Valtakunnallinen YES ry kutsuu eläkkeelle jäävän Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Henri Wibomin YES ry:n kunniajäseneksi kiitokseksi työstä yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

Henri Wibom on yli 20 vuoden ajan edistänyt yrittäjyyskasvatusta Varsinais-Suomessa ja edesauttanut sen organisointia ja vakiinnuttamista koulutukseen.

– Wibom on tiennäyttäjänä tukenut aktiivisen maakunnallisen yrittäjyyskasvatusverkoston synnyttämistä ja johtajuudellaan mahdollistanut YES Varsinais-Suomen toiminnan. Varsinais-Suomen Yrittäjien taloudellinen panostus YES Varsinais-Suomen toimintaan on ollut merkittävä ja YES Varsinais-Suomi on tavoitteellisella toiminnallaan näyttänyt mallia koko valtakunnalliselle YES-verkostolle, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES Varsinais-Suomen johdolla on rakennettu Varsinais-Suomeen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia sekä laadittu maailman ensimmäinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja.

– Wibom on panoksellaan ja persoonallaan vahvistanut YES-verkostoa, josta on kasvanut Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen toimija ja kehittäjä. Wibom toimi usean vuoden ajan myös Valtakunnallisen YESin ohjausryhmässä.

Henri Wibom on yrittäjyyskasvatuksen etulinjassa mahdollistanut sen, että yrittäjyyskasvatus näkyy niin maakunnan kuin kuntien elinkeinopolitiikassa. Varsinais-Suomessa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet toteutuvat esiopetuksesta korkea-asteelle. Työtä tehdään yhdessä eri toimijoiden kanssa. Varsinais-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset ovat aktiivisia koulu-yritysyhteistyössä ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio, p. 050 358 8409, johanna.vainio@yrittajat.fi

Henri Wibom, p. 050 380 0150, henri.wibom@yrittajat.fi

Ammattiin valmistuvia, ylioppilaslakin saavia sekä muita opintonsa loppuun suorittaneita juhlitaan Omniassa useana päivänä eri toimipisteissä.

Ammattiopistosta valmistuu perustutkinnon suorittaneita tänä keväänä yli 900. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen on suorittanut 60 henkilöä. Valmistuvia on koko Omniassa yhteensä yli 1700.

Aikuisopistosta valmistuvia on yhteensä noin 800. Valmistumisjuhlia vietetään 9.6. Vuoden työpaikkaohjaaja ja vuoden työpaikka kukitetaan myös perinteisesti aikuisopiston juhlassa. Omnian aikuisopistosta valmistutaan perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin. 

Ylioppilaslakin päähänsä painaa noin 130 aikuislukiolaista. Juhlia vietetään Omnian Leppävaaran toimipisteessä 3.6. Kesän jälkeen aikuislukion lukuvuosi käynnistyy uudessa toimipisteessä Tapiolassa osoitteessa Itätuulentie 1. Myös osa työväenopiston palveluista muuttaa samaan osoitteeseen.

Lisätietoa

rehtori Maija Aaltola, ammattiopisto, p. 050 384 9354
rehtori Sirkka Wiman, aikuisopisto, p. 050 583 6866
vs. rehtori Kari Pekkarinen, aikuislukio, p. 046 877 1264

Linkit

Valmistuneet Omnian ammattiopisto
Valmistuneet Espoon aikuislukio

Juhlien aikataulut:
Omnian tapahtumakalenteri

Seuraa valmistujaistunnelmia Facebookissa ja Elämää Omniassa -blogissa:
blogit.omnia.fi/elamaaomniassa
facebook.com/Omnia

Tiedote, Omnia:
Aikuislukio ja osa työväenopiston palveluista uusiin tiloihin Tapiolassa

Suomen tietokirjailijat ry jakoi keväällä 2016 apurahoja yhteensä 634 400 euroa 138 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa.

Apurahaa puolivuotiseen työskentelyyn myönnettiin 36 tietokirjailijalle. Esikoistietokirjan kirjoittamiseen sai apurahan 55 hakijaa, lasten- ja nuortentietokirjaan 18 ja tietokirjakritiikkiin 29 hakijaa.

Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 604. Puolivuotista apurahaa haettiin 316 hakemuksella. Apurahaa esikoistietokirjaa varten haettiin 195 hakemuksella, lasten- ja nuortentietokirjaa varten 34 hakemuksella ja tietokirjakritiikkiä varten 59 hakemuksella.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Tapio Katko, Päivi Kosonen, Heleena Puolitaival ja Kaija Vuorio sekä sihteerinä Jukka-Pekka Pietiäinen. Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus teki kokouksessaan 2. kesäkuuta päätöksen apurahansaajista apurahatoimikunnan esityksen mukaisesti.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Kopiosto kerää korvaukset teosten kopioinnista ja tilittää ne jäsenjärjestöilleen muun muassa apurahoina edelleen jaettaviksi.

Lista apurahan saajista löytyy Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta:

http://www.suomentietokirjailijat.fi

Lisätietoja:

Apurahatoimikunnan sihteeri
Jukka-Pekka Pietiäinen | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

"Matematiikalla pääsee pitkälle – opetuksessa kytee muutos"

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsee lakkiaisten yhteydessä 1 000 euron stipendillä 171 pitkän matematiikan huippupisteillä kirjoittanutta ylioppilasta. Myös matemaattisten aineiden opettajia palkitaan.

Tänä keväänä stipendin saa 171 ylioppilasta. Palkittuja on yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna, jolloin palkittiin 80.

"Haluamme tuntuvalla palkitsemisella tuoda esiin, kuinka tärkeää matematiikan osaaminen on yhteiskunnallemme. Tämä on upea suoritus näiltä kevään ylioppilailta!" 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen onnittelee.

Eniten stipendejä menee tänä vuonna Lahden yhteiskoulun lukioon ja espoolaiseen Olarin lukioon, joissa molemmissa palkitaan yhdeksän oppilasta.

Ei mekaanista laskentoa vaan maailman ymmärtämistä

Huoli laskevasta kiinnostuksesta matematiikkaa kohtaan Suomessa on ollut viime aikoina paljon esillä (esim. HS 29.5.2016).

"Onhan se ihan hullua, jos pitkän matematiikan valitsee kohta niin harva, ettei edes yliopistojen luonnontieteellisiä aloituspaikkoja saada täytettyä. Pitkä matematiikka olisi monelle nuorelle avain jatko-opintoihin ja tulevaisuuden työpaikan löytymiseen", Juvonen sanoo. Hän on sitä mieltä, että ylioppilaskokeen painoarvo voisi olla nykyistäkin suurempi yliopistojen valinnoissa.

"Matematiikka kärsii mielikuvaongelmista. Uskon kuitenkin, että koulumaailmassa kytee tämän suhteen muutos. Olennaista on ymmärtää matematiikan merkitys elämässä ja arjessa – ja keskittyä koululaisten yksilöllisiin oppimistarpeisiin. Matematiikan opetus on ollut turhan tasapäistävää", Juvonen sanoo. 

Kaikki lähtee opetuksesta – myös opettajia palkitaan

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsee 8.6.2016 myös matemaattisluonnontieteellisissä aineissa ansioituneita opettajia.

"Tänä vuonna painopiste on erityisesti alakoulun opettajissa. Palkitut opettajat ovat tehneet töitä sen eteen, että pieniä koululaisia tuetaan ja innostetaan heidän omien tarpeidensa pohjalta entistä paremmin", Juvonen kuvaa.

"Palkitsemme myös monia opettajaryhmiä.  Yhdessä tekeminen on tärkeää tälläkin saralla."

Oppimisessa ja kouluissa kytee muutos

100-vuotissäätiö panostaa suomalaisen koulun tulevaisuuteen monin tavoin. Säätiö on yksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden HundrED-hankkeen pääkumppaneista. Hankkeessa pohditaan, miltä koulujen ja koulutuksen seuraavat 100 vuotta maailmassa näyttävät – ja käynnistetään 100 kunnianhimoista kokeilua suomalaisissa kouluissa. 

Juvonen uskoo, että koulutuksen uudistumisessa on nyt käynnissä monta positiivista asiaa.

"Opintosuunnitelman uudistuminen on myös hyvä asia. Siinä painotetaan luonnontieteiden merkityksen ymmärtämistä. Nyt etsitään tosissaan keinoja, joilla koululaisia saataisiin innostettua."

Lisätietoja:

Laura Juvonen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, laura.juvonen(at) teknologiateollisuus.fi, puh. 040 589 6263

100-vuotissaatio.teknologiateollisuus.fi

Palkitut kevään ylioppilaat
Stipendin sai tämän kevään kirjoituksissa 57–60 pisteen tuloksella. 171:ssä palkitussa on mukana 17 ylioppilasta, jotka ovat suorittaneet matematiikan kokeen jo aiemmin.

Palkitut matemaattisten aineiden opettajat

TIEDOTE 
3.6.2016 
JULKAISUVAPAA HETI

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry jakaa tänä keväänä historiansa ensimmäiset AMIS-stipendit. Stipendeistä kukin on arvoltaan 250 euroa. Stipendejä myönnetään toiminnassaan erityisesti ansioituneille ammatillisille opiskelijoille ja opiskelijakunnille kolmessa kategoriassa. Vuoden amistähti –stipendillä palkitaan Jenni Autio Sataedun Nakkilan toimipisteestä.

Jenni valmistuu tänä keväänä tekstiiliartesaaniksi. Hän on opiskellut yhdysluokassa, jossa eri vuosikurssien erilaiset oppijat opiskelevat yhdessä. Luokalla on muun muassa kaksoistutkinnon suorittajia sekä erityistä tukea vaativia opiskelijoita. Jenni on omalla käyttäytymisellään ja esimerkillään edesauttanut sitä, että ryhmässä kaikki hyväksyvät erilaisuutta ja ovat toistensa tukena. Hän on pyytämättä toiminut ryhmässä apuohjaajana ja edistänyt hyvän luokkahengen syntymistä.

Jennillä on ollut rohkeutta nuoresta iästään ja alansa vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta perustaa opintojen aikana oma harjoitusyritys, Sisustus Autio Ny. Valmistumisen jälkeen ura jatkuu kesätöissä Jennin viimeisimmässä työssäoppimispaikassa.

- Jenni on paitsi opinnoissaan menestynyt alansa rautainen ammattilainen, myös iloinen, empaattinen ja ystävällinen luokkatoveri. Tästä 19-vuotiaasta nuoresta naisesta kuullaan varmasti tulevaisuudessa, sanoo OSKU ry:n puheenjohtaja Rene Stolt.

Jenni on myös osallistunut opiskelijakuntatoimintaan ja toiminut tutor-oppilaana. Vapaa-ajallaan hän on aktiivinen VPK:n jäsen.

Stipendi jaettiin Jennille tänään Nakkilassa hänen oppilaitoksensa kevätjuhlassa.

OSKU ry:n jakamia AMIS-stipendejä haettiin lähes 50 opiskelijalle tai opiskelijakunnalle. Hakemusten ja hakijoiden taso oli hyvin korkea. Palkittavat valitsi OSKU ry:n liittohallitus.

Lisätietoja:

Rene Stolt
puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449776356, rene.stolt@osku.info

Maiju Korhonen
pääsihteeri, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449774014, maiju.korhonen@osku.info

Yli 300 ilmoittautunut kesäkouluun

Sen lisäksi, että Jyväskylän ammattikorkeakoulun kesäkoulu näyttää tavoittaneen kansainvälisten partnerioppilaitosten opiskelijat, se tuntuu houkuttelevan aiempaa enemmän myös jamkilaisia. Kansainvälisiä opiskelijoita saapuu Jyväskylään 160 ja JAMKin omia opiskelijoita on ilmoittautunut mukaan noin 180.

JAMK Summer Schoolissa voi tehdä opintoja monella alalla: liiketoiminta ja viestintä, sosiaali- ja terveysala, teknologia ja opettajankoulutus. Uutuutena on tänä vuonna vastuullinen matkailu. Opiskelutavat ovat monipuolisia ja suomalaisten opettajien lisäksi kesäkouluun tulevat kymmenet kansainväliset opettajat tuovat oman värinsä toteutukseen. 

Suurin osa kesäkoululaisista saapuu Jyväskylään viikonloppuna.

–  Opiskeljakunta JAMKO:n kouluttamat tutorit ovat heitä vastassa Helsingissä. Ensi viikolla Rajakadun ja Lutakon kampuksilla on hyvinkin kansainvälinen tunnelma. Suurimpia ryhmiä on tulossa yhteistyökorkeakouluista Argentiinasta, Meksikosta  ja Kaliforniasta, mutta paljon opiskelijoita tulee myös Aasiasta ja Euroopasta. Opiskelijoita on sekä Bachelor- että Master –tasoilta, JAMK Summer Schoolia koordinoiva asiantuntija Minna Junttila kertoo.

Kesäkoulu on osa korkeakoulujen välistä yhteistyötä, organisaatioiden sitoutuminen asiaan on tärkeää. Opiskelijat suorittavat Jyväskylässä pääsääntöisesti opintoja, jotka ovat osa heidän tutkintoaan kotimaassa.

– JAMK Summer School on vetovoimainen ja arvostettu kv-partnereiden joukossa laadukkaan opintotarjonnan ja toimivien järjestelyiden vuoksi. Saapuvia opiskelijoita kiinnostaa opintojen ohella mahdollisuus Jyväskylän lisäksi tutustua kesäkoulun aikana muun muassa Helsinkiin, Tukholmaan ja Pietariin, Junttila jatkaa.

Oheisohjelmaan kuuluu mm. kesäinen risteily Päijänteellä. M/S Rhea on lastattu JAMK Summer Schoolin opiskelijoilla ja opettajilla ma 6.6. klo 17.30 – 20. Yksi  päivien kohokohdista tulee olemaan jalkapalloilta JJK:n pelaajien kanssa Vehkalammen kentällä to 9.6. klo 17-19.  Kesäkoululaiset kuulevat suomalaisesta jalkapalloharrastuksesta ja pääsevät pelaamaan taitureiden valmennuksessa.

–  Lisäksi opiskelijatutorit ja esimerkiksi hyvinvointiyksikön toteutuksessa omat opiskelijat järjestävät erilaista ilta- ja viikonloppuohjelmaa saapuville kv-opiskelijoille, Junttila kertoo.

Median edustajat ovat tervetulleita haastattelemaan ja kuvaamaan kesäkoulun osallistujia.

Lue lisää

Lisätietoja ja tarkempi ohjelma:
Minna Junttila, asiantuntija, 040 588 6533, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
#jamksummerschool

IRMA LAUKKANEN JA MARKKU HIRVELÄ - Valon ja ajan jälkiä

Lappeenrannan taidemuseo 7.6. – 21.8.2016

Kotkassa asuvat ja työskentelevät Irma Laukkanen (s. 1958, Kotka) ja Markku Hirvelä (s. 1956, Rovaniemi) ovat molemmat kuvanveistäjiä, joille materiaalit ja materiaalien erilaiset ominaisuudet ovat olennaisia. Materiaalit ja niiden erot nostavat esiin myös aineellisuuden ja aineettomuuden kysymykset.

Laukkanen tekee installaatioitaan useimmiten tasolasista käsittelemällä sitä eri tavoin. Hän on käyttänyt kerroksellisissa installaatioissaan myös muita läpikuultavia tai heijastavia materiaaleja kuten teräsverkkoa, metallilankaa ja silkkiä. Kyse onkin usein valosta ja sen läpipääsevyydestä, läpipääsemättömyydestä ja heijastavuudesta – jollakin tavalla myös aineettomuudesta. Viimeisissä tilateoksissa uutta on liikkuvan kuvan käyttö. Erilaisia esineitä kuten isovanhempien rauta-amme, kuivattuja lumpeita, lasia ja liikkuvaa videokuvaa yhdistetään toisiinsa ja luodaan samalla kerroksellisia näkyjen kaltaisia kokonaisuuksia. Lisäksi yhdessä huoneessa on teoksiin liittyvä ääniteos, jonka on tehnyt säveltäjä Jouni Hirvelä. Äänimaailma muodostuu mm. linnunsiipien kahahduksista ja tiibetiläisten sormisymbaalien äänistä.

Markku Hirvelän teokset olivat uran alkuvaiheessa abstrakteja, mutta viime vuosina niissä on esiintynyt usein jokin hahmo tai ainakin jonkin hahmon jättämä jälki. Hänen käyttämiensä materiaalien repertuaari on laaja. Materiaaleja ovat mm. pronssi, kivi, puu, teräs, kupari sekä viime aikoina myös keramiikka ja alumiini. Jo jonkin aikaa Markku Hirvelän teoksien yksi keskeisiä teemoja on ollut aika. Hirvelä on käsitellyt teemaa erityisesti askeleen kuvaamisen kautta. Aikaa voi kuvata niin ihmisen askel kuin myös ilveksen askel. Eri materiaalit myös ottavat vastaan jäljet ja ajan hyvin eri tavoin. Yhden materiaalin työstämiseen eli jäljen jättämiseen tarvitaan voimaa, tekniikkaa ja työvälineitä, kun taas johonkin toiseen materiaaliin jo aikakin jättää jälkensä hyvin helposti. Oli materiaali mikä hyvänsä, kuvanveistäjä pyrkii myös kontrolloimaan materiaaliin jäävien jälkien syntymistä.

Sekä Laukkanen että Hirvelä ovat esiintyneet laajasti näyttelyissä 1980-luvun alusta lähtien niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Laukkanen on ollut kahteen otteeseen Ars Fennica ehdokkaana ja Hirvelä on palkittu monissa muistomerkki- ja veistoskilpailuissa. Molempien teoksia on monissa merkittävissä julkisissa kokoelmissa.

Markku Hirvelältä valmistuu Lappeenrannan keskustaan vuonna 2017 Kaunis Veera niminen veistos. Teoksen materiaali on patinoitu pronssi, kiillotettu teräs ja kupari. Teokseen liittyy vesiaihe. Irma Laukkaselta on tilattu luonnos Helsingin Uuden Lastensairaalan kappelin taideteokseksi, joka tulee olemaan lasista tehty eri tavoin työstetty monikerroksinen seinä, jossa on vahva syvyysvaikutelma.

Laukkanen ja Hirvelä ovat tehneet teoksia myös yhdessä – viimeksi Kotkan Taiteilijaseuraan Voima-näyttelyyn Galleria Uusikuvaan marras-joulukuussa 2015. Leikin loppu -teos kommentoi Kotkan heikkoa galleriatilannetta ja erityisesti ajankohtaista Galleria Uusikuvan lopettamispäätöstä.

Lisätietoja: amanuenssi Mikko Pirinen, 040 522 6280, mikko.pirinen@lappeenranta.fi

http://www.lappeenranta.fi/museot

https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot

Teoskuvat:

Markku Hirvelä, Getsemane, 2014. Kuva: Heikki Y Rissanen.

Irma Laukkanen, Nostalgia, 2016. Kuva: Kimmo Kokkonen. 

IHANA MAISEMA

– maisemamaalauksia Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista

Lappeenrannan taidemuseo 4.6. – 21.8.2016

Maisema, kansallismaisema, äänimaisema, mielenmaisema – kaikki ovat konkreettisen maa-sanan johdannaisia. Maisema on perinteisesti määritelty suhteellisen laajaksi aistein havaittavaksi kohteeksi. Nykyajan maisema-käsite on laajentunut konkreettisista maisemallisista kokonaisuuksista äänimaisemiin ja mielenmaisemiin. Maisema elää edelleen kuvataiteissa muuntuvana, viitteellisenä ja elävänä.

Perinteinen maisemamaalaus omana genrenään nousi arvoonsa 1800-luvun aikana. Maisemakuvaus korostui kansallisen heräämisen yhteydessä 1800-luvun loppupuolella. Venäjän sortokauden myötä korostui kansallisen identiteetin merkitys ja isänmaallisuus. Aitoa ja neitseellistä Suomea ja suomalaisuutta etsittiin 1890-luvulla, karelianismin huippukautena, Raja-Karjalasta. Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maisematulkinnat Paanajärveltä, Kolilta, Laatokan-Karjalasta, ovat kaikille tuttuja.

Suomalaiskansalliseksi mielletty maisema on korkealta paikalta avautuva laaja näkymä metsä- ja järvimaisemaan. Itäsuomalainen jylhä maisema edusti suomalaista voimaa ja tahtoa. Usein kuvastossa esiintyvä puu, mänty, murtunut honka, sai tuon aikakauden teoksissa poliittisen allegorisen roolin. Tyypillisesti maisema näyttää koskemattomalta erämaisemalta. Ihmisen läsnäolon voi havaita savuhaituvana pimenevässä illassa, veneenä rannalla, rakennusryhmänä kaukaisuudessa.

Laaja järvinäkymä korkealta katsottuna, on edelleen kuvatyyppi, jolla matkailu mainostaa Suomea ja sen luontoa. Espanjalainen Joan Fontcuberta leikkii tällä mielikuvalla Karelia Milagros – sarjassa. Muut suomalaiset maisematyypit kuten Pohjanmaan lakeudet nousivat keskiöön maailmansotien välillä ja Lapin maisemat, suot, kurut ja tunturit vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Kaupunkimaisemat, puistonäkymät ja – kadut muodostavat toisen selkeän maisematyypin, jota taiteilijat ovat kuvanneet. Urbaani elämäntapa, porvarillinen ja yläluokkainen kaupunkikulttuuri alkoivat näkyä maalauksissa uusina aihepiireinä. Muun muassa Väinö Kunnas, Ragnar Ekelund, Väinö Kamppuri, Sulho Sipilä, Reino Viirilä tunnetaan kaupunkimaisemien kuvaajina.

Ekspressionismin maalauksellisuus muuntui informalistien myötä abstraktioksi 1950-luvun teoksissa. Esimerkiksi Esko Tirrosen teoksissa ilmenee hänen oma hetkellinen kokoemuksensa ympäröivästä luonnosta. Aikakauden uudet materiaalikokeilut loivat eläviä rosoisia pintoja.

Luonto ja sen läheisyys, intensiivinen kokeminen, koetaan edelleen osaksi suomalaista identiteettiä. Vieläkin maisemaa ja sen olemusta tutkitaan nykytaiteessa. Maisemiin liitetään taiteilijan omia tuntemuksia ja mielialoja – maisema muuttuu usein mielenmaisemaksi, käsiteelliseksi, pelkistetyksi ja viitteelliseksi.

Kuva: Väinö Hämäläinen, Kapeikko, 1912. Viipurin Taiteenystävien kokoelma. Kuva: Tuomas Nokelainen

Lisätietoja: Leena Räty, intendentti, leena.raty@lappeenranta.fi, puh. 040 526 4120

www.lappeenranta.fi/museot

www.facebook.com/lappeenrannanmuseot

Tiedote 3.6.2016

Fatim Diarra kansainvälisten asioiden sihteeriksi Suomen ylioppilaskuntien liittoon

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on valinnut kansainvälisten asioiden sihteeriksi yhteiskuntapolitiikkaa ja sosiaalietiikkaa opiskelevan Fatim Diarran, 30.

Kansainvälisten asioiden sihteeri kuuluu SYL:n edunvalvontasihteeristöön. Hänen vastuullansa on muun muassa EU-edunvalvonta, kansainväliset järjestösuhteet (erityisesti European Students’ Union ja yhteistyö pohjoismaisten sekä Baltian maiden opiskelijaliittojen kanssa), kansainvälisiä opiskelijoita koskeva edunvalvonta sekä suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistyminen.

Diarra opiskelee parhaillaan sosiaalietiikkaa Helsingin yliopistossa ja yhteiskuntapolitiikkaa Jyväskylän yliopistossa. Hänellä on runsaasti kokemusta kansainvälisestä järjestöyhteistyöstä ja eurooppalaisesta nuorisopolitiikasta lukuisista eri luottamustehtävistä. Diarra on toiminut aktiivisesti sekä Jyväskylän yliopiston että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnissa. Nykyisin Diarra työskentelee erityisluokanopettajana Vantaalla.

Uudessa tehtävässään Diarra aloittaa elokuun alussa.

Lisätietoja:

SYL:n pääsihteeri Eero Manninen, p. 045 631 7145

Fatim Diarra, p. 044 288 5805

Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Tiedote 3.6.2016

Lastentarhanopettajien lisäkoulutus alkaa syksyllä 2016 Oulussa ja Inarissa

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa käynnistetään syksyn 2016 aikana kaksi erillistä lastentarhanopettajien lisäkoulutusta. Oulussa järjestettävä lisäkoulutus toteutetaan jo kolmatta kertaa. Koulutukseen valitaan 25 opiskelijaa.

Saamen kielen ja kulttuurin huomioiva lastentarhanopettajien lisäkoulutus toteutetaan Suomen saamelaisalueella Inarissa. Koulutukseen otetaan 10 opiskelijaa.

Pääaineena molemmissa koulutuksissa on kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus. Koulutukseen valittavat suorittavat kasvatustieteen kandidaatin (KK) tutkinnon (180 opintopistettä), johon sisältyy lastentarhanopettajan kelpoisuus.

Lisätietoja:

suunnittelija Paula Loukkola, Lastentarhanopettajien lisäkoulutus, puh. 0294 48 3654, sähköposti: paula.loukkola@oulu.fi

Nuoret ja aikuiset kokevat etäopiskelun mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi perinteisen lähiopiskelun sijaan. Tämä selviää Studentum.fi-sivuston teettämästä vuosittaisesta koulutuskyselystä. Jopa 73 prosenttia yli 20-vuotiaista ja joka kolmas alle 20-vuotias olisi valmis suorittamaan opinnot etänä.

Etäopiskelussa aikuisia houkuttelee erityisesti opintojen joustavuus. Etäopiskelun avulla aikuiset saavat mahdollisuuden suunnitella ja rakentaa opinnot itselleen sopiviksi. Lisäksi opinnot on huomattavasti helpompi yhdistää työn ja perhe-elämän kanssa.

Niin ikään nuoret pitävät etäopiskelun antamia vapauksia positiivisena asiana. Etäopiskelu antaa vapauden opiskella milloin ja missä opiskelija itse haluaa. Kun opiskelu ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan ja paikkaan, on opinnot mahdollista suorittaa omassa tahdissa.

Etäopiskelun joustavuus tuo kuitenkin mukanaan myös haasteita: vastaajia arveluttaa erityisesti suuri vastuu omasta oppimisestaan. Opinnot koetaan helpommaksi suorittaa valvovan silmän alla. Lisäksi etäopiskelussa askarruttaa sosiaalisten kontaktien puute sekä heikommat keskustelu- ja verkostoitumismahdollisuudet.

Internetin kehityksen myötä etä- ja verkko-opiskelun suosio on kasvanut ja nykyään onkin mahdollista opiskella melkein mitä tahansa etänä – omaan aikatauluun sopivalla tavalla, ajasta ja paikasta riippumatta. Oppilaitoksesta riippuen on mahdollista suorittaa etäopiskeluna yksittäisiä eritasoisia kursseja tai jopa koko tutkinnon.

Vuosittainen koulutuskysely toteutettiin keväällä 2016. Kyselyyn vastasi yhteensä 3692 peruskoulun jälkeistä koulutusta etsivää nuorta ja aikuista.

Lisätietoa kyselystä:
http://www.studentum.fi/Koulutuskysely_2016__d10630.html

Anssi Mäkelä
Tiedottaja
Puh: 040 060 6288
anssi.makela@studentum.fi

TIEDOTE
4.6.2016
JULKAISUVAPAA HETI

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry jakaa tänä keväänä historiansa ensimmäiset AMIS-stipendit. Stipendeistä kukin on arvoltaan 250 euroa. Stipendejä myönnetään toiminnassaan erityisesti ansioituneille ammatillisille opiskelijoille ja opiskelijakunnille kolmessa kategoriassa. Vuoden tsemppari –stipendillä palkitaan Ilse Ryynänen Lapin ammattiopistosta.

Ilse aloitti opinnot ammattistartissa Lapin ammattiopistossa vuonna 2012 käytännön pakon sanelemana. Ilsen opinnot takkuilivatkin aluksi pahasti esimerkiksi runsaiden poissaolojen vuoksi, kunnes keväällä 2013 hänessä heräsi kiinnostus sosiaali- ja terveysalaa kohtaan. Syksyllä 2013 Ilse aloitti lähihoitajaopinnot. Aluksi kovasti jännittäneet uudet tilanteet ja omista opinnoista huolehtiminen alkoivat sujua paremmin kannustuksen ja tuen myötä. Ilse uskalsi haastaa itseään ja sai työssäoppimispaikoistaan kesä- ja keikkatöitä. Myös ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat muuttuivat erinomaisiksi opintojen loppua kohden.

Keväällä 2015 Ilse lähti oppilaitoksensa ainoana opiskelijana vaihtoon Kiinan Shanghaihin.  Vaihdossa hän tuli rohkeammaksi ja kasvoi lähihoitajan identiteetissään. Lopulta Ilse valmistui kaksi kuukautta ennen määriteltyä tavoiteaikaa. Nykyään hän työskentelee Englannissa erityislasten avustajana.

- Ilse on muuttunut upealla tavalla kansainväliseksi osaajaksi ja alansa ammattilaiseksi. Juuri tällaisia kasvutarinoita ammatillinen koulutus voi parhaimmillaan tarjota, sanoo OSKU ry:n puheenjohtaja Rene Stolt.

Vuoden tsemppari –kategoriaan saapui valtavasti erinomaisia hakemuksia, joista kuka vain olisi voitu valita stipendin saajaksi.

- Toivomme Ilsen esimerkin kannustavan niitä, joilla on hankaluuksia opiskelun kanssa. Luovuttaa ei saa koskaan, Stolt sanoo.

Stipendi jaettiin eilen Sodankylässä Lapin ammattiopiston kevätjuhlassa.

OSKU ry:n jakamia AMIS-stipendejä haettiin lähes 50 opiskelijalle tai opiskelijakunnalle. Hakemusten ja hakijoiden taso oli hyvin korkea. Palkittavat valitsi OSKU ry:n liittohallitus.

Lisätietoja:

Rene Stolt
puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449776356, rene.stolt@osku.info

Maiju Korhonen
pääsihteeri, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449774014, maiju.korhonen@osku.info

Rakennusteollisuus RT:n kesäkuisen asuntotuotantokyselyn mukaan asuntorakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna. Kyselyyn vastanneet yritykset nostivat tammikuuhun nähden selvästi arvioitaan tämän vuoden aloitusmääristä.

RT:n asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna reilun 14 000 asunnon rakennustyöt, joka on tähänastisen kyselyhistorian suurin määrä. Ennätyskorkeaa asuntojen tuotantomäärää selittää ennen kaikkea tuotannon kerrostalovaltaistuminen ja asuntokoon pienentyminen. Asunnoista reilut 65 prosenttia on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja loput vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Uudisasuntojen tuotantoa kasvattaa nyt usean heikon vuoden jälkeen myös kuluttajamarkkinan piristyminen. Suurin osa arvioidusta kasvusta ajoittuu vuoden jälkipuoliskolle, jolloin asuntoaloituksia odotetaan kertyvän yli 8 500.

”Asuntorahastojen merkitys asuntotuotannon ylläpitämisessä on ollut viime vuosien aikana merkittävää, mutta työllisyysnäkymien kirkastuessa ja talouden käännyttyä kasvu-uralle myös kuluttajat ovat rohkaistuneet asuntokaupoille”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

Sijoittajien kannalta asuntomarkkinoiden kyllästymispiste lähenee Pakarisen mukaan päivä päivältä. ”Vuokra-asuntojen tuotanto on ollut viimeaikoina varsin suurta, jolloin maksukykyisten vuokralaisten saaminen voi hetkellisesti vaikeutua. Tuottotavoitteet jäävät haaveeksi, mikäli vuokralaista ei löydykään,” Pakarinen jatkaa.

Alueellisesti Helsingin seudun osuus laskee hieman viime vuoden ennätyskorkealta tasolta. Asuntotuotanto piristyy nyt selvästi Oulussa, Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella.

Pakarinen korostaa, että uudisasuntojen tuotannon on pysyttävä tulevina vuosina vähintäänkin nykyisellään, mikäli asumisen hintaa halutaan kasvukeskuksissa hillitä. Maan hallitus teki oikeita päätöksiä huhtikuun kehysriihessä myöntämällä valtionrahoitusta joukkoliikennehankkeille Helsingin ja Tampereen seuduilla. Lisäksi vuokra-asuntotuotantoon saadaan vauhtia lyhyen 10 vuoden korkotukimallin myötä sekä eläkeyhtiöiden vuokra-asuntojen rakennuttamiseen liittyvän määräaikaisen lain jatkamisesta vuoteen 2022.

”Asuntorakentaminen kulkee tänä vuonna hyvässä myötätuulessa. Uudisasuntojen tuotantoa edesauttaa myös myynnissä olevien valmiiden uusien asuntojen varaston pieneneminen. Tänä kesänä noin joka viides myytävänä oleva uusi asunto on valmis kun vuosi sitten valmiina oli lähes joka kolmas asunto”, Sami Pakarinen sanoo.

RT:n tämänhetkisen arvion mukaan asuntoja aloitettiin viime vuonna yhteensä 30 500 kappaletta. Asuntotuotannon arvioidaan tänä vuonna kasvavan kokonaisuudessaan 31 500 asuntoon vapaarahoitteisen kerrostalotuotannon nosteen myötä.

RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa.

Lisätietoja:

Sami Pakarinen
Pääekonomisti
050 343 4337 / sami.pakarinen@rakennusteollisuus.fi

Merja Vuoripuro
Johtaja
040 587 2642 / merja.vuoripuro@rakennusteollisuus.fi

Gartnerin Market Guide -opas tarjoaa kattavan kokonaiskuvan markkinoilla olevista, yrityksille suunnatuista oppimisratkaisuista. Yritykset voivat käyttää tätä syvällistä markkinatietoa hyväkseen tulevaisuuden oppimisratkaisua valitessaan. 

Anaheim, Kalifornia & Joensuu – 7. kesäkuuta 2016: Oppimisen digitalisaatioon erikoistunut Arcusys Oy on listattu Gartnerin 2016 “Market Guide for Corporate Learning Suites” -oppaaseen Valamis -oppimisympäristönsä kanssa. Oppaan ovat laatineet Gartnerin analyytikot Jeff Freyermuth ja Helen Poitevin ja se julkaistiin 24. toukokuuta 2016.

Oppaassa Freyermuth ja Poitevin esittävät strategisia olettamuksia yritysten tulevaisuuden oppimiseen liittyen: “Vuoteen 2018 mennessä, lähes 50 prosenttia oppimisratkaisujen tarjoajista pyrkivät virtaviivaistamaan oppijan kokemuksen tarjoamalla henkilökohtaisempaa ja asiayhteyteen sopivaa oppimista.” Samassa ajassa “yli 80 prosenttia organisaatioista tulee hyödyntämään käyttäjien luomaa sisältöä osana yrityksen oppimisstrategiaa”, analyytikot ennustavat. Tulevaisuudessa tullaan vaatimaan enemmän myös oppimisratkaisujen toimittajilta, sillä analyytikot suosittelevat asettamaan “oppijan kokemuksen ja oppimisratkaisun käytettävyyden prioriteettilistan kärkeen uusia oppimisprojekteja suunniteltaessa.”

“On hienoa tulla listatuksi ‘Representative Vendorina’ Gartnerin Market Guide -oppaaseen. Olemme panostaneet paljon teknologiaan, joka mahdollistaa oppimisen personoinnin, mittaamisen ja turvallisuuden. Mielestämme tämä tunnustus tukee sitoutumistamme oppijan kokemuksen parantamiseksi ja tarjoaa parempia mahdollisuuksia sosiaaliseen oppimiseen yrityksissä,” kertoo Janne Hietala, Chief Commercial Officer Arcusysilta.  

Valamis on sponsorina ja näytteilleasettajana (standi #400) Enterprise Learning Conference:ssa, 6. - 8. kesäkuuta Anaheim Convention Centerissä, Anaheimissa, Yhdysvalloissa. Dr. Charles Camarda, Sr. Advisor for Engineering Development & Astronaut NASA:lta, ja Janne Hietala Arcusysilta luennoivat konferenssissa 7. kesäkuuta aiheesta "NASA Epic Challenge: Utilizing Phenomenon-Based Learning and xAPI in Organizational Framework".

About Gartner Market Guide

Gartner does not endorse any vendor, product or service depicted in our research publications, and does not advise technology users to select only those vendors with the highest ratings or other designation. Gartner research publications consist of the opinions of Gartner’s research organization and should not be construed as statements of fact. Gartner disclaims all warranties, expressed or implied, with respect to this research, including any warranties of merchantability or fitness for a particular purpose. 

Lisätietoja:

Arcusys Oy
Janne Hietala
Chief Commercial Officer
+358 (0)40 831 4245
janne.hietala@arcusys.fi 

Innovaatiopedagogiikka ohjaa toimintaa Turun AMK:ssa. Innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan kokeilua, tiedon ja osaamisen jakamista sekä erilaisten näkökulmien yhdistämistä. Kehitämme oppimismenetelmiä jatkuvasti ja olemme mukana mm. kansainvälisessä insinöörikoulutuksen kehittämisverkostossa CDIO:ssa, jonka tavoitteena on saada koulutus vastaamaan yhä paremmin työelämän vaatimuksiin. CDIO-verkoston vuoden merkittävin tapahtuma on konferenssi, jossa jäsenkorkeakoulujen edustajat tapaavat toisiaan seminaariesitysten, työpajojen ja posteriesittelyjen lomassa. Tänä vuonna konferenssi järjestetään Turussa 12.6. – 16.6.2016. Lisäksi konferenssin yhteydessä pidetään insinööriopiskelijoille suunnattu CDIO Akatemia, jossa kehityshaasteen kansainvälisille ryhmille antaa tänä vuonna telakkayhtiö MeyerTurku.                                                                                                                          

Turun AMK:n koulutusjohtaja Juha Kontio kuuluu CDIO-verkoston johtoryhmään, joka kehittää CDIO-lähestymistapaa ja vahvistaa verkoston toimintaa. Johtoryhmää ohjaa ajatus tekniikan koulutuksen kehittämisestä paremman työelämävastaavuuden takaamiseksi:

– Tällaisen toiminnan kautta saamme itsekin eväitä ammattikorkeakoulun strategian yhden kärjen, Tulevaisuuden teknillisen innovaatiokorkeakoulun, edistämiseksi, Kontio kertoo.

Meyer haastaa opiskelijat innovoimaan ratkaisuja uuden sukupolven risteilymatkustajalle

CDIO-konferenssin yhteydessä järjestetään vuosittain CDIO Akatemia -kilpailu, jossa insinööriopiskelijat ympäri maapallon kehittelevät 4 - 5 hengen ryhmissä ratkaisua heille annettuun haasteeseen. Tämän vuotisen Akatemian teemoina ovat kestävä kehitys, laivanrakennus ja tulevaisuuden risteilymatkustajan tarpeet. Opiskelija-kilpailijat saivat haasteensa tänä vuonna telakkayhtiö Meyer Turulta.

– Ratkaisut voivat liittyä erilaisiin palvelukonsepteihin, digitalisaatioon, resurssitehokkuuteen, robotiikkaan tai vaikka esineiden internettiin (Internet of Things) sekä pelillistämisen keinoihin, kertoo lehtori ja CDIO Akatemiaa pyörittävä Riikka Kulmala Turun AMK:sta. 

Meriteollisuuden yritykset työllistävät 20 000 suomalaista. Eri alojen osaajia, kuten hitsaajia, levyseppiä, projektipäälliköitä ja laivanrakennusinsinöörejä tarvitaan jatkuvasti (Teknologiateollisuus).

– Olemmekin tänä vuonna tarrautuneet alueellisestikin merkittävään aihealueeseen, miettii Kulmala. 

CDIO Akatemian haasteeseen on tarttunut noin 50 opiskelijaa lähes 10 eri maasta. Kansainvälisissä ryhmissä on osallistujia Venäjältä, Vietnamista, Kiinasta, Hollannista, Ruotsista, Kanadasta, Singaporesta sekä Suomesta.

CDIO-verkosto on 126 korkeakoulun organisaatio, jonka yhteisenä tavoitteena on kehittää insinöörikoulutusta. Maailmanlaajuisesti verkosto on vielä organisoitunut alueisiin: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia, Latinalainen Amerikka, Australia, Uusi-Seelanti ja Afrikka. Kutakin aluetta vetää yksi tai useampi aluejohtaja. Turun ammattikorkeakoulu on ollut CDIO-verkoston jäsen vuodesta 2007 ja koulutusjohtaja Juha Kontio on toiminut yhtenä Euroopan aluejohtajana tammikuusta 2013. Vuoden 2016 alusta hän on toiminut CDIO-verkoston johtoryhmässä.

Tutustu konferenssin ohjelmaan http://www.cdio.fi/?page_id=7  ja tule paikan päälle!

Lisätiedot:
Juha Kontio, koulutusjohtaja, Turun AMK, p. 050 385 4122
Riikka Kulmala, lehtori, CDIO Academyn vetäjä, Turun AMK, p. 044 907 2885

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita mukaan Suomen ammattitaitomaajoukkueen ensimmäiselle maajoukkueleirille. Kutsumme median mukaan leirille torstaina 9.6. klo 9.30–16.30 ja/tai perjantaina 10.6. klo 9.30–15. Leiri pidetään osoitteessa Original Sokos Hotel Vantaa (Tikkurila), Hertaksentie 2, 01300 Vantaa.

Maajoukkueen nuoret kilpailevat 25 eri ammattialan EM-mitaleista joulukuussa Göteborgissa. Suomesta on mukana 29 kilpailijaa ja 25 tuomaria. Suomalaiset osallistuvat mm. putkiasennuksen, verkkosivujen tuottamisen, viherrakentamisen sekä muodin ja vaatetuksen lajeihin.

Poikkeuksellisesti avoin medialle

Maajoukkue kokoontuu valmentautumaan yhdessä kaikkiaan neljä kertaa. Leiri on tällä kertaa poikkeuksellisesti avoin medialle. Ensimmäisellä leirillä opiskellaan henkistä ja fyysistä valmentautumista, otetaan kuvat maajoukkueen viestintämateriaaleja varten ja ryhmäydytään.

Medialla on mahdollisuus haastatella kilpailijoita ja Skills Finlandin tukitiimiä molempina päivinä. Torstaina myös Suomen joukkueen tuomarit ovat toimittajien tavattavissa.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot
viestintäpäällikkö Katajamäki, Skills Finland ry, puh. +358 40 732 0691, katja.katajamaki@skillsfinland.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyy syyskuussa uusi, 60 opintopisteen laajuinen ravitsemusjohtamisen kokonaisuus, joka on suunnattu ravitsemisalan ammattilaisille tai niille, joilla on tavoitteena jatkossa suuntautua ravitsemusjohtamisen tehtäviin. Koulutus kestää kaksi vuotta, ja sen voi suorittaa työn ohella.

Ravitsemusjohtamisen koulutus vastaa soteuudistuksen luomaan tarpeeseen.

– Palvelujen kilpailuttaminen tulee lisääntymään, ja kilpailutuksissa menestyminen edellyttää yrityksiltä ravitsemuksellisen laadun osoittamista. Myös palvelujen tilaajalla tulee olla sellaista osaamista, että pystyy kilpailutuksen ja ostopäätöksen teossa huomioimaan ravitsemuksellisen laadun, JAMKin lehtori Karoliina Väisänen kertoo.

Tämän lisäksi kuluttajainformaatioasetus ja uudistuvat ravitsemussuositukset edellyttävät, että asiakkaalle tarjotaan ajantasaista ravitsemusinformaatiota.

Ravitsemusjohtamisen opintokokonaisuuden suunnitteluun on osallistunut Sydänliitto. Sydänliiton Ravitsemuspassin on suorittanut jo 12 600 ravitsemusalan ammattilaista. JAMKin koulutukseen sisältyvät Ravitsemuspassi II ja III.

JAMKin restonomikoulutuksessa voi erikoistua kestävään gastronomiaan, toimitilajohtamiseen tai matkailuun. Kestävän gastronomian opiskelijat voivat suorittaa koko tutkinnon verkossa. Myös korkeakouludiplomi suoritetaan pääosin verkossa. Korkeakouludiplomikoulutukset ovat korkeakoulututkintojen osista muodostettuja kokonaisuuksia.

Lue lisää 

Lisätietoja:
Karoliina Väisänen, lehtori, 040 865 6879, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö

På svenska nedan

In English below

Pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat ovat saaneet 6. kesäkuuta läpi yhden tärkeimmistä tavoitteistaan kaupunkipolitiikassa: uusien opiskelija-asuntojen määrä Helsingissä saadaan kasvuun. Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan maanantaina 6.6.2016 nostaa vuosittaista opiskelija-asuntojen rakentamistavoitetta 300 asuntoon. Kiintiön nosto on ollut pääkaupunkiseudun opiskelijoiden World Student Capital -verkoston ajama aloite ja päätavoite Helsingin kuntapolitiikassa koko alkuvuoden 2016.

Helsingissä opiskelija-asuntoja ei tällä hetkellä riitä kaikille, koska ne ovat erittäin kysyttyjä. Vain 26 % helsinkiläisistä korkeakouluopiskelijoista asuu opiskelija-asunnoissa, ja jonossa on parhaillaan 4000 opiskelijaa. Lisäksi nuorten asunnottomuus on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2005 vuoteen 2014 (Kvartti 1/2016).

– Kaupunginhallituksen päätös parantaa opiskelijoiden asemaa asuntomarkkinoilla. Hienoa, että kaupunki on nyt huomioinut opiskelijoiden huolen ja valmistelutyön, kiittää WSC-verkoston puheenjohtaja Andrey Veremenko.

Suurin syy opiskelijoiden hankalaan asuntotilanteeseen pääkaupunkiseudulla on asuntojen kalleus ja asuntojen saatavuus.  Opiskelijat ovat matalien tulojensa takia erityisen haavoittuvassa asemassa vapailla asuntomarkkinoilla, joilla he eivät pysty lompakon paksuudella kilpailemaan. Helsingin seudun opiskelija- asuntosäätiö Hoasin asunnot ovat kolmanneksen halvempia kuin suurimpien kiinteistönomistajien vapaarahoitteiset vuokra-asunnot – ja vuokrien nousu opiskelija- ja nuorisoasunnoissa hillityintä.

Lisäksi WSC-verkosto on erityisen tyytyväinen siihen, että kaupunginhallituksen päätöksen myötä opiskelija- ja nuorisoasuntojen kiintiöt erotetaan toisistaan. Kun nuorisoasunnoilla on yläikärajana 29 vuotta, ovat opiskelija-asunnot tarjolla kaikenikäisille päätoimisille opiskelijoille.

Myös kansainväliset opiskelijat ovat erittäin kiinnostuneita Hoasin asunnoista. Päätös helpottaa myös heidän kotiutumistaan Helsinkiin: vieraan kielen ja paikallisen järjestelmän tuntemattomuus tekevät vapailla asuntomarkkinoilla toimimisesta usein liian hankalaa.

Kaupunginhallituksen päätös tukee opiskelijoiden asemaa kaupungin elävöittäjinä ja kehittäjinä. Hoas uskaltaa rakentaa ja viedä opiskelijoita uusille ja keskeneräisille alueille, joille muut eivät vielä ole rakentaneet.
Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asumisen ja maankäytön toteutusohjelma tulee vielä 15.6. kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi.

Lisätietoja:
Henna Pursiainen, HYYn hallituksen jäsen, WSC-verkoston viestintävastaava
puh. +358 50 595 0318
henna.pursiainen@hyy.fi
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Matti Tarhio, HOASin toimitusjohtaja
puh. +358 400 800 255
matti.tarhio@hoas.fi
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS

Studerandena nådde sitt mål: framöver byggs det 300 studentbostäder per år i Helsingfors

Högskolestuderandena i huvudstadsregionen nådde den 6 juni ett av sina viktigaste mål inom stadspolitiken: antalet nya studentbostäder stiger i Helsingfors. Stadsstyrelsen i Helsingfors beslöt på sitt möte på måndagen 6.6.2016 att höja målsättningen för antalet nybyggda studentbostäder till 300 per år. World Student Capital-nätverket, som förenar huvudstadsregionens studerande, har tagit initiativet till och våren 2016 drivit på en höjning av målsättningen som sitt huvudmål för stadspolitiken i Helsingfors.

Studentbostäderna i Helsingfors räcker inte idag till för alla eftersom de är mycket efterfrågade. Endast 26 % av högskolestuderandena i Helsingfors bor i studentbostäder och för tillfället köar 4000 studerande till dem. Dessutom har bostadslösheten bland unga till och med fördubblats från år 2005 till år 2014 (Kvartti 1/2016).

– Stadsstyrelsens beslut förbättrar studerandenas position på bostadsmarknaden. Det är fint att staden nu har beaktat studerandenas oro och beredningsarbete, tackar WSC-nätverkets ordförande Andrey Veremenko.

Den största orsaken till studerandenas svåra bostadssituation är att bostäderna är så dyra och svåra att tillgå i huvudstadsregionen. På bostadsmarkanden är studerande är särskilt utsatta som grupp, eftersom de inte kan tävla med tjockleken på sin plånbok. Helsingforsregionens studentbostadsstiftelse Hoas bostäder är en tredjedel förmånligare än de största fastighetsaktörernas hyresbostäder på den privata marknaden – och hyresnivåns utveckling har inom student- och ungdomsbostäderna varit mest fördelaktig.

Dessutom är WSC-nätverket särskilt nöjt med att stadsstyrelsen beslutat separera målen för student- och ungdomsbostäder från varandra, eftersom de har olika målgrupper. Medan ungdomsbostäderna är menade för unga under 30 år som inte huvudsakligen studerar, saknar studentbostäderna åldergränser men kräver däremot heltidsstudier.

Också internationella studerande är mycket intresserade av Hoas bostäder. Beslutet underlättar också deras integration i Helsingfors: de har svårt att fungera på den fria marknaden på grund av språkbarriären och eftersom de inte känner till hur bostadsmarknaden fungerar.

Studerandena livar upp och bidrar till stadens utveckling, vilket ytterligare stärks av stadsstyrelsens beslut. Hoas vågar bygga och föra studerande till nya och ännu obyggda områden, som andra inte ännu bebyggt.  
Efter stadsstyrelsens behandling går målprogrammet för boende och markanvändning till stadsfullmäktige för slutgiltigt godkännande 15.6.

Tilläggsuppgifter:
Henna Pursiainen, styrelsemedlem
Tfn. +358 50 595 0318
henna.pursiainen@hyy.fi
Studentkåren vid Helsingfors universitet

Matti Tarhio, verkställande direktör (VD)
Tfn. +358 400 800 255
matti.tarhio@hoas.fi
Helsingforsregionens studentbostadsstiftelse (Hoas)

Students’ goal goes through: 300 new student apartments to be built in Helsinki annually

Higher education students of the Capital Region have managed to get one of their most important objectives in city politics through: the number of new student apartments in Helsinki will begin to increase. In its meeting on Monday 6 June 2016, the City Board of Helsinki has decided to increase the annual production goal of student apartments to 300 apartments. Increasing the quota has been an initiative pushed by the students of the Capital Region’s World Student Capital network. It has also been the network’s main objective in Helsinki municipal politics throughout early 2016.

Currently, there simply are not enough student apartments in Helsinki for everyone because of their high demand. Only 26% of higher education students in Helsinki live in student apartments, with 4,000 students queueing for an apartment right now. Moreover, homelessness among youth has doubled in Helsinki during the years of 2005–2014 (Kvartti 1/2016, in Finnish).

– The City Board’s decision improves students’ standing on the housing market. It is great to see that the city has now taken note of students’ worries and preparatory work, Chair of the WSC network Andrey Veremenko acknowledges.

The biggest reasons for students’ dire housing situation in the Capital Region are the steep prices and low availability of apartments. Students are in a particularly vulnerable position on the private housing market because of their low income levels, as they are not able to compete with money. The apartments of the Foundation for Student Housing in the Helsinki Region (Hoas) are one third cheaper than in the privately financed rental apartments of the largest property owners – while the increases in the amount of rent for student and youth apartments has also been the most moderate.

The WSC network is also especially pleased to see the quotas for student and youth apartments being separated from each other as a result of the City Board’s decision. While the upper age limit in youth apartments is 29 years, student apartments are meant for full-time students of all ages.

International students, too, are very interested in Hoas’ apartments. This decision helps them adjust to life in Helsinki: their lack of knowledge of the local, foreign language and the local system often makes it too hard for them to operate on the private housing market.

The City Board’s decision supports students’ position as the group that really revitalise and develop the city. Hoas has the courage to build in and bring students into parts of the city that are new and unfinished and where other actors have not yet begun construction. After the City Board has processed the housing and land use implementation programme, it will go to the City Council for approval 15 June.

More information:
Henna Pursiainen, Member of the Board
Tel. +358 50 595 0318
henna.pursiainen@hyy.fi

The Student Union of the University of Helsinki
Matti Tarhio, Managing Director (CEO)
Tel. +358 400 800 255
matti.tarhio@hoas.fi
Foundation for Student Housing in the Helsinki Region (HOAS)

Koulutus- ja työelämäpoluilla kompastelevat nuoret aikuiset nähdään useimmiten koulutus- ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteina. Työpajoissa toimivia työttömiä nuoria aikuisia tutkineiden Heli Mutasen ja Päivi Siivosen mukaan työpajanuoria ympäröivät yhteiskunnallinen huoli syrjäytymisestä sekä koulutukseen ja työelämään osallistumisesta kertovat kulttuuriset mallitarinat.

– Yksi tällainen mallitarina on aktiivisen pajanuoren tarina, joka viittaa siihen toimeliaisuuteen, jota nuoren aikuisen on pajalla osoitettava koulutus- tai työpaikkoja hakiessaan, Mutanen ja Siivonen kirjoittavat tuoreessa Aikuiskasvatus-lehdessä.

Vaikka nämä mallitarinat lävistävät nuorten aikuisten kertomuksia esimerkiksi ammatinvalinnoista ja tulevaisuuden suunnitelmista, ovat nuoret samanaikaisesti aktiivisia oman toimijuutensa ja identiteettinsä rakentajia.

– Kulttuuriset mallitarinat, kuten tämän aineiston tarinat koulutettavuudesta, työetiikasta, koulutuksen merkityksestä yksilölle ja yksilön vastuusta elämänsä muotoilijana, eivät pelkästään määritä yksilön identiteettejä. Aineiston lähiluku paljastaa, kuinka haastateltavat tuottavat, hyväksyvät, vastustavat ja muokkaavat positioita, tutkijat kirjoittavat.

Ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäviä nuoria aikuisia on noin 7,8 prosenttia opiskelijamäärästä, vaikka keskeyttäjien määrä on laskenut 2000-luvulla.

Mutasen ja Siivosen mukaan toimijuutta ja identiteettiä koskevien havaintojen tavoittaminen nuorten tuottamista lyhyistä, paikoin epäjohdonmukaisistakin haastattelukertomuksista on mahdollista narratiivisen positiointianalyysin menetelmällä.

– Samalla se antaa tilaa yhteiskunnan näkökulmasta marginaaliin asetettujen nuorten aikuisten itsemäärittelylle, tutkijat kirjoittavat.

Aikuiskasvatus-lehden uusin, aikuisoppimisen tutkimusmenetelmiin pureutuva numero on kattava tietopaketti aikuiskasvatuksen opiskelijoille ja tutkijoille. Se esittelee tutkimusmenetelmien uusia suuntauksia ja niiden soveltamista aikuisoppimisen tutkimuksessa.

Aikuiskasvatus-tiedelehdessä kohtaavat kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijät, nuoriso- ja työelämätutkijat sekä politiikan ja käytäntöjen tutkijat. Aikuiskasvatusta julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ATS ry.

Aikuiskasvatuksen voit ostaa KVS-kaupasta tai tilata Kulttikiskasta.

Lisätietoja: toimituspäällikkö Helka Repo, 040 759 4532, helka.repo(a)kvs.fi

Hämeen ammattikorkeakoulun konetekniikan koulutuksen ja hyvinkääläisen suunnittelutoimisto Deemec Oy:n yhteistyö käynnistyi kesäkuun alussa Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin kummiyritystoiminnan avulla.

Deemec Oy:n toimitusjohtaja Sami Rajala on itsekin HAMKin Riihimäen kampuksen kasvatteja. Rajala on valmistunut koneinsinööriksi 90-luvun lopulla, mikä toimi myös kannustimena lähteä mukaan yhteistyöhön. – Olen urani aikana tehnyt paljon erilaisia suunnittelutöitä, sekä nyt viimeisimpänä haasteena insinööritoimiston toimitusjohtajan tehtäviä reilun neljän vuoden ajan. Uskoisin, että minulla on paljonkin annettavaa opiskelijoille, ja miksei oppilaitoksellekin, työelämän tarpeista ja haasteista, Rajala kertoo.

Yhteistyö näkyy opiskelijoille tulevana syksynä mm. asiantuntijaluentojen muodossa. – Opiskelijoiden on tärkeää kuulla viestejä suoraan yrityksiltä – millaista on työskennellä eri työtehtävissä, millaista osaamista tulevaisuuden insinööreillä tulisi olla ja mihin asioihin tulee työnhaussa kiinnittää huomiota, kertoo Salla Niittymäki, konetekniikan koulutuksen opintojen ohjaaja.

Yhteistyötä tehdään jatkossa myös koulutuksen kehittämisen tiimoilta, samoin erilaiset projekti- ja opinnäytetyötoimeksiannot ovat työn alla. – Ensimmäisestä tapaamisesta jäi takaraivoon muhimaan montakin ajatusta, miten voimme yhteistyötä jatkossa tehdä. Esimerkiksi 3D-skannaukselle uskoisin jatkossa löytyvän kysyntää, Rajala ideoi.

Konetekniikassa, kuten muissakin HAMKin koulutuksissa, tehdään jatkuvasti tiivistä yhteistyötä työelämän ja yritysten kanssa, mutta kauppakamarin kummitoiminta on yksi hyvä toimintamuoto tämän yhteistyön lisäämiseksi. Toiminta Riihimäen-Hyvinkään alueella käynnistyi tänä keväänä ja kauppakamari on etsinyt jäsentensä joukosta eri oppilaitoksille sopivia yrityksiä kummeiksi. Yhteistyö voi olla esimerkiksi luentoja, yritysvierailuja, työharjoittelupaikkoja, projekti- ja opinnäytetyötoimeksiantoja sekä molempien osapuolien toiminnan yhteistä kehittämistä.

Lisätiedot:

Salla Niittymäki, suunnittelija, Hämeen ammattikorkeakoulu, p. 0400 127 815, salla.niittymaki@hamk.fi