvissä asioissa. Miten huoltaa erilaisia materiaaleja ja poistaa tahroja kirpputorilöydöistä.

Villiyrtit -luento

torstai 20.5. klo 18.00      Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

• Yrttineuvoja Veikko Nikkinen luennoi luonnosta löytyvistä villiyrteistä. Villiyrttejä löytyy paljon kesäisestä luonnosta, ja niitä voi käyttää monenmoisiin tarpeisiin. Luennolla kerrotaan yrttien ravintopitoisuuksista, tunnistamisesta, käsittelystä ja annetaan vinkkejä herkullisiin resepteihin.
  
  

Huonekasvien hoito -luento

 perjantai 21.5. klo 18.00  Liity kokoukseen napsauttamalla tätä

• puutarhaneuvoja Maarit Sallinen-Uusoksa Marttaliitosta luennoi huonekasvien hoidosta, erityisesti keskittyen vanhempiin huonekasvikantoihin.

ETÄLUENTOLINKIT:

Linkit etäluentoihin löytyvät www.lappeenranta.fi/museot Museoissa tapahtuu- sivulta.

Huonekasvien vaihtotori pe-la 21.-22.5. Lappeenrannan taidemuseon edustalla

Etäluentojen lisäksi Lappeenrannan taidemuseon lasikäytävälle tai sään salliessa pääoven eteen tulee pe-la 21.5. -22.5. huonekasvien pistokkaiden vaihtopiste, joka toimii itsepalveluperiaatteella. Vaihtopiste on avoinna museon aukioloaikana klo 11-17. Voit tuoda omia pistokkaita paikalle, ja hakea muiden jättämiä pistokkaita.  Laita omiin pistokkaisiisi kasvin nimi (jos tiedossa) ja laita kosteaan paperiin, jossa se kestää ilman vettä jonkin aikaa. Pistokkaita on tarjolla niin kauan kuin niitä riittää. Museo ei vastaa pistokkaiden kunnosta.

Linnoituksen museot ovat auki normaalisti.

Lappeenrannan taidemuseo

ti-su 11-17

Etelä-Karjalan museo

ti-su 11-17

Ratsuväkimuseo

ke-la 11-17

Museoihin museoviikon aikana normaali sisäänpääsymaksu.

TERVELOA MUSEOON!

Lisätietoja: Hanna.lommi@lappeenranta.fi

Heinolat omistavat AlmaVet-eläinklinikan Jyväskylässä mottonaan Kuuntelemista, välittämistä ja luottamusta – ihmisten ja eläinten välillä.

Heinolat työllistävät tusinan ihmisiä ja edistävät eläinten hyvinvointia myös eläinlääkärityönsä ohessa. He muun muassa julkaisevat asiallista, helposti lähestyttävää tietoa somessa ja kehittävät ammattikunnan osaamista jakamalla tietoa ja koulutusta kollegoille.

”Vuoden eläinlääkärit 2021 Suvi ja Teppo Heinola ovat tehneet merkittävää työtä suuren yleisön valistamisessa eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa sekä toimineet itse monin tavoin eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Eläinlääkäriyrittäminen on vaativaa työtä, jossa palkitut työllistävät lukuisia ihmisiä. Palkitut jakavat hienosti omaa osaamistaan kollegoille ja korostavat yhteistyön merkitystä eläinlääketieteen kehittyessä yhä nopeammin. He ovat olleet perustamassa AlmaHelp järjestöä, jonka kautta on muun muassa toteutettu sterilointikampanjoita Romaniassa, perustaneet voittoa tavoittelemattoman koirien veripankin ja kehittäneet yhteistyökumppaniensa kanssa Eisepure-koirien ensiapukurssin”, sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi.

Heinolat uskovat kollegiaaliseen tiedonvaihtoon. Suvi hankki Yhdysvalloissa tähystysosaamista ja pariskunta on yhdessä järjestänyt useita kertoja tähystysleikkauskoulutusta kollegoille. ”Haluan, että mahdollisimman moni tietää tästä tekniikasta, koska koen että se on hyvä, aiheuttaa eläimelle vähemmän kipua ja nopeuttaa toipumista.”
Kumpikin näkee alan sisäisen yhteistyön tärkeänä, kun työt erikoistuvat ja osaaminen kehittyy. ”Toivon, että eläinlääkärit erikoistuvat, tekevät itseään kiinnostavia asioita ja keskittävät osaamistaan,” Teppo Heinola sanoo. ”Kaikkea ei yhden tarvitse osata, vaikkapa ortopedisen potilaan voi lähettää asiaan perehtyneelle

Ihmisten ja eläinten yhteinen terveys -ajattelu näkyy Heinoloiden töissä muun muassa antibioottien käytön minimointina leikkaussalityössä ja eläinten kotihoidon neuvonnassa. Antibioottiresistenssin kehittyminen on uhka sekä ihmisille että eläimille.

Lyhytkuonoisten koirien ongelmat ovat Suvin ammattiosaamista: hän muun muassa tekee huonosti hengittävien, brakykefaalisten, koirien korjausleikkauksia. ”Kaikki lyhytkuonoiset koirat eivät kärsi hengitysvaikeuksista, mutta osalla tilanne on todella vakava”, kertoo Suvi. Hän leikkaa vuosittain kymmeniä koiria, joilla lyhennetään kitalakea ja avarretaan sieraimia leikkaamalla pala pois. Usein leikkaus auttaa, mutta ongelmaa se ei poista. ”Minusta koiralla on oikeus nukkua ja juosta ilman hengitysongelmia.”

Yritys perustettiin vuonna 2016, sen liikevaihto oli viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa, työntekijöitä on kaikkiaan neljätoista ja hiljattain hoidettiin sen historian 10 000. potilas. Toukokuussa avataan kissaklinikka nykyisen klinikan viereen, jotta rauhaa tarvitsevat kissapotilaat voidaan ottaa vastaan erillisissä tiloissa.

Kuvat käytettäväksi vain tässä yhteydessä, kuvaaja on Petri Blomqvist.

Lue liitteenä oleva Suomen Eläinlääkärilehden juttu ennakkoon. 

Lisätietoa: 
Puheenjohtaja Katri Kiviniemi puh. 050 911 9117, katri.kiviniemi@sell.fi, tekstaa tarvittaessa soittopyyntö

Vuoden eläinlääkärit 2021 Suvi ja Teppo Heinola, puh. 040 5691599, tekstaa tarvittaessa soittopyyntö

Tiedottaja Anna Parkkari, puh. 040 522 8217, anna.parkkari@sell.fi, kuvapyynnöt

Suomalaiset toivovat joustoa ja etätyömahdollisuuksia myös pandemian jälkeen, selviää konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin kansainvälisestä kyselystä. Jopa 90 % suomalaisista vastaajista haluaa jatkossakin työskennellä välillä etänä. 17 % suomalaisista haluaisi siirtyä työskentelemään täysin etänä. Suomalaiset toivovat muuta maailmaa hanakammin joustoa myös työaikoihin. Kyselyyn vastasi yli 200 000 vastaajaa 190 maassa.

Toive työskennellä osittain etänä on yksi pandemian vahvoista perinnöistä, selviää konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) kansainvälisestä raportista. 190 maassa tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten halukkuus työskennellä osittain etänä on yleistynyt merkittävästi ja jatkuu myös pandemian jälkeen.

Peräti 90 % suomalaisista vastaajista sanoi, että tulevaisuudessa he haluavat tehdä työtä, jossa voivat työskennellä ainakin ajoittain etänä. Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan ennen pandemiaa suurin osa suomalaisista vastaajista työskenteli pääsääntöisesti työpaikalla tai yhdistellen etätyötä ja työpaikalla tehtävää työtä (97 %). Kysely tehtiin yhteistyössä The Network -rekrytointiverkoston kanssa, jota Suomessa edustaa Rekrytointi.com-palvelu.

Hybridimalli ja työajan joustot haluttuja

Yli puolet vastaajista Suomessa suosisi jatkossa hybridimallia, jossa he työskentelisivät kaksi tai kolme päivää viikossa kotona ja loput työpaikalla. Maailmanlaajuisesti näin vastanneiden osuus on hieman Suomea pienempi (globaali 48 %, Suomi 51 %). Noin neljännes kaikista vastaajista haluaisi siirtyä työskentelemään täysin etänä. Taloudellisesti kehittyneissä maissa halukkuus siirtyä täysin etätyöskentelyyn on matalampi. Esimerkiksi Alankomaissa, Luxemburgissa, Ranskassa, Tanskassa ja Suomessa, joissa etätyöskentelyn osuus pandemian aikana on ollut suurta, työntekijät olisivat vähiten mielissään siitä, mikäli työpaikalle ei enää palattaisi ollenkaan. Pandemian jälkeen vain 17 % suomalaisista haluaisi tehdä töitä täysin etänä.

– Pandemia pakotti monet organisaatiot siirtämään osan työvoimastaan etätyöhön käytännössä yhden yön aikana. Työntekijät ja esimiehet ovat huomanneet, että joustavat työmallit ovat mahdollisia. Organisaatioiden on nyt luotava pitkäaikaisia ratkaisuja tehokkaaseen etä- ja hybridityöhön, sillä odotukset jäävät elämään vielä pandemian päättymisen jälkeenkin, sanoo BCG:n osakas Tapio Schrey.

Myös työaikoihin kaivataan joustavuutta pandemian jälkeen. Suomalaiset vastaajat kaipaavat pandemian jälkeen enemmän joustavuutta työaikoihin verrattuna vastauksiin maailmalla. Suomalaisista vastaajista peräti 88 % prosenttia haluaisi täysin joustavat työajat tai yhdistelmän joustavia ja kiinteitä työaikoja. Vastaava luku maailmanlaajuisten vastausten joukossa oli 64 %.

– Etätyöskentelyhalukkuus ei koske enää vain toimistotyötä tekeviä. Nyt myös manuaalista tai fyysistä työtä tekevät tai esimerkiksi asiakastyössä toimivat haluavat jatkossa työskennellä etänä ainakin ajoittain. Samalla kun yritysten tulee edistää joustavuutta, on kiinnitettävä entistä enemmän huomioita siihen, miten yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja johtamista voidaan parantaa myös etätyössä. Tämä on selkeästi suuri haaste, ja on mielenkiintoista nähdä, mitä innovatiivisia ratkaisuja keksitään, sanoo toimitusjohtaja Ismo Kurri The Networkia Suomessa edustavasta Rekrytointi.com-urapalvelusta.

Palkka ja vakaa työnantaja yhä tärkeämpiä

Muutoksia oli myös asioissa, joita ihmiset arvostavat työssä. Hyvät suhteet kollegoihin ja johtajiin sekä hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino ovat edelleen listan kärkipäässä, kuten vuoden 2018 kyselyssäkin. Koronakriisi ja siihen liittyneet epävarmuudet työn jatkuvuuden osalta nostivat kuitenkin taloudelliset tekijät, kuten palkan ja työnantajan taloudellisen vakauden, entistä merkityksellisemmiksi. Samaan aikaan oppimisen ja osaamisen kehittämisen sekä urakehitysmahdollisuuksien priorisointi väheni.

Mielenkiintoinen työn sisältö on suomalaisille merkityksellisempi kuin muissa maissa. Kun kysyttiin työn kannalta merkityksellisiä tekijöitä, suomalaisille mielenkiintoinen työn sisältö nousi tärkeimmäksi. Myös työstä saatu arvostus nousi viiden tärkeimmän seikan joukkoon. Viiden kärkeen nousivat myös hyvät esimies- ja kollegasuhteet sekä tasapano työn ja yksityiselämän välillä. Palkka sekä työnantajan taloudellinen vakaus olivat suomalaisilla vastaajilla vasta sijoilla 8 ja 9.

Moni suomalainen kouluttautuu itsenäisesti, verkkokurssit suosittuja

Pandemian negatiiviset vaikutukset työllisyyteen ja riski töiden automatisoinnista näyttävät vaikuttavan merkittävästi uudelleenkouluttautumishalukkuuteen. Maailmanlaajuisesti lähes 70 % ihmisistä ovat halukkaita uudelleenkouluttautumaan ja oppimaan uusia taitoja muuttuvassa maailmassa.

Verrattuna vuoden 2018 tutkimukseen erilaisten verkkokurssien ja mobiilisovellusten suosio oppimismenetelminä on kasvanut. Maailmanlaajuisesti noin 48 % vastaajista käyttää nyt verkkokoulutuksia ja 36 % hyödyntää erilaisia mobiilisovelluksia oppimiseen. Vuonna 2018 näiden menetelmien osuudet olivat 30 % ja 24 %.

Suosituin oppimismenetelmä maailmanlaajuisesti ovat edelleen työn yhteydessä tapahtuva kouluttautuminen (65 %) ja itsenäinen opiskelu (62 %). Suomessa nämä luvut ovat jopa globaaleja tuloksia korkeammat. Itsenäisesti opiskelevia oli Suomessa 77 % vastaajista, työn yhteydessä kouluttautuvia 66 % ja verkkokoulutuksiin osallistujia 62 %. Erilaisten mobiilisovellusten käyttö opiskeluun on lisääntynyt aiemmasta 16 prosentista 28 prosenttiin.

Decoding Global Talent -kyselytutkimukseen vastasi 209 000 vastaajaa 190 maassa. Suomalaisia vastaajia tutkimuksessa oli 543. Suomessa vastaukset keräsi Rekrytointi.com-urasivusto, joka on The Network -digirekrytointiverkoston suomalainen jäsen.

Lue lisää tutkimuksesta:

Decoding Global Ways of Working (bcg.com)

2021 Decoding Global Reskilling and Career Paths Study | BCG

Lisätietoja:
Debbie Lagus
Boston Consulting Group
Marketing & Communications Country Manager
040 311 6154
lagus.debbie@bcg.com

Ismo Kurri
Rekrytointi.com
toimitusjohtaja
040 504 0738
ismo.kurri@rekrytointi.com