Nuoret ovat tämän maan tulevaisuus, mutta mikä on nuorten tulevaisuus? Mielenterveys on todella tärkeä osa terveyttä ja se vaikuttaa keskeisesti siihen, miten käyttäydytään, tunnetaan ja toimitaan. Joka seitsemäs nuori kärsii mielenterveysongelmista. Mielenterveydestä kyllä puhutaan, mutta tuodaanko sitä oikein esille?

Mielenterveystapahtuma Ikaalisissa 29.5.2023

Saskyn Ikaalisten kauppaoppilaitoksen toisen vuoden merkonomiopiskelijat järjestävät mielenterveystapahtuman Ikaalisissa Saskyn IDEA-kampuksella 29.5.2023 (hallintorakennus, Eino Salmelaisen katu 20, Ikaalinen).

Paikalle on erikseen kutsuttu mm. Saskyn opiskelijoita, henkilökuntaa ja muita nuorten parissa työskenteleviä henkilöitä, mutta maksuton tapahtuma on avoin myös kaikille muille asiasta kiinnostuneille, niin nuorille kuin heidän kanssaan työskenteleville.

Puhujina tunnettuja somevaikuttajia

Päivän aikana kuullaan tunnettujen somevaikuttajien puheenvuoroja, paikalle ovat tulossa mm. Mandimai, Tomas Jouhilampi ja Sara Janhunen. Aiheina ovat esim. syömishäiriöt, väkivaltaisuus sekä muut nuorten mielenterveyteen liittyvät asiat.

Tapahtuman aikataulu

9.30  Ovet aukeavat
9.35  Miika Vuoriaho
9.40  Tomas Jouhilampi
10.10  Mandimai
10.40  Sara Janhunen
11.10-11.40  Puhujien yleisötapaamiset
12.00  Tapahtuma päättyy

Tapahtuman rahoittajien tuki tärkeää

Tapahtuman rahoittajiksi ovat lähteneet Nuoriso-Leader, Parkanon Säästöpankkisäätiö, Sasky, Ikaalisten kaupunki, FennoSteel, Kauneushoitola Hunajainen Parkanosta sekä Pirkanmaan Osuuskauppa. Rahoittajien merkitys on olennainen osa tapahtumaa, koska muuten tapahtuman järjestäminen ei olisi onnistunut näin laajasti.

Mielenterveys koskettaa meistä jokaista

Tapahtumaa järjestävät opiskelijat kokevat nuorten mielenterveyden erittäin tärkeäksi aiheeksi, sillä se vaikuttaa jollain tavalla jokaisen meidän elämään. He muistuttavat, että jokaisella meillä on lähipiirissä ainakin yksi henkilö, joka kärsii mielenterveyden ongelmista ja kertovat tavoitteekseen, että jokainen löytäisi oman tiensä kohti onnellisempaa tulevaisuutta.

Lisätietoja

Tiedottaja Isabel Pentti, isabel.pentti@edu.sasky.fi
Tuottaja Jenni Ratinen, jenni.ratinen@edu.sasky.fi

Vastuuaikuinen, liiketoiminnan opettaja Miia Sjöman, puh. 040 187 4590, miia.sjoman@sasky.fi

Tilaisuudessa esiintyvät somevaikuttajat

Sara Janhunen
Instagram: janhunensara
TikTok: janhunensara

Mandimai
instagram: mandiawws
TikTok: mondaymay

Tomas Jouhilampi
Instagram: tomasjouhilampii
TikTok:kukatomas

Vapaa sivistystyö on osa yhdenvertaista koulutuspolkua ja mahdollisuuksien tasa-arvon tukipilari. Vapaan sivistystyön asema hyvinvointia luovana toimialana on tunnustettava ja sen roolia saavutettavan koulutuksen tarjoajana tulee tukea. SOOL pitää hallitusneuvotteluissa ehdotettua leikkausta vapaan sivistystyön valtionavustuksesta erittäin huolestuttavana.

Vapaa sivistystyö on merkittävä osa koulutuskenttämme kokonaisuutta, eikä yksinään vapaa-ajan harrastustoimintaa. Vapaa sivistystyö kattaa muun muassa kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot ja urheiluopistot. Näitä palveluita käyttävät suurelta osin nuoret, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset, ja vapaan sivistystyön kentällä kouluttautuukin vuosittain noin 830 000 henkilöä.

Nyt Säätytalolla on suunnitelmissa 20–70 miljoonan euron leikkaukset, mikä tarkoittaa jopa 50 prosentin nipistystä nykyisestä rahoituksesta. Tästä kärsisivät eniten vähävaraiset, nuoret ja eläkeläiset, kun kurssimaksuja jouduttaisiin jopa kaksinkertaistamaan toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

Tämä kouluttautuminen helpottaa työvoimapulaa, kotoutumisen haasteita ja selviytymistä vaativista korkeakoulujen pääsyvaatimuksista. Vapaan sivistystyön sisällöt avittavat kansalaisia lisäkouluttautumaan ja sivistymään, jotta urahaaveet olisivat toteutettavissa, osaamisvaje paikattavissa ja kulttuuri saavutettavissa. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat kansalaisopistot ovat esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan aikana olleet korvaamaton toimija ukrainalaisten pakolaisten luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa.

Opettajaksi Opiskelevien Liitto näkee kaiken koulutuksen toimivan rakennuspalikoina sivistyneeseen ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Kuten Opetushallitus on todennut, vapaalla koulutustyöllä edistetään yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta.

– Jos me todella pyrimme suomalaisten koulutustason nousuun, ei vapaan sivistystyön koulutustoiminnasta leikkaaminen ole väylä sille, toteaa SOOLin puheenjohtaja Emppu Laakkonen.

Hän muistuttaa myös, että investointi koulutukseen on investointi osaavan Suomen tulevaisuuteen, vapaan sivistystyön kohdalla samoin kuten muunkin koulutuksen. Vapaaseen sivistystyöhön käytetty valtionkassan euro maksaa itsensä noin viisinkertaisesti takaisin.

Valtion rahoitus vapaaseen sivistystyöhön takaa koulutuslaitoksien laadun, jatkuvuuden ja paikkakuntien välisen yhdenvertaisuuden. Puhutaan sitten jatko-opinnoista, työelämästä tai opiskelupaikan havittelusta, tällaiset leikkaukset tulevat jättämään jälkensä valtakunnalliseen kouluttautumisen tasoon. Voimmeko kutsua itseämme hyvinvointivaltion rakentajiksi, jos leikkaamme sen ytimestä: sivistyksestä?

Lisätiedot:
Emppu Laakkonen, puheenjohtaja, 045 315 3950
Riku Oras, toiminnanjohtaja, 020 748 9752

TAIn valmistuvia opiskelijoita juhlitaan perjantaina 26.5. Turun Logomossa. TAIsta valmistui lähes 1000 opiskelijaa, mikä on isoin luku moneen vuoteen.

Ajoneuvoalan ammattitutkinto

Ekholm Kalle Juhani, Heinonen Teemu Christian Tapani, Hellman Jesse Johannes, Hrishchenko Zakhar, Hörkkö Jussi Henrik, Isokangas Petri Mikael, Lahola Toni Pentti, Niini Jarno Uolevi, Suominen Ville Petteri, Whalley Marc  

Ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto                         

Alikoivisto Aki, Juhani, Laine Valtteri Johannes, Virtanen Tomi Valdemar         

Ajoneuvoalan perustutkinto                                         

Santio Jesse

Autoalan perustutkinto                                                                      

Ala-Kortesmaa Lassi Matias Jalo, Hallantie Aatu Veikko, Heikkilä Hugo-Petteri, Heikkilä Veeti Patrik, Heikkinen Ossi Markus, Herlevi Riku Henrik, Itälä Markus Otto Oskari, Juhala Joni Jasper, Jääskeläinen Susanna  Astrid, Kalliomäki Veeti Valtteri, Kankare Patrik Rikhard, Kanninen Kalle Topias, Kavón Sebastian Sami Elias, Kelkka Sanna Kaarina, Ketamo Sete Sebastian, Kostiander Jered Francis Sidharth, Kylä-Tuomola Agneta Aleksandra, Leijon Aleksi Kristian, Levola Waltteri Väinö Viljami, Levänen Miika Heikki Samuel, Mohammadamini Ayyoub, Mäkelä Eemil Miro Samuel, Mäkeläinen Jaakko Tapani, Nazari Javid, Nieminen Eemi Olavi, Nieminen Niklas Mikael, Norrdal Mikael Joonatan, Pölönen Anne Katariina, Raita Joni Juhani, Renman Taavi-Elmeri, Saarinen Lari Antero Ilmari, Salminen Joona Väinö Kalevi, Tynkkynen Ville Olavi, Virtanen Matti Sakari Akseli, Virtanen Noora Linnea Emilia, Wallenius Jeremias Seppo Samuli, Yli-Alho Jonny Alexander, Österman Joakim Emil Kristian             

Elintarvikealan perustutkinto

Akkanat Naci, Barbata Rania, Hopponen Aatu Orvo Aleksi, Hämäläinen Anni Maria, Kostiuk Alina, Kuusisto Wiola Wendela, Lukkari Mihkku Waltteri, Meriläinen Juulia Maria Emilia, Mäkelä Sanni Maria, Mäki-Laurila Salla Maria, Piironen Katariina Linnea, Tammi Fanny Katariina, Valonen Eveliina Ilmi Aleksandra, Viinikainen Anssi Mikael  

Grundexamen i affärsverksamhet                                

Bredenberg Vincent Emil Alexander, Ekholm Noah Evert, Engblom Lucas Matias Vilhelm, Heikkilä Joe Aarne Oliver, Hyvönen Vilma Ida Maria, Kotka Daniel Atle Bertel, Mickelsson Olivia Maria, Nordlund Oskar Vilhelm Orvarsson, Stenbäck Rosa Erika, Tenhonen Kasper Elias, Thibblin Anton Fredrik, Vaaranmaa Carl Lucas Askold, Viljanen Celine Marita Moasdotter, Åhlberg Elias Christoffer   

Grundexamen i informations- och kommunikationsteknik                                    

Bogel Adrian Jonathan Gabriel, Ek Martin Otto Alexander, Eskolin Jimmy Jari, Figueroa Hollstén Robin Alexander, Hakalax Zacharias Johan Mathias, Heikkilä Juho Matias, Järnström Wiljam Gustav Rafael, Kallio Christian Viktor Oskar, Karlsson Daniel Rasmus, Koivisto Elias Wilhelm, Nylund Frans, Österlund Anton Mikael

Hius- ja kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto                       

Grannas-Hätinen Lisa, Iljanka Riikka Kristina, Pihlainen Heta Johanna                                      

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto

Anttila Emma Jenny Sofia, Benchaoui Sara Sofia, Eivola Ella Emilia, Ferreras De Mäki Maira, Gottschalk Jenna Rosa Sofia, Hannula Juulia, Huhtala Anni Marie, Hämäläinen Maisa Karoliina, Jaakkola Emma Aleksandra, Juhanmäki Viivi Aleksandra, Keskikastari Susanna Anniina, Kiviniemi Marike, Koski Marianna Krista, Kuzmina Irina, Laihinen Sara Alice, Laitio Piia Pauliina, Leht Sandra. Lehtilä Janina Susanna, Leku Arlinda, Lietzen Nelli Aino Irma, Lillbacka Erika Sofianna, Luukkanen Nea Tuulikki, Myllymaa Sara Aurora, Mäkelä Inka Julia, Raatikainen Elina Maria, Saarinen Katariina Maria Sofia, Saharinen Olivia Maria, Vaastela Ada Alexandra, Valtonen Leewi Waltteri, Virtanen Verna Iris Orvokki, Waisi Zinah Jasim Mohammed, Wegelius Nanna Adina, Yli-Hollo Nelly Signe Marjatta, Örling Eerika                                                       

Isännöinnin ammattitutkinto

Määttänen Sari Johanna, Niemi Tommi Kristian, Teräs Miikka Antero                 

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto                                           

Ahlbom Ossi Emil, Al-Jaf Ako Hameed Majeed, Chuvakov Sergei, Dulaimi Anwer Okab, Guler  Mustafa, Haapanen Joona Rafael, Hafezi Arin, Hakala Aapo Frans Mikael, Hujala Jarno Juhani Kristian, Karkola Arttu Verneri, Kultti Otso Hermanni, Kättö Markus Veli Petteri, Lukala Aleksi, Niazi Ataullah, Nieminen Miika-Kristian, Rämö Tuukka Joakim, Talamo Timmy Emil               

Laboratorioalan perustutkinto

Al Burra Malak, Dufva Niina Elina, Golomb Sören, Helin Silja Cesilia, Högmander Sara Mikaela, Kerimaa Elena Sofia Karoliina,  Körkkö Kalle Kasper, Lahtivuori Timo Tapio, Mynttinen Matti Mikanpoika Nikolai, Nieminen Tiina Hanna-Jaana, Nilosaari Jennina Sini Sofia, Rusi Mia Kristiina, Sakne Fay, Shukr Jusra, Sirkiä Tanja, Tulonen Tekla Maria, Virtanen Vertti Gabriel 

Leipomoalan ammattitutkinto                                      

Salokorpi Sofia

Liiketoiminnan ammattitutkinto                                                        

Ahlqvist Julius Rudolf, Ala-Hakula Taru Marja, Arvo Tapio Ensio, Elo Maija Sisko, Frisk Emilia Karoliina, Heikkilä Niina Johanna, Hiltunen Sirpa Helena, Hyytiä Jaana Maria, Ilola Mona Emilia, Kantola Suvi Päivikki Elisabet, Lunden Emmi Sirje Karoliina, Mantere Mari Hannele, Norio-Koskinen Leena, Nuutinen Emilia Eveliina, Rainoma Jasmin, Rosenberg Hanna-Maija, Saarisalo Taina Tuulikki, Saarivirta Ilari Oskari, Suokari Minna, Tossavainen Johanna Mirjam, Tuominen Kati Johanna, Verho Raine Kalevi, Widberg Jan-Erik    

Liiketoiminnan perustutkinto                                       

Ahjosaari Enni Marianna, Ahmad Omar, Ahola Isadora Adalmiina, Alaniva Mattus Eino Johannes, Al-Esawi Sara Kamil Salman, Ali Abdiwahab, Alijagic Mila, Ansas Frans Juhani, Anttalainen Aaro Juhani, Anttila Eelis Veikko Henrik, Anttonen Mikko Johannes, Behrami Arton, Coskun Orhan Ugur, Eskola Pette Juhani, Giakoumogiannakis Stylianos, Granit Nina Birgit Susanna, Haapasalo Janika, Hiltunen Miikka Antero Johannes, Hopeakari Jenni Maria, Hovi Nico Mikael, Huovinen Aleksi Juhani, Huuhka Julia Fanny Marjaana, Ismael Ahmed Mahmood, Johansson Frida Marketta, Jokinen Niilo Nestori, Järvinen Leeni-Mari, Järvinen Riina Emilia, Kankare Rasmus Aleksi, Kari-Koskinen Maria-Anabelle, Karjalainen Jenna Maria, Karponen Marina, Kaveri Kerttu Kristiina, Keskitalo Ville Jalmari, Kettunen Eetu Iivari, Kilpinen Helena Kirsikka, Knuutila Anton Toivo Olavi, Knuutila Iida Maria, Koivisto Milla Jemina, Koivisto Samuel Teemu Theodor, Kolmonen Kiia Aurora, Korkki Suvi-Tuuli Johanna, Koski Olivia Tellervo, Kuusivaara Jenna Eerika, Kylander Elmeri Wilbert Juhani, Käkelä Olivia Iines Annika, Laaksonen Sini Sara Maria, Laine Melinda Elisabeth, Laitinen Kia Sara, Lehdonkivi Tuomas Aaron Valdemar, Lehtinen Niklas Rasmus Antero, Liikanen Leevi Johannes Mikael, Lindström Tiina, Linna Ellen Emma Sofia, Lipe Martin Llukan, Loponen Valtteri Tatu Tapani, Luomala Sebastian Marco Matias, Lähtinen Veikka Santeri, Martikainen Kimi Juhani, Maunu Veeti Allan, Miettunen Veeti Verneri, Moskaleva Nataliya, Mustonen Leevi Kasimir, Mäkelä Aino Kukka-Maaria, Mäkinen Helmi Inkeri, Mäkirinne Kia-Kaisa, Määttänen Konsta Aatos, Niemensivu Miki Matias, Nieminen Vanessa Manta Tuulikki, Nirkkonen Inka Eveliina, Nummelin Rene Petteri, Nurmi Jasper Aapeli, Osaj Enis, Paltta Felix Elias Adrian, Pelkonen Veikka Vihtori, Peltomaa Susanna Miia Maria, Penkkala Veera Eedit Melanie, Prami Ellen Sofia, Rajamäki Noora Matilda, Rantanen Aleksi Johannes, Rasuli Saman Sahid, Reijonen Minttu Susanna, Rosenberg Fanni Ilona Inkeri, Rostedt Jasmilla Joanna, Ruohola Vilma Olivia, Rönnberg Linnea Amelia, Salmela Kasper Nikolas, Salonen Santeri Juho Aatos, Silfver Joona Ilmari, Silvan Ellen Aino Emilia, Sivula Stella Maria, Sjöroos Eevi Susanna, Stengård Veeti Romeo Casimir, Suominen Jesse Hugo Tapio, Suominen Veikka Valtteri, Szajna Bogna, Teräväinen Veikka Kaapo Anton, Thaçi Albina, Toivonen Neea Kristiina, Tolonen Ida-Rosa Emilia, Toukosalo Verneri Jani Oliver, Tulonen Ada Amanda, Viitanen Viljami Vilho, Vo Thi Nhu Yen, Österlund Rebecca Walentina                     

Logistiikan perustutkinto                       

Aali Patrick Leo Antero, Aarnio Antti Aksel Juhani, Alavere Gert, Al-Azzam Abbas Hamed Hashem, Alho Valtteri Nikolai, Al-Maliki Waleed Naseem Oudah, Al-Tikriti Ahmed Salim Fathi, Apetroaei Veronica, Bagheri Ibrahim, Eivola Leevi Juhani, Fatty Mbemba, Fredman Anton Evert, Granqvist Nico Jan Michael, Hallisto Leevi Aleksi Olavi, Hongisto Iiro Arvin, Juhala Mikael Oliver, Järnberg Jerome Noa Olavi, Kamal Aram Salam, Karell Oliver Aaro Jonatan, Karppinen Samuel Juhani, Kolhi Miro Viljami, Kuzmenko Mariana, Laakso Juho Aukusti, Laitila Ari, Langer Jacy Joonatan, Lukkarila Daniel Erik Kristian, Mattila Niko Tapani, Oja Marko, Ovaska Juuso Verneri, Ranta Eelis Jere Viljami, Rasinkangas Maria Mikael, Rautiainen Rosa, Rautio Santeri Juhani, Rekola Rasmus Aapeli Reipas, Rintala Juuso Antero, RosnellRasmus Aatu Juhani, Saaranen Onni Hermanni, Salminen Joel Matti Jesper, Salminen Matias Juhani, SantalaTuomo Johannes, Saukko   Patrik Johannes, Simola Alex Rafael, Suikkonen Valtteri Tero Juhani, Suominen Elias Heikki Tapio, Suvanto Joni-Pekka, Tatti Jere Juhani, Toivonen Juho Mikael, Toivonen Leevi Topi Rikhard, Tulla Taneli Toivo Tapani, Tykkyläinen Miska Matti Tapio, Vehmas Minna Katariina, Vikman Leevi Johan Aleksanteri, Vilo Aaro Ilmari, Vilt Andree, Virta Valtteri Antti Nikolai, Virtanen Joni Eemeli, Vuorela Samuli Iiro Mauritz, Wrede Frans Hjalmar Einari, Zaier Salah          

Lähiesimiestyön ammattitutkinto                                

Lindholm Ari Johannes, Ruotsalainen Nina Janette, Sallinen Natani, Salmi Pirita

Lääkealan perustutkinto                         

Akkanen Anastasia, Haatainen Tiina Johanna, Helenius Saku Kristian, Mohamed Barwaqo Said, Nieminen Sanna, Pulli Hely Päivikki, Suomala Amanda Maria Matilda        

Maanmittausalan perustutkinto                                    

Juhola Katri Johanna, Mäki-Jaakkola, Jani Jarmo Johannes, Määttä Toni Mikael 

Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto                            

Hokkanen Elsi Maria Helena, Järvinen Niina Helena, Kallioinen Antti Artturi Ahtinpoika, Lintula Mikko Aleksi, Mäcklin Hanna Marjukka, Palomäki Juhani Petteri, Sandström Joanna Katariina, Sarkkila Janne Samuel, Veneskoski Arttu Pekka                     

Matkailualan perustutkinto                                            

Aaltonen Anni Laura Helena, Al Mohammed Ahmad, Doemchai Andaman, Hikman Jimi Kasimir, Hyvönen Aleksi Henrik Verner, Ingman Elviira Anna-Maria, Ivanenko Ariana, Junttila Vanja Ruusumaria, Kiuru Elli Maria Olivia, Martini Anna Kristiina, Mäkelä Jenna Karoliina, Niemi Taina Tuulikki, Olander Jasmin Eveliina, Roiha Kerttu Inkeri, Sundholm Maria Carolina                  

Matkailupalvelujen ammattitutkinto                            

Papinaho Oona Anna Pauliina                

Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto                               

Aalto Juuso Oliver, Erjala Valtteri Johannes, Hardt Frida Eevi Alexandra, Hietarinta Saga Unelma, Jouini Tomi Adam, Juhala Ellen Ruusu-Maria, Karasti Jessica Jasmine, Kauppinen Jessica Neea Maria, Kosonen Rasmus Tapani, Kömi Kerttu Leila Kanerva, Lantto Anniina Iida Sofia, Leivo Loviisa Emma Maria, Lindén Senni Maria, Lindstedt Jessica Hannele, Lumikko Alina Maiju Susanna, Merimaa Pyry Wäinö Elias, Mäenpää Iida Emilia , Pohjola Joona Nestor Sakari, Rantanen Arttu Ville Ilmari, Ristolainen Merituulia Elisabet, Saarelainen Elma Olivia, Sainisto Roope Julius Kristian, Savimäki Neea Kiia Aleksandra, Sormunen Mia Carita, Sulander Jori Juhani Kristian, Toivanen Jan Juhani, Vähä-Verkkomäki Elviira Harrintytär, Wong Xavier Kiat Yu, Öhman Daniel Johannes

Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto                                                       

Baker Enna Iina Maria, Kullas Taru, Mikkola Joni Markus, Peltokallio Panu Tapani, Uusaro Emilia Aleksandra, Öhberg Camilla                

Palvelulogistiikan ammattitutkinto                              

Kosola Werneri, Tammi Jyrki Petri Kalevi, Tuominen Ilmari Ensio,                     

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto                            

Allik Kalle, Kiviö Lotta Susanna, Kiviö Sari Katja Mirjami, Kuittinen Kari Tapani, Pyykkö Jarno Samuli, Rajala Juhani Mikael, Suominen Petteri Jesse Juhani, Tammelin Jouni Mikael, Tamminen Pekka Vesa Mikael                 

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto                                       

Koski Jussi Pauli, Reponen Mikko Oskari                   

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto                                 

Al-Ghanimi Wisal abed abbood, Alhaj Suleman Thalja Bushra, Al-Mesherfawi Akram Mohsen, Al-sammarraie, Halah Ghazi Hammoodi, Bashir Ali Amin, Hyseni Sebahate, Isazade Mohammad, Khello Farouk, Phinkhiao Suwannee, Seeha, Jiranan, Sobczak Magdalena   

Puuteollisuuden perustutkinto                                      

Aho Venla Olivia, Jääskeläinen Tommi, Kanttura Juuso Kalle Eemeli, Koivunen Pete Jukka, Kukkonen Patrik Olavi, Parkkinen Tino Tuomas Tapani      

Rakennusalan perustutkinto                                         

Aaltonen Elmeri Lauri Mikael, Abdullahu Shpend, Deliu Art, Humad Osman Ahmed, Jokela Aaro Heikki Ilmari, Kennovaara Juho Fredrik, Ketonen Erik Kalevi Johannes, Kodra Erjon, Nielikäinen Veeti Mikael, Näsi Otto Ilmari, Omar Mohamed Maslah, Palohuhta Mikael Kalervo, Piispanen Kristian-Aleksi, SahlaFelix Sakari, Säteri Veeti Kalevi            

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto                                           

Abdal Kheirhat Jahwar, Aholainen Venla Kristiina, Al Akra Safaa Ali Hamid, Al-Dulaimi Cristine Joy, Almahmoud Saed, Almi Miikka Valtteri, Al-Rubaiawi Intisar Raheem Sarhan, Ameur Houria, Andersson Adrian Max, Asim Rabia, Back Irina, Englund Valtteri Erik, Fitsum Muzit, Fröjdö Sam Krister, HaikolaFanny Fumin Kristiina, Haile Tewelde Wegahta, Hasani Fahrije, Hellberg Neo Eliel, Helppi Ville Olli Vihtori, Hjelt Amanda Ella Enea, Hovi Jami Tapani, Huynh Thi Hong Loan, Ibrahimi Donika, Ilhan Benyamin Hasan, Jace Aida, Jafari Zahra, Juutinen Jasper Julius, Jääskeläinen Daniel, Kivimäki Kaapo Jupiter Juhani, Kiviperä Jarkko Olavi, Korkatti Siiri Sofia, Korpela Eetu Aapeli, Kruunari Aatu Tapani, Kuusto Casper Kalevi, Küttner Kätlin, Laaksonen Taika-Vilma Aurora, Laaksonen Topias Oskari, Lahtovaara Roni Rasmus, Laiho Tea Maria, Laine Ada Sofia, Lehtinen Ninni-Riikka Sanelma, Marjunen Janna Jemina, Mattila Enniina Esantytär, Mattila Milla Matleena, Mäenpää Marco Matias, Mäenpää Mico Petteri, Mäkimattila Heikki Elias, Mäkinen Johannes Mbekezeli Elmer, Nareiko Katja, Naseem Hamsha, Nguyen Thi Truc Lien, Nummela Kerttu Karoliina, Olkkonen Pyry Joonas, Pirttilä Tatu-Mika Aslak, Polishchuk Olena, Päiviö Eetu Aleksanteri, Rahmanizadeh Zahra, Rauma Susanna Jaana Annikki, Rinkinen Julia Jessica, Rostami Namini Majid, Ruotsalainen Roope Oskari, Saarinen Susanna Tuulikki, Saario Samu Santeri, Salah Abd Allah Khalid, Saukkonen Eetu Oskari, Savola Nadezhda, Serrano Vindel Raúl, Sillanpää, Kiia-Amanda Marja, Sipilä Niki Joonatan, Suomi Vertti Väinö Oskari, Suominen Niilo Juhani, Suvanto Pii Iines, Syrjämäki Marja Kristiina, Tahvanainen Enni Maria Elmiira, Tansanu Luminita Iolanda, Tõntsu Markeela, Varonen Jeremia Olavi August, Veranen Jali Joonas, Virtanen Johanna Helena, Voitenko Dajana, Vyyryläinen Väinö Ossian          

Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto               

Hämäläinen  Elsa Eliisa Inkeri, Laaksonen Niina Johanna, Nummenperä Niklas Daniel, Rintamäki Melina Marjatta, Riski Sanniina Johanna, Sippola Tuomas Aleksanteri, Tervomaa Amanda Greetta Matilda        

Ruokapalvelujen ammattitutkinto                                

Aaltonen Iina-Maria Elina, Aaltonen Ossi Olavi, Boughalmi Amel, Skaag-Karlsson Cecilia Birgitta, Tammela Mikko Matias, Taqy Aaram Abas, Yousefpour Kobra 

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto                                               

Aaltonen Marjo Elina, Abdi Nimo Mukhtar, Abdilahi Idiris Nimo, Abed Dina, Abraao Adelaide Elda Pereira, Ahmad Beighi Kaveh, Ahokas Hilda Helinä, Al Kaleedy Zahraa, Al safadi Amal Yousef Hamzeh, Ali Asma Ahmed, Al-Khafajy Zahra, Alsaberi Rihab, Antikainen Milla Annukka, Anttila Iida Elisabet, Arikainen Mari-Liis, Assadullah Masooma, Aulio Minna Kristiina, Avilkina Elena, Bacani Joyce Ann, Chamani Forough, Coetzee Sunelle, Dorostkarshirazi Zahra, Eeva Ada Elisabet, El mresei Nawal, Eronen Satsuki, Frankenhaeuser Jaana Helena, Ghaznavi Karim, Grigorova Adelina, Grigorova Irina, Guler Hatice Eylem, Halme Jerica Tara Isabella, Hannula Airi Katariina, Hassan Hodan, Hatakka Julia Sofia, Heistman Minea Stella Helena, Helin Matilda Milja, Henriksson Sini Päivikki, Honkala Lassi Kalle, Huhtakangas Juliette Isabel, Huhtamäki Iida Sofia, Huunonen Vilma Anna Karoliina, Hyvärinen Nella Maria, Ibrahim Ahmed, Immonen Eva, Isokorpi Oona Peppiina Aleksandra, Isomoisio Jaana Kristiina, Jokinen Vilma Aino Helena, Kahilainen Bea Alice, Kargar Samira, Kaukoranta Julia Karoliina, Kivilä Oskari Eino Olavi, Konjuhi Ibadete, Korkka Aada Aliina Katariina, Kuitula Elli Maija Mirjami, Kuutniemi Jasmin Camilla, Kylänpää Anu Eveliina, Kyrölä Jade Katarina, Kärkkäinen Hanna Maarit, Laakso Ella Anna Eeva, Laakso Milla Maria, Laaksonen Santeri Viljo Edvard, Lainio Maria Anne Wilhelmiina, Laitinen Jarno, Laivo Viivi Alexandra, Lampinen Aniela, Lappalainen Iira Maria, Laurell Olivia Aino Alexandra, Lehtonen Aada Sofia Aleksandra, Leinonen Jenna Jasmin, Leinonen Marikki Aino Amanda, Lindqvist Neea Annikki Emilia, Lindström Liina Irja Matilda, Linnama Janne Kristian, Lintuala Tiia Mari, Liukkonen Karoliina Loponen Emilia, Luoma Janette Karoliina, Luoto Aada Eveliina, Lähde Jolina Theresia, Mailander, Jenni Maria, Makarenko Teitiana, Markkula Noora Tuulikki, Meriö Sanni Aino Safiina, Metsäpuro Helmi Aleksandra, Mielonen Ella Alisa, Mohamed Mulki Muktar, Mohamed Shaban Said, Mohammadpour Roya, Mohammed Shnrwe Majeed, Murto Merikaisla, Mustonen Janika Kristiina, Mäensalo Nea Eveliina, Mäki Jonna Erika, Mäki-Takala Ida Pirkko Emilia, Männistö Joni Matias, Niemi Juulia Meri Kaarina, Niinisaari Janina Emilia Talvikki, Numminen Jesse Henrik, Nymander Janika Susanna Vilhelmiina, Osmani Valon, Peltokorpi Angelo Samuel, Pietiläinen Sari Johanna, Pihkanen Jasmin Nelli Karoliina, Pirttilä Saara Olga Kustaava, Puisto Marjut Ilona, Rantalaiho Joni Matti, ReponenNona Maria, Reunanen Nana Carina, Rintala Tuulia Amanda, Ripatti Sini Elisabeth, Rissanen Katja Marjaana, Rosnell Sanni Liisa Sophia, Ryytty Ulla Maria, Saario Essi Susanna, Sainio Ella-Sofia Inkeri, Salminen Mari Kaarina, Salminen Tomi, Salminen Venla Karoliina, Salonen Juha Matti Oskari, Sejdi Besarta, Sjöholm Merja Anneli, Sorvoja Ansa Irmeli, Stenroos Essi Aija Annika, Suikkanen Korawit, Sundell Emma-Sylvia Amanda, Susi Saskia Aurora Katariina, Susiaro Nelli Naomi, Särkelä Elli Laura, Söderström Sohvi Hertta Benjamiina, Tallila Mia Maria, Toivonen Pilvi Annikki, Trieu Ngoc Tram, Truhponen Terhi Maria, Tuane Clarifel, Tuomi Sanna-Maarit, Tähtinen Vanessa Elisa, Vahtermaa Venla Ancelica, Vejzovic Ajla, Velling Enni Ilona, Viljanen Vivanda Nea Izolda, Villman Marika Tuulikki, Virtanen Bettiina Roosa Susanna, Virtanen Iida Sofia, Virtanen Juulia Annastina, Vuorinen Anni Maria, Westerlund Riikka Karoliina, Wiander Jasmin Kia Kristiina, Yun Chantrea, ZakharovaLiubov                     

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto                                            

Aalto Evert Akseli, Aaltonen Miika Samuel, Abdi Ibrahim Subair, Ahola Veeti Sulo Kasperi, Atigullah Habibullah, Bergskaug Roni Joonatan, Bläuer Sakari Christian, Bres Axel Julius, Elonen Jesse Julius, Forsberg Aleksi Edward Nikolai, Grannas Anton Samuel, Grönroos Nico Waltteri, Grönroos Oliver Robert Alexander, Haanpää Niklas Einari, Hakala Erik Sulo Aukusti, Hallisto Veeti Oskari Olavi, Harkke Rasmus Kalervo, Heinonen Aatu Eero Topias, Hirsiniemi Mikael Johannes, Hirvensalo Eemil Tuomas Viljami, Holmberg Leo Erik Wilhelm, Huhtala Aada Katariina, Hummelin Johannes Veli Oskari, Härkönen Jesse Matti Tapani, Härkönen Joni Mikael, Ilvesviita Ike Ilkka, Juhola Ossi Valtteri, Kankare Eetu Juhani, Karkinen Markus Asser Aleksi, Koivula Leo Lauri Elia, Koivunen Kasper Mikael, Konsell Tuomas Frans Aleksanteri, Koponen Jens Robert, Korhonen Lauri Tapio, Korpinen Paul Benjamin, Kujanpää Taija Tuulia Kristiina, Kujansuu Arttu Sakari, Kärkkäinen Nikolai Juhani, Kärkkäinen Ninni Ilona, Lahnakoski Akseli Otto Eemil, Laine Joonas Mikael, Laine Valtteri Benjamin, Lappalainen Jonne Juhani, Larjama Julian Jeremy, Lehtinen Akseli Sakari, Lehtovaara Atte Tapani, Linko Iikka Arinpoika, Luoma Rasmus Antero, Länsiö Leevi Johannes, Manninen Veikko Anton, Mynttinen Max Olavi, Mäki Pekka Veikka, Mäkinen Aatu Einari, Nuolivirta Arttu Oliver, Nurmio Marcus Aleksander, Ojanperä Topias Otto Valtteri, Orava Jonatan Lauri Emil, Outinen Aleksi Olavi, Packalén Felix Alfons, Parkkinen Miki Henrik, Pekola Oliver Kalle Juhana, Peltonen Juho Severi Aleksanteri, Peltoniemi Aapo Oskari, Penttinen Aaro Richard, Preston Kimi Waltteri, Puola Topias Kalervo, Päivinen Elina Annika, Pölkki Elias Valdemar, Rantala Joonas Roni Mikael, Raunio Riku Juhani, Rämö Tommy Eino Mikael, Sahonen Jonatan Onni Juhani, Salminen Matias Mikko Matti, Sarja Christian Tapani, Savolainen Juha Olavi, Savolainen Roni Juhani, Seppälä Otso Pauli Olavi, Sippola Juuso Tapio, Snäll Pauli Kristian, Tammi Kalle-Oskari Eemil, Tamminen Mikael Hannu Kalevi, Tappo Taavi, Taskinen Tatu Sakari Matias, Toivonen Alpertti Samuel Mikonpoika, Tschurbanoff Aaron Alex, Tulonen Valtteri Einari, Vastamäki Iida Maria, Veijalainen Jesse Juhani, Virta Jiri Mikko Juhani, Vähä-Kouvola Väinö Kari-Pekka                              

Talotekniikan erikoisammattitutkinto

Laaksonen Ville Tapani

Talotekniikan perustutkinto                                                               

Abrahamsson Valter Henrik Konstantin, Ahmadi Semiyolla, Ahtonen Roope Erkki Johannes, Constantin Radu, Heinonen Lassi Jalmari, Hjerp Teemu Olavi, Hällfors Miro Tapani, Iivonen Oskari Kalevi, Jasmavaara Niko Johannes, Järvinen Vertti Jalmari, Karén Samu Petteri, Keiramo Oskari Ilmari, Kokko Joel Johannes, Koljonen Olavi Johannes, Lampinen Arttu Santeri Juhani Lenkkeri Ville Kristian, Leppänen Eemeli Kai Alfred, Miettinen Lauri Topias Miiluniemi Otto Albert, Perämäki Lauri Emil, Pihlainen Anssi Oskari, Podmovskyi Yurii, Ripatti Santeri August, Rüütsalu Oskar, Salmela Aki Onni Taavetti, Saloranta Rasmus Tapani, Suominen Samuli Mikael, Tuomaala Eemil Oliver, Tähtinen Veeti Juhani, Unaja Luka Miska Juhani Vesanen Niko Juho Tapani                    

Tekstiili- ja muotialan perustutkinto                            

Arvisto Aatu Aleksanteri, Banjo Abimbola Magaret, Dibrani Fakete, Eklund Isabella Sabrina, Ismael Vanas, Mwegerano Max Hamisi, Rantala Evastina Katariina Maria, Rantala Hanna Maria Aleksandra, Siltanen Tekla Amanda              

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto                                   

Alajuuma Tino Kasimir, Heikkola Joel Valtteri, Kiviluoma Vili Joonatan, Niemi Matias Samuel, Pitkäaho Johannes Jukka Juhani, Salokannel Lassi Aaro-Einari, Strømsvik Oliver Eemeli, Wideskog Alex Nicodemus

Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto

Moore Jerome Christopher, Ojala Satu Maritta

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto                                                               

Abdirahman  Mohamed Osman, Ahdelmaa Aaro Arvi Antero, Anttila Henri Aleksanteri, Arojoki Heikki Mikael, Backlund Timo Mikael, Bandegi Alireza, Bülbül Fikret, Dahlström Laura Camilla, Denisov Vyacheslav,Eloranta Jimi Santeri, Haikala Elmeri Juhani, Harkke Santeri William, Hillukkala Matias Ari Petteri, Hyvärinen Perttu Sakarias, Ihamäki Aleksi Johannes, Ilmasti Ekku Aake Aleksi, Johansson Alma Elina, Jokela Mika Kristian, Jäästö, Joonas Kalervo, Kanerva Donnie Aaron, Kankaanpää Kosti Herman Johannes, Kanto Atte Juhani, Korpi Ossi Voitto Sakari, Koulu Simo Vilhelmi, Kujala Valtteri Sisu Einari, Laakso Akseli Edward Juhani, Laine Juho Aleksanteri, Laukkanen Heikki Ilmari, Lehtinen Aaro Juho Topi, Lehto Artturi Eemeli, Lindblom Maria Laura, Lindroos Jere Mikael, Linnakoski Joonas Tapio, Lundmark Uljas Urbanus Abram, Maja Huugo Onni Olavi, Matilainen Oiva Risto, Mohamud Abdikarim Ismaan, Muuri Miko Martti, Nazari Habibullah, Nihti Valtteri Joel Tapani, Nikander Kaius Nestori, Nissilä Matias Jere-Juhani, Noor Furqan, Nuora Leevi Evald, Nurro Rasmus Urho Henrik, Paajanen  Onni Elias Anton, Paananen Kasper Markus Dan, Pajula Konsta Matias, Pekonen Konsta Henrik, Pohjanjoki Kalle Eino, Rasila Arsi Aleksis, Reiman Markus Eric Mikael, Saarinen Niilo Pekka Mikael, Serén Mikael Sakari, Steenari Mikael Johannes, Tuittu Jere Onni Edvard, Tukkinen Severi Leevi Juhani, Vaastela Maxim Johannes, Vasama Miro Patrik Verneri, Veneskoski Eetu Verneri, Viinikainen Jouni Markus, Vilppunen Anssi Matti, Virtamo Miro Tapio               

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto                                

Bergring Johan, Fedorov Ivan, Harju Henri Juhani, Henttula Petri Kristian, Jauhiainen Reeta Tuulikki, Luomansuu Jarmo Ensio, Maunu Sauli Sakari, Montonen Henna, Mäki Timo Juhani, Saari Tuomas, Silokoski Matias Helmer, Simpanen Tapio Kristian, Touru Marko, Tuohimaa Seppo Henrik        

Turvallisuusalan perustutkinto                                     

Aaltonen Onni Elmeri, Antola Emma Eliisa Vilhelmiina, De Stele Deena, Heinonen Joonas, Hyttinen Anni Sofia, Jalasjoki Venla Johanna, Jansson Sofia Kukka-Maaria, Lepistö Aino Maria, Mareen Nella Mikaela, Nissilä Julia Serafia, Olander Oona Maria, Tarnanen Arttu Toivo Mikael, Väänänen Max Benjam, Wahlsten Oliver Henrik                    

Välinehuoltoalan perustutkinto                                    

Hattuniemi Heli Katariina, Heliö Saara Ina Anneli, Närvänen Jonna Maria, Saari Matti Antero, Vuorinen Piia Annina             

Turun ammatti-instituutti onnittelee kaikkia valmistuneita!

Centria-ammattikorkeakoulu on läpäissyt Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin hyväksytysti. Centrialle myönnetty laatuleima on voimassa seuraavat kuusi vuotta. 

Centria-ammattikorkeakoulu sai Karvin auditointiryhmältä erityistä kiitosta vahvasta roolistaan alueen elinkeinoelämän ja yritysten yhteistyökumppanina sekä osaamisen uudistajana. Centrian kansainvälinen ja monikulttuurinen toimintaympäristö tuo merkittävää lisäarvoa henkilöstölle ja opiskelijoille sekä mahdollistaa osaamispohjan vahvistamisen korkeakoulun toiminta-alueella.

Centrian vahvuuksina Karvi listaa aluevaikuttavuuden ja monikulttuurisuuden lisäksi vahvasti sitoutuneen ja asiantuntevan henkilöstön, jonka osaamisen kehittämistä tuetaan.

− Auditointiprosessista on ollut meille suurta apua laadunhallinnassa, ja auditointiryhmä on tehnyt erittäin perusteellista työtä. Laatutyö on jatkuva prosessi, ja vaikka olemme erittäin iloisia saamastamme laatuleimasta, se on samalla vasta ensimmäinen askel seuraavassa kehitysvaiheessa, kuvailee Centrian rehtori, toimitusjohtaja Jennie Elfving.

− Erityisesti iloitsen auditointiryhmän tunnistamasta ”kehittämisen eetoksesta”. Se vahvistaa sen, minkä olen tiennyt jo pitkään, nimittäin että meillä on loistava henkilöstö, joka on aina valmis kokeilemaan uusia asioita ja ottamaan vastuuta oman työnsä kehittämisestä. Saimme kehuja myös tiiviistä yhteistyöstämme työelämän kanssa ja pitkäaikaisista toimistamme henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Molemmat ovat meille strategisesti tärkeitä kehitysalueita, ja siksi on ilahduttavaa nähdä, että työ on tuottanut tulosta.

Karvin työryhmä aloitti tutustumisen Centrian toimintaan ja laatujärjestelmään vuoden 2022 lopulla. Auditointiprosessi huipentui helmikuussa 2023 toteutettuihin auditointihaastatteluihin, joihin osallistui suuri osa Centrian henkilöstöä ja opiskelijoita.

Centrian laatujärjestelmä tukee strategista kehittämistä sekä tuottaa tietoa johtamiseen ja arjen toimintaan.

− Laatutyömme kulmakiviä ovat tasalaatuisuus ja jatkuva parantaminen. Auditointiraportti auttaa meitä näkemään, mihin meidän on syytä keskittyä tulevaisuudessa ja mitä alueita meidän on vielä kehitettävä, summaa Elfving.

Centria-ammattikorkeakoulu läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin hyväksytysti. Nyt myönnetty laatuleima on voimassa seuraavat kuusi vuotta. Hyväksytty auditointi on osoitus siitä, että ammattikorkeakoulun toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä kansalliset kriteerit että eurooppalaiset korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevat kriteerit. Auditointi kohdistuu korkeakoulujen menettelytapoihin, joilla se ylläpitää ja kehittää koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden laatua. Auditoinnissa käytetyt auditointikriteerit on julkaistu Karvin korkeakoulujen auditointikäsikirjassa. Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit käynnistettiin Suomessa vuonna 2005. 

Lisätietoja: 

Rehtori, toimitusjohtaja Jennie Elfving, p. 0400 903 929

Laatupäällikkö Leena Saari, p. 050 521 3185 

Karvin tiedote: https://karvi.fi/2023/05/26/centria-ammattikorkeakoulu-lapaisi-karvin-auditoinnin-vahvuutena-monipuolinen-alueellinen-kehittamistoiminta-ja-sita-tukevat-yhteistyoverkostot/

 Centria-ammattikorkeakoulun auditointiraportti: https://auditoinnit.karvi.fi/luvut/tiivistelma-25/

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ammatilliset oppilaitokset Gradia Jyväskylä ja Gradia Jämsä yhdistyvät Ammattiopisto Gradiaksi, joka aloittaa toimintansa 1.8.2023. Yhdistymisen taustalla on Gradian talouden tasapainottaminen ja toimintojen tehostaminen.

Ammattiopisto Gradia toimii Gradian nykyisillä yhdeksällä kampuksella Jyväskylässä, Jämsässä ja Lievestuoreella. Kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen tulosaluejohtajana ja Ammattiopisto Gradian rehtorina toimii 1.8. alkaen Pirjo Kauhanen. Oppilaitoksen apulaisrehtoreina toimivat Antti Rovasalo ja Minna Sillanpää.

”Nopeat muutokset työelämässä ja osaajapula monella alalla haastavat ammatillista koulutusta kehittymään jatkuvasti. Ammattiopisto Gradian tavoitteena on tarjota erilaisissa elämäntilanteissa oleville opiskelijoillemme sekä yhteistyökumppaneillemme laadukkaita ja innostavia koulutuksia, jotka vastaavat työelämän vaatimuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Opiskelijoiden hyvinvointi, opintojen sujumisen varmistaminen sekä muuttuva työelämä ovat olleet kaiken suunnittelun lähtökohtana oppilaitosten yhdistymistä toteuttaessamme”, Pirjo Kauhanen sanoo.

Ammattiopisto Gradia on Keski-Suomen suurin ja yksi Suomen suurimmista ammatillisista oppilaitoksista. Monialaisessa oppilaitoksessa opiskelijoita on lähes 17 000 ja henkilöstöä noin 590. Se tarjoaa opiskelijoilleen ja yritysasiakkailleen monipuolisia vaihtoehtoja osaamisen kehittämiseen. Ammattiopisto Gradian koulutustarjontaan kuuluu ammatillisten perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi mm. lyhyt- ja lupakorttikoulutuksia. Oppilaitos järjestää myös aikuisten perusopetusta, tutkintokoulutukseen valmentavaa TUVA-koulutusta, muita valmentavia koulutuksia sekä taiteen perusopetusta musiikissa ja tanssissa.   

Oppilaitosten yhdistyminen ei edellytä Gradia Jyväskylän tai Gradia Jämsän opiskelijoilta eikä muilta sidosryhmiltä toimenpiteitä. Nykyisillä opiskelijoilla opinnot jatkuvat oman opintosuunnitelman mukaisesti. Yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen hakeneiden opinnot alkavat elokuussa Ammattiopisto Gradiassa sillä paikkakunnalla, johon hakija on yhteishaussa hakenut ja tullut valituksi. Yhteishaun opiskelijavalinnat ilmoitetaan hakijoille aikaisintaan 15.6.2023.

Lisätietoja

Pirjo Kauhanen, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 6152, pirjo.kauhanen@gradia.fi
Anssi Tuominen, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5100, anssi.tuominen@gradia.fi

Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden 2022 parhaaksi ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöksi on valittu Joonas Jutilan media-alan koulutuksen opinnäytetyö Deepfake-ilmiön käsitteleminen mediakasvatusvideolla. Opinnäytetyö tehtiin Kansallinsen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) toimeksiannosta.

Jutilan toiminnallista ja tutkimuksellista näkökulmaa yhdistävässä opinnäytteessä on toteutettu KAVI:n kansallisiin koulutustarpeisiin deepfake- eli syväväärennettyjä videoita käsittelevä mediakasvatusvideo. Opinnäytetyössä kartoitettiin videoväärennösten viimeaikaista kehitystä ja vaikutuksia yhteiskuntaan sekä selvitettiin yleisimmin käytössä olevat teknologiat videoväärennösten tekemiseen.

Opinnäytetyössä toteutettu video on osoittautunut hyödylliseksi osaksi kansallisessa käytössä olevia mediakasvatuksen aineistoja. 

  - Video on otettu vastaan oikein hyvin ja sille on selkeästi ollut tarvetta. Se on kerännyt tähän mennessä lähes 1000 katselukertaa, mikä kertoo paitsi aiheen ajankohtaisuudesta, myös siitä, että video on koettu hyödylliseksi välineeksi mediakasvatuksessa ja onnistuneeksi materiaaliksi, kertoo KAVI:n projektiasiantuntija Sari Murtonen.

Opinnäytteen valmistumisen jälkeen aiheen ajankohtaisuus on vain lisääntynyt tekoälysovellusten tuottamien sisältöjen yleistyessä erittäin nopeasti. Nämä sisällöt haastavat vastaanottajien mediakriittisyyttä aivan uusin tavoin. Jutilan opinnäytetyössä on perusteltuja näkemyksiä sekä työvälineitä niiden käsittelyyn. Jutila näyttää, kuinka tekoälyalgoritmeja voidaan opettaa ja millaisilla aineistoilla tätä opettamista voidaan tehdä myös ilman kehittynyttä teknologiaosaamista.

Joonas Jutila: Deepfake-ilmiön käsitteleminen mediakasvatusvideolla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110221858

Video on katsottavissa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=ByTdr45K_pQ

Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi on myöntänyt Lappeenrannan Myllymäen koululle jälleen Vihreän lipun osoitukseksi korkeatasoisesta, suunnitelmallisesta ja osallistavasta ympäristökasvatustyöstä.

Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristöohjelma ja sertifikaatti, jossa lapset ja nuoret muuttavat toimintayksikkönsä arkea kestävämmäksi teema kerrallaan, yhdessä opettajien ja kasvattajien kanssa. Samalla he saavat kokemusta yhteisiin asioihin vaikuttamisesta, kestävän tulevaisuuden rakentamisesta ja ympäristöongelmien ratkaisuista. Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa, maailman suurinta koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen verkostoa, joka toimii 72 maassa. Suomessa Vihreässä lipussa on mukana jo 105 000 lasta ja nuorta sekä 11 000 opettajaa ja kasvattajaa.

Myllymäen koulun rehtorin Hanna-Maria Toivasen mukaan koulussa on kahden lukuvuoden aikana toteutettu Vihreän lipun Terve elämä -teemaan liittyviä toimintoja.

– Kannustimme oppilaita liikkumaan mahdollisimman paljon omin lihasvoimin. Isommat oppilaat osallistuivat Pyöräsankarit-koulutukseen, jonka kautta pyöräilyä markkinoitiin tehokkaasti koululla, ja 3.–6.-luokkien oppilaat kävivät paljon retkillä pyöräillen.

Koulussa on myös markkinoitu kasvisruokaa ja järjestetty kasvisruoka- ja hävikkiruokaviikot.

– Kasvisruokaviikoilla kannustimme maistelemaan kasvisruokaa rohkeasti ja samalla teimme näkyviksi kasvisruuan ympäristönäkökulmia. Hävikkiruokaviikkojen aikana puolestaan kiinnitimme huomiota roskiin menneen ruoan määrään.

Myllymäen koululle on saatu vihdoin myös lajitteluroskikset, joiden käyttöön olemme oppilaiden kanssa tutustuneet ja kannustaneet puolin ja toisin, Toivanen hymyilee.

Ympäristökasvatus ja kestävä toiminta on juurrutettu vahvasti osaksi koulun arkea, ja esimerkiksi monialaiset oppimiskokonaisuudet liitettiin osaksi Myllymäen Vihreä lippu -toimintaa.

– Juhlimme nyt saavutettua Vihreä lippu -saavutustamme yhdessä koko koulun voimin uuden lukuvuoden alkaessa syksyllä, Toivanen iloitsee.

Lisätietoja:

Hanna-Maria Toivanen, rehtori, Myllymäen koulu
puh. 040 576 5863, hanna-maria.toivanen@edu.lappeenranta.fi

Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden 2022 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon parhaaksi opinnäytetyöksi on valittu Henna Kiiskisen Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen koulutuksen opinnäytetyö Asiakkaiden näköinen kirjasto: Palvelumuotoilulla kohti uudistuvaa lähikirjastoa. Opinnäytetyö tehtiin Joensuun seutukirjaston toimeksiannosta.

Henna Kiiskisen palvelumuotoilun työkaluja monipuolisesti hyödyntävä opinnäytetyö kohdistui Joensuun Rantakylän kirjastoon. Kirjastoa ollaan uudistamassa, ja Kiiskinen tuotti laadukasta ja tutkimukseen perustuvaa asiakastietoa kirjaston tilauudistuksen tueksi. Hän koosti asiakastietoaineistonsa eri käyttäjäryhmiltä haastatteluin, kyselyin ja erilaisilla työpajoilla. Erityisesti kiinnostavaa on, että päiväkoti-ikäiset lapset saivat piirustuksin esittää, millainen olisi heidän unelmien kirjastonsa. Myös muun muassa kouluikäiset nuoret pääsivät kertomaan, mitä he kirjastopalveluilta odottavat.

  - Opinnäytetyössä pääsin yhdistämään omaa kirjastoalan asiantuntemusta ja YAMK-koulutuksessa hankittuja oppeja. Palvelumuotoiluprosessin avulla saatiin nostettua kirjastonkäyttäjät palvelujen kehittämisen keskiöön, jonne he kuuluvatkin. Asiakkaiden näköinen kirjasto on asiakkaiden oma tila ja palvelut räätälöidään kirjaston pääkäyttäjäryhmille, Henna Kiiskinen summaa. 

Rantakylän kirjastolle luotiin kolme palvelukonseptia tilaratkaisuihin, asiakaskeskeisiin palveluihin ja kirjaston tapahtumiin. Tilaratkaisuissa toimivuus sekä ryhmä- että itsenäisen työskentelyn mahdollistaminen nousivat keskiöön. Palveluissa tärkeänä eri asikasryhmät pitivät sitä, että kirjaston henkilökunta on tuttua ja että kirjasto on läsnä ja lähellä. Asiakkaat toivovat ja odottavat lähikirjastolta yhteisöä rakentavaa ja rikastavaa toimintaa.

Joensuun seutukirjastolle laadittiin lisäksi ohjeistus palvelumuotoiluprosessin jatkamiselle Rantakylän kirjaston tilauudistuksen alkaessa, aikana ja päätyttyä.

  - Palvelumuotoilu on työskentelytapana kirjastokehittämisen ytimessä: työ tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa ja heitä varten. Henna Kiiskisen opinnäytetyö näytti konkreettisesti palvelumuotoilutyön kaaren laajassa kehittämiskokonaisuudessa ja opetti työyhteisölle paljon. Suunnittelun hedelmiä tullaan näkemään uudistetussa Rantakylän kirjastossa, kertoo kirjastopalvelujohtaja Suvi Pirnes-Toivanen Joensuun seutukirjastosta.

Kiiskisen opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää ja soveltaa myös muiden kirjastojen palvelutoimintojen kehittämiseen ja parantamiseen.

Vuoden opinnäytetyön valinnan teki Karelia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöryhmä.

Henna Kiiskinen: Asiakkaiden näköinen kirjasto: Palvelumuotoilulla kohti uudistuvaa lähikirjastoa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615798

Yläkoulujen parhaat metsätietäjät mittelivät osaamisestaan Tuusulassa. Jokakeväisen valtakunnallisen Metsävisan voitti tänä vuonna Onni Vaaherkumpu Saarijärven yhtenäiskoulusta. Hopeaa sai Justus Heimonen Mikkelin Urheilupuiston koulusta ja pronssia Taito Vanhanen Juvan yhtenäiskoulusta.

Loppukilpailu käytiin torstaina 25.5.2023 Tuusulan Ruotsinkylän tutkimusmetsässä. Maastoreitin rasteilla finalistit vastasivat monipuolisesti metsäluontoa ja metsätaloutta käsitteleviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Myös esimerkiksi ilmastonmuutos näkyi tämän vuoden visakysymyksissä.

Kilpailun voittanut Onni Vaaherkumpu ilahtui finaalin perhoskysymyksistä. Saarijärven yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalainen on jo kokenut luonto-opas, joka mielellään valokuvaa esimerkiksi juuri perhosia. Lintulajeja hän ehti visamatkan aikana tunnistaa 48. Vaaherkumpu osallistui Metsävisaan myös viime vuonna, jolloin hän sijoittui neljänneksi.

"Mutta se olisi vielä pitänyt tietää, ettei kangasperhonen talvehdi aikuisena", Vaaherkumpu toteaa kisamenestyksestä.

Jo 42. kertaa järjestettyyn Metsävisan finaaliin kutsuttiin koulutason kilpailun 50 parasta voittajaa opettajineen. Kaikkiaan Metsävisaan osallistui helmikuussa järjestetyssä alkukilpailussa 20 000 yläkoululaista yli 330 koulusta.

Loppukilpailun lisäksi Metsävisan finaali on sekä oppilaille että opettajille odotettu ja monipuolinen opintomatka. Tänä vuonna osallistujat pääsivät tutustumaan muun Helsingin yliopiston metsätieteiden osastoon ja Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskukseen.

Metsävisan tulokset julkistettiin kaksipäiväisen kisamatkan päätteeksi perjantaina Metsä Groupilla, joka oli yksi monista kilpailun yhteistyökumppaneista. Metsävisan pääjärjestäjä on Suomen Metsäyhdistys yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa, ja kilpailua rahoittaa Suomen Metsäsäätiö.

Metsävisan 2023 tulokset

1. Onni Vaaherkumpu, Saarijärven yhtenäiskoulu, Saarijärvi
2. Justus Heimonen, Urheilupuiston koulu, Mikkeli
3. Taito Vanhanen, Juvan yhtenäiskoulu, Juva

Jaettu 4. sija
Antti Kytö, Lieksan yläkoulu, Lieksa
Rasmus Halme, Kuitinmäen koulu, Espoo
Leevi Tölli, Kisatien koulu, Reisjärvi
Kaius Kainulainen, Tainionmäen koulu, Kivijärvi
Maija Laaksonen, Heinsuon koulu, Hollola
Helmi Niskala, Raumon koulu, Tornio
Jenni Lapinkangas, Valtarin koulu, Ii

Jaetulla 5. sijalla kaikki muut osallistujat. Katso finalistien osallistujalista sekä finalistien koulut kartalla.

Lisätietoa ja finalistien yhteystiedot:
Anne Turunen, Suomen Metsäyhdistys, anne.turunen@smy.fi, p. 045 657 5440

Kuvat kilpailusta:
Vilma Issakainen, Suomen Metsäyhdistys, vilma.issakainen@smy.fi, p. 050 402 7579

metsavisa.fi

Metsä puhuu Instagram, Twitter ja Facebook

Matkailu mielletään positiiviseksi, rennoksi ajanvietteeksi. Moni kuitenkin valitsee matkakohteekseen synkän paikan: entisen vankilan, hautausmaan, sotatantereen tai kansanmurhien tapahtumapaikan. Xamkin restonomikoulutuksessa valmistuneessa opinnäytetyössä on selvitetty synkän matkailun syitä ja luotiin niiden perusteella matkailijaprofiileja. Cilla Heiskasen opinnäytetyön mukaan synkkä matkailu ei ole pelkkää kärsimyksellä mässäilyä tai rahan tekemistä muiden kurjuudella, vaan kokemukset muuttavat sekä kävijää että yhteiskuntaa.  

Synkällä matkailulla tarkoitetaan vierailua kohteissa, joissa teemana on kuolema, kärsimys, onnettomuudet tai muut tragediat. Kohteita on luokiteltu synkän matkailun asteikolla, jonka avulla tarkastellaan kohteiden merkitystä ja synkkyyttä.  

"On aivan eri asia käydä huvittelemassa kauhutalossa kuin vierailla vaikkapa keskitysleirillä. Eri synkkyysasteille sijoittuvat kohteet vaativat erilaista valmistautumista ja ne myös jättävät erilaisen jäljen kävijöihinsä", kertoo opinnäytetyön tehnyt Cilla Heiskanen.  

Heiskasen opinnäytetyössä selvitettiin, miten synkät kohteet ovat vaikuttaneet suomalaisiin matkailijoihin, millaisissa kohteissa he käyvät ja millainen ylipäänsä on suomalainen synkän matkailun kohteesta kiinnostunut matkailija. Kysely oli avoinna sosiaalisen median matkailuryhmissä, ja vastauksia tuli yli 800. 

Kiinnostavimmiksi kohteiksi vastaajat mainitsivat muun muassa Auschwitzin, holokaustin muistomerkit, katakombit ja hautausmaat sekä suomalaisista kohteista Suomenlinnan, Kakolan ja Seilin saaren.   

Suurin osa synkän matkailun kohteita kuluttavista matkailijoista luokitteli itsensä omatoimimatkaajiksi.  

"Tärkeimpiä motiiveja ovat kiinnostus historiaan sekä yleinen mielenkiinto uusia asioita kohtaan. Muita syitä ovat tunnekokemusten hakeminen, matkailuun liittyvä bucket list ja kohteen valokuvauksellisuus. Moni kertoi haluavansa nähdä matkakohteen toisenkin todellisuuden, mikä kertoo matkailijoiden olevan entistä valveutuneempia kohdevalinnoissaan", Heiskanen toteaa.  

Motiivien ja koettujen tunteiden välillä oli nähtävissä selkeä yhteys. Ne matkailijat, jotka olivat päätyneet synkkään kohteeseen sattumalta tai valmistautumatta, kokivat muita useammin ahdistusta ja vihaa. Tämä oli yleistä erityisesti valmismatkoja tekevien kohdalla.  

Sen sijaan ne matkailijat, jotka olivat tietoisesti valinneet käydä synkissä kohteissa ja joiden käynnin syyt olivat syvällisempiä, tunsivat kohteissa yleensä surua ja myötätuntoa. Vierailu oli myös avartanut tällaisten matkailijoiden maailmankatsomusta tai avannut silmät elämän merkityksellisyydelle. Noin kolmannes vastaajista kertoi matkailun vastuullisen puolen alkaneen kiinnostaa heitä synkässä kohteessa vierailun jälkeen. Myös yhteiskunnallinen vaikuttamishalu oli kasvanut.  

Synkän matkailun tunnettuus on kasvussa ja siinä riittää kehitettävää ja tutkittavaa.  

"Mielenkiintoista on esimerkiksi se, missä kohteissa vieraillaan ja miten ne kuvastavat nyky-yhteiskunnan asenteita ja käsityksiä siitä, mitkä tragediat ja minkä ihmisryhmien kärsimykset ovat muistelemisen ja muistamisen arvoisia."  

Heiskasen opinnäytetyön ohjaajana toiminut matkailu- ja palveluliiketoiminnan lehtori Marjut Kasper toteaa, että opinnäytetyön aihe ja tulokset antavat matkailutoimijoille työkaluja tuotteistamiseen. Tulokset auttavat tunnistamaan synkästä matkailusta kiinnostuneet matkailijat sekä vahvistavat tietoisuutta ja ymmärrystä tästä matkailun alalajista. 

Myös Heiskasen mukaan synkkää matkailua voisi hyödyntää enemmän Suomessa. Suomesta ei kaikkein synkimmän pään kohteita löydy, mutta vaaleampi tarjonta antaa tilaa markkinoida synkkiä matkailutuotteita entistä laajemmalle kävijäkunnalle. Hän kannustaa etenkin vastuullisiin synkän matkailun tuotteisiin.   

"Vastuullisuusnäkökulmia ovat esimerkiksi se, onko kohteessa soveliasta ottaa selfieitä, kuka synkkää perintöä saa esitellä ja millaisessa valossa kärsimystä tai siihen liittyviä ihmisiä esitellään."

Lisätietoja:  

Cilla Heiskanen: cilla.heiskanen@gmail.com ja 044 938 8443 
Kuvia ja tietoa Cilla Maria Travel –matkablogissa: https://www.rantapallo.fi/cillamaria/2023/05/24/synkka-matkailu-muuttaa-seka-kavijaa-etta-yhteiskuntaa 

Marjut Kasper, matkailu- ja palveluliiketoiminnan lehtori  
p. 040 572 0474, marjut.kasper@xamk.fi

Opinnäytetyö löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/794896/heiskanen_cilla.pdf?sequence=2&isAllowed=y 

Pandemia on jättänyt jälkensä maailmaan monin tavoin, ja koulutus on yksi merkittävimmistä alueista, joilla sen vaikutukset ovat olleet nähtävissä. Tämä muutos ei ole ollut pelkästään haaste, vaan myös mahdollisuus uudistaa ja parantaa tapaa, jolla opetusta järjestetään. 

Digitalisaatio ja etäopiskelu, jotka ennen pandemiaa olivat pikemminkin täydentäviä elementtejä perinteisessä koulutuksessa, ovat nyt nousseet keskiöön. Tässä artikkelissa sukellamme syvemmälle näihin muutoksiin, tarkastelemme niiden vaikutuksia opiskelijoiden talouteen, mukaan lukien opintojen rahoitukseen, ja pohdimme, mitä tämä merkitsee tulevaisuuden koulutukselle.

Koulutuksen digitalisoituminen ennen pandemiaa

Ennen pandemiaa koulutuksen digitalisoituminen oli jo hyvässä vauhdissa, vaikka sen laajuus ja laatu vaihtelivat. Verkkokurssit, tekoälypohjaiset oppimissovellukset ja virtuaalitodellisuus alkoivat tehdä tuloaan koulutukseen, tarjoten uusia oppimisen mahdollisuuksia. 

Samalla koettiin haasteita, kuten teknologinen eriarvoisuus ja opettajien valmiudet hyödyntää teknologiaa. Useimmissa koulutuslaitoksissa perinteinen läsnäolo-opetus säilyi normina, ja digitalisoitumisen täyttä potentiaalia ei täysin hyödynnetty ennen pandemian aikakautta.

Pandemian vaikutus koulutuksen digitalisoitumiseen

Pandemian iskiessä koulutuslaitokset joutuivat nopeasti digitalisoimaan opetuksen ja siirtymään etäopetukseen. Virtuaalisista luokkahuoneista ja verkkokursseista tuli nopeasti normi, mullistaen perinteiset opetusmenetelmät. Opettajat, oppilaat ja vanhemmat joutuivat sopeutumaan uusiin työkaluihin ja teknologioihin. 

Vaikka pandemia paljasti digitalisaation haasteet, kuten digitaalisen kuilun ja resurssien puutteen, se myös korosti digitalisaation tärkeyttä koulutuksen joustavuudessa ja saavutettavuudessa. Pandemian myötä koulutuksen digitalisoituminen siirtyi välttämättömyydeksi, aloittaen uuden aikakauden koulutuksessa.

Etäopiskelun hyödyt ja haasteet

Etäopiskelu tarjoaa joustavuutta ja yksilöllisiä oppimispolkuja sekä pääsyn laajaan valikoimaan digitaalisia oppimisresursseja. Siitä huolimatta, se voi olla haastavaa niille, joilta puuttuu itseohjautuvuus tai asianmukaiset tekniset resurssit, ja voi johtaa sosiaalisen eristäytymisen tunteeseen. Taloudellisesti etäopiskelu voi tuoda lisähaasteita, esimerkiksi opintolainojen määrä on saattanut kasvaa, kun opiskelijat ovat joutuneet investoimaan uuteen teknologiaan. Kaikkien näiden tekijöiden ymmärtäminen ja ratkaiseminen on tärkeää etäopiskelun tulevaisuuden kannalta.

Pandemian vaikutukset opiskelijoiden talouteen

Pandemia on kurittanut opiskelijoiden taloutta vähentäen työmahdollisuuksia ja lisäten taloudellista painetta. Opintolainojen määrä on kasvanut, kun opiskelijat ovat investoineet uuteen teknologiaan voidakseen opiskella etänä. 

Nämä lisäkulut ovat lisänneet velkaantumista ja voivat vaikuttaa opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen pitkällä aikavälillä. Pandemia on kuitenkin korostanut myös tarvetta uusille tukijärjestelmille, jotka auttavat opiskelijoita selviytymään taloudellisista haasteista ja vähentävät opintolainojen riippuvuutta.

Yhteenveto ja näkökulmia tulevaisuuteen

Pandemia on kiihdyttänyt koulutuksen digitalisoitumista ja etäopiskelun yleistymistä. Vaikka etäopiskelu tarjoaa monia etuja, kuten joustavuuden ja yksilöllisemmät oppimispolut, se tuo mukanaan myös haasteita. Haasteet liittyvät teknisten resurssien saatavuuteen, opiskelijoiden itseohjautuvuuteen ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Pandemia on myös nostanut esiin etäopiskelun taloudelliset vaikutukset, kuten vaikeudet opiskelujen rahoituksessa.

Tulevaisuudessa on tärkeää, että nämä haasteet tunnistetaan ja niihin puututaan, jotta etäopiskelu voi olla tehokasta ja tasa-arvoista. Tämä voi tarkoittaa uusien tukijärjestelmien kehittämistä, jotka auttavat opiskelijoita selviytymään taloudellisista haasteista, sekä teknisen tuen tarjoamista niille, joilla on vähemmän resursseja.

Lähteet:

1. OECD. (2020). Education at a Glance 2020: OECD Indicators.
2. UNESCO. (2020). Education: From disruption to recovery.
3. The World Bank. (2020). The COVID-19 Crisis Response: Supporting tertiary education for continuity, adaptation, and innovation.

Koulutuskeskus Salpauksesta valmistuu uusia ammattilaisia ja ammattitaitoaan täydentäneitä joustavasti ympäri vuoden. Valmistuneita juhlitaan valmistujaisjuhlissa kaksi kertaa vuodessa. Alkuvuoden aikana tutkintoon valmistuneiden ja valmistuvien opiskelijoiden valmistujaisjuhlia vietetään 2.6.2023

– Ammatillinen koulutus avaa monenlaisia mahdollisuuksia eri-ikäisille ja erilaisiin vaiheisiin työuran aikana. Meillä opiskelleita sekä nuoria että aikuisia valmistuu jatkuvasti ja opintoja myös aloitetaan ympäri vuoden. Oppisopimuksella opiskeleminen ja jatkuvan haun kautta opintoihin hakeutuminen kasvattavat koko ajan suosiotaan, mutta meillä on myös tärkeä tehtävä nuorten opiskelupolun viitoittajana. Vaikka oppiminen jatkuu läpi koko elämän, on ammattiin valmistuminen aina erityinen aihe juhlaan, sanoo rehtori Päivi Saarelainen.

Koulutuskeskus Salpaus on yksi monialaisimmista ja suurimmista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Suomessa. Opiskelijoista lähes 60 % on yli 25-vuotiaita.  

Lähihoitajaksi valmistunut Jaana Allinen löysi uuden työn ikääntyneiden parista

Lähihoitajaksi valmistunut Jaana Allinen, 39, löysi jo opintojen aikana työpaikan ikäihmisille palveluasumista tarjoavasta hoivakodista kotipaikkakunnaltaan Hollolasta.  Aiemmin ravintola-alalla työskennelleen Allisen haaveissa oli ollut työ lähihoitajana jo useamman vuoden ajan. Päätös alan vaihtamisesta syntyi, kun ystävä kannusti opiskelemaan lähihoitajaksi.

– Olin miettinyt alan vaihtoa jo monta vuotta. Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa ja auttaa muita. En ole katunut alan vaihtamista. Kaikki on sujunut hyvin ja olen tykännyt alasta todella paljon, Allinen kertoo. 

Allinen tutustui tulevaan työpaikkaansa opintoihin kuuluneessa työharjoittelussa. Harjoittelun jälkeen hän teki opintonsa loppuun oppisopimuksella ja sai valmistuttuaan vakituisen työpaikan. 

Jalometallialan artesaani Janne Laitinen erikoistui käsinkaivertamiseen ja aikoo perustaa yrityksen

Janne Laitinen, 38, valmistui keväällä Salpauksesta jalometallialan kaivertaja-artesaaniksi. Alun perin Laitisen oli tarkoitus opiskella kultasepäksi, mutta opintojen aikana oma juttu löytyikin käsinkaivertamisesta.

– Lähdin opiskelemaan kultasepäksi, mutta käsinkaivertaminen tempaisi täysin mukaansa ja olen löytänyt siitä oman juttuni. Ala on todella monipuolinen ja odotan mielenkiinnolla tulevaisuutta ja mitä se tuo tullessaan. 

Parhaillaan Laitinen on yrittäjäkurssilla ja aikoo perustaa kaiverruspalvelua tarjoavan yrityksen kotipaikkakunnalleen Mäntyharjulle.

– Aseiden käsinkaiverrus on yksi osa-alueistani, jonka tekijöitä ei Suomesta paljon löydy. Myös muut kaiverrustyöt, kuten mm. rannekellon runkojen sekä niiden metallisien rannekkeiden ja korujen kaivertamiset tulevat kuulumaan palveluihini, hän kertoo. 

Laitisen töihin voi tutustua Instagramissa. 

Uusi ammatti kahdessa vuodessa  –  Nina Varpa opiskeli hyvinvointiteknologia-asentajaksi

Orimattilalainen Nina Varpa, 46, kaipasi elämälleen uutta suuntaa ja opiskeli Salpauksessa hyvinvointiteknologia-asentajaksi. Aiemmin välinehuoltajana työskennellyt Varpa toivoo uuden ammatin myötä löytävänsä työn, johon voi yhdistää aiemmin oppimiansa asioita niin sosiaali- ja terveysalalta kuin erityislapsen vanhempana. Varpa harkitsee myös opintojen jatkamista lähihoitajaksi tai jatko-opintoja hyvinvointiteknologian parissa.

 – Olen oppinut todella paljon uutta ja saanut rohkeutta uskoa omaan osaamiseeni. Halusin keskittyä hyvinvointiteknologiaan, jolla voi helpottaa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten arkea esteettömillä ratkaisuilla teknologiaa hyväksi käyttäen. Sellainen olisi unelmieni työpaikka, hän kertoo.

Lisätietoja

Päivi Saarelainen, rehtori, p. 050 071 6751, etunimi.sukunimi@salpaus.fi

Jaana Allinen, 040 763 2310, jane.allinen(a)gmail.com

Janne Laitinen, 044 023 8967, janne.laitinen(a)windowslive.com

Nina Varpa, p. 040 702 8322, varpanina(a)gmail.com

Tutustu myös

Tutustu Salpauksen kaikkiin tutkintoon johtaviin koulutuksiin

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Palliatiivisen hoidon Symposiumissa tiistaina 30.5. käsitellään palliatiivisen hoidon tärkeyttä. Samalla juhlitaan myös erikoistumiskoulutuksesta valmistuneita palliatiivisen hoidon asiantuntijoita. Median edustajat ovat erittäin tervetulleita tapahtumaan.

Palliatiivinen hoito eli elämän loppuvaiheen hoito on kaikkien ihmisten ihmisoikeus. Väestön ikääntyminen ja pitkäaikaissairauksien lisääntyminen johtavat palliatiivisen hoidon tarpeen lisääntymiseen erityisesti Euroopassa. Yleisimpiä kuolleisuutta lisääviä pitkäaikaissairauksia ovat syöpä, sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosairaudet, diabetes sekä muistisairaudet. Palliatiivisella hoidolla lievitetään potilaan oireita ja tuetaan potilaan ja läheisten elämänlaatua. 

Hyvä palliatiivinen hoito vaatii sekä perus- että erityistasoilla toimiville sotealan ammattilaisille koulutusta, jossa keskitytään erityisesti psykososiaaliseen tukeen ja vuorovaikutukseen hoitoa saavan ja läheisten kanssa. Osaamisen varmentamiseksi ammattikorkeakoulut järjestävät erikoistumiskoulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutuksesta valmistuneita on pian lähes 50. 

”Palliatiivisen hoidon koulutuksen taso vaihtelee Suomessa. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämisen näkökulmasta on tuotu esiin erityisesti erityistason osaajien puute. Palliatiivisen hoidon kansallinen kehittäminen edellyttää moniammatillista eritysosaamista, jota nyt eri ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä toteutetuilla koulutuksilla tuotetaan,” Jamkin lehtori Irmeli Matilainen toteaa.

Tiistaina 30.5. klo 12.30 Jamkin Dynamon auditoriossa (Piippukatu 2) järjestettävä Palliatiivisen osaamisen Symposium käsittelee elämän loppuvaiheen hoitoa ja sen laatua. Samassa tilaisuudessa juhlitaan palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen suorittaneita ammattilaisia. Symposium tarjoaa tietoa laadukkaan palliatiivisen hoidon mahdollisuuksista ja kehittämishaasteista. Median edustajat ovat tervetulleita mukaan tilaisuuteen ja haastattelemaan asiantuntijoita sekä koulutuksesta valmistuneita. 

Katso päivän ohjelma:
https://www.jamk.fi/fi/tapahtuma/palliatiivisen-osaamisen-symposium-iltapaiva

Lisätietoja:
Irmeli Matilainen, lehtori, 0400 976756, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Logistiikka-ala on monipuolisesti esillä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Hervannan kampuksella elokuun lopulla. Messutyyliin järjestettävä Retee ja reilu logistiikkapäivä esittelee Tredun logistiikan koulutusta sekä kokoaa Hepolamminkadun toimipisteen logistiikkarakennuksen pihalle ja terminaalihalliin kolmisenkymmentä alan yritystä. Päivän tarkoituksena on esitellä logistiikka-alan koulutusta sekä työmahdollisuuksia ja saada työvoimapulan vaivaamalle alalle positiivista nostetta.

Tapahtumaa järjestävän lehtori Marko Hämäläisen mukaan idea tapahtumaan lähti aikoinaan ”satunnaisesta käytäväkeskustelusta”. Taustalla on huoli kokeneen työvoiman eläköitymisestä lähivuosina, mikä vain pahentaa alan työvoimapulaa, jos uusia tekijöitä ei saada koulutettua lisää. Logistiikkapäivässä esitelläänkin alan monipuolisia koulutusmahdollisuuksia Tredussa sekä eri uravaihtoehtoja alan yrityksissä.

Tredun logistiikan työelämäyhteistyö on aina ollut toimivaa ja Logistiikkapäivä on jälleen yksi osoitus siitä: paikalliset yritykset lähtivät päivään mukaan innolla ja suurin joukoin. Tredun pihalla ja hallissa on elokuussa esillä runsaasti sekä kuljetus- että sisälogistiikkayritysten koneita ja kalustoa: mm. busseja, kuorma-autoja, perävaunuja. Paikalle saapuu myös nykyaikaisia sähköajoneuvoja. Esillä on mm. Tredulle vastikään hankittu sähkölinja-auto.

Logistiikkapäivässä on luvassa myös opiskelijoiden työnäytöksiä, erilaisia kilpailuja vierailijoille, pumppukärryrata sekä Tredun ajosimulaattorit, joita pääsee kokeilemaan. Tapahtuma on avoinna yleisölle klo 9.30–16 osoitteessa Vaajakatu 13.

Tervetuloa tutustumaan logistiikka-alan koulutukseen, alan yrityksiin ja ihailemaan komeita koneita ja laitteita!

Tredu kompensoi tapahtumasta aiheutuvat ilmastopäästöt istuttamalla puita Kurussa samana syksynä.

Tapahtumalla on päivittyvä nettisivu, josta löytyy ajankohtaisimmat tiedot.

Lisätietoja tapahtumasta antaa lehtori Marko Hämäläinen, puh. 040 800 7437.

Gradian oppilaitosten lukuvuosi päättyy tällä viikolla valmistujaisjuhliin. Gradiasta ammatillisen tutkintotodistuksen saa tänä keväänä noin 1850 opiskelijaa, ja ylioppilaaksi valmistuu 542 lukiolaista sekä 59 kaksoistutkinnon suorittajaa.

Opiskelijan opetus ja ohjaus keskipisteenä

Gradian lukuvuotta 2022–2023 sävyttivät taloudelliset haasteet. Siitä huolimatta opiskelijoiden tukemiseen panostettiin monin eri tavoin. Ammatillisessa koulutuksessa opintoihin kiinnittymiseksi ja opintojen loppuunsaattamiseksi kehitettiin mm. varhaisen puuttumisen mallia, monipuolistettiin opetusmenetelmiä ja syvennettiin henkilöstön henkilökohtaistamisosaamista.

Myös lukiokoulutuksessa opiskelijoiden osallisuuteen ja opiskelutaitoihin ja -valmiuksiin kiinnitettiin tehostetusti huomiota. Ohjauksen ja oppimisen tuen resurssia kasvatettiin ja sekä ohjauksen että oppimisen tuen prosesseja vietiin systemaattisesti eteenpäin.

Gradian oppilaitosten opiskelijapalaute on säilynyt hyvällä tasolla: vuonna 2022 keskiarvo oli 4,2 (asteikolla 1–5). Vuoden 2022 joulukuussa Gradia palkittiin Opetushallituksen Cygnaeus-palkintokilpailussa kunniamaininnalla opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä vahvistavista toimistaan.

”Tämä lukuvuosi on ollut erityisen vaativa, mutta opiskelija- ja tutkintomäärät ovat pysyneet entisellä tasolla. Haluan kiittää opiskelijoita ja henkilöstöä vahvasta sitoutumisesta ja vastuunkannosta”, kuntayhtymän johtaja Anssi Tuominen sanoo.

Työelämälle osaamisen kehittämisen palveluita

Työelämän osaajapulaan vastaamiseksi toteutettiin ennätysmäärä rekrytointikoulutuksia yhteistyössä Gradia-koulutuspalvelut Oy:n kanssa. Oppisopimuskoulutuksen suosio on kasvanut: työllistävät oppisopimukset ovat kasvaneet jopa yli kolmanneksen edellisvuodesta. 

Koulutustarjontaa on kehitetty työelämätarpeiden mukaisesti. Uutena tarjontaan tulivat muun muassa raskaankaluston asentajakoulutus, elintarviketeollisuuden ammattitutkinto ja musiikkiteatterin osaaja. Ravintola- ja catering-alan perustutkinnon opinnot käynnistyvät englanninkielisenä toteutuksena tammikuussa 2024 alkaen. 

Askel askeleelta kohti hiilineutraalia toimintaa

Gradian tavoitteena on olla hiilineutraali omien, suorien päästöjen osalta vuonna 2030 ja kaikkien päästöjen osalta 2030-luvulla. Kuluneena lukuvuonna laskettiin Gradian hiilijalanjälki ja sen jatkoksi laadittiin ilmastotiekartta, joka sisältää suunnitellut toimenpiteet koko toiminnan päästöjen vähentämiseksi ja kompensoimiseksi. 

Gradian kampuksia sertifioidaan oppilaitoksille kehitetyllä OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifiointimenettelyllä, jolla kestävää kehitystä ja ilmastotyötä tuodaan osaksi opetusta ja oppimisyhteisön arkea. Gradia Jyväskylän Kankaan kampus sai OKKA-sertifikaatin vuonna 2022. Gradia Jämsässä sertifiointityö laajenee puutarha-alalta kattamaan koko Myllymäen yläkampuksen. Vastaavia prosesseja on menossa myös muilla kampuksilla ja pitkän tähtäimen tavoitteena on sertifioida kaikki kampukset.

Uusi oppilaitos aloittaa toimintansa elokuussa

Gradian ammatilliset oppilaitokset Gradia Jyväskylä ja Gradia Jämsä yhdistyvät Ammattiopisto Gradiaksi, joka aloittaa toimintansa 1.8.2023. Yhdistymisen taustalla on Gradian talouden tasapainottaminen ja toimintojen tehostaminen. Ammattiopisto Gradia toimii yhdeksällä kampuksella Jyväskylässä, Jämsässä ja Lievestuoreella. Yhdistyminen ei edellytä opiskelijoilta tai muilta sidosryhmiltä toimenpiteitä. Yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen hakeneiden opinnot alkavat elokuussa Ammattiopisto Gradiassa sillä paikkakunnalla, johon hakija on yhteishaussa hakenut ja tullut valituksi.

Valmistujaisjuhlia vietetään tulevana viikonloppuna

Gradian oppilaitosten valmistujaisjuhlat järjestetään 2.–3.6. Juhlien aikataulu on julkaistu Gradian verkkosivuilla.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraati ja sen valmistelut aiheuttavat poikkeuksia Jyväskylän liikennejärjestelyihin ja pysäköintiin päättäjäisviikonloppuna 3.–4. kesäkuuta keskustan, Mäki-Matin ja Harjun alueilla. Lisätietoa Puolustusvoimien 24.5. julkaisemassa uutisessa.

Uusien ylioppilaiden nimet on toimitettu medialle toukokuussa. Kevätlukukauden aikana ammattiin valmistuneiden nimet toimitetaan medialle 1.6.

Lisätietoja

Pirjo Kauhanen, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 6152
Petteri Järvinen, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia Jämsä, puh. 040 341 5022
Samuli Laitinen, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia-lukiot, puh. 040 341 4494
Anssi Tuominen, kuntayhtymän johtaja, Gradia, puh. 040 341 5100

SASKY koulutuskuntayhtymälle (Saskylle) on myönnetty rahoitus Boostia käsityön opetukseen -hankkeelle, jonka pääasiallinen tavoite on vahvistaa perusopetuksen käsityön opettajien osaamista. Hankkeen puitteissa annetaan opettajille täydennyskoulutusta esim. teknologiaan, erilaisiin käsityötekniikoihin ja työtapoihin sekä monimateriaaliseen osaamiseen liittyen.

Koulutus toteutetaan Saskyn Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa, joka Pohjoismaiden suurimpana taideteollisuusalan oppilaitoksena tarjoaa monipuoliset puitteet täydennyskoulutuksen järjestämiselle. Hankkeen rahoittajana on Opetushallitus (Opetushallituksen valtionavustus Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus 2023). Hanke alkaa elokuussa 2023 ja päättyy 2025 kesäkuun lopussa. Hankkeen puitteissa annettava täydennyskoulutus on osallistujille maksutonta.

Taustalla taide- ja taitoaineiden tulevaisuuden osaamistarpeet

OKM:n ja OPH:n yhteisen ennakoinnin asiantuntijaelimen Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) ennakointitulokset korostavat taito- ja taideaineiden merkitystä.

OEF:n koulutus, kulttuuri ja viestintä -ennakointiryhmä sekä taideteollisuusalan työelämätoimikunta ovat tehneet aloitteen, joka nostaa esiin taide- ja taitoaineiden merkityksen tulevaisuuden osaamistarpeiden kannalta sekä kiinnittää huomiota näiden opetusta ja koulutusta koskeviin kehittämistarpeisiin. Samalla tuodaan esiin asian käsittelyssä ilmenneitä huolia liittyen erityisesti käsityönopettajien saatavuuteen ja osaamisen kehittämiseen. Yhtenä toimenpide-ehdotuksen on käsityöoppiaineeseen liittyvän täydennyskoulutuksen tarjonnan lisääminen, johon Boostia käsityön opetukseen - hanke vastaa.

Lisäksi Teknisten aineiden opettajat ry ja Tekstiiliopettajaliitto ry ovat tuoneet esille käsityön (teknisen ja tekstiilityön) opettajien syventävän täydennyskoulutustarpeen. Opettajilla on erilaisia vahvuuksia ja ammatillisia kehittämisen tarpeita, mutta tällä hetkellä oppimisympäristöjen ja materiaalien hallinta vaihtelee. Yhdistykset ovat olleet mukana hankkeen sisältöjen ideoinnissa.

Toteutustapana työpajat sekä monimuototyöskentely

Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa ja syventää käsityöilmaisua, muotoilua ja käsityö- ja teknologia- menetelmiin liittyvää kokonaisvaltaista käsityöprosessia; ongelmanratkaisua, tiedonhankintaa, työn suunnittelua ja valmistamista sekä työskentelyn itsearviointia ja dokumentointia.

Toteutustapoina käytetään ammattilaisten ohjaamia osallistavia ja soveltavia työpajoja lähijaksoina, etä-, verkko- sekä itsenäistä työskentelyä. Hankkeessa on viisi koulutusosiota, joiden sisällä on teemoitettuna 19 koulutusjaksoa. Hankkeen koulutusosiot ovat:

• Vahvuutta teknologian ja monimateriaalisuuden käyttöön 1 & 2
• Kokeilevaa ja keksivää osaamista
• Uusia tuulia käsityöilmaisuun
• Nollahukka – materiaalien uusiokäyttö

Lisätietoja

Päivi Pasanen, koulutuspäällikkö, Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
puh. 044 7554523
paivi.pasanen@sasky.fi

Ammatilliseen tutkintoon valmistutaan ympäri vuoden kukin oman henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Osa valmistuneista siirtyy suoraan työelämän palvelukseen ja osa jatkaa opintojaan eteenpäin. Ammatillisen perustutkinnon lisäksi suuri osa valmistuneista on täydentänyt tai päivittänyt osaamistaan suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Careerian lukuvuosi huipentuu 2.6.2022 Porvoossa Perämiehentien toimipisteessä ja Vantaalla Ilmailumuseossa järjestettäviin valmistujaisjuhliin, joihin myös media on tervetullut.

Lukuvuosi 2022–2023: oppimista, onnistumisia ja työelämäyhteistyötä   

Työelämä saa Careeriasta valmistuvista opiskelijoiSta palvelukseensa ammattitaitoisia osaajia. Vuoropuhelu työelämän kanssa on tiivistä, ja Careeria kehittää toimintaansa jatkuvasti, jotta työvoimatarpeeseen voidaan vastata mahdollisimman hyvin ja työelämää palvella parhaalla mahdollisella tavalla. Valmistumisen jälkeistä työelämää varten Careerian nuoret opiskelijat ovat harjoitelleet myös tekemällä opiskeluaikanaan eri alojen asiakastöitä. Näistä tarjolla olevista asiakastöistä löytyy tietoa Careerian nettisivuilta: https://careeria.fi/asiakastyot/

Ammatillisessa koulutuksessa työelämässä hankitulla osaamisella on keskeinen merkitys. Careeria kiittää kaikkia työelämäkumppaneitaan hyvästä yhteistyöstä lukuvuoden aikana. Yhteistyön onnistumisista voi lukea opiskelija- ja yritystarinoiden muodossa Careerian nettisivuilta: https://careeria.fi/kategoria/tarinat/

Koko lukuvuosi 2022–2023 on koottu Careerian vuosikertomukseen, CareeriaStoryyn 2022–2023, joka on läpileikkaus taakse jäävän lukuvuoden toiminnasta. Vuosikertomus on luettavissa Careerian nettisivuilla: CareeriaStory 2022–2023

Opiskelua yksilöllisesti oman henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti

Opintopolku Careeriassa on yksilöllinen ja joustava. Jokainen etenee opinnoissaan oman henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti omaan tahtiinsa. Ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä on mahdollista opiskella myös lukio-opintoja ja suorittaa sekä ammatillinen tutkinto että ylioppilastutkinto. Lukuvuoden 2022–2023 valmistuneista kaksoistutkintoa on Careeriassa opiskellut 27 henkilöä. Careerian opiskelijat voivat lisäksi suorittaa jo osana toisen asteen tutkintoa väyläopintoina ammattikorkeakouluopintoja ja parantaa jatko-opintovalmiuksiaan. Ammatillinen tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden hakea opiskelemaan edelleen korkeakouluun ja yliopistoon. Opinto-ohjausta on mahdollista saada vielä opintojen päätyttyäkin Careerian opinto-ohjaajilta jatko-opintoihin liittyen.

Careerian TUVA-opinnot ovat käynnistyneet kiitettävästi. Opiskeluvuoden aikana opiskelijat ovat löytäneet omat yksilölliset tavoitteensa ja hakeutuneet jatko-opintoihin tai työllistyneet.

Ammattiin valmistuvilla hyvät työllistymisnäkymät

Liiketoiminta, hyvinvointi ja palvelut:

Liiketoiminnan, hyvinvoinnin ja palvelualojen osalta työllistymisnäkymät ovat hyvät. Valtaosa opiskelijoistamme on osaamistaan täydentäviä tai kokonaan uudelle alalla siirtyviä aikuisia. Tiiviillä työelämäyhteistyöllä ennakoimme työelämän tarpeita ja kohdennamme koulutustarjontaamme työllistäville ja työvoimapula-aloille hyödyntäen kattavasti eri rahoitusmuotoja koulutuksen järjestämisessä. Meiltä valmistuu jatkuvasti uusia hoiva-avustajia ja lähihoitajia, jotka ovat saaneet opiskella monimuotoisesti ja jotka työllistyvät usein juuri työssäoppimispaikkoihinsa. Aikaisempien vuosien mukaan myös etenkin valmistuvat isännöitsijät ja liiketoiminnan tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Palvelualojen työvoimapulaa helpottamaan meiltä on valmistunut mm. ravintola- ja hotellialojen sekä hyvinvointi- ja kasvatusalojen uusia osaajia.

Useat sadat vuoden aikana valmistuneet opiskelijat ovat opiskelleet työn ohessa oppisopimuksella ja kehittäneet oman osaamisensa lisäksi mahdollisuuksiaan työelämässä etenemiseen. Etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet vievät uutta osaamistaan myös työpaikkojen hyödynnettäväksi. Koulutuksiimme on jatkuva haku, mikä mahdollistaa opintojen joustavan aloituksen, summaa koulutusjohtaja Ulla Posti.

Tekniikka, digitaalisuus ja teollisuus:

Tekniikan, digitaalisuuden ja teollisuuden aloilla on ollut kiireinen vuosi. Vaikka maailmanlaajuinen taantuman uhka leijuu edelleen etenkin teollisuuden alojen yllä, on silti työvoiman kysyntä säilynyt hyvänä ja se näkyy opiskelijoidemme työllistymisessä. Vaikka nuoret yhteishaun kautta tulleet ovat olleet perinteisesti iso osa yksikkömme tarjonnassa olevien koulutusalojen opiskelijoista, olemme kasvattaneet koko ajan aikuisten ja jatkuvan haun kautta tulevien nuorien osuutta. Tämä näkyy osaltaan tänäänkin valmistumistaan juhlivissa opiskelijoissa. Opiskelijoistamme moni on jo löytänyt itselleen työpaikan, tai solminut työsuhteen jo opintojensa alussa tai aikana ja jatkanut opintonsa loppuun oppisopimusmuotoisena. Osalle taas koittaa polku jatko-opintoihin. Tämä kuvastaa niitä monipuolisia mahdollisuuksia, joita koulutuksemme tällä hetkellä tarjoaa, valinnanvaraa on – niin opiskelijalle kuin häntä työllistävälle työnantajalle. Toivotan onnea kaikille valmistumista juhliville, onnittelee koulutusjohtaja Pekka Pulkkinen.

Media on tervetullut paikan päälle Careerian valmistujaisiin sekä Porvooseen että Vantaalle

Porvoon valmistujaiset:
- 2.6.2022 klo 12.00
- Careeria, Perämiehentie 6, Porvoo

Vantaan valmistujaiset:
- 2.6.2022 klo 14.00
- Ilmailumuseo, Karhumäentie 12, Vantaa

Tilaisuuksien ohjelmarunko:

• Careerian tervehdys valmistuville
• työelämäpuheenvuorot
• opiskelijapuheenvuorot
• valmistuneiden onnittelut

Lisätietoja:   

Koulutusjohtaja Ulla Posti, liiketoiminta, hyvinvointi ja palvelut, ulla.posti@careeria.fi, puh. 040 751 1151
Koulutusjohtaja Pekka Pulkkinen, tekniikka, digitaalisuus ja teollisuus, pekka.pulkkinen@careeria.fi, puh. 040 631 9440
Koulutusjohtaja Anja Leino, pedagoginen tuki, anja.leino@careeria.fi, puh. 040 524 1031
www.careeria.fi

Riihimäen kaupunki ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) kehittävät yhdessä robotiikan osaamis- ja innovaatiokeskusta osana Robotics Campus – Scale up! -hanketta. Kaupunki ja HAMK kutsuvat alueen kasvuyritykset kehittämään yhteistä innovaatioekosysteemiä ja hyödyntämään robotiikkaa. Riihimäellä perusopetuksessa, toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa tarjottava koulutus tuottaa osaamista teknologia-alan start upeille ja jo olemassa oleville yrityksille. Hankkeen aikana Riihimäellä järjestetään taidetta, kulttuuria ja teknologiaa yhdistävä robotiikan kaupunkitapahtuma.   

”Kaupungit kilpailevat osaamisesta, kasvusta ja investoinneista. Lisääntyvä kilpailu vaatii yhteistyötä yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin välillä. Riihimäen kaupunki on ottanut haasteen vastaan ja haluamme olla voittajien joukossa. Olemme strategiassamme nostaneet robotiikan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen yhdeksi keihäänkärjistämme. Menestyäksemme meidän on luotava kestävä ja tuottoisa ympäristö robotiikan yhteistyölle. Uskomme, että korkealaatuinen robotiikkakoulutus ja kilpailukykyinen robotiikan osaamis- ja innovaatiokeskus auttavat meitä voittamaan pelin”, Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho sanoo.   

Hankkeen tavoitteena on tehostaa alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä lisätä robotiikan koulutusta, osaamista, tutkimusta ja innovaatioita. Hanke koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus pitää sisällään tulevaisuuden taitojen kehittämistä koskevan kokonaisuuden. Hankkeessa pilotoidaan robotiikan opettajien täydennyskoulutusta eurooppalaisille perusopetuksen opettajille sekä luonnostellaan kansainvälinen hankerahoitushakemus robotiikan opetuksen kehittämiseen.  

Riihimäen kaupungissa tarjotaan jo nyt opetussuunnitelmiin perustuvaa robotiikan opetusta varhaiskasvatuksesta lukion loppuun saakka. Robotiikan opintoja voi jatkaa Riihimäellä sekä ammatillisessa että korkea-asteen koulutuksessa. HAMK vahvistaa kansainvälistä robotiikan opetuksen opetustarjontaa alueella.  
  
”Riihimäen kaupunki on kehittänyt robotiikkakoulutusta erinomaisella ja pitkäjänteisellä tavalla. Me HAMKissa uskomme tähän johdonmukaiseen strategiaan ja haluamme olla mukana aktiivisessa kehitystyössä aina päiväkodeista korkeakoulutukseen saakka. Yhteistyö tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia paitsi opiskelijoillemme myös yrityksille ja koko tälle alueelle”, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari toteaa.    

Hanke saa tukea Hämeen liitolta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta 173 506 euroa. Hanke alkoi 1.2.2023 ja se päättyy 31.3.2024.    
  
Seuraa Robotics Campus - Scale up! -hankkeen kuulumisia sosiaalisen median kanavissa @robotiikkakampus ja @HAMK_UAS sekä Robotiikkakampuksen www.roboticscampus.com ja HAMK:n verkkosivuilla www.hamk.fi.   
  

Lisätietoja:    

Jouni Eho, kaupunginjohtaja, Riihimäen kaupunki, puh. 044 767 6674    

Pertti Puusaari, rehtori–toimitusjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, puh. 0400 469 605

Lassi Martikainen, yksikön johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, puh. 040 822 1734

Pia Engström, kehityspäällikkö, Riihimäen kaupunki, puh. 040 629 7672

Studerande utexamineras till en yrkesinriktad examen i egen takt kontinuerligt under året, i enlighet med den egna individuella utvecklingsplanen för kunnandet. En del av examinanderna går direkt vidare till arbetslivet och en del fortsätter studera. Utöver yrkesinriktade grundexamina har en stor del av de utexaminerade kompletterat eller uppdaterat sitt kunnande genom att avlägga yrkes- eller specialyrkesexamina. Careerias läsår kulmineras den 2.6.2023 med avslutningsfester som arrangeras i Borgå på verksamhetsstället på Styrmansvägen och i Vanda på Flygmuseum. Media är välkommen att delta i tillställningarna.

Läsår 2022–2023: lärande, framgång och arbetslivssamarbete   

Från Careeria utexamineras kunniga och yrkesskickliga personer för arbetslivets behov. Vi har ett tätt samarbetet med arbetslivet och Careeria utvecklar kontinuerligt sin verksamhet för att möta arbetskraftsbehovet och betjäna arbetslivet så bra som möjligt. För att förbereda sig för arbetslivet efter avlagd examen har Careerias unga studerande under studietiden även producerat kundarbeten inom olika branscher. Information om de kundarbeten som erbjuds finns på Careerias hemsida: https://careeria.fi/asiakastyot/

Inom den yrkesinriktade utbildningen spelar lärande i arbetslivet en central roll. Careeria tackar alla samarbetspartners i arbetslivet för ett gott samarbete under läsåret. På Careerias hemsida kan man läsa om det lyckade samarbetet i form av studerande- och företagsberättelser:
https://careeria.fi/kategoria/tarinat/
https://careeria.fi/sv/category/berattelser/

Läsåret 2022–2023 finns samlat i Careerias verksamhetsberättelse, CareeriaStory 2022–2023, som ger en överblick av verksamheten under läsåret. Verksamhetsberättelsen finns publicerad på Careerias hemsida: CareeriaStory 2022-2023

Studier i enlighet med den egna personliga utvecklingsplanen för kunnandet

Vid Careeria är studiestigen personlig och flexibel. Varje studerande framskrider i sina studier i egen takt, i enlighet med den egna personliga utvecklingsplanen för kunnandet. Inom en yrkesinriktad grundutbildning är det även möjligt att studera gymnasiestudier och avlägga såväl en yrkesinriktad examen som studentexamen. Av dem som utexaminerats läsåret 2022-2023 har 27 personer studerat för dubbelexamen. Det är även möjligt för Careerias studeranden att som en del av andra stadiets examen avlägga studier på yrkeshögskolenivå via ledstudier, vilket stöder övergången till fortsatta studier. En yrkesinriktad examen ger allmän behörighet för fortsatta studier både till yrkeshögskolor och universitet. Careerias studiehandledare erbjuder studievägledning för fortsatta studier även efter att studierna är avslutade.  

Careerias HUX-utbildning har kommit bra igång. Under studieåret har studerande funnit sina egna individuella mål och sökt vidare till fortsatta studier eller fått ett arbete.

Goda möjligheter till sysselsättning för utexaminerade yrkesstuderande

Affärsverksamhet, välfärd och service:

Möjligheterna att hitta jobb är goda inom affärsverksamhets-, välfärds- och servicebranschen. En stor del av våra studerande utgörs av vuxna som kompletterar sitt kunnande eller som byter bransch. Genom ett nära samarbete med arbetslivet kan vi förutse arbetslivets behov och rikta vårt utbildningsutbud till branscher med sysselsättnings- och arbetskraftsbrist med hjälp av olika finansieringsformer för anordnande av utbildning.  Vi utexaminerar kontinuerligt nya vårdbiträden och närvårdare som har haft möjlighet att delta i flerformsstudier och som ofta får jobb på de arbetsplatser som de har jobbat vid under perioden för lärande i arbetslivet.  Lika som under tidigare år har särskilt disponenter och de som avlagt examina inom affärsverksamhet sysselsatts väl.  För att råda bot på bristen på arbetskraft inom servicebranschen har vi utexaminerat studerande bl.a. inom restaurang- och hotellbranschen samt inom branscherna för välmående och uppfostran.

Flera hundra av de studerande som utexaminerats under året har studerat vid sidan av arbetet med hjälp av läroavtal och stärkt både sitt eget kunnande och möjligheterna att avancera i arbetslivet. Särskilt de som avlägger yrkes- och specialyrkesexamina delar med sig av sina nya färdigheter och kunnande till arbetsplatserna. Vi har kontinuerlig ansökan till våra utbildningar vilket möjliggör en flexibel studiestart, summerar utbildningsdirektör Ulla Posti.

Teknik-, digitalisering och industri:

Inom teknik-, digitaliserings- och industribranscherna har det varit bråttom i år. Trots att hotet om en global recession fortsätter att hänga särskilt över industribranschen har ändå efterfrågan på arbetskraft varit bra, vilket märks i sysselsättningen av våra studerande. Även om ungdomar som kommer via gemensam ansökan traditionellt har utgjort en stor del av studerandena inom de utbildningsområden som vår enhet erbjuder, så har vi ständigt ökat andelen vuxna och unga som antas via kontinuerlig ansökan. Detta återspeglas även bland de studerande som firar sin examen idag. Av våra studerande har många hittat en arbetsplats eller ingått ett anställningsförhållande redan i början av sina studier eller under studiernas gång, och sedan slutfört sina studier som läroavtalsutbildning. För vissa börjar vägen mot fortsatta studier. Detta beskriver det mångsidiga utbudet av möjligheter som vår utbildning erbjuder idag, det finns alternativ - både för den studerande och för arbetsgivaren som anställer hen. Hjärtliga gratulationer till alla examinander, önskar utbildningsdirektör Pekka Pulkkinen.

Media är välkommen att delta i Careerias avslutningsfester såväl i Borgå som i Vanda

Borgås avslutningsfest:
- 2.6.2023 kl. 12.00
- Careeria, Styrmansvägen 6, Borgå

Vandas avslutningsfest:
- 2.6.2023 kl. 14.00
- Flygmuseum, Karhumäkivägen 12, Vanda

Programmets upplägg:

• Careerias hälsning till examinanderna
• arbetslivets taltur
• studerande har ordet
• uppvaktning av examinanderna

Tilläggsinformation:   

Utbildningsdirektör Ulla Posti, affärsverksamhet, välfärd och service, ulla.posti@careeria.fi, tfn. 040 751 1151
Utbildningsdirektör Pekka Pulkkinen, teknik, digitalisering och industri, pekka.pulkkinen@careeria.fi, tfn. 040 631 9440
Utbildningsdirektör Anja Leino, pedagogiskt stöd, anja.leino@careeria.fi, tfn. 040 524 1031
www.careeria.fi

Tilastokeskuksen lopullisten muuttoliiketilastojen mukaan Pohjois-Karjalan kokonaismuuttovoitto oli viime vuonna 483 henkeä. Luku on vuodesta 1990 alkavan tilastohistorian toiseksi suurin, edelle menee vain vuoden 2021 muuttovoitto, joka oli 654 henkeä.

Muuttoliikkeen rakenne muuttui vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin kokonaismuuttovoiton perusteella voisi olettaa.

Vuonna 2021 Pohjois-Karjalan maan sisäinen muuttotappio oli vain 64 henkilöä, mutta viime vuonna se kasvoi 584 henkilöön, mikä on hieman enemmän kuin tällä vuosituhannella keskimäärin (-502). Sen sijaan maahanmuutto oli viime vuonna ennätysvilkasta, muista maista muutti Pohjois-Karjalaan kaikkiaan 1 254 henkeä. Pohjois-Karjalasta muutti ulkomaille 187 henkeä, joten nettomaahanmuuttoa kertyi ennätykselliset 1 067 henkeä.

- Vuonna 2021 maan sisäiseen muuttoliikkeeseen heijastui koronapandemian vaikutus ja lähtijöiden määrä oli historiallisen pieni. Viime vuonna siis palattiin ikään kuin normaaliin. Ulkomailta tulevien määrä oli huomattava jo toissa vuonna ja myönteinen kehitys jatkui viime vuonna. Suurin osa muuttajista tuli EU-alueen ulkopuolelta, sillä EU-maista muuttajia oli vain 165, toteaa maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Eniten (202 henkeä) maahanmuuttajia oli 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä eli siinä samassa ryhmässä, jossa syntyy suurin osa Pohjois-Karjalan muuttotappiosta maan sisäisessä muuttoliikkeessä.

Asukasvaihtoa Uudenmaan ja Pohjois-Savon kanssa

Maan sisäisen muuttoliikkeen myötä Pohjois-Karjalaan muutti muista maakunnista kaikkiaan 4 099 henkeä. Pohjois-Karjalasta puolestaan muutti toisiin maakuntiin 4 683 henkeä.

Muuttoliike oli maakunnista vilkkainta sekä tulo- että lähtömuuton osalta Uudenmaan kanssa. Sieltä Pohjois-Karjalaan tuli 1 192 ja sinne muutti 1 353 henkeä. Pohjois-Karjala kärsi siis Uudellemaalle muuttotappiota 161 hengen verran.

Tarkalleen saman verran muuttotappiota kertyi Pohjois-Savolle, joka oli Uudenmaan jälkeen toisena niin tulo- kuin lähtömuutossakin.

Pohjois-Karjala sai muuttovoittoa yhdeksästä maakunnasta, eniten Kymenlaaksosta (54), Etelä-Karjalasta (33) ja Kainuusta (25). Eniten maakunta kärsi muuttotappiota Pirkanmaalle, jonne suuntasi 459 pohjoiskarjalaista, kun tulijoita oli vain 238.

Opiskelupaikat tuovat ihmisiä

Maan sisäisen muuttoliikkeen myötä Pohjois-Karjalaan tulleista suurin ikäryhmä olivat 20–24-vuotiaat, joita oli 1 218 (29,7 %) maakuntaan muuttaneista. Toiseksi suurimmassa maakuntaan muuttaneiden ikäryhmässä (25–29-vuotiaat) oli 574 henkeä (14 %).

- Luvut kertovat siitä, että Pohjois-Karjalaan muutetaan erityisesti opiskelujen perässä, Kimmo Niiranen sanoo.

Uusimaa ja Pohjois-Savo olivat Pohjois-Karjalan tulomuuton suurimpina lähtöalueina kaikissa viisivuotisikäryhmissä.

Uudeltamaalta tulleiden osuus oli erityisen suuri ikäryhmässä 65–69-vuotiaat (40,2 %).

- Uudeltamaalta muutetaan meille usein siis paitsi opiskelemaan, myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen, joskin luvut ovat oleellisesti pienempiä kuin opiskeluikäisissä ikäluokissa. Kaikkiaan tässä ikäryhmässä oli 92 tulomuuttajaa.

Pohjois-Savosta tulleiden suurin osuus (27,6 %) osuu ikäryhmään 5–9-vuotiaat eli sieltä maakuntaan tulee opiskelijoiden ohella erityisen paljon lapsiperheitä.

Valmistumisen jälkeen muutetaan pois töiden perässä

Myös maakunnasta poismuuttaneiden suurin ikäryhmä on 20–24-vuotiaat. Heitä oli 27 prosenttia kaikista muuttaneista eli 1 263 henkeä.

Tosin seuraavaksi suurin ikäryhmä eli 25–29-vuotiaat (981 henkeä, 20,9 %) erottuu lähtijöiden joukosta selvemmin, kun sitä verrataan saman ikäryhmän tulomuuttajien määrään. Suurin osa, peräti 69,7 prosenttia Pohjois-Karjalan muuttotappiosta syntyi vuonna 2022 tässä yhdessä ikäryhmässä.

- Tässäkin taustalla on Pohjois-Karjalan asema koulutusmaakuntana. Varsinkin yliopistosta valmistuneista merkittävä osa muuttaa valmistuttuaan töiden perässä muualle, Kimmo Niiranen sanoo.

Ukrainasta turvapaikkaa hakeneet eivät näy tilastoissa

Pohjois-Karjalaan muutettiin viime vuonna kaikkiaan 89 eri maasta. Eniten maahanmuuttajia saapui viime vuosien tapaan Venäjältä, kaikkiaan 541 henkeä, mikä on 43,1 prosenttia kaikista ulkomailta muuttaneista. Venäläisten osuus pieneni kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2021.

- Ukrainasta tulleet, turvapaikkaa hakeneet useat sadat henkilöt eivät näy viime vuoden muuttoliiketilastoissa. He tulevat tilastoissa näkyviin vasta, kun he saavat sijoituspaikan kuntiin. Ukrainasta muutettiin jonkin verran myös ilman turvapaikkahakemusta, näitä muuttajia oli 17, Kimmo Niiranen kertoo.

Seuraavaksi eniten tulijoita oli Turkista (75), Bangladeshista (53) ja Pakistanista (49). Kaikkien näiden maiden kohdalla kasvu edellisvuodesta oli huomattava. EU-maista eniten muuttajia tuli Saksasta (25).

Muuttoliiketilastoihin henkilöt kirjautuvat lähtömaiden mukaan, ja luvut pitävät sisällään myös muiden maiden kuin lähtömaiden kansalaisia – myös suomalaisia paluumuuttajia. Kansalaisuuden sisältäviä alueellisia tilastotietoja muuttoliikkeestä ei ole vielä julkistettu. Koko maan tasolla ulkomailta muuttaneista henkilöistä (49 998) kaikkiaan 7 528 eli 15 prosenttia oli Suomen kansalaisia.

Pohjois-Karjalaan muista maista muuttaneista 55,4 prosenttia oli miehiä ja 44,6 prosenttia naisia. Neljä viidestä (79,8 %) kuului työikäisiin eli 15–64-vuotiaisiin. Eniten (202 henkeä) maahanmuuttajia oli 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä eli siinä samassa ryhmässä, jossa syntyy suurin osa Pohjois-Karjalan muuttotappiosta maan sisäisessä muuttoliikkeessä.

Lisätiedot: maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, kimmo.niiranen@pohjois-karjala.fi, p. 040 052 9479