Karelia-ammattikorkeakoulusta on valmistumassa ensimmäiset 18 sairaanhoitajaa Innovative Nurse -sairaanhoitajakoulutuksesta, jossa keskitytään väljästi asutuilla alueilla toimivien sairaanhoitajien työn erityishaasteisiin.

 - Näissä sairaanhoitajaopinnoissa on opiskeltu monipuolisen tietoperustan lisäksi ihmissuhdetaitoja, organisointi-, koordinointi- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä hoidon tarpeen arviointia ja kliinisiä taitoja. Väljästi asutuilla alueilla sairaanhoitajan osaamisessa korostuvat muun muassa pitkät välimatkat ja digitaalisuus, kertoo Innovative Nurse hankkeen projektipäällikkö Riitta Muhonen.

Koulutuksen ensimmäinen toteutus alkoi vuonna 2019 ja oli suunnattu Pohjois-Karjalan väljästi asutuille alueille esimerkiksi Pielisen-Karjalan alueella asuville ja työskenteleville. Opintonsa aloitti yhteensä 29 sairaanhoitajaopiskelijaa. Nyt syksyllä 2021 opinnot ovat edenneet loppusuoralle ja ensimmäiset 18 opiskelijaa saavat tutkintotodistuksensa, kun Tikkarinne-kampuksella vietetään valmistumisjuhlaa tiistaina 7.12.2021 klo 15 alkaen.

Suuri osa opinnoista on ollut itsenäistä opiskelua sekä ohjattua etäopiskelua. Opinnoissa on hyödynnetty työn opinnollistamista harjoittelujen yhteydessä. Nyt valmistuvat opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opintojen monipuolisuuden lisäksi verkkopainotteiseen opiskeluun sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan koulutuksen toteutukseen.

 - Opinnot ovat edenneet pääsääntöisesti siten, että teoriaopinnot on toteutettu ohjattuina verkko-opintoina ja vain kaikista keskeisin tietotaito toteutetaan lähiopetuksena. Opiskelijaryhmä jaettiin kahteen eri lähiopetusryhmään niin, että lähiopintoja on voinut suorittaa Joensuun lisäksi Nurmeksessa. Halu asua ja toimia omalla paikkakunnalla ovat tärkeitä tekijöitä myös väljästi asutun alueen palvelujen kannalta, jatkaa Muhonen.

Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistuvien sairaanhoitajien työllistymisnäkymät ovat erittäin hyvät ja monipuoliset. Innovative Nurse -koulutus on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksen. Koulutus toteutettiin soveltuvin osin yhteistyössä Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen kanssa.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan Innovative Nurse -koulutuksen valmistumisjuhlaa Tikkarinne-kampukselle (Tikkarinne 9, Joensuu) tiistaina 7.12.2021 klo 15.00 alkaen.

Joulukuun alusta lähtien Nuotta-valmennukseen voivat osallistua kaikki 14-29-vuotiaat sosiaalisen vahvistamisen tarpeessa olevat nuoret. Nuotta-valmennusta on järjestetty aiemmin vain etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen asiakkaille. Palvelu laajenee vuoden 2022 loppuun asti kestävänä kokeiluna esimerkiksi erityis- ja koulunuorisotyön ryhmille sekä perhetyöhön ja kuntouttavaan toimintaan.

– Kohderyhmän laajennuksen tavoitteena on tutkia, millaisia tarpeita koronapandemian jälkeisessä nuorisotyössä on niillä toimijoilla, jotka haluavat mukaan Nuotta-toimintaan, Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Eija Pietilä taustoittaa.

Nuotta on leirimuotoinen tehovalmennus syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, jota järjestetään Suomen yhdeksässä valtakunnallisessa nuorisokeskuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

Erityistuen tarve kasvanut

Nuotta-valmennuksella on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia sosiaalisen vahvistamisen tarpeessa olevien nuorten arjenhallintaan, itseluottamukseen ja sosiaalisten taitojen vahvistumiseen.

– Laajennuksen tarve on ollut tiedossa aiemminkin, joten on hienoa, että nyt päästään työskentelemään kaikkien niiden nuorisoryhmien kanssa, jotka hyötyvät palvelusta, Nuotan laajennushanketta valmistellut Nuorisokeskus Anjalan nuorisotyön koordinaattori Joonas Rönkkönen iloitsee.

Nuotassa nuori saa ylittää omat rajansa turvallisessa ympäristössä ja tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin nuoriin. Rönkkösen mukaan jo pelkkä nuorisokeskusympäristöön pääseminen on monelle voitto.

– Omasta arjesta pois pääseminen auttaa jo itsessään. Nuotta-valmennus on luoteeltaan syrjäytymistä ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Uskon, että uudet kohderyhmät tulevat hyötymään esimerkiksi Nuotan seikkailu- ja elämyspedagogisesta toiminnasta ihan samalla tavalla kuin etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojenkin asiakkaat, Rönkkönen vakuuttaa.

”Sain kipinän, että minustakin voi olla joskus johonkin”

Nuottaan osallistuneet kertovat valmennusjakson päätyttyä usein kasvaneesta itseluottamuksesta ja rohkeudesta osallistua ryhmätoimintaan. Nuotassa tähdätäänkin onnistumisiin, joista voi ammentaa myöhemmin esimerkiksi koulussa tai työnhaussa.

– Hienointa on ollut kuulla palautetta siitä, että joku on löytänyt Nuotassa kipinän siihen, että hänestäkin voi olla joskus johonkin, tai nuoret ovat saaneet tukea nykyhetkessä tai tulevaisuudessa ahdistaviin asioihin, Eija Pietilä kertoo.

Pietilä näkee, että Nuotta-valmennukselle on kasvava tarve.

– Koronapandemiasta toipumisen ajanjaksolla on nähtävissä, että nuorten, ja myös nuorisotyön tuen tarve on suurempi kuin ennen pandemiaa. Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista varsinkin nyt, kun samaan aikaan on pidennetty oppivelvollisuusikää. Nuorisokeskukset pääsevät auttamaan Nuotta-valmennuksen keinoin aiempaa useampaa nuorta.

Lisätiedot:
Eija Pietilä
Toiminnanjohtaja 
Suomen nuorisokeskusyhdistys ry
p. 040 162 5453
eija.pietila@snk.fi

Joonas Rönkkönen
Nuorisotyön koordinaattori
Nuorisokeskus Anjala
joonas.ronkkonen@ankkapurha.fi
040 483 3650

Vuoden 2021 Turpotietäjä-kilpailun korkeatasoinen finaali pidettiin tänään talvisodan alkamisen muistopäivänä 30.11.2021 Helsingin Ostrobotnialla. Kilpailun voitti Eelis Ojala Helsingin normaalilyseosta. Hän saa voitosta 1 000 euron palkintostipendin. Toiseksi sijoittui Lauri Hietanen Etelä-Tapiolan lukiosta ja kolmanneksi Tiia Salminen Elisenvaaran lukiosta. He saavat palkinnoksi 500 ja 250 euron stipendit.

Alkukilpailu pidettiin 8.10.2021, ja siihen ilmoittautui 44 lukiota eri puolilta Suomea. Alkukilpailun parhaimmat selviytyivät finaaliin. Loppukilpailuun kutsuttiin kahdeksan opiskelijaa Helsingistä, Espoosta, Pöytyältä, Imatralta, Tampereelta, Pietarsaaresta ja Enontekiöltä. Mukana oli seitsemän suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen osallistuja.

Loppukilpailuun sisältyi kirjallinen ja suullinen osuus. Kirjallisessa osuudessa opiskelijoilta pyydettiin laatimaan essee yhdestä annetusta aiheesta. Nuorten tuli arvioida, mitä vaikutuksia muuttuneella Afganistanin tilanteella on maailman turvallisuusympäristölle. Suullisessa osuudessa opiskelijoiden piti laatia kahden minuutin puhe, jonka valmistelemiseen he saivat käyttää aikaa 20 minuuttia. Opiskelijoiden piti laatia puhe siitä, miten Suomen tulisi suhtautua EU:n jäsenenä ja suvereenina valtiona, mutta myös useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sitoutuneena maana tilanteeseen, jossa turvapaikanhakemista käytetään vaikuttamisen välineenä. Kirjallisen osuuden painoarvo arvioinneissa oli 75 prosenttia ja suullisen 25 prosenttia.

Valtakunnallinen Turpotietäjä-kilpailun järjestää vuosittain Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Kadettikunta ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry. Kilpailun tavoitteena on lisätä lukiolaisten tietämystä liittyen turvallisuuspolitiikkaan ja puolustusjärjestelmäämme sekä jatkuvasti muuttuvaan turvallisuusympäristöön. Lisäksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä liittyen sisäisen turvallisuuden ja yleisen varautumisen järjestelyihin Suomessa.

Kilpailun keskeisen lähdeaineiston muodostaa lukion yhteiskuntaopin oppimäärä ja erityisesti pakollisen kurssin YH3 (Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma) kurssisisältö sekä Kadettikunnan ylläpitämä Turvallisuuspolitiikan tietopankki. Kilpailun kaksikieliset verkkosivut löytyvät osoitteesta turpotietaja.fi. Kilpailu järjestetään jälleen ensi syksynä.

Liitteenä kuva, jossa oikealla Lauri Hietanen, keskellä Eelis Ojala ja vasemmalla Tiia Salminen.

Lisätietoa asiasta antaa Reserviläisliiton tiedottaja Antti Pynttäri sähköpostitse antti.pynttari@reservilaisliitto.fi tai puhelimitse 040 731 8608.

Aktiivisen urheilu-uran ohella voi myös opiskella, sillä verkossa toteutettavien polkuopintojen aikana voi harjoitella ja kilpailla tavoitteellisesti. Xamkissa alkaa helmikuussa 2022 ammattiurheilijoille suunnatut hyvinvointiliiketoiminnan johtamisen AMK-polkuopinnot. 

Polkuopintojen suorittamisen jälkeen voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi tradenomitutkintoon johtavaan Wellbeing Management/hyvinvointiliiketoiminnan tutkintokoulutukseen.  Koulutuksessa opiskellaan Mikkelissä muun muassa Active Life Lab-tutkimusyksikössä, mutta painotus opinnoissa on verkko-opiskelussa. 

Hakuaika käynnissä joulukuun ajan

Hakuaika polkuopintoihin on 1.12.-31.12.2021 ja opinnot käynnistyvät helmikuussa 2022. Opintojen kesto on 1,5 vuotta ja laajuus 60 opintopistettä. 

Opinnot toteutetaan verkko-opintoina, jotka sisältävät itsenäisesti opiskeltavia verkkoluentoja, itsenäistä työskentelyä annettujen materiaalien pohjalta ja opettajan ohjaamaa verkkotyöskentelyä.

Opinnoista hyötyä heti omalla kilpaurheilu-uralla

Hyvinvointiliiketoiminnan johtamisen polkuopinnot on suunnattu SM-, kansainvälisen tason ja kansallisesti vastaavilla ylimmillä sarjatasoilla urheileville, jotka haluavat kasvattaa liiketoiminnan osaamista. 

Polkuopinnot on räätälöity hyödyttämään ammattiurheilijaa välittömästi kilpaurheilu-uralla. Ammatillisen osaamisen kasvattaminen urheilu-uran jälkeen on myös huomioitu. 

Opintojen alussa perehdytään viestintään, liiketoimintaosaamiseen, yrittäjyyteen sekä hyvinvoinnin ja terveyden perusteisiin. Opintojen edetessä syvennytään hyvinvointialaan ja siihen liittyvään liiketoimintaan monipuolisesti: hyvinvointikäyttäytymiseen ja sen trendeihin, itsensä johtamiseen, hyvinvoinnin mittaamiseen ja sen mahdollisuuksiin liiketoiminnassa, älykkäisiin ympäristöihin ja data-analytiikkaan. 

Lisätietoja koulutuksesta

https://www.xamk.fi/avoimen-amkn-kurssit/polkuopinnot-kevat-2022-tradenomi-amk-hyvinvointiliiketoiminnan-johtaminen-verkko-opinnot-wm-sport/

vastuulehtori Tiina Rissanen, tiina.rissanen@xamk.fi, puh 050 574 6390 ja 
koulutusjohtaja Sari Simontaival, sari.simontaival@xamk.fi, puh. 040 663 6219

Elintarvikealan perustutkintoa Salpauksessa ensimmäistä vuottaan opiskeleva Hong Chian Yeoh eli June on jo tuttu kasvo Salpauksessa. Hong Chian Yeoh opiskeli Salpauksessa ensin suomen kieltä ja kulttuuria vuonna 2011. Tämän jälkeen hän alkoi opiskella matkailualan perustutkintoa, jonka hän suoritti esimerkillisesti. Muutama vuosi valmistumisensa jälkeen Hong Chian Yeoh aloitti elintarvikealan perustutkinnon.  

Ahkera työ ei ole jäänyt huomiotta – joulukuussa Hong Chian Yeoh vastaanottaa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen, AMKEn maahanmuuttajastipendin, joka myönnetään esimerkilliselle maahanmuuttajaopiskelijalle. 

Hong Chian Yeoh mukaan maahanmuuttajataustaisella opiskelijalla pitää olla kova motivaatio päästäkseen eteenpäin. Palkinto on hänen mukaansa hyvä osoitus siitä, että kova työ kannattaa ja kantaa hedelmää.  

- Tästä palkinnosta pitää olla ylpeä ja palkinto kannustaa eteenpäin. Tämä on meille kaikille maahanmuuttajaopiskelijoille. Uskon sukulaistenikin olevan ylpeitä stipendistäni, kun he kuulevat, Hong Chian Yeoh toteaa ja paljastaa, ettei ole kertonut palkinnostaan vielä kenellekään.  

Hong Chian Yeoh ei ollut itse etukäteen tietoinen ehdokkuudestaan, joten yllätys oli hänelle melkoinen. 

- Ajattelin, ettei palkinto voi tulla minulle, enhän minä koskaan voita lotossa!  

Arpaonnea Hong Chian Yeohilla ei kuitenkaan ollut mukana, vaan stipendi on ansaittu määrätietoisella työllä ja upealla asenteella.  Maahanmuuttajastipendiä Hong Chian Yeohille ehdottivat hänen vastuuohjaajansa Outi Suopanki ja Susanna Soininen, joista Suopanki on nykyisen, elintarvikealan tutkinnon vastuuohjaaja ja Soininen taas tuntee Hong Chian Yeohin hyvin matkailualan koulutuksen ajoilta.  

Aina muita opiskelijoita auttava ja kannustava 

Soinisen ja Suopankin perustelujen mukaan Hong Chian Yeoh on malliesimerkki kansainvälisestä, suvaitsevaisesta ja monikulttuurisuutta edistävästä opiskelijasta, joka on kotoutunut ja kotiutunut suomalaiseen yhteiskuntaan. 

- Hong Chian Yeoh rakastaa ja tuo mielellään esiin ja markkinoi suomalaisuutta, suomalaisia tapoja ja kulttuuria, samalla kertoen kiinalaisesta ja malesialaisesta kulttuurista ja tavoista sopivissa yhteyksissä. Hän on positiivinen, empaattinen, aurinkoinen ja hyvää fiilistä ympärilleen tuova opiskelija ja ihminen, Soininen ja Suopanki kertovat perusteluissaan.  

Vastuuohjaajiensa mukaan Hong Chian Yeoh on aina muita opiskelijoita auttava ja kannustava, ja hän toimii Salpauksessa myös tutor-opiskelijana. Hong Chian Yeoh osallistuu opetukseen ja erilaisiin projekteihin kiitettävästi, aktiivisesti ja innovoivasti. Hän on myös saanut erinomaista palautetta työelämästä, hän on verkostoitunut, osallistuu vapaaehtoistyöhän ja on luonut työllistymismahdollisuuksia itselleen perustamalla toiminimen.  

Työssäoppimisjaksollaan Lahti Regionilla Hong Chian Yeoh puolestaan osallistui aktiivisesti kaikkeen toimintaan ja oli esimerkiksi aloitteellinen kiinalaissuomalaisen yhteistyön käynnistämisessä talviurheiluhankkeessa.  

- Hong Chian Yeoh on erittäin yritteliäs ja voimme vain kuvitella ja innostuneesti odottaa, mihin nämä tämänhetkiset opinnot hänen tietänsä vievät ja millaisia tulevia tuotoksia elintarvikealan ja matkailualan yhdistäminen synnyttää, Soininen ja Suopanki jatkavat. 

Salpauksessa saamaansa koulutukseen Hong Chian Yeoh onkin todella tyytyväinen.  

- Opettajat ovat hyviä ja olen tyytyväinen suomalaiseen koulutusjärjestelmään, kaikki eivät osaa arvostaa, että meillä on täällä ilmainen koulutus, Hong Chian Yeoh toteaa. 

Suomalainen kulttuuri ja urheilu kiinnostavat 

Malesiasta Suomeen kotiutunut Hong Chian Yeoh on loputtoman kiinnostunut suomalaisesta kulttuurista ja erityisesti urheilusta. Erityisesti Hong Chian Yeohin sydän sykkii talviurheilulle.  

- Tykkään avantouinnista, hiihtämisestä ja laskettelusta. Olen ollut jo kolme vuotta Lahden avantouimareiden jäsen. Siksi tykkään Lahdesta niin paljon, kun täällä on lähes rajattomasti talviurheilumahdollisuuksia.  

Talviurheiluinnostuksesta kertoo myös aktiivinen osallistuminen jokavuotisiin Salpausselän kisoihin vapaaehtoisena. Hong Chian Yeohin voi bongata kansainvälisestikin tutuista Salppurin kisoista jälleen ensi vuonna, sillä hän on jo ehtinyt ilmoittautua vapaaehtoiseksi.   

Hong Chian Yeoh seuraa myös aktiivisesti uutisia ja on ollut huolestunut maahanmuuttajien työllistymisestä.   

- Maahanmuuttajia ei saada töihin, mutta samalla täällä on työvoimapula. Molempien tahojen pitää tehdä jotain: suomalaisen pitää antaa mahdollisuus ja maahanmuuttajan pitää tehdä töitä työllistyäkseen. Suomen kieli on vaikea, mutta siinä voi kehittyä koko ajan. Mahdollisuudet esimerkiksi oppisopimukseen ja työharjoitteluun aukenevat hyvin kielitaidon myötä, Hong Chian Yeoh kannustaa.  

Hong Chian Yeohin yksi valttikortti onkin hyvä suomen kielen taito. Tämän lisäksi hän puhuu äidinkielinään englantia ja malaijia sekä lisäksi kiinaa, jota lapsena oppi isoisältään.   

Maahanmuuttajastipendin perusteissa painotetaan kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta  

AMKE on palkinnut vuodesta 2016 lähtien joka syksy esimerkillisiä maahanmuuttajaopiskelijoita. Stipendeillä tuetaan maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen kehittymistä ja heidän kotoutumistaan. Stipendien tavoitteena on edistää kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta Suomessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Stipendin suuruus on 500 euroa. 

Stipendin saajaa voi ehdottaa AMKE ry:n jäsenistöön kuuluva koulutuksen järjestäjä. Stipendin saaja voi olla kotoutumiskoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen puolelta ja esityksen tulee olla hyvin perusteltu. Myös jo valmistuneita opiskelijoita voi ehdottaa stipendin saajiksi.  

Kaikissa valinnoissa painotetaan erityisesti kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta Suomessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Kriteereinä valintaan on myös opiskelijan menestyminen kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä esimerkillinen ja kannustava toiminta opiskelijayhteisön jäsenenä.  

Vuonna 2021 maahanmuuttajastipendin saaneet opiskelijat:  

• Hong Chian Yeoh, Koulutuskeskus Salpaus, elintarvikealan pt 
• Mustafa Nebi, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, autoalan pt 
• Hasan Albusaad, SATAEDU Satakunnan koulutuskuntayhtymä, rakennusalan pt 
• Laila Ibrahem Mohamed, Stadin ammattiopisto, turvallisuusalan pt 
• Ehsan Rasoul, Omnian osaamiskeskus, lähihoitajan pt 

Lisätiedot

Kyllike Ladva, opetusalapäällikkö, kyllike.ladva@salpaus.fi, p. 044 708 0288

Outi Suopanki, lehtori, outi.suopanki@salpaus.fi, 044 708 1032

Kaikissa valinnoissa on painotettu erityisesti kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta Suomessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Kriteereinä valintaan on ollut myös opiskelijan menestyminen kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä esimerkillinen ja kannustava toiminta opiskelijayhteisön jäsenenä. 

Stipendin saaneet opiskelijat ovat:

Hong Chian Yeoh, Koulutuskeskus Salpaus, Elintarvikealan pt
Mustafa Nebi, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, Autoalan pt
Hasan Albusaad, SATAEDU Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Rakennusalan pt
Laila Ibrahem Mohamed, Stadin ammattiopisto, Turvallisuusalan pt
Ehsan Rasouli, Omnian osaamiskeskus, Lähihoitajan pt

AMKEn stipendiraadin puheenjohtajana toimi ammattikasvatusneuvos Timo Karkola ja jäseninä kenttäjohtaja Mari Kokko Suomen Yrittäjistä sekä Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.

Upeita kasvutarinoita 

Kansainvälistyminen ja muutokset yhteiskunnassamme merkitsevät entistä monimuotoisempia työyhteisöjä sekä entistä monimuotoisempia polkuja työelämään. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrät ammatillisessa koulutuksessa ovat olleet jo vuosia vahvassa kasvussa. 

- Kehitys on haastanut koulutuksen järjestämisen sekä erilaisten ohjaus- ja tukipalveluiden tuottamisen tavat ja sisällöt. Vastaavasti olemme nähneet upeita ammatillisia kasvutarinoita, joihin vain hyvinkin lyhyen aikaa Suomessa olleet maahanmuuttajat ovat yltäneet, kertoo AMKEn maahanmuuttajastipendiraadin puheenjohtaja Timo Karkola.

Karkola kokee stipendiraadissa toimimisen tarjonneen eturivin paikan tutustua useisiin tällaisiin tarinoihin ja ihmisiin niiden takana. 

- Valitettavasti olemme voineet palkita vain pienen osan huippusuorittajista, Karkola sanoo. 

Tänä vuonna maahanmuuttajastipendihakemuksia haettiin 29 organisaatiosta yhteensä 61 opiskelijalle. Edellisvuosien tapaan hakemukset olivat erittäin korkeatasoisia. Stipendin suuruus on 500 euroa.

AMKE on palkinnut vuodesta 2016 lähtien joka syksy esimerkillisiä maahanmuuttajaopiskelijoita. Stipendeillä tuetaan maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen kehittymistä ja heidän kotoutumistaan. Stipendien tavoitteena on edistää kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta Suomessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Stipendin suuruus on 500 euroa. Stipendin saajaa voi ehdottaa AMKE ry:n jäsenistöön kuuluva koulutuksen järjestäjä.  

Lisätiedot
Hanna-Mari Bennick, tiedottaja, AMKE ry
hanna-mari.bennick(at)amke.fi
0405543003

Nedan på svenska
 
JHL:n ja Jytyn lakko päättyy 1.12. klo 16.00. Lakon aikana raaka-ainetilauksia ei ole pystytty tekemään normaalisti, joten lämpimän ruoan valmistusta ei voida kaikissa keittiöissä heti aloittaa. 

Koulu- ja päiväkotiruoan tarjoilu tullaan ensimmäisinä lakon jälkeisinä päivinä järjestämään samoin kuin lakon aikana. Tarjolla on sekä lämmintä että kylmää ruokaa.  

Yksittäiset oppilaitokset ja päiväkodit tiedottavat huoltajia erikseen evästarpeesta Arkealta saamansa tiedon pohjalta. 

Lakon seurauksena koulu- ja päiväkotiruokalistoissa on muutoksia useamman päivän ajan.  

Lakon päätyttyä siivous Arkean siivoamissa koulukiinteistöissä jatkuu normaaliin tapaan. Siivouksen normaalin laatutason saavuttamiseen menee muutama päivä.  
 
30.11. suljetut muutamat koulujen liikuntasalit saadaan siivouksen myötä takaisin käyttöön torstain 2.12. aikana. 

Kiinteistönhoidon osalta tilanne normalisoituu 2.12. 

Kaupunki tiedottaa muutoksista, kunnes tilanne normalisoituu.  

Lisätiedot:   

Tuija-Rompasaari-Salmi
toimitusjohtaja, Arkea Oy   
p. 040 591 0929   

Timo Jalonen   
kasvatus- ja opetusjohtaja   
p. 050 432 3646   

****

JHL:s och Jytys strejk tar slut, påverkar skol- och dagislunchen under kommande dagar 

JHL:s och Jytys strejk tar slut den 1 december kl. 16.00. Råvarubeställningar har inte kunnat göras under strejken, och därför kan inte tillagningen av varm mat starta direkt i alla kök.  

Serveringen av lunch i skolor och daghem kommer under de första dagarna efter strejken att skötas på samma sätt som under strejken. Det serveras både varm och kall mat.  

Enskilda läroinrättningar och daghem informerar vårdnadshavarna om behovet av matsäck utgående från Arkeas uppgifter. 

Som en följd av strejken kommer det att ske förändringar i matsedlarna i skolor och daghem i flera dagar ännu.  

Efter att strejken har tagit slut sätter städningen i skolfastigheterna som städas av Arkea igång som vanligt. Det kommer att ta några dagar innan man når den normala standarden.  

I och med städningen kan de gymnastiksalar som stängdes igår den 30 november tas i bruk igen under torsdagen den 2 december.  

Läget i fastighetsskötseln normaliseras den 2 december.  

Staden informerar om ändringar ända tills läget har normaliserats.  

Förfrågningar 

Tuija-Rompasaari-Salmi    
verkställande direktör, Arkea Ab 
tfn 040 591 0929    

Timo Jalonen    
direktör för fostran och utbildning 
tfn 050 432 3646 

Pekka Posion Portugalin kielioppi esittelee portugalin kielen rakenteita selkeästi ja kattavasti. Oppikirjassa tutustutaan sekä kieliopillisten rakenteiden muodostamiseen että niiden merkitykseen ja käyttöyhteyksiin, ja se sopii niin aloitteleville kuin edistyneillekin kielenoppijoille.

Rakenteita havainnollistetaan kirjassa aitoon kielenkäyttöön pohjautuvin esimerkein ja niiden suomennoksin. Mukana on myös laaja luku, jossa perehdytään portugalin kielen äänteisiin sekä ääntämisen ja oikeinkirjoituksen suhteeseen.

Oppikirja ja käsikirja keskittyy Euroopassa puhuttavaan portugaliin, mutta myös Brasilian ja Afrikan kielimuotojen erityispiirteet on huomioitu. Tarkkuutensa ja laajuutensa vuoksi se soveltuu myös yliopistotason opiskeluun ja ammattikäyttöön.

Teos on uusi ja päivitetty laitos alun perin vuonna 2011 julkaistusta kirjasta.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Lisätiedot
lasse.leminen@gaudeamus.fi

Kirjoittaja
Pekka Posio, FT, on iberoromaanisten kielten apulaisprofessori Helsingin yliopistossa.

Pekka Posio
Portugalin kielioppi
ISBN 9789523451384
Gaudeamus 2021

LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin kuvataideopiskelijat järjestävät joulumyyjäiset Lappeenrannan kampuksella 7.–10.12.2021.

Lappeenrannan kuvataideopiskelijoiden opiskelijayhdistys (LaKu ry) toteuttaa joulumyyjäiset nyt toista kertaa. Myynnissä on muun muassa erilaisia veistoksia, tauluja, korutaidetta sekä LaKu ry:n oma kalenteri, jonka tuotoista osa lahjoitetaan Roosa nauha -keräykseen viime vuoden tapaan.

”Joulumyyntitapahtumamme on odotettu tapahtuma niin meidän opiskelijoiden kuin muidenkin keskuudessa. Myyjäisissä vierailu antaa myyjäisiin osallistuville taiteilijoille paljon, sillä koronan takia monen taiteilijan teosten esillepano sekä myynti ovat jääneet vähäiselle. Tervetuloa tukemaan paikallisia taiteilijoita ja tekemään löytöjä”, sanoo LaKu ry:n puheenjohtaja ja kuvataideopiskelija Susanna Salminen.

Myyjäiset ovat avoinna 7.–10.12. klo 10–15 Lappeenrannan kampuksen 3. kerroksessa sijaitsevassa Galleria Nosteessa (Yliopistonkatu 34).

Myyjäisissä noudatetaan turvavälejä ja tilan henkilömäärää rajoitetaan ruuhkan yllättäessä. Tapahtumassa on maskisuositus. Saavuthan joulumyyjäisiin vain täysin terveenä.

Lisätietoja:

Susanna Salminen, puheenjohtaja, LaKu ry

+358 40 041 2801, susanna.salminen@student.lab.fi

Haku syksyllä 2022 alkaviin LUT-yliopiston maisteriohjelmiin on alkanut. Tarjolla on 1 035 opiskelupaikkaa Lappeenrannassa, Lahdessa, Turussa ja Kouvolassa.

LUT-yliopiston maisteriohjelmien hakuaika alkoi joulukuun alussa. Maisteriohjelmiin voivat hakea soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon Suomessa tai ulkomailla suorittaneet. Diplomi-insinöörin (DI) tai kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkintoihin tähtäävien ohjelmien kesto on kaksi vuotta ja laajuus 120 opintopistettä.

Nyt haettavissa ohjelmissa on tarjolla yhteensä 1 035 aloituspaikkaa, joista tekniikan paikkoja on 825 ja kauppatieteiden paikkoja 210. LUTin maisteriohjelmista 28 järjestetään Lappeenrannassa, kahdeksan Lahdessa, kolme Turussa ja yksi Kouvolassa. Noin puolet ohjelmista on mahdollista suorittaa työn ohessa ja osittain etäopintoina.

LUT uutisoi lokakuussa Lahteen perustettavasta Suomen ensimmäisestä sähköisen liikenteen professuurista. Professuurin myötä Lahdessa alkaa myös uusi, työn ohessa suoritettavaksi sopiva Electric Transportation Systems -maisteriohjelma, joka luo katsauksen sähköisen liikenteen teknologioihin ja liiketoimintaan.

Myös Kouvolassa käynnistyy uusi maisteriohjelma, jonka avulla pyritään vastaamaan erityisesti alueella toimivien yritysten osaamistarpeisiin. Innovation and Logistics -ohjelma keskittyy talouden haasteisiin ja maailmanlaajuiseen digimurrokseen sekä valmistaa opiskelijoita innovaatioiden, logistiikan ja yrittäjyyden johtotehtäviin.

Maisteriohjelmista 26 on englanninkielisiä. Englanninkielisiin maisteriohjelmiin voivat hakea sekä suomalaiset että kansainväliset opiskelijat. Opiskelijoilta, jotka eivät ole EU- tai ETA-maiden tai Sveitsin kansalaisia, peritään lukuvuosimaksu, joka on 13 500 euroa lukuvuotta kohden. Erasmus Mundus -ohjelman Software Engineers for Green Deal lukuvuosimaksu on 9 000 euroa.

Maisteriohjelmiin haetaan osoitteessa opintopolku.fi. Hakuaika päättyy 19.1.2022 klo 15.

Hakuaika englanninkielisiin kandidaattiohjelmiin alkaa 5.1.2022 ja päättyy 19.1.2022 klo 15.

Yhteishaku suomenkielisiin kandidaattiohjelmiin alkaa 16.3.2022 ja päättyy 30.3.2022 klo 15.

Lisätiedot:

Suomenkieliset maisteriohjelmat: hakijapalvelut@lut.fi

Englanninkieliset maisteriohjelmat: admission@lut.fi

Reaaliaikaisella tiedolla ohjaamisen edelläkävijä Unikie käynnistää oman mentorointiohjelman, jossa se kouluttaa vastavalmistuneita tai uransa alussa olevia koodareita ohjelmistoalan huippuosaajiksi erityisesti autoteollisuuden tarpeisiin. Unikie tarjoaa juniorikoodareille mahdollisuuden työskennellä yhdessä Suomen nopeimmin kasvavista teknologiayhtiöistä sekä saada koulutusta ja mentorointia QNX-käyttöjärjestelmän kehittämisestä alan parhailta osaajilta. QNX on reaaliaikainen käyttöjärjestelmä, jota käytetään monissa autoteollisuuden ja teollisuuden kehitysprojekteissa.

”Ohjelmistoalan osaajapula on Suomessa todellinen haaste ja kasvun hidaste. Kouluttamalla uusia kykyjä olemme osaltamme rakentamassa Suomeen lisää osaamispääomaa. IT-alan yhtiöillä on tässä oppilaitosten rinnalla tärkeä tehtävä, sillä alalla menestyminen voi edellyttää vastavalmistuneelta tietoja ja taitoja, joita pelkästään koulunpenkiltä ei ole mahdollista hankkia”, kertoo Uniken toimitusjohtaja Seppo Kuula.

Unikie on vahvassa kasvun ja kansainvälistymisen vaiheessa. Tänä vuonna yhtiö on rekrytoinut osaajia lähes yhden henkilön päivävauhtia. Kaikkiaan Unikiella työskentelee jo yli 450 osaajaa kuudessa maassa.

”Erityisesti QNX-osaajista on kuitenkin jatkuvasti huutava pula. Autoteollisuuden asiakasprojekteissamme on tälläkin hetkellä runsaasti avoimia paikkoja täytettävänä. Tulevia osaajiamme odottavat kiinnostavat ja haastavat tehtävät nimekkäiden autovalmistajien QNX-ohjelmistokehitysprojekteissa sekä mahdollisuus ammentaa osaamista kokeneilta mentoreilta. Tarjoamme ainutlaatuisen tilaisuuden olla luomassa älykkäämpää liikkumisen tulevaisuutta ja nähdä työn tulokset todellisissa ajoneuvoissa. Yhteistyö maailman suurimpien autonvalmistajien kanssa kertoo asemastamme autonomisen liikkuvuuden edelläkävijänä, joten avoinna on todellisia näytön paikkoja”, Kuula kertoo.

Joulukuun alussa käynnistyvällä rekrytointikierroksella haetaan kymmenkuntaa uutta työntekijää Unikien Tampereen ja Oulun toimipisteisiin. Ydinkohderyhmää ovat korkea- tai ammattikorkeakoulututkinnon tietojenkäsittelystä tai ohjelmistoalalta juuri suorittaneet tai valmistumassa olevat. Aikaisempaa kokemusta QNX:stä ei vaadita.

Koulutuksen järjestävät Unikien ja Blackberryn kouluttajat. Mentorointivaiheessa siirrytään työskentelemään autoteollisuuden asiakkaan projektiin Unikien mentorin tuella. Puolivuotisen mentorointiohjelman jälkeen osallistujaa odottaa kokopäivätyö Unikiella. Jo koulutusajalta maksetaan palkkaa.

Unikie tarjoaa osaajilleen osaamiseen perustuvan reilun ja läpinäkyvän palkkausmallin, tavoitteellista työtä kokeneessa ja kunnianhimoisessa yhteisössä mielenkiintoisissa projekteissa sekä vahvan yhteisluomisen kulttuurin, mahdollisuuden kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan sekä ensiluokkaiset työvälineet.

Lisätietoja:

Seppo Kuula, toimitusjohtaja, Unikie Oy, seppo.kuula@unkie.com, puh 040 370 0032

Taustaa Unikien QNX Academy -koulutusohjelmasta englanniksi: https://www.unikie.com/en/qnx-academy/

Suomen tietokirjailijoiden Faktahommissa-podcastissa puhutaan tietokirjallisuuden ajankohtaisista ilmiöistä, tietokirjojen kirjoittamisesta sekä jaetaan lukuvinkkejä. Podcastin kaikki jaksot on nyt julkaistu, ja niitä voi kuunnella eri alustoilta, kuten Spotifysta ja Applen podcast-sovelluksesta.

Faktahommissa-podcastissa puhutaan mm. epäonnistuneista tietokirjoista, tietokirjailijoiden kokemasta häirinnästä, true crime -kirjojen etiikasta, faktan ja fiktion rajasta, brainy books -kirjojen suosiosta, tietokirjallisuuden bestsellereistä sekä siitä, miten tietokirjailijaksi tullaan, mitä tietokirjailija tienaa ja mitä elämäkerturi saa sanoa.

Vieraina ovat olleet mm. Heikki Aittokoski, Jaakko Heinimäki, Pirjo Hiidenmaa, Karo Hämäläinen, Minna Huotilainen, Ulla Järvi, Mikko Kekäläinen, Eeva Kolu, Vera Miettinen, Ulla-Maija Paavilainen, Maria Pettersson, Tiina Raevaara, Susanna Reinboth, Samuli Siltanen ja Oula Silvennoinen. Podcastin juontaa Baba Lybeck. 

Faktahommissa-podcast on Suomen tietokirjailijat ry:n podcast, jonka on tuottanut Suomen Podcastmedia.

Podcastia voi kuunnella mm. Spotifyssa täällä. 

Lyhyet jaksoesittelyt:

1. Haluatko tietokirjailijaksi?
Kuinka tietokirjailijaksi tullaan? Miten kustantajia kannattaa lähestyä? Pitääkö olla julkkis, jotta saa tietokirjan julkaistuksi? Miltä oman kirjan julkaiseminen tuntuu? Vieraina ovat Eeva Kolu ja Ville Rauvola. https://open.spotify.com/episode/5SxNv4jo2IQdCU7wcd4wIq 

2. Voiko brainy books -kirjoja lukemalla fiksuuntua?
Suosituissa brainy books -kirjoissa aiheet voivat vaihdella aivotutkimuksesta muurahaisiin ja ihmiskunnan historiasta mustiin aukkoihin. Millainen on hyvä tiedettä yleistajuistava kirja? Vieraina ovat Minna Huotilainen ja Samuli Siltanen. https://open.spotify.com/episode/4mQqwGPEZcdhjbRq6FXmoq

3. Tarinalliset tietokirjat – missä menee toden ja keksityn raja?
Mitä yhteistä on loisilla, ankeriailla ja kotikoulun käyneellä mormonitytöllä? Saako tietokirjaan keksiä asioita? Missä menee faktan ja fiktion raja? Vieraina ovat Heikki Aittokoski ja Pirjo Hiidenmaa. https://open.spotify.com/episode/6odnnS2o3eKQ9JhJpEvr1c

4. (Itse)sensuurin paineissa: Millaista häirintää tietokirjailijat kokevat?
Ulkonäön parjaamista, asiantuntijuuden vähättelyä, tappouhkauksia. Miten tietokirjailijoita häiritään ja painostetaan? Vaikuttaako häirintä siihen, millaista tietokirjallisuutta Suomessa julkaistaan? Kokemuksistaan kertovat Oula Silvennoinen ja Ulla Järvi. https://open.spotify.com/episode/15hhRgTcl5a6wYTYsAwqVL

5. Mitä tietokirjailija tienaa?
Kuinka paljon tietokirjailija tienaa kirjoillaan? Miten tietokirjoittamisen voi rahoittaa? Voiko tietokirjoilla rikastua? Tietokirjailijan tuloista keskustelevat Tiina Raevaara ja Anne Rutanen. https://open.spotify.com/episode/7HWhDP1WOdtXgElrYPLbxN

6. True crime – Kuinka kirjoittaa puistattavista aiheista?
Miten tosielämän rikoksista kirjoitetaan eettisesti? Millaisia metodeja true crime -kirjailijat käyttävät tiedon keruussa? Saako toisen surulla tienata? Vieraina ovat Vera Miettinen ja Susanna Reinboth. https://open.spotify.com/episode/2ciFo4juHqPtkzhzLB68t8

7. Miten bestseller kirjoitetaan?
Millainen tietokirjallisuus myy? Mikä historiateoksissa ja elämäkerroissa viehättää? Kuinka kirjoitetaan tietokirjallisuuden bestseller? Vieraina ovat Maria Pettersson ja Reetta-Liisa Pikkola.  https://open.spotify.com/episode/3BKRyafbkyWveS9Idd6iDI

8. Epäonnistuneimmat tietokirjat – Mikä kaikki voi mennä pieleen?
Puuttuvia sivuja, painovirheitä, tulehtuneita välejä ja makuloitavia kirjakasoja. Millaisia ovat epäonnistuneet tietokirjat? Miten elämä jatkuu mokan jälkeen? Tietokirjaprojektien mokista kertovat Jaakko Heinimäki ja Karo Hämäläinen. https://open.spotify.com/episode/3xuuGmb5LjPw9QKhrgGTxc

9. Mitä elämäkerturi saa sanoa?
Millaista elämäkerturin työ on? Saako kirjailija kirjoittaa elämäkertaan kaiken? Mitä tehdä, jos kirjailijan ja kohdehenkilön yhteistyö takkuaa? Vieraina ovat Kirsti Paakkasesta ja Elina Gustafssonista kirjoittanut Ulla-Maija Paavilainen ja Petra Ollista kirjoittanut Mikko Kekäläinen. https://open.spotify.com/episode/26IBDSa8YXHidefdj5abHD

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771 | www.suomentietokirjailijat.fi | Faktahommissa-podcast |  

 
Suuret ympäristöongelmat voivat tuntua lohduttomilta. Valoa ympäristökriisin keskelle tuo kuitenkin tieto siitä, että meillä Suomessa tehdään valtavasti merkittävää ympäristökasvatustyötä - työtä, joka tukee kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tärkeä suunnannäyttäjä voi olla oman lapsen päiväkodissa tai koulussa työskentelevä kannustava kasvattaja tai sitoutunut opettaja, mutta innostavan ympäristötoiminnan johtotähti voi löytyä myös monelta muulta yhteiskunnan osa-alueelta. 

Valtakunnallinen Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi palkitsee vuosittain Ympäristökasvatuksen Ruusu –tunnustuspalkinnolla henkilöitä tai tahoja, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet ympäristökasvatusta. Tuoreimmat tunnustukset jaettiin 26.11.2021 ja ne edustavat esimerkillistä toimintaa niin tieteen kuin taiteen saralla. 

Vuoden 2021 Ympäristökasvatuksen Ruusu -tunnustuspalkinnot saajat ovat rap-artisti ”Rauhatäti” Hanna Yli-Tepsa sekä lappeenrantalaisen Sammonlahden koulun rehtori Vesa Raasumaa.  

Hanna Yli-Tepsa: ilmastokasvatuksen ja luovuuden innostavaa yhdistämistä 

Ympäristökasvatuksen Ruusu myönnettiin Hanna Yli-Tepsalle ilmastokasvatuksen ja luovuuden ennakkoluulottomasta ja innokkaasta yhdistämisestä taiteen keinoja hyödyntäen. Yli-Tepsan ansiosta lasten ja nuorten ääni on saatu kuulumaan entistä vahvemmin. 

”Kun kuulin tästä tunnustuksesta, kyynel vierähti poskelleni, liikutuin kovasti. Olen itse pitänyt työtäni aina tärkeänä, mutta se, että työni huomataan, tuntuu todella merkittävältä ja hyvältä”, Yli-Tepsa kertoo. ”Tunnustuspalkinto merkitsee minulle sitä, että työ kestävän kehityksen hankkeissa saa jatkua ja olen oikealla polulla”. 

Yli-Tepsa, taiteilijanimeltään Rauhatäti, on pitkän linjan pedagogi ja rap-artisti. Hän on työskennellyt kestävän kehityksen hankkeiden taiteilijaohjaajana lasten ja nuorten parissa, kouluttanut opettajia ja muita nuorten kanssa työskenteleviä ja ohjaa Linnanjuhlillakin esiintynyttä ilmasto- ja luonnonsuojeluaiheista räppäävä Biolapset -yhtyettä. Yli-Tepsa on toiminut 20 vuotta tanssinopettajana Helsingin tanssiopistossa. Rauhatätinä Yli-Tepsa on julkaissut kaksi kokopitkää albumia (Labyrintti 2014, Palasia 2019) ja vieraillut muiden artistien levyillä.

Vesa Raasumaa: aktiivinen ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen edistäjä 

Ympäristökasvatuksen Ruusu myönnettiin lappeenrantalaisen Sammonlahden koulun rehtori Vesa Raasumaalle tinkimättömästä ja ansiokkaasta ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen edistämisestä. Raasumaa kannustaa esimerkillisesti koulunsa henkilöstöä ympäristöaiheisiin täydennyskoulutuksiin ja kestävän kehityksen työhön. Sammonlahden koulu onkin kestävä edelläkävijä. 

”Tieto erittäin merkittävästä ympäristökasvatuksen tunnustuspalkinnosta tuntuu todella hyvältä. Syvän kiitollisuuden lisäksi huomionosoitus herättää nöyrää mieltä, sillä onhan aikaisempien vuosien Ruusujen saajissa monia ihailemiani kestävän elämäntavan edistämisen tienraivaajia ja esikuvia”, Raasumaa kiittelee. ”Koen tunnustuksen myös suurena arvostuksen omalle työyhteisölleni - Sammonlahden koululle - sekä kaikille niille rehtorikollegoilleni, jotka sitkeästi ja pienin askelin edistävät kestävää elämäntapaa kouluyhteisöissään.” 

Raasumaa on ollut kehittämässä yhdessä opettajien ja LUT-yliopiston asiantuntijoiden kanssa Uniori-tiedekasvatuksen toimintamallia, joka tarjoaa tasa-arvoisen ja opetussuunnitelmaperusteisen tavan oppia kestävästä elämäntavasta ja ekososiaalisesta sivistyksestä. Tiedekasvatuksessa myös taiteella ja monimuotoiseen luontoon kiintymisellä on tärkeä merkitys. Raasumaa on myös osallistunut Lasten ja nuorten säätiön järjestämään rehtoreiden valmennusohjelmaan, jonka aikaansaannoksena syntyneen oppimisportaalin avulla opettajat voivat rakentaa monipuolista, kestävän elämäntavan huomioivaa opetusta.

Lisätietoja: 
Sinikka Kunttu 
Toiminnanjohtaja 
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi 
sinikka.kunttu@feesuomi.fi 
puh. 050 329 3388 

Verkkosivut: feesuomi.fi 

Åbo Akademi får 1 miljon euro av Stiftelsen för Åbo Akademi för att grunda nya forskarskolor 

Stiftelsen för Åbo Akademi understöder två nya mångvetenskapliga forskarskolor vid Åbo Akademi med totalt 1,1 miljoner euro. Bidraget är en del av stiftelsens totala understöd till Åbo Akademi på cirka 16 miljoner euro år 2022, vilket är en ökning på två miljoner euro jämfört med 2021. 

Åbo Akademi vill stärka kvaliteten i forskarutbildningen och samtidigt ge doktorander en ekonomiskt stabilare bas. Forskarskolorna är ett nytt sätt att finansiera doktorander vid Åbo Akademi. Båda forskarskolorna finansierar 12–13 doktorander (à 40 000 euro/år) som anställs för fyra år. För att leda och koordinera verksamheten reserveras 100 000 euro. Doktorandbefattningarna ska utlysas internationellt. 

–  Det här är ett exempel på vårt utmärkta samarbete med stiftelsen och en investering i framtida forskares karriärer. Donationen möjliggör bland annat att flera doktorander kan koncentrera sig på sina studier och sin forskning utan att kontinuerligt behöva ansöka om finansiering, säger Stefan Willför, prorektor vid Åbo Akademi.

Forskarskolorna ger doktoranderna en bra möjlighet att bygga egna nätverk både inom Åbo Akademi och internationellt.

– Satsningen har också en stark koppling till Åbo Akademis strategi som bland annat innefattar fokus på Norden, internationalisering, akademisk kvalitet och på våra strategiska forskningsprofiler. Därtill kommer forskarskolorna starkt att bidra till att vi kan nå de mål vi satt upp för antalet utexaminerade doktorer på lång sikt. Vi kan nu arbeta med att vidareutveckla vår forskarskola som en helhet och starkare koppla doktorandutbildningen till våra profilområden, säger Mats Lindfelt, direktör för forskningsservice vid Åbo Akademi.

Lasse Svens, skattmästare vid Stiftelsen för Åbo Akademi, framhåller att forskarskolorna stärker både akademins och stiftelsens strategier. 

– Stiftelsen vill arbeta för att Åbo Akademi ska blomstra. Doktoranderna är en mycket central del av det här arbetet och vi är glada att få vara med och stöda den unga forskargenerationen, säger Svens.

Ruth Illman, forskningsansvarig vid stiftelsen, lyfter fram de internationella möjligheterna som forskarskolorna ger. 

– Det här kommer säkert att locka många sökande från hela Norden och internationellt och bidrar därmed till att stärka viktiga värderingar som kvalitet, hållbarhet och genomslagskraft, säger Illman.

I stiftelsens understöd till Åbo Akademi 2022 ingår även medel på 500 000 euro för stipendier till doktorander som redan är antagna till doktorsutbildning.

Tilläggsinformation och intervjuförfrågningar

Föreståndare för Donnerska institutet Ruth Illman, Stiftelsen för Åbo Akademi
050 517 5917 / ruth.illman@stiftelsenabo.fi

Prorektor Stefan Willför, Åbo Akademi
040 504 7904 / stefan.willfor@abo.fi

**

Åbo Akademin säätiöltä miljoona euroa Åbo Akademille uusien tutkijakoulujen perustamiseen  

Åbo Akademin säätiö tukee Åbo Akademin perustamaa kahta uutta monitieteistä tutkijakoulua yhteensä 1,1 miljoonalla eurolla. Apuraha on osa säätiön Åbo Akademille vuonna 2022 myöntämää, noin 16 miljoonan euron arvoista, tukea. Vuodelle 2022 myönnetty tuki on kaksi miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2021 tuki.

Åbo Akademi haluaa vahvistaa tutkijakoulutuksen laatua ja samalla rakentaa tohtoriopiskelijoille taloudellisesti vakaampaa perustaa. Tutkijakoulut ovat uusi tapa rahoittaa Åbo Akademin jatko-opiskelijoita. Molemmat tutkijakoulut rahoittavat 12–13 jatko-opiskelijaa (40 000 euroa/vuosi), joiden työsuhde on noin neljä vuotta. Toiminnan johtamiseen ja koordinointiin on varattu 100 000 euroa. Tutkijakoulutuksen paikat avataan kansainväliseen hakuun.

– Tämä on esimerkki erinomaisesta yhteistyöstämme säätiön kanssa ja panostuksesta tulevien tutkijoiden uraan. Lahjoituksen myötä useat jatko-opiskelijat voivat keskittyä opintoihinsa ja tutkimukseensa ilman jatkuvaa rahoituksen hakemista, sanoo Åbo Akademin vararehtori Stefan Willför.

Tutkijakoulut antavat jatko-opiskelijoille hyvän mahdollisuuden rakentaa omia verkostojaan niin Åbo Akademin sisällä kuin kansainvälisesti.

– Investoinnilla on vahva yhteys myös Åbo Akademin strategiaan, joka keskittyy Pohjoismaihin, kansainvälistymiseen, akateemiseen laatuun ja strategisiin tutkimusprofiileihin. Lisäksi tutkijakoulut myötävaikuttavat vahvasti siihen, että pystymme pitkällä aikavälillä saavuttamaan tavoitteet, joita olemme asettaneet tohtorintutkinnon suorittaneiden määrälle. Nyt pystymme kehittämään tutkijakouluamme kokonaisuutena ja kytkemään jatko-opiskelijakoulutuksen entistä vahvemmin profiiliimme, sanoo Åbo Akademin tutkimuspalveluiden johtaja Mats Lindfelt.

Åbo Akademin säätiön toimitusjohtaja Lasse Svens korostaa, että tutkijakoulut vahvistavat sekä Åbo Akademin että Åbo Akademin säätiön strategioita.

- Säätiö haluaa työskennellä Åbo Akademin kukoistamiseksi. Tohtoriopiskelijat ovat erittäin keskeinen osa tätä työtä ja olemme iloisia voidessamme olla mukana tukemassa nuorta tutkijasukupolvea, Svens sanoo.

Säätiön tutkimusjohtaja Ruth Illman korostaa tutkijakoulujen tarjoamia kansainvälisiä mahdollisuuksia.

- Tämä houkuttelee varmasti paljon hakijoita kaikkialta Pohjoismaista ja kansainvälisesti ja vahvistaa siten tärkeitä arvoja, kuten laatua, kestävyyttä ja vaikuttavuutta, Illman sanoo.

Säätiön vuonna 2022 Åbo Akademille myöntämästä tuesta 500 000 euroa on varattu jo tohtorikoulutettaviksi hyväksyttyjen stipendeihin. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Donner-instituutin johtaja Ruth Illman, Åbo Akademin säätiö
050 517 5917 / ruth.illman@stiftelsenabo.fi

Vararehtori Stefan Willför, Åbo Akademi
040 504 7904 / stefan.willfor@abo.fi

Nedan på svenska

JHL:n ja Jytyn lakko päättyi keskiviikkona 1.12. klo 16.00.  Lakon aikana raaka-ainetilauksia ei ole pystytty tekemään normaalisti, joten lämpimän ruoan valmistusta ei voida kaikissa keittiöissä heti aloittaa. 

Koulu- ja päiväkotiruoan tarjoilu tullaan vielä huomenna 3.12. järjestämään samoin kuin lakon aikana. Tarjolla on sekä lämmintä että kylmää ruokaa, mutta yhä useampaan kouluun ja päiväkotiin pystytään toimittamaan lämmintä ruokaa.  

Yksittäiset oppilaitokset ja päiväkodit tiedottavat huoltajia erikseen evästarpeesta Arkealta saamansa tiedon pohjalta.   

Tilanne normalisoituu tiistaina 7.12.2021, vaikka ruokalistassa saattaa olla vähäisiä muutoksia. 

Lisätiedot:    

Tuija-Rompasaari-Salmi    
toimitusjohtaja, Arkea Oy    
p. 040 591 0929 

Timo Jalonen    
kasvatus- ja opetusjohtaja    
p. 050 432 3646    

****

JHL:s och Jytys strejk tog slut onsdagen den 1 december kl. 16. Under strejken kunde inte råvarubeställningar göras normalt, och därför kan inte tillagningen av varm mat sätta igång i alla kök med detsamma.  

Skol- och dagisluncherna kommer ännu i morgon den 3 december att ordnas på samma sätt som under strejken. Både varm och kall mat serveras, men varm mat kan levereras till allt fler skolor och daghem.  

Enskilda läroinrättningar och daghem meddelar vårdnadshavarna skilt om behovet av matsäck enligt uppgifter från Arkea.  

Läget kommer att normaliseras på tisdagen den 7 december, även om små ändringar kan förekomma i matsedlarna. 

Förfrågningar 

Tuija-Rompasaari-Salmi    
verkställande direktör, Arkea Ab 
tfn 040 591 0929    

Timo Jalonen    
direktör för fostran och bildning 
tfn 050 432 3646   

Neljällä eri paikkakunnalla järjestetyt koulutukset koostuivat verkko-opinnoista ja lähiopetuksesta. Itsenäinen verkko-opiskelu sujui mainiosti ja opiskelijoiden mielestä lähipäivien parasta antia oli ajatustenvaihto maastossa muiden kuljettajien ja kouluttajien kanssa. Opiskelijat olivat erityisen kiinnostuneita jatkuvan kasvatuksen menetelmistä – kouluttajille aihe oli pääosin uutta opetettavaa. 

Jatkuvan kasvatuksen hakkuille on odotettavissa lisääntyvää kysyntää ja talousmetsien luonnonhoitoon tarvitaan lisää satsauksia. Laadukkaasti toteutetut hakkuut vaativat osaamista leimikon suunnittelijoilta ja hakkuukoneen kuljettajilta. TTS Työtehoseura pilotoi syksyllä 2021 näihin aiheisiin keskittyvää uudenlaista koulutusta noin 20:lle työelämässä olevalle metsäkoneenkuljettajalle. Koulutukset käynnistettiin kohderyhmän tarpeet huomiovilla verkko-opinnoilla, joihin sisältyi tiiviitä luettavia teoriaosuuksia, podcastien kuuntelua ja 360-kuvatehtävien suorittamista.  

”Opiskelijoiden kommenttien perusteella itseopiskelu verkossa koettiin pääosin hyödyllisenä ja teknisesti helppona. Kertauksen lisäksi opittiin uuttakin asiaa, ja verkko-opiskelumateriaalille annettiin kiitettävä arvosana. Asiapitoisia podcasteja oli mahdollista kuunnella esimerkiksi hakkuukoneen ohjaamossa työn ohessa, mutta haastavinta raskaan työn tekijöille oli löytää riittävästi aikaa muuhun itseopiskeluun työpäivän päätyttyä”, kertoo TTS Työtehoseuran asiantuntija Jim Antturi. 

Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa riittää vaikeuskerrointa 

Koulutukseen sisältyi kaksi lähiopetuspäivää, ja niitä järjestettiin neljällä paikkakunnalla yhteistyössä kumppanien kanssa: Riveria järjesti lähiopetuksen Pohjois-Karjalassa, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Pirkanmaalla, WinNova Satakunnassa ja TTS Työtehoseura Uudellamaalla. Lähipäivissä keskusteltiin jatkuvan kasvatuksen hakkuista ja luonnonhoidosta, tehtiin simulaattoritehtäviä ja vierailtiin metsäkohteilla. 

Metsäkoneenkuljettajien mielestä mielekkäintä oli maastokohteilla oppiminen ja siellä tapahtuvat keskustelut. Metsäkohteet painottuivat opiskelijoiden kiinnostuksesta johtuen jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmin käsiteltyihin tai käsiteltäviin kohteisiin. Kouluttajien johdolla suoritetut keskustelut mahdollistivat oman ajattelun haastamisen ja vertaisoppimisen muiden osallistujien kanssa. Simulaattoriharjoitusten sisältöjä pidettiin periaatteen tasolla hyvinä ja havainnollistavina, mutta haasteina koettiin esimerkiksi erot oikeaan koneeseen verrattuna ja hallinnan opetteluun kuluva aika.  

”Monet metsäkoneenkuljettajat kertoivat joutuneensa tekemään jatkuvan kasvatuksen hakkuita ilman tähän liittyvää koulutusta ja kunnollista ohjeistusta. Isojen puiden kaataminen aluskasvustoa säästäen on haastavaa, normaalia harvennustyötä hitaampaa ja vaatii kuljettajalta kokemusta ja kykyä huomioida monia hakkuutapaan ja kasvupaikkaan liittyviä tekijöitä, kuten poistettavien puiden vaikutusta vesitalouteen. Pilottikoulutuksen perusteella näyttää siltä, että lisäkouluttautumiselle on kysyntää”, painottaa TTS Työtehoseuran asiantuntija Juhani Piekkala. 

Kouluttajat uuden äärellä 

Kurssin järjestäminen mahdollisti myös usealle kouluttajalle ensikosketuksen jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmien kouluttamiseen. Perustutkintojen opintoihin ei sisälly laajemmin aiheen käsittelyä. Kaiken kaikkiaan luonnonhoitoon liittyvät teemat koettiin eniten kertaaviksi, mutta jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmiin liittyvä osio sisälsi erityisesti uutta tietoa. Valtakunnallisesti myös luonnonhoito-osaamisen kertaamiselle on tarvetta, sillä talousmetsissä tehtävän luonnonhoidon laadun arvioinnin ja metsäsertifiointijärjestelmien auditointitulosten perusteella toimintaa on edelleen mahdollista parantaa. 

Koulutusmateriaali kehitettiin vuonna 2020 MonimuotohakkuuEXPERTS-hankkeessa TTS Työtehoseuran, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä. Pilotointi toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa MoniTEHO-hanketta. 

Tutustu kaikille avoimeen oppimateriaaliin osoitteessa https://boostsite.org/fi/ ja klikkaa ”siirry oppimisympäristöön”. Rekisteröidyttyäsi valitse ”täydennyskoulutuskonsepti ja aloita itseopiskelu. 

Lisätietoja: 

Jim Antturi, Työtehoseura ry, jim.antturi@tts.fi, 050 3363 157 
Juhani Piekkala, Työtehoseura ry, juhani.piekkala@tts.fi, 044 431 4876 

Kuva

Linkki kuvaan

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) edustajisto valitsi 1.12.2021 pidetyssä kokouksessaan ylioppilaskunnan puheenjohtajiston ja hallituksen vuodelle 2022.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sami Tanskanen, joka opiskelee kulttuurintutkimusta Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella. Hän on toiminut kuluneena vuonna ISYYn hallituksen varapuheenjohtajana.

Hallituksen yhdeksän muuta jäsentä ovat varapuheenjohtaja Jimi Virkkala, Eetu Hyvönen, Laura Kangasoja, Matti Karhunen, Saara Myllynen, Kaisa Rautiainen, Pauliina Ryökäs, Sonja Soinne ja Ville-Pekka Timonen.

– Meillä on tässä hyvin kokenut ja vakuuttava hallitus, jonka kanssa saan kunnian lähteä ensi vuonna tekemään töitä ylioppilaskunnan ja sen koko jäsenistön eteen. Monen eri alan ja kokemustaustan vahvuuksilla pystymme vastaamaan monenlaisiin haasteisiin ja varmistamaan, että toiminta on saavutettavaa ja kestävällä pohjalla, kertoo hallituksen tuleva puheenjohtaja Sami Tanskanen.

Hallitus tekee tärkeää vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä ISYYssä, yliopistossa ja kampuskaupungeissa sekä tarvittaessa myös valtakunnallisesti. Uusi hallitus järjestäytyy ja sopii vastuualueistaan ensimmäisessä kokouksessaan vielä ennen vuodenvaihdetta.

Ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Emilia Honkanen. Honkanen opiskelee Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella pääaineenaan International Business and Sales Management, ja hän on toiminut kuluneella toimikaudella ISYYn edustajiston varajäsenenä sekä talousvaliokunnan varapuheenjohtajana.

– Haluan toimia avoimena, kannustavana ja keskustelua avaavana puheenjohtajana ja edistää tällä tavoin avointa vuoropuhelua edustajistossa. Lisäksi haluan oppia tuntemaan edustajiston jäsenet hyvin, jolloin yhteistyökin on helpompaa, kertoo vuoden 2022 edustajiston puheenjohtaja Emilia Honkanen.

Edustajiston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Wilma Poutanen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Roosa Ylikoski. Edustajiston puheenjohtajat johtavat ylioppilaskunnan ylintä päättävää elintä, 39-jäsenistä edustajistoa.

Lisätietoja:

Sami Tanskanen, hallituksen puheenjohtaja 2022, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, p. 044 576 8400, sami.tanskanen@isyy.fi

Emilia Honkanen, edustajiston puheenjohtaja 2022, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, p. 0400 447 463, emiliaho@uef.fi 

Sanna Heinonen, pääsihteeri, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, p. 044 576 8417, paasihteeri@isyy.fi

Lahden kaupungin lukioissa vietetään syksyn ylioppilasjuhlaa jälleen Itsenäisyyspäiväjuhlan yhteydessä 3. joulukuuta. Pahentunut koronatilanne on huomioitu juhlajärjestelyissä.

Lahden lyseossa ja Tiirismaan lukiossa juhlaan osallistuu vain osa lukion opiskelijoista. Lyseon ylioppilaat saavat lakkinsa Ristinkirkon salissa ja Tiirismaan ylioppilaat Felix Krohn -salissa. Kannaksen lukiossa itsenäisyyspäiväjuhla järjestetään omassa juhlasalissa kolme kertaa peräkkäin, yhden vuosikurssin opiskelijoille kerrallaan.

Tuoreet ylioppilaat ovat saaneet kutsua juhlaan kaksi läheistään. Lukion oppimäärän valmiiksi saaneita nuoria on tänä syksynä Kannaksen lukiossa 20, Tiirismaan lukiossa 28 ja Lahden lyseossa 39. Lisäksi Lahden lyseon aikuislinjalta valmistuu 2 ylioppilasta.

Kannaksen lukiossa ja Lahden lyseossa Itsenäisyyspäivän juhlinnan yhteydessä huomioidaan myös abiturientit heille räätälöidyllä erityisohjelmalla. Tämän lukuvuoden abiturientit eivät voineet koronatilanteen takia keväällä 2021 tanssia perinteisiä vanhojentansseja. Tiirismaan lukion abiturienteille erityisohjelmaa on luvassa helmikuun penkkariviikolla. 

Lisätiedot 

Lahden kaupunki, sivistyspalvelut 
Lahden lukiokoulutus 
Hanna Luttinen, apulaisrehtori, Kannaksen lukio 
puh. 050 383 6527 
hanna.luttinen@lahti.fi

Tiedote 2.12.2021
Heti vapaa julkaistavaksi

Kokoomusopiskelijat: Hallituspuolueet ylläpitävät keinotekoista opiskelijaköyhyyttä

Kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) esitti 1.12. eduskunnan täysistunnossa opintotuen tulorajojen pysyvää 50 prosentin korotusta. Hallituspuolueet äänestivät esityksen nurin. Nyt hallitus ajaa 25 prosentin yhden vuoden määräaikaista opintotuen tulorajojen korotusta. Kokoomusopiskelijat pitää esitystä kosmeettisena korjaustoimenpiteenä hallituksen “holtittoman” taloudenpidon taittamiseksi.

“Emme voi olla välttymättä siltä kuvalta, että hallituksen tarkoituksena on pikemminkin laittaa opiskelijat siivoamaan omat holtittoman taloudenpidon sotkunsa, kuin aidosti auttaa heitä talousahdingossa. Hallituksen ajama väliaikainen korotus on täysin riittämätön. On käsittämätöntä, että Suomen “koulutusmyönteisin” hallitus juhlii tätä jonain opiskelijoiden riemuvoittona, mutta samalla äänestää opintotuen tulorajojen pysyvän 50 prosentin noston eduskunnassa kumoon. Tulorajojen korottamista puoltavat lukuisat myönteiset syyt, mutta ilmeisesti vasemmistolainen ideologia ajaa tässäkin asiassa järjen edelle” ärähtää Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja Niina Hämäläinen.

Kokoomusopiskelijat pitää nykytilannetta irvokkaana ja esittää opintotuen tulorajojen pysyvää nostoa puoltavia syitä.

“Aivan ensimmäiseksi työssäkäyvän opiskelijan toimeentulo paranisi. Opiskelija voisi ansaita kuukaudessa noin 500 euroa nykyistä enemmän. Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan muutos toisi valtiolle lisäksi enemmän tuloja kuin tuottaisi menoja. Nosto ei siis olisi pois niiltä, jotka nauttivat nykyään täysimääräistä opintotukea. Kolmanneksi opiskelija saisi arvokasta työkokemusta. Tämä on erityisen tärkeää pirstaloituneessa työelämässä, koska opiskeluaikainen työkokemus voi olla valmistumisen jälkeen koulutusta vastaavan työn saamisen edellytys. Nykyinen tilanne on irvokas, sillä kun opiskelijan tuloraja tulee täyteen, moni opiskelija lopettaa työt vaikka niitä olisi tarjolla, sillä korkeiden tulorajojen myötä työnteko muuttuu kannattamattomaksi” luettelee Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen Mikko Kanervo.

Kokoomusopiskelijat syyttää hallituspuolueita tietoisesta keinotekoisen opiskelijaköyhyyden ylläpitämisestä.

“Opiskelijat saavat kuukausittain tukina paikkakunnasta riippuen 606,69-774,69 euroa. Lisäksi opiskelija saa nykyisillä tulorajoilla ansaita 696,00 euroa kuukaudessa. Opiskelijan tukien ja sallittujen tulojen summa on vain noin 30-200 euroa yli köyhyysrajan. Opintotuen tulorajojen nostaminen 50 prosentilla toisi opiskelijalle mahdollisuuden hankkia lisäansioita noin 500,00 euroa kuukaudessa. Tämä olisi merkittävä helpotus opiskelijan taloudelliseen tilanteeseen. Hallitus tietää tämän, mutta ajaa siitä huolimatta politiikkaa, joka estää opiskelijaa omalla ahkeruudellaan parantaa elintasoaan” Hämäläinen ja Kanervo jyrähtävät.

Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt opintotuen tulorajoihin pysyvää 50 prosentin korotusta. Myös Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman on tehnyt asiasta lakialoitteen, joka odottaa valiokunnan mietinnön antamista.

“Eikö tätä muutosta haluta tehdä siksi, että Kokoomus esittää sitä? Mitään rationaalista syytä vastustamiselle ei ole ja se suututtaa, sillä siitä kärsivät nimenomaan opiskelijat. Tulorajojen nostaminen olisi helppo tapa antaa opiskelijalle mahdollisuus parempaan toimeentuloon ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Muutoksessa ei olisi häviäjiä, sillä se olisi kustannusvaikutuksiltaankin valtiolle positiivinen. On täysin järjetöntä, ettei tätä mahdollisuutta käytetä. Hallitus, nyt järki ideologian edelle”, päättävät Hämäläinen ja Kanervo.

Lisätietoja:

Niina Hämäläinen
Kokoomusopiskelijoiden vt. puheenjohtaja
+358 44 3028294
niina.hamalainen@kokoomusopiskelijat.fi

Mikko Kanervo
Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen
mikko.kanervo@kokoomusopiskelijat.fi

Saat tämän tiedotteen, sillä valmistuneissa saattaa olla henkilöitä omalta levikkialueeltanne. ​ Postinumerotieto vain toimitusten käyttöön.  

Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuu marraskuussa 12 ammatillisen opettajankoulutuksen suorittanutta ja 5 International Professional Teacher Education -koulutuksen suorittanutta.  

Tiedot julkaistaan valmistuvien luvalla.  

Ammatillinen opettajankoulutus

Anu Kaarina Aunola, 05800 Hyvinkää

Jouko Olavi Virta, 15540 Lahti

Juha Pekka Rajala, 06830 Porvoo

Kaisa Maira Tolonen, 02260 Espoo

Mari Annikki Hokkanen, 40270 Jyväskylä

Mika Antero Pelvola, 14500 Hämeenlinna

Lotta Eveliina Kumpulainen, 85560 Nivala

Tanja Jasmiina Nummelin, 20360 Turku

Teija Maarit Nikander, 05820 Hyvinkää

Tiina Helena Hartman, 08700 Lohja

Tiina Martta Parkkima, 03250 Vihti

Tommi Petteri Ingves, 21270 Nousiainen

International Professional Teacher Education -koulutus

Erika Hagan Brown, 00750 Helsinki

Joseph Hategekimana, 07940 Loviisa

Joshua Emuejevoke Omajene, 00740 Helsinki

Kaveri Saminathan, 01510 Vantaa

Samreen Gul, 02130 Espoo