Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16601 articles
Browse latest View live

Elävän musiikin säätiö käynnistää apurahahaun musiikkialan toimijoille 17. toukokuuta

$
0
0

Elävän musiikin säätiö ELMU sr käynnistää apurahahaun musiikkialan tekijöille, esittäjille ja muille alan toimijoille 17.-31.5. Apurahaa voivat hakea yritykset, yksityishenkilöt tai heidän edustamansa työryhmä neljässä eri apurahaluokassa.

Esiintymismahdollisuudet-apurahaa voivat hakea tapahtumatoimijat ja keikkajärjestäjät tapahtuman musiikkiohjelman laadun kehittämiseksi ja nostamiseksi. 

Esiintyjien ja yleisön kohtaaminen -apurahaa voivat hakijat hakea tarkoituksiin, jotka mahdollistavat, tukevat tai edistävät musiikin tekijöiden ja kuluttajien kohtaamista perustellulla tavalla. 

Koulutus-apurahaa voi hakea musiikin tai sen tekemisen laatua nostavaan koulutukseen tai koulutuksen järjestämiseen. 

Tutkimus-apurahaa voi puolestaan hakea tieteelliseen tai taiteelliseen akateemiseen tutkimukseen, joka käsittelee elävän musiikin tekijöiden ja kuluttajien kohtaamisia tai muuta yhteistoimintaa, kaupunkikulttuuria tai muuta Elävän musiikin säätiön tärkeäksi katsomaa aihepiiriä.

”Näemme, että nyt on erityisen tärkeää tukea elävän musiikin jälleenrakentamista. Haluamme säätiönä olla näissä talkoissa mukana”, kommentoi säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen.

Apurahan suuruus myönnettävälle taholle on 1000-5000 euroa. Apurahapäätökset tekee Elävän musiikin säätiön nimeämä asiantuntijaryhmä 23.6. mennessä. Apurahat ovat harkinnanvaraista tukea. Päätökseen vaikuttavat hakijan aiempi toiminta musiikkialalla ja suunnitelma apurahan käytöstä. Apuraha on kertaluonteinen erä ja sitä voi hakea myös takautuvasti jo vuonna 2021 toteutetulle projektille.

Lisätiedot ja haku 17.5. alkaen: www.elmu-saatio.fi


Vientiä Kiinaan ja neuvostovankilasta Suomeen päätynyt tutkija – Uusiin sfääreihin -teos kartoittaa suomalaisen ilmakehätutkimuksen vaiheita

$
0
0

Suomi on aerosolitutkimuksessa maailman paras ja ilmakehätieteissä kansainvälistä eliittiä. Mai Allon uutuusteos Uusiin sfääreihin avaa suomalaisen ilmakehätutkimuksen vaiheita. Allon edellisestä kirjasta uudistetussa ja laajennetussa laitoksessa kuvataan muun muassa kasvanutta tiedevientiä Kiinaan ja kerrotaan fyysikko Sergei Zilitinkevitšin hämmästyttävä tarina.

Miten maapallon ja ilmakehän muodostama järjestelmä toimii? Kysymystä ratkoo akateemikko Markku Kulmalan johtama tutkijayhteisö, jonka työ niittää mainetta maailmalla ja on johtanut useisiin tieteellisiin läpimurtoihin. Perustutkimuksen pohjalta syntyy myös uutta teknologiaa ja yritystoimintaa.

Mai Allon teos Uusiin sfääreihin. Suomalaisen ilmakehätutkimuksen tie huipulle kertoo suomalaisen ilmakehätutkimuksen värikkäästä historiasta sekä tutkijoiden työstä iloineen ja suruineen. Vuosien mittaan on oltu erikoistenkin tilanteiden edessä: mittausasemaa on pystytetty keskelle tietöntä erämaata ja niin havunneulaset, lehmänlanta kuin maalaistalon terassin pöytäliinakin ovat osoittautuneet tutkimuksessa tärkeäksi. Tieteenteon arkeen vaikuttavat myös henkilökemiat, politiikka, talous ja ydinonnettomuuksien tai pandemioiden kaltaiset sattuman oikut, jotka saattavat myös tarjota mahdollisuuden ainutlaatuisen tutkimusaineiston keräämiseen.

Uusiin sfääreihin on uudistettu ja laajennettu laitos Allon palkitusta kirjasta Yhdessä ilmakehässä (2016). Uusina teemoina kuvataan esimerkiksi koronapandemiaa ilmakehätutkimuksen näkökulmasta, Kiinaan suuntautuvaa teknologiavientiä ja tutkimusyhteistyötä, datanlouhintaan ja -käsittelyyn kytkeytyvää energiankulutusta sekä ilmakehätutkimusta CERNissä.

Lisäksi Allo kertoo kansainvälisesti tunnetun fyysikko Sergei Zilitinkevitšin tarinan. Neuvostoliitossa tutkijana työskennellyt Zilitinkevitš tuomittiin 1970-luvulla vankeuteen, jossa hän kuitenkin jatkoi tutkimusaiheidensa kehittelyä. Vankeudesta ja pakkotyöstä selvinnyt Zilitinkevitš lähti Neuvostoliitosta Tanskaan 1980-luvulla ja päätyi vuosituhannen alussa tekemään suomalaistutkijoiden kanssa yhteistyötä Ilmakehätieteiden keskukseen.

”Zilitinkevitšin elämäntyötä kuvaa parhaiten liekki, joka ei sammu kovassakaan tuulessa. Kun tutkijan sisäinen palo tieteentekoon on kyllin voimakas, se ei tukahdu edes vankeudessa. Sellissä pysyy järjissään kynän, paperin ja matemaattisten teorioiden voimalla, vaikka ympäröivä reaalimaailma muuttuu absurdiksi”, Allo kirjoittaa.

Lisätietoa teoksesta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös PDF-muodossa.

Kirjoittaja

Mai Allo on matematiikan, fysiikan ja taloustieteen tuntiopettaja sekä tietokirjailija. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen lisensiaatti taloustieteestä ja luonnontieteen kandidaatti fysiikasta.
Yhteystiedot: mai.allo@helsinki.fi | p. 050 46 76 946

Mai Allo
Uusiin sfääreihin. Suomalaisen ilmakehätutkimuksen tie huipulle
ISBN 9789523451018
Gaudeamus 2021

Schildtin lukio järjestää 16 eurooppalaisen koulun verkkokonferenssin 6.– 7.toukokuuta

$
0
0

Schildtin lukio järjestää Europroject – Education without Frontiers -verkoston vuositapaamisen toukokuun 6.–7. 2021.

Mukaan on ilmoittautunut kuusikymmentä opettajaa ja rehtoria 16 koulusta, kaikkiaan 14 Euroopan maasta. Heart and Soul -nimeä kantavaan etäkonferenssiin osallistuu myös noin 100 opiskelijaa verkoston kouluista, mukaan lukien Schildtin lukion opiskelijat. Kyse on verkoston vuosikokouksesta, jonka järjestämisvastuu kiertää verkoston kouluilla.

Europroject – Education without Frontiers on 18 eurooppalaisen koulun aktiivinen, tiivis ja järjestäytynyt yhteistyöverkosto, jossa Schildtin lukio on ollut mukana vuodesta 1996 lähtien.  Verkostolla on kolmihenkinen vaalein valittava johtotiimi, jossa tällä hetkellä toimivat opettajat Luxemburgista, Slovakiasta ja Suomesta Schildtin lukiosta.

Konferenssin pääpuhujat ovat psykologi ja aivotutkija Ville Ojanen sekä Opetushallituksen kansainvälisen Erasmus+  -vaihto-ohjelman yleissivistävän koulutuksen vastaava asiantuntija Tytti Voutilainen. Tilaisuuteen tuovat tervehdyksensä myös Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sekä europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Konferenssin keskeinen teema on hyvinvointi, ja siinä keskustellaan ajankohtaisesti korona-pandemian vaikutuksista, mutta myös työskennellään kansainvälisiissä tiimeissä. Työpajoissa harjoitetaan kädentaitoja, joogataan, lauletaan yhdessä sekä esitellään kansainväliselle verkostolle itselle tärkeitä ja voimaannuttavia luontokuvia.

”Ystävyyttä, yhteistyötä ja aktiviteetteja suurella sydämellä”, siitä tapahtumassa on kyse, kiteyttää Schildtin lukion rehtori Mika Rantala.

Lisätietoja

Marjo Oikarinen, opettaja, Schildtin lukio, puh. 040 341 4633, marjo.oikarinen@gradia.fi
Satu Syyrakki, opinto-ohjaaja, Schildtin lukio, puh. 040 341 4615, satu.syyrakki@gradia.fi
Mika Rantala, rehtori, Schildtin lukio, puh. 040 3414690, mika.rantala@gradia.fi

 

Tapahtuman oma verkkosivu.
Lisää kansainvälisestä verkostosta.

 

Xamkin koulutustarjonnassa uusia koulutuksia

$
0
0

Xamk Oy:n hallitus on päättänyt Xamkin koulutustarjonnasta 2022. Amk-tutkinnon hakukohteita on vuonna 2022 yhteensä 71 ja maisteritasoisia ylemmän amk-tutkinnon hakukohteita 27.

Aloituspaikkoja Xamkissa on yhteensä 3066, joista amk-tutkinnon aloituspaikkoja on 2482 ja ylemmän amk-tutkinnon paikkoja 584.

Koulutuksiin haetaan syksyllä 2021 sekä keväällä 2022 kahtena eri hakuaikana: tammikuussa englanninkielisiin ja maaliskuussa suomenkielisiin koulutuksiin. Tarjolle on tulossa muutama uusi koulutus.

Uudet koulutukset kampuksittain

Kotkassa alkaa ensi vuonna Nursing-koulutus, jossa opiskellaan sairaanhoitajaksi sekä englanniksi, että suomeksi. Tavoitteena on saada hakijoita erityisesti ulkomailta, joten koulutuksessa panostetaan paljon suomen kielen opiskeluun, varsinaisten sairaanhoitajaopintojen rinnalla.  

- Uudella Nursing-koulutuksella pyritään edistämään työperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan sairaanhoitajapulaa. Koulutuksesta tekee erityisen opintojen vahva suomen kielen painotus opintojen alusta saakka. Se mahdollistaa opiskelijoiden työllistymisen Suomeen, sillä heillä on valmistuessaan ammatin vaatima kielitaito, kertoo Xamkin hyvinvoinnin koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen.

Kotkassa käynnistyy ensimmäisen kerran vuonna 2022 myös uusi insinöörin amk-tutkintoon johtava robotiikka ja tekoäly -koulutus. Koulutus toteutetaan vuorovuosin Kouvolassa ja Kotkassa. Kouvolassa ensimmäinen ryhmä aloittaa syksyllä 2021.

Kotkassa alkaviin koulutuksiin vuonna 2022 on yhteensä 843 aloituspaikkaa.  

Kouvolassa aloitetaan uusi yrittäjyyden ylempi amk-koulutus. Koulutuksen tavoitteena on synnyttää uutta ja vahvistaa olemassa olevaa yritystoimintaa. Keskeistä koulutuksessa ovat eettisyys, kiertotalous, sekä inhimillinen, sosiaalinen, tuotettu ja luontopääoma yritystoiminnassa.  Lisäksi opiskellaan tiedolla johtamista eli digitaalisuuden ja datan hyödyntämistä. Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka haluavat kehittää ja luoda yrittäjyyttä tulevaisuuden tarpeisiin.

- Xamk ottaa vahvaa roolia ja vastuuta alueen yrittämisen ja yrittäjyyden kehittämisestä tällä uudella koulutuksella. AMK maisteri-tasoisella koulutuksella avaamme uuden yrittäjyyden väylät ammattilaisille. Olemme uuden aikakauden edessä, toteaa Xamkin talouden koulutusalajohtaja Petteri Ikonen.

Aloituspaikkoja Kouvolan kaikkiin koulutuksiin on vuonna 2022 yhteensä 718.

Mikkelissä uutena alkaa Digimarkkinoinnin johtamisen ylempi amk-koulutus, jossa opiskelijat konkreettisesti pääsevät kehittämään yrityksensä sosiaalisen median, sivustojen ja sisältöjen kaupallista hyödyntämistä. Tavoitteena on tunnistaa uusia digimarkkinoinnin mahdollisuuksia liiketoiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja johtamisessa.  Koulutus on suunnattu erityisesti pienessä tai keskisuuressa yrityksessä työskenteleville, jotka käytännössä jo toteuttavat ja kehittävät digimarkkinointia.

- Digimarkkinointi on nyt jo täällä ja tulevaisuudessa se tulee vahvistumaan rajusti. Xamkin koulutus tarjoaa tässä ajassa olevaa ymmärrystä ja ennen kaikkea työkaluja tulevaisuuden liiketoimintojen ja markkinoiden ennakointiin ja valloittamiseen, kertoo koulutusalajohtaja Petteri Ikonen.

Mikkelin kampukselta käsin opetetaan myös toinen uusi ylempi amk-koulutus. Kestävän kehityksen teknologiat –koulutus tähtää insinööri (ylempi amk)-tutkintoon ja sen voi opiskella verkossa. Opiskelijat perehtyvät kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ja haasteisiin työelämässä sekä erilaisiin työkaluihin, joilla näitä haasteita pyritään ratkaisemaan. Koulutus on suunnattu tekniikan amk-tutkinnon suorittaneille kestävästä kehityksestä kiinnostuneille ja työssään siihen liittyvää osaamista tarvitseville.

Wellbeing Management –koulutuksen rinnalla käynnistyy vastaava suomenkielinen toteutus, Hyvinvointiliiketoiminnan johtaminen (amk-koulutus).

Aloituspaikkoja Mikkelissä on vuonna 2022 yhteensä 1046.

Savonlinnassa uusi avaus ylemmissä amk-koulutuksissa on sähköiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla. Koulutus vastaa digitalisaation asettamiin uusiin osaamisvaatimuksiin. Alan palvelujärjestelmät ja toimenkuvat muuttuvat digitalisaation ja terveysteknologian kehittyessä. Digitalisaatio edellyttää sote-alan ammattilaisilta uusia käytännön taitoja ja osaamista, kuten uusien sovellusten ja ratkaisuiden käyttöönottoa ja niiden jalkauttamista organisaatioihin.

Lisäksi Savonlinnassa otetaan parin välivuoden jälkeen koulutustarjontaan sähkö- ja automaatioinsinöörin amk-koulutus. Savonlinnaan perustetaan yhdessä Mikkelin kampuksen kanssa rinnakkainen sähkö- ja automaatiotekniikan polkuopiskeluryhmä, josta voi ensimmäisen vuoden opinnot suoritettuaan hakea tutkinto-opiskelijaksi. Jatkossa koulutus aloittaa Savonlinnassa joka toinen vuosi.

Aloituspaikkoja Savonlinnassa on vuonna 2022 yhteensä 459.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koulutusalajohtajat

  • Petteri Ikonen, p. 044 702 8200 (talous ja kulttuuri)
  • Mika Ruponen, p. 040 530 4707 (tekniikka)
  • Katri Ryttyläinen-Korhonen, p. 040 520 5907 (hyvinvointi)

Tero Kurvinen on paras esimies

$
0
0

Tero Kurvinen kuuntelee asiakkaiden ja johdon viestejä palavereissa tarkasti, seuraa tiiminsä suorituskykyä ja asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Hän vakavoituu, kun puhutaan kannattavuudesta. Omassa yksikössä alkuvuosi on mennyt hyvin, mutta Kurvinen haluaa, että hänen tiiminsä kiinnittää yhä ja aina uudestaan huomiota kannattavuuteen.

Hän avaa alaisilleen yksityiskohtaisesti asioita, mitä jokainen yksilönä ja kaikki yhdessä voivat tehdä kannattavuuden parantamiseksi.

- Meillä on loistava mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Oikeasti pienet teot vuoden mittaan vaikuttavat lopputulokseen. Oman työn ohjaamisen hallinta on tärkeää.

Vaativa esimies, eikö vaan?

Piiskuriksi häntä ei kuitenkaan mielletä, ainakaan jos on uskominen henkilöstötyytyväisyyskyselyyn, jossa Kurvinen arvioitiin Rejlers Finland Oy:n parhaaksi esimieheksi. Miksi näin kävi, Tero Kurvinen?

- Osaksi varmastikin siitä syystä, että olen paljon yhteydessä ryhmääni. Pyrin antamaan oman tukeni, jotta ryhmäni työntekijät voisivat onnistua ja kehittyä omassa työssään.

Osaamisesta saa olla ylpeä

Tero Kurvinen johtaa Rejlersin Telecom -liiketoiminta-alueella 14 hengen asiantuntijaryhmää. Tärkeimmiksi tehtävikseen Kurvinen mainitsee yrityksen strategian viestimisen ja jalkauttamisen, oman tiimin työhyvinvoinnista huolehtimisen ja päivittäiset työasiat.

Kurvisen ryhmässä on kokemusta ja osaamista monelta suunnalta, pitkältä ajalta.

- Neuvoja pyydetään, kun tarvitaan ja aina kaveria autetaan parhaan mukaan omia vaivoja säästämättä. Vahvuutenamme on hyvä ja toisia tukeva ilmapiiri höystettynä huumorilla.

- Yritän huolehtia siitä, että en jäisi etäiseksi. Ryhmäkoon kasvaessa se on tosin tullut vaikeammaksi.

- Toivottavasti olen helposti lähestyttävä, kannustava ja luotettava. Ja tarpeen tullen jämäkkä.

Kurvisen mielestä esimiehen tärkeimmät ominaisuudet ovat kärsivällisyys, huumori, kokonaiskuvan näkeminen, vuorovaikutustaidot ja jokaisen työntekijän arvostaminen.

Hän haluaa painottaa ryhmälleen, että jokaisen tiimiläisen rooli on tärkeä, koska kaikilla on erityisosaamista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset pitäisi pitää tiukasti samoissa tehtävissä. Kurvinen haluaa järjestää porukalleen projekteja, joista tulee töihin vaihtuvuutta ja jokainen pääsisi sopivasti oppimaan myös jotain uutta.

Kun tavoitteisiin päästään, Kurvinen ei säästele kehuja. Hän haluaa olla avoimesti tiiminsä osaamisesta ylpeä ja näyttää myös, että työ on taloudellisesti kannattavaa.

- Kenenkään selkänahasta sitä ei kuitenkaan tarvitse repiä, kun kaikki olemme yhteisellä asialla.

Tiimin johtaminen on ”aivan mahtavaa”

Tero Kurvinen ohjaa ryhmäänsä useissa telecom-toiminnoissa ja osallistuu myös itse tuottavaan työhön. Yhteydenpito asiakkaisiin on olennainen osa työtä. Lisäksi hänen vastuullaan on projektien laskutus, taloudellinen seuranta, resursointi ja laatu.

- Olen myös mukana Telecomin sisäisissä kehitysprojekteissa.

- Päivät ovat aika repaleisia, mutta eivät ainakaan tylsiä. Työpäivä koostuu muutamasta palaverista ja useasta puhelusta. Niiden välissä teen laskutettavaa työtä joko suunnittelun tai rakennuttamisen saralla.

Esimiehenä oleminen merkitsee Tero Kurviselle vastuuta yhteisistä tavoitteista ja luottamusta sekä työntekijöiltä että työnantajalta. Hän ei ole juurikaan kokenut ristiriitaa täyttäessään velvollisuuksiaan kumpaankaan suuntaan, sillä asiat yleensä keskustellaan auki ja ristiriitoja ei pääse syntymään.

- Meillä on Energia & Infrassa aika vapaamuotoinen protokolla ja saan tehdä esimiestyötä oman tapani mukaisesti.

- Silloin kun johtajaa tarvitaan, osaan ja uskallan ottaa vastuuta siinä roolissa. Ohjaaminen on sujuvaa, koska minulla on avoimet ja luottamukselliset välit tiimini kanssa. Koen työn palkitsevaksi, kun pääsen auttamaan toisia ongelmien ratkaisuissa.

Sattumaa ja valintoja

Kurvinen valmistui ohjelmistotekniikan insinööriksi Helsingin AMK:sta 2005. Uravalinta oli vähän sattumaa.

- Ajauduin kesätöihin Telialle ja jatkoin töitä opiskeluiden ohessa. Sitä kautta sitten ohjelmistot vaihtuivat tietoliikenteeseen ja edelleen sen parissa ollaan. Rejlersille päädyin yrityskaupan mukana. Olimme aiemmin toimineet alikonsultteina Rejlersille, joten toiminta oli jo tuttua.

Esimieheksi Tero Kurvinen siirtyi pomonsa pyynnöstä ja kollegoiden kannustamana kolme vuotta sitten.

- Telecomissa oli ryhmäpäällikön paikkaan etsitty oikeaa henkilöä jo hetki. Kyseessä oli siis ryhmä, jossa itse työskentelin.

- Ajattelin, että ryhmäpäällikön olisi hyvä tulla meistä, kun olimme aika tiivis porukka ja ryhmässä oli erittäin hyvä henki. Kollegoiden kannustamana otin työn vastaan.

- Aluksi työnkuvan muuttuminen jännitti ja mietin, mitä se tuo tullessaan. Esimieheksi siirtyminen ja vastuiden lisääntyminen on kuitenkin tapahtunut luontevasti.

Johtamisosaamista Kurvinen on hankkinut itselleen Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon kautta. Hän kokee, että on kasvanut tehtävässään oikeaan suuntaan.

- Olen luonteeltani hyvin spontaani ja reagoin nopeasti tilanteisiin. Esimiehenä työskentely on tuonut lisää harkintaa, vaikkakin edelleen haluan toimia nopeasti.

- Kokonaiskuvan paremman hahmottamisen myötä olen saanut lisää työkaluja tiimin ohjaamiseen ja asiakkaiden kanssa toimimiseen. Asiantuntijana keskityin oman osa-alueeni hallintaan, mutta nyt esimiehenä pystyn paremmin auttamaan koko tiimiä Rejlersin yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Tyytymättömyys ajaa eteenpäin

Tero Kurvinen on yhtä aikaa tyytyväinen ja tyytymätön työnantajaansa.

- Siinä mielessä olen tyytyväinen, että haluan ehdottomasti työskennellä tulevaisuudessakin Rejlersillä. Kuitenkin aina on parannettavaa ja pieni ”tyytymättömyys” ajaa eteenpäin kehittämään asioita. Koen, että Rejlersillä panostetaan yrityksen ja sen henkilökunnan kehittämiseen ja jatkuvaan toiminnan parantamiseen.

- Tällä hetkellä tavoitteenani on pyrkiä kehittämään ja laajentamaan Telecomin toimintaa. Henkilökohtaisesti haluan saada lisää kokemusta johtamisen osalta ja kehittyä siinä. Työuraa on reilu 20 vuotta vielä toivottavasti jäljellä, joten kyllä tässä vielä on intoa kehittyä ja päästä ”pitkälle”.

Henkilökohtaisessa elämässä Kurvisen tavoitteena on viettää enemmän ulkoilmaelämää perheen kanssa.

- Asun Kempeleessä vaimoni ja neljän lapsemme kanssa. Vapaa-aika kuluu pitkälti perheen kanssa. Sopivan hetken tullen harrastan liikuntaa sekä luonnossa liikkumista retkeilyn, metsästyksen ja kalastuksen yhteydessä.

- Nyt, työpäivän päätteeksi, lähden leikkimään kaksivuotiaan poikani kanssa vähän legoilla ja ehkä sen jälkeen on pienen treenin paikka.

 

***

Yhteystiedot: tero.kurvinen@rejlers.fi ,  +358405518443

 

 

Koulutuskeskus Salpauksen sirkusalan Kukkofestivaali järjestetään jälleen 7.–9.5. – tällä kertaa livestriimattuna

$
0
0

Koulutuskeskus Salpauksen sirkusartistiopiskelijoiden kahdeksas Kukkofestivaali järjestetään äitienpäiväviikonloppuna 7.–9.5.2021. Viime vuonna suosittu sirkustapahtuma peruuntui koronapandemian vuoksi. Tänä vuonna Kukkofestivaali viedään nettiin ja sirkusesityksiä pääsee seuraamaan livestriimattuna ympäri maailman. 

Kolmen päivän aikana nähdään monipuolinen kattaus ilahduttavia, yllättäviä ja keväisen raikkaita teoksia. Ohjelmassa on kuusi sirkusartistiopiskelijoiden esitystä ja kaksi etätyöpajaa, pallojongleerauksen ABC ja äitienpäivän tyynytemppuilut. Työpajat sopivat kaiken ikäisille ja niissä pääsee harjoittelemaan temppuja sirkusalan opiskelijoiden ohjauksessa. Kaikki esitykset ja työpajat järjestetään livestriimattuna. 

– Viikonloppuna on mahtava mahdollisuus seurata sirkusalan ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden loistavia esityksiä vaikka kotisohvalta. Sirkusesitykseen on nyt poikkeuksellisen lyhyt matka, kannustaa sirkusalan lehtori Jukka Juntti
 
Tapahtuman järjestävät Koulutuskeskus Salpauksen sirkusalan, media-alan ja musiikkialan opiskelijat.

Koulutuskeskus Salpaus on ainoa oppilaitos Suomessa, jossa voi opiskella sirkusartistiksi. Koulutuksesta valmistuneet työllistyvät kotimaisiin ja ulkomaisiin sirkusprojekteihin.

Seuraa esityksiä ja työpajoja livestriiminä

Esityksiä ja työpajoja pääsee seuraamaan Salpauksen YouTube-kanavalla 7.– 9.5.2021. Linkit livestriimeihin julkaistaan Kukkofestivaalin verkkosivuilla ja Facebook-tapahtumassa.

Katso myös

Lue lisää Kukkofestivaalista.  
Tutustu Kukkofestivaali-tapahtumaan. 
Tutustu sirkusartistikoulutukseen. 

Lisätiedot 

Jukka Juntti, sirkusalan lehtori puh. 044 708 0125
Kaito Takayama, sirkusalan opettaja, sähköposti kaito.takayama@salpaus.fi
Laura Savolainen, sirkusalan opiskelija, puh. 050 360 5217

 

Tredu auttaa matkalla kohti yrittäjyyteen – nämä yrittäjät ovat ponnistaneet Tredusta

$
0
0

Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus ovat toiminnan ja opetuksen painopisteitä. Tredusta valmistuu vuosittain satoja opiskelijoita, joiden joukosta yhä useampi työllistää itsensä yrittäjänä. Viime vuosina tredulaisista on kasvanut mm. ravintoloitsijoita, urheiluhierojia, dokumentaristeja ja valokuvaajia.

Yrittäjyys ja yrittäjämäinen työskentelytapa ovat tärkeitä menestystekijöitä tulevaisuuden työelämässä. Tredussa kaikki opiskelijat saavat yrittäjyyden perustiedot opintojensa aikana ja jokaisella on myös mahdollisuus yrittäjyysosaamisen kehittämiseen pidemmälle. Syventäviä yrittäjyysopintoja kuuluu joihinkin koulutusaloihin automaattisesti ja toisissa niitä on mahdollisuus valita itse lisää. Yrittäjyysopintoja voi painottaa etenkin liiketoiminnan alalla.

─ Yrittäjyys on yksi suosituimmista tutkinnonosistamme. Yrittäjyysopinnoissa painotetaan oman alan liiketoiminnan ymmärrystä ja työn tekemistä vastuullisesti sekä ammattiylpeydellä. Onnistuneiden opintojen taustalla on vahva yhteistyömme eri alojen yrittäjien, työnantajien ja muiden toimijoiden kanssa, kertoo yhteiskunnallisten aineiden opettaja Seppo Pylvänäinen.

Yrittäjyystaitojen oppiminen alkaa asenteesta ja oman alan tuntemisesta. Tiedot ja taidot kasvavat esimerkiksi Nuori Yrittäjyys -yrityksessä, yritysvierailuilla, käytännön projekteissa ja työpaikoilla töitä tehden. Tredu mahdollistaa polun yrittäjyyteen kaikilta aloilta ja tarjoaa tukea sekä apua yritystoimintaan koko opintojen ajan. Tarjolla on myös koulutuksia jo olemassa olevan yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Yrittäjiä lukuisilta eri aloilta

Vuosien aikana tredulaisista on kasvanut yrittäjiä kymmenille eri aloille. Erityisesti hius- ja kauneudenhoitoala, media-ala tai luonto- ja ympäristöala ovat aloja, joista valmistuneet ovat perustaneet useita yrityksiä. Tredusta valmistuneet yrittäjät ovat maakunnassa alansa tunnettuja osaajia, jotka lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja vastaavat tulevaisuuden palvelutarpeisiin.

─ Suvussani on ollut paljon yrittäjiä, ja sitä kautta yrittäjyys oli tuttu asia, mutta opiskelu Tredussa antoi erityisesti valmiuksia siihen, että osaan katsoa yritystoimintaa myös numeroiden valossa. Opiskelu tarjosi todella hyvän pohjan yrittäjänä aloittamiseen, sanoo omistaja Toni Koskiluhta Urheiluhierojat Leijonasta.

Tredussa opiskelleita yrittäjiä

Nimi

Yritys

Toimiala

Teemu Huhtala

Tallipihan kahvila/Ravintola Frankly

Kahvila/ravintola

Juho Torkki

Torkki yhtiöt

Monialayritys

Johannes Mäkinen

Waure Osk ja Nenikam Tmi

Yrityspalvelut/liikkeenjohdon konsultointi

Lassi Järvi

Tuning Shop

Autojen erikoistarvikkeiden maahantuonti ja verkkokauppa

Antti Kiviniemi

Psykoterapiapalvelu Antti Kiviniemi

Psykoterapiapalvelu

Kimmo Kiimalainen

Porta Arctica/Morgam

Luontoalan yritys

Ritva Aalto

Kauneus-ja kynsistudio SaRa

Lähihoitaja, jalkojen hoito sekä kosmetologipalvelut

Olli Koro

Sportia-10

Urheiluvälineliike

Annika Helin-Hakala

yksityinen perhepäivähoitaja

Yksityinen perhepäivähoitaja

Tiia Salo

TS siivouspalvelut

Siivouspalvelut

Joni Laukkanen

Tmi Joni Laukkanen/Hiusstudio Art

Parturi-kampaamo

Beda Hietala

Bevilla

Parturikampaamo- ja kynsipalvelut

Nea Systä

Waure Osk

Yrityspalvelut

Riku Pesonen

Haippi Oy

Mainostoimisto

Jasmin Roponen

Hiushuone J&J 

Parturi-kampaamo

Elina Kuorikoski

Yksityinen perhepäivähoitaja

Yksityinen perhepäivähoitaja

Kimmo Vallden

Vasta Films Oy

Videotuotanto

Sami Kieksi

Dokumentaristi, Revul Media Group Oy

Elokuvien, videoiden, ja televisio-ohjelmien tuotanto

Jasmeet Saini

Hurma projektit Osk

Yrityspalvelut

Valtteri Kemppainen

Omawatti Oy

Aurinkoenergiajärjestelmien myynti ja asennus

Lauri Tuohimaa

FinProma Oy

Liikkeenjohdon konsultointi/kiinteistöjen hallinnointipalvelut

Johanna Niemi-Raittinen

Hoivasilta Oy

Kotihoidon palvelut

Tuulia Repo

Tmi Tampereen Tunnekeskus Lumpeenkukka

Hoito-, terapia-, ja valmennuspalvelut

Aleksi Riuttala

FinProma Oy

Liikkeenjohdon konsultointi/kiinteistöjen hallinnointipalvelut

Laura Tammisto

Studio Torkkeli Oy

Valokuvaamo

Ulla Sergejeff

Outloud Oy

Puheterapiapalvelut

Linda Haume

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Juha-Matti Jeronen

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Mikko Jokela

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Katarina Karppinen

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Liisa Kokkola

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Oona Piippo

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Salla Rapio

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Kimmo Torkkola

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Jussi Tuominen

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Iiina Vottonen

Mediameteli Osk

Mainostoimisto

Aatu Itkonen

kevytyrittäjä

Taikuri, juontaja

Aleksi Nuotio

Widescreen mediatuotanto Oy 

Elokuvien, videoiden, ja televisio-ohjelmien tuotanto

Kimmo Hynynen

Puuvirrat Oy

Puulämmittäjän verkkokauppa

Anne Ahlström

Taleko Oy

Sisustus- ja lahjatavaroiden verkkokauppa

Samu Soini

Filmloop Oy

Elokuvien, videoiden, ja televisio-ohjelmien tuotanto

Kirsi Majamäki

Kirsi Majamäki Photography 

Häävalokuvaus

Anrietta Kuosku

Anrietta Creative Oy

Valokuvaus

Leevi Kangas

Greasy Fingers Oy/Dick Johnson

Parturi, maahantuonti, verkkokauppa

Jarkko Laaksonen

Stremia Oy

Elokuvien, videoiden, ja televisio-ohjelmien tuotanto

Kirsi Salonen

Kirsi Salonen Graphic Design

Graafinen- ja web -suunnittelu

Francesca Zhang-Silvennoinen

Fin-Sino Consulting

Kahvila

Niina Kivimäki

Papaijapuu

Kalevalainen jäsenkorjaus

Jenna Uitto

Helmika Oy

Sauna- ja keittiötekstiilien valmistus ja myynti sekä hoitotuotteide myynti

Jari Karjalainen

Nokian Saneeraus Asiantuntijat Oy

Kosteus-, asbesti- ja haitta-ainekartoitukset

Suvi Lähteenkorva

SateenkaariSydän

Kätilöpalvelut

Toni Koskiluhta

Urheiluhieroja Leijonat

Urheiluhieroja

Outi Lammi

Lammin Puutarhamulta

Kasvinviljelyn tukipalvelut

Tero Jaakkola

HoiDOGki

Eläintarvikeliike

Aida Salminen

AiruClean

Siivouspalvelut

Dan Fraser

Wildward / Vihe Vaellus

Ulkoilu- ja urheiluvarusteliike

Henriikka Riihitupa

Helena Riihitupa Oy

Promootiotoimisto

Giuseppe Baruffa

Noipack Oy

Pakkaustarvikkeiden tukkuliike

Veera Koski

Tmi Veera Koski

Kauneudenhoitopalvelut

Katja Väisänen

Tmi Väisänen Katja J

Parturi-kampaamo

 

 

Lisätietoja:

yhteiskunnallisten aineiden opettaja Seppo Pylvänäinen
p. 050 5201 444
seppo.pylvanainen@tampere.fi

Lue lisää yrittäjyysopinnoista Tredussa: Yrittäjyysopinnot [Tredu - Opiskelijalle]

Opiskelijahyvinvointia kehitetään Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa yhdessä opiskelijoiden kanssa

$
0
0

Koronapandemian aiheuttaman poikkeusajan seurauksena korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt. Esimerkiksi Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n selvityksen (2020) mukaan korona-aikana opiskelijoiden opiskelumotivaatio on laskenut ja stressi kasvanut. Lisääntyneeseen tuen tarpeeseen on kohdistettu opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus, yhteensä 6 miljoonaa euroa korkeakouluille ja ylioppilas- ja opiskelijakunnille.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) kehittää vuosina 2020–2022 opiskelijahyvinvoinnin tukea ja ohjausta Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen -hankkeessa yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja opiskelijakuntien, JAMKOn ja SAMOn, kanssa.

– Suomen korkeakoulut ovat käyneet keskusteluja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon johdolla opiskelijoiden hyvinvoinnista. JAMKissa on käynnissä useita toimenpiteitä, joiden odotetaan vaikuttavan nopeasti ja myönteisesti opiskeluhyvinvointiin, sanoo kehittämispäällikkö Hannu Ikonen.

Kehittämistyö kohdistuu opiskelun tuen tarpeiden tunnistamiseen ja moniammatillisten hyvinvoinnin tuen palveluiden ja toimintamallien selkeyttämiseen. Palveluihin hakeutumista helpotetaan viestinnän kehittämisellä, joka auttaa myös oppilaitosten henkilöstöä ohjaamaan opiskelijoita oikean tuen äärelle. Ammattikorkeakouluissa tarkastellaan myös oppimisanalytiikan tarjoamia keinoja opiskelun etenemisen haasteiden tunnistamiseen.

Tukipalvelujen toimintamallien kehittämiselle, yhteistyölle ja erilaisten tarpeiden parempaan tunnistamiseen on eri selvitysten mukaan tarvetta, jotta Suomen korkeakoulut selviävät poikkeusaikojen vaikutuksista opiskelijahyvinvointiin. Näin ovat todenneet mm. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n AMK-opettajien kyselyn (2020) tuloksena sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin arviointi poikkeustilanteen vaikutuksista opetukseen

– Tyypillisesti opiskelijat pohtivat mielen jaksamista, sosiaalisia suhteita ja opintojen etenemisestä aiheutuvaa stressiä tai oppimisen ongelmia. Korona-aikana ovat korostuneet yksinäisyys ja arjenhallinnan haasteet, kertoo opintopsykologi Heini-Maria Pietilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
 
– Kun opiskeluun liittyvää sosiaalista tukea on ollut tarjolla vähemmän, ovat nousseet myös opiskelumotivaatioon liittyvät kysymykset, Pietilä jatkaa.

Konkreettisina toimintamalleina pilotoidaan ja kehitetään erilaisia opintojen etenemistä tukevia matalan kynnyksen palveluja ja ohjausta, hyvinvointivalmennusta sekä tutortoimintaa. JAMKissa käynnissä on hyvinvointivalmennus, joka on matalan kynnyksen tukea opiskelijoiden hyvinvoinnin pulmiin yksilöllisesti ja ryhmässä. Opiskelijoiden itse havaitsemaan opiskelun tuen tarpeeseen suunnattua Opinnot ojennukseen -päivystystä tarjoaa SEAMK:ssa opinto-ohjaajista, ammatillisista erityisopettajista, opintopsykologista ja korkeakoulupastorista koostuva tiimi. Opiskelija voi pohtia opintojensa etenemistä heidän kanssaan, olipa kyse sitten suuresta tai pienestä asiasta.

– Usein opiskelija tarvitsee vain kannustusta ja pientä ”tuuppausta”, jotta opinnot alkavat taas sujua. Tarvittaessa päivystäjät toki ohjaavat myös muiden palvelujen pariin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Mervi Lehtola kertoo.

Opiskelijatutoreiden valmiuksia ja roolia hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä vahvistetaan tukemalla heidän osaamistaan ja jaksamistaan. Opiskelijat ja opetus- ja ohjaushenkilöstö otetaan mukaan hyvinvoinnin tuen toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen ammattikorkeakoulujen ja opiskelijakuntien käyttöön.

– Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää eri olosuhteissa ja eri korkeakouluissa. Kun opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarpeet tunnistetaan aiempaa paremmin, voidaan niihin tarttumalla välttyä opintojen pitkiltä viivästymiltä tai peräti keskeyttämiseltä, muistuttaa projektipäällikkö Seija Eskola.

Opiskelijahyvinvoinnin tukitoimien toimivuutta ja vaikutuksia myös tutkitaan JAMKissa.  

– Haluamme tarkastella, ovatko toimemme vaikuttavia opiskelijan ja eri toimijoiden näkökulmasta, kertoo johtava tutkija Sirpa Laitinen-Väänänen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Opiskelijahyvinvoinnin tuella voidaan ehkäistä opiskelijoiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä vahvistaa opiskelijoiden itseohjautuvuutta, opintoihin sitoutumista ja osallisuutta sekä kykyä ratkaista eri elämäntilanteissa eteen tulevia haasteita. Hankkeessa on mukana opintopsykologien ja tutoropiskelijoiden ja -opettajien lisäksi korkeakoulujen opinto-ohjaajia, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, Nyyti ry ja paikallinen Ohjaamo.

Lisätietoja:
Seija Eskola, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu  
puh. 040 621 4680
etunimi.sukunimi@jamk.fi

Mervi Lehtola, kehityspäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 
puh. 040 830 2365
etunimi.sukunimi@seamk.fi

Eveliina Koskela, hankekoordinaattori, opiskelijakunnat JAMKO ja SAMO, 
puh. 044 4916377
etunimi.sukunimi@jamko.fi

Hannele Torvinen, päällikkö TKI, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
puh. 040 532 3047
etunimi.sukunimi@jamk.fi

www.jamk.fi/ohke


LAB-ammattikorkeakoulu ja Eksote solmivat monivuotisen yhteistyön

$
0
0

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja LAB-ammattikorkeakoulu solmivat täysin uudenlaisen yhteistyösopimuksen. Sopimus syventää toimijoiden yhteistyötä osaamisen kehittämisessä, johtamis- ja esimiestyön vahvistamisessa, teknologian hyödyntämisessä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystyössä.

Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela uskoo yhteistyön lisäävän Eksoten tuloksellisuutta ja henkilöstön osaamista sekä palvelujen sujuvuutta. ”Yhteistyö tukee vahvasti Eksoten strategiaa rohkeudesta, yksinkertaisuudesta ja ihmisestä. Etelä-Karjalassa vahvana tahtotilana on uusinajattelu, joka pohjaa alueemme vahvuuksiin ja tarpeisiin sekä tiedolla johtamiseen. Tämä kehittämisen ja osaamisen LAB-Eksote-yhteistyö on mielestäni yksi konkreettinen osoitus uusinajattelusta ja käytännön toimista”, Saksela toteaa.

Yhteistyöllä haetaan Sakselan mukaan konkreettista muutosta, eli näkyviä tuloksia ja vaikutuksia, jotka parantavatesimerkiksi sote-osaamisen kohdentamista, tulevaisuuden osaamisen ennakointia sekä palvelujen sujuvoittamista.

Palvelujen tarve alueella kasvaa ja osaavan henkilöstön rekrytointiin haetaan syventävän yhteistyön kautta uusia keinoja ja innovatiivisia ajatuksia. Yhteistyö tuo paljon uusia mahdollisuuksia myös digitaalisten palvelujen käytön lisäämiseen ja hyödyntämiseen.

”Toki meidän tulee pitkin matkaa arvioida uuden yhteistyömallin toimivuutta ja kokemusten perusteella sitä edelleen kehittää. Tältä on lupa odottaa hyvää alueen asukkaille, henkilöstölle ja molemmille sopimuksen osapuolille”, Saksela iloitsee.

Yhteistyö nähdään mahdollisuutena vahvistaa pitkäjänteisesti LABin tarjoaman koulutuksen työelämälähtöisyyttä sekä työssäoppimista. Tämän toivotaan lisäävän uusien, osaavien sote-ammattilaisten jäämistä maakuntaan valmistumisen jälkeen sekä vahvistavan LABin vetovoimaisuutta ja asemaa alueen sote-kouluttajana.

”Otamme Eksoten kanssa ensimmäisen ison askeleen kohti aitoa alueellista yhteistyötä, jossa murretaan organisaatioiden välisiä raja-aitoja. LABin ja Eksoten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen tuominen yhteen palvelee ennen kaikkea eteläkarjalaisia ihmisiä ja heille tuotettuja palveluita muun muassa tiedon ja teknologian hyödyntämisessä”, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen.

”Pidän sopimustamme valtakunnallisestikin erinomaisena esimerkkinä siitä, kuinka parempaa tulevaisuutta rakennetaan ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin rohkealla yhteistyöllä”, päättää Kilpeläinen.

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Timo Saksela, Eksote

timo.saksela@eksote.fi,  0400 811 996

 

Rehtori Turo Kilpeläinen, LAB-ammattikorkeakoulu

turo.kilpeläinen@lab.fi, 044 7085085

 

 

Valmistautuminen pandemian jälkeiseen aikaan etenee ammatillisessa koulutuksessa

$
0
0

Kyselyyn vastanneista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä 80 prosenttia on jo laatinut suunnitelmia pandemian jälkeiseen aikaan esimerkiksi opetusjärjestelyihin, opiskelijoiden oppimisen tukeen, kansainväliseen toimintaan ja henkilöstön työskentelytapoihin liittyen. Joka kymmenennellä exit-suunnitelma on jo täysin valmis. 

- Opiskelijoiden henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien päivittäminen lukeutuu tärkeimpiin toimenpiteisiin. Osalla opiskelijoista esimerkiksi käytännön työtaidot kaipaavat vahvistamista, koska koronatilanne on vaikeuttanut työpaikalla oppimisen mahdollisuuksia, kertoo AMKEn asiantuntija Saku Lehtinen

Näytöissä tarvitaan vielä joustavuutta 

Normaalisti osaamisen osoittaminen eli näytöt suoritetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa. Ammatillisen koulutuksen lakiin tehdyllä väliaikaisella muutoksella näyttöjä voidaan toteuttaa myös oppilaitoksen ympäristöissä heinäkuun loppuun saakka. Noin kolme neljästä vastaajasta on hyödyntänyt lievennystä.  

- Lähes kaikki kyselyyn vastanneet koulutuksen järjestäjät pitävät tarpeellisena jatkaa lievennystä, sillä paluu arkeen työpaikoilla ja oppilaitoksissa vie aikaa, toteaa Lehtinen. 

Työpaikalla oppiminen vaikeutunut myös kaupan alalla 

Uusia koulutus- ja oppisopimuksia on solmittu keskimäärin neljännes vähemmän verrattuna koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan.  Kevään vaikeutuneesta koronatilanteesta huolimatta nykytila on kuitenkin selvästi parempi kuin vuosi sitten. 

Koulutusaloista ovat kärsineet selvästi eniten palvelut, esimerkiksi matkailu- ja ravintola-ala. Vastaajien mukaan vaikeudet työelämässä oppimisessa ovat lisääntyneet viime kuukausina kaupan ja hallinnon alalla, mikä johtuu erityisesti rajoitustoimien vaikutuksista erikoiskauppaan.  

Henkilöstön jaksaminen koetuksella 

Koulutuksen järjestäjistä 93 prosenttia arvioi, että koronakriisin seurauksena henkilöstön yleinen jaksaminen on hieman tai selkeästi heikommalla tasolla.Viime syksyn kyselyssä vastaava luku oli 75 prosenttia. Kuormitusta lisää entisestään muun muassa oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpano erittäin nopealla aikataululla 

- Pitkittynyt poikkeustilanne koettelee henkilöstön jaksamista, vaikka koulutuksen järjestäjät ovat kiinnittäneet pandemian aikana erityistä huomiota työhyvinvointiin, toteaa Lehtinen. 

Liiketoimintaperusteinen koulutus on kärsinyt koronasta 

Suurin osa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä toteuttaa myös työvoimahallinnon kilpailuttamaa tai kokonaan markkinaehtoisia koulutuspalveluita. Tämä toiminta on vaikeutunut 95 prosentilla järjestäjistä. Tilanne helpottuu jonkin verran kevään ja kesän aikana, mutta edelleen osa koulutuksista jää toteutumatta. Kesää kohden yhä useampi koulutus voidaan toteuttaa oppilaitosympäristössä. Nämä tiedot selviävät AMKEn liiketoimintaverkostolleen tekemästä kyselystä.   

Kyselyllä selvitettiin koronan vaikutuksia ammatillisen koulutuksen toimintaan keväällä 2021. Kyselyyn vastasi 54 AMKEn jäsenorganisaation edustajaa, eli 64 % jäsenistöstä. Seurantakyselyn ensimmäiset kaksi osaa toteutettiin keväällä 2020 ja kolmas syksyllä 2020. 

AMKEn liiketoimintaverkostolle tehtiin erilliskysely koronan vaikutuksista markkinaehtoisiin koulutus- ja osaamispalveluihin. Seurantakysely on kolmas. Kaksi ensimmäistä toteutettiin keväällä 2020.  

AMKEn selvitys: koronan vaikutukset ammatillisen koulutuksen toimintaan keväällä 2021

Uniori-tiedeleirit alkavat ensi kesänä Lappeenrannassa

$
0
0

Lappeenranta Junior University -toiminnan puitteissa järjestetään ensi kesänä maksuttomia, alakoululaisille suunnattuja tiedeleirejä. Uniori-leirit toteutetaan yhteistyössä LUT Junior Universityn ja LUMA-keskus Saimaan kanssa.

Lappeenrannassa järjestetään ensi kertaa kesäkuussa kolme Uniori-tiedeleiriä. Neljä päivää kestävät leirit on tarkoitettu 3.–6.-luokkalaisille oppilaille eli 9–12-vuotiaille lappeenrantalaisille lapsille. Kullekin leirille otetaan enintään 16 lasta. Leirit järjestetään, mikäli kokoontumisrajoitukset sen sallivat.

Päivittäin klo 8–15 välisenä aikana toteutuvien leirien ajankohdat ja paikat ovat:

8.–11.6. (Sammonlahden yläkoulu)
15.–18.6. (Kimpisen lukio ja Kimpisen koulu)
21.–24.6. (Kimpisen lukio ja Kimpisen koulu)

Innostusta luonnosta keksien ja kokeillen

Tiedeleirien aikana lapsille tarjotaan mahdollisuuksia keksien ja kokeillen innostua luonnosta ja luonnontieteistä asiantuntevien ohjaajien tuella.

Tiedeleirien sisällöllisestä suunnittelusta ja lasten tiedekasvatustoiminnan ohjauksesta vastaavat LUT Junior Universityn ja LUMA-keskus Saimaan asiantuntijat.

LUT Junior University on Lappeenranta Junior Universityn eli UNIORIn yhteistyökumppani. LUT-yhteistyö kattaa myös yhteistyön LUMA-keskus Saimaan kanssa. LUMA-keskus Saimaa on LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen organisaatio, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista kaikilla asteilla sekä lasten ja nuorten luonnontieteellistä, matemaattista ja teknologista harrastuneisuutta.

LUMA-keskus Saimaassa tiedeleirien sisällöllisestä suunnittelusta vastaa LUMA-ohjaaja Nina Herttuainen.

Partiolaisia apuohjaajina

Leirien aikana toteutuvan oheistoiminnan ohjauksesta vastaavat hyvinvointikoordinaattori Karoliina Ahtiainen sekä leirien apuohjaajina työskentelevät partiolaiset.

–Tiedeleirin aikana varsinaisen teematyöskentelyn lisäksi lapsille on tarjolla muuta toimintaa. Oheistoiminnan tarkoituksena on tukea leiriläisten ryhmäytymistä, lisätä liikettä ja touhuamista luonnossa sekä osallistaa lapsia suunnitteluun, jotta toiminta olisi mahdollisimman monipuolista, mielekästä ja lapsilähtöistä. Innolla odotan leirikesää! Ahtiainen kertoo.

Teematyöskentely

Tiedeleirien sisältöteemat ovat:

1. Mahdollisuuksien energia
2. Ihmeellinen vesi
3. Pikkuprofessorit kokeilevat kemiaa
4. Tutkivat salapoliisit
5. Ohjelmointi

Ilmoittautuminen leireille aukeaa ma 3.5. ja sen voi tehdä tämän linkin kautta: https://forms.gle/GCX9r3piV5Cj9kJTA.

Ilmoittautumisaika päättyy pe 21.5. ja kaikkiin ilmoittautuneisiin ollaan yhteydessä ilmoittautumisajan päätyttyä.

Lisätiedot:

Vesa Raasumaa           
Rehtori, Sammonlahden koulu
Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen vastuuhenkilö Junior University -toiminnassa.
040 513 2840
vesa.raasumaa@edu.lappeenranta.fi

Hyvinvointikoordinaattori
Karoliina Ahtiainen
040 680 5557
karoliina.ahtiainen@edu.lappeenranta.fi

Nina Herttuainen  (tiede-osio)
LUMA-ohjaaja, LAB-ammattikorkeakoulu
041 505 7784
nina.herttuainen@student.lab.fi

Tredu lisää kilpaurheilijoiden opintomahdollisuuksia – uusi tekniikan alan sporttiryhmä aloittaa syksyllä 2022

$
0
0

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu laajentaa kilpaurheilijoille suunnattua koulutustarjontaa ja perustaa uuden sporttiryhmän tekniikan alalle. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon johtavaan sporttiryhmään haetaan jo vuoden 2022 yhteishaussa. Laajentuva koulutustarjonta vastaa työelämän kasvavaan kysyntään ja monipuolistaa kilpaurheilijoiden opinto- sekä työmahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Tredu on ammatillinen urheiluoppilaitos, jossa kilpaurheilu on yhdistettävissä opiskeluun. Tällä hetkellä Tredussa on yksi sporttiryhmä Tampereen Sammonkadun toimipisteen liiketoiminnan tutkinnonalalla, mihin opiskelijat on valittu urheilullisin perustein. Toinen sporttiryhmä aloittaa syksyllä 2022 kone- ja tuotantotekniikan alalla Hervannassa. Opinnot mahdollistavat myöhemmin reitin amk-insinööriopintoihin.

─ Urheilijoille on tärkeää, että jatko-opintopaikka peruskoulun jälkeen on Tampereen rajojen sisäpuolella, jolloin siirtyminen treenipaikkojen ja koulun välillä sujuu jouhevasti. Viime vuosina lukioiden keskiarvorajat ovat nousseet Tampereella ja opiskelijaliikenne Pirkanmaan kuntien rajoilla on lisääntynyt. Tämä on hankaloittanut urheilevien opiskelijoiden sisäänpääsyä oppilaitoksiin ja lisännyt entisestään tarvetta uusille koulutusmahdollisuuksille, kertoo Tredun urheilukoordinaattori Antti Särösalo.

Sporttiryhmässä urheilijoiden opinnot on suunniteltu niin, että he voivat aamutreenien, maajoukkueleirien ja kilpamatkojen aikana keskittyä urheiluun eikä heidän tarvitse olla huolissaan samaan aikaan etenevistä opinnoista. Samalla tuetaan aidosti Olympiakomitean ajatusta kaksoisura-ajattelusta.

─ Tulevaisuudessa ja jo nykypäivänäkin valmennusta, urheilua ja hyvinvointia tukevat yhä enemmän tekniset laitteet ja ratkaisut. Urheilijataustainen tekniikan alan ammattilainen löytää varmasti paikkansa työelämästä, sanoo kone- ja tuotantotekniikan lehtori Timo Saari.

─ Urheilijat ovat tottuneet asettamaan tavoitteita ja valmiita tekemään töitä niiden eteen. Heillä on kyky nähdä juuri sillä hetkellä olevat puutteet asioissa tai taidoissa ja korjata ne. Nämä ominaisuudet ovat tarpeen myös työelämässä, summaa Särösalo.

Urheilijoita toivotaan ja otetaan edelleen kaikkiin tutkintoihin ja ryhmiin sekä mahdollistetaan heidän kaksoisuransa, mutta oma painotusryhmä tarjoaa tähän vieläkin paremmat mahdollisuudet. Kolmas sporttiryhmä on suunnitteilla vuoden 2023 yhteishakuun Tampereen Santalahdentien toimipisteeseen.

 

Lisätietoja:

lehtori, urheilukoordinaattori Antti Särösalo
p. 050 576 1362
antti.sarosalo@tampere.fi

lehtori, tiimivastaava
Kone- ja tuotantotekniikka
Timo Saari
p. 050 464 2697
timo.saari@tampere.fi

Rajavartiolaitos haluttu työnantaja - Ennätysmäärä hakijoita rajavartijan peruskurssille

$
0
0

Haku tammikuussa 2022 alkavalle rajavartijan peruskurssille päättyi 30.4.2021. Hakemuksia saapui ennätysmäärä, yhteensä 815 hakemusta. 

Haussa on mukana myös ruotsinkielinen peruskurssi, jolla on opiskelijapaikkoja Länsi-Suomen ja Suomenlahden merivartiostoon. 

Tämän hetkisen suunnitelman mukaan kurssille on suunniteltu yhteensä 60 opiskelijapaikkaa, joista 10 on ruotsinkielisiä. Opiskelijapaikkoja on tämänhetkisen suunnitelman mukaan tarjolla seuraaviin hallintoyksiköihin:
• Kaakkois-Suomen rajavartiosto
• Pohjois-Karjalan rajavartiosto
• Kainuun rajavartiosto
• Lapin rajavartiosto
• Suomenlahden merivartiosto
• Länsi-Suomen merivartiosto
• Vartiolentolaivue (edellyttää ilma-alusasentajan koulutusta)

Kurssi on suunniteltu alkavaksi tammikuussa 2022 ja päättyväksi joulukuussa 2022.  

Peruskurssi antaa opiskelijalle valmiudet ammattiosaamista vaativiin kenttätason rajatarkastus- ja rajojen valvonnan tehtäviin. 

Pääsykokeet järjestetään kaksiosaisena kesä- ja elokuun aikana. 

Alihankinta-messut järjestetään 21.–23. syyskuuta 2021 Tampereella

$
0
0

Valoisammat näkymät koronapandemian osalta luovat uskoa messu- ja tapahtuma-alan palautumiseen tulevana syksynä. Tampereen Messut -konserni vahvistaa, että messukausi Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa alkaa syyskuun alussa järjestettävillä kuluttajamessuilla. Ammattimessuista ensimmäisenä järjestetään 21.–23. syyskuuta 2021 teollisuuden odotettu ykköstapahtuma Alihankinta ja AlihankintaHEAT. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen täyttävään tapahtumaan on tulossa noin tuhat näytteilleasettajaa. Messujen teemana säilyy Datasta bisnestä. 

– Olemme tehneet päätöksen syksyn tapahtumien osalta ja messukausi Tampereella käynnistetään suunnitelmien mukaan syyskuun alussa. Pandemiatilanteen parantuminen ja rokotusten eteneminen ovat luoneet uskoa siihen, että viimeistään kesän jälkeen on mahdollisuus järjestää jo suuria tapahtumia onnistuneesti. Seuraamme toki jatkuvasti voimassa olevia rajoituksia sekä hallituksen ja viranomaisten linjauksia tapahtumien avaamisen osalta. Vastuullisena tapahtumajärjestäjänä pystymme kyllä toteuttamaan tulevat messut terveysturvallisesti sekä huomioimaan kaikki ohjeistukset ja vaadittavat järjestelyt suurissa tiloissamme, toteaa toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messut -konsernista. 


Alihankinnan menestys piilee kasvokkaisissa kohtaamisissa – syksyn toteutus hybridinä
 
Alihankinta-messut on järjestetty Tampereella vuodesta 1988. Viime vuoden messut siirrettiin pandemian johdosta syyskuulle 2021. Joulukuussa 2020 Alihankinta ja AlihankintaHEAT järjestettiin kuitenkin virtuaalitapahtumana, joka oli sisällöllisesti onnistunut pilotti, mutta perinteiseen messukokemukseen tapahtumaa ei voi verrata. Saadun palautteen pohjalta Alihankinnan menestys pohjautuu live-tapahtuman mahdollistamiin face-to-face -kohtaamisiin, jotka eivät toteudu virtuaalitapahtumassa. 

– Alihankinnan asiakkaat ovat odottaneet vahvistusta syksyn messujen toteutuksesta. Kentällä on kovasti painetta kasvokkaisiin kohtaamisiin tämän virtuaalivuoden jälkeen, joten meitä on kyllä rohkaistu fyysisen tapahtuman toteuttamiseen. Myös tapahtuman taustalla vaikuttavat asiantuntijatahot ovat näyttäneet vihreää valoa järjestelyille. Onneksi pandemian ja tapahtumien avautumisen osalta näkyy jo valoa pimeäksi käyneen tunnelin päässä. Tällä tietoa Alihankintaan on tulossa jälleen noin tuhat näytteilleasettajaa eli sitoutuminen tapahtumaan on vahva. Luottavaisin mielin jatkamme valmisteluja ja keskitymme siihen, että tapahtuma saadaan toteutettua onnistuneesti ja turvallisesti, sanoo Alihankinta-messuista vastaava markkinointi- ja viestintäjohtaja Tanja Järvensivu Tampereen Messut -konsernista.

Alihankinta ja AlihankintaHEAT 2021 toteutetaan hybridinä eli fyysisen ja virtuaalisen tapahtuman yhdistelmänä. Tämä tarkoittaa lähinnä Datasta bisnestä -teeman ja muun ohjelmasisällön nostamista esille myös verkossa. Kohtaamiset ja kontaktit antavat puolestaan merkittävän syyn lähteä live-tapahtumaan.

– Alihankinta toteutetaan hybriditapahtumana, jossa teemaa ja ohjelmaa nostetaan osittain myös verkkoon, mutta varsinainen verkostoituminen ja kontaktien hankkiminen keskitetään messuhalleihin. Live-tapahtuman tunnelma ja ainutlaatuiset kohtaamiset ovat kantaneet Alihankintaa jo yli 30 vuotta, joten kaikkea hyvää ei kannata muuttaa vallan virtuaaliseksi. Hybridi mahdollistaa kuitenkin osallistumisen tapahtumaan myös kansainvälisesti, mikäli matkustusrajoitukset syksyllä jatkuvat, Järvensivu lisää.


Teemana säilyy Datasta bisnestä – älykkäästi, turvallisesti ja tuottavasti

Alihankinnan ja AlihankintaHEATin viime vuoden teema Datasta bisnestä säilyy tapahtumassa myös tänä vuonna. Teemaa käsiteltiin loppuvuoden virtuaalitapahtumassa, johon tuhannesta näytteilleasettajasta osallistui 250. Nyt teeman hyödyntäminen halutaan mahdollistaa myös muille näytteilleasettajille. Teemaa nostetaan esille kolmesta näkökulmasta, jotka ovat älykäs teollisuus, turvallisuus ja tuottavuus.

Tampereen Messujen tulevista messuista ja tapahtumista löytyy lisätietoa www.tampereenmessut.fi.


LISÄTIEDOT: www.alihankinta.fi
@Alihankinta, #Alihankinta, #AlihankintaHEAT

Tampereen Messut -konserni:

Hannu Vähätalo, toimitusjohtaja,
p. 0500 620 806

Tanja Järvensivu, Alihankinta-projektipäällikkö, markkinointi- ja viestintäjohtaja,
p. 050 536 8133

etunimi.sukunimi(a)tampereenmessut.fi

Turvallinen ja välittävä ilmapiiri on varhaiskasvatuksen vahvuus

$
0
0

Päijät-Hämeen kunnalliset varhaiskasvatuksen järjestäjät toteuttivat alkuvuodesta 2021 arviointikyselyn varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajille sekä 3-5-vuotiaille lapsille. Arviointikysely toteutetaan joka toinen vuosi.

Aiempien vuosien kyselyjen tapaan varhaiskasvatuksen vahvuuksiksi nousee varhaiskasvatuspaikassa saatu hyvä hoito, lapsiryhmissä ilmenevä turvallinen ja välittävä ilmapiiri sekä lapsia koskevan keskustelun luottamuksellisuus henkilöstön kanssa.

Huoltajien mielestä varhaiskasvatuksen henkilöstö arvostaa perheiden kasvatusnäkemystä ja he kokevat, että lapsella on mahdollisuus saada tukea kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen. Myös lapset kokevat, että varhaiskasvatuspaikan aikuiset auttavat, kun tarvitsee apua.

Seudullisen kyselyn kaikkien vastaajaryhmien mielestä liikkuminen ja leikki ovat tärkeä osa lasten päivää. Nämä asiat korostuvat myös varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Tulokset osoittavat, että edellisen kyselyn 2019 perusteella valituissa kehityskohteissa on edistytty: lasten, huoltajien ja henkilöstön osallisuus on vahvistunut, huoltajat ovat saaneet aiempaa enemmän tietoa lapsensa hoitopäivästä ja henkilöstön digiosaamista ja työhyvinvointia on edistetty. Jatkossakin näihin kehityskohteisiin paneudutaan ja erityisesti osallisuuden vahvistamiseen ja henkilöstön digitaitojen kehittämiseen.

Lahden varhaiskasvatuksessa toiminnan yhteinen suunnittelu koetaan tärkeänä

Lahden varhaiskasvatuksen kyselytulosten perusteella huoltajat olivat tyytyväisiä ja antoivat toiminnasta kouluarvosanan 9. Huoltajat kokivat vahvuuksina varhaiskasvatuspaikan hyvän hoidon, turvallisen ja välittävän ilmapiirin sekä lasten mahdollisuuden saada tukea kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.

Kehittämiskohteena sekä huoltajat että henkilöstö toivoivat huoltajille lisää mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun. Toiminnan suunnitteluun haluavat myös lapset osallistua: ” Mä toivon, että lapset sais päättää kuinka pitkään ne on sisällä ja milloin ne siivoo.”

Lasten kokemana arki on turvallista. Mukavien kavereiden ja aikuisten kanssa voi tehdä kiinnostavia asioita. Paljon kertoo yksi vastaus: ”Mut tekee iloiseksi, kun toiset auttaa mua jossain sellaisessa, mitä mä en saa ite tehtyä.”

Henkilöstö haluaisi painottaa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä. Lapsetkin haluaisivat käyttää hoitopaikassa enemmän tietokonetta, tablettia tai puhelinta. Lasten avoimissa vastauksissa otettiin tähän kantaa: ”Tietokonetta ja puhelinta ei lapset käytä ja se on vähän tyhmää”. Oppiminen on lasten mielestä kivaa.

Lahden varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemys oli yhteneväinen seudullisen arvioinnin kanssa ja henkilöstö antoi arvosanaksi 9 -. Vastauksissa korostui varhaiskasvatussuunnitelman merkitys omaa työtä ohjaamassa ja toiminnan kehittämisessä. Suunnitelma kannustaa monipuoliseen toimintaan, oppimiseen ja liikkumiseen.

Arviointikyselyyn osallistui 4 642 vastaajaa

Seudulliseen arviointikyselyyn osallistui kaikkiaan 4 642 vastaajaa, joista 2 328 oli 3-5-vuotiaita, 1 374 huoltajaa ja 940 opetus- ja hoitohenkilöstöön kuuluvaa. Kysely toteutettiin tammi-helmikuun vaihteessa.

Arviointitietoa hyödynnetään kuntien varhaiskasvatuksen kehittämistyössä. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytysten edistäminen sekä tiedon tuottaminen poliittisen päätöksenteon pohjaksi.

Jokainen kyselyssä mukana ollut kunta on saanut alueensa ja varhaiskasvatusyksiköidensä arviointitulokset ja tiedottaa tuloksistaan oman aikataulunsa mukaan.

Päijät-Hämeen kunnilla, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä, yhteisellä arviointityöllä on jo pitkät perinteet. Kehittämistä suuntaavia arviointikyselyjä toteutetaan kahden vuoden välein.

Lisätietoja

Päijät-Hämeen seudullisista kyselytuloksista
kehittämiskoordinaattori Raisa Kujala puh. 044 716 1734

Lahden kaupungin kyselytuloksista
päiväkodinjohtaja Maarit Raitala, Lahti puh. 050 398 5475

Kuva Lassi Häkkinen


Lahden lasten ja nuorten palveluverkko uudistuu

$
0
0

Koulujen, päiväkotien ja nuorisopalvelujen palveluverkkosuunnittelua tehdään yhteistyönä väestökehityksen, palvelutarpeen, kaavoituksen, tilojen yhteiskäytön sekä muuntojoustavuuden lähtökohdista.

Valmistelussa oleva lasten ja nuorten palveluverkkosuunnitelma tarjoaa näkymän tiedossa olevista muutoksista. Uusimpien väestöennusteiden perusteella tulevaisuudessa Lahdessa on lapsia nykyistä vähemmänPerusopetuksessa lasten määrä vähenee merkittävästi, ennusteen mukaan lähes 500 oppilaalla vuoteen 2030 mennessä. Myös alle kouluikäisten lasten määrä vähenee, millä on vaikutusta varhaiskasvatuksen järjestämiseen.   

Samaan aikaan muutamilla asuinalueilla lasten määrä kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä palvelukysyntä kasvaa voimakkaimmin Karistossa, Renkomäessä, Kytölässä, Launeen pohjoisosissa ja Asemantaustassa, keskustassa sekä Koiskalassa.  

Tavoitteena lasten eheä ja turvallinen koulupolku 

Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta, iltapäivätoimintaa, kerho- ja harrastustoimintaa sekä nuorisopalveluita kootaan yhteisiin tiloihin ja tilankäyttöä tehostetaan. Monitoimitalot kokoavat useita toimijoita saman katon alle. Toimintakulttuurin uudistamisella tuetaan lasten eheää koulupolkua ja koulupäivää.    

Lasten ja nuorten palveluverkko- sekä yleiskaava- ja kaupunkisuunnittelu nivoutuvat kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaan. Tärkeänä nähdään koulutilojen saavutettavuus kävellen, pyöräillen tai bussilla sekä tilojen monipuolinen, joustava hyödyntäminen ja pitkät aukioloajat.   

Lasten ja nuorten palveluilla on edelleen fyysinen palvelupaikka, vaikka palveluita paljon sähköistetäänkin. Tavoitteena on myös tuottaa hyvinvointi- ja sivistyspalveluja yhdessä lähellä toisiaan nykyisten monitoimitalotoimintojen tapaanLapsiystävällisen kaupungin avaintekijä on se, miten lapset pystyvät liikkumaan omaehtoisesti ja miten vanhemmat uskaltavat päästää lapsensa liikkumaan itsenäisesti. Tähän vaikuttaa etäisyyden lisäksi turvallisuus ja viihtyisyys.   

Kokonaistarkastelu on pitkäjänteistä yhteistyötä  

Suunnitelman perusteella tullaan tekemään erillisiä, yksittäisiä palvelupisteitä koskevia päätösesityksiä osana pitkän tähtäimen palveluohjelmaa ja yleiskaavatyön kokonaiskuvaa. 

Aika ajoin tehtävä palveluverkon kokonaistarkastelu on välttämätön muun muassa asuinalueen väestörakenteen, rakennemuutosten, kiinteistöjen kunnon sekä kaupunki-investointien pohjalta. Tarkastelua tehdään valtuuston talousarviopäätökseen 2021 ja taloussuunnitelmaan 202122 perustuen sekä kaupungin strategian mukaisesti.     

Asukasillat verkossa, lausuntokierros ja käsittelyn eteneminen   

18.20. toukokuuta kuntalaisia kutsutaan keskustelemaan oman alueensa päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen tulevaisuuden tilaratkaisuista. Asukasillat järjestetään verkossa teams-yhteyden kautta. Palveluverkkosuunnitelman luonnos otutustuttavana kaupungin verkkosivuilla sekä laajalla lausuntokierroksella 20.5.2021 asti.  

Palveluverkkosuunnitelma viimeistellään toukokesäkuussa, kun käytettävissä on henkilöstöltä, lapsilta, nuorilta sekä asukasilloista ja lausuntokierrokselta saadut kehittämisehdotukset ja palautteetEsitys etenee sivistyslautakuntaan touko-kesäkuussa ja syyskaudella osaksi talousarviovalmistelua 2022 sekä pitkän tähtäimen talousohjelmaa. Tarvittavia täsmennyksiä ja tarkennuksia tehdään syksyllä 2021. 

Lisätietoja 

Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue, lasten ja nuorten kasvun vastuualue 
Lassi Kilponen, vastuualuejohtaja, p. 044 716 1328
lahti.fi/palveluverkko 

_ _ _ _ _ _ 

Palveluverkon asukasillat verkossa 18.–20.5.2021 klo 17–18.30 


Pohjoinen alue ti 18.5.
 
Ahtiala, Mukkula, Kivimaan Kytölä 

Eteläinen alue ke 19.5.
Kärpänen, Metsäkangas, Riihelä, Jalkaranta, Länsiharjun, Salpausselän, Ali-Juhakkalan ja Kanervikon oppilaiden huoltajat sekä Hennala, LauneLiipola, Saksala, Renkomäki 

Itäinen ja keskustan alue to 20.5.
Keskusta ja Karisto (keskustelu klo 17 alkaen) sekä Nastolan alue (keskustelu klo 17.45 alkaen) 

Lisätietoa, palveluverkkosuunnitelman luonnos sekä asukasiltojen teamsosallistumislinkit lähempänä ajankohtaa osoitteessa lahti.fi/palveluverkko 

 

Miten yrittäjyyskasvatuksella ratkaistaan kuntien haasteita? Osallistu keskusteluun Twitterissä 19.5.

$
0
0

Keskustelutunti pidetään Twitterissä keskiviikkona 19.5.2021 kello 9-10 aihetunnisteella #yrittäjyyskasvatusratkaisee. Kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan.

Yrittäjyyskasvatus on nykyään monen oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. Yrittäjyys- ja työelämätaidot ovat saaneet kansallisissa opetussuunnitelmien perusteissa yhä enemmän painoarvoa.

Yrittäjyyskasvatus on tärkeää myös kunnan kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteellisella yrittäjyyskasvatuksella kunnat voivat vahvistaa yrittäjämäistä asennetta, lisätä yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia sekä synnyttää uutta yrittäjyyttä ja elinvoimaa.

Mutta mikä tekee kunnasta yrittäjyyskasvatuskunnan? Ketkä osallistuvat yrittäjyyskasvatukseen ja ketkä johtavat sen kehittämistä? Entä mitä jokaisen kuntapäättäjän pitäisi tietää yrittäjyyskasvatuksesta?

YES-verkosto haastaa asiantuntijat, koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja kunnat sekä muut yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneet keskustelemaan yrittäjyyskasvatuksen merkityksestä kunnille Twitterissä keskiviikkona 19.5.2021 kello 9–10. 

Twitter-keskustelutunnin tavoitteena on nostaa esiin yrittäjyyskasvatuksen keskeisiä mahdollisuuksia kunnille ja aktivoida eri toimijoita osallistumaan yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja edistämiseen. Jokainen, jolla on Twitter-tili voi osallistua keskusteluun.

Keskustelutunnin runkona ovat seuraavat kysymykset:

K1: Mikä tekee kunnasta yrittäjyyskasvatuskunnan?

K2: Keitä tarvitaan tukemaan yrittäjämäisyyteen kasvamisessa? Kuka on ollut sinun innoittajasi työelämässä?

K3: Miten yrittäjyyskasvatusta johdetaan? Kenen vastuulla on yrittäjyyskasvatuksen johtaminen kunnassa?

K4: Mitä jokaisen uuden kuntapäättäjän pitäisi tietää yrittäjyyskasvatuksesta? 

Näin osallistut keskusteluun:

YES ry twiittaa kysymykset järjestyksessä keskustelutunnin aikana tililtä @YESverkosto.

Voit osallistua keskusteluun vastaamalla twiitteihin omalta tililtäsi. Keskustelun seuraamisen helpottamiseksi lisää twiittisi alkuun mihin kysymykseen osallistut, esimerkiksi K1. Käytä myös aihetunnistetta #yrittäjyyskasvatusratkaisee.

Voit seurata muiden keskustelua syöttämällä #yrittäjyyskasvatusratkaisee -tunnisteen Twitterin hakukenttään. Tervetuloa mukaan keskusteluun!


Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

https://twitter.com/YESverkosto

AMK-opiskelijat valitsivat vuoden opettajaksi Olli Leppäsen

$
0
0

 

Vuoden ammattikorkeakouluopettajaksi on valittu Olli Leppänen LAB-ammattikorkeakoulusta. Leppästä ehdottaneet opiskelijat kehuvat hänen loistavaa vuorovaikutusta, sekä opetusmateriaalien laatua ja monipuolisuutta.

"Positiivisen opiskelijapalautteen saaminen merkitsee opettajalle aina paljon ja tällaisen erityisen tunnustuksen saaminen on häkellyttävän hienoa. Iso kiitos kaikille opiskelijoilleni, jotka olette mahdollistaneet sen, että minulla on maailman hauskin työ. Opetuksen eteen tehtävä perustyö ei ole trendikkäin ja uutisoiduin aihe, vaikka juuri se on ammattikorkeakoulujen päätehtävä. Vuoden opettaja -palkinto onkin SAMOKilta mahtava oivallus nostaa positiivisella tavalla esiin laadukkaan opetuksen merkitystä, johon jokaisella opiskelijalla on oikeus. Toivon mukaan tästä perinteestä tulee pitkä, se kasvaa vuosi vuodelta ja mahdollisimman moni kollega saa tulevaisuudessa ansaitsemaansa tunnustusta hyvin tehdystä työstä," iloitsee vuoden opettaja 2021 Olli Leppänen.

SAMOK jakaa vuosittain Vuoden opettaja -palkinnon tuodakseen esille ammattikorkeakoulujen laadukkaan ja pitkäjänteisen opetustyön. Samalla palkinnolla halutaan kiittää opettajia panoksestaan opetuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden osaamisen kasvattamiseen. Vuonna 2021 palkinnon saajaksi etsittiin opettajaa, joka on onnistunut vuorovaikutteisessa opetuksessa myös etäopinnoissa.

“Ammattikorkeakouluopetus on perinteisesti hyvin keskustelevaa ja opetustilanteissa opiskelijat ja opettaja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Etäopetus on kuitenkin haastanut tilannetta ja opiskelijat kaipaavat tilanteita joissa on helppo kysyä, varmistaa ja keskustella. Moni opettaja taitaa näiden tilanteiden luomisen myös etäaikana ja haluamme kiittää siitä erityisesti Olli Leppästä mutta myös kaikkia muita amk-opettajia”, sanoo SAMOKin puheenjohtaja Oona Löytänen.

Vuoden opettaja -palkinto jaettiin ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämillä AMK-päivillä 5.5.2021. SAMOK ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat keräsivät Vuoden opettaja -palkintoa varten ehdotuksia opettajista ammattikorkeakouluopiskelijoilta. SAMOKin hallituksen varapuheenjohtaja Antti Paunosen, hallituksen jäsen Sebastian Tolvasen, OAJ:n korkeakoulutyöryhmän puheenjohtaja Ulla Kangasniemen ja Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrenin muodostama raati valitsi vuoden opettajan ympäri maata tulleiden 30 ehdotuksen joukosta. SAMOK jakaa Vuoden opettaja -palkinnon nyt neljättä kertaa.

 

Lisätietoja:

Olli Leppänen
Vuoden opettaja 2021
olli.leppanen@lab.fi
044 7081849

Oona Löytänen
SAMOKin puheenjohtaja
oona.loytanen@samok.fi
050 389 1000

AMK-opiskelijat valitsivat vuoden opettajaksi LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden opettajan

$
0
0

Vuoden 2021 ammattikorkeakouluopettajaksi on valittu Olli Leppänen LAB-ammattikorkeakoulusta. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat keräsivät palkintoa varten ehdotuksia opettajista AMK-opiskelijoilta. Leppästä ehdottaneet opiskelijat kehuivat loistavia vuorovaikutustaitoja sekä opetusmateriaalien laatua ja monipuolisuutta.

”Iso kiitos kaikille opiskelijoilleni, jotka olette mahdollistaneet sen, että minulla on maailman hauskin työ. Opetuksen eteen tehtävä perustyö ei ole trendikkäin ja uutisoiduin aihe, vaikka juuri se on ammattikorkeakoulujen päätehtävä. Vuoden opettaja -palkinto onkin Suomen opiskelijakuntien liitolta mahtava oivallus nostaa positiivisella tavalla esiin laadukkaan opetuksen merkitystä, johon jokaisella opiskelijalla on oikeus. Toivottavasti tämä perinne tulee jatkumaan ja mahdollisimman moni kollega saa tulevaisuudessa ansaitsemaansa tunnustusta hyvin tehdystä työstä", iloitsee vuoden opettajaksi 2021 valittu liiketalouden tuntiopettaja Olli Leppänen LAB-ammattikorkeakoulusta.

SAMOK jakaa vuosittain Vuoden opettaja -palkinnon tuodakseen esille ammattikorkeakoulujen laadukasta ja pitkäjänteistä opetustyötä. Lisäksi palkinnolla halutaan kiittää opettajia ja heidän panostustaan opetuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden osaamisen kasvattamiseen. Vuonna 2021 palkinnon saajaksi etsittiin opettajaa, joka on onnistunut vuorovaikutteisessa opetuksessa myös etänä.

“Ammattikorkeakouluopetus on perinteisesti hyvin keskustelevaa ja opetustilanteissa opiskelijat ja opettaja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Etäopetus on kuitenkin haastanut tilannetta ja opiskelijat kaipaavat tilanteita, joissa on helppo kysyä, varmistaa ja keskustella. Moni opettaja taitaa näiden tilanteiden luomisen myös etäaikana ja haluamme kiittää siitä erityisesti Olli Leppästä, mutta myös kaikkia muita AMK-opettajia”, sanoo SAMOKin puheenjohtaja Oona Löytänen.

Vuoden opettaja -palkinto jaettiin ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämillä AMK-päivillä keskiviikkona 5.5.2021. SAMOKin hallituksen varapuheenjohtaja Antti Paunosen, hallituksen jäsen Sebastian Tolvasen, OAJ:n korkeakoulutyöryhmän puheenjohtaja Ulla Kangasniemen ja Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrenin muodostama raati valitsi vuoden opettajan ympäri maata tulleiden 30 ehdotuksen joukosta. Palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa.

Lisätietoja:

Vuoden opettaja 2021 Olli Leppänen, LAB-ammattikorkeakoulu

+358 44 708 1849, olli.leppanen@lab.fi

Puheenjohtaja Oona Löytänen, SAMOK

+358 50 389 1000, oona.loytanen@samok.fi

JUKO – Leikkaukset tutkimukseen ovat myös koulutusleikkauksia, miten käy opetuksen yliopistoissa? ”Henkilöstö pettyi todella”

$
0
0

 

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO painottaa, että leikkaukset tutkimusrahoitukseen vaikuttavat myös yliopistoissa annettavan opetuksen määrään ja laatuun.

- Ilman riittävää tutkimusta ei ole yliopisto-opetusta, huomauttaa toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

- Edellytämme nyt pikaista asian uudelleen arviointia ja vastuun kantamista tieteen rahoittamisesta. Erityisesti Suomen Akatemian kautta myönnettävä rahoitus on tieteellisen tutkimuksen perusta.

Yliopistosektorin neuvottelupäällikkö Katja Aho JUKOsta kertoo, että yliopistojen henkilöstö on todella pettynyttä.

- Leikkaukset ovat henkilöstön mielestä kaikin tavoin kohtuuttomia. Henkilöstö on venynyt äärimmilleen taatakseen korkeakoulutuksen jatkuvuuden koronan keskellä ja hallitus palkitsee heidät näin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) kertoi korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa tiistaina aikeista leikata tuntuvasti tutkimusrahoitusta.

Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin tiedotteen mukaan suoraa leikkausten määrä ei julkistettu. Se kuitenkin arvioi, että iso osa OKM:n 35 miljoonan euron supistuksesta tulisi kohdistumaan tieteen rahoitukseen.

Löfgren pitää linjausta lyhytnäköisenä ja korostaa, että se on ristiriidassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotiekartan, hallitusohjelman ja koulutuspoliittisen selonteon kanssa, kun samaan aikaan tavoitteena on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

 Yliopistosektorilla JUKOn sopimusten piirissä on yli 18 000 akavalaista palkansaajaa.

Viewing all 16601 articles
Browse latest View live