PS Kemin joukkorahoitusprojekti on saanut sarjakuvasankari Teuvo Lylyn tukijakseen. Teuvon luvataan seikkailevan mm. PS Kemin joukkorahoitetussa kalenterissa, jonka fanit saavat omakseen. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat mukana ideoimassa PS Kemin joukkorahoituskampanjaa.

Joukkorahoitusprojektissa syntyy opiskelijoiden toimesta myös mobiilisovellus, jolla voi seurata seuran ja projektin kuulumisia. Aluksi sovellus on saatavilla vain Android-laitteisiin, joka valmistunee toukokuun loppuun mennessä.

PS Kemin joukkorahoitusprojekti kansainvälistyy

PS Kemin joukkorahoitusprojekti on saanut myös kansainvälisiä tukijoita. Joukkorahoituksen mahdollistama helppous osallistua seuran tukemiseen on tuonut projektille tukijoita mm. Alankomaista, Kiinasta ja Saksasta.

- Jalkapallon on maailman katsotuin urheilulaji ja sen tukeminen selvästi yhdistää kansalaisuuksista riippumatta. Olemme mahdollistaneet sponsoreille yritysjoukkorahoituksen, jossa vastineeksi on luvassa mielenkiintoisia kontakteja ja tilaisuuksia, joihin pääsee joukkorahoituksen kautta. Tämä on helppo tapa tehdä yritystä näkyväksi tärkeän hankkeen yhteydessä, toteaa lehtori Tuomo Ryynänen Haaga-Heliasta.

Joukkorahoitusprojekti yrityksille on voimassa toistaiseksi. Yksityiset henkilöt voivat sijoittaa 15.6.2016 asti osoitteessa www.pskemisoccer.fi.

Lisätietoa
Tuomo Ryynänen, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, puh 044 339 6006

Ruoan alkuperä kiinnostaa ja ruokaketjulta toivotaan läpinäkyvyyttä. Lähiruoka on nosteessa, mutta silti maataloudessa ja monissa maaseudun yrityksissä painitaan vakavien kannattavuus- ja jaksamisongelmien kanssa. Ongelmia aiotaan nyt ratkoa, mahdollisuuksiin tarttua ja nostaa keskisuomalainen maaseutuyrittäjyys nousuun.

– Menestys saavutetaan maaseudun toimijoiden, yrittäjien, päättäjien sekä kehittäjä- ja rahoittajatahojen yhteistyöllä. Erityisen tärkeässä roolissa ovat kuluttajat eli me kaikki, jotka teemme päivittäin valintoja kaupan hyllyjen välissä, verkkokaupassa tai suoramyyntipisteissä, projektipäällikkö Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulun Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeesta linjaa.

–  On tiedettävä, mistä paikallisesti tuotetun ruoan hinta muodostuu. Kun teemme lähivalinnan, ostamme tuotteen, jonka tuotannosta ja työllisyydestä eurot jäävät alueelle. Suomalainen lainsäädäntö puolestaan varmistaa  eläinten ja luonnon hyvinvointia tarkoin määräyksin, eikä esimerkiksi lihaa ole tuotettu kasvuhormonien voimalla.

Lähiruokatiedotuksen ja valistuneiden kuluttajien lisäksi tarvitaan asiakkaiden tarpeisiin vastaavia tuotteita vaivattomasti ja läheltä. 

–  Tuotteiden ja palveluiden, myös lähellä tuotettujen, on oltava sellaisia, joita halutaan ostaa ja käyttää. Toisaalta erinomainenkaan tuote ei myy, ellei asiakas löydä sitä tai sen saaminen on työlästä, projektipäällikkö Niina Rantakari toteaa. 

Näihin markkinoinnin ja myynnin haasteisiin pureudutaan syksyllä käynnistyvissä koulutuksissa, jotka ovat osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kilpailukykyinen keskisuomalainen maaseutu-koulutushanketta.  Maaseutuyritysten menestystä, hyvinvointia ja yhteistyömahdollisuuksia pohjustetaan huomenna torstaina 19.5.2016 klo 11.45-15.30 Juhlatalo Majakoskella järjestettävässä seminaarissa.

Ideoita markkinointiin ja myynnin kanaviin tarjoavat yrittäjä, sosiaalisen median asiantuntija Jaana Nyström ja REKO-renkaista kertova projektikoordinaattori Eeva Ylinen Ahlmanilta. MTK-Pirkanmaan hankepäällikkö Maija Pispa johdattelee pohtimaan, mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjän ja työntekijöiden hyvinvointiin. Tilaisuudessa polkaistaan myös käyntiin Kilpailukykyinen keskisuomalainen maaseutu-koulutushanke.

Kilpailukykyä ja voimavaroja Keski-Suomen maaseutuyrittäjyyteen -seminaarin järjestävät JAMKin hallinnoimat Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohanke 2016-2018 ja Kilpailukykyinen keskisuomalainen maaseutu-hanke. Ne saavat rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lisätietoja:
Leena Pölkki, projektipäällikkö,  050 4011 894, etunimi.sukunimi@jamk.fi ja Niina Rantakari, projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö

Juha Vaaran blogi on julkaistu aiemmin hänen postauksena LinkedInissä 20.4.2016.

Kehityskeskusteluja käydään kaikkialla ja ne kuuluvat yhtä luotettavasti organisaation vuodenkiertoon kuin pikkujoulut ja kehittymispäivätkin. Niinpä viime kesänä nousikin pintaan kiinnostava uutinen, kun Accenture ilmoitti maailmanlaajuisesti luopuvansa kehityskeskusteluista. Muutamia kehityskeskusteluista luopuneita yrityksiä oli ollut jo aiemminkin, mm. Adobe. Ovatko kehityskeskustelut siis katoamassa organisaatioista ja mitä niiden tilalle on mahdollisesti tulossa? Tämän kysymyksen äärellä kokosimme tällä viikolla asiakkaidemme edustajia ja omia konsulttejamme jakamaan ajatuksiaan. Tässä on muutamia poimintoja esiin nousseista teemoista sekä seassa omia pohdintojani.

Kun kehityskeskusteluja ollaan muokkaamassa tai niistä jopa luovutaan, niin kannattaa muistaa, että niissä saattaa olla, hieman organisaatiosta riippuen toki, myös monia hyviä ja toimivia asioita. Keskustelussa nousi esiin, että osin kehityskeskustelut voivat toimia hyvinkin, riippuen ehkä toki paljon esimiehen valmiuksista ja organisaation kulttuurista. Kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä kohtaavat rauhallisessa ja valmistellussa tilanteessa, jossa on mahdollista keskustella menneestä, suunnitella tulevaa sekä antaa ja saada palautetta. Selkeä muttei liian raskas malli sekä sopiva koulutus ovat oivia apuja esimiehelle keskusteluihin. Silti jokin tuntuu monissa organisaatioissa tökkivän, sillä kuten kollegani sanoi: ”keharit ovat puudutusta”. Kovin moni tuntuu jakavan tämän ajatuksen.

Mitä kehityskeskustelut ovat? Menneen kauden suorituksen arviointia, tavoitteiden asettamista, henkilökohtaisen kehittymisen suuntaamista vai kenties jotain muuta? Kysyin asiaa kehittämistyössä toimivalta asiantuntijalta ja hänen vastauksensa oli seuraava: ” Nykyisin ongelmana taitaa olla, että niillä yritetään saada täytettyä liian monta tavoitetta: ne ovat koulutussuunnitelmia, osaamiskarttoja, info- ja palautetilaisuuksia, tavoitekeskusteluja, hyvinvointikeskusteluja samassa paketissa. Järjestelmä ohjaa ja yksilöllisyys katoaa.”

Tämä tiivistää yhden ongelmista hyvin;
yhdellä keskustelulla ei voi pyrkiä
kattamaan kaikkia tarpeita tai ollaan
tilanteessa, jossa mikään tarve ei täyty.

Suurin kritiikki kehityskeskusteluihin on kohdistunut siihen, että tällä hetkellä niissä keskitytään arvioimaan mennyttä suoritusta ja vertaillaan työntekijöitä toisiinsa. Vertailuaspekti ei liene suomalaisissa organisaatioissa keskimäärin kovinkaan yleistä, suorituksen arviointia harrastettaneen sen sijaan useimmissa kehityskeskusteluissa. Jokainen voi miettiä, kuinka kehittävää on saada palautetta pahimmillaan vuoden tai puolen vuoden viiveellä. Samoin suorituksen vertailu muihin tuskin lisää sen paremmin oppimista kuin motivaatiotakaan.

Joissakin organisaatioissa onkin otettu käyttöön useammin toistuvat keskustelut. Mutta onko se vain rikki olevan mallin tekohengitystä. Selvää kuitenkin on, että kerran vuodessa oleva keskustelu on auttamatta liian harvoin ja lähinnä palvelee organisaation omaa byrokratiaa.

Nykyinen kehityskeskustelumalli on tyypillisesti aika HR-vetoinen. Tällöin sen paremmin esimiehet kuin alaisetkaan eivät välttämättä koe innostusta tai toimi aloitteellisesti. Riskinä on, että keskustelut toteutetaan, että saadaan raksi ruutuun.

Jos kehityskeskustelut ovat aidosti
keskustelua kehittymisestä, niin silloin
työntekijällä tulisi olla suurin vastuu
kehityskeskustelussa ja esimies tukisi ja
mahdollistaisi tätä kehittymistä. Tuskin
ainakaan asiantuntijaorganisaatiossa voi
ajatella, että ihmisiä kehitetään, vaan
ihmiset kehittyvät itse haluamaansa suuntaan.

Selkeänä toivetilana keskustelussamme nousi esiin, että kehityskeskustelut lisäisivät energiaa ja innostusta työhön. Painotus tulisi olla selkeästi enemmän kehittymisessä, sekä henkilökohtaisessa että tiimin. Kehityskeskustelut ovat osa johtamista ja organisaation kulttuuria. Todennäköisesti niistä tulee nykyistä epämuodollisempia. Epämuodollisuudessa on kuitenkin omat haasteensa, sillä se vaatii esimiehiltä paljon. Toisaalta ehkäpä esimiehen yksi keskeisimpiä osaamisia tulisikin olla kykyä käydä keskustelua työntekijöiden kanssa, jonka tavoitteena on osaamisen kehittäminen. Jotta tämä toteutuisi, niin esimiesten valmiuksien on syytä olla hyvät, eikä jokin yksinkertainen mallikaan olisi pahitteeksi .

Kehityskeskusteluja selvästi halutaan muuttaa. Onko ratkaisu niistä luopuminen vai niiden radikaali uudistaminen, molemmille vaihtoehdoille löytynee tilaa. Tärkeintä on, että niiden fokus on kehittämisessä, rytmi sopivan tiheä ja palaute molemminpuolista. Kun fokus on kehittämisessä, niin siitä luonnollisesti seuraa, että vastuu on sekä esimiehellä että ennen kaikkea työntekijällä. Hyvä keskustelu vaatii molemmilta paljon: valmistautumista, vapaan ja selkeän mallin sekä mahdollisesti koulutustakin. Ja jotta kehittymiseen olisi hyvät eväät, niin sen suuntaamiseen kannattaisi hyödyntää sopivasti kerättyä palautetta. Tästä nousi esiin innovatiivisia ja helppokäyttäisiä uusia ratkaisuja. Sopivasti käytettynä teknologia voi tuoda hyödyllistä dataa ja näkökulmaa keskusteluun.

Loppujen lopuksi se millaisia
kehityskeskustelut, tai millä nimellä niitä
kutsutaankaan, ovat, kertoo siitä miten
työntekijä nähdään organisaatiossa:
passiivisena arvioinnin ja kehittämisen
kohteena, vai omaa kehitystään johtavana
toimijana. Kehityskeskustelut ovat
johtamista, kehittyminen on työntekijän.

Kirjoittaja on Juha Vaara. Juha toimii MPS Career Oy:ssä New Business Development Managerin ja konsultin tehtävissä.

Perjantai-iltana 27.5. tiedekeskus Heurekasta otetaan NASAn kautta yhteys avaruuteen. Suomalaissukuinen Timothy Kopra vastailee yleisön kysymyksiin kansainväliseltä avaruusasemalta.

Perjantaina 27.5. Heurekassa voi päästä keskustelemaan astronautti Timothy Kopran kanssa. Tällä kertaa Kopra on läsnä tapahtumassa virtuaalisesti, sillä fyysisesti hän kiertää paraikaa maapalloa kansainvälisellä avaruusasemalla.

-Idea tapahtuman järjestämiseen tuli Tim Kopralta itseltään, kertoo Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski.

”Sisunautti” –lempinimen saanut Kopra vieraili Heurekassa vuonna 2010 ja toivoi nyt saavansa uudelleen yhteyden suomalaisiin tieteen ystäviin.

NASAn aikataulun vuoksi tapahtuma järjestetään perjantai-iltana 27.5. Heurekan ovet avautuvat kello 20, ja kävijät voivat virittäytyä tunnelmaan tiedekeskuksen näyttelyissä ja planetaariossa. Suomalaisia avaruusasiantuntijoita haastatellaan kello 21.45 alkaen, ja Kopran kanssa keskustellaan kello 22.30-23.00 välillä.

Yhteys avaruuteen otetaan Yhdysvalloista, ja sieltä välitetään linkki Heurekaan. Näin toimitaan siksi, että avaruusasema kiertää Maan 90 minuutissa, joten suoran yhteyden avulla voitaisiin saada korkeintaan kymmenisen minuutin keskustelu kerrallaan.

Timothy Kopraa on kutsuttu sisunautiksi hänen suomalaisten sukujuurtensa vuoksi. Hänen isoisänsä oli kotoisin Karjalan Valkjärveltä ja muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1910. Timothy Kopran isä puhui vielä sujuvaa suomea, mutta hän itse osaa vain muutaman sanan. Hän on ollut avaruudessa aiemminkin, ja tällä kertaa hänellä on mukanaan erityisesine: Jean Sibelius-juhlaraha, jonka hän sai tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä. Kopra twiittasi hiljattain avaruudesta otetun kuvan Suomesta. Katso twiitti ja presidentti Niinistön vastaus täältä: https://twitter.com/niinisto/status/727112974465376256

Mitä sinä haluaisit kysyä sisunautilta? Tim Kopralle voi lähettää kysymyksiä etukäteen osoitteeseen kysymykset@heureka.fi. Niitä voi myös esittää paikan päällä Heurekassa, ja niihin vastaillaan niin kauan kuin aikaa riittää. Paikalla on myös alan suomalaisia asiantuntijoita. Tilaisuuden alku pidetään suomeksi ja Kopran kanssa keskustellaan englanniksi.

Lipunmyynti: Kysy Kopralta – sisunautti vastaa –tapahtuma järjestetään perjantaina 27.5. kello 20.00–23.30. Aikuisten lippu 10 e ja 1-18-vuotiaat 5 e. Lipun tilaisuuteen voi ostaa etukäteen Lippuagentin sivuilta http://www.lippuagentti.fi/event/view?id=2230 tai kello 20.00 alkaen ovelta, jos paikkoja on vielä jäljellä.

Tulijat pääsevät myös tutustumaan Heurekan näyttelyihin. Ulkopuisto Galilei on suljettu. Vapaaliput ja muut erityisliput eivät oikeuta tämän tapahtuman sisäänpääsyyn. Keskustelua pääsee seuraamaan Heurekan auditorioon, planetaarioon tai aulaan.

Lisätietoja tapahtumasta: Heureka, puh 09 -85799, http://www.heureka.fi/fi/suora-yhteys-avaruudesta-heurekaan, paula.havaste@heureka.fi, siina.vasama@heureka.fi

Uusi SandBlast Cloud ennaltaehkäisee uusimpienkin haittaohjelmien pääsyn Office 365 -käyttäjien sähköposteihin.

Espoo, keskiviikko 18. toukokuuta 2016 – Check Point Software Technologies on julkistanut uuden, kattavan tietoturvaratkaisun SandBlast Cloudin, joka pitää yrityssähköpostit turvassa haittaohjelmien tunkeutumisyrityksiltä. SandBlast-tuoteperheen uusin tietoturvaratkaisu on suunniteltu turvaamaan Microsoft Office 365:n käyttäjät moderneilta uhilta, kuten kiristyshaittaohjelmilta ja APT-hyökkäyksiltä. SandBlast Cloud pysäyttää haittaohjelmat CPU-tason seulonnalla ja Threat Extraction -tekniikka pitää yrityssähköpostit puhtaana jo tunnetuista ja tuntemattomista uhista.

Vaikka sähköposti mahdollistaa vertaansa vailla olevan viestinnän ja tietoliikenteen, toimii se usein haittaohjelmien, kuten kiristysohjelmien, sisäänkäyntinä yritysverkkoihin. Teleoperaattori Verizonin tuoreen 2016 Data Breach Investigations -tietoturvaraportin mukaan käyttäjät klikkaavat ja avaavat peräti 12 prosenttia sähköpostien haitallisista liitteistä. Haitallista sisältöä sisältäviä liitteitä klikataan keskiarvolta vain 3 minuuttia 45 sekuntia sähköpostin saamisesta, joten on selvää, että ennaltaehkäisy on kriittistä tartunnan leviämisen estämiseksi.

– Yritykset ovat jatkuvassa vaarassa joutua kohdennettujen sähköpostihyökkäysten uhreiksi. Kyberrikolliset muuntelevat ja parantelevat menetelmiään jatkuvasti. Tämä vaatii yrityksiltä entistä tehokkaampia ennaltaehkäiseviä ja edistyneitä tietoturvaratkaisuja, joilla pysytään askeleen edellä uusia tietoturvauhkia. SandBlast Cloud tuo Office 365 -asiakkaille huipputason suojauksen pilviratkaisun muodossa. Se seuloo sisällön nopeasti ja tehokkaasti, toteaa Check Pointin Suomen maajohtaja Petri Sonkeri.

SandBlast Cloud tarjoaa Office 365 -käyttäjille monitasoisen tietoturvaratkaisun, joka tunnistaa sekä jo tunnetut ja tuntemattomat uhat. Anti-virus- sekä URL Reputation -ohjelmistot suojaavat tunnetuilta uhilta ja Threat Emulation ja Threat Extraction -menetelmillä suojaudutaan uusilta ja aiemmin tuntemattomilta haittaohjelmilta sekä muun muassa zero day -hyökkäyksiltä.

SandBlast Cloudin tärkeimmät ominaisudet:

• Saumaton Microsoft Office 365 -ohjelmistointegrointi, jota hallinnoidaan yksinkertaisen pilvipalvelun kautta.
• Alan johtava haittaohjelmien kiinniottoprosentti, mikä perustuu patentoituun CPU-tason seulontatekniikkaan.
• SandBlast Cloud toimittaa turvalliset, uudelleenkootut tiedostot sekunneissa. Alkuperäisiin tiedostoihin pääsee käsiksi muutamassa minuutissa, kun täydellinen analyysi on suoritettu.

Saatavuus:

SandBlast Cloud tulee saataville kesällä 2016. Lue lisää osoitteessa: www.checkpoint.com/products/sandblast-office365-security.

Follow Check Pointia SoMessa:

Check Point Blog: http://blog.checkpoint.com/
Twitter: http://www.twitter.com/checkpointsw
Facebook: http://www.facebook.com/checkpointsoftware
YouTube: http://www.youtube.com/user/CPGlobal
LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/check-point-software-technologies

Gallupit hellivät suurinta oppositiopuoluetta SDP:tä. Puolueen on kyettävä vastaamaan millaista Suomea rakennetaan porvarihallituksen päätösten jälkeen.

SDP valmistelee uutta periaateohjelmaa. Puoluejohto on lähettänyt kenttäkäsittelyyn keskusteluaineiston Turvaa ja vapautta muuttuvassa maailmassa. Periaateohjelman valmistelua vetää Uudenmaan liitossa työskentelevä Juha Eskelinen sen jälkeen kun kansanedustaja Johannes Koskinen siirtyi viime kesänä pankkimaailmaan Lontooseen. Eskelinen on aiemmin työskennellyt SDP:n puoluetoimistossa vastuualueenaan poliittinen ohjelmatyö.

-Rakennan mieluummin maastomerkkejä kuin muistomerkkejä, Eskelinen kuvaa periaatetyöskentelyä.

Muistomerkeillä Eskelinen viittaa hyvinvointivaltion rakentamisen aikoihin, jolloin vienti veti ja jaettavaa oli enemmän. Tämän päivän vaikeassa taloustilanteessa tarvitaan uusia maastomerkkejä, jotta jokainen kansalainen pidetään matkassa mukana.

-Olennaisinta on löytää vastauksia siihen millainen Suomi halutaan tämän porvarihallituksen jälkeen, Juha Eskelinen sanoo.

Jos soteuudistus, maakuntahallinto ja palveluiden yksityistämiseen viittaavat toimet etenevät hallituksen suunnittelemalla tavalla, seuraava hallitus saa perinnöksi uudet rakenteet. Niitä ei muuteta hetkessä takaisin entisiksi.

Demarit joutuvat ottamaan kantaa asioihin, joita ei välttämättä ole totuttu miettimään. Puoleen on löydettävä keinoja, joilla oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo toteutetaan myös yksityisten hyvinvointipalveluiden markkinoilla. Lue artikkeli kokonaisuudessaan.

Guru, puhu selkokieltä!

Julkisuudessa ääneen pääsevät usein jonkin alan gurut eli asiantuntijat. Suomalaisen asiantuntijan tunnistaa siitä, että hänen puhettaan on hyvin vaikea ymmärtää.

Maailmalta kantautuu kuitenkin Suomeen uusia ideoita. Yksi uusi idea on se, että asiantuntija opettelee puhumaan selkokieltä. Mitä suurempi asiantuntija, sitä helpommin hän osaa asiansa kertoa.

Varsinkin Yhdysvalloissa monet ajattelevat näin. Johtava ydinfysiikan asiantuntija kertoo kauppajonossa sujuvasti, millaisia riskejä ydinteknologiaan kuuluu. Tai maailmantalouden superguru kuvailee ymmärrettävällä kielellä, mistä Kreikan talousvaikeudet johtuvat.

- Kaikki eivät pidä tätä ideaa hyvänä. Monet ajattelevat, että asiantuntija menettää arvostuksensa,
jos hän alkaa jutella arkikielellä omasta alastaan, Leealaura Leskelä Selkokeskuksen kehittämispäällikkö ja Selkosanomien päätoimittaja sanoo.

Miksi asiantuntijan kannattaa käyttää ymmärrettävää kieltä? Siksi, että vaikea kieli saa ihmiset ajattelemaan, että tuo asia ei ole tärkeää. Vaikea kieli saa ihmiset ajattelemaan, että asia ei kuulu minulle Leskelä toteaa.

Entä miksi asiantuntijan täytyy puhua selkokieltä? Koska tieto kuuluu kaikille. Asiantuntijat tietävät asioita, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Se tieto ei kuulu ainoastaan toisille saman alan asiantuntijoille. Eikä se kuulu vain niille suomalaisille, joilla pitkä koulutus ja hyvä kielitaito. Tieto kuuluu kaikille suomalaisille, myös niille, jotka tarvitsevat selkokieltä. Lue artikkeli kokonaisuudessaan.

Lue Aikamerkistä myös:

Köyhyys periytyy lapsille 

Ilmastonmuutos sekoittaa sään ja talouden

Luopuuko Suomi malmeista liian halvalla

Päivi Montgomeryn blogi on julkaistu aiemmin hänen postauksena LinkedInissä 12.5.2016.

Ihmisenä ja työntekijänä olemiseen kuuluu erottamattomasti uteliaisuus ja vaihtelunhalu. Haemme välillä uutta ja nautimme oppimisesta sekä kehittymisestä. No, jotkut enemmän kuin toiset. Joka tapauksessa oma tuttu työ saattaa joskus vaikuttaa toistuvalta ja tämän jatkuessa myös leipääntyminen saattaa piillä nurkan takana.

Usein ihmiset ajattelevat työpaikan vaihtamisen olevan avain onneen. Uudessa työssä asiat olisivat paremmin, työtehtävät kiinnostavampia, etenemismahdollisuudet hulppeampia, kanttiinin ruoka maittavampaa ja työtoveritkin kauniimpia kuin nämä nykyiset. Tieto rajattomista mahdollisuuksista ja muun muassa sosiaalisen median kautta leviävät toinen toistaan mairittelevammat kuvaukset ja kehut eri työpaikoista luovat meille painetta. Kaverien Insta-kuvat työpaikan virkistymispäivästä ja siellä vallitsevasta yhteishengestä saavat miettimään, jääkö itse jostain paitsi.

Paineet pois, työ on työtä eikä jokaisen päivän ole tarkoitus olla pelkkää ruusuilla tanssimista. Ihmisluontoon kuuluu uteliaisuuden lisäksi myös se, että unelmatyökin saattaa toisinaan tuntua raskaalta tai vähemmän innostavalta. Jokin uusi juttu saa innostuksen yleensä myös palaamaan.

Keräsin muutaman seikan, joita kannattaa miettiä silloin, kun työpaikan vaihto alkaa houkuttaa.

1. Arvot. Onko sinulla ja työpaikallasi samansuuntaiset arvot? Enkä nyt tarkoita virallisia, firman nettisivuilla loistavia arvoja vaan niitä, jotka käytännön päivittäisessä työssä tulevat esille. Mikäli vastaat, että juu, suurin piirtein samoilla linjoilla ollaan, niin työpaikan vaihtamisella ei ole kiirettä. Jos vastauksesi on ei, saatat kokea arvoristiriitaa työssäsi ja se voi olla myös syynä tyytymättömyyden tunteeseen. Ihmiset saattavat hakea arvojensa mukaista toimintaa esimerkiksi etsimällä uutta työpaikkaa järjestötoiminnasta tai muusta itselle läheisemmäksi kokemasta toimialasta.

2. Vaihtelu. Liittyykö kaihoisa ajatus uudesta työpaikasta siihen, että työssäsi ei ole viime aikoina ollut vaihtelua tai uusia haasteita? Nyt kannattaa pysähtyä hetkeksi. Oletko puhunut vaihtelun tarpeesta esimiehellesi? Onko hän kuullut sinua? Oletko esittänyt itse ratkaisuehdotuksia? Oletko itse tarttunut aloitteellisesti uusiin tehtäviin? Vaihtelua on yleensä järjestettävissä samassakin työtehtävässä, mutta silloin täytyy myös itse olla aktiivinen. Tutustu työn tuunaamisen käsitteeseen ja poimi omat vinkkisi.

3. Työn merkitys. Oletko pohtinut, mikä on työsi lopputulema kokonaiskuvassa? Miksi teet päivittäiset työaskareesi? Jos myyt leffalipuja, voit kokea työsi tarkoitukseksi maksujen vastaanottamisen ja lippujen ojentamisen asiakkaalle. Toisaalta voit kokea, että tehtäväsi on mahdollistaa ihmisille illasta toiseen upeita elokuvaelämyksiä. Jos löydät työsi tarkoituksen ja voit samaistua siihen, saatat olla ihan oikeassa paikassa. Jos et, niin mieti, millainen työn lopputulema sinua motivoisi?

4. Osaamisen kehittäminen. Osaatko työtehtäväsi jo kuin omat taskusi ja haluaisit jotain haastavampaa? Etenemistä vaativampiin tehtäviin tai muuten uuden oppimista? Haluatko uudistaa osaamistasi? Tämä voi onnistua työpaikkaa vaihtamalla, toisaalta tämä voi onnistua vaikkapa työn ohessa opiskelemalla. Tällöin omastakin organisaatiosta voi löytyä uutta. Osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen suhteen kehotan aktiivisuuteen ja luottamaan omaan arvostelukykyyn. Osaaminen on työmarkkinoilla arvokkainta, mitä sinulla on. Älä anna sen vanheta, vaan mieti, miten haluat sitä kehittää ja keskustele esimerkiksi kouluttautumisen mahdollisuuksista esimiehesi kanssa.

Joka tapauksessa, tsemppiä ja menestystä, oli tavoitteenasi sitten uuden työn löytäminen tai nykyisen työtehtävän uudistaminen!

Kirjoittaja on Päivi Montgomery. Päivi toimii MPS Career Oy:ssä Business Development Managerin ja konsultin tehtävissä.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT                                                                             
Johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen                                                                             
puh. 040 545 2198
liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi                                                                                                               

T-Media
Tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen
puh. 040 511 9936
reeta.sutinen(a)t-media.fi

Centria-ammattikorkeakoulun kilpailutyö "Centrian digitaalisuutta edistävä palvelutoiminta" palkittiin kunniakirjalla valtakunnallisessa Kärjet-kilpailussa. Kunniakirjassa todetaan, että "Centrian palvelutuotanto on vaikuttavaa ja rikoo ammattikorkeakoulun rajoja. Toiminta on siellä missä palveluja tuotetaan ja missä kuluttajat liikkuvat. Jokainen ammattikorkeakoulu voi oppia Centrian rajattomasta digitaalisesta toiminnasta."

Kilpailutöitä tuli kaikkiaan 22 kappaletta. Kärjet-kilpailussa oli kaksi kategoriaa: Työ- ja elinkeinoelämän kehittäminen ja uudistaminen sekä Kansainvälinen TKI-toiminta.

SeAMK Digital Factory palkittiin kansallisen Työ- ja elinkeinoelämän kehittäminen ja uudistaminen -sarjan voittajana. SeAMK Digital Factgory on laajuudessaan ja Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen ympäristö, jota ei ole aikaisemmin toteutettu. Ammattikorkeakoulun henkilökunta, opiskelijat ja yritykset toteuttavat siinä yhteisiä digitalisaatioprojekteja ja opinnäytetöitä.

Kansainvälisen TKI-toiminnan voitto meni Karelia ammattikorkeakoulun NASA Epic Challange Joensuu -hankkeelle. Siinä opiskelijat ovat osana opintojaan kehittäneet alueen omien ja NASA:n asiantuntijoiden kanssa ratkaisuja Marsin asuttamisen haasteisiin hyödyntäen Collaboratory-digiympäristöä ja oppien NASA:n innovaatiomenetelmiä.

Kärjet-kilpailun tavoitteena on tuoda näkyväksi ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa ja sen laatua, luoda tervettä, sisältöön perustuvaa ja yhteistä hyvää vahvistavaa kilpailua ammattikorkeakoulujen kesken sekä tuoda laajempaa vaikuttavuutta TKI-toiminnalle. Kilpailu toteutetaan vuosittain. Kilpailun järjestäjänä toimii ammattikorkeakoulujen TKI-johtajien verkosto ja Arenen TKI-valiokunta.

Tämän vuoden  kilpailu järjestettiin kaksivaiheisena kisana, jossa raati valitsi ammattikorkeakoulujen ehdokkaista finalistit yleisöäänestystä varten. Palkinnon saajia äänesti kaiken kaikkiaan 784 henkeä ja ääniä annettiin yhteeensä 1568.

Lisätiedot:
Johtaja, TKI Jennie Elfving, 0400 903 929, jennie.elfving@centria.fi

Seinäjoen ammattikorkeakoulun hanke SeAMK Digital Factory on voittanut kansallisen TKI-kärjet-kilpailun parhaillaan käynnissä olevilla AMK-päivillä.

Vuosittain järjestettävään kilpailun teemana oli tänä vuonna ”TKI digitaalisuutta edistämässä”. Kilpailuehdotuksia saatiin 22 kappaletta. Kilpailussa oli kaksi kategoriaa: Työ- ja elinkeinoelämän kehittäminen ja uudistaminen sekä Kansainvälinen TKI-toiminta.

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa raati valitsi ammattikorkeakoulujen ehdokkaista finalistit, joita yleisö äänesti toisessa vaiheessa. Ääniä annettiin yhteensä 1568.

SeAMK Digital Factory voitti kansallisen luokan

SeAMK Digital Factory voitti Työ- ja elinkeinoelämän kehittäminen ja uudistaminen -sarjan saaden valtaosan äänistä eli yhteensä 481 ääntä. Tuotantoprosessien tehokkuus ja joustavuus ovat tärkeitä kilpailutekijöitä valmistavassa teollisuudessa.

Vaatimukset teollisen tuotannon pysymiseksi Suomessa ovat kovat: tuotteiden ja innovaatioiden on tultava markkinoille nopeasti, tuotannon on oltava joustavaa, teollisen internetin ja digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnettävä laaja-alaisesti. SeAMK Digital Factory kehitettiin vastaamaan tähän tarpeeseen, yhteistyössä IDEAL PLM:n ja Siemensin kanssa.

SeAMK Digital Factory on Suomessa ainutlaatuinen ympäristö, joka toimii oppimisympäristönä ja jokapäiväisenä työkaluna insinöörikoulutuksessa sekä osaamiskeskuksena ja testi- ja demoalustana yrityksille niiden kehittäessä omia valmiuksiaan teollisen internetin, robotiikan ja digitalisaation täysipainoisessa hyödyntämisessä.

SeAMK Digital Factory -hankkeesta on tullut merkittävä digivaikuttaja. SeAMKista valmistuu nyt 50 - 100 digiosaajaa vuosittain. Digital Factoryn myötä on käynnistynyt kuusi jatkohanketta, joissa on mukana kymmeniä yrityksiä. Digitaalisen valmistuksen professuuri aloittaa Seinäjoella 2017 SeAMKin ja TTY:n yhteistyönä. Ja Digital Factoryn ympärille muodostui digitaalisesta valmistuksesta kiinnostuneiden yritysten verkosto. SeAMK Digital Factory on palkittu myös aiemmin syksyllä 2015 Eläköön automaatio! -palkinnolla sekä Vuoden asiakas -palkinnolla.

Kansainvälisen TKI-toimintasarjan voitti Karelia Ammattikorkeakoulun NASA Epic Challange Joensuu -hanke. Karelian ehdotukselle annettiin 342 ääntä.

Lue lisää SeAMK Digital Factorystä

Lue lisää Kärjet-kilpailusta

Lisätietoja:

Hannu Reinilä, projektipäällikkö, SeAMK Digital Factory puh. 040 830 4160

Lukuvuoden 2015–2016 lähestyessä loppuaan Vasaramäen koulu valmistautuu Vihreä lippu -ohjelman levyn julkaisutilaisuuteen, joka pidetään Vasaramäen koulun Lehmustien yksikössä maanantaina 23.5. klo 10. Median edustajat ovat sydämellisesti tervetulleita levyn julkistamistilaisuuteen.

osoite /
Vasaramäen koulun Lehmustien yksikkö,
Lehmustie 7b, TURKU

Vihreä lippu -laulussa ja Aarteemme Itämeri -laulussa nostetaan esille lapsentajuisesti mm. ihmisen nykyisen toiminnan lyhytnäköisyys maapallon ja sen eliöiden kannalta ja se, miten tavarapaljoutta enemmän tarvitsemme puhdasta, kaunista luontoa. Laulut kertovat myös siitä, että yhdessä toimien ja oikeita valintoja tehden voimme taata niin ihmisille kuin luonnollekin mahdollisuuden kukoistaa kauniilla maapallollamme myös tulevaisuudessa. Lauluissa kerrotaan myös siitä, miten lapset voivat toimia ympäristön hyväksi.

Vihreä lippu on lasten ja nuorten kestävän kehityksen ohjelma

Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden.

Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat

• Osallisuus: lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa
• Ympäristökuormituksen vähentäminen
• Kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea
• Jatkuva parantaminen: pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitys
• Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa

Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassa muihin maanosiin. YK:n ympäristöohjelma UNEP suosittelee Vihreää lippua. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on kehittänyt Vihreä lippu -ohjelmaan omaan päivähoito- ja koulujärjestelmäämme sopivat toimintatavat ja materiaalit.

Vasaramäen koulu on ollut yli kymmenen vuoden ajan Vihreä lippu -koulu. Tosin juuri tällä hetkellä lippu on "jäähyllä". Mahdollisesti otamme taas jatkossa Vihreä lippu -ohjelman ympäristökasvatuksen työkaluksemme.

Musiikkia syntyi kilpailun tuloksena

Vuonna 2013 Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, SYKSE ry, julisti kilpailun, jossa Vihreä lippu -ohjelmalle tuli löytää yhteinen laulu. Vasaramäen koulu osallistui kilpailuun opettaja Eevastiina Miettisen säveltämällä ja sanoittamalla laululla. Jo edellisenä vuonna oli syntynyt Aarteemme Itämeri -laulu. Vuosi 2012 oli Vasaramäen koulussa Itämeri-teemavuosi.

Suomen Ympäristökasvatuksen Seurassa kiinnostuttiin Vihreä lippu -laulusta ja toivottiin sen äänitystä. Tätä ei kuitenkaan heti voitu toteuttaa. Tämän rohkaisemana käynnistyi kuitenkin hanke, jonka tavoitteena oli sovittaa nämä laulut soitinryhmälle ja laulajille. Laulut oli tarkoitus levittää Vihreä lippu -koulujen ja -päiväkotien tietoisuuteen. Tavoitteena oli saada aikaan kaksi innostavaa ja yhteishenkeä nostattavaa, ympäristökasvatuksen ideaa ja periaatteita valottavaa ja eteenpäin vievää laulua.

Marraskuussa 2014 Puolalanmäen yläkoulun ja musiikin lehtori Timo Lehtovaara lupautui sovittamaan laulut, harjoittamaan soitinryhmän sekä äänittämään laulut, mikäli hankkeelle myönnettäisiin sille haettu apuraha. Eevastiina Miettisen oli määrä valita Vasaramäen koulun Lehmustien yksiköstä innostuneita oppilaita ja harjoittaa laulut heidän kanssaan. Keski-Suomen ELY-keskus, jonka toimialaa ympäristöhankkeet ovat, myönsi hankkeelle apurahan ja työhön ryhdyttiin rivakasti.

Kuvat: Annina Stenvall

Lisätiedot:
Jyrki Välimäki, 050 4323 680
rehtori, Vasaramäen koulu

Mediassa nostetaan usein esiin Sotaveteraaniliiton suuri omaisuus. Yksittäisen sotaveteraanin saaman riittämättömän palvelun ratkaisuksi esitetään, että liitto voisi myydä yhden sijoitusasuntonsa ja käyttää varat sotaveteraanin palvelun järjestämiseen.

Sotaveteraaniliitto, kuten ei muukaan järjestö voi ottaa hoitovastuuta. Se kuuluu yhteiskunnalle, kunnille ja valtiolle. Sotaveteraaniliitto käyttää sotaveteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä tukemiseen hankitut varat tähän tarkoitukseen.

Sotaveteraaniliiton viime vuoden tulot olivat 1,601 milj. euroa. Ne muodostuivat lehden ilmoitushankinnasta, säätiöavustuksista, raha-automaattiyhdistyksen avustuksesta, lehden tilausmaksuista ja myynnin tuotoista. Viime vuodelta liiton kulut olivat 1,676 milj. euroa. Ne muodostuivat annetuista avustuksista, lehden kuluista, henkilöstökuluista, hallinnon kuluista ja myynnin kuluista.

Liiton taseen loppusumma oli 953 200 euroa ja tulos oli tappiolla 74 994 euroa.

Liiton valtuusto käsitteli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kevätkokouksessaan 12.5.2016. 

Liiton tilinpäätös 2015 on liitetiedostona. 

Lisätietoja:    Toiminnanjohtaja Markku Seppä

                    markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fi

                    puh. (09) 6126 2012 tai 0400 921 332

Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluopiskelijoiden biomateriaaleista toteuttamia tuotteita on esillä Aallossa Designing Cellulose for the Future –tapahtumassa 20.5. asti sekä 24.-26.5. Tukholmassa IWB-weekillä. Tapahtumissa esitellään LAMKin opiskelijoiden ja VTT:n tutkijoiden yhteistyön tuloksia, joissa materiaalikehitys konkretisoituu tuotetasolle monien tuotekonseptien kautta.

Työtä on tehty monella sektorilla. Teollisen muotoilun opiskelijat ovat kehitelleet uusia tuotekonsepteja ja pakkausmuotoilussa on valmistunut kaksi biomateriaaleihin pohjautuvaa opinnäytetyötä. Lisäksi tekeillä on yksi biopohjaisten materiaalien 3D-tulostukseen liittyvä YAMK-opinnäytetyö.

Designing cellulose for the future –näyttelyssä Helsingissä on esillä valmistuneiden opinnäytetöiden lisäksi kolmannen vuosikurssin kalustemuotoilijoiden tuotekonsepteja. 

Näyttelyissä esillä olleet työt ovat osa Lahden ammattikorkeakoulun ja VTT:n Noma-hanketta. Hankkeen tavoitteena on muotoilun keinoin herättää kiinnostus siihen, että biomateriaalien liiketoiminnalliset mahdollisuudet tulisivat näkyväksi. Muotoilu tuo materiaalitutkimuksen lähemmäksi konkretiaa, kun pelkkien materiaalinäytteiden sijaan voidaan nähdä jo materiaalista konseptoituja visualisointeja tai konkreettisia malleja. ​

- Viime talvena jokaiselle kalustemuotoilun ryhmän opiskelijalle saatiin VTT:lta tutkijakumppani, jonka kanssa he ovat työstäneet konsepteja konkretian tasolle. Kehittämien on ollut vuoropuhelua materiaalikehityksen ja muotoilun välillä. Tämän hetken vaihe on nähtävissä näyttelyssä, mutta missään nimessä emme ole vielä maalissa. Uusien materiaalien kehityksessä ja valmistustekniikoissa on aina haasteensa, kertoo Noma-hankkeen projektipäällikkö Ari Känkänen LAMKin Muotoiluinstituutista.

Lopullisten mallien tekoon ovat osallistuneet myös hankkeessa mukana olevat yritykset mm. toimittamalla materiaaleja sekä osallistumalla esim. tarvittavien muottien tekoon. Yhteistyö jatkuu seuraavaksi työpajalla, jossa Vtt:n tutkijat, muotoilun opettajat, muotoiluopiskelijat sekä yritysten edustajat miettivät 3D-tulostuksen mahdollisuuksia erityisesti biomateriaalien näkökulmasta.

Designin Cellulose for the Future -programme (pdf) ​

IWB week

Noma -hanke

VTT ja Lahden ammattikorkeakoulu kehittävät optimoituja tuoteominaisuuksia vaahtorainaustekniikalla valmistettuihin kuitutuotteisiin ja biokomposiitteihin. Syksyllä käynnistyneen NoMa-projektin tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa projektissa mukana oleville pk-yrityksille. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia tuoteideoita ja, tuoteominaisuuksia ja muotoilullisia mahdollisuuksia saadaan yhdistämällä materiaaleihin uusimpien teknologioiden avulla esimerkiksi nanoselluloosaa, hamppua tai kustannustehokkaita sivuvirtoja.

Projektikumppanit: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Lahden ammattikorkeakoulu; pk-yritykset 3D Formtech Oy, 3DTech Oy, Ahosen Taimisto Oy, Brainwood Oy, C.O. Panu Isokangas Oy, Earthpac Oy, Novarbo Oy, Epira Oy, Hikinoro Oy, Swanheart Design Oy ja FL-Pipe Oy sekä suuryritykset Metsä Board ja Metsä Fibre.

Tekesin Green Growth -ohjelmaan kuuluva NoMa-projekti (Novel structural materials with multi-scale fibre components) toteutetaan osallistuvien yritysten tarpeiden pohjalta. Syksyllä käynnistynyt projekti päättyy 30.11.2017. Sen kokonaisbudjetti on noin 1,3 milj. euroa. Hankkeen merkittävimmät rahoittajat ovat Tekes ja VTT.

Lisätietoja
Ari Känkänen
projektipäällikkö
p. 050 526 5904

Liitteenä kuvia Helsingin näyttelystä.

Turun ammatti-instituutin Peltolan kampukselle on muutaman rakennusvuoden aikana noussut uudenlainen oppimisympäristö, Infoteekki. Uudistuviin opetustarpeisiin valmistunut tila on pääosin oppilaitoksen omien opiskelijoiden kätten työtä - rakentamisessa ovat olleet mukana rakennus-, talotekniikka- ja sähköosaston opiskelijoita.

Median edustajat ovat tervetulleita infoteekin avajaistilaisuuteen Peltolan kampukselle 25.5.2016 klo 10. Hamppukatu 2, Turku

Itsenäinen opiskelu, päättötöiden teko ja verkko-opiskelu on lisääntynyt viime aikoina huomattavasti ja digitalisaatio lisää sitä myös tulevaisuudessa. Uudessa rakennuksessa on tilat myös kirjastolle, opiskelijoiden itsenäiselle opiskelulle ja opiskelijakahviolle. Samalla oppilaskunta saa omat tilat rakennukseen.

Rakennushanke on palvellut koulun omaa opetus- ja urakointitoimintaa ja on erinomainen malliesimerkki opiskelijoiden osaamisesta. Työt alkoivat tammikuussa 2013 ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Ammatti-instituutin opiskelijat pääsivät aloittamaan työt huhtikuussa 2013 perustus- ja viemäritöillä. Rakennuksen runko tehtiin lukuvuoden 2013–2014 aikana. Kesällä 2014 infoteekissä oli opiskelijoita kesätöissä. Talo valmistui kuluvan vuoden keväällä, ja LVI-lopputarkastus suoritettiin 17.5.2016. Tilat saadaan käyttöön syyslukukauden 2016 alussa, kun rakennuksen lopputarkastus on tehty.

Lisätiedot:
Jarmo Linkosaari, 050 5185 811
jarmo.linkosaari@turku.fi

Perjantaina 20.5.2016 todistuksensa saa 90 opiskelijaa. Valmistujaisjuhlassa tutkintotodistuksensa saavat myös ensimmäiset Pietarsaaren kampuksella opiskelleet sosionomit. Juhlallisuudet alkavat Pietarsaaressa Campus Allegrossa klo 14 (ohjelma) ja Kokkolassa Talonpojankadun kampuksella klo 10 (ohjelma). Ylivieskassa ei järjestetä juhlaa.

Media on tervetullut paikalle. Pietarsaaren ensimmäisistä sosionomeista antavat mielellään haastatteluja Mia Tynjälä ja Maria Pehkonen.

Kaikki valmistuvat opiskelijat on lueteltu alla. Kaksi opiskelijaa ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Centria-ammattikorkeakoulu

Insinööri (AMK), kemiantekniikka
Jurvelin Jarmo, Oulu, Tikkakoski Henri, Kokkola

Insinööri (AMK), kone- ja tuotantotekniikka
Jyrkkä Juha, Kokkola, Palosaari Ville, Kokkola, Taka-Eilola Matti, Kokkola

Insinööri (AMK), sähkötekniikka
Honkakoski Jesse, Oulu, Muilu Jaakko, Ylivieska

Insinööri (AMK), tuotantotalous
Kangasrääsiö Petri, Sievi, Kauppinen Mona, Kuopio, Laurila Matti, Hämeenkyrö, Niskanen Pasi, Ylivieska, Ojala Iiro, Kalajoki, Pekkala Mika, Kangasala, Pirkola Joonas, Pyhäjoki, Poutiainen Pekka, Ylivieska, Ruuttula Jussi, Kannus, Torvinen Emilia, Ylivieska

Insinööri (AMK), mediatekniikka
Kaaranka Terhi, Ylivieska, Lehikoinen Henri, Sotkamo, Lensu Irina, Ylivieska, Rahja Mikko, Oulu

Bachelor of Engineering, Industrial Management
Khan Md, Bangladesh, Njomen Pride, Kamerun, Tiskevits Alexandr, Viro

Bachelor of Engineering, Information Technology
Adhikari Surendra, Kokkola, Kouhia Eetu-Pekka, Pälkäne, Ta Tuan Anh, Vantaa

Tradenomi (AMK), liiketalous
Aunola Elina, Oulu, Heikkilä Jesse, Kokkola, Jaakola Jonna, Kokkola, Kanala Kati, Kokkola, Kärkkäinen Henna, Kiuruvesi, Latva-Luopa Miia, Kokkola, Niskanen Veera, Sotkamo, Oravasaari Hanna, Ylivieska, Peltola Joni, Kälviä, Rautiainen, Pauli, Pietarsaari,
Tervakoski Moona, Haapajärvi, Viitala Janne, Kokkola, Väätäjä Aleksi, Kemi

Bachelor of Business Administration, Business Management
Bartlova Dominika, Kokkola, Ho Huu Tri, Vantaa, Necas Josef, Kokkola, Peprah Collins, Kokkola, Thai Nguyen Hoai Huong, Espoo

Bachelor of Hospitality Management, Tourism
Tast Ninni, Kronoby

Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyö
Erkkilä Miira, Kokkola, Hjelm Hanna-Maria, Lohtaja, Luokkala Kaisu, Kokkola, Niemonen Marika, Himanka, Suonperä Henna, Oulu

Terveydenhoitaja (AMK), hoitotyö
Björnman Jenni, Kokkola, Karjaluoto Lotta, Kokkola, Kurttila Henna, Kokkola, Niemi Alina, Evijärvi, Pekkarinen Jenni, Kokkola, Puikko Sanna, Kälviä, Rahkola Saila, Kalajoki

Sosionomi (AMK), sosiaaliala
Jyrinki Samuel, Haapajärvi, Kallio Helmi, Ylivieska, Kalliosaari Sari, Pietarsaari, Keto Minja, Evijärvi, Kettu-Lewis Sari, Kokkola, Lindholm Tuula, Kokkola, Lindfors Irma, Halsua, Moilanen Milla, Raahe, Mällinen Tiia, Ylivieska, Noon Pirkko-Liisa, Pännäinen, Pehkonen Maria, Pietarsaari, Pehkonen Petra, Pietarsaari, Pentti Minna, Kalajoki, Puurunen Jussi, Ylivieska, Pökkylä Tero, Ylivieska, Reipas Pia, Saarijärvi, Tynjälä Mia, Kokkola

Yhteisöpedagogi (AMK), kansalaistoiminta ja nuorisotyö
Oja Joonas, Jyväskylä, Saarinen Jyri, Tampere

Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen
Päiveröinen Marko Juhani, Sievi

Tradenomi (ylempi AMK), yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen
Kaarlela Sini, Nivala, Kumpumäki Teija, Haapajärvi

Master on Business Administration
Degree Programme in International Business Management
Heino Timo, Vaasa

Musiikkipedagogi (AMK)
Kairaneva Krista, Kokkola, Takkunen Saila, Alavieska, Vähäpukkinen Jenina, Kokkola

Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)
Finnilä Sanna, Ylivieska, Ihalainen Hanna-Mari, Kokkola, Linné Henna, Kokkola, Nousiainen Maiju, Oulu    

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Paula Erkkilä, paula.erkkila@centria.fi, 044 725 0086
Valmistuvat sosionomiopiskelijat Mia Tynjälä, 040 759 2822, Maria Pehkonen, 040 416 6717

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) on neljän vuoden aikana kehitetty Weela-kotikuntolaitetta monialaisessa opiskelijatiimissä. Idean ympärille on myös rakentunut yritys Welapro Oy, jonka perustajia ovat Oamkista insinööriksi valmistunut Miikka Kurunlahti ja insinööriksi opiskeleva Tuomas Lehto. He molemmat ovat olleet jo opiskeluaikoinaan projektissa mukana.

Laitteen tarina alkoi vuonna 2010, jolloin Mauno Kurunlahti sai idean kotikuntoiluun soveltuvasta, matalan kynnyksen lihaskuntolaitteesta. Vuonna 2011 hän toi ideansa Oamkille, jossa laite rakennettiin toimivaksi kokonaisuudeksi. Laitteen kehitystyössä on ollut mukana yli kolmekymmentä Oamkin opiskelijaa kuudesta eri koulutuksesta: viestinnästä, fysioterapiasta, hyvinvointitekniikasta, tekniikasta, liiketaloudesta ja tietotekniikasta. Yhteistyötä on tehty lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun koulutuksen opiskelijoiden kanssa.

Työelämälähtöisessä ja moniammatillisessa projektissa on tähän mennessä kertynyt yhteensä yli 300 opintopistettä ja kymmenen opinnäytetyötä. Näiden lisäksi on tehty harjoitteluita ja projektiopintoja. Tiivis yhteistyö Oamkin kanssa jatkui vuoden 2015 loppuun saakka. Tästä eteenpäin Welapro Oy vastaa kehitystyöstä, mutta yhteistyötä Oamkin kanssa on tarkoitus jatkaa sopivissa yhteyksissä.

Tämän vuoden loppupuolella markkinoille tuleva Weela on älykäs kuntolaite koko kehon lihaskuntoharjoitteluun. Kooltaan Weela on pieni ja kevyt, mutta tuottaa vastusta portaattomasti nollasta sataan kiloon. WeelaTrainer-älylaitesovelluksessa käyttäjät saavat henkilökohtaisen harjoitusohjelman ja opastusvideot sekä voivat seurata kehitystään.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Miikka Kurunlahti, Welapro Oy, 044 971 8890, miikka.kurunlahti@weela.fi

weela.fi

Vuosi 2016 on valtakunnallinen vihervuosi. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungissa vietetään 2016 Luonto ja vesi -teemavuotta. Hämeen ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön koulutuksen hortonomiopiskelijat toteuttavat vuoden aikana osana opintojaan monenlaisia viheralaa, ympäristöä ja ympäristön arvoja ja toimintoja esiintuovia tapahtumia.

Sydän Hämeenlinnan torille, luontoelämyspolku & Äänien puisto
Vihervuoden päätapahtuma järjestetään 2.6. Hämeenlinnan torilla. 30.5.–2.6. torille nousee opiskelijoiden tekemä ympäristötaideteos Sinivihreä sydän, joka muistuttaa luonnon merkityksestä. Isossa Britanniassa rakennetaan HAMKin innoittamana vastaavanlaista luonnonmateriaalista tehtyä sydäntä maailman vanhimpaan puistoon Birkenhead Parkiin.

2.6. avataan myös HAMKin opiskelijoiden ja Ikäinstituutin yhteinen projekti luontoelämyspolku Hämeenlinnan Linnanpuistossa. Ikäihmisille tarkoitettu luontoelämyspolku koostuu monipuolisista tehtävistä, jotka harjoittavat voimaa, tasapainoa ja vetreyttä sekä herättelevät aisteja ja virittelevät muistelua.

Hämeenlinnan keskustassa oleva ns. Vallin tontti muuttuu kesällä pop up -taskupuistoksi, jonka suunnitteluun opiskelijat ovat osallistuttaneet mm. läheisen Enkkulan päiväkodin lapsia. Puistojen yönä 26.8. rakennetaan Hämeenlinnan Toripuistosta yhdeksi illaksi Äänien puisto. Valo- ja äänitaideteokset tuovat elokuiseen puistoympäristöön uudenlaista tunnelmaa. Lepaan Viini- ja puutarhatila on mukana tapahtumassa. Muita yhteistyökumppaneita tapahtumissa ovat Viherympäristöliitto ry, Piiraisen Viherpalvelu Oy, Kekkilä Oy sekä Hämeenlinnan kaupunki, Tanssin tehdas ry ja Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry.

Jaa somessa mielimaisema-kuvasi!
Torin Sinivihreä sydän -teoksen toivotaan innostavan kävijöitä miettimään mielimaisemiaan. Viherympäristöliiton kanssa yhteistyössä toteutettavaan kilpailuun voi osallistua omalla mobiililaitteella QR-koodin avulla. Mielimaiseman voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #munmaisema ja #vihervuosi. Osallistuneiden kesken arvotaan Canonin lahjoittama PowerShot N2 -kamera.

Lepaalle Suomen ensimmäinen Green Flag -auditointi
HAMKin Lepaan yksikkö tulee olemaan toukokuussa ensimmäinen Suomessa tehtävän kansainvälisen Green Flag -auditoinnin kohde. Green Flag -laatujärjestelmä arvioi puiston ylläpitoa, käyttäjäystävällisyyttä ja kävijöiden osallistua puiston toimintoihin.
Hämeen ammattikorkeakoulussa Hattulassa Lepaalla opiskelevat hortonomit (AMK) rakennetun ympäristön ja puutarhatalouden koulutusohjelmissa. Rakennetun ympäristön hortonomi on maisemasuunnittelun ja viherrakentamisen ammattilainen.

Lisätietoja:

www.hamk.fi/vihervuosi
www.vihervuosi.fi

Heikki Peltoniemi (koulutuspäällikkö), 040 832 0842
Sari Suomalainen (Green Flag & opiskelijaprojektit), 050 574 3617
Heli Nukki (Sinivihreä sydän -teos), etunimi.sukunimi@student.hamk.fi
Katri Kannisto ja Minna Arohonka (Äänien puisto), etunimi.sukunimi@student.hamk.fi

Kansanvalistusseura ja Vapaa sivistystyö ry ovat julkaisseet aikuiskoulutuksen manifestin. 

Aikuiskoulutuksella tulevaisuuteen – Manifesti esittelee seitsemän poliittista osa-aluetta, joihin aikuiskoulutuksella voidaan vaikuttaa. Aikuisten kouluttaminen on avainasemassa esimerkiksi pakolaiskriisin ratkaisemisessa. 

– Aikuiskoulutuksella voidaan vaikuttaa kantaväestön asenteisiin ja kotouttaa maahanmuuttajat. Aikuiskoulutus kehittää demokratiaa ja kansalaisuutta sekä ehkäisee radikalisoitumista ja syrjäytymistä, Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski sanoo.

Manifesti kertoo aikuiskoulutuksen hyödyistä tutkimustulosten ja hyvien käytäntöjen avulla.

– Julkaisu on suunnattu eurooppalaisille ja kansallisille päätöksentekijöille. Aikuiskoulutusjärjestöt ja oppilaitokset voivat käyttää sitä apuna edunvalvontatyössään, Ruuskanen-Parrukoski kertoo.

Manifesti on suomenkielinen käännös Euroopan aikuiskoulutusjärjestön (European Association for the Education of Adults, EAEA) joulukuussa ilmestyneestä Manifesto for Adult Learning in the 21st Century -julkaisusta.

EAEA on kansalaisjärjestö, johon kuuluu yli 137 jäsenorganisaatiota 44 Euroopan maasta. Sen päätehtäviä ovat elinikäisen oppimisen vaaliminen Euroopassa ja aikuiskoulutuksen edunvalvonta Euroopan unionissa. EAEA:n päämaja on Brysselissä.

Kansanvalistusseura on tunnettu kansainvälisestä yhteistyöstään aikuiskasvatuksen alalla. Se hoitaa EAEA-järjestön tiedotusta, julkaisee englanninkielistä Elm-verkkolehteä ja toteuttaa kansainvälisiä hankkeita.

Julkaisu on vapaasti saatavilla EAEA:n verkkosivulla.

Lisätiedot: Tiedottaja Aura Vuorenrinne, aura.vuorenrinne@kvs.fi, 040-511 2475

Kehitysvammaiset käyttävät aktiivisesti sosiaalista mediaa. Sosiaalisen median palveluista Facebook oli käytetyin. Sosiaalinen media ei ole kuitenkaan poistanut kehitysvammaisen osattomuutta ja yksinäisyyttä. Kehitysvammaisten puheissa luotetut ystävät olivat heidän vertaisiaan, mutta tutkimustuloksemme mukaan läheisimmät ja tärkeimmät ihmissuhteet muodostuvat yhä edelleen vanhemmista, sukulaisista ja asumisyksikön ohjaajista.

Tutkimuksemme on aiheena melko tutkimaton, siksi aihe oli kiinnostava ja ajankohtainen. Kehitysvammaiset kokevat Facebookin tärkeäksi osaksi elämää. Sen avulla he kokevat yhteydenpidon ystäviin olevan helpompaa. Facebookin avulla kehitysvammaiset saivat yhteyden vanhoihin ystäviin mutta eivät kuitenkaan pystyneet laajentamaan ystäväpiiriään. Tulosten mukaan niillä, joilla on vähän ystäviä kasvokkain, on myös vähän ystäviä Facebookissa. Vertaisystävien vähäinen määrä korvautui muilla sosiaalisilla suhteilla. Osattomuuden ja yksinäisyyden kokemukset korostuivat tutkimustuloksissamme.

Tutkimuksen tekivät Satu Leppänen ja Nina Waarna-Laitinen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sosionomi (AMK) -tutkinto-ohjelmasta. Opinnäytetyön aiheena oli Kehitysvammaisten sosiaaliset suhteet hyvän elämän pääomana: Sosiaalinen media sosiaalisten suhteiden mahdollistajana. Tutkimusjoukkoon kuului sekä eri asumispalveluyksiköissä että yksin asuvia kehitysvammaisia. Tutkimusmenetelmämme oli laadullinen ja perustui kehitysvammaisten haastatteluihin.

Lisätietoja tutkimuksesta antaa:

Satu Leppänen                                        Nina Waarna-Laitinen

puh: 0400 099 9090                                puh: 040 708 9263

satu.leppanen@netikka.fi                         ninniwl@gmail.com

Opetushallitus on päättänyt 19.5.2016 viinintuotannon ammattitutkinnon uusista perusteista ja ne tulevat voimaan 1.8.2016. Tutkinnon perusteet ovat luettavissa osoitteessa https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ammatillinenaikuiskoulutus. Viinintuotannon ammattitutkinnon perusteita 2016 ei julkaista painettuina.

Muutoksilla pyritään vastaamaan alkoholijuoma-alan pientuottajien muuttuneisiin tarpeisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön. Pienpanimoiden määrä on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Myös uusia pientislaamoja on perustettu, ja niitä on suunnitteilla. Pienpanimobuumin myötä myös pelkästään esim. siiderin valmistukseen keskittyviä tilaviinituottajia on tulossa tai tullut alalle. Alkoholijuomien pientuottajan on tuotantosuuntauksesta huolimatta oltava todellinen moniosaaja. Kattavan prosessiosaamisen lisäksi hänen on hallittava myös alkoholilainsäädäntö, hygieniasäädökset, raportointivaatimukset, viranomaisyhteistyö ja ympäristöasiat. Kovassa kilpailutilanteessa ja haastavassa toimintaympäristössä menestyksekkäästi toimiminen vaatii myös vankkaa kaupallista osaamista, verkostoitumistaitoja, asiakaslähtöisten ja innovatiivisten tuotteiden sekä markkinointitoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta.
Jatkossa viinintuotannon ammattitutkinto muodostuu yhdestä pakollisesta tutkinnon osasta ja kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta. Työntekijän ja tilaviiniyrittäjän osaamisalat poistuvat. Kaikille pakollinen tutkinnon osa on tilaviinien valmistaminen. Valinnaisena tutkinnon osana suorittaja voi valita myös tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta tai jonkin seuraavista:
• hiilihapollisten alkoholijuomien valmistaminen
• tisleiden ja liköörien valmistaminen
• pienpanimo-oluiden valmistaminen
• asiakaspalvelu ja myynti
• yrittäjänä toimiminen alkoholijuomien valmistuksessa
• tuotekehitys tilaviiniyrityksessä tai pienpanimossa

Tutkinnon perusteiden suurin muutos on se, että jatkossa myös pienpanimo-oluiden valmistamisen voi suorittaa osana viinintuotannon ammattitutkintoa. Aiemmin hiilihapolliset alkoholijuomat, tisleet ja liköörit sisältyivät Muut hedelmäpohjaiset alkoholijuomat -osaan. Elokuun 2016 alusta lähtien tutkinnon suorittaja voi valita, mihin näistä kolmesta haluaa keskittyä ja halutessaan suorittaa sen omana tutkinnon osanaan. Tuotekehitys kuului aiemmin mukaan hedelmäviinien tuotanto -tutkinnon osaan. Nyt tuotekehityksen painoarvoa on hieman nostettu ja tuotekehitys tilaviiniyrityksessä tai pienpanimossa on erillinen tutkinnon osa.
Viinintuotannon ammattitutkinnon suorittanut henkilö voi toimia yrittäjänä tai työntekijänä tislaamossa, tilaviiniyrityksessä tai pienpanimossa monipuolisissa työtehtävissä kuten esimerkiksi tuotanto-ja tuotekehitystehtävissä, asiakaspalvelutehtävissä, myynnissä ja markkinoinnissa.
Viinintuotannon ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjoaa Hämeen ammatti-instituutin Lepaan yksikkö.

Lisätietoja:

ryhmänohjaaja Eva Palotie puh. 03 646 5227 eva.palotie@hamk.fi, www.hamk.fi/viinitila
opetusneuvos Markku Kokkonen, Opetushallitus puh. +358 29 533 1102, markku.kokkonen@oph.fi, www.oph.fi/nayttotutkinnot