Kannaksen lukion opiskelijoiden vauhdikas, värikäs ja musiikkipitoinen näytelmä ilahduttaa kaikenikäisiä katsojia 5-vuotiaasta ylöspäin.  

Lastennäytelmä esitetään Kannaksen lukion Terijokisalin näyttämöllä. Alkujaan Peppi Pitkätossun oli tarkoitus seikkailla jo tammi-helmikuussa Lahden kaupunginteatterin Aino-näyttämöllä, mutta koronajoitusten vuoksi esityspaikka ja -aika siirtyivät huhtikuulle.  

Ensi ilta on torstaina 21.4. ja näytöksiä on kaikkiaan viisi. 

Näytelmän toteutuksessa on mukana opiskelijoita Kannaksen lukion kaikilta luokka-asteilta ja myös Tiirismaan lukiosta, yhteensä 35. Kuvataide- ja muotoilulinjan opiskelijat ovat tehneet pääosan lavasteista, ja myös puvustuksessa heillä on ollut iso rooli ammattilaisten ohjauksessa. 

Kannaksen lukion kuvataiteen lehtori Leena Valtonen toteaa, miten hienoa on, että rankasta koronavuodesta huolimatta opiskelijat ovat jaksaneet tähän paneutua ja olleet innoissaan musiikillisen lastennäytelmän tekemisestä.
- Tekeminen on tuonut heille erilaista vaihtelua arkeen. 

Näytelmän on ohjannut lahtelainen Tytti Jäppinen. Lavastuksesta vastaa kuvataiteen opettaja Leena Valtonen, puvustuksesta visualisti, suunnittelija ja puvustaja Hanna Kaitila Hollolasta sekä ääni- ja valotekniikasta Suman Knuuttila. Musiikin ohjauksesta vastaa lukion musiikinopettaja Erja Könönen. Lastennäytelmän musiikki luonnehtii ilmeikkäästi Peppi-näytelmän kulkua muun muassa erilaisilla äänitehosteilla, mukana myös rytmiryhmä. 

Iloinen rasavilli Peppi Pitkätossu huhtikuussa Kannaksen lukiossa 

Kun Peppi Pitkätossu muuttaa Huvikumpuun, ei mikään kaupungissa ole enää ennallaan! Pepin hurjat voimat, villi ja vauhdikas käytös sekä jännittävät tarinat pistävät pyörälle niin poliisien, rosvojen kun sosiaaliviraston tädinkin elämän. 

Naapurin lapset, Annika ja Tommi, ovat kuitenkin ihastuksissaan: He eivät ole osanneet edes unelmoida niin hauskasta ja jännittävästä ystävästä kuin Peppi on. Vai oletteko kuulleet kenestäkään toisesta, joka asuisi talossaan hevosen ja apinan kanssa, omistaisi sitruunasoodapuun ja nukkuisi jalat tyynyllä? 

Kannaksen lukiossa on yleislinja, kuvataide- ja muotoilulinja sekä kansainvälinen IB-linja. Yleislinjan ja kuvataide- ja muotoilulinjan opiskelijat voivat painottaa ainevalinnoissaan teatteritaidetta ja ilmaisua. Elokuussa 2022 Kannaksen ja Tiirismaan lukiot yhdistyvät Lahden lukio Gaudiaksi. 

Esitykset  21.–26.4. 2022 Kannaksen lukion Terijokisalin näyttämöllä: 
21.4. klo 18.00 ensi-ilta 
23.4. klo 17.00
24.4. klo 13.00
24.4. klo 17.00
26.4. klo  9.30  

KÄSIKIRJOITUS Astrid Lindgren - Staffan Götestam
SUOMENNOS Liisa Ryömä
OHJAUS Tytti Jäppinen
MUSIIKKI Anders Berglund - Jan Johansson - Georg Riedel
MUSIIKIN OHJAUS Erja Könönen
LAVASTUKSEN OHJAUS, VALOKUVAT, JULISTE Leena Valtonen
PUVUSTUKSEN OHJAUS Hanna Kaitila
ÄÄNI- JA VALOTEKNIIKAN OHJAUS Suman Knuuttila, Inspiroiva Creative

Esityksen kesto noin 2 tuntia, sis. väliajan.
Liput 15€, hinnat sis. narikan ja käsiohjelman  

Liput Pepin esityksiin tästä: kannaksenlukio.eventiolive.fi 

Lisätietoja

Lahden kaupunki
Kannaksen lukio
Leena Valtonen, kuvataiteen lehtori, 044 416 3065
kannaksenlukio.fi

Vaasan yliopisto myy omistamansa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) osakkeet kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö Suomi Oy:lle. Kauppahinta on 15 miljoonaa euroa.

Kiinteistöjärjestelyt käynnistyivät jo vuonna 2019, jolloin Vaasan yliopiston ja Vaasan kaupungin omistama kiinteistöosakeyhtiö Vaasan Merikampus Oy osti Palosaaren kampusalueen rakennukset ja maa-alueen SYK:ltä.

– Olen hyvin tyytyväinen nyt, kun pitkäjänteinen strategialähtöinen prosessi saadaan päätökseen. On hienoa, että SYK:in osakkeille on löytynyt vakaa ja ammattitaitoinen ostaja. Myynnillä mahdollistamme yliopiston strategisten tavoitteiden edistämisen. Yksi näistä on meneillään oleva kampushanke, jonka yli 20 miljoonan euron budjetista osakkeiden kauppahinta kattaa merkittävän osan, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen kiittää Vaasan yliopistoa sujuvasta prosessista ja neuvotteluiden rakentavasta ilmapiiristä.

– Olemme kokeneet, että yliopistolle on ollut tärkeää löytää oikeanlainen ostaja yhtiön osakkeille. Näihin odotuksiin me aiomme vastata. Vaikka tämä kauppa ei sinänsä liity Vaasaan sijaintina, olemme erittäin kiinnostuneita Vaasasta ja mielellämme investoimme kaupunkiin lisää, Leinonen sanoo.

Kaupan kohteena oleva, Vaasan yliopiston osuus SYK:in osakkeista on 1,53 prosenttia, ja sen arvo yliopiston taseessa on noin 8 miljoonaa euroa. SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevien yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä. Sen omistaa jatkossa Suomen valtio, kahdeksan suomalaista yliopistoa ja yhteiskuntakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö.

Lisätietoja:

Rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8291, jari.kuusisto@uwasa.fi
Maajohtaja Jarkko Leinonen, Hemsö, p. 0400 150 841, jarkko.leinonen@hemso.se

Puhdas vesi ei saisi olla meille itsestäänselvyys. Mitä tapahtuisi, jos vesihuolto ei toimisikaan tai osaajia ei olisi saatavilla tähän yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeään, mutta huomaamattomaan tehtävään?

Näiden kysymysten saattelemana ympäristöalan opettaja Jyrki Vauhkonen kertoo Ammattiopisto Samiedun uudesta vesihuoltoon keskittyvästä ympäristöalan ammattitutkinnosta.

– Aloite koulutukselle nousi paikallisilta Savonlinnan seutukunnan yrityksiltä. Yritykset ovat aiemmin joutuneet lähettämään henkilöstöään koulutuksiin muualle. Päätimme vastata tähän osaajatarpeeseen ja koska kyseessä on valtakunnallinen tarve, rakensimme koulutuksen helposti saavutettavaksi mistä päin Suomea tahansa.

Ympäristöalan ammattitutkinto, vesihuollon osaamisala -koulutus soveltuu erityisesti henkilöille, jotka työskentelevät vesihuollon työtehtävissä tai ovat työllistymässä alalle. Koulutus toteutetaan oppisopimus- tai koulutussopimuskoulutuksena, jolloin hakijalla tulee olla alan työpaikka.

– Opinnot suoritetaan omalla työpaikalla työssä oppimalla. Työssä oppimista tuetaan ja syvennetään verkko-opinnoilla, jolloin opiskelijan asuinpaikkakunta tai työpaikan sijainti eivät rajoita opiskelua. Verkko-opintoja on noin 1-2 kertaa kuukaudessa, pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin, joten opiskelun ja työn yhteensovittaminen on työssäkäyville helpompaa, Vauhkonen kertoo.

Koulutus antaa pätevyyden työskentelyyn muun muassa talous- ja jätevesien puhdistusprosessien hoito- ja ylläpitotehtävissä, vesihuoltoverkostojen rakentamis-, saneeraus- ja kunnossapitotehtävissä sekä viemärihuoltopalveluiden ja haja-asutusalueiden vesihuoltojärjestelmien rakennus- ja huoltotehtävissä. Haku koulutukseen on parhaillaan auki Samiedun verkkosivuilla. Koulutus alkaa syksyllä 2022.

Metsä-, luonto- ja ympäristöalat ovat kasvussa

Samiedussa on entuudestaan vahvaa metsä- ja luontoalan osaamista ja koulutusta. Ympäristöalan koulutuksen myötä koulutuskenttä laajenee ja ammatillisen osaamisen tarpeita pystytään palvelemaan yhä paremmin.

– Metsä-, luonto- ja ympäristöalojen osaajille on työelämässä kysyntää, ja tulevaisuuden kestävämmän elämäntavan tarpeet kiinnostavat myös opiskelijoita. Meillä suurin osa alan opiskelijoista on aikuisia, jotka haluavat kehittää ja syventää omaa ammatillista osaamistaan ja saada uusia mahdollisuuksia työmarkkinoilla, toimialajohtaja Kirsi Kautonen kertoo.

Ympäristöalan koulutus on tarkoitus laajentaa Samiedussa tulevaisuudessa kattamaan vesihuollon osaamisalan lisäksi ympäristöhuollon osaamisalan sekä jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljetuksen osaamisalan. Tarve tällaisille koulutuksille ja ammattilaisille on vahvassa kasvussa.

Kuva: Toimialajohtaja Kirsi Kautonen ja ympäristöalan opettaja Jyrki Vauhkonen kertovat, että Samiedun ympäristöalan koulutus palvelee osaajatarvetta valtakunnallisesti.

Lisätietoja antaa Kirsi Kautonen, toimialajohtaja, Teknologia ja metsä, puh. 044 550 6418, kirsi.kautonen@samiedu.fi.

Ryhmät esikoululaisista lukiolaisiin ovat koronatauon jälkeen jälleen täyttäneet tiedeluokan. Esikoululaiset ovat tutustuneet bakteereihin ja lukiolaiset pilkkoneet DNA:ta. Yhdeksäsluokkalaiset ovat tutkineet esimerkiksi viruksia ja maaperää sekä tutustuneet kaupunkiekologiaan rottatutkimuksen keinoin.

Helsingin yliopiston Tiedeluokka SOLU tarjoaa Päijät- ja Kanta-Hämeen oppilaitoksille maksutonta monimuotoista tiedekasvatusta. Tiedeluokassa on opetuskäyttöön osaamista ja resursseja, kuten tutkimus- ja analysointivälineistöä. Toiminnallisiin ja ohjattuihin tiedeluokkavierailuihin osallistuvat opettaja ja oppilaat.

Maaliskuussa opetusryhmät esikoululaisista lukiolaisiin täyttivät jälleen opetustilat. Esikoululaiset pääsivät tarkastelemaan bakteereita ja peruskoululaiset preparoimaan kaloja sekä tutustumaan kemian reaktioihin. Lukiolaiset ovat tutkineet DNA:ta ja opetelleet sen pilkkomista.

Ensikosketus yliopistomaailmaan ja tieteen tekemiseen

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Tarja Kariola kertoo, että lähiopetuksessa yliopiston tiloissa oppilaat pääsevät käyttämään laitteistoja ja itse tekemään. Tiedeluokassa vierailu jo itsessään on elämys.
- Vierailun yksi tavoite on ensikosketus yliopistomaailmaan ja tieteen tekemiseen. Koko ikäryhmän läpileikkaava vierailutoiminta tavoittaa tasavertaisesti kaikki oppilaat riippumatta esimerkiksi yksittäisen koulun aktiivisuudesta.

Kariola kertoo, että yhdeksäsluokkalaiset ovat kuluneen lukuvuoden aikana tutkineet esimerkiksi viruksia ja maaperää. Rottatutkimukseen ja sen tuloksiin perehtyminen on toiminut väylänä laajempien kaupunkiekologisten kysymysten hahmottamiseen.

- Osana Lahden JunnuYliopisto -toimintaa kaupungin kaikki yhdeksäsluokkalaiset pääsevät tekemään tieteellisiä tutkimuksia tiedeluokkaympäristössä. Ohjelma on osa opetussuunnitelmaa ja sitä toteutetaan kaupungin ja Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tiiviinä yhteistyönä, toteaa kaupungilta opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.
- Päijät-Hämeen LUMA-keskus toimii verkostomaisesti opettajien kanssa, muun muassa kouluttaa opettajia ja järjestää kesäisin luma-leiritoimintaa.

Kilponen jatkaa, että kun ysiluokkalaiset vierailevat Tiedeluokka SOLUssa, niin samana vierailupäivänä he iltapäivisin tutustuvat Lahden Yrityskylä Yläkouluun, joka toimii Niemen kampuksella yliopistotilojen vieressä. Yrityskylä-oppimisympäristö on nuorten johtama maailma, jossa yhdeksäsluokkalaiset johtavat tiimeinä yritystä kansainvälisillä markkinoilla.

Yhdeksäsluokkalaisten tiedeluokkavierailu on osa JunnuYliopisto –toimintaa

Yhdeksäsluokkalaisten lukuvuosittainen vierailu Tiedeluokka SOLUun on jo perinteikäs ohjelma ja yhteistyömuoto. Vierailu on myös osa Lahden JunnuYliopisto-toimintaa, joka on Lahden kaupungin, Helsingin yliopiston, LAB-ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston sekä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen yhdessä toteuttama opetussuunnitelmaan kuuluva tiedekasvatuspolku.

Lahden JunnuYliopiston toiminta perustuu kokonaisten ikäluokkien tavoittamiseen. Tavoitteena on, että kaikki lahtelaiset lapset ja nuoret saavat tasa-arvoisen mahdollisuuden tutustua tieteeseen ja oppia kestävän elämäntavan taitoja. Toimintaa koordinoi Lahden Yliopistokampus.

Lisätietoa

Helsingin yliopisto, Päijät-Hämeen LUMA-keskus
johtaja Tarja Kariola, 050 448 5801, tarja.kariola@helsinki.fi

Lahden kaupunki, perusopetuspalvelut
opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen, 044 716 1328

Kuvassa ysiluokkalaisia Tiedeluokka SOLUssa
Kuva Aku Mattila

Pyörä pakolaisille välittää lahjoitettuja pyöriä

Pyöräliitto on käynnistänyt valtakunnallisen Pyörä pakolaiselle -toiminnan (englanniksi Bikes4Refugees ja ukrainaksi Велосипеди для біженців), jonka tarkoitus on kerätä ja lahjoittaa toimivia käytettyjä polkupyöriä ukrainalaisille ja muille Suomessa asuville pakolaisille.

Polkupyörä mahdollistaa pakolaiselle koulussa tai töissä käymisen, asioiden hoitamisen, liikkumisen vapauden, uuteen asuinympäristöön tutustumisen ja kuntoilun edullisesti. Monet vastaanottokeskukset sijaitseva paikoissa, joissa julkisen liikenteen palvelut ovat heikot ja siksi pyörä on erityisen tärkeä. Pyörien tarve on suurta myös lasten ja nuorten keskuudessa, jotta he voivat taittaa koulu- ja harrastematkansa.

“Vuonna 2018 käynnistetyn Maahanmuuttajat pyörille -toiminnan aikana olemme nähneet, miten pyöräily tukee maahan muuttaneiden arkea parantamalla liikkumismahdollisuuksia ja miten se parantaa heidän fyysistä ja henkistä kuntoa. Pyöräily on myös oiva tapa tutustua uusiin ihmisiin ja laajentaa omia verkostoja”, sanoo projektipäällikkö Federico Ferrara Pyöräliitosta.

www.pyorapakolaiselle.fi -sivulla voi lahjoittaa toimivan polkupyörän, ilmoittautua vapaaehtoiseksi pyörien välittäjäksi ja pyörää tarvitsevat pakolaiset voivat kertoa pyörätarpeistaan. Pyöräliiton vapaaehtoiset toimittavat lahjoitetun pyörän lahjoittajalta suoraan pyörän saajalle. Sivusto on julkaistu nyt suomeksi ja englanniksi ja sen ukranainakielinen versio valmistuu lähiaikoina.

Malli toiminnalle Tanskasta

Pyörä pakolaiselle -toiminnan malli on saatu Tanskasta, jossa se toimii nimellä Giv en Cykel. Tanskassa on kuukaudessa tullut yli 1200 pyörätoivetta ja lahjoituspyöriäkin on ilmoitettu yli seitsemänsataa.

“Pyörä pakolaiselle -toiminnassa Pyöräliitto varmistaa, että apu löytää perille oikeassa muodossa ja juuri sille henkilölle, joka apua tarvitsee. Toiminta on täysin riippuvainen käytettyjen pyörien lahjoittajista ja vapaaehtoisten pyörien välittäjistä, jotta voimme yhdessä auttaa sotaa paenneita uuteen alkuun”, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

“Lisäksi käytämme tähän henkilöstöresursseja, joiden kustannukset katetaan sponsorien ja lahjoittajien tuella. Olenkin iloinen, että Helkama Velox Oy ja esimerkiksi Madisonia maahantuova Huntteri Oy ovat lähteneet tukemaan toimintaa”, kiittää Koistinen.

“Suomessa polkupyörällä voi hoitaa monenlaisia työ-, koulu- ja asiointimatkoja. Se on edullinen liikenneväline ja voi toimia myös harrastusvälineenä. Pakolaiselle polkupyörä mahdollistaa yllättävän monia arjen asioita haastavassa tilanteessa”, Koistinen korostaa. 

Pyörän lahjoittaminen

Kunnossa oleva pyörän, jolle ei ole enää käyttöä, voi lahjoittaa www.pyorapakolaisille.fi -sivustolla. 

Lahjoittajan tarvitsee vain täyttää sivulla oleva lomake, jossa kysytään mm. minkä kokoiselle käyttäjälle pyörä sopii ja missä kunnossa se on. Vapaaehtoinen välittäjä noutaa pyörän lahjoittajalta ja toimittaa sen perille pyörää tarvitsevalle pakolaiselle.

Kampanjassa otetaan vastaan vain toimiva polkupyöriä. Vapaaehtoiset pyörien välittäjät tarkistavat pyörien kunnon ja voivat tarvittaessa lisätä niihin heijastimia, valoja, lukkoja ja tehdä pieniä huoltoja. Jos pyörä on huonokuntoinen sitä ei oteta välitettäväksi.

Vapaaehtoiset välittäjät

Pyörä pakolaiselle -toiminta on lahjoituspyörien ohella riippuvainen vapaaehtoisista välittäjistä, jotka toimittavat lahjoitetut pyörät pakolaisille. Välittäjät tarkistavat, että pyörät ovat turvallisessa kunnossa ja hoitavat viestinnän lahjoittajan ja pyörän saajan kanssa.

Välittäjiltä ei vaadita erityisosaamista, tärkeintä on into auttaa. Välittäjäksi voi ilmoittautua www.pyorapakolaiselle.fi -sivustolla.

Lahjoituksen saaja

Ukrainasta tai muualta saapunut pakolainen täyttää www.pyorapakolaiselle -sivustolla lomakkeen, jossa häneltä kysytään polkupyörään liittyviä toiveita ja tarpeita. Pyöräliitto pyrkii löytämään hänelle mahdollisimman sopivan lahjoituspyörän läheltä asuinpaikkaa. Tieto sopivasta pyörästä ja pyörän tarvitsijasta toimitetaan välittäjälle, joka toimittaa pyörän perille.

Kampanjan sivut

www.pyorapakolaiselle.fi, www.bikes4refugees.fi

Toimintaa mahdollistamassa olevat yritykset

Huntteri Oy (Madison)

Helkama Velox Oy

Velo & Oxygen

Lisätiedot

Federico Ferrara, projektipäällikkö (tavoitettavissa 25.4. lähtien)

+358 44 2445849

federico.ferrara@pyoraliitto.fi

Matti Koistinen, toiminnanjohtaja

+358 44 2795588

matti.koistinen@pyoraliitto.fi

Vaasan yliopistosäätiön, Kauppias Gustaf Svanljungin lahjoitusrahastojen sekä Pohjanmaan kauppakamarin hallinnoimien Vaasan kauppakamariosaston rahastojen apurahoja ja avustuksia jaettiin Vaasan yliopiston kampuksella, tiedekirjasto Tritoniassa pidetyssä tilaisuudessa torstaina 21. huhtikuuta 2022.

Vaasan yliopistosäätiön apurahat

Vaasan yliopistosäätiö sai 32 hakemusta. Säätiö myönsi lukuvuodelle 2022–2023 yhden yhdeksän kuukauden, kaksi kuuden kuukauden ja yhden kolmen kuukauden apurahan.

• Alesha Serada, Tools for Value Creation and Price Negotiation on the Blockchain-Based Marketplace (18 000 euroa)
• Roman Filenko, Determinants of International Joint Ventures Termination Mode Choice and Parent Firms' Value Creation (12 000 euroa)
  Hussain Sarwar Khan, Artificial Intelligence Aided Control for Power Converter Applications (12 000 euroa)
• Satu Rantakokko, Laajennettu todellisuus teknisten ohjeiden välittäjänä (6 000 euroa)

Vuonna 1961 perustettu Vaasan yliopistosäätiö tukee Vaasan yliopiston kehittämistä ja sen piirissä harjoitettavaa tieteellistä tutkimusta ja opetusta. Merkittävän osan tutkimukseen suunnatusta tuesta muodostavat tutkielmaa tai jatkotutkimusta tekeville opiskelijoille myönnetyt apurahat.

Vaasan kauppakamariosaston rahastot

Pohjanmaan kauppakamari ja sitä myötä sen edustama alueen yrityselämä on merkittävä koulutuksen tukija. Pohjanmaan kauppakamarin Vaasan kauppakamariosaston hallinnoimista rahastoista jaettiin apurahoja erilaisille hankkeille, joista suurimmat apurahat saivat Åbo Akademi Vaasan diplomi-insinöörikoulutuksen kehittämiseen (10 000 euroa), Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta kaksikieliseen juristikoulutukseen (5 000 euroa), Yrkeshögskolan Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu insinööriopiskelijoiden tandem-kielihankkeeseen (3 000 euroa). Lisäksi Nuori yrittäjyys ry:n Pohjanmaan aluetoimistolle myönnettiin toimintatukea (2 000 euroa).

Kaikkiaan apurahoja jaettiin 15 kappaletta yhteensä 29 800 euroa. Lista kaikista apurahan saajista löytyy Pohjanmaan kauppakamarin sivuilta: Apurahat

Kauppias Gustaf Svanljungin lahjoitusrahasto

Kauppias Gustaf Svanljungin lahjoitusrahastosta jaettiin apurahoja yhteensä 103 000 euroa. Vaasan yliopisto sai rahastosta 10 000 euron lahjoituksen varainhankintakampanjaansa. Myös Svenska Handelshögskolan sai 10 000 euron lahjoituksen varainhankintaansa. Yliopistojen pääomaan tehdyt lahjoitukset oikeuttavat valtion vastinrahaan.

Vaasan yliopisto sai myös 5000 euron lahjoituksen Nordic Energy Storage -tapahtuman järjestämiseen. Svenska Handelshögskolan sai puolestaan 10 000 euron lahjoituksen Ecosystem Strategy Labille.

Muita isoimpia apurahoja olivat seuraavat: Helsingin yliopisto sai 11 000 euroa juristikoulutukseen Vaasassa ja Åbo Akademi sai 10 000 euroa maisteriohjelmaan Vaasassa ja 10 000 euroa hyvinvointialan professuuriin. Lisäksi Österbottens Svenska Lantbrukssällskap sai 10 000 euroa Framgång med människor FRAMME-hankkeeseen.

Apurahoja myönnettiin yhteensä 16 kappaletta. Kaikki lahjoitusrahastoista myönnetyt avustukset löytyvät säätiön kotisivuilta: www.gustafsvanljung.fi.

Vaasassa asunut ja vaikuttanut kauppias Gustaf Svanljung kirjoitti testamentissaan, että säätiön tuotto käytetään ”edistämään kaupankäyntiä, teollisuutta ja maataloutta Pohjanmaalla, erityisesti Vaasan kaupungissa, kuitenkaan ei osuustoiminnan hyväksi”.

Kuvateksti: Säätiöiden ja rahastojen lahjoituksista suurin osa tuki korkeakoulutusta ja tutkimusta Pohjanmaalla. Kuva Riikka Kalmi

Ammattiopisto Liven opiskelijat matkustavat toukokuussa Poriin osoittamaan ammattitaitonsa TaitajaPLUS –kilpailussa. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille suunnatuissa TaitajaPLUS -lajeissa kilpailijoiden erityistarpeet voidaan ottaa huomioon.

Loppukilpailussa Liveä edustavat merkonomiopiskelija Sonja Hagert, kokkiopiskelijat Sarita Nyman ja Iisa Vähäkuopus sekä kiinteistönhuollonopiskelija Konstantin Prudtzev. Nyman ja Vähäkuopus saavuttivat viime vuonna hopeaa parikilpailussa. Motivoitunut parivaljakko on asettanut tavoitteeksi mitalin kirkastamisen.

Liven opiskelijat ovat harjoitelleet tulevia kilpailutehtäviä huolellisesti maaliskuusta lähtien. Tätä ennen opiskelijat olivat osallistuneet semifinaaleihin, joihin niin ikään he olivat valmistautuneet huolella. Sparrausapua ovat antaneet myös edellisen vuoden opiskelijat kertomalla omista kokemuksistaan Taitaja –kilpailuista. Liven joukkueenjohtaja Mervi Rantanen uskoo, että Porista tuodaan hienoja kokemuksia ja mahdollisesti myös mitaleita kotiin.

- Me lähdemme todella hyvällä fiiliksellä liikenteeseen! Meillä on huippuporukka ja vedetään yhtä köyttä, Rantanen kertoo innostuneena.

Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma, jossa kilpaillaan ammattitaidon Suomen mestaruuksista. Kilpailuiden tavoitteena on kasvattaa ammatillisen koulutuksen tunnettuutta ja sen arvostusta Suomessa. Opiskelijoille tapahtuma on ammatillisen kasvun kannalta tärkeä.

- Opiskelijat saavat paljon uusia oppimiskokemuksia. Se on myös itsetuntoa ajatellen hieno tilaisuus kasvaa ja kehittyä. Opiskelijat voittavat itsensä eli oman jännityksen ja oppivat tuntemaan itsensä paremmin. Unohtamatta sitä, että mitalit tuovat mainetta ja kunniaa osallistujille, Rantanen jatkaa.

Tapahtuman kilpailutehtävät antavat oppilaitokselle uusia näkökulmia ja syvyyttä opetukseen. Tämän lisäksi mahdollinen menestys on kunnia-asia, kun omat opiskelijat menestyvät kilpailuissa.

Taitaja2022 -tapahtuma järjestetään Porissa 16.-19.5.2022. Tapahtumapaikkana toimii Porin urheilukeskus, Isomäki ja Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue. Tapahtuman päävastuullinen toimija on Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

Lisätietoa:

Mervi Rantanen
joukkueenjohtaja
040 172 0587 / mervi.rantanen@inlive.fi

Rovaniemeläinen Katri Sarpola on valittu vuoden 2022 terveystiedon opettajaksi.  

Hän toimii terveystiedon lehtorina Napapiirin peruskoulussa. Tunnustus jaettiin Liikunnan ja terveystiedon opettajien liiton järjestämässä Terveystiedon kevätseminaarissa Helsingissä perjantaina 22.4.

“Tunnustus yllätti positiivisesti ja hyvältä tuntuu!”, Sarpola kommentoi saamaansa tunnustusta. 

Vuosittain jaettavan tunnustuksen myöntää Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry. Se valitsee tunnustuksen saajan opettajien kollegojen tekemien esitysten joukosta. 

Opetuspäällikkö Jussi Kainulainen onnittelee lämpimästi palkinnon saajaa: “Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelut on ylpeä Katrin saavutuksesta ja haluaa lämpimästi onnitella tunnustuksesta, joka on palkkio vuosien ansiokkaasta työstä.“

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien ry:n tiedotteessa Katri Sarpolan tunnustusta perustellaan näin: 

“Katri oli isossa roolissa, kun Rovaniemen paikallista opetussuunnitelmaa kirjoitettiin. Hänen opetus- ja arviointimenetelmänsä ovat todella monipuolisia. Opetuksessaan Katri kehittää jatkuvasti opetusmateriaalia ja kokeilee ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uusia opetusmenetelmiä. Hän on kehittänyt mm. sähköisiä kokeita. Lisäksi kokeissa annetaan oppilaille mahdollisuus näyttää luovuutta, omaa ajattelua ja tiedon soveltamista oman ikätasonsa mukaisesti. Katrin opetus pysyy ajan hermoilla ja hän tarttuu nuoria puhuttaviin asioihin. Hän tapansa puhua nuorille on heitä kunnioittavaa, puhe on suhteellisen suoraa huumorintajua unohtamatta.

Vuosien myötä Katri on hankkinut tietoa ja pätevyyttä kouluttautumalla itse sekä kouluttamalla muita mm. ensiaputaidoissa ja tutor-toiminnassa. Vuosittain Katri vastaa koulussamme NouHätä- ja Ruokavisa -kilpailuun osallistumisesta. Muutamina vuosina hänen oppilasryhmiänsä on edennyt loppukilpailuun saakka.

Katri on loistava motivoija ja innostaja niin oppilaille kuin muillekin Rovaseudun kollegoille. Katrin opetus herättää mielenkiintoa ja arvostusta, siitä kuulee oppilailta innostuneissa käytäväpuheissa. Persoonana Katri on valoisa, kärsivällinen, huumorintajuinen, suvaitsevainen, oikeudenmukainen ja muut huomioonottava. Eli loistokollega!

Katrin yhteistyö ulottuu oman koulun kollegoiden lisäksi koko Rovaniemen alueen peruskouluihin monella saralla. Lisäksi ysiluokkien päättötyön tehneet oppilaat ovat käyneet pitämässä esim. päihdetunteja alaluokille, jolloin muutkin alueen toimijat ovat hyötyneet hänen panoksestaan. Hän on aina valmis auttamaan muita asiassa kuin asiassa. Katri on pidetty ja helposti lähestyttävä niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnankin mielestä.”

Lisätietoja:

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITTO ry, puheenjohtaja Kasper Salin, puh. 050 5757 479

Vuoden terveystiedon opettaja Katri Sarpola, puh. 040 512 9766, katri.sarpola@rovaniemi.fi

LAB-ammattikorkeakoulu ja hollantilainen ammattikorkeakoulu Avans University of Applied Sciences (Avans) ovat allekirjoittaneet strategisen kumppanuussopimuksen.

LAB-ammattikorkeakoulu ja Alankomaiden yksi johtavista ammattikorkeakouluista Avans syventävät yhteistyötään. Tuoreella kansainvälisellä kumppanuussopimuksella vahvistetaan koulutuksen lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyötä (TKI) sekä strategista korkeakouluyhteistyötä ja hyvien käytänteiden jakamista. Sopimuksen myötä molemmat osapuolet ovat myös sitoutuneet etsimään ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin omissa maissaan.

Sopimus allekirjoitettiin Smart Cities in Smart Regions -konferenssissa Hollannin Bredassa torstaina 21.4.2022.

”Yhteistyömme perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja yhteisiin näkemyksiin. Ammattikorkeakoulujen merkitys yhteiskunnalle on tulevaisuuden ammattilaisten käytännönläheisessä kouluttamisessa ja uudenlaisten innovaatioiden tarjoamisessa”, Avansin vararehtori Jacomine Ravensbergen kommentoi.

”Suomi ja Hollanti kohtaavat samankaltaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita, jonka vuoksi voimien yhdistäminen ja kansainvälisen kontekstin lisääminen parantaa molempien korkeakoulujen tavoitteiden toteutumista", Ravensbergen jatkaa.

”Näen sopimuksen myös mahdollisuutena auttaa paikallisia yrityksiä heidän kansainvälisessä kasvussaan yhteistyön kautta. Korkeakouluina edustamme kahta maailman tehokkainta kansallista koulutusjärjestelmää, ja koulutuksemme laatu on auditoitu. Toivon tämän johtavan onnistuneeseen TKI-yhteistyöhön korkeakoulujen ja niiden henkilökunnan sekä opiskelijoiden välillä”, LABin rehtori Turo Kilpeläinen sanoo.

Lisätietoja:

Turo Kilpeläinen, rehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, +358 44 708 5085, turo.kilpelainen@lab.fi

Jacomine Ravensbergen, Avans University of Applied Sciences, j.ravensbergen@avans.nl

LIITE: Kuvassa Avansin vararehtori Jacomine Ravensbergen (vas.) ja LABin rehtori Turo Kilpeläinen. KUVAAJA: SARI HORN

Kuva: Saara Heikkinen

Luonto-Liiton Kevätseurannalla on joka vuosi vaihtuva teema, joka tänä vuonna on perinnemaisemat. Teemojen on sekä tarkoitus monipuolistaa Kevätseurantaa että nostaa esiin Suomen luonnon monimuotoisuutta. Nyt kevään edetessä niityt ja kedot alkavatkin paljastua lumivaipan alta ja on aika kääntää katseet erilaisiin perinnekasvillisuustyyppeihin ja niille ominaisiin lajeihin. Täydessä kukoistuksessaan perinnebiotoopit ovat kuitenkin vasta loppukeväästä. 

Perinnemaisemat ovat kulttuuriympäristöjä. Ne ovat muodostuneet ihmistoiminnan seurauksena satojen, jopa tuhansien vuosien kuluessa perinteisen maanviljelykulttuurin myötä. Perinnebiotooppeihin luetaan esimerkiksi useita erilaisia hakamaita, metsälaitumia, ketoja, niittyjä ja lehtoja. Määrittelytavasta riippuen perinnebiotooppityyppejä arvioidaan Suomessa olevan jopa 40. Jokaiseen perinnebiotyyppiin on muodostunut omaleimainen lajistonsa ja ne ovatkin varsinaisia monimuotoisuuden keitaita. Valitettavasti niistä jokainen on myös luokiteltu uhanalaiseksi. 

Suomen perinnebiotooppien katoaminen alkoi jo 1800-luvun lopulla ja oli voimakkaimmillaan viime vuosisadan puolessa välissä. Pääsyynä tähän ovat maataloudessa tapahtuneet muutokset. Koska perinnemaisemat ovat ihmisen aikaansaannosta, on niiden säilyttäminen myös ihmisen vastuulla. “Perinnemaisemat eivät säily ilman hoitamista, mikä käytännössä tarkoittaa laidunnusta tai niittoa. Monet arvokkaat perinnemaisemat ovat päässeet pusikoitumaan vuosikymmenten saatossa, joten hoitotyön alkuvaiheessa niiden ennallistaminen on välttämätöntä.” kertoo Eija Hagelberg Perinnemaisemayhdistys ry:stä. 

Perinnemaisemien suojeluun sekä säilyttämiseen on kuitenkin herätty – vaikkakin verrattain myöhään. Hagelbergin mukaan perinnemaisemien säilyttäminen on tärkeää, sillä ne ovat sekä maisemallisesti että lajistollisesti monipuolisia luontokeitaita. “Perinnebiotoopit ovat monien uhanalaisten eliöiden elinympäristöjä. Unohtaa ei sovi myöskään kulttuuriperintöä, joka liittyy perinteiseen maatalouteen.” 

Vakiolajien lisäksi Kevätseurantaan sisältyy kuusi perinnemaisemiin liittyvää teemalajia. Jo alkukeväästä seurasimme ensimmäisten joukossa kevätmuuttoaan tehnyttä kottaraista ja tällä hetkellä voimme tarkkailla niin kuovin tuloa kuin kimalaisten heräämistä. Vielä myöhemmin keväällä perinnemaisemille tyypilliset keto-orvokit sekä kullerot aloittavat kukintansa ja pääsemme seuraamaan perinnemaisemien tärkeitä ylläpitäjiä - lehmiä sekä lampaita laitumillaan.   

Vaikka perinnemaisemat ovatkin täydessä kukoistuksessaan vasta myöhemmin keväällä, voit ottaa etumatkaa ja käydä kartoittamassa oman alueesi mahdollisia perinnebiotooppeja. Erityisen kiinnostuneita olemme tulevana viikonloppuna tehdyistä lajihavainnoista, sillä 22.–24.4. vietämme jälleen Kevätseuranta-viikonloppua. Lähetä havaintosi kätevästi osoitteessa www.kevatseuranta.fi.  

Muistathan jakaa omia keväisiä kuviasi Instagramissa aihetunnisteella #kevätseuranta ja merkitä mukaan myös Kevätseurannan tilin @kevatseuranta sekä Luonto-Liiton tilin @luontoliitto. Jaamme Kevätseurannan tilillä joka sunnuntai kolme parasta keväistä kuvaa tarinoissa maininnan kera!  

Lisätiedot:
  

Saara Heikkinen, Kevätseurantakoordinaattori, saara.heikkinen@luontoliitto.fi   
Puh. 044 338 1543  

Ilona Tuovinen, Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö, ilona.tuovinen@luontoliitto.fi   
Puh. 045 1271226  

     
Kevätseurannan omat sosiaalisen median kanavat:   
   
www.facebook.com/kevatseuranta   
www.instagram.com/kevatseuranta  

Professoriliiton mukaan yliopistolakia olisi muutettava ja yliopistojen johtosääntöjä uudistettava niin, että yliopistoyhteisöä edustava toimielin – yliopistokollegio, konsistori tai akateemisten asian komitea – hyväksyy yliopiston johtosäännön. Näin vahvistettaisiin yliopistodemokratiaa ja tuettaisiin hyvän johtamisen edellytyksiä.

”Yliopistoille kuuluu perustuslain mukaan autonomia eli itsehallinto. Itsehallinto tarkoittaa tieteen tekemisen autonomian ohella myös sitä, että yliopiston päätäntävalta kuuluu yliopistoyhteisölle”, Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja Jaana Hallamaa korostaa. 

Yliopistojen johtosäännöt määrittelevät keskeisten toimijoiden tehtäviä, toimivallan jakoa ja vastuita. 

”Käytännössä hallinnolliset vastuut ja tilivelvollisuus toimielinten välillä ovat kuitenkin hahmottuneet huonosti, mikä luo herkästi vastakkainasettelua yliopiston eri toimielinten ja yliopistoyhteisön välille”, Hallamaa toteaa.

Professoriliiton mielestä on tärkeää, että yliopiston hallituksella on kollegion ja rehtoraatilla hallituksen luottamus. 

Professoriliiton valtuusto käsitteli kevätkokouksessaan yliopistojen johtosääntöjä yliopistodemokratian ja johtamisen näkökulmasta.

Lisätiedot:
Jaana Hallamaa
Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja 
p. 050 3185 655

Ammatillisen koulutuksen reformin 2018 tavoitteena oli lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka käytännössä toteutuu eri pituisina koulutus- tai oppisopimusjaksoina opintojen aikana. Kyselytutkimus Amisbarometrin mukaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrä onkin vuosien 2019 ja 2022 välillä kasvanut ja 2022 60% perustutkinto-opiskelijoista vastasi opiskelevansa työpaikalla ainakin jonkin verran tavallisen viikon aikana. Kolme vuotta aiemmin näin vastasi 46%. Noin joka neljäs kaipaa työpaikalla tapahtuvaa opetusta edelleen lisää.

Selvitysten mukaan työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa on silti kehityskohteita. Koulutuksen arviointikeskus Karvin tekemän kyselyn perusteella vain 56% koulutuksen järjestäjistä perehdytti työpaikkoja edustavat työpaikkaohjaajat aina tutkinnon perusteisiin ja 57% osaamisen arviointiin. Vain 6% oppilaitosten henkilöstöstä puolestaan arvioi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että opiskelijat saavat työpaikkaohjaajilta tarvitsemansa tuen ja ohjauksen. Amisbarometri 2022 mukaan vajaa 14% perustutkinto-opiskelijoista koki, ettei työpaikkaohjaaja tiennyt mitä taitoja opiskelija oli tullut jaksolla opettelemaan. 

Työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ohjaus ja perehdytys jakson alussa ovatkin keskeistä, jotta työpaikalla suoritetulta jaksolta saadaan haluttu osaaminen. Tämä tarkoittaa suunnitelman laatimista tavoitteista ja tehtävistä ennen työpaikalla tapahtuvan oppimisen alkua opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan välillä. Opiskelijoita ei saa myöskään käyttää korvaamaan varsinaisia työntekijöitä ja heidän työpanostaan. Perehdyttämistä ja ohjausta ei silti tule ottaa pelkkänä resurssikysymyksenä. Laadukas toiminta yritykseen vasta saapuneen opiskelijan  kanssa on investointi myös yrityksen tulevaisuudelle lisäämällä työpaikan houkuttelevuutta ja pitovoimaa.

Ammatillisesta koulutuksesta valmistuu tärkeitä ammattilaisia yhteiskuntaamme. Vaadimme laadukkaasti suunniteltua ja toteutettua työpaikkaohjausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen parissa toimivilta työnantajilta.

JUTTA VIHONEN
Puheenjohtaja
044 7530 581 
jutta.vihonen@sakkiry.fi

NOORA LUUKKA
Pääsihteeri
050 3100 570
noora.luukka@sakkiry.fi

KT Pigga Keskitalo aloittaa elokuussa kasvatustieteen, erityisesti arktisten koulutuskysymyksien professorina kasvatustieteiden tiedekunnassa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat erityisesti tutkimushankkeiden rahoituksen haku, hankkeiden toteuttaminen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön kehittäminen.

Keskitalo on toiminut vuodesta 2019 yliopistotutkijana Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa, jonne hän siirtyi opettajainkoulutuksen apulaisprofessorin tehtävistä Sámi allaskuvlasta Norjasta. Keskitalo on väitellyt kasvatustieteen tohtoriksi Lapin yliopistossa vuonna 2010. Hänellä on luokanopettajan ja saamen kielen aineenopettajan pätevyys sekä yrittäjyyskasvatuksen maisterintutkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Keskitalo on kasvatustieteen dosentti Helsingin yliopistossa ja Siirtolaisuusinstituutin verkostotutkija.

Arktisiin koulutuskysymyksiin painottuva professuuri kytkeytyy Lapin korkeakoulukonsernin strategian toteuttamiseen niin globaalin arktisen vastuun kuin tulevaisuuden palvelujen ja etäisyyksien hallinnan vahvuusalueilla. Kasvatustieteiden tiedekunnan näkökulmasta professuuri on merkityksellinen erityisesti UArcticin temaattisen ”Teacher Education for Social Justice and Diversity” -verkoston toimintapohjan vahvistamisessa sekä Arctic Five in Education -verkoston toiminnan vahvistamisessa.

– Arktinen alue kohtaa jatkuvia, odottamattomiakin muutoksia. Lisäksi pitkät välimatkat, vaihtelevat olosuhteet ja alueen erityisyys asettavat kasvatukselle ja koulutukselle vaatimuksia, jotka tulee huomioida, jotta lapsille ja nuorille sekä perheille ja kaikille pohjoisen ihmisille voidaan luoda hyvät olosuhteet asua, opiskella, työskennellä ja kouluttautua, Keskitalo kuvailee.

Keskitalon mukaan inklusiivinen ajattelu sekä ajan ja paikan merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, kun koulutetaan opettajia sekä järjestetään opetusta lapsille ja nuorille.

– Tavoitteeni on vahvistaa ymmärrystä erilaisista logiikoista, jotka vaikuttavat kasvatuksessa ja koulutuksessa. Arktisella alueella asuu runsaasti alkuperäiskansoja ja alkuperäiskansojen kielten puhujia. Ihmisten välisen ymmärryksen lisääminen ja toisten kohtaaminen sekä toisaalta kielten elvytys ovat ajankohtaisia teemoja, jotka tarvitsevat aiempaa enemmän huomiota moninaisessa maailmassamme.

Keskitalon tutkimus on suuntautunut laajasti koulutukseen arktisella alueella, kestävän kehityksen kysymyksiin sekä alkuperäiskansojen koulutukseen. Tutkimusyhteistyötä hän on tehnyt ympäri maailmaa esimerkiksi kanadalaisten, yhdysvaltalaisten ja uusiseelantilaisten tutkijoiden kanssa.

Keskitalo on paneutunut urallaan monipuolisesti saamelaiskasvatuksen ja -koulutuksen teemoihin sekä etäopetuksen ja opetuksen digipedagogisten käytäntöjen kehittämiseen. Hän on ollut mukana useissa koulutusvientiin liittyvissä hankkeissa sekä kieli- ja kulttuuritietoista opettajuutta ja opettajankoulutusta edistävissä hankkeissa.

– Haluan syventää ymmärrystä alueen historiasta, nykytilasta ja siitä, miten koulutusta ja opetusta järjestetään niin, että huomioidaan alueen erityisyydet ja oppijoiden tarpeet.

Parhaillaan Keskitalo toimii muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa keskitytään saamen kielen etäopetuksen tutkimiseen ja kehittämiseen pienten lasten opetuksen kontekstissa (ADVOST lasten sananvalta ja toimijuus – sosiaalinen innovaatio pienten lasten osallisuuden tukemisessa). IPED Indigenous Pedagogy in Teacher Education -hankkeen työpajoissa on puolestaan pohdittu alkuperäiskansojen opettajainkoulutuksen nykytilaa ja haasteita.

Keskitalo on kotoisin Utsjoelta ja asuu nykyään Enontekiön Peltovuomassa.

Lisätietoja:

Pigga Keskitalo, pigga.keskitalo(at)ulapland.fi, +358 40 484 4153

Tutustu tutkijaprofiiliin: https://research.ulapland.fi/en/persons/pigga-keskitalo

Kuva:

Valokuvaa saa käyttää vapaasti uutisoinnin yhteydessä.

Kuvaaja: Kimmo Pallari, Roifoto

HJK:ssa pelaava saksalainen Leoni Pankrats, 32, on yksi työn ja jalkapallon onnistuneesti yhdistäneistä pelaajista. Hänen matkansa Suomeen ja Helsinkiin on kulkenut monen eurooppalaisen seurajoukkueen kautta.

"Olen pelannut jalkapalloa koko ikäni. Pikkutyttönä pelasin poikien joukkueissa, kunnes pääsin 16-vuotiaana Frankfurtiin tyttöjoukkueeseen. Lukion jälkeen sain ensimmäisen ammattilaissopimukseni Espanjaan, Levanteen. Pelasin siellä vuoden ja opiskelin samalla espanjan kieltä", Pankrats kertoo.

Espanjassa vietetyn vuoden jälkeen Pankrats palasi takaisin Saksaan ja aloitti yliopistossa espanjan- ja portugalin kielten kääntämisen opinnot. Seuraavat kymmenen vuotta hän pelasi Saksassa naisten kansallisessa sarjassa ja piipahti muutamina vuosina kesätaukojen aikana pelaamassa myös Islannissa. Erasmus-vaihdon aikana hän opiskeli ja pelasi puolisen vuotta Portugalissa.

"Vaikka aloitin yliopisto-opintoni kääntämisellä, niin opiskelin sivuaineena taloustieteitä, josta tein lopulta myös maisterintutkintoni", Pankrats jatkaa.

Saksan ja Ranskan kautta Suomeen

Vuonna 2018 Leoni Pankrats valmistui yliopistosta ja aloitti pelaamisen ohella työt projektipäällikkönä. Paria vuotta myöhemmin hän sai tarjouksen Ranskasta, Montpellieristä, jossa hän pelasi ammattilaisena yhden kauden.

HJK:n vuonna 2021 tekemä tarjous toi Pankratsin Suomeen ja Helsinkiin.

"En viihtynyt Ranskassa kovinkaan hyvin. Pelasin jalkapalloa, mutta kentän ulkopuolella minulla ei ollut  tekemistä. Suomi tuntui alusta alkaen paljon kotoisammalta. Aloitin viime vuoden lopussa etsimään töitä ja työllistyin start up-yritykseen puolipäiväiseksi projektipäälliköksi. Työni on aikataulullisesti joustavaa, joten ehdin hyvin myös harjoitella ja pelata", Pankrats iloitsee.

Hän päätyi nykyiseen työhönsä BearIT:n kaksoisuravalmennuksen kautta, jota hän suosittelee lämpimästi muillekin pelaajille.

"Huomasin jutun kaksoisuravalmennuksesta Palloliiton sivuilta ja hakeuduin siihen suoraan. Aloitin aktiivisen työnhaun viime vuoden syyskuussa ja mietin, että uravalmennus voisi antaa minulle vinkkejä hyvistä työnhakukanavista sekä apua työhakemuksen ja CV:n päivittämiseen. Meillä oli Saksassa mahdollisuus osallistua samankaltaiseen kaksoisuravalmennukseen, joten tiesin suurin piirtein mitä odottaa", Pankrats kertoo.

”En voisi olla onnellisempi”

Digitaalisesti toteutettava kaksoisuravalmennus alkaa osaamiskartoituksella, jonka avulla selvitetään pelaajan koulutustaustaa, osaamista, mielenkiinnon kohteita sekä muuta harrastuneisuutta, josta voi olla hyötyä jo peliuran aikana tai sen jälkeisessä elämässä.

Uravalmentaja ja pelaaja kohtaavat toisensa verkon välityksellä 2-3 kertaa. Valmennuksen tavoitteena on rakentaa yhteistyöllä polku, joka auttaa pelaajaa menestymään kentällä ja sen ulkopuolella.

"Pelaajat voivat hakeutua valmennukseen suoraan, siihen ei tarvita seuran tai liiton puumerkkiä. Valmennuksen aloitusajankohta ja toteutusaikataulu räätälöidään yksilöllisesti pelaajan aikatauluihin sopivaksi", BearIT:n toimitusjohtaja ja TPV:n 13/14-ikäluokan tyttöjoukkueen valmentajana toimiva Teemu Karhu kertoo.

Leoni Pankratsin työnhaku oli tehokasta, sillä jo marraskuussa hän solmi työsopimuksen helsinkiläisen IT-alan startup-yrityksen kanssa.

"Vaikka hain töitä vain pari kuukautta, niin aika ehti tuntua pitkältä, kun en tiennyt yhtään, millaiset työllistymismahdollisuuteni ovat Suomen työmarkkinoilla. Teemu Karhulta saamani uravalmennus oli erittäin hyödyllistä, sillä hän kartoitti osaamiseni, ymmärsi jalkapallon asettamat vaatimukset työnteolle ja osasi ohjata minua tehtäviin, jotka mahdollistavat rakastamani jalkapalloilun ja työnteon. Tällä hetkellä en voisi olla tyytyväisempi elämäntilanteeseeni", hän hymyilee.

Pankrats sanoi viihtyvänsä mainiosti työssään ja nauttivansa pelaamisesta.

"32-vuotiaana tiedostan, että pelivuosia ei ole enää jäljellä kovin paljon. Otan pelaamisesta ilon irti niin kauan kuin se on mahdollista ja nautin siitä, että saan samalla toteuttaa ja kehittää itseäni pelaamisen lisäksi myös ammatillisesti", Saksassa vuoden 2021 jalkapallon kansainväliseksi pelaajalähettilääksi ehdolla oleva kokenut ja pidetty pelaaja sanoo.

Vaasan yliopisto on nimennyt yliopiston Vuoden tiedeviestijäksi taloustieteen professori Panu Kalmin. Palkinto myönnettiin kiitoksena tieteen yleistajuistamisesta ja osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän lisäksi Vaasan yliopisto jakoi useita kunniamainintoja hyvästä tiedeviestinnästä. Kunniamaininnan saivat Vaasan tiedekarnevaaleissa esiintyneet yliopiston tutkijat ja opettajat.

– Kannustamme tutkijoitamme viestimään tutkimuksesta ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kansalaisten ja päättäjien kanssa. Vaasan yliopistossa painotetaan tutkimuksen vaikuttavuutta, avointa tiedettä ja tutkimuksen monipuolista arviointia DORA-julistuksen hengessä, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto. 

Avoimuus ja julkisuus tekevät tutkimuksesta tiedettä, joka tulee kaikkien ulottuville.  Jotta tutkittu tieto pääsee vaikuttamaan, sitä on yleistajuistettava, eli valittava tietylle yleisölle olennaiset sisällöt ja sopivimmat esittämisen tavat. Tiedeviestintä onkin osa tutkijan ammattitaitoa.

Yliopiston palkintoraati muistuttaa, että tiedeviestintä on tänä päivänä erityisen merkityksellistä ja arvokasta, kun harhaanjohtavan tiedon määrä ja leviämisen tavat ovat moninaistuneet.

Lisätiedot

Taloustieteen professori Panu Kalmi, puh. 029 449 8528 , panu.kalmi (@) uwasa.fi

Äänekosken kaupunki tiedottaa 26.4.2022

Heti vapaa julkaistavaksi

Äänekosken Koulunmäen yhtenäiskoulun kevättapahtuma korostaa yhteisöllisyyden merkitystä

Koulunmäen yhtenäiskoulun oppilaille ja heidän perheilleen tarkoitettu kevättapahtuma toteutetaan torstaina 28.4.2022 klo 17-19 koululla ja sen pihapiirissä. Tapahtuman tarkoitus on korostaa yhteisöllisyyden merkitystä ja tuottaa hyvää mieltä pitkään kestäneen korona-ajan jälkeen sekä toivottaa kevät tervetulleeksi. 

Mukana tapahtuman järjestelyissä on koulun oppilaita, koulun henkilökuntaa sekä ulkopuolisia toimijoita, kuten Äänekosken kaupungin nuorisotoimen Kesäkaara.

Pihapiiristä löytyy kirpputori, pulmapiste sekä oppilaiden myyntikojuja, joista voi ostaa herkullista syötävää ja juotavaa, kuten hotdogeja, leivonnaisia, karkkeja, limsaa ja tietysti simaa. Koulun ruokalassa on tarjolla musiikkia ja liikuntasaleissa tanssia sekä jousiammuntaa. Sisätiloista löytyy myös kasvomaalausten ja rannekorujen tekoa, linnunpönttöjen rakentelupaja sekä kahvila.

Tapahtuma avataan yhteisesti klo 17.00 vanhan koulurakennuksen kiviportailla, minkä jälkeen tapahtuman osallistujat voivat kierrellä vapaasti eri toimintapisteissä.

Toimittajat ovat lämpimästi tervetulleita tapahtumaan!

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Apulaisrehtori Seija Hinkkanen, 040 729 1211, seija.hinkkanen@aanekoski.fi

Naisten Valmiusliitto on jo pitkään esittänyt, että perustettaisiin turvallisuuskoulutettujen vapaaehtoisten rekisteri. Rekisteri antaisi selkeän kokonaiskuvan koulutettujen määrästä ja osaamisesta sekä mahdollistaisi järjestöjen koulutusresurssien kohdentamisen nykyistä tehokkaammin.

Naisten Valmiusliiton kouluttaa vapaaehtoista asepalvelusta suorittamattomia naisia Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten tueksi erilaisiin kokonaisturvallisuuden tehtäviin. Koulutettujen vapaaehtoisten osaamista tulee voida hyödyntää yhteiskunnan tukena normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Siksi heistä on oltava nykyistä enemmän tietoa.

-Turvallisuusympäristömme voimakkaan muutoksen pitää viimeistään nyt herättää kaikki tahot ymmärtämään rekisterin tarpeellisuus, sanoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko.

Parlamentaariselta komitealta tukea kehittämistyölle

Ajatus rekisteristä on saanut tukea myös asevelvollisuutta pohtineelta parlamentaariselta komitealta, joka jätti mietintöraporttinsa marraskuussa 2021. Vapaaehtoista varautumista käsittelevässä osassa mainitaan koulutettujen vapaaehtoisten rekisterin kehittäminen. Tavoitteena on lisäksi luoda vapaaehtoistoimintaan nykyistä tavoitteellisempia koulutuspolkuja.

-Meidän tavoitteemme on se, että niille, jotka haluavat kouluttautua ja sitoutua tukitehtäviin, luodaan siihen nykyistä paremmat mahdollisuudet. Samalla tulee varmistaa, että koulutus vastaa ennakoitujen tehtävien osaamisvaatimuksia, sanoo Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Pia Lindell.

Varautumis- ja turvallisuuskoulutus kiinnostaa nyt enemmän kuin koskaan

Kiinnostus Naisten Valmiusliiton koulutusta kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti ja kursseille olisi tulossa paljon enemmän osallistujia kuin mitä voidaan ottaa. Kevään NASTA Leijona -harjoitukseen on ilmoittautunut vajaat neljäsataa naista ja yli viisisataa on jonossa. Valmiusliittoon tulee paljon yhteydenottoja ja kyselyitä, miten toimintaan pääsisi mukaan.

-Nyt on korkea aika tehdä rekisterin perustamisen mahdollistavia päätöksiä. Tulee tehdä lain vaatimat muutokset ja varmistaa kehittämistyöhön tarvittavat resurssit. Työhön on ryhdyttävä viivyttelemättä, summaa puheenjohtaja Risikko.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Paula Risikko, p. 050 511 3107
paula.risikko@eduskunta.fi

Pääsihteeri Pia Lindell, p. 040 561 1655
pia.lindell@naistenvalmiusliitto.fi