Marttaliiton, S-ryhmän ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyössä toteuttama Ruokakalevala.fi-nettipalvelu ja sen keräämistä tarinoista syntyvä Ruoka-Kalevala-kirja kokoavat yhteen suomalaisten ruokamuistoja ja -kokemuksia.

Operaation tavoite on kerätä yhteen 100 000 suomalaisten ruokamuistoa ja -kokemusta. S-ryhmä vastaa ruokamuistojen ja tarinoiden keräämisestä: keräys tapahtuu tänään avattavan Ruokakalevala.fi-nettipalvelun avulla. Ruokakalevala.fissä jokainen käyttäjä voi jakaa omia ruokatarinoitaan ja nähdä muiden tarinoita. Lisäksi palvelu kokoaa yhteen #ruokakalevala- ja #suomiruoka-tunnisteella varustettuja kuvia, twiittejä ja postauksia.

- S-ryhmä on Suomen suurin ruokatoimija ja suomalaisten ihmisten omistama kuluttajaosuuskunta. Yksi tehtävistämme on edistää avointa ruokakeskustelua ja lisätä suomalaisen ruoan arvostusta. Siksi lähdemme kokoamaan suomalaisen ruokakulttuurin tarinaa, linjaa SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

- Suomi sijaitsee idän ja lännen välissä, ja olemme erilaisten ruokakulttuurien tiivistymä. Meillä on monipuolinen ja ruokasuvaitsevainen kulttuuri. Ja siellä, missä on ruokaa, syntyy muistoja. Haluamme kutsua suomalaiset saman pöydän ääreen jakamaan ruokamuistonsa, summaa hankkeesta SOK:n osalta vetovastuussa oleva kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.

SKS on kustantanut Elias Lönnrotin kokoamat Kalevalat, ensimmäisen version vuonna 1835. SKS vastaa myös vuonna 2017 kirjana ilmestyvän Ruoka-Kalevalan sisältötyöstä ja toimii sen kustantajana. Kalevalakin kerättiin kansan parista kertomus kerrallaan ja nyt kerätään ruokamuistoja tarina kerrallaan, nykyaikaista tekniikkaa hyödyntäen. Ruoka-Kalevalan ilmestyttyä SKS tallentaa keräyksen annin arkistoonsa tulevien tutkijapolvien käyttöön.

- Ruoka-Kalevala on tarina suomalaisista. Sen tavoite on synnyttää tässä ajassa kokonaisvaltainen kuva siitä, mitä kaikkea suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu, toteaa SKS:n kustannusjohtaja Tero Norkola.

Marttaliitto hyödyntää omia kanaviaan ja aktiivista jäsenistöään ruokatarinoiden keräämisessä.

- Elämme sormi suomalaisen ruokakulttuurin valtimolla. On hienoa, että nyt pystymme yhdessä kokoamaan yhtenäisen tarinan suomalaisten ruokakokemuksista, sanoo Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

Ruokakalevala.fi:n konseptoinnista ja toteutuksesta vastaa luova teknologiayritys Reaktor. Tulevina kuukausina palvelu tulee samaan uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia käyttäjien toiveiden ja käyttödatan perusteella. Ruokakalevala.fi:n tavoitteena on löytää suomalaisenruokakulttuurin moninaisuus tarinoiden kautta ja tehdä se näkyväksi.

Ruokakalevala.fihin kerätään ruokatarinoita myös videomuodossa. Toimittaja Kari Lumikero lähtee Video-Lönnrotina kiertämään Suomea ja tallentamaan suomalaisten muistoja elävän kuvan keinoin.

Mitä on suomalainen ruokakulttuuri? Miten se on kehittynyt, miten se elää ja muuttuu? Uudet perunat ja silli. Vihersmoothie. Ruisleipä. Iskender. Karjalanpaisti. Sushi. Kirnupiimä. Välipalarahka.

Lisätiedot:

Ilkka Alarotu, kaupallinen johtaja, SOK Vähittäiskaupan ketjuohjaus, p. 010 76 80634

Marianne Heikkilä, toiminnanjohtaja, Marttaliitto, p. 050 375 1195

Tero Norkola, kustannusjohtaja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, p. 0400 882 700

Ruokakalevala.fi-nettipalvelu

Väitöstutkimuksessa tuli esille lastensuojelulapsen aseman heikkous kahden instituution eli perheinstituution ja lastensuojeluinstituution välissä. Tämä näkyi tutkimukseen osallistuneiden nuorten kokemuksissa kasvaa lastensuojelulapsena. Nuorten tiedot heitä itseään ja heidän perhettään koskevissa lastensuojeluasioissa olivat jääneet puutteelliseksi, joissain tapauksissa jopa olemattomiksi. He kokivat, että heidän mielipiteitään oli kysytty vain harvoin. Toisaalta he itsekin olivat vaienneet ja jättäneet kertomatta asioita, joita oli kysytty ja joista heillä oli tietoa.

Näyttää siltä, että lapsen aseman ja edun heikkoutta ei lastensuojeluprosessin aikana huomattu. Vanhempia oli kyllä tuettu runsaastikin erilaisin lastensuojelun avohuollon käytössä olevin preventiivisin, eli ennaltaehkäisevin tukimuodoin. Kenelläkään toimijalla ei kuitenkaan tuntunut avohuollon interventioiden aikana olleen keskitettyä vastuuta lapsen tarpeiden ja arjen seuraamisesta.

Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin epävakaassa kasvuympäristössä ja perhekriisin olosuhteissa kasvaneiden lastensuojelulasten arkea ja elämänkulkuun vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimukselle asetettiin kaksi tutkimustehtävää. Ensimmäinen tutkimustehtävä kohdistui nuorten lapsuuden arjen kokemuksiin perheestä, vanhemmista ja muusta lähiympäristöstä. Toisessa tutkimustehtävässä selvitettiin nuorten lapsuudenaikaisia kokemuksia lastensuojelun sosiaalityön tukitoimista. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla nuoria ja lisäksi käytettiin asiakirja-aineistoa.

Yhdistämällä tulosten tarkastelu erilaisiin teoreettisiin keskusteluihin, tutkimuksen kohdeilmiöstä avautui uusia näkökulmia lastensuojelulasten elämästä ja lastensuojelun toimintakäytännöistä.

Tutkimus haastaa pohtimaan entistä tarkemmin ensinnäkin sitä, millaista apua lastensuojelulapset tarvitsevat. Toiseksi se haastaa tarkastelemaan lastensuojelun keinoja monipuolisemmin lapsen näkökulmasta ja lapsen ääntä kuunnellen.

- - -

Kasvatustieteen maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri Sointu Kestilä (os. Niemi) väittelee Oulun yliopistossa 27.5.2016. Kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on ”Nuoreksi aikuiseksi epävakaassa kasvuympäristössä: Nuorten kokemuksia arjessa selviytymisestä ja kasvuolosuhteista lastensuojelulapsena”. Vastaväittäjänä toimii professori (emerita) Pirjo Pölkki Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena dosentti Vappu Sunnari. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla kasvatustieteiden tiedekunnan luentosalissa KTK122 kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Kasvatustieteen maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri Sointu Kestilä (os. Niemi)

Tiedekunta ja laitos:
Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
skestila@nettilinjs.fi
050 360 4353

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1196-1

Kaikille Turun yläkoululaisille suunnattu #Päättäjäiset-koulunpäätöstapahtuma täyttää huomenna tiistaina Kupittaan urheiluhallin. Nuorille laajan kattauksen hupia ja hyötytietoa sekä toimintaa messumaisesti tarjoilevaan tapahtumaan on ennalta ilmoittautunut noin 1600 nuorta opettajineen. Iltapäivän osio on kaikille avoin.

Nyt toista kertaa Kupittaan urheiluhallissa järjestettävä #Päättäjäiset-tapahtuma on tänä vuonna vielä viime vuotta laajempi. Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala on mukana tapahtumassa palvelutarjonnallaan, ja sen lisäksi esillä on ainakin 24 muuta toimijaa, jotka tavalla tai toisella kohtaavat 13–16-vuotiaita nuoria.

– Tapahtuman ideana on tarjota nuorille hyötytietoa ja paljon mukavaa tekemistä, olla erilainen ja hauska koulupäivä kevään viimeisillä kouluviikoilla, kertoo yksi vastuujärjestäjistä, ohjaaja Jyri Träskelin Turun nuorisopalveluista.

Viime vuoden tapaan tapahtuma järjestetään kahdessa osassa. Koululaisryhmät saivat ilmoittautuessaan valita joko aamupäivän (klo 9–11) tai iltapäivän (klo 12–14) ajan.

– Ohjelmassa ei ole mitään eroa, mutta viime vuodesta poiketen iltapäivän osio kello 12:sta eteenpäin on avoin kaikille. Ilmoittautuneilla koululaisilla virallinen koulupäivä loppuu siinä kello 14, mutta halli on auki ja eri pisteet toiminnassa aina kolmeen saakka.

Nuorille runsaasti tekemistä,
opettajille opeparkki

Tapahtumassa on vähän kaikkea halikoirista tietokilpailuihin ja sählytytkalämmäilystä sumopainiin. Mukana ovat myös niin Poliisi kuin Puolustusvoimat, jonka pisteen varmana hittinä on panssaroitu miehistönkuljetusvaunu. Kaikissa esittelypisteissä on jos jonkinlaista toimintaa ja nuoret saavat liikkua alueella vapaasti. Alueella on myös katukorista ja iso pomppupatja. Musiikista vastaa dj.

Opettajille on oma opeparkki, jossa he saavat tietoa nuorisopalvelujen ja koulujen eri yhteistyömahdollisuuksista ja voivat ehdottaa myös uusia yhteistyökuvioita. Totta kai opeparkissa on myös kahvia ja pullaa.

#Päättäjäiset on yksi Turun nuorisolautakunnan määrittämistä nuorisotyön 70-vuotisjuhlavuoden kärkihankkeista.

#Päättäjäiset-tapahtuma Kupittaan urheiluhallissa tiistaina 24. toukokuuta klo 9–11 ja kello 12–15. Iltapäivään on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Media on sydämellisesti tervetullut tapahtumaan koko sen ajan.
(Huomioittehan, että kello 11:n ja 12:n välillä halli kuitenkin on tyhjänä.)

Lisätiedot tapahtumasta:

ohjaaja Jyri Träskelin
puh. 040 628 3202
jyri.traskelin@turku.fi
nuorisopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala

Centria-ammattikorkeakoulu on investoinut asiakastarpeisiin perustuen uusia testauslaitteita täydentämään EMC-testauksen palvelukattausta. EMC-testauksien avulla tuotetaan laitteen valmistajalle tai maahantuojalle tietoa testattavan laitteen ominaisuuksista peilaten EMC-direktiiviin.

Laiteinvestointien avulla voidaan tarjota palvelua, jossa mitataan tuotteen aiheuttamia harmoonisia ja välkyntähäiriöitä sähkönverkon suuntaan. Häiriöitä aiheuttavia laitteita voivat olla muun muassa elektroniikalla ohjatut LED-valaisimet, joita on käytössä esim. teollisuuskiinteistöissä. Palvelujen laajennus koskee standardeja EN 61000-3-2, EN 61000-3-3, IEC 61000-3-2, IEC 61000-3-3.

Lisäksi tarjontaa laajennettiin säteilevän immuniteetin mittauksien osalta 6Ghz:n taajuuteen asti. Aikaisimmin mittauksia on voitu suorittaa vain 3Ghz:n asti. Uudistus koskee muun muassa standardeja EN50121-3-2 ja EN61000-4-3.

Vuosien 2016-2017 aikana tullaan kehittämään myös  olosuhde- ja tärinätestauspalveluiden tarjontaa.
Investoinnit ovat osa Centrian testaustoiminnan kehittämishanketta, jossa rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto. Rahoitus on osa "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" Suomen rakennerahasto-ohjelmaa.

Lisätietoja:
Palvelupäällikkö Jani Rättyä, jani.rattya@centria.fi, 044 449 2577

Oppijat ovat arjessaan tottuneet vuorovaikutteiseen, tuottavaan mediankäyttöön, mutta koulussa ei hyödynnetä aktivoivia oppimisympäristöjä. Tämä koulun ja arjen mediaympäristöjen välille viime vuosina syntynyt kuilu heikentää koulumotivaatiota. Lukuisten tutkimusten mukaan digitaalista videotuotantoa voidaan hyödyntää opetuksen välineenä monin tavoin. Yhteisöllisten toimintamallien ja tuotosten verkkojulkaisemisen yhdistäminen tähän luovaan tuotantoprosessiin avaa vuorovaikutukselle monipuolisia tilaisuuksia.

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan videotuotannon pedagogisia mahdollisuuksia vuorovaikutuksen tutkimisen keinoin. Tutkimus selvitti, millaista vuorovaikutusta julkaisemislähtöisen yhteisöllisen videotuotannon kontekstissa muodostuu ja millä tavoin vuorovaikutusta voidaan kehittää.

Vuorovaikutus osoittautui tarvitsevan kehittämistä. Niin 4–5-luokkien oppilaat kuin opettajatkin innostuivat videotarinoiden ideoinnista ja suunnittelusta, mutta luova keskustelu kokoluokka- ja ryhmätilanteissa ei aina ollut helppoa. Tutkimuksen videotuotantoprojektien päättyessä videoiden julkaisemista varten perustettuun ”verkkotelevisioon” ladattiin odotettua vähemmän sisältöä. Verkkotelevision tarkoitus oli mahdollistaa ja edistää oppijoiden, heidän vanhempiensa ja opettajien välistä vuorovaikutusta sekä kutsua nämä osapuolet keskustelemaan lasten videotuotantoon osallistumisesta ja vastuullisesta verkkojulkisuudesta.

Verkkojulkaiseminen herätti ristiriitaisia ajatuksia oppijoiden, vanhempien ja opettajien keskuudessa. Vain muutama opettaja oppilaineen julkaisi videoita. Alakouluikäiset julkaisivat videoita mielellään, kun taas yläkouluikäiset arkailivat kouluun liittyvien videoiden julkaisemista. Myös kodeissa keskustelu verkkojulkaisemisesta ja sen pelisäännöistä jäi vähäiseksi.

Tulokset osoittavat opettajan olevan oppijakeskeisestä toimintamuodosta huolimatta keskeisessä asemassa vuorovaikutuksen orkestroinnissa; häneltä edellytetään selkeiden osatehtävien huolellista suunnittelua ja reflektiivistä ohjauksen taitoa. Ajoittain hyvinkin tiukka opettajajohtoisuus puoltaa yhä paikkaansa kokoluokkatilanteissa, mutta ryhmätilanteissa opettajaa tarvitaan tukemaan ryhmien itsenäisen työskentelyn kehittymistä. Edellytysten luomiseksi vastavuoroiselle vuorovaikutukselle koulun ja ympäröivän yhteiskunnan välillä opettajan tulee myös rohkaista oppijoita koulussa tehtävien videoiden verkkojulkaisemiseen.

Kolmen tapaustutkimuksen aineistot kerättiin ala- ja yläkoulussa observoimalla ja videoimalla videoprojektien keskusteluja sekä haastattelemalla oppijoita, vanhempia ja opettajia. Tämä tärkeä ja ajankohtainen väitöstutkimus tarjoaa tapoja lisätä videotuotannon pedagogista arvoa monilukutaidon toteuttamisen muotona. Yhteisölliset työskentelymuodot ovat omiaan tukemaan luovuutta, joka on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä valmiuksia ja jota voi oppia.

- - -

Kasvatustieteen maisteri Laura Palmgren-Neuvonen väittelee Oulun yliopistossa 27.5.2016. Kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Social interaction in the context of new literacies. Pedagogical potentials of publishing-oriented learner-generated video production (Sosiaalinen vuorovaikutus monilukutaidon kontekstissa. Julkaisemislähtöisen yhteisöllisen videotuotannon pedagogiset mahdollisuudet). Vastaväittäjänä toimii professori Marja Kankaanranta Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Riitta-Liisa Korkeamäki. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kaljusensalissa (KTK112) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Kasvatustieteen maisteri Laura Palmgren-Neuvonen

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto
0294 480 000

Tiedekunta ja laitos:
Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
0294 483 713
laura.palmgren-neuvonen@oulu.fi

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1188-6

Mummon ja lasten luontokirja 3 – metsä

Tule metsään mummon ja lasten kanssa! Eteläisen Suomen taivaita tavoittelevaan kuusikkoon tai pohjoisen aihkien valoisaan maisemaan. Kohtaat metsän eläinten ja kasvien ihmeet. Pysähdyt kuuntelemaan, katselemaan, tuntemaan kaikin aistein metsän lumon.

Tämä kirja on itsenäinen jatko Liisa Sääskilahden Mummon ja lasten luontokirja- sarjan aiemmille teoksille (kotipihan ötökät ja kotipihan kasvit). Samojen lasten kanssa mummo hämmästelee luonnon viisautta ja koettaa vastailla lasten kysymyksiin. Välillä lapset ovat Ranuan mummolan metsissä, välillä eteläisessä Suomessa Rappusuolla tai Inarin Tuuruharjulla. He huomaavat, miten erilainen metsä on pohjoisessa verrattuna Toukon ja Okon kodin ympärillä kohoavaan mahtavaan kuusikkoon.

Tässä kirjassa seikkailevat myös koirat. On vetokoiravanhus Hilla, islanninlammaskoira Menja ja sirkeät sekarotuiset Vilma ja Lemmi. Niiden tarkat aistit löytävät metsästä sellaista, mitä ihminen ei huomaa.

Lisätietoja:

Kirjan ISBN 978-952-7181-00-3

info@nytnyt.fi, www.nytnyt.fi

Toni Eskola, Toimitusjohtaja

044 539 9845

Omatoiminen luontoon tutustuminen Satakunnassa helpottuu. Luontoreitit löytyvät nyt keskitetysti internetistä, uusilta www.outdoorssatakunta.fi -verkkosivuilta.

Maakunnan monimuotoiset vesistö- ja metsäkohteet reitteineen on nyt tuotteistettu sekä matkailijan että oman maakunnan asukkaiden helposti saataville. Verkkosivuilla on luontoreittien tuotekortit eri puolilta Satakuntaa. Ne on laadittu yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Jokaisesta reitistä voi tulostaa retkelleen mukaan tuotekortin karttoineen.

Kolmisenkymmentä päiväretkeilyyn soveltuvaa, elämyksellistä kärkireittiä ympäri Satakuntaa on teemoitettu erilaisten aktiviteettien kuten vaelluksen, lintujen katselun, kalastuksen, pyöräilyn ja melonnan ympärille. Esimerkiksi Pinkjärven reitti tarjoaa erinomaiset puitteet hiljentymiselle ja rauhoittumiselle. Puurijärvi-Isosuon kansallispuistossa tarkastellaan lintujen muuttoa karun kauniissa suoympäristössä. Koskien laskemista voi kokeilla Merikarvian joen melontareitillä.

Verkkosivut toimivat koko maakunnan, sen kuntien ja yritysten markkinoinnin tukena, palvellen luontomatkailun kehitystä. Sen markkinoinnissa keskeinen haaste on ollut vaikeasti löydettävä tieto. Maakunta on ollut näkymätön ja heikosti tunnettu luontomatkailukohteena. Tieto luontokohteista, reiteistä ja palveluista on ollut matkailijan näkökulmasta hajallaan.

Verkkosivut on tehty osana Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämää hanketta, jossa kehitetään Satakunnan vetovoimaa valtakunnallisesti merkittävänä luontokohteena. Verkkosivuille lisätään uusia luontoreittejä vielä ensi syksynkin aikana.

Lisätiedot:

Sanna-Mari Renfors, tutkimusryhmän vetäjä, SAMK

sanna-mari.renfors@samk.fi

044 710 3821

Mikä sinua pelottaa siellä avaruudessa? Kuunnellaanko avaruudessa radiota vai avaruuskohinaa? Miten astronautteja valmistetaan elämään pienessä tilassa pitkiä aikoja samojen ihmisten kanssa?

Muun muassa tällaisiin kysymyksiin suomalaiset kaipaavat vastauksia astronautti Tim Kopralta. Niitä saadaan perjantai-iltana 27.5., kun tiedekeskus Heurekasta otetaan NASAn kautta yhteys avaruuteen, kansainväliselle avaruusasemalle.

-Idea tapahtuman järjestämiseen tuli Tim Kopralta itseltään, kertoo Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski.

”Sisunautti” –lempinimen saanut Kopra vieraili Heurekassa vuonna 2010 ja toivoi nyt saavansa uudelleen yhteyden suomalaisiin tieteen ystäviin.

NASAn aikataulun vuoksi tapahtuma järjestetään perjantai-iltana 27.5. Heurekan ovet avautuvat kello 20, ja kävijät voivat virittäytyä tunnelmaan tiedekeskuksen näyttelyissä ja planetaariossa. Suomalaisia avaruusasiantuntijoita haastatellaan kello 21.45 alkaen, ja Kopran kanssa keskustellaan kello 22.30-23.00 välillä.

Yhteys avaruuteen otetaan Yhdysvalloista, ja sieltä välitetään linkki Heurekaan. Näin toimitaan siksi, että avaruusasema kiertää Maan 90 minuutissa, joten suoran yhteyden avulla voitaisiin saada korkeintaan kymmenisen minuutin keskustelu kerrallaan.

Timothy Kopraa on kutsuttu sisunautiksi hänen suomalaisten sukujuurtensa vuoksi. Hänen isoisänsä oli kotoisin Karjalan Valkjärveltä ja muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1910. Timothy Kopran isä puhui vielä sujuvaa suomea, mutta hän itse osaa vain muutaman sanan. Hän on ollut avaruudessa aiemminkin, ja tällä kertaa hänellä on mukanaan erityisesine: Jean Sibelius -juhlaraha, jonka hän sai tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä. Kopra twiittasi hiljattain avaruudesta otetun kuvan Suomesta. Katso twiitti ja presidentti Niinistön vastaus täältä: https://twitter.com/niinisto/status/727112974465376256

Lue lisää tapahtumasta täältä: http://www.heureka.fi/fi/suora-yhteys-avaruudesta-heurekaan


Lisätietoja:

Siina Vasama
Tapahtumatuottaja
040 9015 260
siina.vasama@heureka.fi

Suomi-Venäjä-Seura on valinnut Venäjän kielen Tähdet 2016. Kilpailu on suunnattu peruskouluille, lukioille ja muille 2. asteen ammatillisille oppilaitoksille. Kilpailuun osallistui tänä vuonna 36 työtä. Raati valitsi palkinnon saajat ja antoi muutaman kunniamaininnan.

Voittajavideo on tänä vuonna Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 3. C-luokan oppilaiden video Vikkelä venäjänkurssi https://www.youtube.com/watch?v=wFd0B3j0t4E. Raati totesi, miten oivallisesti venäjää voi oppia. Video on loistava venäjän kielen esittelymateriaali. Käsikirjoitus oli hyvä ja iloiset esiintyjät saivat kiitosta. Oppilaista näki, että kielen opiskelu on mukavaa ja hauskaa. Palkintosumma on 200 euroa.

Toisen palkinnon saa video Miten selvitä kolme päivää Venäjällä. Loistavat, autenttisen tuntuiset dialogit sopivat kaikille kouluille opetusvideoksi esimerkiksi ennen opintomatkaa Venäjälle. Hyviä neuvoja antoviat Pietarin Suomalaisen koulun oppilaat. Palkintosumma on 150 euroa. https://youtu.be/ICqIa_QNlPM

Kolmannen palkinnon saa video Russkii televizor. Videossa on hyvä käsikirjoitus ja nuorten esiintyminen on luontevaa, kun he saavat jutella itseään kiinnostavasta aiheesta, jääkiekosta ja lomanvietosta. Video on tehty Juhani Vuorisen koulussa Kannuksessa. Palkintosumma on 150 euroa. https://www.youtube.com/watch?v=GNoOai5OMUs

Raati kiinnitti huomiota erityisesti tämänvuotisen kilpailun hyvään tasoon, poikien runsaaseen mukana oloon ja kaikella tavalla todella hyviin tarinoihin. Raati keskusteli pitkään videoita yleisesti vaivanneesta opiskelijoiden heikosta ääntämisestä. Raati mietti, miten ääntämistä voi opettaa ilman, että se latistaisi opiskeluhaluja. Lähtökohtana voidaan kysyä, voiko englantia tai ranskaa puhua, kuten kirjoitetaan?

Kunniamaininnan saa kolme videota: Nimettömässä videossa koko luokka on ollut matkalla Moskovassa, josta sitten kerrotaan käyttäen hauskaa toteutustapaa. Kaikki osallistuvat esitykseen, mikä on hieno asia. Vaativa käsikirjoitus vilisi vaikeita liikeverbejä. Video olisi kaivannut lisää tekstin lukuharjoitusta; nyt muutamia asioita jäi kokonaan epäselväksi. Hieno idea oli kirjoittaa tekstiä piirrosten oheen ja piirtäminen oli muutenkin hieno oivallus toteuttaa video. Kunniamaininnan saa Lauttasaaren yhteiskoulun 9. luokan lyhyen venäjän ryhmä. https://www.youtube.com/watch?v=JFGGPZnP7Mg

Tämä on Suomi – video oli loistavasti toteutettu. Nuorten esiintyminen on sujuvaa ja luontevaa, kun osataan kertoa omasta kulttuurista, tavoista ja elämänarvoista. Video oli tehty erityisen huolellisesti. Viime vuoden voittajakoulu jäi niukasti palkintosijojen ulkopuolelle. Videon olivat laatineet Haapajärven lukion lyhyen venä-jän oppilaat. https://www.youtube.com/watch?v=MBXEE-uVGSk

Mariannan venäjän kielen opiskelu oli varkautelaisen Kuoppakankaan koulun 5. luokan oppilaiden valloittava esitys. Oppilaat olivat panneet osaamisensa peliin ja videossa esitettiin hauskalla tavalla keskeisiä huomioita venäläisestä tapakulttuurista. Tyttöjen positiivisuus valloitti raatilaiset. https://www.youtube.com/watch?v=XJsRBB2h5C8&feature=em-share_video_user

Raati haluaa huomioida myös Länsi-Uudenmaan ammattiopiston esityksen Mikko ja Ali. Vaikka nuoret miehet lukivatkin repliikkinsä, dialogi oli sujuva ja ääntäminen osin jopa oikeinkin mukavaa. Kiva käsikirjoitus 57 tuntia venäjää opiskelleille. https://www.youtube.com/watch?v=AiaPT0dl4dY

Raati kiittää myös Itä-Suomen koulun Lappeenrannan toimipiteen 9.-luokan esitystä Финляндия?  Videossa on hyvä käsikirjoitus, joka käsittelee vakavaa aihetta: aina ei ole helppo kotoutua Suomeen kielivaikeuksien ja kaverien puutteen vuoksi. Tekijät ansaitsevat erityismaininnan asian nostamisen esille tässä yhteydessä. https://youtu.be/7Ig4wy_eMHg

Oulun yliopisto
Tiedote 23.5.2016

Julkaisuvapaa

Oulun yliopistosta valmistunut yli 50 000

Tänään vietettävässä Oulun yliopiston alumnijuhlassa juhlistetaan samalla myös yliopiston 50 000 alumnin rajan ylittymistä. Vuonna 1958 toimintansa aloittaneen Oulun yliopiston 50 000. tutkinnon suorittanut henkilö on kauppatieteiden maisteri Marianne Katariina Jokitalo, joka valmistui kesäkuussa 2015.

Oulun yliopiston alumneja on sijoittunut lähes kaikkiin Suomen kuntiin. Oulun yliopistosta valmistuneista pääosa on sijoittunut Oulun seudulle ja muualle Pohjois-Suomeen. Pääkaupunkiseudulla valmistuneista asuu ja työskentelee 13 prosenttia. Ulkomailla asuu yli 1300 valmistunutta.

Lisätietoa Oulun yliopiston alumnien sijoittumisesta Suomessa löytyy liitteenä olevasta Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön tuottamasta kartasta.

Oulun yliopistossa työskentelee tällä hetkellä runsaat 14 000 opiskelijaa ja 2800 tutkijaa, opettajaa ja muuta työntekijää.

Lisätietoja:
alumnikoordinaattori Karoliina Kekki, puh. 0294 484 027, karoliina.kekki(at)oulu.fi
viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, puh. 040 546 3413

Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö ja yliopiston IT-tiedekunta luovat yhteistyössä ohutpinnoitealan soveltavan tutkimuksen ympäristön. Ohutpinnoitusklusteri on osa EduFutura-osaamiskeskittymän toimintaa.

Maakuntahallitus on hyväksynyt osarahoitettavaksi EU:n rakennerahasto-ohjelmasta JAMKin teknologiayksikön ja Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan yhteisen hankkeen, jonka tavoitteena on luoda uusi ohutpinnoitealan soveltavan tutkimuksen ympäristö. Materiaaliteknologista tietämystä ja -pinnoitusteknologioiden käyttöä halutaan lisätä ja niille etsitään uusia sovelluskohteita yritysten kanssa. EU-rahoituksen osuus on noin 280 000 euroa.

Teollisesti Funktionaaliset Pinnat (TFP)-hankkeessa parannetaan soveltavan tutkimuksen avulla yhteistyössä ohutpinnoitusteknologioita hyödyntävien yritysten kanssa jo olemassa olevien teknologioiden käyttöä, sekä pyritään löytämään niille uusia sovelluskohteita. Avoimen tiedonjaon alustaksi luodaan myös pinnoitusportaali hankkeen tulosten ja alan tutkimustiedon jakamiseksi.

Erityisenä tutkimusaiheena ovat adhesiivisten ja likaantuvien pintojen parempi toiminta uusia ohutpinnoitteita käyttämällä. Lisäksi hankkeessa kehitetään uutena tutkimuksellisena avauksena pintojen ominaisuuksien mittaamista ja mallintamista nopeaa spektrikuvantamista hyväksikäyttäen. Hanke on tärkeä askel JAMKin ja JY:n kehittymisessä huipputason sovelletun ohutpinnoitusteknologian osaamisympäristöksi, joka toimii kehittämisalustana yritysten kanssa muodostettavan ohutpinnoitusklusterin toiminnalle.

–  Ohutpinnoitusklusteri vastaa tutkimusalueen teknologisen kehittymisen globaaleihin haasteisiin ja on tärkeä osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välistä EduFutura–osaamiskeskittymän toimintaa, toteaa  koulutus- ja T&K-päällikkö Matti Kurki JAMKista.

–  Kuvantamistekniikat voivat tarjota ratkaisevaa kilpailuetua pinnoitteiden laadun tarkkailussa, jatkaa tutkija Tero Tuovinen Jyväskylän yliopistosta.

–  Kehittämällä uusia pintateknologioita, niiden mittaamista sekä niihin pohjautuvia uudenlaisia innovaatioita luodaan edellytyksiä uuden, kilpailukykyisen kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiselle alueen yrityksiä silmällä pitäen.

Hanke käynnistyy 1.6. ja kestää vuoden 2018 loppuun.

Lisätietoja:
Matti Kurki, koulutus- ja T&K-päällikkö, 040 548 2230, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö
Tero Tuovinen, tutkija, 050 441 3685, etunimi.sukunimi@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto, IT-tiedekunta

Matkailu- ja majoitustilastoja hyödynnettiin eniten tietoaineistoista. Tuoreista Matkailun tietoaineistoista hyödyllisimmiksi arvioitiin Visit Finlandin markkinakatsaukset eri kansallisuuksittain sekä Matkailijatutkimus 2014. Matkailun tietoaineistojen tunnettavuudessa ja hyödyntämisessä on vielä toivomisen varaa.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja TEM:n matkailun tietoaineistojen hyödynnettävyystutkimus selvitti, että 68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista matkailuyritysten edustajista hyödyntävät matkailun tietoaineistoja liiketoiminnassaan monien liiketoiminnan osa-alueiden kehittämiseen ja seurantaan.

Tutkimukseen osallistui 188 matkailuyritysten edustajaa. Vastaajista lähes puolet vastaajista (43 %) oli hyödyntänyt matkailu- ja majoitustilastoja. Matkailu ja majoitustilastoista hyödyllisimmiksi arvioitiin matkailijoiden rahankäyttö(kulutus), matkailijoiden vuosittaiset ja kuukausittaiset yöpymiset saapumismaittain. Aika- tai resurssipula osoittautui pääsyyksi, jos matkailun tietoaineistoja hyödynnetty. Tällaisia yrityksiä oli peräti kolmannes (32 %) tutkimukseen osallistuneista yrityksistä.

Matkailun tietoaineistoja hyödynnettiin matkailuyrityksissä myyntiin- ja markkinointiin (67 %), tuotekehitykseen (41 %) ja strategiseen suunniteluun (36 %), budjetointiin ja liiketoiminta suunnitelmaan laatimiseen (27 %), kansainvälistymiseen (17 %), investointeihin ja muihin rahoituspäätöksiin (14 %) sekä yleiseen seurantaa (1 %).
Suosituimpia tietolähteitä olivat Visit Finlandin, Maran ja Tilastokeskuksen verkkosivut.

Matkailun toimialaraporttien kehityskohteet

Aikaisemmin julkaistut matkailun toimialaraportit koettiin edelleen hyödyllisiksi. Seuraavaksi julkaistavan matkailun toimialaraportin toivottiin sisältävän tulevaisuuteen suuntautuvia ennusteita ja trenditietoa, tiivistelmää tärkeimmistä koti- ja ulkomaisista matkailijasegmenteistä sekä tiivistelmää tärkeimmistä matkailututkimuksista. Matkailun toimialaraportin laajuudeksi vastaajat toivoivat tiiviin 20 sivun tietopaketin. Vastaajista yli puolet toivoivat seuraavan matkailun toimialaraportin aiheeksi matkailun yleistoimialaraporttia kaikista matkailun toimialoista.

Lisätietoja:
Juha Riikonen, puh +358 40 863 5330, juha.riikonen@myy.haaga-helia.fi
Markus Häyhtiö, puh + 358 45 1200 304, markus.hayhtio@haaga-helia.fi
Haaga-Helia, Pajuniityntie 11, 00320 Helsinki, puh. (09) 229 611

Alueen yritykset yhteistyöhön keskenään NETS-hankkeessa

Nastolan Energiasäätiön aloitteesta joukko nastolalaisia yrityksiä on ottanut tavoitteekseen yhdistää voimansa ja säästää energiaa. Taustalla on vasta käynnistynyt NETS-hanke, jossa seitsemän yritystä, Nastolan Energiasäätiö ja Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) tutkivat erilaisia yhteistyömahdollisuuksia, kuten tuotannon sivuvirroista syntyvän energian valjastamista alueen yritysten tarpeisiin.

Asiamies Antti Pohjonen Nastolan Energiasäätiöstä pitää hanketta uraauurtavana.

- Energiasäätiölle hanke on merkittävä, se nousee meidän tavoitteidemme ytimestä. Säätiön tarkoituksena on tukea seutukunnallisen, monipuolisen energiahuollon kehittämiseksi ja nykyaikaisen sähkönjakelutoiminnan edistämistä, Nastolan alueen yritystoiminnan ja asukkaiden tarpeisiin. Uusiutuvan energian monipuolinen hyödyntäminen ja energian käytön tehostaminen on globaali, vahva trendi, johon tällä hankkeella haetaan paikallista sovellusta.

Toisen hukka, toisen aarre

Nastolassa on pienellä alueella paljon teollisuuslaitoksia, jotka ovat merkittäviä energiankäyttäjiä. Kun yhden yrityksen tuotannossa syntyvä tarpeeton sivuvirta voi olla toisen hyödynnettävissä, edellytykset konkreettiselle yhteistyölle ovat olemassa. Esimerkiksi tuotantoprosessissa syntyvä ylimääräinen lämpö voitaisiin hyödyntää toisessa laitoksessa.

Yksi NETSin alullepanijoista, koneenrakennusteollisuudelle pyöriä valmistavan Levypyörä Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lemettinen odottaa hankkeelta merkittäviä konkreettisia tuloksia sekä uudenlaisen yhteistyön syntymistä yritysten ja paikallisen ammattikorkeakoulun väleille. Yritykset etsivät jatkuvasti keinoja energian ja materiaalien käytön tehostamiseen.

- Levypyörä on panostanut paljon ympäristönäkökulmiin. Yrityksille ympäristöasiat ovat tärkeitä ja niissä on yhteisiä tavoitteita. Lemettisen mukaan Nastolassa on pitkät perinteet teollisuusyritysten välisestä yhteistyöstä

- Oli luonnollista, että lähdemme porukalla hankkeeseen, jossa voimme myös oppia toisiltamme. Paikallisena toimijana ja osaajana LAMK oli paras mahdollinen yhteistyökumppani.

Monistettavia malleja

Vaikka NETS käynnistyy Nastolassa, kokemuksia voidaan soveltaa myös muilla alueilla. Hankkeen projektipäällikkö Jussi Kuusela LAMKista kertoo, että esiin nousevissa ratkaisuissa panostetaan käyttäjälähtöisyyteen ja syntyvän tiedon ymmärrettävyyteen.

Nastolan energiaekosysteemi ja teolliset symbioosit, eli NETS käynnistyi toukokuun alussa ja se jatkuu 30.4.2018 saakka. Hanke on saanut Päijät-Hämeen liiton myöntämän Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksen. Muita rahoittajia ovat LAMK ja Nastolan Energiasäätiö.

Lisätietoja:

Jussi Kuusela
TKI-asiantuntija
Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala
Niemenkatu 73, 15140 Lahti
www.lamk.fi
044 708 1264
jussi.kuusela@lamk.fi

Metsä- ja matkailualoilla työtehtävät ovat usein määräaikaisia ja ne työllistävät usein vain sesonkiluonteisesti. Työnantajan näkökulmasta resursseja syövät työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen.

Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto kouluttavat kahden erilaisen alan osaajia Kausityöntekijästä moniosaajaksi -hankkeessa Rovaniemellä. Mukana on myös Suomen Metsäkeskus edistämässä erityisesti metsäalan yrittäjyyttä. Koulutuksella vastataan osaltaan työn kausiluonteisuuden aiheuttamiin haasteisiin.

Kyseessä on metsä- ja matkailualan yhteinen lyhytkoulutusmalli, joka on myöhemmin monistettavissa myös muille kausiluonteisille aloille.

Opinnot alkavat matkailualan monimuoto-opinnoilla syksyllä 2016 ja päättyvät metsäalan työharjoitteluun syksyllä 2017. Opinnot eivät johda tutkintoon, mutta ne antavat valmiudet esimerkiksi matkailu- sekä metsäalan perustutkinnon suorittamiseen näyttötutkintona.

Ohjelmaan otetaan 10-15 osallistujaa. Koulutukseen voivat hakea metsä- ja matkailualan kausityöntekijöiden ja työtä vailla olevien ohella muut molemmista aloista kiinnostuneet, joilla on vähintään peruskoulun oppimäärä suoritettuna.

Haku koulutukseen alkaa 1.6. osoitteessa www.lapinamk.fi/kausityontekijasta-moniosaajaksi

Kausityöntekijästä moniosaajaksi –hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan unionin sosiaalirahastosta.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Anne-Mari Väisänen, Lapin ammattikorkeakoulu, anne-mari.vaisanen(ät)lapinamk.fi, Puh 040 775 1893

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on julkaissut selkokielisen oppaan retkeilyyn. Oma Reppu -kirja on tarkoitettu luonnosta ja retkeilystä kiinnostuneille ihmisille, joille suomi on vieras kieli tai joiden on muusta syystä johtuen vaikea ymmärtää yleiskieltä ja erityissanastoa.

Oma Reppu - kirjan toivotaan päätyvän 450 sisupartiolaisen luettavaksi. Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman tai pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Sisupartiossa tarvitaan aikuisen tukea, ja siellä on enemmän ohjaajia kuin muissa ryhmissä. Sisupartiossa sovelletaan partio-ohjelmaa niin, että jokainen voi osallistua toimintaan.

Uusi selkokielinen kirja tulee tarpeeseen:

”Haluamme, että partio kuuluu kaikille Tämä kirja auttaa yhä useampaa tutustumaan retkeilyyn ja partioon”, kasvatusjohtaja Timo Sinivuori Suomen Partiolaisista toteaa.

Kirjassa on tietoa partiosta, retkeilystä ja erilaisille retkille varustautumisesta. Lisäksi kirjassa kerrotaan turvallisuudesta ja luonnosta.

Oma Reppu -kirja julkaistiin 21.5. Suomen Partiolaisten kevätmestaruuskilpailuissa, joissa järjestettiin ensimmäistä kertaa oma kilpailusarja sisupartiolaisille. Sarjan voittanut Rapu-vartio (Turun Nuotiotytöt ja Turun Sinikotkat) sai kunnian olla kirjan ensimmäinen saaja.

Oma Reppu – selkokielinen opas retkeilyyn. Toteutettu Suomen Partiolaisten Taitokirja Repun pohjalta. Kirja on saanut Selkokeskuksen selkokirjallisuuden valtiontukea. Kirja on myynnissä Scandinavian Outdoorissa 24,50 euron hintaan.

Lisätietoja ja arvostelukappalepyynnöt:

Suomen Partiolaiset: kasvatusjohtaja Timo Sinivuori, 0400 511 534, timo.sinivuori@partio.fi

TIEDOTE SELKOKIELELLÄ

Oma Reppu kertoo
retkeilystä selkokielellä

Oma Reppu on uusi kirja,
joka kertoo retkeilystä ja luonnosta.

Kirja on tehty selkokielellä,
joten sitä on helppo ymmärtää.

Kirjassa on tietoa
partiosta ja retkeilystä.
Retkeilijä saa kirjasta
monia hyviä vinkkejä
ennen retkelle lähtöä.
Lisäksi siinä kerrotaan
turvallisuudesta, luonnosta
ja jokamiehen oikeuksista.

Suomen Partiolaiset julkaisi
Oman Repun toukokuussa.
Kirja sopii hyvin retkeilijöille,
joille suomi on vieras kieli
tai joiden on vaikea
ymmärtää yleiskieltä.

Suuri käyttäjäryhmä ovat
myös sisupartiolaiset,
jotka tarvitsevat erityistä tukea
partiossa toimimiseen.

Timo Sinivuori sanoo,
että kirja auttaa jokaista
kuulumaan partioon.

Hän on Suomen Partiolaisten
kasvatusjohtaja.
”Partio kuuluu kaikille”, hän sanoo.

Suomessa toimii
450 sisupartiolaista.
Maailman ensimmäisen
Oma Reppu -kirjan sai Rapu-vartio
(Turun Nuotiotytöt ja Turun Sinikotkat)
toukokuun 21. päivänä.

Silloin partiolaisten
kevätmestaruuskilpailuissa
oli ensimmäisen kerran
oma sarja sisupartiolaisille,
ja Rapu-vartio voitti sen.

* * *
Oma Reppu – selkokielinen opas retkeilyyn.
Oma Reppu perustuu
Suomen Partiolaisten
Taitokirja Reppuun.

Oma Reppu on saanut
Selkokeskuksen selkokirjallisuuden valtiontukea.

Oma Reppu -kirjan voi
ostaa Scandinavian Outdoorista,
ja se maksaa 24,50 euroa.

Lisätietoja:

kasvatusjohtaja Timo Sinivuori, 0400 511 534, timo.sinivuori@partio.fi
Suomen Partiolaiset.

Ammattiopisto Luovin uudeksi johtajaksi on nimitetty 1.9.2016 alkaen Hannu Koivula, joka toimii tällä hetkellä Luovin koulutustoiminnan johtajana. Luovin nykyinen johtaja Tarja Mänty siirtyy eläkkeelle vuoden 2016 lopussa.

Koivula on toiminut Luovin koulutustoiminnan johtajana ja johtajan sijaisena vuodesta 2010. Sitä ennen hän oli mm. Luovin Pohjois-Suomen aluejohtajana. Hän aloitti Luovin edeltäjässä Merikosken ammatillisessa koulutuskeskuksessa vuonna 1997 vastaavana erityisopettajana. Koulutukseltaan hän on insinööri ja erityisopettaja.

– Hengitysliiton liittohallitus painotti valintaa tehdessään Koivulan pitkää kokemusta ja näkemyksellisyyttä ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden haasteiden edessä. Koivulan johdolla Luovi pystyy parhaiten vastaamaan edessä oleviin muutoksiin. Luovin toiminnan jatkuvuuden mahdollisimman joustava turvaaminen on myös tärkeää, sanoo Hengitysliiton toiminnanjohtaja Markku Hyttinen.

Ammattiopisto Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Sen koulutustarjontaan kuuluvat valmentava koulutus, ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Suomen suurimpana ammatillisen erityisopetuksen tarjoajana Luovi profiloituu voimakkaasti myös ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen.

Luovi toimii yli 20 paikkakunnalla. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on vuosittain 1 470 opiskelijaa sekä ammatillisessa lisä- ja täydennyskoulutuksessa 300 opiskelijaa. Henkilöstöä on noin 700.

Ammattiopisto Luovi on osa Hengitysliittoa ja toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön Hengitysliitolle antamaa koulutustehtävää. Hengitysliitto on toiminut yksityisenä koulutuksenjärjestäjänä ammatillisen erityisopetuksen koulutuskentällä jo 70 vuoden ajan.

Lisätiedot:
Markku Hyttinen
Toiminnanjohtaja
Hengitysliitto
Puh. 040 516 3641

Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät merkittävästi sepelvaltimotauti-kuolleisuutta ja -sairastavuutta. Ne parantavat elämänlaatua ja vähentävät terveydenhuollon kustannuksia.  Myös iäkkäät sydänpotilaat hyötyvät liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta, vaikka heillä on useammin vaikea sepelvaltimotauti ja muita oheissairauksia.  

Suomen Fysioterapeuttien vuonna 2011 julkaistu Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus on päivitetty. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö, mutta Suomessa vain noin 40 prosenttia sydänpotilaista ohjataan kuntoutukseen. Suomesta puuttuukin sepelvaltimotautia sairastavien systemaattisen kuntoutuksen lainsäädäntö tai valtakunnallisesti kattava ohjeistus.

Liikunnallinen kuntoutus kannattaa aloittaa viipymättä jo sairaalassa terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana. Säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu sekä riittävä hyöty- ja arkiliikunta ovat keskeinen osa jokaisen sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta niin toipilaana kuin kunnon ylläpidossa.

Kuntoutuksen avaintekijöitä ovat yksilöllinen potilaan tilan arviointi, fyysisen aktiivisuuden ohjaus, liikuntaharjoittelu, ravinto-ohjaus, painonhallinta, veren rasvojen ja kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen sekä psyykkisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus päivitystyöryhmän puheenjohtaja Arto Hautalan mukaan tiedonkulkua ja koulutusta on tehostettava potilaan hoitoketjussa erikoissairaan-hoidosta perusterveydenhuoltoon, jotta kuntoutuksen käytännön toteutuminen ja sen jatkuvuus varmistuu. 

- Lääkärien on korostettava liikunnan merkitystä tärkeänä osana potilaan laadukasta hoitoa.

Liikunnallisia toimintamalleja kehitettävä

Jotta potilaiden yksilölliset tavoitteet voidaan huomioida, on uusia kuntoutuksen avomuotoisia toimintamalleja kehitettävä. Esimerkkejä liikunnallisen kuntoutuksen ryhmistä ovat Sydänliiton tuottamat ryhmämuotoinen TULPPA-avokuntoutusmalli ja Sepelvaltimotautipotilaan liikuntapolku – malli, jossa terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten osaamista hyödynnetään paikallisissa palvelurakenteissa.

Kela järjestää sepelvaltimotautia sairastaville kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja työ- ja toimintakyvyn palautumiseksi. Potilaan motivaation ylläpitämiseksi kuntoutushenkilöstö tukee liikuntaohjelman toteutumista ja seurantaa olennaisena osana kokonaisvaltaista hoitoa.

Liikunnallisen kuntoutuksen suotuisat vaikutukset saavutetaan sepelvaltimotaudin yksilöllisesti toteutetun lääkehoidon lisänä, jatkaa Arto Hautala.

Lisätietoja: 

Fysioterapian dosentti Arto Hautala
Oulun yliopisto
puh. 050 523 6861
arto.hautala@oulu.fi 

Kehittämisasiantuntija Hanna Häkkinen
Suomen Fysioterapeutit ry
puh. 040 129 1394
hanna.hakkinen@suomenfysioterapeutit.fi

Suosituspäivitys on osa Suomen Fysioterapeuttien Hyvä fysioterapiakäytäntö –hanketta. Siinä tuotetaan näyttöön perustuvia, suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia, fysioterapiasuosituksia ja edistetään tieteelliseen näyttöön perustuvia fysioterapiakäytäntöjä.

Päivitetty suositus on ladattavissa:
http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002

Keskiviikkona 1.6. Pasilassa nähdään eurooppalaista myyntiosaamista, kun Haaga-Helian Pasilan kampuksella järjestetään kansainvälinen European Sales Competition 2016 -tapahtuma. Osallistujilla on mahdollisuus tavata myyntiosaamisen kehittämisestä kiinnostuneita yritysten edustajia ja tulevia myynnin ammattilaisia. Klo 14 alkava finaali on avoin yleisölle.

European Sales Competition on suunnattu eurooppalaisten korkeakoulujen opiskelijoille. Kilpailun tavoitteena on lisätä myyntityön arvostusta, tehdä vaativan B2B-myyntityön taitoja näkyväksi sekä lisätä myynnin koulutusta Euroopassa. Lisäksi tarkoituksena on nostaa eurooppalaisten opiskelijoiden myyntitaidot seuraavalle tasolle. Kilpailun järjestäjinä toimivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Kilpailu järjestetään tänä vuonna jo toista kertaa Euroopassa, mutta nyt ensimmäisen kerran Suomessa.

Tapahtumassa 24 opiskelijaa 12 eurooppalaisesta korkeakoulusta kilpailevat myyntitaidoissa. Myyntikilpailu toteutetaan yritysmyynnin roolipelinä. Opiskelijat osallistuvat simuloituun myyntitilanteeseen, jossa heidän tulee myyjän roolissa tavata yritysostaja julkisen kilpailuprofiilin tietojen pohjalta. Tämän vuoden kilpailussa opiskelijat myyvät pääsponsori Firstbeat Technologiesin hyvinvointiratkaisua.

Kilpailun mahdollistavat sekä pääsponsori Firstbeat että hieno joukko eurooppalaisen myyntiosaamisen kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä.

”Me Firstbeatillä haluamme tukea nuoria myynnin tulevia osaajia, kun he kartuttavat myyntityön kokemusta ja oppivat tärkeitä myyntityön taitoja. Eurooppalainen myyntikilpailu on hieno mahdollisuus tähän”, toteaa markkinointijohtaja Maija Korkalainen Fitsbeatiltä.

Iltapäivän finaali klo 14.00–16.45 järjestetään kaikille avoimena yleisötilaisuutena. Yleisö on lämpimästi tervetullut nauttimaan finaalin jännittävästä tunnelmasta paikan päälle Haaga-Helian Pasilan kampukselle osoitteeseen Ratapihantie 13. Tapahtumaan ilmoittaudutaan osoitteessa http://www.europeansalescompetition.com/en/the-competition/practical.

Kilpailutilanteen kuvaukseen sekä myyntiosaamiseen liittyvään keskusteluun voi tutustua nettisivuillamme osoitteessa www.europeansalescompetition.eu ja sosiaalisen median kanavissamme Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/europeansalescompetition ja Twitterissä sivulla @eusalescomp. Tapahtumaa on mahdollista seurata myös livestreamin kautta tapahtuman verkkosivuilla.

Lisätietoja antavat Haaga-Heliasta European Sales Competition 2016 -tapahtuman johtaja Pia Hautamäki (040 415 6827, pia.hautamaki@haaga-helia.fi), ja Turun ammattikorkeakoulusta European Sales Competition 2016 -tapahtuman johtaja Sini Jokiniemi (050 598 705, sini.jokiniemi@turkuamk.fi).

Haluaisitko kulkea paikasta toiseen eri kulkuneuvoilla helposti ja vaivattomasti? Tämä on tulevaisuudessa mahdollista uuden Tripgo-sovelluksen avulla. Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan opiskelijat testasivat kevään aikana Tripgo-sovellusta. Opiskelijaryhmät testasivat kaupunkien sisäisiä matkoja, kuten juna-, bussi- ja taksiliikenteen sujuvuutta sekä eri kaupunkien välisiä matkoja. Testaamisessa keskityttiin käyttäjäkokemukseen, sovelluksen käyttöliittymään ja asiakastarpeisiin.

Minkälaisia haasteita liikenteen käyttäjät kokevat päivittäin työmatkoilla? Uusi mobiilisovellus mahdollistaa ovelta-ovelle matkaketjujen suunnittelun yhdistäen julkisen ja yksityisen liikenteen. TripGo sovelluksen käytöstä haluttiin käyttäjäkokemuksia, joten Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan opiskelijat pääsivät tositoimiin. Liikennealan opiskelijat toteuttivat 8 viikon mittaisen kokeilun. Työskentelyssä hyödynnettiin tehokkaasti digitaalisia välineitä ja opiskelijat pitivät yhteyttä toimeksiantajiin vain virtuaalisesti Skypen avulla. Virtuaalinen yhteydenpito todettiin onnistuneeksi kaikkien osapuolien tahoilta. 

Opiskelijat tuottivat havaintoja sovelluksen toiminnallisuudesta, suomen kielen käännöksistä, virhetoiminnoista sekä siitä, miten hyvin sovellus löysi haetuille reiteille erilaisia liikkumispalveluita. Toimeksiantaja pääsi hyödyntämään opiskelijoiden havaintoja ja kehittämisehdotuksia jo projektin aikana ja kehittämään mobiilisovellustaan paremmaksi. Myös opiskelijoiden avoin kriittinen tarkastelu ja kyseenalaistaminen palvelun toimivuudesta oli tervetullutta. Reittikioski Oy aikoo tehdä yhteistyötä jatkossakin HAMKin kanssa sen vaikuttavuuden vuoksi. Yhteistyö jatkuu tietotekniikan ja liikenteen kesäprojekteissa, jotka käynnistyvät kesäkuun alussa.

Yrityksen kehittämisprojekti suoritettiin osana Alueelliset järkivihreät innovaatiot –hanketta, jossa etsitään resurssitehokkaita tapoja toimia. TripGo palvelun avulla voidaan vähentää yksityisautoilua, kun matkaketjut saadaan sujuviksi.

Lisätiedot:

Hämeen ammattikorkeakoulu, Anne-Mari Järvenpää, +358400534131

Reittikioski Oy, Jani Rytkönen, jani.rytkonen@reittikioski.com, +358407525387

Alueelliset järkivihreät innovaatio –hanke osoitteessa www.hamk.fi/alueelliset

Automaatio-ohjelmisto vastaa tuotannon, vähittäispankkien ja korkeakoulujen kipupisteisiin.

Xerox on julkaissut 15 uutta työnkulun ratkaisua, jotka automatisoivat tavan, jolla organisaatiot vastaavat globalisaation ja lisääntyvien yhteensopivuusvaatimusten haasteisiin ja ylittävät asiakkaiden odotukset.

Uudet Xerox-ratkaisut kattavat kolme toimialaa – tuotannon, vähittäispankkialan ja korkeakoulut. Ratkaisujen avulla manuaaliset ja virhealttiit prosessit voidaan muuttaa automaattisiksi ja täsmällisiksi tehtäviksi, jotka kestävät minuutteja päivien sijaan. Lisäksi uudet automaatioratkaisut järjestelevät lukuisista eri lähteistä peräisin olevia tärkeitä tietoja – sekä paperissa että digitaalisessa muodossa – mahdollistaen organisaatioille tavan jakaa sisältöä useiden kanavien kautta.

”Yhä useammat käyttävät työssään mobiili- ja digitaalisia palveluja ja yritysten työntekijät ja asiakkaat odottavat enenevissä määrin yritysten nopeuttavan digitaalista muutosta”, sanoi Xeroxin suuryritystoimintojen johtaja Mike Feldman. ”Nämä 15 uutta ratkaisua yksinkertaistavat ja nopeuttavat monimutkaisia prosesseja ja auttavat organisaatioita toimimaan vuorovaikutuksessa asiakkaidensa, työntekijöidensä ja toimittajiensa kanssa käyttöympäristöstä riippumatta.”

Innovaatio takaisin tuotantoon

Kun uudelleen suunnitellaan tuote, kuten esimerkiksi matkapuhelin, joka voi sisältää jopa 350 erilaista osaa, tuotetaan samalla valtava määrä erilaisia asiakirjoja. Niihin voivat kuulua esimerkiksi ehdotettujen muutosten kuvaukset, selvitykset mihin osiin muutokset vaikuttavat, hyväksyntälomakkeet ja muutosten toteuttamisohjeet. Kun toiminta lisäksi edellyttää globaalia yhteistyötä, on helppo ymmärtää kuinka automatisoitu virtaviivainen järjestelmä voi säästää aikaa ja rahaa.

Xerox on julkaissut viisi uutta automaatioratkaisua valmistusprosessin yksinkertaistamiseksi. Ratkaisujen avulla yritykset saavat tuotteet entistä nopeammin markkinoille, voivat vähentää kulurakenteita, lisätä myyntiä ja luoda uutta kilpailua. Lisätietoja ratkaisuista osoitteessa http://xerox.bz/1XmNNU4.

Henkilökohtaisia pankkipalveluja digitaalisesti

Pankit laajentavat monikanavapalvelujaan, mahdollistaen asiakkaille pankkiasioiden hoitamisen esimerkiksi mobiililaitteilla, verkkoportaaleissa ja pankkiautomaateilla. Uusien petostentorjuntajärjestelmien ja asiakkaiden perehdytysjärjestelmien avulla Xerox auttaa pankkeja suojautumaan entistä paremmin petoksilta ja luomaan entistä yhtenäisemmän asiakaskokemuksen läpi eri käyttöympäristöjen. Lisäksi Xeroxin uudet yhteensopivuus- ja tietueidenhallintaratkaisut seuraavat tärkeitä asiakirjoja ja ilmoittavat työntekijälle heti, mikäli tietoja siirretään väärään paikkaan.

Lisätietoja kolmesta uudesta vähittäispankkien automaatioratkaisusta osoitteessa http://xerox.bz/1sBxp74.

Lisäpanostuksia opintopalveluihin

Xeroxin uudet korkeakouluratkaisut, kuten opintotuen käsittely, jonka avulla tukipaketit saadaan opiskelijoille entistä nopeammin, auttavat ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tarjoamaan opiskelijoille saavutettavissa olevaa ja edullisempaa, innostavaa koulutusta.

Xeroxin ratkaisuilla voi vähentää tai poistaa kokonaan opintotoimistojen tarpeen manuaaliseen tietojensyöttöön. Lisäksi opintotuki, laskutus ja muut vastaavat prosessit hoituvat entistä nopeammin ja automaatio auttaa myös ehkäisemään virheitä.

Lisätietoja seitsemästä korkeakouluja koskevasta automaatiotyökalusta osoitteessa http://xerox.bz/1TrktKT.

”Organisaatioilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet poistaa tehottomia, paperipohjaisia ja virheille alttiita prosesseja”, totesi Holly Muscolino, Research Vice President, Document Solutions, IDC. ”Xerox on laajentanut toimintaansa kolmelle uudelle toimialalle, joiden toimintaa hidastavat niiden paperiin pohjautuvat työnkulut. Xerox tarjoaa näille aloille digitaalisia ja automatisoituja vaihtoehtoja, joiden avulla organisaatiot voivat työskennellä nopeammin ja edullisemmin. Jatkamalla inventointeja vertikaalisten markkinoiden automaatioratkaisuihin, Xerox säilyttää toimittajana johtoasemansa dokumenttiteknologiamarkkinoilla.”

Jokaista työnkulun ratkaisua voidaan muokata ja niiden suunnitteluun, toimitukseen ja käyttöönottoon on saatavilla asiantuntevat tukipalvelut.

Saatavuus
Vähittäispankkien, tuotannon ja korkeakoulujen ratkaisut ovat saatavilla Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. 

Lisätietoja: Tove Zilliacus, myyntijohtaja, Large Enterprise Operations (LEO), Xerox Oy, tove.zilliacus(at)xerox.com, puh. 040 586 9062