Lappset Group Oy tukee Lapin yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaa osallistumalla 25 000 euron lahjoituksella yliopiston varainhankintakampanjaan. Lahjoituksen luovutti Lappsetin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo 21. joulukuuta yliopistolla pidetyssä tilaisuudessa.

Lappset haluaa lahjoituksellaan olla mukana tukemassa Lapin yliopiston kehittymistä ja yliopistossa tehtävää työtä.

– Tahdomme vahvistaa Lapin elinvoimaisuutta niin yritysten kuin julkisen sektorinkin näkökulmasta, ja tässä työssä Lapin yliopistolla on merkittävä rooli. Yritystoiminnalle on tärkeää, että oikeustieteen opetus on korkeatasoista ja että taiteiden tiedekunta kouluttaa muotoilun osaajia. Laadukas opettajankoulutus puolestaan on olennaista koko yhteiskunnalle ja sen kehittymiselle.  Lapin yliopiston erityisasema arktisuudessa ja arktisten teemojen tutkimuksessa on meille tärkeää, kertoo Johanna Ikäheimo.

Lappset Group on lappilainen perheomisteinen yritys, joka suunnittelee ja valmistaa leikki- ja liikuntapaikkavälineitä, teemoitettuja aktiviteettipuistoja, puisto- ja kadunkalusteita sekä tarjoaa ratkaisuja urheilu- ja liikunta-alueille. Lappset ja Lapin yliopisto ovat tehneet vuosien varrella monipuolisesti yhteistyötä esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa, erilaisissa opinnäytetöissä, työharjoitteluissa sekä tuote- ja muotoiluprojekteissa. Johanna Ikäheimo on Lapin korkeakoulujen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Lapin yliopiston kunniatohtori yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

– Varainhankintakampanjaamme tulevat lahjoitukset auttavat meitä kehittämään yliopiston opetusta ja tieteellistä ja taiteellista toimintaa monipuolisesti. Olemme kiitollisia Lappsetin lahjoituksesta ja hyvästä yhteistyöstä, kiteyttää Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi.

Lapin yliopiston varainhankintakampanjassa kerätään rahoitusta valtion vastinrahaohjelmaan sekä ylläpidetään ja rakennetaan toimijakumppanuuksia. Valtio vastaa yliopistojen perusrahoituksesta, mutta valtion rahoitus ei yksistään mahdollista opetuksen kehittämistä, laaja-alaista tutkimusta ja taiteellista toimintaa. Valtio edellyttää, että yliopisto hankkii aktiivisesti rahoitusta ja kannustaa vastinrahalla yliopistoa lahjoitusten keräämiseen. Jokainen lahjoitettu yksityinen euro voi tuottaa yliopistolle valtion vastinrahaa jopa 2,5 euroa. Varainhankintakampanja on käynnissä 30.6.2022 saakka.

Lisätietoja varainhankinnasta on luettavissa Lapin yliopiston verkkosivuilta.

Lisätiedot:

Johanna Ikäheimo

Hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy

040 481 4543, yhteydenotot Irma Kuukasjärven kautta

johanna.ikaheimo(at)lappset.com

Antti Syväjärvi

Rehtori, Lapin yliopisto

040 060 6244

antti.syvajarvi(at)ulapland.fi

Matti Honkala

Talousjohtaja, Lapin yliopisto

040 487 1016

matti.honkala(at)ulapland.fi

Vaasan yliopiston uuden hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi. Varapuheenjohtajaksi nousee teknologiajohtaja Juha Kytölä Wärtsilästä.

Vaasan yliopiston hallituksen toimikaudella 2022–2025 on mukana 11 jäsentä, joista viisi tulee yliopiston ulkopuolelta ja kuusi yliopistoyhteisöstä.

Hallituksen muut ulkopuoliset jäsenet ovat Microsoft Oy:n tuleva toimitusjohtaja Mervi Airaksinen, toimitusjohtaja Timo Aukia Timo Aukia Oy:stä ja finanssineuvos Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä.

Yliopistoyhteisöä hallituksessa edustavat strategiaprofessori Marko Kohtamäki, laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius, talousmatematiikan professori Tommi Sottinen, hallintotieteiden kandidaattiohjelman koulutusvastaava Marja Vettenranta sekä tutkijatohtori Susanna Kultalahti. Opiskelijoita edustaa hallintotieteiden opiskelija Aleksi Sandroos.

Lisätietoja:
Rehtori Jari Kuusisto, p. 029 449 8291
Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mari Kiviniemi, p. 050 511 3189

Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö lahjoittaa 1 000 000 euroa LUT-yliopistolle. Kyseessä on suurin kertalahjoitus LUTin käynnissä olevan varainhankintakampanjan aikana.

Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö (EkspSäätiö) lahjoittaa LUT-yliopistolle yhteensä miljoona euroa. Lahjoituksellaan säätiö edistää taloudellista hyvinvointia ja tukee tieteen kehitystä Etelä-Karjalassa. Säätiön mukaan LUTin toiminnasta syntyy paljon uutta, pitkäaikaista arvoa yhteiskuntaan.

”Löydämme LUTista paljon tarkoitustamme vastaavaa tutkimusta, joille meidän on luontevaa osoittaa tukea. Haluamme edesauttaa yliopiston kehittymistä myös jatkossa", säätiön toimitusjohtaja Pekka Ryynänen kertoo.

Edellisen kerran säätiö rahoitti LUTin tutkimusta yli miljoonan euron merkittävillä apurahoilla viime maaliskuussa. Apurahoilla tutkitaan esimerkiksi uusia biopohjaisia materiaaleja, jäteselluloosan hyödyntämistä vedenpuhdistuksessa sekä yritysten uudistumiskykyä.

Varainkeruukampanja jatkuu ensi kesään saakka

Suomalaisyliopistoissa on käynnissä vastinrahallinen varainhankintakampanja, jonka perusteella Suomen valtio pääomittaa yliopistoja. Kampanjan aikana jokainen lahjoitettu euro voi tuottaa yliopistoille jopa 2,5 euroa valtion vastinrahaa. Keräysaika jatkuu 30.6.2022 asti.

”Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön lahjoitus on uskomattoman hieno joululahja koko yliopistolle ja jokaiselle luttilaiselle! Säätiö on aiemminkin tukenut tutkimustamme merkittävillä apurahoilla, joten tämä lahjoitus on myös suuri luottamuksen osoitus toimintamme alueellista vaikuttavuutta kohtaan”, rehtori Juha-Matti Saksa sanoo.

Varainhankintakampanjaan voivat osallistua niin yritykset, yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Lahjoitus osoitetaan useimmiten LUT-yliopiston yleiseen toimintaan. Vähintään 10 000 euron lahjoituksissa lahjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus kohdentaa lahjoitus valitsemalleen koulutusalalle eli joko tekniikkaan tai kauppatieteeseen.

”Käynnissä olevan kampanjan aikana julkistettujen lahjoitusten kokonaismäärä on nyt 1 651 000 euroa. Kiitämme lämpimästi kaikkia työtämme tukeneita”, Saksa jatkaa.  

Lisätietoja:

Juha-Matti Saksa, rehtori, LUT-yliopisto, Juha-Matti.Saksa@lut.fi, 0400 166 659
Pekka Ryynänen, toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, pekka.ryynanen@ekspsaatio.fi, 040 552 8406

Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö: https://www.ekspsaatio.fi/saatio/
LUT-yliopiston varainhankintakampanja: https://www.lut.fi/tutustu-meihin/varainhankinta-2022

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) on perustanut dynaamisen hankintajärjestelmän edesauttamaan tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatioihin ja oppimiseen (TKIO) liittyvää yhteistyötä.

Nyt avattu dynaaminen hankintajärjestelmä (DPS) mahdollistaa sujuvan siirtymisen tutkimus- ja kehittämisvaiheesta pilotointiin sekä edelleen palvelutuotantoon. Se muodostaa sopimuksella säädellyn yhteistyömallin Keusoten ja sen kumppaneiden kesken. 

Keusotessa tehdään tavoitteellista sote-palveluiden tutkimus- ja kehittämistyötä, jota usein toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten korkeakoulujen, kanssa. Uusi hankintajärjestelmä edesauttaa ja sujuvoittaa yhteistyötä useiden toimijoiden hankkeissa ja mahdollistaa onnistuneen siirtymän tutkimus- ja kehittämisvaiheesta aina palvelutuotantoon asti.

– Dynaamisen hankintajärjestelmän hyödyntäminen TKIO-ekosysteemissä on itsessään innovatiivinen ratkaisu sote-palveluissa. Se on kehitetty vastaamaan ihan todellisiin tarpeisiin. Tarpeet voivat muuttua, joten hankintajärjestelmää tarvittaessa muokataan ketterästi palvelemaan TKIO-toiminnan yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo Keusoten johtava asiantuntija ja TKIO-ekosysteemi-hankkeen projektipäällikkö Hanna Pellikka.

TKIO-toimintaa koskevan dynaamisen hankintajärjestelmän joustavuus saavutetaan toteuttamalla siinä sisäisiä kilpailutuksia DPS:n keston aikana. Tällöin uusilla toimittajilla on mahdollisuus tehdä tarjouksia järjestelmän eri luokkiin. Dynaamisen hankintajärjestelmän on tarkoitus olla voimassa neljä (4) vuotta, ja sen aikana tehdään hankintajärjestelmän sisäiset tarjouskilpailut. Dynaaminen hankintajärjestelmä on avoin kaikille soveltuvuusehdot täyttäville toimijoille ja siihen on mahdollista tutustua tarkemmin HILMA:ssa. 

Keusoten TKIO-toiminnan tavoite on tuottaa tutkimustietoa, uusia palveluita ja innovaatioita tilaajan kehittämistoiminnan ja johtamisen perustamiseksi. 

– Kun Keusotessa tai yhteistyökumppanin organisaatiossa saadaan hyvä idea, täytyy prosessien ja järjestelmien olla kunnossa, jotta käytännön toteutus on sujuvaa. Uusi DPS tukee juuri tätä toimintaa, kiteyttää Keusoten hankintapäällikkö Joona Huovinen. 

Keusoten uuden dynaamisen hankintajärjestelmän kohteita ovat innovaatiopalvelut, palvelujärjestelmän kehittäminen, hankepalvelut, johdon konsultointi TKIO-palveluissa, tiedeyhteisöt, pilotointi ja kokeilupalvelut sekä jatkuva kehittäminen ja hallinnointi. Uusi hankintajärjestelmä julkaistiin HILMA:ssa 20.12.2021. 

TKIO-ekosysteemin hankintajärjestelmään perustamisvaihe on nyt auki. Osallistumispyyntö löytyy Tarjouspalvelusta tästä linkistä.

Lisätietoja:

Hanna Pellikka
Johtava asiantuntija, Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut
puh. 050 497 2641
hanna.pellikka@keusote.fi 

Joona Huovinen
Hankintapäällikkö
puh. 050 497 7666
joona.huovinen@keusote.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opintonsa tammikuussa aloittavat ovat lähiopetuksessa, mutta jatkavat opiskelijat ja avoimen ja täydennyskoulutuksen opiskelijat siirtyvät etäopetukseen valtioneuvoston suosituksen mukaisesti.  

Jatkaville opiskelijoille järjestetään välttämätön käytännön opetus, kuten laboraatiot, simulaatiot ja pajatyöskentely kampuksilla turvallisesti hygieniasta ja turvallisuudesta huolehtien. 

– Haluamme tällä päätöksellä turvata uusien aloittavien opiskelijoiden opintojen alun terveysturvallisesti, kun kampuksilla on läsnä vain aloittavat ryhmät.  Tavoitteenamme on, että yksikään uusi opiskelija ei jäisi yhteisömme ulkopuolelle ja opintojen alku vaarantuisi. Tiedämme, että koronaepidemia ja pitkät etäopiskelujaksot ovat kuormittaneet opiskelijoiden jaksamista ja mielenterveyttä,  rehtori Heikki Saastamoinen toteaa.   

– Päätöksemme perustuu THL:n riskienarviointiin, jossa korkeakouluopetus on todettu matalariskisimmäksi toiminnaksi. Olemme kuitenkin varautuneet muuttamaan opetusjärjestelyjä vielä ennen 4.1., jos epidemiatilanne niin vaatii. Edellytämme opiskelijoilta ja henkilöstöltämme maskien käyttöä kampuksillamme ja muistutamme hygieniakäytännöistä, jatkaa Saastamoinen.

Opintojaksojen käytännön järjestelyistä opiskelijat saavat tietoa suoraan kunkin opintojakson opettajalta.

Paluu lähiopetukseen kaikkien ryhmien osalta on 17.1.2022.  

Xamkin liikunta- ja harrastetilat ovat suljettuina 16.1. saakka. 

Xamkin hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö siirtyy etätyöhön työtehtävien niin salliessa. 

Lisätiedot 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk 
rehtori Heikki Saastamoinen 
050 312 5151, heikki.saastamoinen@xamk.fi 

Heikentyneen koronatilanteen vuoksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) järjestää teoriapainotteisen luento-opetuksen etänä 16.1.2022 saakka. Läsnäoloa ja ammatillista harjoittelua vaativa opetus järjestetään lähiopetuksena kampuksilla. Lähiopetuksen turvallisuutta parannetaan korkeamman suojaluokan maskeilla. 

Valtioneuvosto on antamassa 22.12. periaatepäätöksen, jonka pohjalta opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee korkeakouluille etäopetusta, välttämätöntä lähiopetusta lukuun ottamatta, 16.1.2022 saakka. Korkeakoulut päättävät itse koulutuksensa järjestämisestä. 

Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestää opetuksensa myös vuoden alussa lähitoteutuksena silloin, kun opetuksen toteuttamistapa ja tavoitteet sitä edellyttävät. Tällaista opetusta ovat muun muassa laboratoriotyöskentely, Tiimiakatemian työskentely ja monet toteutukset sairaanhoitajakoulutuksessa. Luentotyyppinen ja selkeästi teoreettinen opetus järjestetään 16.1.2022 saakka pääsääntöisesti etäopetuksena. 

Jamk tulee ottamaan tammikuun lähiopetuksessa ja kampustoiminnassa käyttöön korkeamman suojaluokan FFP2-maskit. Lisäksi kampusten ilmanvaihtoa tehostetaan. Näillä taataan terveysturvallista toimintaa. Henkilöstölle ja opiskelijoille painotetaan maskien käytön keskeisyyttä kampuksilla tapahtuvan toiminnan varmistamiseksi.  

”Tasapainoilu henkisen hyvinvoinnin ja koronataudin torjunnan välillä jatkuu. On olemassa vahvaa tutkimustietoa siitä, että pandemiavaiheen rajoitukset ovat merkittävästi heikentäneet nuorten aikuisten hyvinvointia. Siksi Jamk pitää kampusten toimintaa käynnissä myös vuoden 2022 alussa sellaisessa koulutuksessa, jota ei ilman läsnäolevaa tiimityöskentelyä ja ammatillista harjoittelua voida toteuttaa. Terveysturvallinen toiminta varmistetaan entistä suojaavimmilla maskeilla ja viime kädessä rokotuskattavuudella”, rehtori Vesa Saarikoski tiivistää vuoden 2022 aloituksen lähtökohdat. 

Lisätiedot:

Vesa Saarikoski, rehtori 
etunimi.sukunimi@jamk.fi 
p. 050 447 1003  
Jyväskylän ammattikorkeakoulu  

Valtioneuvoston eilisen suosituksen mukaisesti Karelia-ammattikorkeakoulu siirtää opetuksensa välittömästi verkkoon 16.1.2022 saakka. Tavoitteena on vähentää ihmisten määrää Karelian kahdella kampuksella ja siten pyrkiä minimoimaan omikron-virusmuunnoksen tartuntariskiä.

- Kareliassa siirrytään etäopetukseen lukuun ottamatta opetusta, joka vaatii erityistiloja kampuksilla tai välttämätöntä kontaktiopetusta, kertoo rehtori Petri Raivo.

- Olemme juuri ohjeistaneet opiskelijoitamme ja henkilökuntaamme, että kampuksemme ovat nyt vain erittäin rajoitetusti auki. Opiskeluun suoranaisesti liittyvät paikat, kuten Tikkarinteen kirjasto sekä opiskelijapalvelumme säilyvät avoinna. Korostamme vahvasti maskien käyttämistä ja tarkkaa hygieniaa.

Kuntoutusyrittäjät kysyi yrityksiltään merkittävintä estettä sille, miksi asiakkaat eivät pääse kuntoutumaan vastaajan yritykseen. Kaksi eniten mainittua syytä oli, että ”terveydenhuollon yksikkö ohjaa asiakkaan muualle”, ja ”vakuutusyhtiö ohjaa asiakkaan muualle”. Kumpikin vastausvaihtoehto keräsi 30 % vastauksista.

Aluevaalit pidetään 23.1. ja seitsemän päivän hoitotakuuesitys on lausuntokierroksella. On tismalleen oikea aika muistuttaa, että mahdollisimman toimintakykyinen ihminen on joka alueen ihanneasukas. Kuntoutuksella ylläpidetään tai palautetaan ihmisen toiminta- tai työkykyä. Onnistuneella ja ajoissa aloitetulla kuntoutuksella saadaan lisää tuottavia vuosia. Siksi asiakkaiden ohjaus kuntoutukseen pitää olla oikea-aikaista, puolueetonta ja moniammatillista.

Kuntoutusyrittäjien viesti aluevaaleihin ja alueiden valmistelutoimielimille on, että palveluohjauksen pitää olla nopeaa ja neutraalia. Eli palveluntarjoajia ei pidä suosia, vaan antaa asiakkaan päättää. Osaaminen ja käsiparit yrityksissä saadaan käyttöön, kun annetaan yritysten kilpailla sijainnilla, saatavuudella tai laadulla.

Asiakas ei sitoudu hankalaan aikaan tai hankalassa paikassa olevaan terapiaan

Jos asiakas ohjataan aina omiin sopimuspaikkoihin tai julkiseen tuotantoon, jono voi olla pitkä, aukiolot haastavat tai palvelu hankalan matkan päässä. Tämä estää osaa kuntoutujista sitoutumasta kuntoutukseen. Toisinaan myös sopivin osaaminen jää käyttämättä.

Terapiasuhde muodostuu yleensä henkilökohtaiseksi. Kuntoutujan etu on päästä valitsemaan sellainen terapeutti, jonka antamat harjoitteet tulevat tehdyksi. Siksi palvelusetelin pitäisi olla ensisijainen järjestämistapa, jotta kuntoutujan valinnanvapautus toteutuu.

Terapiayrityksistä 60 % uskoo, että iso kumppani on ratkaiseva menestystekijä tulevaisuudessa

Kuntoutusta maksetaan julkisella rahalla ja vakuutusyhtiöiden maksamana paljon: 72 % kuntoutusalan arvosta. Koko markkina on iso, jopa 1,5 mrd euroa (lähde: markkinaselvitys 2021).

Voimakas asiakkaiden ohjaaminen tietyille palveluntuottajille on leimannut alaa pitkään. Se on näkynyt yritysjärjestelyinä ja ketjuuntumisena. Toukokuussa 2021 kuntoutusyrityksiltä kysyttiin myös, mikä määrittää kuntouksen markkinaa. Kiteytettynä yrittäjien viesti on tämä: 

• Itsemaksavat asiakkaat ovat merkittävä asiakasryhmä, ja
• Iso kumppani on ratkaiseva menestystekijä

Iso kumppani tarkoitti Kelaa, vakuutusyhtiötä, julkisen terveydenhuollon järjestäjää, tai muuta isoa tahoa.

Kuntoutusyrittäjät arvioi, että usko aidon valinnanvapauden toteutumiseen julkisessa tai vakuutusyhtiön järjestämässä kuntoutuksessa on nyt heikko. Asia tulee korjata näissä aluevaaleissa.

Lisätietoa: toiminnanjohtaja Satu Grekin p. 050 550 3488 tai info (at) kuntoutusyrittajat.fi

Kaavioiden lähde: Kuntoutusyrittäjien strategiakysely toukokuu 2021 (Linkki kyselytuloksiin)

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa tammikuussa voi hakea syksyllä alkaviin HAMKin vieraskielisiin koulutuksiin.   

Kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa 5.1.2022 ja päättyy 9.1.2022 klo 15.00. Yhteishaun hakulomake löytyy Opintopolku.fi -palvelusta.   

HAMKin englanninkielisistä koulutuksista on mukana yhdeksän AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta sekä kaksi YAMK-tutkintoon johtavaa koulutusta.   

AMK-tutkintoon johtavat koulutukset:  

• Computer Applications | tradenomi (AMK) | päivätoteutus | Hämeenlinna  
• Construction Engineering | insinööri (AMK) | päivätoteutus | Hämeenlinna  
• Electrical and Automation Engineering | insinööri (AMK) | päivätoteutus | Valkeakoski   
• Information and Communication Technology, Bioeconomy | insinööri (AMK) | päivätoteutus | Forssa  
• International Business | tradenomi (AMK) | päivätoteutus | Valkeakoski  
• International Business | tradenomi (AMK) | monimuotototeutus | Valkeakoski, Online  
• Mechanical Engineering and Production Technology | insinööri (AMK) | päivätoteutus | Riihimäki  
• Smart and Sustainable Design | artenomi (AMK) | päivätoteutus | Hämeenlinna  
• Smart Organic Farming | agrologi (AMK) | päivätoteutus | Mustiala  

 YAMK-tutkintoon johtavat koulutukset:  

• Sustainable Technologies | insinööri (ylempi AMK) | monimuotototeutus | Hämeenlinna, Riihimäki, Valkeakoski  
• Management in Sustainable Business | tradenomi (ylempi AMK) | monimuotototeutus | Online  

HAMKin englanninkielisissä AMK-koulutuksissa valintatapana käytetään verkossa suoritettavaa valtakunnallista International UAS Exam -valintakoetta, ylioppilastodistusvalintaa ja erilaisia valmiuksia mittaavia SAT-testituloksia. Smart and Sustainable Design -koulutuksessa käytetään HAMKin omaa verkossa suoritettavaa valintakoetta.  

International UAS Exam koostuu kahdesta vaiheesta, jotka järjestetään kokonaan verkossa. Ensimmäisen vaiheen kirjallinen koe toteutetaan ke 9.2.2022 klo 12.00. Kaikki hyväksytyn tuloksen kirjallisesta kokeesta saaneet hakukelpoiset hakijat kutsutaan toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen ryhmähaastattelut järjestetään 2.–16.3.2022.   

HAMKin oma valintakoe Smart and Sustainable Design -koulutukselle järjestetään verkossa 28.-30.3.2022. Valintakoe koostuu kahdesta osasta: motivaatiokirjeen ja suunnittelutehtävät hyväksytysti suorittaneet kutsutaan verkossa järjestettävään englannin kielikokeeseen.   

Englanninkielisten ylempien AMK-koulutuksien valintatapa on myös kaksivaiheinen: ennakkotehtävä sekä haastattelu. Management in Sustainable Business -koulutuksessa laaditaan tutkimussuunnitelma ja hakijoilla on ryhmähaastattelu verkossa. Sustainable Technologies -koulutuksessa tutkimussuunnitelman lisäksi laaditaan motivaatiokirje ja hakijoilla on yksilöhaastattelu verkossa.  

Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 3.6.2022.  

Kevään ensimmäisen yhteishaun yleiset periaatteet  

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa ovat mukana syksyllä alkavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset koulutukset ja taideyliopiston sekä Tampereen yliopiston näyttelijäntyön koulutukset.  

• yhdellä hakulomakkeella voi hakea korkeintaan kuuteen eri koulutukseen  
• koulutuksia ei tarvitse asettaa mieluisuusjärjestykseen  
• voi tulla hyväksytyksi niin moneen koulutukseen kuin mihin valintamenestys riittää  
• mukana olevat koulutukset kuuluvat yhden korkeakoulupaikan säännöksen piiriin  

Yhden korkeakoulupaikan säännös lyhyesti: vastaan voi ottaa samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. säännös koskee yhteishauissa, erillishauissa kuin myös yliopistojen jatkotutkintohauissa saatuja opiskelupaikkoja. Esimerkiksi jos ottaa opiskelupaikan vastaan ensimmäisestä yhteishausta, ei voi ottaa opiskelupaikkaa vastaan kevään toisesta yhteishausta tai toisin päin.  

Käynnissä on myös haku ammatillisiin opettajankoulutuksiin.  

Lisätietoja verkkosivuillamme.

Kouvola

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Rasi Katja Maarit, Kouvola                                                                      

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (ylempi AMK)

Hannila Maria Elina, Espoo                

Kurtti Saila Eliisa Katariina, Tampere                

Ylitalo Irmeli Marketta, Helsinki                

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (AMK)

Alison Iina Noora Maria, Oulu                                                                 

Hammar Eeva Ainomaria, Kouvola                                                          

Kaarnioja Janika Tiia, Kouvola                                                                

Kakko Marja Alise, Kouvola                                                                    

Korpela Nuutti Viljami, Kouvola                                                               

Kölhi Tuija Sari Anneli, Kotka                                                                  

Niskanen Jenni Kaarin Erika, Savonlinna                                                 

Noroviita Niina Marjo, Helsinki                                                                

Oksanen Jenni Armi Emilia, Kirkkonummi                                                

Pousi Piia Johanna Anneli, Kotka                                                           

Suominen Aapo Antero, Tampere                                                           

Vainio Satu Marjukka, Kouvola                                                                

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto, insinööri (ylempi AMK)

Nieminen Petri Nikolai, Kotka                

Kainulainen Mika Petteri, Lahti                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Kailio Laura Kaisa Maria, Kouvola                                                           

Lehto Selina Marianne, Kouvola                                                              

Räty Heini Marjatta, Lahti                                                                       

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Master of Business Administration,

tradenomi (ylempi AMK)

Mattsson Nina Johanna, Kouvola                

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Luintel Juna, Helsinki                                                                             

Santamäki Amanda Johanna, Kouvola                                                    

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Muttilainen Maria, Kouvola                                                                      

Neuvonen Teemu Tapani, Kouvola                                                         

Paavola Katja Tellervo, Kouvola                                                              

Pekkarinen Lauri Olavi, Kouvola                                                              

Pennonen Ivan, Espoo                                                                           

Rande Ragne, Porvoo                                                                            

Virola Johanna Minna Marita, Kouvola                                                                           

Kotka

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Heinola Joni, Elimäki                                                                            

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Hokka Eemil Jaakko Mikael, Oulu                                                           

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto, insinööri (ylempi AMK)

Oras Marko Heikki Samuli, Pyhtää                                                          

Pinomäki Tomi Olavi, Lappeenranta                                                        

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Heiskanen Vilma Aliisa, Kotka                                                                 

Hämäläinen Netta Assi Karoliina, Poiraila                                                

Kalliokoski Olli Santeri, Hyvinkää                                                            

Kiljunen Remus Matti Juhani, Lahti                                                          

Klami Arttu-Petteri, Kotka                                                                       

Loukoila Jere Niklas, Kotka                                                                     

Lundgren Lasse Kasperi, Kotka                                                              

Mansikkamäki Aake Tapio Eemeli, Pornainen                                          

Raatikainen Joona Iisak, Vantaa                                                             

Toreno Nanna Kristiina, Kouvola                                                             

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (ylempi AMK)

Lehtonen Aleksi Lennart Johannes, Turku                

Yliharju Heidi Mirjami, Lahti                

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Aalto Sanni Jasmin Sofia, Masku                

Karlsson Mia Ulrika, Loviisa                

Perkiö Stiina Susanna, Tuusula                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Järviniemi Aleksi Oskari, Kotka                                                               

Kuzjakov Juhani Timo Andrei, Kotka                                                       

Saarimaa Mikko Matti Mikael, Rauma                                                      

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Eväkoski Niina Johanna, Kotka                                                               

Heikkilä Henna Ariikka, Kouvola                                                              

Järvinen Veera Emilia, Kouvola                                                               

Koivuluoma Roosa Aino Maria, Kotka                                                      

Korpela Sara Susanna, Kotka                                                                 

Pirttilehto Niina Kristiina, Kuusankoski                                                     

Rokka Sami Petteri, Hamina                                                                   

Sormunen Jenni Johanna, Kouvola                                                         

Thomasson Iida Eveliina, Kouvola                                                           

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Arola Lasse Tapani, Järvenpää                                                               

Arola Sanni Mari Anniina, Kouvola                                                          

Elminen Reija Johanna, Kotka                                                                

Kiviö Tuuli Ilona, Hyvinkää                                                                      

Pakkanen Marjaana Kristiina, Hausjärvi                                                   

Sundqvist Annika Maria, Kotka                                                                

Terho Teemu Johannes, Vantaa                                                             

Vyyryläinen Jonna Elina, Hollola                                                             

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

Havu Kati Annikki, Jyväskylä                

Hietala Heli Susanna, Liminka                

Koivunen Mari Helena, Juva                

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Hahtala Krista Evelina, Mikkeli                                                                

Kröpi Titta Sara Susanna, Mikkeli                                                            

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Hänninen Jonne Eemi Iivari, Viitasaari                                                     

Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (ylempi AMK)

Heikkinen Noora Mari Johanna, Kouvola                

Pynnönen Anu Maarit, Järvenpää                

Ruohonen Henna Katariina, Loimaa               

Wahlroos Wilma Marjo Annele, Helsinki                

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Arola Aleksi Kristian, Kouvola                                                                 

Hilden Niina Maria, Pertunmaa                                                                

Kohonen Tuomas Mikael, Lappeenranta                                                  

Komulainen Saija Marika, Mikkeli                                                            

Kortelainen Janne Matias, Joensuu                                                         

Pellinen Niina Pirjo Elisabeth, Mikkeli                                                      

Portaala Mari Päivikki, Marttila                                                                

Pouhakka Kristiina, Lohja                                                                       

Willman Jussi Ilmari, Kotka                                                                     

Öisti Mirja Elisabeth, Tampere                                                                

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Huuhka Annamaija, Pieksämäki                

Immonen Titta Regina, Mikkeli                

Kauhanen Aino Johanna, Pieksämäki                

Lampinen Suvi Tuulikki, Mikkeli                

Rantonen Arja Marita, Kuopio                

Reponen Markku Antero, Jyväskylä                

Rytkönen Mari Johanna, Suonenjoki                

Rötkö Ronja Anastasia, Mikkeli                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Ala-Korpi Annika Pauliina, Jyväskylä                                                       

Kortelainen Marja Heljä Pauliina, Jyväskylä                                             

Larkovuo Tuomas Pekka, Pirkkala                                                          

Lemettinen Eeli Mikael, Pieksämäki                                                         

Martikainen Valtteri Juho Otto, Vesanto                                                   

Närhi Janne Tapio, Mikkeli                                                                      

Palm Jonne Juhani, Mikkeli                                                                     

Pukarinen Annika Suvi Marjaana, Mikkeli                                                 

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK)

Kautiainen Mia Maria, Jyväskylä                

Pietikäinen Mari Katariina, Punkaharju                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Vaarala Anniina Emilia, Lahti                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Havukainen Julia Iida Ulrika, Lahti                                                           

Laaksonen Nina Maria, Mikkeli                                                                

Leirimaa Maiju Kristiina, Lahti                                                                 

Rajamäki Katariina Nea Julia, Mikkeli                                                      

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Janhunen Ville Tapani, Mikkeli                

Oksala Aku Ville Valtteri, Kuopio               

Rouvinen Toni Kalevi, Joroinen                

Tolonen Juha Tapio, Mikkeli                

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Hyttinen Ari-Pekka Johannes, Mikkeli                                                      

Inkeroinen Laura Maarit, Mikkeli                                                              

Kokkonen Jouni Mika Juhani, Ruokolahti                                                 

Kupiainen Milla Erika, Lohja                                                                    

Kärkkäinen Juha Sakari, Kerava                                                             

Lakkala Antti Petteri, Mikkeli                                                                   

Nyström Leo Anton, Porvoo                                                                    

Raati Roope Oskari, Mikkeli                                                                    

Saleban Abdirahman Jama, Helsinki                                                       

Salovirta Niko Juha Kalevi, Mikkeli                                                          

Savioja Joonatan Vili Aleksanteri, Lahti                                                    

Tuomisto Salla Marika, Vantaa                                                                

Viljanen Jesse Mikael, Nurmijärvi                                                            

Wallén Ann-Christine Anneliesdotter, Mikkeli                                           

Winqvist Alexandr, Kotka                                                                        

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Brovkin Edvard, Venäjä                                                                          

Do Minh Phuong, Vietnam                                                                      

Maukonen Henna-Riikka Hannele, Jyväskylä                                           

Stewart Cameron Donald Connell, Englanti                                             

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Keminen Susanna Tuulikki, Mikkeli                

Kirmanen Iina Eveliina, Jyväskylä                

Liimatta Tiina Riitta, Espoo                

Malysheva Galina, Kotka                

Miettinen Mari Tuulikki, Pieksämäki                

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Ahonen Olga Annikki, Mikkeli                                                                  

Autio Jenna Suvi Maria, Mikkeli                                                               

Hyttinen Heli Susanna, Hamina                                                               

Häkkänen Elmeri Leevi Ensio, Mikkeli                                                     

Ilomäki Reetta Karoliina, Savonlinna                                                       

Iltanen Toni Kristian, Eurajoki                                                                  

Jokinen Janika Mirjam, Saarijärvi                                                            

Kinnunen Sami Erik Tapio, Järvenpää                                                     

Kohvakka Sami Asko Tapio, Mikkeli                                                        

Kostrova Tatiana, Mikkeli                                                                        

Laine Merituuli Aleksandra, Helsinki                                                        

Liikanen Laura Susanna Elisabet, Helsinki                                               

Liuska Petri Jari Olavi, Mikkeli                                                                 

Merivirta Anu Marika, Mikkeli                                                                  

Myyryläinen Manu Oskari, Mikkeli                                                           

Mäkinen Larissa Pinja, Jyväskylä                                                            

Naappi Sonja Aino Inkeri, Espoo                                                             

Nava Hiitola Daniel Arturo, Helsinki                                                         

Niskanen Jasmi Helga Maria, Savonlinna                                                

Nurmi Belinda Marinella, Varkaus                                                           

Piipari Olli Pentti Juhani, Mikkeli                                                              

Piipponen Roosa Emilia Kristiina, Kouvola                                               

Rautio Niina Paula Kaarina, Mäntyharju                                                   

Salmi Ronja Elina, Kirkkonummi                                                              

Suomala Severi Eemeli, Mikkeli                                                              

Sutela Sanna-Annika, Pieksämäki                                                           

Valtanen Olli Risto Samuli, Kajaani                                                         

Vihavainen Vilhelmiina, Hankasalmi                                                        

Ylijoki Miila Ilona Karoliina, Helsinki                                                         

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Aholainen Kimmo Ilmari, Mikkeli                                                              

Bublikov Danil, Venäjä                                                                            

Truong Thao Trân, Vietnam                                                                    

Savonlinna

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Hietanen Henri Mikael, Kouvola                                                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Aalto Jere Markus, Helsinki                                                                     

Aalto Salla Iida Anniina, Savonlinna                                                        

Kaitainen Veera Maria, Savonlinna                                                          

Koistinen Laura Anniina, Kuopio                                                              

Manninen Miska Markus, Pieksämäki                                                      

Mustonen Sami Matias, Kaavi                                                                 

Nuopponen Katri Iiris Maria, Savonlinna                                                  

Pakkala Patrik Ilmari, Joensuu                                                                

Puustinen Samu Tapani, Savonlinna                                                       

Tissari Mirka Kristiina, Savonlinna                                                           

Ul'yanov Pavel, Savonlinna                                                                     

Ul'yanova Nilufar, Savonlinna                                                                  

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Rannanheimo Paula Johanna, Espoo     

Likesin yhdistyminen osaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikköä nostaa Jamkin Suomen kärkiosaajien joukkoon hyvinvointiin ja liikkumiseen liittyvän osaamisen edistäjänä.

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sr:n toiminnot ovat siirtyneet osaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintoja 1.1.2022 alkaen. Yhdistymisen myötä Jamkiin siirtyy Likesistä 47 henkilöä vanhoina ja 9 henkilöä uusina työntekijöinä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikosken mukaan monialaisen Jamkin ja Likesin osaamisen yhdistyminen luo mahdollisuuksia uusien innovatiivisten avauksien löytämiseen.

”Likesin liittyminen Jamkiin vahvistaa ja laadullistaa meneillään olevaa korkeakoulumme kasvua. Likesin vahvuudet liikkumisen ja kansanterveyden tutkimuslähtöisessä ja ennakoivassa edistämisessä ovat merkittävä lisä Jamkin hyvinvointiosaamiseen”, toteaa Saarikoski.

Valtaosa Likesin henkilökunnasta siirtyy Jamkin Lutakon kampuksella sijaitsevaan hyvinvointiyksikköön. Hyvinvointiyksikön johtaja Pertti Malkki kuvaa yhdistymisprosessia jouhevaksi ja ennakoivaksi.

”Syksyn 2021 aikana olemme ottaneet vahvaa etunojaa tulevaisuuteen ja tehneet konkreettisia yhteistyön avauksia. Näistä esimerkkeinä vaikkapa usean asiantuntijan voimin tehdyt yhteiset hankehaut ja tulevat palveluliiketoiminnan avaukset. Olemme olleet ristiin toistemme työryhmissä ja näin tutustuneet toisiimme sekä toistemme toiminnan sisältöihin”, Malkki kertoo.

Noin neljänkymmenen työntekijän siirtyminen Lutakon kampuksella olevan Dynamon tiloihin on vaatinut uutta ajattelua työtilasuunnittelulta. Siihen on kuitenkin saatu alkuvauhtia, kun koronan myötä Jamkissa on siirrytty hybridityöskentelymalliin, jossa töitä tehdään joustavasti niin etänä kuin kampuksillakin. Uuden tilasuunnittelun myötä Dynamolle rakentuu paikkavapaa hybridityömallin mukainen työympäristö.

Osa Likesistä siirtyvästä henkilöstöstä tulee työskentelemään myös Jamkin pääkampuksella Rajakadulla ja osa Helsingissä, mm. Opetushallituksen tiloissa.

Yhdistymisprosessi käynnistyi aiesopimuksella lokakuussa 2020. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi toimintojen yhdistämistä koskevan sopimuksen kesäkuussa 2021. Yhdistyminen sai lopullisen sinettinsä, kun sopimuksen täytäntöönpanon ehdot hyväksyttiin joulukuun lopussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa ja Likesin hallituksessa. Yhdistymisen myötä Jamkin henkilöstömäärä nousee tammikuun 2022 alussa liki 900 henkilöön.

Lisätietoja:

Vesa Saarikoski
Toimitusjohtaja, rehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 447 1003 
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Taideteollisuusalan perustutkinnon suorittaneet, artesaaniksi valmistuneet osaavat suunnitella ja toteuttaa asiakkaalle sisustusprojektin yksityiseen tai julkiseen tilaan. He työllistyvät saneeraus- tai rakennusalan yrityksiin, sisustustai rakennustarvikeliikkeisiin tai perustavat oman sisustusalan yrityksen. 
 
Työtehoseurassa on jo vuosien ajan koulutettu sisustajia Taideteollisuusalan perustutkinto (artesaani) -opinnoissa. Sisustusalan koulutus painottuu eri oppilaitoksissa eri tavoilla, ja meillä painotus on sisärakentamisessa. Tämä koulutus on myös hyvä esimerkki tutkimus- ja koulutusyksikköjen yhteistyöstä.

Opiskelijat saavat napakan satsin sisustussuunnitteluoppia mm. väreistä, tyyleistä, esteettömyydestä ja valaistuksesta sekä TTS:n omana erityisenä lisänä myös keittiösuunnittelun perusteet. Yrittäjyydestä ja myynnistä on omat kokonaisuutensa; ammattilaisen on osattava myös tuotteistaa ja markkinoida omaa ammatillista osaamistaan.  Näiden lisäksi oleellinen osa koulutusta on laaja oppi käytännön työhön. Taideteollisuusalan perustutkinnon suorittanut ei ole sisustusarkkitehti, vaan tekijä, joka osaa sekä suunnitella että toteuttaa. Opiskelijat perehtyvät työsaleissa sisärakennus-, maalaus- ja päällystys- sekä sisustusverhoilun töihin ja kalusterakentamiseen. Osioon liittyy monenlaisia harjoituksia seinien levyttämisestä koristemaalaukseen. Ilman osaavaa toteutusta ei hyväkään suunnitelma riitä, ja käytännön osaamista harjoitellaan koulutuksen aikana myös työssäoppimispaikoilla.

Sisustusalalla on mahdollista mennä työssäoppimaan moniin erilaisiin työtehtäviin. Koulutuksen lopputyön, ”näytön”, voi myös suorittaa monenlaisissa töissä – viime vuosina aiheita ovat olleet esimerkiksi vaatehuoneen muutos pienten lasten omaksi sopeksi, saunan suunnittelu ja toteutus ystävälle sekä oppilasasuntolan pintaremontti.  
 
Millainen sitten on hyvä sisustaja?

Hänellä on vahva kutsumus käsillä tekemiseen, esteettistä ja visuaalista silmää, ryhmätyötaitoja sekä vastuullinen ote työhön. Hän pystyy hallitsemaan kokonaisuuksia ja osaa käyttää ja soveltaa nykyteknologiaa työssään. Tällä hetkellä käynnissä oleva perustutkintoryhmä on aloittanut opiskelunsa kesken koronaeristystä, mutta kesän jälkeen on päästy palaamaan normaaliin lähiopetukseen. Opiskelijat ovat kiitelleet koulutuksen konkreettista sisältöä. Sekä suunnittelun että toteutuksen koulutus painottuukin käytännön harjoitustöihin.

Yhteistyö on rakennus- ja remonttityömailla erittäin tärkeää, ja sen ja muiden työelämätaitojen oppimista tukee opiskelijoiden vahva ryhmäytyminen. Parhaimmillaan ryhmähenki voi kantaa pitkälle opintojen jälkeiseenkin aikaan, kun valmistuneet ammattilaiset voivat edelleen vaihtaa kuulumisia ja vinkkejä avautuneista työpaikoista esimerkiksi omien WhatsApp-rinkiensä avulla. Työnantajat, ensi vuonna onkin valmistumassa uusi pätevä porukka sisustajia! 
 
Teksti ja kuvat:
Minna Kuusela, TTS Työtehoseura 

Korkeakoulujen ensimmäinen yhteishaku käynnistyy keskiviikkona 5. tammikuuta vieraskielisten koulutusten haulla. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) on mahdollista hakea seitsemään Bachelor-tason (AMK) tutkinto-ohjelmaan ja kahdeksaan Master-tason (YAMK) tutkinto-ohjelmaan. Hakuaika päättyy 19.1.2022 klo 15. Englanninkielisiin koulutuksiin voi hakea ainoastaan nyt alkavassa tammikuun haussa.

Jyväskylän ammattikorkeakouluun voi hakea tammikuussa seitsemään englanninkieliseen AMK-tutkinto-ohjelmaan. Haussa ovat Business Information Technology, Information and Communication Technology, International Business, Nursing, Purchasing and Logistics Engineering, Tourism Management, sekä uusi Automation and Robotics -tutkinto-ohjelma.

Uusi Automation and Robotics perehdyttää opiskelijan sähkö- ja automaatiotekniikan osaajaksi. Automatisointiin liittyvän osaamisen tarve on kasvanut viime vuosina, kun esimerkiksi robottien, IoT-teknologian käyttö yleistyy. Koulutus antaa eväät alan asiantuntijuuteen käytännön osaamisen kautta.

”Täällä opiskelijat pääsevät opiskelemaan hyvin työelämää vastaaviin olosuhteisiin. Meiltä löytyy nykyaikaiset laboratoriot, joissa suuri osa opiskeluista tapahtuu. Parhaillaan on käynnissä useampia hankkeita yhdessä yritysten kanssa, joiden kautta saadaan hankittua uusinta osaamista ja myöskin kehitetään laboratorioiden laitteistoja. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus osallistua yritysyhteistyöhön. Opiskelijat päätyvät meiltä valmistuttuaan hyvin monenlaisiin tehtäviin eri toimialoille, kuten esimerkiksi suunnittelijaksi kiinteistöautomaation pariin tai kehittämään robotiikkasovelluksia jollekin yritykselle”, kertoo lehtori Ari Kuisma Jamkista.

Myös englanninkielisiin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (YAMK) haetaan tammikuussa. Jamkissa on tarjolla tänä vuonna jopa kahdeksan ylempää, Master-tason tutkinto-ohjelmaa: Artificial Intelligence and Data Analytics, Cyber Security, Full Stack Software Development, International Business Management, Professional Project Management, Sport Business Management, Sport and Exercise Physiotherapy sekä uutena tutkinto-ohjelmana Digital Rehabilitation.

Täysin uusi Digital Rehabilitation -tutkinto-ohjelma valmistaa opiskelijansa nykyaikaiseen, digitaalisia välineitä ja etäyhteyksiä hyödyntävään kuntoutustyöhön.

”Opiskelija tulee saamaan laaja-alaisen ymmärryksen uudenlaisista teknologioista ja pääsee toteuttamaan innovatiivisia ratkaisuja asiakaslähtöiseen, moniammatilliseen kuntoutukseen. Osana tutkinto-ohjelmaa huomioimme mm. digitaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteitä, tutustumme digieriarvoisuuden teemoihin, hankimme osaamista tietoturvan ja eettisten näkökulmien kautta, sekä paneudumme käytännön keinoihin digitaalisen kuntoutuksen toteuttamiseksi”, kertoo lehtori Sanna Paasu-Hynynen Jamkista.

Englanninkieliset koulutukset avaavat mahdollisuuksia myös kansainvälisiin tehtäviin, joten ne ovat kiinnostaneet vuosi vuodelta yhä enemmän myös suomalaisia hakijoita. Lisäksi monella alalla vallitsevana työkielenä on englanti myös Suomessa, joten englanti koetaan luonnolliseksi vaihtoehdoksi opiskelukielenä. Englanninkieliset koulutukset antavat saman pätevyyden kuin vastaavat suomenkieliset koulutukset.

Suomen lukuvuosimaksuja koskeva lainsäädäntö velvoittaa korkeakouluja perimään lukuvuosimaksuja opiskelijoilta, joilla ei ole Euroopan Unioniin (EU) tai Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvan maan kansalaisuutta tai lukuvuosimaksusta vapauttavaa dokumenttia. Ammattikorkeakoulututkinnoissa maksu on Jamkissa 8000 €/lukuvuosi ja ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa 9000 €/lukuvuosi. Kaikki lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat saavat ensimmäisenä lukuvuonna 50 %:n apurahan. Toisesta lukuvuodesta alkaen opiskelijat ovat edelleen oikeutettuja 50 %:n apurahaan, mikäli opinnot ovat edenneet tavoitteen mukaisesti.

Ensimmäinen yhteishaku päättyy 19.1.2022 klo 15. Toisen yhteishaun hakuaika on 16.-30.3.2022 klo 15, jolloin haetaan vain suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin. Hakeminen tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi(eng. www.studyinfo.fi). Opinnot alkavat syksyllä 2022.

Jamkin englanninkieliseen koulutustarjontaan voi tutustua osoitteessa www.jamk.fi/tutkinnotenglanniksi sekä englanniksi osoitteessa: www.jamk.fi/applynow

Kevään yhteishaku 5.1.–19.1.2022 klo 15.00 saakka:

Englanninkielinen koulutus, AMK (220 aloituspaikkaa)

• Automation and Robotics, 15 aloituspaikkaa
• Business Information Technology, 30 aloituspaikkaa
• Information and Communication Technology, 25 aloituspaikkaa
• International Business, 50 aloituspaikkaa
• Nursing, 40 aloituspaikkaa
• Purchasing and Logistics Engineering, 20 aloituspaikkaa
• Tourism Management, 40 aloituspaikkaa

Englanninkielinen koulutus, YAMK (160 aloituspaikkaa)

• Artificial Intelligence and Data Analytics, 20 aloituspaikkaa
• Cyber Security, 30 aloituspaikkaa
• Digital Rehabilitation, 15 aloituspaikkaa
• Full Stack Software Development, 20 aloituspaikkaa
• International Business Management, 20 aloituspaikkaa
• Professional Project Management, 20 aloituspaikkaa
• Sport Business Management, 15 aloituspaikkaa
• Sport and Exercise Physiotherapy, 20 aloituspaikkaa

Lisätietoja:

Hakijapalvelut
hakijapalvelut(a)jamk.fi
p. 040 556 0409
Jyväskylän ammattikorkeakoulue

Jamk University of Applied Sciences has 8500 students in 7 different fields. The degree programmes at Jamk offer professional education in an international learning environment - with students coming from all over the globe. Jamk offers seven Bachelor´s and eight Master´s Degree Programmes conducted in English. Application period is 5 – 19 January at 3PM (UTC +2:00).

The practically oriented Bachelor’s Degree Programmes offered by Jamk are International Business, Business Information Technology, Nursing, Purchasing and Logistics Engineering, Tourism Management, Information and Communication Technology and a completely new Automation and Robotics. Automation technology is a highly developing field of technology. The need for expertise in automatically operated equipment and machines, such as robots, IoT devices and machine vision, is rapidly increasing. The students of Automation and Robotics programme provides students with a strong basic competence in automation and electrical engineering and good skills for continuous professional development.

“Students will be studying in conditions similar to working life. We have modern laboratories where much of the study takes place. Several projects are currently underway with companies. Students also have the opportunity to participate in collaboration with companies. After graduating, students end up in a wide variety of positions in different industries, such as designing for building automation or developing robotics applications for a company”, says Ari Kuisma, Senior Lecturer in Jamk.

The eight English Master’s Degree Programmes offered by Jamk are Artificial Intelligence and Data Analytics, Cyber Security, International Business Management, Sport Business Management, Sport and Exercise Physiotherapy, Professional Project Management, Full Stack Software Development and completely new Digital Rehabilitation.

The new programme gives students the competence and knowhow on digital rehabilitation in practice and theory, gaining the expertise and skills to act as a professional specialised in digitalisation within multidisciplinary rehabilitation.

“The student will gain a broad understanding of new types of technologies and will be able to implement innovative solutions for customer-oriented, multi-professional rehabilitation. The programme takes into account the special features of digital interaction, the themes of digital value, information security and ethical aspects, and the practical ways to implement digital rehabilitation”, says Senior Lecturer Sanna Paasu-Hynynen from Jamk.

Finnish legislation on tuition fees obligates higher education institutions to charge tuition fees for students who are not citizens of a European Union (EU) or European Economic Area (EEA) country. The fee for Bachelor’s Degrees is 8000 € / academic year and 9000 € / academic year for Master’s Degrees. However, in the first academic year Jamk offers a scholarship that covers 50% of the tuition fee at Jamk. In the following academic years the scholarship covers 50% of the tuition fee if a student earns at least 60 credits per academic year in Bachelor's degrees (30 credits per academic year in Master's degrees). For EU and EEA citizens, tuition fees do not apply.

The application period ends in 19 January at 3PM (UTC +2:00). Further information about all the Degree Programmes and how to apply can be found at: www.jamk.fi/applynow

Further information:
Admission Services of Jamk UAS
Tel. +358 40 556 0409
admissions(a)jamk.fi

Kevään ensimmäinen yhteishaku käynnistyy heti vuoden alussa. Haussa ovat syksyllä 2022 alkavat englanninkieliset koulutukset. Centria-ammattikorkeakoulussa on haettavana seitsemän päivätoteutuksena tapahtuvaa englanninkielistä koulutusta sekä kaksi monimuotototeutusta.

Opiskella voi liiketaloutta Business Management -koulutuksessa (tarjolla myös SAP/ERP-painotuksella), tekniikkaa Information Technology, Environmental Chemistry and Technology, Industrial Management, tai Business Intelligence Technologies -koulutuksissa, sekä sairaanhoitajaksi (Nursing). Näiden opintojen suorituspaikka on Kokkola. Monimuotototeutuksina tarjolla ovat International Business sekä Information Technology, joiden lähiopetus tapahtuu Pietarsaaressa kahtena tai kolmena päivänä viikossa, muutoin opinnot suoritetaan etänä.

− Tutkinnon suorittaminen englanniksi kannattaa, sillä kielitaitoa tarvitaan kansainvälistyvissä työpaikoissa ja tehtävissä, ja englannin kielellä suoritetulla tutkinnolla voi erottua työmarkkinoilla, kannustaa Centrian opintoasiainpäällikkö Mari Emmes. − Opiskellessa pääsee kansainvälistymään jo kotikampuksella kansainvälisessä opiskeluryhmässä, ja oppii toimimaan monikulttuurisissa ympyröissä kuin itsestään.

Ammattikorkeakoulujen englanninkielisten koulutusten opiskelijavalintoja on kehitetty yhtenäisempään ja yksinkertaisempaan suuntaan. Vuonna 2022 ammattikorkeakoulut toteuttavat ensimmäistä kertaa laajassa yhteistyössä koulutusaloille yhteisen digitaalisen verkossa toteutettavan valintakokeen International UAS Examin. Lisäksi Centria-ammattikorkeakoulussa käytetään myös todistusvalintaa opiskelijavalinnan tapana.

Maaliskuussa on vuorossa kevään toinen yhteishaku, jolloin haetaan ammattikorkeakoulun suomenkielisiin koulutuksiin. Sekä kevään ensimmäisessä että toisessa yhteishaussa tehdään omat hakemukset, joihin kumpaankin voi asettaa kuusi hakutoivetta.

Englanninkielisiin koulutuksiin haetaan kevään ensimmäisessä yhteishaussa 5.1.–19.1.2022 osoitteessa www.opintopolku.fi. Haku päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 15.00.

Lisätietoja:

opintoasiainpäällikkö Mari Emmes, p. 044 725 0040, mari.emmes@centria.fi

Hakijapalvelut, p. 044 725 0081, hakijapalvelut@centria.fi

Tommilankadun uusi päiväkoti Ruohonpäässä avataan käyttöön 10.1.2022. Päiväkoti korvaa Niitunniskantiellä sijaitsevan Hepokullan päiväkodin. Uudessa päiväkodissa on vahvasti läsnä liikunnallinen ja yhteisöllinen toimintakulttuuri.  

Suunnitteluvaiheessa kaupunki järjesti kilpailun, jossa voittajaksi valikoitui arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy. Pääasiallisena rakennusurakoitsijana toimi Lapti Oy. Päiväkodista valmistui suunnitelman mukaisesti toimiva ja näyttävä kokonaisuus. 

Kokonaiskustannusarvio koko hankkeelle oli noin 6 miljoonaa euroa, sisältäen suunnittelut ja rakennuskustannukset, mutta hankkeen toteutuksessa onnistuttiin alittamaan budjetti. 

– Rakennus vastaanotettiin jo ennen vuoden 2021 joulukuuta, joten olimme edellä aikataulussa. Myös kustannukset pysyvät kurissa ja jäävät alle budjetin, noin 5 miljoonaan euroon, kertoo projektipäällikkö Matti Toivonen Turun kaupungilta. 

Päiväkodin suunnittelussa on panostettu rakennuksen viihtyisyyteen. Turun kaupungin kesällä 2020 järjestämän taidekilpailun voittajan Johanna Sinkkosen Jänöset-teos koristaa päiväkodin julkisivua. Lisäksi päiväkodin portaikosta löytyy taiteilija Laura Merzin Safarileikki-muraali ja ruokasalissa puolestaan komeilee Maija Luutosen seinän akustiikkalevyihin tulostettu teos. 

Tommilankadun päiväkoti on mitoitettu seitsemälle ryhmälle, ja päiväkodissa tulee olemaan reilut 120 lasta ja henkilökuntaa vajaat kolmisenkymmentä. Päiväkodissa toimii päivähoitoryhmien lisäksi yksi alueellinen integroitu erityisryhmä. 

Turun kaupungissa on vuoden 2021 aikana rakennettu, laajennettu ja uusittu useita päiväkoti- ja koulutiloja. 

– Teemme tilapalveluiden kanssa tiiviistä yhteistyötä ja vuonna 2022 kunnostusvuorossa ovat muun muassa Mäntymäen, Nummenpuistokadun, Nättinummen ja Pääskyvuoren päiväkodit, kertoo varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja Vesa Kulmala.

Avoin ja liikuntapainotteinen toimintakulttuuri 

Päiväkodin toiminnan tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, joka on mahdollisimman avoin ja lasta liikkumaan kannustava. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmätilansa sekä kahdella ryhmällä yhteinen lepo- ja leikkihuone, mikä edistää avointa, ryhmät ylittävää yhteistyötä. Uudet raikkaat sisätilat ja lähellä oleva luonto sekä piha-alue mahdollistavat lapsille mielekkäitä leikkihetkiä ja kannustavat liikkumaan. 

– Tavoitteenamme on uudessa päiväkodissa panostaa aiempaa enemmän ryhmät ylittävään yhteistyöhön ja kannustaa lapsia liikkumaan mahdollisimman paljon. Sekä lapset että henkilökunta odottavat innolla muuttoa uuteen päiväkotiin. Olemme käyneet lasten kanssa tutustumassa uuteen päiväkotiin, ja lapset ovat jo ottaneet uuden pihan haltuunsa, kertoo päiväkodinjohtaja Jaana Ratia. 

 
Lisätietoja:  

Vesa Kulmala
varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja
p. 040 142 4483, vesa.kulmala@turku.fi 

Matti Toivonen
projektipäällikkö
p. 040 357 8784, matti.toivonen@turku.fi  

Jaana Ratia
päiväkodinjohtaja
p. 050 432 7411, jaana.ratia@turku.fi  

Korkeakoulujen kevään 2022 ensimmäinen yhteishaku, haku englanninkieliseen koulutukseen, on käynnissä 5.-19.1.2022.

Xamkissa on tarjolla AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta. Aloituspaikkoja koulutuksiin on yhteensä 207. Koulutuksiin haetaan verkossa osoitteessa www.studyinfo.fi. Opinnot alkavat syksyllä 2022.

Uusi Nursing-koulutus Kotkassa

Xamkin Kotkan kampuksella alkaa vuonna 2022 täysin uudentyyppinen sairaanhoitajakoulutus, jossa opinnot aloitetaan englanniksi ja suomen osuus opetuksessa kasvaa opintojen myötä. Koulutuksesta tekee erityisen opintojen vahva suomen kielen painotus opintojen alusta saakka. Se mahdollistaa opiskelijoiden työllistymisen Suomeen, sillä heillä on valmistuessaan ammatin vaatima kielitaito.

Koulutuksella pyritään edistämään työperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan sairaanhoitajapulaa. Koulutukseen on 50 aloituspaikkaa.

Kouvolassa liiketaloutta ja pelisuunnittelua

Kouvolassa voi opiskella amk-tutkinnon englanniksi kansainvälisen liiketalouden (Digital International Business) sekä pelisuunnittelun (Game Design) koulutuksissa. Aloituspaikkoja koulutuksiin on yhteensä 72.

Mikkelissä tekniikkaa ja hyvinvointipalvelujen tradenomikoulutusta

Mikkelissä haussa on aloituspaikkoja tekniikan ympäristöteknologian (Environmental Engineering), tietotekniikan (Information Technology) sekä hyvinvointipalvelujen tradenomikoulutukseen (Wellbeing Management). Aloituspaikkoja on yhteensä 65.

YAMK-tutkintoon johtava Rehabilitation kokonaan verkossa

Haussa on myös ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta. Sosiaali- ja terveysalan kuntoutuskoulutus, Rehabilitation, järjestetään kokonaan verkossa. Koulutus sopii monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan eri ammattilaisille ja siihen on 20 aloituspaikkaa.

Hakuaikataulu

• haku Opintopolussa 19.1.2022 klo 15.00 mennessä
• valintojen tulokset ilmoitetaan viimeistään 3.6.2022
• opiskelupaikka on vastaanotettava viimeistään 15.7. klo 15.00
• opinnot alkavat elokuussa 2022

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hakijapalvelut, admissions@xamk.fi, puh. 044 702 8752 ja 050 3125 031

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu jatkaa jalkautumista ympäri Suomen ja tarjoaa yhteensä 470 aikuisopiskelijalle mahdollisuuden pätevöityä ammatilliseksi opettajaksi, ammatilliseksi erityisopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi.

Ammatillisessa opettajankoulutuksessa pätevöidytään oman alan opettajaksi. Osa opiskelijoista työskentelee oppilaitoksissa, mutta nykyään yhä useammin myös muualla työelämässä. Pedagogisesta osaamisesta on monenlaista hyötyä työyhteisöissä, toisaalta opinnot voivat myös tarjota uuden suunnan uralla.

Ammatillisen opettajankoulutuksen voi suorittaa monimuoto-opintoina verkko- ja vertaisryhmissä eri puolilla Suomea tai englanniksi kansainvälisessä ryhmässä. Työn ohessa opiskellen koulutuksen kesto on keskimäärin 1–1,5 vuotta. Opinnot perustuvat oppimista koskevaan tutkittuun tietoon sekä digitaalisten mahdollisuuksien tunnistamiseen opiskelussa ja oppimisessa.

– Opettaja on vuorovaikutuksen ja läsnäolon ammattilainen. Vaikka vankka tietoperusta ja hyvät digitaidot ovat työssä tärkeitä, korostuu opettajuudessa aito kohtaaminen ja sen osaaminen. Pedagogisesti taitava opettaja ohjaa oppimista sekä verkossa että lähitoteutuksessa ja ymmärtää molempien toteutusmuotojen erityispiirteitä, toteaa opettajankoulutuksen koulutusvastaava Siru Lehto.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa opettajan opinnot suorittaneille myös jatkokoulutusmahdollisuuksia:

Ammatillinen erityisopettajankoulutus antaa kelpoisuuden erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa. Opinnot toteutetaan verkkopainotteisina monimuoto-opintoina Jyväskylässä, ohjauspäivät sijoittuvat enimmäkseen viikonlopuille.

Opinto-ohjaajankoulutus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Koulutus antaa kelpoisuuden opinto-ohjaajaksi kaikille kouluasteille. Lukuvuonna 2022–2023 opinto-ohjaajankoulutusta on tarjolla verkkoryhmässä ja lähiopiskeluna Jyväskylässä.

Hakuaika ammatilliseen opettajakorkeakouluun on 4. – 20.1.2022. Hakuaikana JAMK järjestää koulutuksista kiinnostuneille avoimia infotilaisuuksia verkossa: http://www.jamk.fi/AOKKhakuinfot

Tutustu koulutuksiin, opiskelumuotoihin, valintaperusteisiin ja haun tarkempaan aikatauluun osoitteessa: http://www.jamk.fi/aokk

Lisätietoja:

Katariina Jouhiaho, opinto-ohjaaja, 040 752 5358, etunimi.sukunimi@jamk.fi
Marika Salminen, opintoasiainkoordinaattori, 040 351 5261, etunimi.sukunimi@jamk.fi

The International Professional Teacher Education Programme in JAMK University of Applied Sciences provides the pedagogical qualification for working as a professional teacher in Finland.

At JAMK’s School of Professional Teacher Education students are equipped with theoretical and practical knowledge to form a solid pedagogical foundation to become a competent digital educator. This includes, for example, implementation of different digital technologies and methods, such as hybrid-learning. The programme is designed for adult students, who learn about pedagogical approaches and methods, as well as guidance skills that are invaluable in various working environments.

Applicants must have a suitable higher-education degree and at least three years' work experience corresponding to the content of their degree. The programme usually takes about 1,5 years to complete, most of the students will complete the programme while working full time.

In the internationally oriented, multicultural study group the language of the studies is English. The group is primarily recommended for those whose mother tongue is not Finnish but is open to anyone who wants to increase their international skills. The programme consists of working in peer learning groups, hybrid learning sessions, self-directed learning and practical training.

Application period is 4 – 20 January 2022. Find out more on our website www.jamk.fi/teachereducation

For additional information, please contact:
Katariina Jouhiaho, Study Counsellor, +358 40 752 5358, firstname.lastname@jamk.fi 
Henriikka Lahtinen, Student Affairs Coordinator, +358 40 7720 598 firstname.lastname@jamk.fi

Korkeakoulujen kevään 2022 ensimmäinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 5.1. Tammikuun yhteishaussa ovat haettavana LAB-ammattikorkeakoulun englanninkieliset AMK- ja YAMK-koulutukset.

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa LABissa on tarjolla yhteensä 320 opiskelupaikkaa Lahden ja Lappeenrannan kampuksille sekä verkko-opintoihin. Haussa on 10 englanninkielistä koulutusta liiketaloudesta, tekniikasta, sosiaali- ja terveysalalta, muotoilusta sekä hotelli-, ravintola- ja matkailualalta.

Suurin osa tammikuun haun aloituspaikoista on Bachelor-tason koulutuksissa, jotka vastaavat suomenkielisiä AMK-koulutuksia. Haussa on myös yksi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vastaava Master-koulutus.

”Englanninkielisiin koulutuksiin saapuu opiskelijoita niin kotimaasta kuin maailmaltakin. Monikulttuurinen opiskelijayhteisö tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustua uusiin kulttuureihin ja samalla myös kasvattaa kansainvälistä osaamista”, sanoo koulutuksesta vastaava vararehtori Merja Heino LAB-ammattikorkeakoulusta.

Tammikuun yhteishaku alkaa 5.1. ja päättyy 19.1. klo 15.00. Koulutuksiin haetaan Opintopolku.fi-palvelun kautta. Opiskelijavalinnat tehdään viimeistään 3.6.2022. Tarkat tiedot valintakriteereistä ja aikatauluista löytyvät Opintopolusta kunkin koulutuksen kohdalta.

Opinnot alkavat syksyllä 2022. Lue lisää: lab.fi/yhteishaku.

Kevään toinen yhteishaku alkaa maaliskuussa

Kevään toinen yhteishaku järjestetään 16.–30.3.2022, jolloin haettavana ovat suomenkieliset AMK- ja YAMK-koulutukset. LAB-ammattikorkeakoulussa on tarjolla maaliskuun yhteishaussa yhteensä 1 634 opiskelupaikkaa.

Lisätiedot:
Merja Heino, vararehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, +358 40 760 5533, merja.heino@lab.fi