Kuinka Riggu riekonpoika pysyy lämpimänä kylmänä talviyönä? Kuinka saat itse askartelemasi avaruusolion leijumaan ilmassa sähköisten voimien avulla? Entä miltä kuulostaisi oppia ripaus saamelaista käsityötä ja punoa ystävännauha pärkisen tapaan? Lapin StarT-festarit innostavat lapsia ja nuoria mukaan etäohjattuihin työpajoihin, joissa perehdytään kieliin, taiteeseen, käsityöhön ja LUMA-aiheisiin (matematiikka, ympäristöoppi, luonnontieteet ja teknologia).
Lapin StarT -festarit tarjoavat lapsille ja nuorille etäohjattuja työpajoja. Opettajat voivat varata työpajoja oppilasryhmilleen 28.3.–14.4.2022 välisenä aikana. Hauskat, etäohjatut tieteelliset ja taiteelliset pajat on suunnattu eri-ikäisille oppijoille varhaiskasvatuksesta perusopetuksen yläluokille.
– Festareiden myötä haluamme tuoda oppimisen iloa ja yhdessä tekemisen tunnelmaa kouluihin ja päiväkoteihin. Lapset ja nuoret ympäri Suomen pääsevät opettajineen mukaan pohjoisten korkeakoulujemme, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun, tieteen ja taiteen tekemiseen, kertoo Pekka Muotka, LUMA-keskus Lapin koordinaattori.
Opettaja ilmoittautuu ryhmänsä kanssa työpajaan, järjestelee tarvittavat materiaalit ja välineet luokkaan ja ottaa sovittuna aikana yhteyden työpajan etäohjaajaan. Työpajoissa lapset ja nuoret saavat yhdessä kokeilla, rakentaa, tehdä taidetta ja ratkaista ongelmia. Kaikilla oppilasryhmillä on yhtäläiset mahdollisuudet ilmoittautua ja osallistua tapahtumaan!
Lapset ja nuoret loistavat tähtinä StarTeameissä
Festareilla esitellään myös lappilaisten lasten ja nuorten omia StarT-ohjelmaan tuotettuja monialaisia projekteja, joista parhaat palkitaan. Projekteissa oppilaat esittelevät tiiminsä osaamista ja ovat omien projektiensa tähtiä. Monialaisissa projekteissa hyödynnetään useiden eri oppiaineiden näkökulmia kokonaisuuden toteuttamisessa. Yleisö voi äänestää mielestään parasta projektia.
Valtakunnallisen StarT -yhteistyön tavoitteena on nostaa esille lasten ja nuorten monialaisten projektien tuloksia. Lapin StarT-festareiden lisäksi oppilaiden tekemiä oppimisprojekteja on erikseen mukana kansallisessa ja kansainvälisessä StarT-ohjelmassa.
Järjestäjät
StarT-tiedefestarin järjestävät Lapin yliopiston LUMA-keskus Lappi ja LUC-konsernin lasten ja nuorten yliopisto yhteistyössä LUMA-keskus Suomi -verkoston StarT -toiminnan, Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan, Lapin yliopiston kielikeskuksen, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan sekä Lapin ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintäteknologian koulutusohjelman kanssa. Työpajojen ohjaajina toimivat Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat.
Tule mukaan!
StarT-festarit järjestetään 20.–21.4.2022 osoitteessa www.ulapland.fi/lapinstart2022. Opettajille työpajoihin ilmoittautuminen on auki 14.4.2022 asti.
Lisätietoja:
Pekka Muotka, yliopisto-opettaja ja LUMA-keskus Lapin koordinaattori pekka.muotka(at)ulapland.fi puh. 044 474 4341. https://start.luma.fi/
IT-konsultteina toimivia Katri Vilosta ja Perttu Lähteenlahtea kiinnosti Mavericksilla muun muassa palkka-avoimuus, tasa-arvo, valinnanvapaus sekä itsenäinen työote.
Ohjelmistokonsultointiyritys Mavericksin menestyksen salaisuus piilee vetovoimatekijöissä. Niistä tärkeimpiä ovat identtinen palkkamalli, tasa-arvo ja valinnanvapaus.
Identtisen palkkamallin mukaan kaikille konsulteille maksetaan palkkaa suhteessa laskutettavaan työhön. Juuri tämä periaate sai IT-konsultti Katri Vilosen hakeutumaan Mavericksille töihin vajaa vuosi sitten. ICT-innovaattoriksi kouluttautunutta Vilosta kiehtoi palkka-avoimuus ja tasa-arvo.
– Miesvaltaisella IT-alalla on erityisen tärkeää, ettei sukupuoli vaikuta palkan määrään.
Iloisena yllätyksenä Viloselle tuli myös hyvä palkkataso. Hän aloitti uransa viihdealan startup-yrityksessä freelancepohjalta. Mavericksilla hänen tulonsa tuplaantuivat edelliseen työpaikkaan nähden. Tällä hetkellä hän konsultoi geeniteknologia-alan startup-yrityksessä.
Laskutus on läpinäkyvää
Mavericksilla laskutus, budjetointi ja tuntihinnat ovat läpinäkyviä: 70 prosenttia laskutuksesta menee työntekijän palkkaan ja 30 prosenttia jää firman käyttöön. Jokainen voi tarkastella, mihin rahaa käytetään ja miten palkat muodostuvat. Asiakkaat maksavat jokaisesta työtunnista, mutta tuntihinnat vaihtelevat monen muuttujan summana.
– Keskimääräiset kuukausipalkat ovat meillä noin 7 200 euroa, kun vastaava markkinapalkka Helsingin seudulla on 4 500–6 000 euroa kuussa, kertoo Mavericksin toimitusjohtaja Jouni Jaakkola.
Firmalle jäävästä potista osa käytetään työntekijän kuluihin, kuten laajaan työterveyshuoltoon, työvälineisiin ja yksityiseen terveysvakuutukseen, jonka kaikki voivat saada yrityksen kautta. Etuihin kuuluvat myös keskiansioon perustuvat lomat lomarahoineen.
Itsenäinen työote tuo lisäävalinnanvapautta
Mavericksilla reilu vuosi sitten IT-konsulttina aloittanut Perttu Lähteenlahti arvostaa eniten yrityksen tarjoamaa valinnanvapautta ja autonomiaa. Kun kaikki tarjolla olevat projektit ovat avoimesti esillä, niistä voi valita omaan elämäntilanteeseen sopivimman.
– Joskus projektin mielenkiintoisuus ajaa tuntihinnan ohi, toisinaan taas parempi tuntihinta menee kiinnostavuuden edelle. Myös projektin kesto ja ajankäyttö vaikuttavat valintaan, Lähteenlahti puntaroi.
Hänellä on tutkinto kognitiotie-teestä sekä pitkä kokemus IT-alan töistä ja yrittäjyydestä. Mavericksilla itsenäinen työskentely ja senioriteetti pääsevät oikeuksiinsa.
Lähteenlahti on ensimmäiseltä ammatiltaan kirvesmies ja innostunut edelleen käyttämään taitojaan asuntojen remontointiin. Siksi hän valikoi lyhyitä projekteja voidakseen omistautua harrastukselleen.
Konsultin töitä hän tekee etänä Helsingissä ja Porissa muun muassa suurelle, kansainväliselle urheiluvaatebrändille. Illat, viikonloput ja kesälomat kuluvat remonttikohteissa. Näin työ ja harrastus limittyvät mukavasti toisiinsa.
Kasvua tulee osaajien kautta
Yrityksestä on kasvanut kolmessa vuodessa noin 80 hengen IT-konsultointifirma, joka ”myy” konsultteja asiakasprojekteihin. Tavoitteena on rekrytoida lisää osaajia ja kasvattaa henkilöstö tänä vuonna 120:een.
Mavericks tunnetaan kokeneista ohjelmistokehittäjistä, joilla on vähintään viiden vuoden työkokemus. Henkilöstön keski-ikä on 38 vuotta.
– Olemme kasvaneet seniorikonsulttien kautta. Heille on merkityksellistä, että voi itse valita, millaisessa projektissa ja paljonko haluaa työskennellä, Jaakkola tähdentää.
Myyntitiimi huolehtii uusista projekteista, joita on jatkuvasti tarjolla jopa yli tarpeen. Osaajat myydään asiakkaalle pääasiallisesti kokoaikaisilla toimeksiantosopimuksilla, joiden pituus on useimmiten yli puoli vuotta. Asiakasprojektien lisäksi Mavericks huolehtii konsulttiensa hyvinvoinnista sekä mahdollisuudesta sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Edelläkäyvää konsultointia
Mavericksin konttorit sijaitsevat Helsingissä ja Turussa, mutta konsultit tekevät pääosin etätöitä asiakasprojekteissa pääkaupunkiseudulla ja isoissa kasvukeskuksissa.
Yritys liittyi syksyllä Witted-konserniin, mutta säilyi siitä huolimatta itsenäisenä toimijana.
Tiedekeskus Heurekan suosittua Lasten lääketieteen päivää vietetään jälleen lauantaina 23.4. klo 10–18. Lasten ja aikuisten suosikkitapahtumassa jokainen voi hypätä lääkärin tai tutkijan rooliin ja tutustua lääketieteen – ja tällä kertaa erityisesti genetiikan ja geenien – maailmaan.
Tapahtuman klassikko-ohjelmien eli appelsiinien rokottamisen ja pehmolelujen kipsaustyöpajan lisäksi tarjolla on GeeniUS DNA- ja GeeniUs Minuuden molekyylit -työpaja sekä pehmolelujen lääkärintarkastusta ja paljon muuta. Tapahtumatorin lavalla esitetään GeeniUs -tiedeshowta, joka on vuorovaikutteinen esitys kaikenikäisille. Show esittelee hauskalla ja innostavalla tavalla genetiikkaa, DNA:n lukemista ja tutkimista sekä perinnöllisyyttä ja sukupolvia.
Laboratoriotyöpajoissa perehdytään genetiikkaan ja DNA:han. GeeniUs Minuuden molekyylit -työpajassa eristetään omaa DNA:ta posken soluista ja GeeniUs DNA -rannekorutyöpajassa saadaan lisätietoa geeneistä ja geenin muodostavista emäspareista hauskan helmityöpajan avulla. Kaiken ikäiset tutkijat pääsevät harjoittelemaan pipetointia sekä oppimaan indikaattoreista ja happamuudesta Jännittävä happamuus -työpajassa. Lasten laboratoriossa Appelsiinin rokottaminen -työpajassa opitaan rokottamisen käsitteestä ja päästään tutustumaan rokotusvälineisiin. Työpajassa hälvennetään mahdollista rokottamiseen liittyvää jännitystä ja opitaan, kuinka maltti on rokottamisessa valttia. Rokotustyöpaja on tarkoitettu yli 6-vuotiaille. Biometriikkatyöpajassa kokeillaan, kuinka teknologiaa voidaan hyödyntää monipuolisesti kehomittauksessa. Pajassa tehdään kehomittauksia Grove-antureilla DIY-hengessä ja mittaillaan esimerkiksi sykettä ja ruumiinlämpöä.
Lasten lääketieteen päivään kannattaa ottaa oma lelu mukaan. Lelun kanssa voi käydä HUSin pehmolelujen lääkärintarkastuksessa, jossa lelulle tehdään terveystarkastus ja annetaan hoito-ohjeita. Jos lelu kestää myös sottaisempaa menoa, voi sen avulla harjoitella kipsin laittamista lääketieteen opiskelijoiden ohjaamassa kipsaustyöpajassa. Jos oma pehmolelu on jäänyt kotiin tai ei ole kipsin kestävä, niin ei hätää, sillä molemmissa työpajoissa on tarjolla lainalelu, jolla voi osallistua. Jos kotoa löytyy sähköllä toimiva lelu, joka ei patterin vaihdosta huolimatta toimi enää niin kuin ennen, voi sen tuoda sähköleluklinikalle Heurekan Ahaa-ahjoon. Sähköleluklinikka-työpajassa korjataan sähköllä toimivia leluja ja opitaan samalla niiden toiminnasta.
Tapahtumapäivän ohjelman lisäksi samalla pääsylipulla pääsee tutustumaan kaikkiin Heurekan näyttelyihin ja planetaarioelokuviin. Lasten lääketieteen päivänä 23.4. Heurekan pääsyliput ovat sekä aikuisille että lapsille 15 €/kpl ennakkoon verkosta ostettuna ja 17 €/kpl paikan päällä ostettuna. Alle 6-vuotiaat pääsevät huoltajan mukana maksutta. Tapahtumaan pääsee myös Museokortilla ja Heureka Club -kortilla.
Lasten lääketieteen päivässä ovat mukana GeeniUs-hankkeen yhteistyökumppanit Tieteen tiedotus ry, HUS Lastensairaala ja Helsingin biopankki.
Kun yrityksessä on hyvä henki, uudenkin työntekijän on helppo ilmaista mielipiteensä. Harjoittelu PwC:llä on avannut kauppatieteiden opiskelija Adina Lakkalalle uramahdollisuuksia moneen suuntaan.
Tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö PwC tuntui kauppatieteen opiskelijalle sopivalta harjoittelupaikalta, sillä Adina Lakkala toivoi työkokemusta ulkoisesta laskennasta.
– Aiemmin ajattelin, ettei tilintarkastus ole minun juttuni, mutta sain nopeasti huomata, millainen näköalapaikka erilaisiin ja erikokoisiin yrityksiin PwC on. Kollegat olivat alusta alkaen jatkuvasti tukena ja tiimityön merkitys korostui.
Lakkala on saanut kollegoilta vinkkejä muun muassa lukuisten tiedostojen nopeaan käsittelemiseen ja taulukoimiseen, jotta lukujen vertailu sujuu ketterämmin. Kun harjoittelu vuosi sitten alkoi, hän pääsi heti mukaan ison asiakkaan tilintarkastukseen.
– Vastuuta annettiin heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Alussa tarvitsin apua ja tukea monissa asioissa, mutta nyt kokemuksen myötä pystyn työskentelemään vaativammissakin projekteissa ja aiempaa itsenäisemmin.
Laajempien asiakkuuksien rinnalla työhön kuuluu myös pienempien yritysten tilintarkastuksia, joihin voi kulua muutama päivä, mutta joista hahmottaa koko tilintarkastuksen prosessin kerralla.
– Erilaiset asiakkuudet ja projektit tuovat työhön vaihtelua. Kun saa työskennellä erilaisten toimijoiden kanssa, oppii paljon enemmän.
Aito mahdollisuus kehittyä
Hyvä ilmapiiri on yksi tärkeimmistä syistä sille, miksi Lakkala viihtyy PwC:llä. Työyhteisö kannustaa jatkuvasti hyviin suorituksiin.
– Kun yrityksessä on hyvä henki, uudenkin työntekijän on helppo ilmaista mielipiteensä ja henkilöstöllä on mahdollisuus kehittyä ja kehittää myös yrityksen käytäntöjä. Esihenkilöt kannustavat antamaan palautetta säännöllisesti. Koen, että PwC:llä aidosti välitetään työntekijöiden hyvinvoinnista.
Lakkala pitää tärkeänä, että joustoa löytyy puolin ja toisin.
– Valmistuin vuosi sitten kauppatieteiden kandidaatiksi, ja opinnoissani on nyt maisterivaihe meneillään. Olen tietoisesti valinnut työskennellä ja opiskella samanaikaisesti. Tiedän, että PwC työnantajana tukee opiskelua, ja kun alan tehdä gradua, joustoa varmasti löytyy. Vastaavasti tietenkin sitoudun myös itse joustamaan.
Hän ei vielä kutsu itseään huippuasiantuntijaksi, mutta tietää olevansa sillä tiellä.
– Olen oppinut valtavasti ja pystyn hyödyntämään oppeja myös opiskeluissani. Olen nähnyt, millaisia taulukoita yritysten controllerit tekevät ja saanut hyviä vinkkejä. Uskon, että työni on nyt paljon ammattimaisempaa kuin vielä pari vuotta sitten.
Lakkala on myös saanut tuntumaa, miten on paras kommunikoida, jos löytyy huomautettavaa.
– Keskustelut on käyty hyvässä hengessä ja yhteistyössä on päästy eteenpäin.
Laajat uramahdollisuudet
Nuoren naisen elämään kuuluu tietenkin muutakin kuin työ.
– Olen luonteeltani positiivinen ja iloinen. Olen myös kunnianhimoinen, asetan tavoitteet korkealle niin opiskelussa kuin työssäkin. Perhe, ystävät ja urheilu ovat minulle tärkeitä ja toimivat hyvänä vastapainona työlle ja opiskelulle.
Työ globaalissa yrityksessä tarjoaa etenemismahdollisuuksia, joista Lakkala on kiinnostunut.
– Uramahdollisuuksia on moneen suuntaan ja kehittyä voi monenlaisten projektien parissa. Haluaisin jossain vaiheessa myös lähteä työskentelemään ulkomaille.
LAURA™-rekrytointijärjestelmän tuotepäällikkö Marko Sirén ja Rekrytointi.com-palvelun tuotepäällikkö Annika Leppäkoski tietävät oikeiden osaajien löytämisen olevan joskus vaikeaa.
Tätä moni työnantaja nykyään miettii: Miten osaajia voisi tavoittaa laajemmin ja rekrytoinnin saisi onnistumaan paremmin?
Perinteinen rekrytointi-ilmoitus ei enää nykypäivänä riitä, vaan markkinointia ja kohdistettua mainontaa kannattaa tehdä laajasti.
– Sen sijaan, että tekee rekrytointia ja rekrytointimarkkinointia itse, kannattaa hyödyntää rekrytointipalveluita tarjoavia yrityksiä ja heidän verkostojaan, kertoo Rekrytointi.com-palvelun tuotepäällikkö Annika Leppäkoski LAURA Rekrytointi Oy:stä.
Yksi digitaalisen rekrytoinnin asiantuntijoista on suomalainen yritys LAURA Rekrytointi Oy, joka tarjoaa palveluita sekä työnantajille että työnhakijoille. Yrityksen palveluvalikoimasta löytyvät muun muassa Rekrytointi.com -työpaikkasivusto ja Rekrytointi.com Osaajapankki, jotka auttavat rekrytointien markkinoinnissa ja osaajien löytämisessä.
– Rekrytointi.com kattaa laajan mediaverkoston, johon kuuluu niin valtakunnallisia kuin paikallisia medioita, sekä useiden eri ammattiliittojen kanavat ja kansainväliset verkostot. Hyödynnämme myös digitaalisen markkinoinnin keinoja, kuten sosiaalista mediaa. Kaikkia kanavia kannattaa hyödyntää rekrytoinnissa. Tärkeintä on kohdistaa rekrytointimarkkinointi oikealle kohderyhmälle, Leppäkoski sanoo.
Verkostojen kautta rekrytoinnille saadaan näkyvyyttä huomattavasti enemmän, ja niitä hyödyntämällä voidaan myös tavoittaa erilaisia osaajia, esimerkiksi opiskelijoita.
Rekrytointi.com-palvelu on myös osa kansainvälistä The Network -rekrytointiverkostoa, jonka avulla tavoitetaan kansainvälisiä osaajia lähes 140:stä eri maasta.
– The Networkin kautta voidaan löytää osaajia Suomeen tai esimerkiksi etätyöntekijöitä suomalaisiin yrityksiin. Teemme verkoston kautta paljon yhteistyötä ja jaamme hyödyllistä tietoa eri maiden rekrytointimarkkinoista ja -käytännöistä.
Suomen suurin osaajapankki
Rekrytointi.com Osaajapankin kaut-ta työnantajat löytävät osaajia ja tavoittavat työnhakijoita oman hakijakannan ulkopuolelta. Se on osaajamäärältään Suomen suurin ja siellä on monenlaisia työnhakijoita, sekä aktiivisesti että passiivisesti uutta työtä hakevia.
Hakijoita voidaan seuloa eri hakukriteereillä etsien suoraan työnkuvaan sopivaa osaajaa, ja hakijan voi myös kontaktoida Rekrytointi. com Osaajapankin kautta.
– Tämä helpottaa huomattavasti sopivien kandidaattien löytämistä ja lyhentää rekrytointiin käytettävää aikaa. Kun työntekijälle on huutava tarve ja työt pitää saada käyntiin heti, Osaajapankista voi löytää sopivan tekijän nopeasti. Ilmoitteluvaiheen voi jättää jopa väliin, jolloin rekrytoinnista selviää vähemmin kustannuksin, sanoo LAURA™-rekrytointijärjestelmän tuotepäällikkö Marko Sirén LAURA Rekrytointi Oy:stä.
Työnhakijalle Osaajapankki suosittelee osaajaprofiilin perusteella sopivia työpaikkoja viikoittain. Hakija voi myös hyödyntää profiiliaan hakiessaan työpaikkoja. Työnhaku helpottuu, kun tietoja ei tarvitse syöttää aina uudelleen eri työnantajien hakulomakkeille, vaan ne voi kopioida suoraan osaajaprofiilista.
Rekrytointijärjestelmä, joka hoitaa koko prosessin
LAURA Rekrytointi on kehittänyt LAURA™-rekrytointijärjestelmän, jolla voidaan hoitaa koko rekrytointiprosessi ja sen hallinnointi.
– LAURA™ palvelee koko prosessin ajan aina rekrytoinnin suunnittelusta ilmoituksen julkaisuun, työhakemusten vastaanottamiseen, hakijoiden valintaan, hakijaviestintään ja hakijakokemuksen mittaamiseen, Sirén kertoo.
Järjestelmä on tehty yhden luukun periaatteella: esimerkiksi rekry-toinnin suunnittelu ja rekrytointi-ilmoitusten julkaisu tehdään järjestelmän sisällä ja tietojen syöttäminen on helppoa. Myös työhakemusten vastaanottaminen tapahtuu järjestelmän kautta, mikä on huomattavasti sähköpostia kevyempi ja tietoturvallisempi työkalu.
Työnhakijat odottavat laadukasta rekrytointiprosessia, jonka tärkeänä osana on aktiivinen hakijaviestintä kaikille prosessissa mukana oleville.
– LAURA™-palvelua hyödyntämällä voit vaikuttaa hakijakokemukseen ja lähettää hakijoille esimerkiksi vastaanottokuittaukset, työhaastattelukutsut ja haastatteluajan sopimiset kalenterilinkkien kera, sekä halutut tiedot prosessin vaiheista. Tämä keventää rekrytoijan työtä ja vähentää rekrytointiin käytettyä aikaa, Sirén kertoo.
LAURA™-palvelussa rekrytointi-ilmoitukseen voi upottaa helposti myös kuva-aineistoa ja videoita.
– Aitoa työarkea esittelevät kuvat ja videot ovat tehokkaita viestintäkeinoja ja parantavat hakijakokemusta, joka on tärkeä osa työnantajakuvaa. Hyvä työnantajakuva auttaa myös kilpailussa parhaista osaajista, Sirén vinkkaa.
Ulkomaalaisten rekrytoiminen on osaajapulan selättämisen näkökulmasta välttämätöntä. Lisäksi se tarjoaa kilpailuetua.
Harva on välttynyt kuulemasta Suomen koodaripulas-ta, jonka edetessä alan huipputekijöiden lisäksi myös jatkuvasti nuorempien osaajien ammattitaidosta on tullut yrityksille kovaa valuuttaa. Enää ei kuitenkaan etsitä pelkästään IT-alan ammattilaisia. Huimaa vauhtia etenevän digitalisaation uudistamat työnkuvat ja väestörakenteessa tapahtuneet muutokset ovat saaneet aikaan tilanteen, jossa kilpailu osaajista käy kovana lukuisilla eri asiantuntija-aloilla.
Yritysten kasvua Suomessa ja muissa länsimaissa koetteleva, syvenevä osaajapula on tuttu haaste myös henkilöstöyritys Academic Workille. Ruotsissa perustettu, suomalaisista työmarkkinoista pian 15 vuotta kokemusta kerännyt henkilöstö- ja rekrytointialan toimija on erikoistunut yhdistämään nuoret, korkeakoulutetut ammattilaiset ja Suomen kiinnostavimmat yritykset.
Työnantajien rekrytointihaasteet ja -tarpeet läpikotaisin tuntevalla Academic Workilla tiedetään, että nopeaa ratkaisua vaativan osaajapulan tulisi olla jokaisen suomalaisen yrityksen puheenaiheena.
– Yritysten kokema voimakas kasvu on lisännyt intoa rekrytoida, mutta nykyisen kaltaista talouskasvua tavoitellessa suomalaiset osaajat eivät yksinkertaisesti enää riitä, Academic Workin toimitusjohtaja Laura Christie taustoittaa.
Suurten ikäluokkien eläköityessä työelämästä lähteviä on Suomessa paljon, mutta 2000-luvulla voimakkaasti laskeneen syntyvyyden ja muihin Pohjoismaihin verrattuna vähäisen maahanmuuton takia uusia tekijöitä on rajallinen määrä.
– Lohdullista on, että osaajapula on ratkaistavissa oleva ongelma, Academic Workin henkilöstöjohtaja Johanna Noreila painottaa.
Ei huippuosaajien etsintää, vaan uusien kouluttamista
Nykyisen osaajapulan yhtenä erityispiirteenä on, ettei osaajia etsitä enää vain pitkään olemassa olleisiin tehtäviin, vaan myös digitalisaation luomiin, kokonaan uusiin rooleihin.
– Uusia innovaatioita syntyy koko ajan. Ei kukaan puhunut muutama vuosi sitten esimerkiksi tämän hetken kuumasta aiheesta, data-analytiikasta, Noreila kuvailee.
Christien ja Noreilan mukaan yrityksien ei tule keskittyä uusia rooleja täyttäessään huippuosaajien etsimiseen vaan uusien osaajien nopeaan kouluttamiseen. Yksi Academic Workin kehittämistä ratkaisuista uuden uran rakentamiseen ja osaamisen nopeaan kehittämiseen on maksuttomia intensiivikoulutuksia tarjoava AW Academy. Kaikille AW Academyn 12 viikon mittaisista intensiivikoulutuksista valmistuneille taataan työpaikka Academic Workin asiakasyrityksistä, joihin vastavalmistuneet ammattilaiset vievät paitsi tuoreet taitonsa myös arvokkaita tapoja tukea yrityksien kasvua ja kehitystä.
Eroon kielitaitovaatimuksista
Pelkkä suomalaisten uudelleenkouluttautuminen ei ratko osaajapulaa, vaan työvoimaa tarvitaan ulkomailta. Samaan aikaan kun kilpailu suomalaisista osaajista käy kovana, moni Suomeen uramahdollisuuksien kannustamana muuttanut korkeakoulutettu ei löydä töitä. Syynä on usein puutteellinen suomen kielen taito, johon liittyviä vaatimuksia Christie ja Noreila kannustavat kyseenalaistamaan rohkeasti.
Pitkään muuttumattomana pysyneen työyhteisön mielikuvissa ulkomaalaisten rekrytoimisen tuomat muutokset saavat helposti turhan suuret mittasuhteet. Todellisen tarpeen sijasta kielitaitovaatimuksien taustalta voi paljastua halu pitää kiinni vanhoista toimintamalleista.
– Muutoksen pelkoa aiheuttavat usein lopulta melko simppelit, arkeen vaikuttavat asiat. Esimerkiksi englanniksi kommunikoiminen saattaa jännittää, Noreila sanoo.
Uutta kannattaa kuitenkin kokeilla rohkeasti, sillä muutoksien läpikäymiseen, kuten englannin kielen kertaamiseen, on tarjolla tukea.
– Onnistuneita käytännön esimerkkejä ovat esimerkiksi yritysten järjestämät kielikurssit henkilöstölle sekä englanninkielisten kokousten harjoittelu, Noreila kertoo.
Monimuotoisuus on tärkeä kilpailuetu yritykselle
Työyhteisön monimuotoisuuden kehittäminen on keskeinen osa Academic Workin toimintaa. Tällä hetkellä 10 prosenttia yrityksen konsulteista, eli asiakasyrityksille välitettävistä nuorista ammattilaista, on ulkomaalaisia. Lisäksi suunnitteilla on eri taustoista tulevista kokemusasiantuntijoista koostettava advisory board, jonka tarkoituksena on toimia peilinä yrityksen päätöksenteossa ja uusien ideoiden luomisessa.
Ulkomaalaisten osaajien rekrytoiminen on osaajapulan selättämisen näkökulmasta välttämätöntä, mutta diversiteetti tarjoaa myös arvokkaan kilpailuedun.
– Kun yrityksessä on töissä eritaustaisia ihmisiä, ajattelu laajenee. Sillä, että ihmiset osaavat kyseenalaistaa saman taustan omaaville itsestäänselviä asioita on tutkitusti bisneshyötyä, Christie toteaa.
– Sen sijaan, että kysytään, mikä kaikki ulkomaalaistaustaisen rekrytoinnissa voi mahdollisesti mennä pieleen, kannattaa kysyä, mitä voisimme yrityksenä saada palkatessamme jonkun, joka ajattelee eri tavalla kuin me. En ole kuullut kenenkään katuvan ulkomaalaistaustaisen rekrytoimista, hän jatkaa.
Onnistumisen kokemuksiakannattaa jakaa avoimesti
Christien ja Noreilan mukaan ajattelun ja toimintatapojen uudistamista tarvitaan yrityksien lisäksi koko yhteiskunnassa. Esimerkiksi hitaassa ja monimutkaisessa maahanmuuttoprosessissa on paljon sujuvoittamisen varaa. Työnteon aloittaminen edellyttää ulkomaalaiselta työntekijältä muun muassa henkilötunnusta, verkkopankkitunnuksia ja verokorttia, joita jokaista tulee hakea – ja odottaa – erikseen.
– Rekrytointipäätöksen ja työnteon alkamispäivämäärän välillä on usein jopa kahdeksan kuukautta, Christie kertoo.
Osaajien houkuttelemisen lisäksi keskeinen keskustelu koskee keinoja, joilla ulkomailta muuttaneista osaajista saadaan pidettyä kiinni. Arkea mutkistavilla asioilla, kuten Maahanmuuttoviraston lähettämillä suomenkielisillä päätöskirjeillä on suuri vaikutus Suomeen uran perässä muuttaneiden elämään. Noreila kannustaakin yrityspäättäjiä pohtimaan uusia keinoja, joiden avulla viranomaisprosessien keskellä yksin luovivien osaajien kotoutumista olisi mahdollista helpottaa.
– Kaikkea ei tarvitse ratkaista yksin, ja siksi yritysten kannattaa kysyä neuvoa toisiltaan ja jakaa omia onnistumisiaan avoimesti. Onnistumisten jakaminen ei ole kilpailusalaisuus vaan kaikkien etu.
– Meillä on Suomessa isoja yrityksiä, joilla on valtava merkitys tämän yhteiskunnan rakenteille ja menestykselle. Sillä, että yritykset vaikuttavat päättäjiin yhtenä rintamana on voimaa, Christie lisää.
Tarve yhtenä rintamana toimimiselle ja uusien ratkaisujen kehittämiselle on korostunut muuttuneessa maailmantilanteessa entisestään. Christie ja Noreila uskovat, että Suomesta löytyy kaikki tarvittava maahanmuuttoprosessin ja osaajien säilyttämisen helpottamiseksi – seuraavaksi on vain toimittava.
– Se miten huikealla tavalla koronatestaus -ja rokotus saatiin täällä järjestettyä osoittaa, että kun on pakko, meillä on kyky tehdä nopeita muutoksia, Noreila tiivistää.
Osaajapula on ratkaistavissa oleva ongelma. Academic Workin henkilöstöjohtaja Johanna Noreilan sekä toimitusjohtaja Laura Christien mukaan eritaustaisten ihmisten työskentely yrityksessä laajentaa ajattelua.
Kun palkattava työntekijä ei puhu suomea
01. MIKÄ ON KIELITAIDON MERKITYS ROOLISSA?
Pohdi kielitaitovaatimuksen todellisia syitä. Onko suomen kielen osaaminen aidosti välttämätöntä rekrytoitavan roolin kannalta, vai keino pitää kiinni tutusta ja turvallisesta?
02. INNOVOI ROHKEASTI!
Selvitä, onko kielitaito-vaatimus poistettavissa työnkuvaa muokkaamalla. Muutos vaatii innovointia ja rohkeutta, mutta ehkäi-see tilanteita, joissa kielitaitovaatimus rajaa päteviä hakijoita ulkopuolelle.
03. MONIMUOTOISUUS TUO KILPAILUETUA
Käännä katse haasteiden sijasta liiketoiminnallisiin hyötyihin. Ulkomaalaisten palkkaaminen tuo organisaatioon niin uusia ajattelutapoja kuin esimerkiksi monipuolistuvan kieli-taidon tuomaa kilpailuetua kansainvälistymistavoit-teiden saavuttamisessa.
Talentedilla uskotaan siihen, että työnantajien kannattaa panostaa enemmän työnantajabrändiin pärjätäkseen osaajakilpailussa.
IT-alalla vallitseva työvoimapula on johtanut siihen, että yritykset kilpailevat osaajista toinen toistaan houkuttelevammilla työtarjouksilla. IT-alan osaajille on kysyntää paljon enemmän kuin tarjontaa, mikä tarkoittaa sitä, että hyvällä tekijällä on runsaasti varaa valita. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia onnistuneelle rekrytoinnille.
- IT-alan työntekijämarkkinat ovat pirstoutuneet ja osaajat valitsevat työpaikkansa entistä enemmän yksilöllisten tarpeiden, elämäntilanteen ja kiinnostuksenkohteiden pohjalta. Mitä paremmin työnantaja osaa erottua ja määritellä millaisia työntekijöitä tavoittelee, sekä kertoa mitä yrityksellä on työntekijöilleen annettavana, sitä paremmin se houkuttelee oikeita tekijöitä, toimitusjohtaja Alina Saari Talentedilta sanoo.
Potentiaaliset työntekijät saavat harvoin tarpeeksi informaatiota yrityksen sivustoilta tai sosiaalisen median kanavista. Työnantajien kannattaisikin panostaa enemmän työnantajabrändin luomiseen ja osaajakilpailun voittamiseen pitkällä aikavälillä. Kirkastamalla kohderyhmänsä ja luomalla sille erottuvan arvolupauksen, yritys parantaa huomattavasti mahdollisuuksiaan löytää oikeat tekijät.
– Kovat osaajat tietävät tarkasti, mitä hakevat työnantajalta, eivätkä lähde keskustelemaan yrityksen kanssa, joka ei ole täsmentänyt mitä he antavat vastineeksi. Kaikki eivät enää innostu pallomeristä ja aftereista, vaan kasvava määrä osaajia haluaa vain tehdä merkityksellistä työtä ja keskittyä ydinosaamiseensa asianmukaista korvausta vastaan, Saari herättelee.
Kun työntekijä voi hyvin,
yritys menestyy paremmin
Talented voittaa asiakkaidensa puolesta kilpailun osaajista. Tämä on mahdollista siten, että Talented on syntynyt IT-alan sisältä osaajien tarpeesta löytää työpaikkoja, jotka tekevät heistä onnellisempia.
– Kaikki toimintamme tähtää siihen, että talentit ovat onnellisia työssään sekä sen ulkopuolella. Kun työntekijät voivat hyvin, myös yrityksellä on paremmat edellytykset menestyä, Saari kertoo.
Siinä missä Talented panostaa IT-osaajien kokonaisvaltaiseen onnellisuuteen, tähtää se samaan myös IT-rekrytoijien kohdalla. IT-rekrytoinnin ja työnantajamarkkinoinnin ammattilaiset ovat Talentedilla osa poikkeuksellisen isoa oman alansa osaajatiimiä. Kilpailluilla työntekijämarkkinoilla tarvitaan timanttista tekemistä, jossa vain taitavimmat rekrytoijat menestyvät.
- Haluamme nostaa alan rekrytoijat ansaitsemaansa arvoon tarjoamalla osaavan tiimin, kiinnostavat asiakkuudet ja alan parhaan palkkausmallin, Saari sanoo.
Palkkiomallin avulla lisää
joustavuutta työelämään
Talentedilla IT-alan lainalaisuudet ymmärtävä osaaja pääsee parantamaan työelämää ja rakentamaan yrityksille toimivia IT-tiimejä. Sen lisäksi hän saa mahdollisuuden auttaa alan talentteja unelmatöiden löytämisessä. Samalla oman työn arvon pääsee ulosmittaamaan, kun isoin osa asiakaslaskutuksesta käytetään rekrytoijan palkanmaksuun. Talentedilla rekrytoijat pääsevät käsiksi IT-alalta tuttuun, laskutuspohjaiseen palkkiomalliin.
– Uudistimme alkuvuodesta palkkamallimme, ja sen ansiosta IT-rekrytoija voi päästä alan kovimpiin tienesteihin – yhtä koviin kuin rekrytoimillaan IT-osaajilla.
Palkkiomallin avulla Talented haluaa tuoda myös työelämään kaivattua joustavuutta. Uudenlainen palkkaus kaventaa rekrytoijien ja teknisten osaajien palkkaeroa ja antaa teknisille osaajille mahdollisuuden hypätä halutessaan koodaamisesta tiimien rakentamiseen. Myöhemmin he voivat elämäntilanteensa muuttuessa palata takaisin teknisempiin tehtäviin.
– Uudenlaiset palkkamallit ovat yksi keino rakentaa joustavampaa työelämää ja mahdollistaa erilaisia työelämän muotoja, Saari kiteyttää.
Syksyn 2022 kandidaatin opintoihin on haettava viimeistään 31.7.2022. Hakeminen tai opintojen aloittaminen eivät vie opiskelijan paikkaa yhteishaun ensikertalaiskiintiössä.
Suomi on yksi harvoja maita, jossa moni turvautuu maksullisen koulutuksen sijaan yhteen tai jopa useampaan välivuoteen – ja sitä kautta tutkinnon hankkimisen viivästymiseen. Monissa Euroopan maissa on käytössä opiskelijavalintamenetelmä, jossa kaikki halukkaat saavat automaattisesti aloittaa opinnot. Vaikka sisäänpääsy on joustavampaa, itse tutkintotodistusta ei saa käteensä yhtään sen helpommalla– pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi Suomessa toimivassa HELBUSissa kolmivuotinen University of Northamptonin kauppatieteiden kandidaatin tutkinto suoritetaan kesälukukausien ansiosta kahdessa kalenterivuodessa.
Maksullinen koulutus ei ole Suomessa vielä tavallisin reitti hankkia tutkinto, mutta maailmalla se on valtavirtaa. Kansainvälisellä tasolla kymmenestä parhaasta yliopistosta yhdeksän on yksityisiä, minkä lisäksi jokaisessa näistä kymmenestä on lukukausimaksut.
Tärkeintä on motivaatio
Helsinki School of Businessin, HELBUSin, filosofia on kansainvälinen: antaa opiskelijoiden näyttää kykynsä itse opinnoissa, ei pääsykokeissa. Opiskelijavalinnoissa ei käytetä pääsykoetta, vaan punnitaan opiskelijan motivaatiota ja kiinnostusta kaupallista alaa kohtaan.
Korkeatasoinen, kansainvälinen tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa kokonaan englanniksi. Englanninkielinen tutkinto on kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla, jos uraa haluaa lähteä rakentamaan myös Suomen ulkopuolelle. University of Northamptonin tutkinnoissa arvosanat annetaan tiukkojen kansainvälisten standardien mukaan ja opettajan arvostelun tarkastaa hänen lisäkseen 1–2 muuta henkilöä. Opiskelija voi hakea opintojen ajalle opintotukea ja opintolainaa.
HELBUSissa vallitsee kansainvälinen ilmapiiri, ja sen 15 eri maasta tulevat opettajat ovat kotimaidensa yliopistoissa tyypillisesti professoreina tai lehtoreina. Vaikka jo kandidaatin tutkinnolla työllistymismahdollisuudet ovat laajat, voi opiskelija halutessaan jatkaa tuhansiin ulkomaisiin maisteriohjelmiin syventämään opintojaan.
Korkeakoulutus on Suomessa kannattava investointi. Tutkimusten mukaan korkeakoulututkinnon suorittava tienaa uransa aikana noin 500 000 euroa enemmän nettopalkkaa verrattuna siihen, että ei opiskelisi tutkintoa lainkaan. Kauppatieteiden maisterin keskimääräinen alkupalkka Helsingissä on 31 000 nettona, eli uran aikaistuminen jo yhdellä vuodella tuottaa tuon verran lukukausimaksuja takaisin.
Mitä kandidaatin tutkinnon jälkeen?
Kandidaatin tutkinnolla työllistyy hyvin, ja useimmat HELBUSista valmistuvat aloittavatkin työuransa heti valmistuttuaan.
Opiskelija voi syventää tutkintoaan University of Northamptonin MBA-ohjelmassa Suomessa tai paikan päällä Englannissa.
Suoritetun kandidaatin tutkinnon jälkeen voi hakea myös kaikkien suomalaisten kauppakorkeakoulujen maisteriohjelmiin.
Ulkomailla on tarjolla tuhansia erilaisia, englanniksi suoritettavia maisteriohjelmia.
Kemin kaupunginorkesterin nykymuotoisen orkesteritoiminnan lopettamisella tavoitellaan 40 000 euron säästöä.
"Kyllä se 40 000 euroa on aika pieni summa, jos ruvetaan tällaisia järjestelyjä tekemään. Ne osuvat omaan nilkkaan, ja hyvinvointi vähenee", kommentoi kapellimestari Atso Almila Radio Helsingin haastattelussa.
"Kuulostaa hyvin erikoiselta, että muuttotappioihin reagoitaisiin kiihdyttämällä niitä – purkamalla asioita, joiden takia ihmiset haluaisivat siellä olla", toteaa Muusikkojen liiton varapuheenjohtaja Miikka Saarinen.
Kemin kaupunki suunnittelee kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin toiminnan alasajoa osana hyvinvointialan talouden tasapainottamisohjelmaa.
Suunnitelman mukaan nykymuotoisen orkesteritoiminnan lopettamisella tavoitellaan 40 000 euron säästöä.
Asiasta keskusteltiin Radio Helsingin taajuudella keskiviikkona 13. huhtikuuta, kun Njassan vieraina olivat kapellimestari Atso Almila sekä orkesterimuusikko ja Muusikkojen liiton varapuheenjohtaja Miikka Saarinen.
Sekä Almila että Saarinen toteavat, että suunnitellussa säästötoimenpiteessä on kyse varsin pienestä summasta – etenkin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on jo myöntänyt orkesterille 233 581 euron rahoituksen vuodelle 2022.
Miikka Saarinen ihmettelee säästöjä suhteessa Kemin kaupungin strategiaan, jonka mukaan kaupunki tavoittelee esimerkiksi kansainvälisyyttä, houkuttelevuutta ja hyvinvointia. Kaupungin muuttotappiot ovat säästösuunnitelmien austalla.
”Kuulostaa hyvin erikoiselta, että muuttotappioihin reagoitaisiin kiihdyttämällä niitä – purkamalla asioita, joiden takia ihmiset haluaisivat siellä olla”, Saarinen toteaa.
Atso Almila muistuttaa, että muusikot vaikuttavat yhteiskuntaan ja ympäristöönsä orkesterityön lisäksi monella muullakin tavalla. He jakavat tietoa ja taitoa – ja ovat tietenkin myös veronmaksajia.
”Kun pistetään porukkaa työttömäksi, niin siitähän tulee kunnalle vain lisää ongelmia. Kyllä se 40 000 euroa on aika pieni summa, jos ruvetaan tällaisia järjestelyjä tekemään. Ne osuvat omaan nilkkaan, ja hyvinvointi vähenee”, sanoo Almila.
Hän nostaa esiin Kemin kaupunginorkesterin merkityksen myös alueen musiikkikasvatustyössä.
”Kemistä on tullut paljon nuoria hienoja muusikkoja, jotka ovat sijoittuneet jopa ulkomaille merkittäviin orkestereihin.”
Sovittelija Jukka Ahtela antoi sovintoehdotuksen yksityistä opetusalaa koskevassa työriidassa keskiviikkoiltana 13.4.2022. OAJ:n, JHL:n ja Jytyn ilmoittamat työtaistelut estäisivät toteutuessaan koulunkäynnin 12 000 lapselta ja nuorelta ajalla 19.-26.4.2022. Lakkojen kohteena on viisitoista yksityistä oppilaitosta pääkaupunkiseudulla.
Vastaukset sovintoehdotukseen annetaan sovittelijalle torstaina 14.4.2022 klo 11.00.
Lisätietoja:
Hanne Salonen
Työmarkkinajohtaja, Sivistystyönantajat
040 520 4877
Lakkouhan 19.-26.4.2022 kohteena olevat yksityiset oppilaitokset:
Apollon yhteiskoulun peruskoulu ja lukio
Englantilainen koulu - The English School of Helsinki, peruskoulu ja lukio
Helsingin yhteislyseon peruskoulu ja lukio
Helsingin uusi yhteiskoulu, peruskoulu ja lukio
Herttoniemen yhteiskoulu ja Herttoniemen yhteiskoulun lukio
International School of Helsinki, peruskoulu ja lukio
Helsingin saksalainen koulu, peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulu, peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulu ja Lauttasaaren yhteiskoulun lukio
Munkkiniemen yhteiskoulu, peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun peruskoulu ja Oulunkylän yhteiskoulun lukio
Pohjois-Haagan yhteiskoulun peruskoulu ja Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukio
Helsingin suomalainen yhteiskoulu - peruskoulu ja lukio
Töölön yhteiskoulun peruskoulu ja lukio
Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio
Nelijalkainen koiramainen robotti tepastelee luokan edessä samalla kun professori kuvailee, minkälaisista antureista, liikuttimista ja moottoreista robotti koostuu. Niiden ohjelmointiin liittyy perusjuttuja, kuten pystyssä pysymistä tai raajojen liikuttelua, mutta tietenkin kaikki muu mitä liikkuvan laitteen voi kuvitella tekevän. Turun yliopiston konetekniikan apulaisprofessori Wallace Moreira Bessa pahoittelee, ettei uuden tiedekunnan kaikkia robotteja olla vielä ehditty edes purkaa laatikoistaan.
Teknologiakampus Turun DemoDay-tapahtuma esittelee lukion ensimmäisen vuoden oppilaille robotiikkaa, laivasimulaattoreita, lääketeknologiaa, hammasteknikon työtä, alkalipariston rakentamista ja monta muuta eri alaa, mitä Turun korkeakouluissa voi opiskella.
Professori aloittaa perusjutuista. Erilaisia robotteja ovat lentävät dronet, koiramainen MiniSpot, kaksijalkainen Atlas, kotitalouksista tuttu robotti-imuri, iso käsivarrelta näyttävä teollisuusrobotti, robottiruohonleikkuri tai vaikkapa vedenalainen robotti, joka korjaa öljynporauslauttojen syvimpiä osia.
Åbo Akademin akatemialehtori Maristiina Nurmi kertoo DemoDayn idean synnystä: ”Tyttäreni on lukiolainen. Hänen kanssaan keskustellessa totesimme, että toisen ja kolmannen luokan oppilaille on kaikenlaisia tutustumisia oppilaitoksiin, mutta ensimmäisen luokan oppilaille ei ole vastaavaa. Ensimmäisenä vuonna on vielä mahdollisuus valita esimerkiksi useampia fysiikan tai kemian kursseja ja siksi tämä on ensimmäisen vuoden lukiolaisille suunnattu.”
Professorin esimerkiksi robotin ohjelmoinnista kelpaa niinkin yksinkertainen toiminto, kuin kävely huoneen poikki juomaan vesipullosta. Yksinkertainenkin tehtävä vaatii useita eri liikkeitä. Pitää löytää pullo ympäristöstä, kävellä sen luokse, nostaa se huulille ja juoda. Kaikki palastellaan pieniksi paloiksi ja näin toimii robottien ohjelmointi.
”DemoDay sai alkunsa, kun tapasimme Teknologiakampus Turun tiimoilta korkeakoulujen kesken ja mietimme yhteistyökuvioita”, Nurmi kertaa DemoDayn alkuaskelia. ”Tapahtuma on suunnattu ensisijaisesti oman alueemme lukiolaisille, ja saimmekin osallistujia monesta eri lukiosta. Nythän on ensimmäinen kerta, kun tämä järjestetään, mutta tapahtuma vaikuttaa onnistuneelta ja osallistujat tyytyväisiltä.”
Robottilaboratorio ei ole ainoa, mihin päästään tutustumaan. Terveysteknologian laboratorio Health Tech Lab esittelee ajatuksen voimalla toimivaa autopeliä. Oppilaan päähän asetetaan muovinen häkkyrä täynnä johtoja ja antureita ja ruudulla auto ajaa pitkin kaupungin katuja. Ainakin jotenkuten. Toisella pisteellä laitetaan päähän lasit, joiden avulla käyttäjän eteen projisoidaan luuranko kaikkine osineen. Anatomiaa on helpompi opiskella mallista, jota voi tarkastella eri suunnista.
Nurmi kertoo DemoDayn jatkosta: ”Lopullinen varmuus onnistumisesta saadaan, kun keräämme palautteet. Niiden perusteella mietitään ensi vuoden tapahtumaa.”
Kiinnostunut puheensorina lukiolaisten kesken viittaa siihen, että laboratorioihin tutustumiset olivat onnistuneita. Vaikkei oma opiskelu veisikään tekniikan opintoihin, on hyvä tietää mihin kaikkeen voi mielenkiintonsa suunnata alueen korkeakouluissa. Tavoitteena on parantaa Turun tekniikan tunnettavuutta ja lisätä nuorten kiinnostusta tekniikan alalle. Tässä varmasti onnistuttiin jo ensimmäisellä kerralla.
Teknologiakampus edistää Turun neljän korkeakoulun eli Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan koulutusta ja tutkimusta. Samalla se yhdistää korkeakoulujen voimavarat tukemaan alueen yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Lisätietoa: teknologiakampus.fi
Lapin yliopiston teollisen muotoilun koulutusohjelma järjesti hyväntekeväisyystempauksen ja huutokauppasi tuotemuotoilun kurssilla suunnitellut ja toteutetut designvalaisimet. Hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto, 1035,45 euroa, lahjoitetaan UNICEFille Ukrainan lapsien eteen tehtävään työhön.
Lapin yliopiston teollisen muotoilun koulutusohjelma järjesti hyväntekeväisyyshuutokaupan, jossa oli myynnissä opiskelijoiden suunnittelemia ja toteuttamia uniikkeja riippuvalaisimen prototyyppejä. Arctic Design Weekin aikana käynnistetty ja verkossa toteutettu huutokauppa keräsi yhteensä 1035,45 euroa, joka lahjoitetaan UNICEFille Ukrainan lapsien eteen tehtävään työhön tarkoitettuun rahastoon. Tuottojen kohdentamisesta vastasi ja päätti huutokauppatapahtuman yhteistyökumppani Lapin yliopiston taideaineiden opiskelijat TAO ry.
Vuonna 2021 toteutetut valaisimet ovat olleet esillä Huonekaluliike Vepsäläisen tiloissa järjestetyssä näyttelyssä Rovaniemellä syksyllä 2021 sekä Lapin yliopistolla tänä talvena, ja ne ovat herättäneet positiivista kiinnostusta aina kalustevalmistajia myöten. Kotimaisesta koivuvanerista tehdyt valaisimet edustavat nuorta suomalaista muotoilua, ja niiden muotokieltä yhdistää selkeäpiirteisyys ja luonnosta kumpuavat teemat.
– Se, että opiskelijoiden suunnittelemat muotoilukonseptit myös toteutettiin tuoteprototyypeiksi ja vietiin hyväntekeväisyyshuutokauppaan, asetti töille korkeat laatuvaatimukset. Huutokauppa tarjosi opiskelijoille myös konkreettisen tavan, jolla voi auttaa omalla osaamisella apua tarvitsevia ihmisiä, toteaa muotoilutöiden ohjaajana toiminut teollisen muotoilun yliopistonlehtori Heikki Tuisku Lapin yliopistosta.
Tarinat teosten takana sekä tietoa suunnittelijoista löydät teollisen muotoilun Instagramista @wedesign_yourproducts
Lisätietoja: Heikki Tuisku, teollisen muotoilun yliopistonlehtori heikki.tuisku (at) ulapland.fi P. 040 484 4272
Ohessa kuva valaisinprototyypeistä. Kuvat: Aukusti Mäenpää. Kollaasi: Kuisma Hurtig.
Sovittelija Jukka Ahtela antoi sovintoehdotuksen yksityistä opetusalaa koskevassa työriidassa keskiviikkoiltana 13.4.2022. OAJ, JHL ja Jyty hylkäsivät sovintoehdotuksen. Ministeri Haatainen on kuitenkin sovittelijan esityksestä siirtänyt 19.4.2022 uhanneita lakkoja kahdella viikolla eteenpäin ja työtaistelut voivat alkaa aikaisintaan 3.5.2022.
- Olemme todella pettyneitä yksityisen opetusalan neuvottelukulttuuriin. Palkansaajille on tarjottu neuvotteluissa yliopistojen palkansaajajärjestöjen kehumaa edistyksellistä perhevapaauudistusta yhdistettynä yleiseen linjaan. Nyt sovintoehdotuksessa tarjottiin yleistä linjaa ja perhevapaauudistuksen ratkomista työryhmässä. On vaikeaa enää ymmärtää, mitä tilanteessa oikein haetaan, toteaa työmarkkinajohtaja Hanne Salonen.
- On hämmentävää seurata palkansaajajärjestöjen toimintaa ja viestintää. On hyvin harmillista, että palkansaajajärjestöjen puheissaan esiin tuoma halu neuvotella ja sopia ei näy käytännössä, tämä romuttaa toimivan sopimisen kulttuurin. Harmillisinta tässä on, että kärsijäksi joutuvat lapset ja nuoret, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen.
Palkansaajajärjestöjen ilmoittamat työtaistelut estäisivät toteutuessaan koulunkäynnin yli 13 000 lapselta ja nuorelta ajalla 3.5.-10.5.2022. Lakkojen kohteena on viisitoista yksityistä oppilaitosta pääkaupunkiseudulla ja kaksi Tampereella.
Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piirissä työskentelee yhteensä noin 24 000 työntekijää. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, yleissivistävät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset, urheiluopistot sekä taiteen perusopetus.
Työriidan ratkomisen jatkosta ei ole tällä hetkellä tietoa.
Lisätietoja:
Hanne Salonen
Työmarkkinajohtaja, Sivistystyönantajat
040 520 4877
Teemu Hassinen
Toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat
050 562 7004
Työtaistelu-uhan 3.-10.5.2022 kohteena olevat yksityiset oppilaitokset:
Apollon yhteiskoulun peruskoulu ja lukio
Englantilainen koulu - The English School of Helsinki, peruskoulu ja lukio
Helsingin yhteislyseon peruskoulu ja lukio
Helsingin uusi yhteiskoulu, peruskoulu ja lukio
Herttoniemen yhteiskoulu ja Herttoniemen yhteiskoulun lukio
International School of Helsinki, peruskoulu ja lukio
Helsingin saksalainen koulu, peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulu, peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulu ja Lauttasaaren yhteiskoulun lukio
Munkkiniemen yhteiskoulu, peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun peruskoulu ja Oulunkylän yhteiskoulun lukio
Pohjois-Haagan yhteiskoulun peruskoulu ja Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukio
Helsingin suomalainen yhteiskoulu - peruskoulu ja lukio
Töölön yhteiskoulun peruskoulu ja lukio
Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio
Kalevan lukio (lakonuhka 3.-9.5.2022)
Tampereen yhteiskoulun lukio (lakonuhka 3.-5.2022)
In Finland, over five hundred children and young people took part in an empathy study concerning emotions toward the war in Ukraine. The results of this study, conducted by the Asikkala Municipality and NayaDaya Inc., also reveal the root causes for the emotions and their effects on behavior.
In the study, 541 children and young people from Asikkala Municipality primary school system, between 1st and 9th grades, expressed their emotions and gave reasons behind their emotions toward the war in Ukraine. The most common emotions were sadness, fear, hate, interest, disappointment, compassion, and anger.
The reasons behind the emotions included suffering and death of innocent Ukrainians as well as the threat of the war spreading to Finland. Many responses also underlined the absurdity, incomprehensibility, and injustice of war.
Among the children and young people, the war also evokes hatred and aggression toward President Putin, Russia, and the Russians.
"Over two-thirds of the children and young people expressed negative emotions or compassion toward the war in Ukraine. The reasoning reveals their ability to concretely internalize the purpose of the war. Many of the emotions are crippling and are necessarily not visible to the outside world. Some of the experiences indicate even aggressive behavior. The consequences may turn out to be unfortunate for the Russian children and youth living in Finland", says CEO Timo Järvinen from empathy analytics company NayaDaya Inc.
"The study shows that in our schools we ought to pay attention to the thoughts and emotions evoked by the war in Ukraine. Students will not necessarily bring the topic up by themselves by asking questions, for example. The results indicate that the effects of war live in their minds, regardless. Discussion is needed so the children’s worries, fears, and feelings of hatred become visible and are taken care of. Especially, we must prevent the Russian children from becoming targets of stigmatizing and bullying", highlights Director of Education Petri Haapanen from Asikkala Municipality.
Students’ emotions toward education and the school community are regularly studied in all schools in Asikkala Municipality. Similarly, the school faculty and staff are asked about their experiences in relation to their work and work community. The empathy analytics, which is based on emotions, science, and data, also reveals the impact emotions have on peoples’ behavior and engagement.
”Asikkala Municipality aims to be a forerunner in promoting wellbeing. Hearing out children’s and young people’s emotions and openly discussing the study results is always sustainable way to act and especially so in a state of emergency such as Covid-19 pandemic and the war in Ukraine. Empathy, prosocial behavior, and psychological safety are our assets amid uncertainty and worry”, says Mayor Rinna Ikola-Norrbacka from Asikkala Municipality.
More information:
Petri Haapanen, Director of Education, tel. +358 44 778 0430, petri.haapanen@asikkala.fi
The close-to-nature municipality of Asikkala, with a population of 8,100, is located in the embrace of Lake Päijänne and Lake Vesijärvi. Vääksy Municipal Center is known for its old Vääksy villa history and beautiful canal environment. A diverse range of services, a comprehensive school network, vibrant villages and rugged waterways make Asikkala a unique place to live. The benefits offered by Asikkala are enjoyed by local residents, leisure residents and local companies. More information https://www.asikkala.fi
Päästäkseen astumaan työelämään nuorten on tärkeää saada ymmärrystä siitä jo kouluaikana. Oppilaitosten työelämäyhteistyö on kuitenkin usein vaikuttavuudeltaan kapeaa ja yhteistyössä tapahtuvaa oppimista ei suunnitella ja arvioida tarpeeksi. YES-verkoston uusi opas auttaa oppilaitoksia ja opettajia suunnittelemaan parempaa yhteistyötä.
Oppilaitosten työelämäyhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Esimerkiksi TET-jaksoja on toteutettu jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Nykyään opetussuunnitelmat kaikilla kouluasteilla kannustavat oppilaitoksia tekemään yhteistyötä oppilaitosten ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
– Työelämäyhteistyötä tehdään nykyään paljon, mutta valitettavan usein se jää vaikuttavuudeltaan kapeaksi ja oppijan näkökulmasta vain muutamaan kertaan, usein vain TET-jaksoihin ja ehkä jokuseen yritysvierailuun. Kuitenkin nuorille tehdyt kyselytutkimukset ovat osoittaneet vuosi toisensa perään, että nuoret kaipaavat lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.
Lehtonen muistuttaa, että myös työelämäyhteistyön laatu merkitsee.
– Oikein suunniteltuna työelämäyhteistyöllä voi olla merkittävä vaikutus oppijan tulevaisuuden rakentumiselle. Esimerkiksi yritysvierailuilla oppiminen voi jäädä pinnalliseksi, jos tarkoituksena on vain siirtää informaatiota osallistujille. Parhaimmillaan nuori pääsee työelämäyhteistyössä itse tekemään ja oppimaan kokemuksen kautta, tuomaan osaamistaan näkyväksi ja arvioimaan itse oppimaansa.
YES-verkoston uusi opas Vaikuttavaa! Opas oppilaitoksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön auttaa ymmärtämään työelämäyhteistyön merkitystä oppisympäristönä ja antaa oppilaitoksille ja opettajille valmiuksia suunnitella yhteistyötä niin, että huomioiduksi tulevat nuorten osallistaminen ja heidän osaamisensa tunnistaminen, oppiainekohtaiset tavoitteet sekä yhteistyön arvioinnin avulla toiminnan kehittäminen.
Opas avaa myös työelämäyhteistyön merkitystä ympäröivälle yhteiskunnalle ja sen elinvoimaisuuden kehittämiselle.
– Kunnat eivät enää pärjää ilman yrittäjyyskasvatusta ja tiivistä yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden välillä. Tavoitteellisella yrittäjyyskasvatuksella ja oppilaitosten ja työelämän välisellä yhteistyöllä vahvistetaan yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa, lisätään yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia ja luodaan siten tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ja sitä kautta elinvoimaa.
Maksuttomia englanninkielisiä opintoja on tarjolla niin Lappeenrannassa kuin Lahdessakin. Tiedot tarjottavista opinnoista ja pääsyvaatimuksista on koottu LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun verkkosivuille.
LUT ja LAB tarjoavat Ukrainasta sotaa paenneille kolmenlaisia maksuttomia opiskelumahdollisuuksia 31.7.2023 saakka. Ukrainalaiset voivat opiskella avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa sekä hakea erillisopintoihin, joihin ukrainalaisille on varattu 60 opiskelupaikkaa LUTissa ja 60 paikkaa LABissa. Lisäksi ukrainalaisilla on mahdollisuus hakeutua tutkinto-opiskelijaksi käynnissä olevien ja tulevien hakujen kautta. Opiskelumahdollisuudet koskevat henkilöitä, joille Maahanmuuttovirasto on myöntänyt tilapäisen suojelun Suomessa.
”Avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opinnoilla voi täydentää osaamista, kun taas erillisopinto-oikeudella voi jatkaa Ukrainassa keskeytyneitä opintoja. Hakemalla tutkinto-opiskelijaksi voi puolestaan aloittaa kokonaan uuden tutkinnon”, opintoasioiden johtaja Maija Kuiri kertoo.
Vapautus lukuvuosimaksuista Ukrainasta paenneille
Ukrainasta sotaa paenneet voivat hakea tutkinto-opiskelupaikkaa LUT-yliopiston englanninkielisiin kandidaatti- ja maisteriohjelmiin jo tänä keväänä järjestettävässä rolling-haussa. Haku on käynnissä 31.5.2022 asti. LUT tarjoaa sekä tekniikan että kauppatieteen tutkinto-ohjelmia, kun taas LABille voi hakea esimerkiksi kansainvälisen liiketoiminnan ja turismin AMK- ja YAMK-koulutuksiin.
”Samassa haussa voivat hakea sekä vasta korkeakouluopintojaan aloittavat että jo opintoja suorittaneet opiskelijat. Valintaperusteet ovat samat kaikille kansallisuudesta tai opiskelutaustasta riippumatta”, Kuiri jatkaa.
Lisäksi LUTilla voi opiskella maksutta esimerkiksi yksittäisiä sähkö- ja ohjelmistotekniikan kursseja. LABilla voi puolestaan osallistua esimerkiksi muotoilun ja fysiikan kursseille.
Niille Ukrainasta sotaa paenneille, joille on myönnetty tilapäinen suojelu Suomessa sekä opiskelupaikka LUTissa tai LABissa, myönnetään humanitäärisin perustein 100 prosentin apuraha lukuvuoden 2022–2023 lukuvuosimaksuihin. Apuraha koskee LUTin kandidaatti- ja maisteriohjelmia sekä LABin AMK- ja YAMK-koulutuksia.
Free-of-charge English-language studies in Lappeenranta and Lahti. Information on the studies and their admission requirements is available in the websites of LUT University and the LAB University of Applied Sciences.
LUT and LAB are offering three types of study opportunities until 31 July 2023 for people fleeing the war in Ukraine. Ukrainians can complete open university and open university of applied sciences studies or apply for the right to complete non-degree studies, in which the quota reserved for Ukrainians is 60 places at LUT and 60 at LAB. In addition, Ukrainians can apply to degree programmes during ongoing and future admission periods. The study opportunities are available to those who have been granted temporary protection by the Finnish Immigration Service.
“Open university and open university of applied sciences studies complement existing skills, whereas a right to complete non-degree studies is a way to continue studies that were interrupted in Ukraine. Applying to a degree programme, on the other hand, means starting a whole new degree,” explains Director of Study Affairs Maija Kuiri.
Ukrainians’ tuition fee waived
Those who have fled Ukraine can apply to LUT’s English-language Bachelor’s and Master’s programmes already in this spring’s rolling admission, which will end on 31 May 2022. LUT offers degree programmes in technology and business, whereas LAB has Bachelor’s and Master’s programmes in fields such as international business and tourism.
“The same admission round is open to both those aiming to start their university studies and those who have already completed some studies. The admission criteria are the same for everyone regardless of nationality or education background,” Kuiri continues.
In addition, it is possible to take individual electrical engineering and computer science courses free of charge at LUT. LAB, in turn, offers courses on topics such as design and physics.
Those who have fled the Ukraine war and obtained temporary protection in Finland and a place to study at LUT or LAB will receive a 100% tuition fee waiver for the academic year 2022–2023 on humanitarian grounds. The waiver applies to LUT’s and LAB’s Bachelor’s and Master’s programmes.
Det säger Jaan Siitonen, initiativtagaren och verksamhetsledaren för Språkambassadörerna. Han ser en tydlig förbättring bland finskspråkiga vad gäller attityden till det svenska språket. Via jobbet träffar Jaan skolelever, men också vuxna som samlat mod, bemött sina fördomar och lärt sig svenska.
– Det är inspirerande att höra och se hur många dörrar och möjligheter – oftast alldeles överraskande – som språket har öppnat för dem. Det svenska språket har helt enkelt gjort deras liv bättre.
Jaan Siitonen menar att svenskan just nu har momentum som delvis beror på de omständigheter vi finländare tvingas leva i.
– Jag vill påstå att större kunskaper i svenska är en säkerhetsfråga. Finland behöver Sverige och Norden, kanske mer än någonsin. Ju fler finländare som vill lära sig svenska, desto bättre är det för Finland.
Språkambassadörerna är människor som bär på unika berättelser om hur de lärt sig svenska och vilka dörrar språkkunskapen har öppnat för dem. Hittills har sammanlagt 140 språkambassadörer delat med sig av sina berättelser till över 25 000 elever. Jobbet som verksamhetsledare känns meningsfullt för Jaan Siitonen, eftersom varje skolbesök förbättrar attityderna och språkklimatet i Finland.
– Jag är mycket stolt över allt vi har åstadkommit. Vår senaste undersökning visar att endast 10 procent av skoleleverna har en negativ inställning till svenskan och att totalt 93 procent av lärarna vill ha en språkambassadör på nytt besök. Lärarna önskar också att vår verksamhet blir en permanent del av språkinlärningen.
Jaan Siitonen uppmuntrar alla svenskspråkiga i Finland att bli språkambassadörer, till exempel genom att meddela på sociala medier att man kan tänka sig fungera som språkmentor och regelbundet träffa någon som vill prata svenska.
Själv talar han enbart svenska med många av sina finskspråkiga vänner. Han vet nämligen av egen erfarenhet att man helt enkelt måste börja våga prata. Och strunta i att man gör fel.
– Det är jättefint att se när folk blir av med rädslan för språkfel. Det är nästan magiskt.
Prismotivering:
Jaan Siitonen mottar SFV:s brobyggarpris för sin värdefulla insats i arbetet för positivare attityder till det svenska språket i Finland. Själv hade Jaan en negativ inställning till svenskan under skoltiden, men beslöt resolut att mota de egna fördomarna genom att göra militärtjänstgöring i Dragsvik. Den positiva upplevelsen gjorde att en idé om att hjälpa andra att undvika onödiga fördomar väcktes under studietiden vid Svenska social- och kommunalhögskolan. Han tog kontakt med svenskalärare och bad att få komma och berätta sin historia. Denna verksamhet gav upphov till Språkambassadörerna, som vid det här laget innebär att över 140 språkambassadörer gjort över 1200 skolbesök och nått 25 000 elever. Attityderna till svenska har visat sig vara positivare än vad många kanske trott, och språkambassadörerna hjälper eleverna att omvandla de positiva attityderna till en vilja att verkligen lära sig språket.
Brobyggarpriset, 10 000 euro, instiftades av SFV:s styrelse 2011 och tilldelas en person som ökat förståelsen och toleransen för det svenska i Finland.
Mer information: verksamhetsledare Jaan Siitonen, tel. 041 530 5531
Hän näkee selkeää parannusta suomenkielisten asenteissa ruotsin kieltä kohtaan. Jaan tapaa työnsä kautta koululaisia, mutta myös aikuisia, jotka ovat keränneet rohkeutensa, kohdanneet ennakkoluulonsa ja oppineet ruotsia.
- On innostavaa kuulla ja nähdä, kuinka monta, usein melko yllättävää, ovea ja mahdollisuutta kieli on avannut heille. Ruotsin kieli on yksinkertaisesti tehnyt heidän elämästään parempaa.
Jaan Siitonen uskoo, että ruotsin kielellä on juuri nyt tärkeä hetki suomalaisille, mikä johtuu osittain tämän päivän ympärillä olevista olosuhteista.
– On todettava, että parempi ruotsin kielen taito on turvallisuuskysymys. Suomi tarvitsee Ruotsia ja Pohjoismaita ehkä enemmän kuin koskaan. Mitä useampi suomalainen haluaa oppia ruotsia, sitä parempi se on Suomelle.
Kielilähettiläät tarjoavat ainutlaatuisia tarinoita ruotsin kielen oppimisesta ja kielitaidon avaamista mahdollisuuksista. Tähän mennessä yhteensä 140 kielilähettilästä ovat jakaneet tarinansa yli 25 000 opiskelijalle. Toiminnanjohtajan työ tuntuu Jaan Siitosesta merkitykselliseltä, sillä jokainen koulussa käynti parantaa asenteita ja kieli-ilmapiiriä Suomessa.
– Olen erittäin ylpeä kaikesta, mitä olemme saavuttaneet. Viimeisin kyselymme osoittaa, että vain 10 prosenttia koululaisista suhtautuu kielteisesti ruotsin kieleen ja opettajista yhteensä 93 prosenttia haluaa kielilähettilään uudelle vierailulle. Opettajat haluavat myös, että toimintamme tulee pysyväksi osaksi kieltenoppimista.
Jaan Siitonen rohkaisee kaikkia Suomen ruotsinkielisiä ryhtymään kielilähettiläiksi esimerkiksi ilmoittamalla sosiaalisessa mediassa toimivansa kielimentorina ja olevansa halukas tapaamaan säännöllisesti sellaista henkilöä, joka haluaa käydä keskustelua ruotsiksi.
Jaan itse puhuu pelkästään ruotsia monien suomenkielisten ystäviensä kanssa. Hän tietää omasta kokemuksestaan, että tärkeintä on vain alkaa uskaltaa puhua. Ja jättää huomiotta se tosiasia, että jotain menee väärin.
– On hienoa nähdä, kun kielivirheiden pelosta pääsee eroon. Se on melkein maagista.
Palkinnon perustelut.
Jaan Siitonen saa Svenska folkskolans vänner -yhdistyksen sillanrakentajapalkinnon arvokkaasta työpanoksestaan, joka on edistänyt myönteistä suhtautumista ruotsin kieleen Suomessa. Jaanilla oli itsellään kielteinen asenne ruotsin kieltä kohtaan kouluaikoina, mutta hän päätti luopua ennakkoluuloistaan ja suorittaa asepalveluksensa Dragsvikissa. Myönteinen kokemus johti siihen, että opiskellessaan Svenska social- och kommunalhögskolanissa hän sai ajatuksen auttaa muita välttymään turhilta ennakkoluuloilta. Hän otti yhteyttä ruotsinopettajaansa ja pyysi saada tulla kertomaan tarinansa. Tästä toiminnasta syntyi Kielilähettiläät, ja tähän mennessä yli 140 kielilähettilästä on tehnyt yli 1 200 kouluvierailua ja saavuttanut 25 000 oppilasta. Asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat osoittautuneet myönteisemmiksi kuin moni on ehkä kuvitellut, ja kielilähettiläät auttavat oppilaita muuttamaan myönteiset asenteet tahdoksi oppia kieltä kunnolla.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Jaan Siitonen, puh. 041 530 5531
Gradia-lukioiden opiskelijat kehittävät työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan monin tavoin. Ensimmäisen vuoden lukiolaisten ohjelmassa teemaan keskitytään kokonaisen viikon ajan 25.–29.4.2022. Työelämäviikko järjestetään nyt toista kertaa, ja se on pysyvä malli toteuttaa työelämäyhteyksiä Gradia-lukioissa.
Työelämäviikosta ensimmäisen vuoden opiskelija on kaksi päivää sopimassaan työpaikassa ja kolmen päivän ajan tiimikavereidensa kanssa ratkomassa yritysten tarjoamia haasteita. Kolmen päivän haastekokonaisuus on nimetty InnoFlashiksi.
Viikon aikana lukiolaiset työskentelevät ja oppivat monin eri tavoin ja saavat runsaasti tietoa työtehtävissä tarvittavasta osaamisesta. Varmasti paljon uratarinoitakin kuullaan. Kestävyyden teemat ovat mukana työelämään tutustumisessa.
Keski-Suomen lukioiden toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilla kyseinen viikko on Korkeakouluviikko, jonka aikana he tekevät yhden korkeakoulutasoisen opintojakson. Työelämäviikko koskee vain Gradia-lukioiden ykkösiä, mutta Keski-Suomen korkeakouluviikko on maakunnallinen. Mukana on kaikkiaan 12 lukiota.
”Työelämä- ja korkeakouluviikko on havaittu toimivaksi tavaksi tuoda työelämätietous ja korkea-asteen yhteistyö osaksi lukiolaisten arkea. Työelämäviikon (TYKO) avulla voimme varmistaa, että jokainen Gradia-lukioiden opiskelija saa lukio-opintojen näkökulmasta vähintään kerran kattavan kontaktin työelämään ja korkeakouluopintoihin. Aiheisiin palataan lukioaikana useastikin, ja toiveemme on, että viikko toimii ennen kaikkea alkusysäyksenä laajempaan tutustumiseen viikon teemoihin”, sanoo Gradia-lukioiden tulosaluejohtaja, rehtori Samuli Laitinen.
Euroopan parlamenttiin verkkotutustuminen
Suurin osa Gradia-lukioiden ykkösistä menee konkreettisesti työpaikoille kahdeksi päiväksi. Noin kolmasosa heistä pääsee tutustumaan virtuaalisesti paikkoihin, joihin ei juurikaan muutoin olisi mahdollista mennä isolla joukolla.
Verkkotutustumismahdollisuuden tarjoavat Euroopan parlamentti, Yleisradio, sairaala Nova, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu sekä Keski-Suomen Osuuspankki. Euroopan parlamentti järjestää 50:lle lukiolaiselle virtuaalisen tutustumiskokonaisuuden, jossa opiskelijat tapaavat eri alojen asiantuntijoita.
Yritykset haastavat innovoimaan
Kolmen päivän InnoFlash-haastekokonaisuus myös kannustaa työelämän tavoin kiinnittämään huomiota yhteistyötaitoihin, luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja kriittiseen ajatteluun sekä kehittämään niitä.
Haasteita Gradia-lukioiden ykkösille ovat kehitelleet muun muassa mediatalo Keskisuomalainen, leipomo Elonen, Sepän kauppakeskus, Nordea-pankki, autourheilun lajiliitto AKK Sports Oy sekä Gradian, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun osaamiskeskittymä EduFutura.
Viime vuonna InnoFlashissa erityisen onnistuneena pidettiin ykkösten ratkaisuehdotusta Ruthin leipomon ylijäämätaikinan hyödyntämiseksi. Voittajatiimin idea oli, että leipomo tekisi yhteistyötä pienpanimoiden kanssa, jotka voisivat hyödyntää taikinaa.
InnoFlash on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintojakso, jonka myös kaikki Jamkin tutkinto-opiskelijat tekevät opintojensa aikana. Jamkin valmentajat vierailevat Gradia-lukioissa InnoFlashin aikana, ja lukiolaiset saavat osallistumisestaan korkeakoulutasoisen suorituksen.
Gradia-lukiot ovat Jyväskylä Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio.
Lisätietoja
Laura Kauppinen, opettaja ja Työelämäviikon koordinaattori, Jyväskylän Lyseon lukio, puh.040 341 5388, laura.kauppinen@gradia.fi Samuli Laitinen, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia-lukiot, 040 341 4494, samuli.laitinen@gradia.fi
