Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, ammattiopisto Samiedu ja Etelä-Savon ammattiopisto Esedu yhdistivät voimansa tuottaakseen keinoja erilaisuuden kohtaamiseen. Oppilaitokset tuottivat yhdessä kansainvälisen verkkokurssin vammaistyöstä.

Kurssin nimi on ”Encountering people with disabilities” ja se on saatavissa Edufication.com-palvelussa. Kurssi on ensisijaisesti suunnattu kansainvälisille asiakkaille.

Idea kurssin aiheesta syntyi oppilaitosten yhteisen selvityksen pohjalta. Kunkin oppilaitoksen koulutusvientivastaavat toteuttivat kyselyn, jolla kartoitettiin sosiaali- ja terveysalalle ajankohtaisia ja tarpeellisia koulutusalueita.

“Kysely lähetettiin Xamkin, Samiedun ja Esedun partneriverkostoille Eurooppaan ja Venäjälle. Kurssiaiheiden lisäksi kartoitettiin toteutusmuotoja, joiden pohjalta valikoitui ajasta ja paikasta riippumaton verkkototeutus vammaistyöstä”, kertoo Minna Hämäläinen, kansainvälistymispalveluiden koulutusviennin asiantuntija Xamkista. 

Kyselyn tuloksena kurssin kantavaksi teemaksi nousi vammaisen ihmisen luonteva ja arvostava kohtaaminen.

“Tietoa vammaistyöstä on valtavasti saatavilla internetissä sekä eri foorumeilla. Yhdessä tuottamamme kurssi kokoaa yhteen keskeisimmän tiedon ja antaa paljon käytännön vinkkejä arvostavaan toimintaan eri vammaisryhmien kanssa”, toteaa opettaja Kaisa Niemelä Samiedusta.

Kurssin sisältö antaa tukea niin palvelutyössä vammaisia henkilöitä kohtaaville, mutta myös vammaisen henkilön perheille ja läheisille. 

“Monelle meistä vammaisen henkilön kohtaaminen on hämmentävää ja se koetaan jopa outona. Usein pelätään, että teemme jotain väärin tai sanomme jotain loukkaavaa. Kurssilla käsitellään juuri näitä teemoja antaen varmuutta arkeen ja oikeaa tietoa,” täydentää opettaja Eija Karjalainen Xamkista.

Kurssimateriaalin sisällön tuottamisesta ovat vastanneet kolmen organisaation opettajat. Eija Karjalaisen ja Kaisa Niemelän lisäksi tuotannossa ovat olleet mukana Leila Pihlaja Xamkista, sekä Kirsi Pokkinen ja Leena Nurminen Esedusta.

Kurssin tuotannosta on vastannut Edufication-palvelu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kehittämä verkko-oppimisen tuotantomalli, jonka avulla voidaan laajasta sisällöstä jalostaa matalan kynnyksen oppimiskokemus. Kurssi on ajasta ja paikasta riippumaton itsenäisesti opiskeltava kokonaisuus, jonka pystyy helposti suorittamaan mistä päin maailmaa tahansa. Ylärajaa osallistujille ei ole.

“Olemme Xamkissa kehittäneet tuotantomallin koulutustuotteiden muotoiluun ja tuottamiseen. Tämän mallin avulla pystymme kätevästi yhdistämään parhaan pedagogisen ja tietoteknisen osaamisen eri aloilta ja organisaatioista. Lisäksi lanseeraamamme Edufication.com-myynti- ja markkinointialusta soveltuu erinomaisesti koulutusvientituotteiden kansainväliseen levittämiseen”, toteaa Xamkin koulutusliiketoiminnasta vastaava projektipäällikkö Pekka Pulkkinen.

Kurssin ensimmäinen versio on tehty englanninkielisenä, mutta se on mahdollista kääntää myös muille kielille.

“Meillä on jo nyt paljon yhteistyötä esimerkiksi Venäjällä, joten kurssista lokalisoidaan ensi vuonna myös venäjänkielinen versio”, mainitsee Esedun koulutusvientivastaava Noora Juuti.

Nyt toteutettu kurssi on ensimmäinen esimerkki kolmen organisaation yhteisestä tahtotilasta rakentaa yhteistyötä ja tuotteita koulutusvientiin. Yhteistyön pohjana on Xamkin Edufication-tuotantomalli koulutustuotteiden rakentamiseen. Xamk, Esedu ja Samiedu pohtivat myös muita yhteistyön muotoja kansainvälisyyden ja koulutusviennin vauhdittamiseksi.

Lisätietoja:

Pulkkinen Pekka
Projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
p. 040 630 0341, pekka.pulkkinen@xamk.fi

Verkkokurssin perustiedot:
Kurssin nimi on ”Encountering people with disabilities”
Ostettavissa www.edufication.com palvelussa (12,99 € per kurssi).

Yhteistyökumppanien verkkosivulinkit
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu www.xamk.fi
Ammattiopisto Samiedu https://samiedu.fi/
Esedu on monialainen toisen asteen ammatillinen oppilaitos Etelä-Savossa. https://www.esedu.fi/

Edufication palvelut:
Oppimisen muotoilu
Pedagogiset työkalut
Verkko-oppimisen alustaratkaisu

Uudenlainen koulutus tukee työelämän muutostilanteissa toimimista, erityisesti asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

LAB-ammattikorkeakoulu järjestää vuoden 2022 aikana kaksi tulevaisuusagenttikoulutusta yhteistyössä Turun yliopiston (Tulevaisuuden tutkimuskeskus), Centria-ammattikorkeakoulun ja liikuntakeskus Pajulahden kanssa. Koulutus toteutetaan osana Bounce Forward – resilienssiä työelämään -hanketta.

Tarve tulevaisuusagenttikoulutukselle on syntynyt viime vuosien yllättävistä tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös asiantuntija-aloihin. Ennakoimattomuus ja epävarmuus ovat johtaneet eristäytymiseen työssä.

”Olemme huomanneet, että yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen etätyössä ei ole ollut monessakaan organisaatiossa helppoa. Vaikka periaatteessa kaikki tekniset välineet olisivat olemassa, se ei pelkästään riitä, vaan tarvitaan osaamista hyödyntää niitä”, kertoo kehittämispäällikkö Sari Niemi LAB-ammattikorkeakoulusta.

”Jos yhteisöllisyyttä ja yhteistä oppimista ei pystytä ylläpitämään, innovatiivisuus ja uudistumiskyky kärsivät ja se näkyy myös liiketoiminnassa. Tämä on koulutusta järjestävän hankkeemme taustalla”, täydentää Niemi.

Tarvittavia tulevaisuustaitoja ovat esimerkiksi systeeminen ajattelu, proaktiivinen ja vastuullinen toiminta, epävarmuuden sietokyky, tulevaisuutta koskevien ajatusten, tunteiden ja tiedon kriittinen tarkastelu sekä niiden vaikutusten tunnistaminen uudistumisen esteinä. 

”Tulevaisuusagentti on toki leikkimielinenkin ilmaisu, mutta vakavasti tarkoitamme sillä tulevaisuuslukutaitoista ihmistä, joka ymmärtää ennakoinnin merkityksen henkilökohtaisella ja organisaatiokohtaisella tasolla, ja on valmis edistämään kestävän tulevaisuuden edellyttämää muutosta”, selventää tulevaisuusasiantuntija Laura Pouru-Mikkola Turun yliopistosta.

Tulevaisuuden työelämässä ponnistellaan myös ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan sekä sopeudutaan ympäristökriisien seurauksiin. 

”Pandemiasta toipumisen lisäksi tarvitsemme uusia toimintatapoja kestävän työelämän kehittämiseksi. Tämä tarkoittaa niin taloudellisesti, ekologisesti kuin inhimillisestikin kestävien työkäytäntöjen etsimistä ja kokeilemista”, sanoo hankkeessa kestävyysasiantuntijana toimiva Meri Jalonen LABista.

Tulevaisuusagenttikoulutukseen voivat hakeutua Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden pk-yrityksissä sekä muissa organisaatioissa toimivat asiantuntijat ja esimiehet. Ensimmäinen koulutus käynnistyy tammikuussa 2022 ja toinen syksyllä 2022. Puoli vuotta kestävässä koulutuksessa on verkkototeutustavan lisäksi aluekohtaisia lähitapaamisia.

Lisätiedot: 

Sari Niemi, projektipäällikkö, LAB-ammattikorkeakoulu

+358 44 708 0193, sari.niemi@lab.fi  

 Tampereen ammattiopisto Tredu sekä Lempäälän Ideapark solmivat mittavan kumppanuussopimuksen koulutuksesta ja työelämäyhteistyöstä. Sopimuksen myötä yhteistä tekemistä tullaan entisestäänkin tiivistämään niin Tredun opiskelijoiden työssäoppimisen, Ideaparkin henkilöstön kouluttamisen kuin yhteisponnistuksin toteutettavien tapahtumienkin myötä.  

- Nuorissa on tulevaisuutemme. Haluamme osaltamme kantaa heistä vastuuta tarjoamalla työ- ja oppimismahdollisuuksia Ideaparkissa. Nuorten kanssa on ilo tehdä hommia, hehkuttaa markkinointipäällikkö Sanna Järvinen. 

- Nuoret ovat tulevia työntekijöitämme ja asiakkaitamme. Otamme heitä mielellämme työssäoppimisjaksoille yrityksiimme ja opastamme työelämätaitoihin, avaa suunnitelmia kauppiasyhdistyksen puheenjohtaja Anne Korhonen. 

Tredun yrityskoordinaattori Riina Aspila kertoo innostuneesti monenlaisista tapahtumista sekä kävijätutkimuksista, joita nuoret tulevat yhdessä Ideaparkin väen kanssa toteuttamaan. Kauppakeskuksen henkilöstölle järjestetään Tredun toimesta mm. asiakaspalvelu- ja työpaikkaohjaajakoulutuksia. 

Ihan tyhjästä ei tässä kumppanuussopimuksessa lähdetä liikkeelle. Tredulla ja Ideaparkilla on jo pitkä yhteinen historia mm. erilaisten tapahtumien järjestämisissä. 

- En kykene edes muistamaan, kuinka monta vuotta olemme jo Ideaparkiin erilaisia tapahtumia järjestäneet. Jostakin hääkakkutapahtumastamme yhteistyömme alkoi, muistelee Tredun leipomo- ja konditoria-alan opettaja Reijo Heinonen. 

Ideaparkin hääkakkunäyttelyissä on ollut kerrallaan yli 60 tredulaisten valmistamaa hääkakkua. Joulun alla on perinteisesti rakennettu hulppeita pipariteoksia kauppakeskuksen kävijöiden iloksi.  

Tuoretta kumppanuussopimusta juhlistettiinkin Keskusaukiolle rakentuneella piparkakkutalokaupungilla valtavine, suklaisine vetureineen. Somistuksen kaupunkiin ovat toteuttaneet Valkeakosken ammattiopiston visualistiopiskelijat.  

Viittä suklaaveturia sekä seitsemää Tampereen lähialueen piparista asemarakennuskloonia on rakennettu parin kuukauden ajan noin 16 tredulaisen opiskelijan voimin. Teosten rakentamisessa on tarvittu niin leivonnan kuin rakentamisenkin taitoja. Valtavien elementtien siirtäminen leipomolta näyttelylavoille on ollut oma voimainponnistuksensa. 

- Olemme työstämme erittäin ylpeitä ja lopputulokseen tyytyväisiä, hehkuttavat leipuri-kondiittoriopiskelijat Salla Hakala sekä Veera Kuosmanen tovereineen. 

HYVÄ TIETÄÄ:  

Piparkakkutalokaupunki suklaisine vetureineen aukeaa ihasteltavaksi Ideaparkin Keskusaukiolla 3.12.2021. 

Kumppanuussopimuksessa mukana ovat Tredu, Koy Ideapark Ab sekä Ideapark kauppiaat ry. 

Allekirjoituskuvassa Sanna Järvinen ja Anne Korhonen Ideaparkista sekä Outi Kallioinen Tredusta 

Teksti ja kuvat  

Tanja Meronen, Tredu viestintä 

Ponsse Oyj ja Ylä-Savon ammattiopisto juhlisti perjantaina 3.12. yhteistyötään, Ponsse-polun 10 vuotista taivalta. Yhteistyö Ponssen ja YSAOn kesken varmistaa alalla tarvittavaa osaamista ja sen myötä yrityksen työvoimatarpeisiin vastataan joustavasti ja nopeasti. Ponsse-polku syntyi tarpeesta oppia työpaikalla metsäkonetekniikkaa, johon Ponsse Oyj tarjoaa loistavat puitteet Suomessa ja ulkomailla.

”Ponsse-polun ideana on mahdollistaa opiskelijalle joustava opintopolku ja käytännönläheinen ammatillinen perustutkinto. Haluamme jatkuvasti kehittää Ponsse-polkua sekä työssäoppimisen laatua yhteistyössä YSAOn kanssa, ja tarjota opiskelijoille kaikin puolin mahdollisimman hyvän oppimisympäristön. Ponsse saa polkulaisista osaavia työntekijöitä", kertoo Ponssen henkilöstöjohtaja Paula Oksman.

"Tällaisen polun synnyttäminen vaatii sitoutumista, pitkäjännitteisyyttä ja ennenkaikkea uskoa omaan tekemiseen. Työtä tehdessä syntyy luottamusta kumppaniin, ja yhteistyö Ponssen kanssa on antanut YSAOlle aivan valtavasti, muun muassa osaamista, verkostoja, uskoa omaan tekemiseen ja kykyä vastata erilaisten asiakkaiden tarpeisiin", sanoi YSAOn rehtori Kari Puumalainen omassa puheenvuorossaan.

Ponsse-polusta kiinnostuneet ja valitut opiskelijat aloittavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen heti ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana. Opiskelijat ovat saaneet polun suorittaneena käytännönläheisen tutkinnon sekä mahdollisesti työpaikan heti opintojen jälkeen. Ponsse-polkuun voi hakeutua, mikäli opiskelee YSAOlla kone- ja tuotantotekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan, autoalan, logistiikka-alan sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa.

Ponsse-polun juhlistamisen yhteydessä YSAO luovutti Ponssen Vieremän metsäkonetehtaalle Mainio koulutustyöpaikka -sertifikaatin, jonka vastaanotti Paula Oksman. Sertifikaatti on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän myöntämä todistus työelämässä tapahtuvan oppimisen laadusta. Se perustuu kumppanuuteen, joka toimii vastavuoroisesti oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Opiskelijoiden ohjauksen tavoitteellisuus ja oppimisen kannalta tehtävien määrittäminen auttavat opintojen etenemiseen, joka mahdollistaa opiskelijoiden nopeamman valmistumisen ja työllistymisen.

Lisätietoa Ponsse-polusta:

www.ysao.fi/ponsse
Ponsse-polku video: https://youtu.be/Qk0ix1Zg7cc

Miika Vaarasuo
opettaja
miika.vaarasuo@ysao.fi
0400 792 832

Arto Oksman
henkilöstöasiantuntija
arto.oksman@ponsse.com
040 356 2466

Lisätietoa Mainio koulutustyöpaikka -sertifikaatista
Tarmo Voutilainen
työelämäkoordinaattori
tarmo.voutilainen@ysao.fi
0400 793 187

Mainio koulutustyöpaikka -sertifikaatti
https://www.ysao.fi/news/Mainio-koulutustyopaikkakumppani--sertifikaatti/zlablwpj/a8ebe546-8080-4d3c-ae92-ec23956250dc

Kuvateksti: YSAOn rehtori Kari Puumalainen, Ponssen henkilöstöjohtaja Paula Oksman, YSAOn opettaja Miika Vaarasuo /kuvaaja: YSAO, Minttu Harju

Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu käynnisti pysyvän toiminnan Lahdessa 1.8.1996. Vuosien varrella Lahden yksiköstä on kehittynyt LUT-yliopiston toinen kampus.

Vuonna 2021 LUT-yliopistolla on ollut pysyvää toimintaa Lahdessa 25 vuotta. Vuosiin on sisältynyt lukuisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja, henkilöstömäärän ja koulutustarjonnan kasvu, muutto Saimaankadulta Mukkulankadulle sekä nimenmuutos. Tänä päivänä Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT työllistää Lahden kampuksella 166 asiantuntijaa. Heistä noin 20 on professoreita.

LUTin rehtori Juha-Matti Saksa kuvaa Lahden alueyksikön matkaa yliopiston kampukseksi, kuin myös Lahden tarinaa yliopistokaupungiksi, timanttiseksi esimerkiksi yhdessä onnistumisesta.

"Kun upea yliopistoyhteisö sidosryhmineen tekee yli 20 vuoden ajan rohkeasti yhdessä töitä kovatasoisen tutkimuksen, yliopistokoulutuksen sekä yritysyhteistyön saralla, tulokset puhuvat puolestaan. Ja kun LUTin omaa kasvuvauhtia sekä yhteistä tekemistä niin LAB-ammattikorkeakoulun kuin Helsingin yliopiston osalta katsoo, tulevaisuus näyttää erittäin aurinkoiselta", Saksa sanoo.

Lahdessa on muun muassa vahvaa tuotantotalouden, kestävyystieteen, ohjelmistotuotannon sekä tietojohtamisen tutkimusta. Erotustekniikan professuurien myötä myös biojalostuksen tutkimus on vahvistunut, ja ANDRITZ OY:n kanssa alkavan yhteistyön kautta kampukselle syntyy kuitutekniikkaan keskittyvä tutkimuskeskus.

Uusissa avauksissa on kuultu alueen tarpeita ja toiveita. Ilmastoteoillaan maailman TOP 10 -yliopiston ja Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahden strategiset pyrkimykset sopivat hyvin yhteen. LUTin osaamista on hyödynnetty Lahdessa maailman ensimmäisen henkilökohtaisen päästökaupan perustamisessa sekä jääkiekkojoukkueen, sinfoniaorkesterin ja lukion hiilijalanjäljen selvittämisessä.

Tulevaisuuden rekrytointi on sähköisen liikenteen professuuri. Sen myötä Lahdessa käynnistyy sähkötekniikan maisteriohjelma.

"Syksyllä 2021 Lahdessa käynnistyivät ensimmäiset kandidaattiohjelmat. Nyt Lahdessa on tarjolla koko putki kandista maisteriin ja aina tohtoriksi asti, kuten yliopistokaupungissa kuuluukin olla", LUTin strategiajohtaja Janne Hokkanen lisää.

Alueen merkittävä tutkimus- ja yritysyhteistyötoimija

LUT tuottaa Lahdessa vuosittain tiedejulkaisuja ja tekee runsaasti yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Monesti yhteistyötä myös toteutetaan poikkitieteisesti, usean tieteenalan tutkimusta hyödyntäen. Vuonna 2020 Lahdessa tuotettiin 155 julkaisua, joista referoituja tiedejulkaisuja oli 115. Yritysyhteistyötä oli vähintään 122 toimijan kanssa.

Yksi LUTin pitkäaikaisimmista lahtelaisista yhteistyökumppaneista on vaatteiden vähittäisliiketoimintaan keskittyvä NP Collection (NP Housukauppa). Perheyhtiön kolmannessa polvessa yritystä luotsaava Risto Rosendahl kertoo yhteistyön alkaneen vuonna 2004, kun yrityksellä oli vielä omaa valmistusta Hollolassa.

"Vuosien varrella liiketoimintaympäristö on muuttunut rajusti, eikä ainoastaan meidän alallamme. Olemme saaneet LUTilta ulkopuolista näkemystä ja sparrausapua strategiatyöskentelyyn. Olemme tarkastelleet, mihin eri liiketoimintamallit johtavat ja miten toimintaa voisi kehittää", toimitusjohtaja Rosendahl kertoo.

Nyt työn alla on asiakaskohtaamisen ja verkkopalveluliiketoiminnan kehittämishanke. Rosendahl mainitsee myös datan keräämisen, analysoimisen ja ymmärtämisen erittäin merkittävinä liiketoiminnan menestymisen kannalta.

"Se tiedetään, etteivät peruskaupat pärjää tulevaisuudessa. Kilpailu kiristyy ja vastuullisuuskysymykset korostuvat. Yliopistolta saa monitieteistä apua, ja osaamisen avulla pärjää".

Rosendahl suosittelee kaikenkokoisia yrityksiä hakeutumaan yhteistyöhön yliopiston kanssa.

LUT-yliopistolle ovat mieleen niin elinikäiset kumppanuudet kuin lyhyemmätkin projektit. Yritykset voivat rakentaa kestävämpää tulevaisuutta esimerkiksi tuotantotalouden, kauppatieteiden ja kestävyystieteen tarjoamien ratkaisujen avulla.

"Ensimmäinen kontakti voi poikia yhä monipuolisempaa yhteistyötä. Meidän liiketoiminnassa olemme kertoneet monelle taholle, että teemme yhteistyötä LUTin kanssa. Se nostaa arvostusta, joten siinäkin mielessä suosittelen yliopistoyhteistyötä", Risto Rosendahl kiteyttää.

LUT-yliopisto Lahdessa 25 vuotta

•  Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu käynnisti pysyvän toiminnan Lahdessa 1.8.1996. Toiminta alkoi Tietoportti-yksikössä Saimaankadulla. LUT muutti Mukkulankadun kampukselle kesällä 2019.
• Tasavallan presidentti vahvisti 28.12.2018 lain, jonka mukaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston nimi on jatkossa Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, virallisesti LUT-yliopisto.
• Lahdessa toimivat LUTin kaikki akateemiset yksiköt: LUT School of Engineering Science, LUT School of Energy Systems, LUT School of Business and Management.
• LUTin alueyksiköt ovat: LUT Savo ja LUT Kouvola. LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu muodostavat konsernin: LUT-korkeakoulut.
• LUTin Lahden kampuksella voi opiskella kauppatieteiden maisteriksi ja diplomi-insinööriksi.
• Syksystä 2021 alkaen LUTilla on ollut kandidaattiohjelmia Lahdessa. Syksyllä 2022 alkavat tuotantotalouden kandidaattikoulutus ja sähkötekniikan maisteriohjelma.
• Lahdessa on varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen ulottuva tiedekasvatuspolku: Lahden JunnuYliopisto.
• Kuvia Lahden kampukselta ja muut lisätietolinkit täältä.

Ilman opiskelupaikkaa olevat ennättävät vielä aloittaa korkeakouluopinnot tammikuussa. Ammattikorkeakoulut järjestävät syksyn yhteishaussa vapaaksi jääneille paikoille lisähaun, joka on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa 6.-9.12.2021. 

Xamkin lisähaussa on 6 AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutukset ovat päivätoteutuksia, merenkulun koulutuksissa on kuitenkin poikkeuksellisesti pohjakoulutusvaatimukset. 

Kotka
•    insinööri (AMK), merenkulku, laivatekniikka
•    merikapteeni (AMK), merenkulku
•    sairaanhoitaja (AMK)

Kouvola
•    muotoilija (AMK), muoti ja puvustus  
•    muotoilija (AMK), biotuotemuotoilu

Savonlinna
•    sairaanhoitaja (AMK)

Lisähaun aikataulu on ripeä.  Mahdolliset valintakokeet järjestetään 13.-14.12.  Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille mahdollisimman pian valintakokeen jälkeen. Opiskelu alkaa tammikuussa 2022. 

Lisätietoa: 
www.xamk.fi/lisahaku
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, hakijapalvelut
hakijapalvelut@xamk.fi, admissions@xamk.fi, 044 702 8891 ja 040 585 6610

Digitalisaatio, IoT, etähallinta, energia- ja materiaalitehokkuus sekä oman toiminnan mahdollisimman pieni ympäristö- ja hiilikuorma ovat haasteita, jotka koskettavat käytännössä kaikkia teollisuuden toimialoja.

Niiden ratkaisemisessa on ohjelmistoilla ja automaatiolla keskeinen rooli. Käynnissä onkin teollisen vallankumouksen neljäs aalto, jossa tämä perinteisesti laitepohjaisesti toiminut sektori siirtyy entistä selkeämmin ohjelmistokeskeiseen teknologiaan.   

Murroksen etenemistä kuitenkin jarruttaa nopeasti paheneva osaajapula, joka koettelee myös teknologiateollisuuden toimialoja.

Aalto-lahjoitus turvaa tulevaisuutta

Haaste on tunnistettu teollisuuden digitalisaatioon, energianhallintaan ja automaatioon erikoistuneessa Schneider Electricissä. Yhtiö lahjoitti tänä syksynä Aalto-yliopiston Factory of the Future -yksikölle uusinta ohjelmistokeskeistä automaatioteknologiaa.

Ohjelmistoihin, lisensseihin ja opetukseen annettavan tuen arvo on yli miljoona euroa. Sen myötä Aallon opiskelijat pysyvät entistä paremmin ajan hermolla myös teollisuusautomaation kehityksessä.

Liiketoimintajohtaja Harri Rajaniemen mukaan mittava panostus opetusresursseihin on tarpeen, sillä ala kehittyy juuri nyt vauhdikkaasti. 

– Teollisuuden automaatiojärjestelmät monimutkaistuvat ja samalla kasvavat osaamisvaatimukset. Tässä on suomalaistenkin pysyttävä mukana, Rajaniemi toteaa.

Uusi ohjelmistopohjainen teknologia murtaa samalla muureja perinteisen it:n ja teollisuusautomaation väliltä ja tuo ne entistä lähemmäksi toisiaan.

– Alan osaajille tämä tietää entistä monipuolisempia urapolkuja, markkinointijohtaja Tuomas Korhonen tähdentää. 

Vastuullisuuden kirkkainta kärkeä

Schneider Electric panostaa 5 prosenttia liikevaihdostaan teknologia- ja tuotekehitykseen. Yliopistoyhteistyö ja nyt tehty Aalto-lahjoitus on tärkeä osa tätä panostusta. Ranskalaisyhtiön liikevaihdosta noin 70 prosenttia kertyy kestävän kehityksen mukaisista tuotteista ja ratkaisuista. Yhtiön investoinneissa niiden osuus on vielä tätäkin suurempi. Schneider Electric nousikin Corporate Knightsin Global 100-indeksissä vuoden 2021 vastuullisimmaksi yritykseksi.

– Meillä voi tehdä konkreettisia tekoja asiakkaiden energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen hyväksi, henkilöstöjohtaja Salla Tuovinen vakuuttaa. 

 www.se.com/fi/eae

Teksti: Timo Sormunen

Tyypin 1 diabetesta sairastaville elämän mahdollistava insuliini keksittiin sata vuotta sitten. 

Keksinnöstään Nobelin saanut Banting oli alun perin kirurgi, ei diabetestutkija. Jos palkinnon hänen kanssaan jakanut Toronton yliopiston tutkija John Macleod ei olisi ottanut nuorta lääkäriä siipiensä suojaan, ei tämän tutkimusidea kenties olisi johtanut läpimurtoon.

Tämänkin päivän nuoret tutkijat kaipaavat tukea: hekin tarvitsevat työlleen tilat, välineet ja rahoituksen.

Lahjoitukset mahdollistavat apurahat

Diabetestutkimussäätiö voi auttaa diabetestutkijoita pääsemään tavoitteisiinsa. 

Olemme ainoa täysin suomalainen vain diabetestutkimusta tukeva säätiö. Perustajamme Suomen Diabetesliitto ja diabetesyhdistykset halusivat 45 vuotta sitten varmistaa, että diabetestutkimus menestyy maassa, jossa tyypin 1 diabetesta on lapsilla väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa.

Voimme tukea diabetestutkijoita vuosittain yli puolella miljoonalla eurolla. Kiitos lahjoittajien, jotka muistavat tutkimusta muun muassa merkkipäivinään ja testamenteissaan. 

Miksi diabetestutkimusta tarvitaan?

Tyypin 1 diabetes on hoitamattomana hengenvaarallinen. Tyypin 2 diabetes voi tehdä tuhoja elimistössä pitkään ennen kuin se havaitaan. Kaikki diabetestyypit ovat sairastuneille raskaita. 

Diabetestutkimus etsii keinoja ehkäistä ja hoitaa diabetesta. Tavoitteena on vähentää myös lisäsairauksien aiheuttamaa kärsimystä: diabetes on suurin syy dialyysiin ja lukemattomiin sydäntapahtumiin.

Diabetesta sairastavien ja riskissä olevien toivo on hyvässä hoidossa – ja diabetestutkimuksessa.

www.diabetestutkimus.fi

www.facebook.com/diabetestutkimus

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja traktorivalmistaja Valtra ovat sopineet yhteistyöstä. Agrologiopiskelijat toimivat Valtran brändilähettiläinä Suolahden traktoritehtaalla sekä JAMKin Tarvaalan kampuksella. Sopimus on tässä vaiheessa voimassa vuoden 2022 loppuun.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja traktorivalmistaja Valtran uuden yhteistyön myötä JAMKin agrologiopiskelijat pääsevät toimimaan Valtran suomalaisten asiakasvieraiden oppaina ja brändilähettiläinä vuonna 2022. Valtra Experience Squad -nimellä toimivan brändilähettiläsryhmän toiminta pyritään aloittamaan tehdas- ja kampusvierailujen muodossa maaliskuussa 2022, jos yleinen tilanne sen sallii.

JAMKin agrologiopiskelijat toimivat Valtran tehtaalla oppaina ja järjestävät traktoreiden koeajoja asiakkaille Biotalouskampuksella. Opiskelijat voivat hyödyntää opastoiminnan erikoistumisharjoittelunaan tai projektiopinnoissaan.

Valtra toimittaa kampukselle koeajoja varten traktorit, jotka edustavat viimeisintä teknologiaa. Traktorit ovat myös kampuksen opetuksessa käytettävissä. Virtuaalisia oppimisympäristöjä, kuten simulaattoreita ja virtuaalimaailmoja, rakentuu jo nykyisten lisäksi kampukselle niin opiskelijoiden kuin vierailijoiden käyttöön. Tiloja ja kalustoa hyödynnetään myös Valtran tuotekoulutuksissa.

Ninnu Kinnunen HR Business Partner ja Senior Recruiter Valtran henkilöstöosastolta iloitsee uudesta yhteistyöstä.

– Tarvitsemme monenlaisia osaajia niin tuotekehitykseen kuin tuotantoon ja moniin muihinkin toimintoihin. Yhteistyön kautta me voimme mahdollistaa opiskelijoille oppimispaikkoja ja toisaalta - löydämme näin myös loistavia osaajia tekemään maailmanluokan traktorikokemusta asiakkaillemme.

Valtran uusien vierasoppaiden ja opiskelijayhteistyön tuomia mahdollisuuksia odotetaan myös markkinointiosastolla.

– Mielenkiinnolla odotamme toiminnan alkamista ja mahdollisia tulevia projekteja yhteistyön tiimoilta, sanoo Jani Oksanen Sales Engineer Specialist, Valtra Experience Squad vastaava, Valtran markkinointiosastolta.

JAMK Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen ja opiskelijoiden ohjaamisesta käytännössä vastaava lehtori Juha Kuula iloitsevat yhteistyöstä.

– Tämä sopimus on merkittävä askel yhteistyömme kehittämisessä ja hieno käytännön esimerkki yrityksen ja oppilaitoksen välisistä mahdollisuuksista luoda kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja. Työelämäyhteyksien luominen opiskelijoille jo opintojen aikana on meille JAMKissa tärkeää ja on todella hienoa, että pääsemme rakentamaan tätä siltaa nyt yhdessä Valtran kanssa, Minna Lappalainen sanoo.

– Innolla odotan toiminnan käynnistymistä. Opiskelijalle vierailuoppaana toimiminen antaa vahvan kokemuksen asiakaspalvelusta sekä vahvistaa teknologista osaamista ja tuotantologistiikan tuntemusta, kertoo Juha Kuula.

Opastoiminnan esittely järjestetään Biotalouskampuksella, Tuumalantie 17, 43130 Tarvaala (Saarijärvi), torstaina 9.12.2021 klo 9.00–11.00, kun Valtran edustusrekka saapuu kampukselle. Myös lehdistö on tervetullut tutustumaan yhteistyöhön.

Lisätietoja:
Minna Lappalainen, johtaja, Biotalousinstituutti
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 630 0384

Juha Kuula, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi 
p. 040 760 2563

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

KM Susanna Rivinen selvittää väitöstutkimuksessaan, miten ikäihmisten medialukutaitoa tulisi tukea. Hän avaa ne keskeiset periaatteet, jotka on huomioitava, kun suunnitellaan ja toteutetaan mediakasvatusta ikäihmisten tarpeisiin. Rivisen tutkimus on ensimmäinen suomalainen ikäihmisten mediakasvatukseen perehtyvä väitöstutkimus.

Nykymaailma on voimakkaasti digitalisoitunut. Koronapandemia on entisestään korostanut digitaalisuuden ja teknologian merkitystä, kun useat yhteiskunnalliset palvelut ovat siirtyneet kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta ja tavallisista toimistoista erilaisiksi sähköisiksi verkkopalveluiksi ja digitaalisiksi alustoiksi.

Toimiminen digitalisoituneessa maailmassa edellyttää meiltä kaikilta monipuolista medialukutaitoa. Näitä taitoja opetetaan mediakasvatuksen avulla. Perinteisesti mediakasvatuksen kohteena ovat olleet lapset, nuoret ja työikäiset aikuiset, ja ikäihmiset ovat jääneet paitsioon.

– Vasta muutamien viime vuosien aikana ikäihmisten mediakasvatukseen on alettu kiinnittää enenevissä määrin huomiota, mitä myös korona-epidemia on entisestään korostanut, kertoo Rivinen.

Medialukutaito on laaja käsite. Se tarkoittaa niitä yksilöllisiä valmiuksia, joiden avulla ihminen pääsee käsiksi ja osaa käyttää digitaalista teknologiaa ja mediaa, ymmärtää ja kriittisesti analysoi mediatekstejä ja -sisältöjä sekä pystyy itse tuottamaan niitä. Rivinen yhdistää kaksi ennestään tunnettua käsitettä – medialukutaidon ja geragogiikan – ja rakentaa niiden pohjalta uuden medialukutaidon geragogiikan käsitteen. Medialukutaidon geragogiikalla hän tarkoittaa ikäihmisten medialukutaidon ohjauksen ja opetuksen hienosäätöä heidän tarpeisiinsa nähden.

Keskeiset periaatteet ikääntyneiden medialukutaidon tukemiseksi

Rivinen erittelee tutkimuksessaan kahdeksan keskeistä medialukutaidon geragogiikan suunnitteluperiaatetta. Ne kannattaa huomioida aina, kun suunnitellaan ja toteutetaan mediakasvatusta ikäihmisille.

– Tärkeänä lähtökohtana toimivat (1) ikäihmisen omat tarpeet. Ryhmä on luonteeltaan hyvin heterogeeninen, joten myös tarpeita on monenlaisia, painottaa Rivinen.

Hänen mukaansa ikäihmisten medialukutaitoa tulee lähestyä (2) kokonaisvaltaisesti ja hyödyntäen (3) erilaisia pedagogisia lähestymistapoja. Ohjaajien persoonalla on suuri merkitys, ja siksi toiminnassa tulee hyödyntää (4) pehmeitä ja sosiaalisia taitoja omaavia ohjaajia. Samanaikaisesti on tärkeää muistaa tukea ikääntyneiden (5) kognitiivisia taitoja ja (6) voimaantumista. Tarjotun tuen tulee olla luonteeltaan (7) systemaattista ja jatkuvaa. Lisäksi Rivinen suosittelee (8) monialaisen yhteistyön lisäämistä. 

Osana tutkimustyötään Rivinen on ollut mukana suunnittelemassa Lapin yliopiston opettajankoulutuksen sisältöjä. Hänen tutkimustyönsä tuloksena on myös kehitetty uutta sisältöä Lapin yliopiston erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin.

Tietoa väitöstilaisuudesta

KM Susanna Rivisen akateeminen väitöskirja Developing Media Literacy Geragogy for Older People through Design-based Research tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 17.12.2021 klo 12 luentosalissa LS2 (Yliopistonkatu 8). Vastaväittäjänä toimii professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena toimii apulaisprofessori Päivi Rasi Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Väitöstilaisuuden jälkeen on kahvitilaisuus ravintola Fellissä.

Tietoa väittelijästä

Susanna Rivinen on valmistunut Lapin yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2015, pääaineenaan mediakasvatus. Lisäksi hän on suorittanut erilliset opettajan pedagogiset opinnot.

Rivisellä on monipuolisesti kokemusta erilaisista mediakasvatuksen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistehtävistä. Hän on toiminut Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön kouluttajana ja pedagogisena ICT-ohjaajana Kouvolan kaupungilla.

Syksystä 2017 alkaen Rivinen on työskennellyt Lapin yliopiston mediakasvatuksen opetus- ja tutkimustoiminnasta vastaavassa Media Education Hub (MEH) -yksikössä. MEH:in asiantuntijat ovat jo 20 vuoden ajan tehneet uraa uurtavaa mediakasvatuksen työtä monitieteellisten tutkimushankkeiden ja pedagogisten mallien kehittämisen parissa. Rivinen on toiminut MEH:ssa yliopisto-opettajana, tutkijana ja projektipäällikkönä. Tällä hetkellä hän toimii Osaavia aikuisten ja ikääntyvien digitaitojen ohjaajia Lappiin (OdigO) -hankkeen projektipäällikkönä.

Väitöskirjansa viimeistelyyn Rivinen sai Esko Riepula -apurahan.

Lisätietoa

Susanna Rivinen
puh. 040 484 4355 
susanna.rivinen(at)ulapland.fi

Tietoa julkaisusta

Susanna Rivinen: Developing Media Literacy Geragogy for Older People through Design-based Research. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 325. ISBN 978-952-337-288-7, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto, Rovaniemi 2021.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-288-7 

Sotilaskotiliitto viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa. Toiminnan pohjana ovat kumppanuussopimukset Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Kodin tarve on ollut varuskunnissa sama jo yli sata vuotta, ja tulee olemaan edelleen, sanoo Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Kirsi Patrikainen. 

– Varusmiehet saavat oleskella ja jutella sotilaskodilla kaikessa rauhassa. Kirjastossa voi lukea tai lainata kirjoja, sotkusta ei ole pakko edes ostaa mitään. 

Liitto on sitoutunut toimittamaan palvelunsa kaikissa olosuhteissa. Korona-aikana sotilaskodit eivät ole olleet aina auki, joten myyntiautoilla on palveltu myös varuskunta-alueilla. Joissakin sotilaskodeissa on otettu käyttöön myös verkkotilaukset. Varusmiesten terveyttä ei ole haluttu riskeerata liiallisilla kontakteilla, joten palkatut työntekijät ovat työskennelleet vapaaehtoisten sijaan sotkuautoissa ja maastossa.

– Siitä on seurannut heille myös uuden opettelemista. Ei ole sama asia seistä tiskin takana, kuin olla myyntiauton kyydissä metsässä, Patrikainen naurahtaa.

Rovajärvellä pidettiin juuri Maavoimien vaikuttamisharjoitus, jossa vapaaehtoiset harjoittelivat sotkun pyörittämistä. 

–  Siellä oli käytössä ensimmäistä kertaa uusi konttikioski, jota voi liikuttaa kuorma-auton lavalla. 

Toimintaa pitää yllä noin 4500 kaikenikäistä vapaaehtoista. Nykyään on mukana myös miehiä. 

Patrikainen on toiminut 27 vuotta vapaaehtoisena, joista viimeiset kuusi vuotta liiton puheenjohtajan tehtävässä. Hänelle kertyy vuosittain 300 vapaaehtoistuntia. Mikä saa hänet innostumaan vuodesta toiseen?

– Ihanat asiakkaat, varusmiehet ja -naiset. Aina kun saavumme vaikkapa maastoon, he ottavat meidät vastaan hymy huulilla. Sen hymyn voimalla jaksaa tehdä töitä.

Teksti: Päivi Tolonen

Taiteen perusopetusliitto TPO ry:n hallituskokoonpano uudistuu. Vuoden 2022 alusta kaksivuotiskautensa aloittavassa hallituksessa on edustettuna laajaa ja monipuolista taiteen ja kulttuurin, politiikan sekä taidekasvatuksen ja -koulutuksen osaamista. Hallituksen jäsenistä puolet kutsuttiin mukaan jäsenjärjestöistä ja puheenjohtaja sekä puolet jäsenistä niiden ulkopuolelta.

”Taideyliopisto tunnistaa vastuunsa suomalaisen taidekentän elinvoimaisuuden vahvistajana. Taiteen perusopetusliiton hallituksen puheenjohtajana pääsen viemään koko kenttää kokoavaa tulevaisuustyötä eteenpäin myös taiteen perusopetuksen näkökulmasta. On ilo päästä edistämään yhteistä asiaa!” toteaa tuore puheenjohtaja Kaarlo Hildén.

Taiteen perusopetusliitto TPO ry on kattojärjestö kuudelle taiteen perusopetuksen valtakunnalliselle järjestölle, jotka edustavat arkkitehtuurin, kuvataiteen, käsityön, mediataiteiden, musiikin, sanataiteen, sirkustaiteen, tanssin ja teatteritaiteen taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia. Taiteen perusopetus on kansainvälisesti ainutlaatuinen erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu taiteen koulutus- ja harrastusmuoto. Se on osa Suomen koulutusjärjestelmää ja oppilaita on eri puolilla maata noin 128 000.

TPO-liiton 1.12.2021 kokouksessaan valitsema hallitus:

Puheenjohtaja

Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén

Hallituksen jäsenet

• Kansanedustaja Anders Adlercreutz
• Hankejohtaja Kaarina Gould
• Kulttuurijohtaja Samu Forsblom
• Kuvataidekoulujen liiton puheenjohtaja Johanna Kivioja
• Esittävien taiteiden oppilaitosten liiton puheenjohtaja Terhi Perälä
• Suomen musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja Sanna Saarinen

Johanna Kivioja ja Terhi Perälä jatkavat jäseninä edelliseltä kaudelta, muut valitut ovat tehtävissään uusia.   

Lisätietoja:  

www.artsedu.fi 

Hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Hildén, p. 040 710 4312, kaarlo.hilden(at)uniarts.fi
Toiminnanjohtaja Viivi Seirala, p. 045 310 7702, viivi.seirala(at)artsedu.fi

---------------------------------------------------------------------------------

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) 11. vuosijuhlat pidettiin Joensuussa 4.12.2021. Vuosijuhlissa myönnettiin yhteensä kolme kunniamerkkiä ja viisi kultaista ansiomitalia. 

Ensimmäinen kunniamerkin saaja on ISYYn pääsihteerinä vuosina 2014–2019 toiminut Anna-Kristiina Mikkonen. Mikkonen on toiminut myös muissa eri luottamustehtävissä ylioppilaskunnassa ennen pääsihteerin tehtäviä, esimerkiksi ylioppilaskunnan hallituksessa. Toinen kunniamerkin saaja on ISYYn kirjanpitäjä Erja Leinonen. Leinonen on ollut ylioppilaskunnan kirjanpitäjänä yli 20 vuotta, ja on tuona aikana neuvonut ja auttanut ylioppilaskunnan eri toimijoita talousasioiden kanssa. Kolmas kunniamerkin saaja on Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina vuosina 2017–2019 toiminut Harri Siiskonen, joka osoitti tehtävässään erityistä myönteisyyttä opiskelijoita ja ylioppilaskunnan ideoita kohtaan. Kunniamerkki voidaan myöntää henkilölle, joka pitkäaikaisella toiminnallaan tai erittäin merkittävillä teoillaan on huomattavasti edistänyt ylioppilaskunnan toimintaa tai pyrkimyksiä.

Kultaiset ansiomerkit saivat Heikki Junkkari, Tahvo Kekkonen, Elina Kilponen, Juho Pulkka ja Juuso Sikiö. Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle tunnustukseksi erittäin ansiokkaasta, hyviin tuloksiin johtaneesta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi.

Lisäksi vuosijuhlissa myönnettiin myös muita ansio- ja kuntamerkkejä.

Lisätietoja:

Vesa Janhunen, hallituksen puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, puh. 044 576 8404, puheenjohtaja(at)isyy.fi

Sanna Heinonen, pääsihteeri, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, puh. 044 576 8417, paasihteeri(at)isyy.fi

Careerian Äidit mukana -hanke palkittiin 7.12.2021 Kuntatyö2030-gaalassa maahanmuuttajaäitien koulutus- ja työllisyyspolkuna. Palkinnon vastaanottivat Finlandia-talolla yhdessä Vantaan kaupungilta projektipäällikkö Bahar Mozaffari, Vantaan osaamiskeskus, Kasvatus ja oppiminen/toisen asteen koulutus sekä palvelupäällikkö Minna Perokorpi-Sulin Careeriasta. Äidit mukana -hanke on myös valikoitunut yhdeksi kolmesta maahanmuuttajanaisten kotoutumista edistävistä hankkeista, joita Suomesta esitellään eteenpäin Euroopan Unionille. Tavoitteena on tuoda esille EU-tasolla jäsenmaissa kehitettyjä toimivia maahanmuuttajanaisten kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja malleja. Careeria iloitsee erinonomaisiin tuloksiin johtaneen Äidit mukana -hankkeen saamasta tunnustuksesta. Suomen kansallista raporttia koostaa EMN (Euroopan muuttoliikeverkosto). EU-tason vertailuraportti valmistuu vuoden 2022 puolella.

Kansallinen raportti maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumisen edistämisestä – Careerian Äidit mukana -hanke yksi esimerkki hyvistä käytänteistä

Maahanmuuttoviraston Oikeus- ja maatietoyksikkö työstää parhaillaan Suomen kansallista raporttia EMN-tutkimukseen maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumisen edistämisestä. Tutkimuksessa selvitetään, missä määrin eri jäsenmaat huomioivat naisten kotoutumiseen liittyviä erityispiirteitä kotoutumispolitiikoissaan. Kansallisten raporttien perusteella laaditaan EU-tason vertailuraportti. Tutkimuksessa tarkastellaan pääasiassa kansallisen tason toimenpiteitä, jotka kohdistuvat erityisesti naisiin. Lisäksi tutkimuksessa on varattu mahdollisuus kertoa kolme esimerkkiä hyvistä käytänteistä maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumisen edistämisestä. Maahanmuuttoviraston Oikeus- ja maatietoyksikkö on valinnut Careerian Äidit mukana -hankkeen yhdeksi Suomen kolmesta hyvien käytäntöjen esimerkistä.

Palkinto Kuntatyö2030-gaalassa: Äidit mukana -hankkeessa kehitettiin malli edistämään maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja työllistymistä

Äidit mukana -hanke on maahanmuuttajaäitien koulutus- ja työllisyyspolku, jonka toteuttajina ovat olleet Careeria ja Vantaan kaupunki: Mikkolan koulu, Lehtikuusen koulu, Jokiniemen koulu, Kaivokselan koulu ja Rajakylän koulu. Kuntatyö2030-gaalassa palkinnon vastaanottivat Finlandia-talolla 7.12.2021 Vantaan kaupungilta projektipäällikkö Bahar Mozaffari, Vantaan osaamiskeskus, Kasvatus ja oppiminen/toisen asteen koulutus sekä palvelupäällikkö Minna Perokorpi-Sulin Careeriasta.

Careerian vuosina 2017–2020 toteutetun Äidit mukana -pilottihankkeen tavoitteena oli, että kotona olevat maahanmuuttajaäidit voisivat siirtyä ammattiopintoihin ja työelämään nopeutetussa aikataulussa. Alussa vahvistettiin luku- ja kirjoitustaitoa, sen jälkeen suomen kielen taitoa niin, että ammatilliset opinnot mahdollistuivat kielituella. Teoriaopetus kytkettiin tiiviisti työssäoppimiseen aidoissa työympäristöissä. Äidit mukana -hankkeen rahoitus saatiin Euroopan sosiaalirahastolta.

Pilottihankkeesta saadut hyvät kokemukset mahdollistivat jatkohankkeet Äidit mukana -hankkeessa luodulla mallilla. Vuosina 2019–2020 toteutettiin Opetushallituksen rahoittama Vanhemmat mukaan kouluun -hanke. Parhaillaan toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hanketta, joka vastaa hallituksen työllisyystavoitteisiin, joissa yksi merkittävä kohderyhmä ovat vaikeasti tavoitettavat ja työllistyvät maahanmuuttajaäidit.

Äidit mukana -mallille tunnustusta jo aiemminkin

Careerian Äidit mukana -hanke oli jo vuonna 2019 yksi kuudesta Cygnaeus-palkinnon finalistista. Vuonna 2020 Äidit mukana ja Vanhemmat mukaan kouluun -hankkeet olivat jälleen kilpailun finalistien joukossa, ja Careerialle myönnettiin kunniamaininta. Cygnaeus-palkintoa on jaettu vuodesta 1981 alkaen. Palkinto jatkaa Uno Cygnaeuksen uraauurtavaa työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen puolesta. Hankemallia on esitelty sekä Suomessa että maan rajojen ulkopuolella ja mallin mukaista toimintaa on käynnistetty jo useassa kaupungissa Suomessa.

Lisätietoja:

Äidit mukana: https://aiditmukana.fi/
Vanhemmat mukaan kouluun: https://careeria.fi/careeria/projektit-ja-hankkeet/hankearkisto/vanhemmat-mukaan-kouluun/
Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään: https://www.careeria.fi/careeria/projektit-ja-hankkeet/kehittamishankkeet/opetus--ja-kulttuuriministerio/vanhemmat-mukaan/
Careeria: Palvelupäällikkö Minna Perokorpi-Sulin, Careeria, minna.perokorpi-sulin@careeria.fi, puh. 040 672 1835

Liitteet:

Tiedote, Kuntatyögaala2030 7.12.2021
Kuntatyö2030-gaala, palkittavat ja yhteystiedot
Valokuva, Minna Perokorpi-Sulin vastaanottamassa palkintoa 7.12.2021

Gradiassa on 7.12. päätetty ottaa käyttöön koronapassi sisätiloissa järjestettävissä yleisötilaisuuksissa, joihin osallistuu yli 50 henkilöä. Koronapassin käyttöönotto on vaihtoehtona sille, että yleisötilaisuuksia ja -tapahtumia jouduttaisiin perumaan tai rajaamaan 50 osallistujaa pienemmäksi. 

Päätös perustuu siihen, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt 5.1.2022 saakka Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien alueella kaikki sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet, joihin osallistuu yli 50 henkilöä. Tilaisuuksia saa kuitenkin järjestää, kun yli 16-vuotiailta osallistujilta edellytetään koronatodistuksen esittämistä.

Koronapassien käyttö Gradiassa

Gradian järjestämissä yli 50 henkilön yleisötilaisuuksissa jokaisen yli 16-vuotiaan osallistujan koronapassi tarkistetaan 7.12. alkaen. Jos yleisötilaisuuteen tulijalla ei ole esittää voimassa olevaa koronatodistusta, hän ei voi osallistua tilaisuuteen. Tilaisuuksissa esiintyviltä tai niissä töissä olevilta opiskelijoilta tai henkilöstöltä ei toistaiseksi edellytetä koronapasseja. 

Gradiassa yleisötilaisuuksiksi katsotaan sellaiset Gradian järjestämät tilaisuudet, joihin osallistuu muita kuin Gradian opiskelijoita ja henkilöstöä. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. konsertit, näytökset ja muut sisätiloissa järjestettävät yli 50 henkilön yleisötapahtumat. 

Koronapasseja ei vaadita Gradian opiskelijoilta ja henkilöstöltä opetustilanteissa eikä opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa asioidessa. 

Koronapassin, eli EU:n koronatodistuksen voi ladata Omakannasta: https://www.kanta.fi/koronatodistus 

Koronapassin käyttämisestä aluehallintoviraston määräyksen päättymisen 5.1.2022 jälkeen päätetään erikseen.

Lisätietoja

Vesa Voutilainen, vt. kuntayhtymän johtaja, talous- ja hallintojohtaja p. 040 341 5323

Enligt NCU:s nya temapublikation håller kunskaperna bland eleverna i den grundläggande utbildningen en jämn nivå på olika håll i Finland. När det gäller tillgången till handledning och stödåtgärder finns det fortfarande förbättringsbehov inom alla utbildningsstadier.

Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) har sammanställt en publikation om jämlikhet och likvärdighet inom utbildningen. Publikationen berättar om skillnader i elevernas kunskaper, möjligheterna för jämlikhet samt om tillgänglighet och delaktighet inom utbildningen. Publikationen bygger huvudsakligen på utvärderingsinformation som NCU producerat under de senaste åren. NCU ger också rekommendationer för att förbättra olika missförhållanden.

Enligt NCU:s utvärderingar förverkligas jämlikhetsprincipen väl inom den grundläggande utbildningen i vårt land: elevernas kunskaper ligger på samma nivå på olika håll i landet och det förekommer inte stora skillnader i fråga om kön, undervisningsspråk eller kommungrupp. Den grundläggande utbildningen förmår dock inte jämna ut skillnader som beror på elevernas hemförhållanden. Barn till högutbildade föräldrar har i genomsnitt bättre kunskaper än barn till lågutbildade föräldrar såväl i början som i slutet av grundskolan.

Det finns inte tillräckliga resurser, kunskaper eller tid för att stödja eleverna överallt

Antalet elever som behöver stödåtgärder ökar inom alla utbildningsstadier, och coronapandemin har ytterligare bidragit till ett ökat behov av stöd. Elevernas likvärdighet uppfylls inte när det gäller handledning och stöd i studierna. Behovet av stöd identifieras inte likvärdigt i olika enheter inom småbarnspedagogiken, i skolor, läroanstalter och högskolor. Därtill förekommer det variation i hur stödåtgärderna genomförs och i stödets kontinuitet.

– Alla elever får inte det stöd de behöver. De otillräckliga stödåtgärderna märks till exempel på så sätt att en grupp elever med bristande kunskaper i läsning, skrivning och räkning fortsätter från grundskolan till andra stadiet. Behovet av stöd överförs med dessa elever främst till yrkesutbildningen, förklarar NCU:s vice direktör Hannele Seppälä.

En del av elevernas behov av stöd beror på otillräckliga språkkunskaper och bristfälliga studiefärdigheter. Elever som studerar finska eller svenska som andraspråk har svagare kunskaper i matematik och modersmål i början av grundskolan än andra, och skillnaden minskar inte under de två första skolåren. Elever med invandrarbakgrund fortsätter mer sällan till andra stadiets studier än elever med inhemsk bakgrund, och de utgör en underrepresenterad grupp i de finländska högskolorna.

Olika regionala förhållanden påverkar likvärdigheten och kunskaperna bland eleverna

Enligt NCU:s utvärderingar håller den finländska utbildningen en god jämlikhetsnivå i ett internationellt perspektiv. Individernas möjligheter är dock inte likvärdiga inom alla enheter i småbarnspedagogiken, i läroanstalter och högskolor. De ekonomiska och välfärdsrelaterade skillnaderna mellan och inom regionerna har ökat under de senaste åren och detta återspeglar sig på enheterna inom småbarnspedagogiken och olika läroanstalter. Särskilt i de största städerna förekommer skillnader i elevernas genomsnittliga kunskaper mellan olika skolor. Skillnaderna är dock fortfarande bland de minsta bland OECD-länderna.

När det gäller utbildningens tillgänglighet förekommer skillnader på olika håll i Finland. Digitaliseringen har förbättrat tillgängligheten genom att minska de geografiska avståndens betydelse och öppnat nya möjligheter för utveckling av livslångt lärande. Distansundervisningen har dock även distanserat elever med de svagaste förutsättningarna från undervisningen och lärgemenskaperna.

Publikationen som nu ges ut är finskspråkig. NCU ger ut motsvarande svensk- och engelskspråkiga publikationer i ett senare skede.

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa – kansallisia arviointituloksia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 16:2021.  

Ytterligare information: Hannele Seppälä, hannele.seppala@karvi.fi, 029 533 5550

Karvin uuden teemajulkaisun mukaan perusopetuksen oppilaiden osaaminen on tasaista eri puolilla Suomea. Oppijoiden ohjauksessa ja tukitoimien riittävyydessä on silti parannettavaa kaikilla koulutusasteilla.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on koonnut julkaisun koulutuksen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Julkaisu kertoo osaamisen eriytymisestä, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja koulutuksen saavutettavuudesta ja osallisuudesta pääosin Karvin viime vuosina tuottaman arviointitiedon perusteella. Karvi antaa myös suosituksia epäkohtien parantamiseksi.

Karvin arviointien mukaan perusopetus onnistuu kansallisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa: oppilaiden taidot ovat samaa tasoa eri puolilla maata eikä osaamisessa ole suuria eroja oppilaan sukupuolen, oppilaitoksen opetuskielen tai kuntaryhmän mukaan. Perusopetus ei kuitenkaan pysty kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja. Korkeasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen on keskimäärin parempaa kuin matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla niin peruskoulun alussa kuin lopussakin.

Oppijoiden tukemiseen ei ole kaikkialla riittävästi resursseja, osaamista ja aikaa

Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla, ja koronapandemia on lisännyt tuen tarvetta entisestään. Oppijoiden yhdenvertaisuus ei toteudu opintojen ohjauksessa ja tuessa. Tuen tarpeita ei tunnisteta yhtäläisesti eri varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Lisäksi tukitoimien toteuttamisessa ja tuen jatkuvuudessa on vaihtelua.

• Kaikki oppijat eivät saa tarpeidensa mukaista tukea. Tukitoimien riittämättömyys näkyy esimerkiksi siten, että peruskoulusta jatkaa toiselle asteelle joukko oppilaita, joilla on puutteita luku-, kirjoitus- ja laskutaidoissa. Tuen tarve siirtyy näiden oppilaiden mukana varsinkin ammatilliseen koulutukseen, kertoo Karvin varajohtaja Hannele Seppälä.

Osa tuen tarpeesta johtuu oppijoiden riittämättömästä kielitaidosta ja puutteellisista opiskeluvalmiuksista. Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevilla oppilailla matematiikan ja äidinkielen taidot ovat peruskoulun alussa heikommat kuin muilla, eikä ero kapene kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana. Maahanmuuttotaustaiset oppilaat siirtyvät kantaväestöä harvemmin toisen asteen opintoihin, ja he ovat aliedustettu ryhmä suomalaisissa korkeakouluissa.

Alueiden vaihtelevat tilanteet heijastuvat oppijoiden yhdenvertaisuuteen ja osaamiseen

Karvin arviointien perusteella koulutuksen tasa-arvon tila on Suomessa kansainvälisestä näkökulmasta hyvä. Yksilöiden mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole yhtäläisiä jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä, oppilaitoksessa tai korkeakoulussa. Alueelliset ja alueiden sisäiset talouden ja hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet viime vuosina, ja ne heijastuvat varhaiskasvatusyksiköihin ja oppilaitoksiin. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa perusopetuksen oppilaiden keskimääräisissä taidoissa on koulujen välisiä eroja. Erot ovat silti edelleen OECD-maiden pienimpiä.

Koulutuksen saatavuudessa on eroja eri puolilla Suomea. Digitalisaatio on parantanut koulutuksen saavutettavuutta vähentämällä maantieteellisten etäisyyksien merkitystä ja avannut uusia mahdollisuuksia jatkuvan oppimisen kehittämiselle. Etäopetus on kuitenkin myös etäännyttänyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevia oppijoita opetuksesta ja oppimisyhteisöstä.

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa – kansallisia arviointituloksia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 16:2021.  

Lisätietoja: varajohtaja Hannele Seppälä, hannele.seppala@karvi.fi, 029 533 5550

According to FINEEC’s new themed publication, the competence of pupils in basic education is even across Finland. However, there is still room for improvement in the guidance provided to learners and the adequacy of support measures at all levels of education.

The Finnish Education Evaluation Centre (FINEEC) has compiled a publication on the equality and equity of education. The publication deals with differentiation of competence, equality of opportunities, and accessibility and inclusion in education mainly on the basis of evaluation data produced by FINEEC in the past few years. FINEEC also gives recommendations for rectifying shortcomings.

Based on FINEEC's evaluations, basic education manages to successfully implement equality nationally: the level of pupils’ skills is the same everywhere in the country and there are no big differences in competence based on the pupil’s gender, the language of instruction in the educational institution or the municipality group. However, basic education will not be able to patch up the differences resulting from pupils’ home background. The competence of children of highly educated guardians is on average better than the competence of children of guardians with a low level of education both at the beginning and at the end of basic education.

Not enough resources, expertise and time to support learners everywhere

The number of pupils requiring different support measures is growing at all levels of education and the COVID-19 pandemic has further increased the need for support. The equality of learners in not realised in study guidance and support. The needs for support are not consistently recognised in different ECEC units, schools, educational institutions and higher education institutions. In addition, there is some variation in the implementation of the support measures and the continuity of support.

• All learners do not get the support they need. The inadequacy of support measures is visible, for example, in that a group of pupils continue from basic education to upper secondary education with deficiencies in their reading, writing and arithmetic skills. The need for support will move along with these pupils especially to vocational education and training, says Hannele Seppälä, Vice Director at FINEEC.

Some of the need for support is due to inadequate language proficiency and insufficient study skills. The mathematical and mother tongue skills of pupils studying Finnish or Swedish as a second language are weaker at the beginning of basic education than those of others, and the difference does not decrease during the first two years at school. Pupils with an immigrant background move on to studies in upper secondary education less often than the majority population and are an under-represented group in Finnish higher education institutions.

Varying situations in regions are reflected in the equality and competence of learners

Based on FINEEC's evaluations, the state of equality in education in Finland is good from an international point of view. However, individuals do not have equally good opportunities in every ECEC unit, educational institution or higher education institution. The financial and wellbeing inequalities between and within regions have increased in the past few years and are reflected on ECEC units and educational institutions. There are differences in pupils’ average skills between schools especially in the largest cities. However, the differences are still some of the smallest ones in the OECD countries.

There are differences in the availability of education in different parts of Finland. Digitalisation has improved the accessibility of education by reducing the significance of geographic distances and opened up new opportunities for developing continuous learning. However, distance learning has also distanced especially the learners in the most vulnerable position from education and the learning community.

The publication that is now published is in Finnish. FINEEC publishes corresponding publications in Swedish and English at a later stage.

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa – kansallisia arviointituloksia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 16:2021.  

Inquiries: Hannele Seppälä, hannele.seppala@karvi.fi, +358 29 533 5550

KANTA-HÄMEEN KUNNILTA SEITSEMÄN UUTTA TOIMINTAMALLIA TASA-ARVOISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN VARMISTAMISEKSI

Kehitystyötä tehtiin yhteensä seitsemän kunnan ja kaupungin kesken.
Tuoreet toimintamallit tarjoavat monipuolisia työtapoja yhdenvertaisemman oppimisen edistämiseksi. Monistettavina ne auttavat myös tasaamaan kunta- ja koulukohtaisia oppimiseroja. Kehitystyötä Kanta-Hämeessä jatketaan tulevana vuonna. 

Toimintamalleja kehitettiin vuoden 2021 aikana palvelumuotoilua soveltavin keinoin yhteistyössä lasten, opettajien, rehtoreiden, vanhempien sekä kuntien johtajien kanssa. Hankevuoden aikana tiimit tunnistivat keskeisimmät haasteet ja ratkaisuja löydettiin pitkittyneisiin poissaoloihin, pienryhmien ja yleisopetuksen joustavampaan yhteistyöhön, entistä turvallisempiin koulupäiviin, maahanmuuttajataustaisten lasten yleisopetukseen sekä koko kouluyhteisön välisen yhteistyön vahvistamiseen. 

Koulujen yhteistyö sekä opettajien työssä jaksaminen lisääntyi

Hanketyö Kanta-Hämeessä sai osallistujilta myönteistä palautetta ja työryhmät koettiin hyödyllisinä. Hauhon Eteläisten koulun opettajan Ida Koivuniemen mukaan hankkeeseen osallistuminen on tarjonnut työkaluja kouluarjessa jaksamiseen sekä vahvistanut kaivattua yhteistyötä koulujen välillä.

–- Tunnen aidosti, että hankkeessa toimiminen on lisännyt jaksamistani uusien asioiden edessä. Keskusteleminen kollegoiden kanssa on lisääntynyt sekä yhteisöllisyytemme on vahvistunut, Koivuniemi toteaa.

Myös rehtoriopettaja Joonas Rokkanen on kokenut yhteistyön kehittäjätiimien kesken hedelmällisenä.

– Yhdessä tekeminen on sitouttanut meidät kulkemaan samaan suuntaan. Pyrimme siihen, että kehitystyömme ei palvele pelkästään pientä osaa koulun oppilaista vaan sen vaikutus näkyisi jokaisen koululaisen arjessa, Rokkanen painottaa.

Kehitystyö Kanta-Hämeessä jatkuu myös vuonna 2022

Hankekokonaisuudesta vastaavan Hämeenlinnan kasvatus- ja opetuspäällikkö Minna Lumpeen mukaan tarve jatkolle on suuri. Lumme viittaa Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Berneliuksen hanketta varten tekemään selvitykseen, jonka mukaan laadukkaasta koulutusjärjestelmästä huolimatta osaamiserot kasvavat oppilaiden ja koulujen välillä.

Vuonna 2022 hanketyön keskiössä ovat alueelliset oppimiserot sekä erityisen, vaativan oppimisen tuki. Erityisesti pyritään löytämään ratkaisuja vaativan oppimisen tuen kehittämiseen sekä sijoitettujen lasten koulunkäyntiin.

Lisäksi hanketyössä pyritään löytämään ratkaisuja lasten ja nuorten kielellisiin sekä lukutaidon kehityksen haasteisiin.

– Tutkimusten mukaan suomalaislasten ja -nuorten lukutaito on vahvasti eriytynyt. Osa kykenee jo alakoulussa lukemaan sujuvasti pitkiä tekstejä, osalle lukeminen tuottaa vaikeuksia vielä yläkoulussa. Tähänkin haasteeseen etsimme työkaluja ensi vuonna, Lumme kertoo.

 ------------------------------------

Oikeus Oppia -hankekunnat ja -kaupungit ovat; Hämeenlinna, Forssa, Janakkala, Hattula, Hausjärvi, Loppi sekä Riihimäki.

Oikeus oppia -kehittämisohjelma on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaa 2020-2022. Oikeus oppia -hanke Kanta-Hämeessä sisältää kolme eri kehittämisosakokonaisuutta: joustavan oppimisen tuki, vaativan oppimisen tuki- sekä visio ja strategia -kokonaisuudet. Visio ja strategia -ryhmässä kuntien sivistystoimen johtajat ja rehtorit kokoontuvat rakentamaan yhteistä ymmärrystä, suuntaamaan katsettaan tulevaisuuteen sekä luomaan rakenteet koulujen kehittämismatkalle.  

Lisätietoja:

Kasvatus- ja opetuspäällikkö Minna Lumme, Hämeenlinnan Sivistyksen ja hyvinvoinnin hallinto.  p. +358 40 511 5843

Apulaisprofessori Venla Bernelius, Helsingin yliopisto.
venla.bernelius@helsinki.fi p. +358 41 530 7369

Opettaja Ida Koivuniemi, Eteläisten koulu.
ida.koivuniemi@hmledu.fi p. + 358 50 522 3767

Rehtoriopettaja Joonas Rokkanen, Eteläisten koulu.
joonas.rokkanen@hmledu.fi p. +358 41 435 4890

Oikeus oppia -hankkeen verkkosivut:
https://www.hyvinvoivakouluhameenlinna.com/

Oikeus oppia -hankkeen Facebook:
https://www.facebook.com/oppimisenilo

Vuorineuvos Marcus Wallenbergin säätiö lahjoittaa 100 000 euroa LUT-yliopiston kauppatieteiden koulutusalalle. 

Vuorineuvos Marcus Wallenbergin säätiö lahjoittaa 100 000 euroa LUT-yliopiston kauppatieteiden koulutusalalle. Lahjoituksellaan 1970-luvulla perustettu säätiö pyrkii edistämään yritysjohtamiseen liittyvää koulutusta ja tutkimusta.

”Haluamme kannustaa LUT-yliopistoa jatkamaan tutkimusta ja koulutusta yritysjohdon toimialueella niin Suomessa kuin kansainvälisessäkin yhteistyössä”, säätiön asiamies Stefan von Knorring toteaa. 

Varainkeruukampanja jatkuu ensi kesään saakka

Suomalaisyliopistoissa on käynnissä vastinrahallinen varainhankintakampanja, jonka perusteella Suomen valtio pääomittaa yliopistoja. Kampanjan aikana jokainen lahjoitettu euro voi tuottaa yliopistoille jopa 2,5 euroa valtion vastinrahaa. Keräysaika jatkuu 30.6.2022 asti.

”Olemme Wallenbergin säätiön lahjoituksesta erittäin kiitollisia. On hienoa, että säätiö haluaa tukea kauppakorkeakouluamme, joka sijoittui vastikään maailman 175 parhaan bisneskoulun joukkoon. Suomessa olemme toiseksi paras”, rehtori Juha-Matti Saksa toteaa.

Varainhankintakampanjaan voivat osallistua niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Lahjoitus osoitetaan useimmiten LUT-yliopiston yleiseen toimintaan. Vähintään 10 000 euron lahjoituksissa lahjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus kohdentaa lahjoitus valitsemalleen koulutusalalle eli joko tekniikkaan tai kauppatieteeseen.

Lisätietoja:

Juha-Matti Saksa, rehtori, LUT-yliopisto, Juha-Matti.Saksa@lut.fi, 0400 166 659

Vuorineuvos Marcus Wallenbergin säätiö
Varainhankintakampanja