Espoon kuvataidekoulu kasvattaa tulevaisuuteen ympäristöä arvostavia ja ihmisyyttä kunnioittavia uteliaita ja rohkeita ihmisiä, jotka oppivat ratkaisemaan toimintaympäristön haasteita kuvataiteen ja muotoilun keinoin nykyteknologiaa hyödyntäen sekä luovuuttaan monipuolisesti ilmentäen. Vastuullisuussertifikaatilla tunnustetun oppilaitoksen arjessa ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys näkyvät kaikkea tekemistä ohjaavana opetusfilosofiana sekä oppilaiden ja opettajien päivittäistä toimintaa määrittävinä käytännön tekoina. Kun kestävän ympäristösuhteen vaalimiseen opitaan pienestä pitäen, opit kulkevat mukana läpi elämän.

–  Kasvatamme tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan laaja-alaisiin osaamistarpeisiin kestävän kuvataiteen ja muotoilun monitaitajia, jotka ovat sisäistäneet luonnonvarojen rajallisuuden ja monikulttuurisuuden arvon. Opetamme ekologista ajattelua ja luovuutta ratkaista haasteita sen pohjalta sosiaalisesti vastuullisilla menetelmillä. Teemme näkyväksi sekä luonnon että ihmisten monimuotoisuuden merkityksen, Suomen suurimman kuvataidekoulun rehtori Maritta Poijärvi kertoo.

Sielun sivistystä ja tulevaisuuden kädentaitoja

Opetushallituksen lakisääteistä opetussuunnitelmaa noudattava kuvataidekoulu kasvattaa lapsia itsenäiseen ajatteluun ja luovaan ilmaisuun yksilöllisiä ominaisuuksia kunnioittaen ja henkilökohtaisia vahvuuksia voimistaen. 

– Meillä on noin 1500 oppilasta viisi vuotiaista kaksikymmentä vuotiaisiin. Parhaimmillaan lopputyönsä meillä tekevät nuoret ovat ehtineet kehittää taitojansa Espoon kuviksessa yli kymmenen vuoden ajan, mikä näkyy paitsi ikätasoon nähden häkellyttävän taitavana tekniikkana myös syvällisenä ajatteluna, yksilöllisenä ilmaisuna ja sosiaalisina taitoina. Niiden pohjalta on hyvä levittää siipensä ja lennähtää jatko-opintoihin ja sieltä rikastuttamaan työelämää monipuolisilla ongelmanratkaisukyvyllä ja luovilla innovointitaidoilla, Poijärvi juttelee ja jatkaa: 

– Annamme erinomaisen kasvualustan ponnistaa esimerkiksi Aalto-yliopiston luoville aloille, josta iso osa opettajistammekin on valmistunut. Sen lisäksi oppilaistamme huokuu laaja-alainen kulttuurinen ymmärrys ja sieltä kumpuava kyky, ilo ja uteliaisuus nauttia kulttuurista monipuolisesti ja tuoda merkityksellisyyttä, hyvinvointia ja jaksamista ihmisten arkeen, Poijärvi listaa kuvataidekoulun kehittämiä valmiuksia.

Perinteisiä ja nykyaikaisia tekniikoita yhdistävän taideopetuksen tavoitteena on johdattaa oppilaita pitkäjänteiseen ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä oman autenttisen visuaalisen ilmaisutavan kehittämiseen.

– Ryhmäkoot ovat pieniä, maksimissaan 12 hengen ryhmiä, jolloin opettajalle jää tilaa huomioida oppilaat yksilönä ja kannustaa jokaista henkilökohtaisten vahvuuksien valjastamiseen. Tasolta toiselle systemaattisesti etenevä opetus alansa huippujen ohjauksessa tekee tutuksi materiaalit ja tekniikat laaja-alaisesti. Syventävissä opinnoissa omia kykyjä pääsee yhdistämään kekseliäästi henkilökohtaisten mielenkiinnon kohteiden pohjalta esimerkiksi arkkitehtuurin, digitaalisen pelisuunnittelun, tekoälyn ja kuvataiteen yhdistämisen tai ekologisen vaatesuunnittelun parissa, Poijärvi listaa kuvataiteen ja muotoilun monipuolisia mahdollisuuksia.

Tunnetaitoja turvallisessa ympäristössä

Luovuus kukoistaa psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä, jota Espoon kuvataidekoulussa vaalitaan varjellen. Rehtorin pestin rinnalla työelämän haasteita psykoterapeuttina ratkova Poijävi tietää, että yksilöiden on voitava hyvin, jotta yhteisö menestyy. Turvallinen yhteisö puolestaan lisää yksilön hyvinvointia.

–  Satsaamme todella paljon ryhmäytymiseen ja ilmapiiriin, jotta lapsilla on täällä turvallinen yhteisö kasvun ja kehittymisen tukena. Rohkaisemme avoimuuteen ja tunteiden sekä ajatusten ilmaisuun ja kasvatamme kanssaihmisten kunnioittavaan kohteluun. Palaute valmistuvilta nuorilta usein onkin, että parasta Kuviksessa on ollut ihmiset ja ilmapiiri, jotka ovat tehneet kasvukipuiluista kevyempiä. Täällä muodostetaan syviä, parhaimmillaan koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita monista eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kesken, Poijärvi kertoo.

Tällä hetkellä kuvataidekoulussa on meneillään myötätunnon ja moninaisuuden teema. 

– Se tarkoittaa sitä, että myötätunto ja moninaisuus antavat viitekehyksen keskusteluille ja tehtävänannoille. Kun opitaan, mitä kukin vastuullisuuden käsite tarkoittaa käytännössä, ymmärrys syvenee, Poijärvi sanoo.

Vuosittain vaihtuvat vastuullisuuden teemat heijastuvat tekemiseen kautta linjan, ja oppilaat ja opettajat ovat olleet osallisina niiden suunnittelussa.

Teksti: Mari Korhonen

Yle uutisoi maanantaina 29.5. valtiovarainministeriön jakaneen hallitusneuvottelijoille omat ehdotuksensa opiskelijoiden valmistumisen nopeuttamiseksi. Hienoa, että koulutuspolitiikka kiinnostaa valtiovarainministeriötä, mutta opittavaa on vielä paljon. Nämä ehdotukset nimittäin lähinnä lisäävät opiskelijoiden kuormitusta ja hidastavat valmistumista. Onneksi Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKilla on tarjota parempia ja kestävämpiä ratkaisuja tilanteeseen. Bonuksena meidän ehdotuksemme eivät lisäisi opiskelijoiden kuormitusta, vaan helpottaisivat sitä!

SAMOKin ratkaisut hallitusneuvottelijoiden vapaaseen käyttöön:

• Opintotuen 100 euron tasokorotus päätoimisen opiskelun tukemiseksi.
• Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n rahoituksen parantaminen.
• Korkeakoulujen ohjaus- ja tukipalveluihin panostaminen.
• Koulutuksen rahoituksen kasvattaminen ja ennakoitavissa oleva rahoituspohja.
• Lyhyiden osaamiskokonaisuuksien ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen panostaminen.

Valtiovarainministeriön ehdotukset heikentäisivät entisestään eniten tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilannetta. Eurostudent VII (2019) -tutkimuksen mukaan yleisimpiä opintoja hidastavia tekijöitä ovat terveyteen liittyvät syyt, toimeentulovaikeudet sekä työssäkäynti opintojen aikana. Tukien ja lainahyvityksen heikentäminen lisäisi työssäkäyntiä entisestään, jolloin yhä useamman opinnot hidastuisivat. 

“Ei näin! Valtiovarainministeriön ehdotuksessa opiskelijat nähdään yhtenäisenä joukkona, jotka saapuvat korkeakouluun ja käyttävät koko sen ajan opintoihin. Suuri osa tekee näin, mutta monet myös työskentelevät opintojensa aikana, vaihtavat paikkakuntaa tai opiskelualaa ja perheellistyvät”, painottaa SAMOKin puheenjohtaja Joonas Soukkio.

Opiskelijat ovat jo nyt kuormittuneita, mikä näkyy suoraan opiskelijoiden mielenterveyden heikkenemisenä. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT (2021) mukaan joka kolmas kärsii masennuksen ja ahdistuksen oireista. Hoitovaje ja opiskelijoiden kuormittaminen käyvät pitkällä tähtäimellä hidasta valmistumista kalliimmaksi: mielenterveysongelmat ovat yksi suurimpia syitä työkyvyttömyyseläkkeille. Opiskelijoiden hyvinvointiin ja toimeentuloon panostaminen ovat pitkän tähtäimen sijoituksia, joihin vilpittömästi toivomme hallitusneuvottelijoiden tarttuvan.

“Opintojen venymisestä rankaiseminen ei ole kestävä tapa tehdä koulutuspolitiikkaa! Tukikuukausien määrän vähentäminen ja lisäajalla oleville lukukausimaksujen käyttöönottaminen todennäköisesti johtaisi opintojen keskeyttämiseen. Jo tällä hetkellä monet käyvät töissä opintojen ohella toimeentulonsa ja perustarpeiden takaamiseksi”, muistuttaa SAMOKin varapuheenjohtaja Diana Muraskina.

SAMOK korostaa, että laadukas ja monipuolinen oppiminen vaatii aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä opintoihin. Tämä mahdollistaa myös liikkuvuusjaksot ja muut tavat kerryttää kansainvälistä osaamista. Hyvinvoivat opiskelijat ovat hyväksi koko Suomelle: niin valtiontaloudelle kuin itseisarvona!

Lisätietoja:

Joonas Soukkio
Puheenjohtaja
joonas.soukkio@samok.fi
p. 050 389 1000

Diana Muraskina
Varapuheenjohtaja
diana.muraskina@samok.fi
p. 044 300 3171

Vastapainon julkaisema yleistajuinen tiedekirja Vastasaapuneet luokkahuoneissa: Ikkunoita valmistavaan opetukseen ja monikieliseen kouluun käsittelee koulujen monikielisyyttä havainnollisesti esimerkkien valossa ja niiden kautta tutkimukseen pureutuen. Teoksessa on johdannon lisäksi kaksitoista vertaisarvioitua lukua, neljä konkreettista pedagogista näkökulmaa ja neljä koulutuspoliittista näkökulmalukua.

Vastasaapuneet luokkahuoneissa on toimittanut kolme Helsingin yliopiston tutkijaa, Maria Ahlholm, Irina Piippo ja Päivi Portaankorva-Koivisto. Heidän lisäkseen kirjoittamassa on ollut yhteensä 20 kirjoittajaa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoista. Kirjoittajista suuri osa on työskennellyt sekä opettajina että tutkijoina. Tutkimuksellisesti teos sijoittuu kasvatustieteen, ainedidaktiikan ja kielentutkimuksen leikkauskohtaan.

Taustalla on kaksi laajaa peruskoulun valmistavan opetuksen luokkahuoneaineistoa, joista ensimmäisessä ovat pääosassa viron- ja venäjänkieliset alakoululaiset ja toisessa arabiankieliset yläkoululaiset. Lisäksi on kerätty aineistoa oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa olevilta lukemaan oppijoilta ja aikuisten peruskoulusta. Videoitujen aineistojen nuorimmat vastasaapuneet ovat seitsemänvuotiaita ja vanhimmat aikuisikäisiä, eri maista Suomeen muuttaneita.

Teos jakautuu neljään osioon. Ensimmäisessä avataan teoksen yhteiskunnallinen ja tutkimuksellinen konteksti, tehdään katsaus aiempaan peruskoulun suomi toisena kielenä -oppimisen tutkimukseen ja suomalaisen valmistavan opetuksen historiaan. Lisäksi tarkastellaan valmistavan luokan opettajan pätevyyttä, koulunkäynninohjaajan koulutusta ja kielellisesti tuetun opetuksen järjestämistä yläkouluissa.

Toisessa osassa tarkastellaan uuteen kieleen sosiaalistumista luokkahuoneista videoitujen esimerkkiaineistojen kautta. Aiheina ovat muun muassa objektilauseiden oppiminen, lautapelien käyttö kieliopin opettamisessa, ja istumajärjestysten vaikutus alakoulun kielenoppimiseen.

Teoksen kolmas osio käsittelee matematiikan ja kielenoppimisen yhteistä aluetta. Keskiössä ovat esimerkiksi matematiikan multimodaalisuus, limittäiskieleily ja oppilaiden pulpettipuhe matematiikan tehtävien äärellä sekä oppilaiden kysymykset.

Vastasaapuneet luokkahuoneissa päättyy tutkimukseen koulun yhdenvertaisuuden rakentumisesta ja loppusanoina pohditaan inkluusiopuheen kytköksiä rahaan ja vastasaapuneiden oppilaiden opettamiseen.

Vastasaapuneet luokkahuoneissa luo ymmärrystä kielenoppimisen aikajänteen hahmottamiseen. Se on kirja, jonka pitäisi löytyä jokaisesta opettajainhuoneesta ja auttaa rehtoreita, koulutuksen suunnittelijoita, monikielisten oppilaiden opettajia työssään. Lisäksi se on arvokas materiaali opettajankoulutukseen ja täydennyskouluttajille.

Maria Ahlholm & Irina Piippo & Päivi Portaankorva-Koivisto (toim.) Vastasaapuneet luokkahuoneissa: Ikkunoita valmistavaan opetukseen ja monikieliseen kouluun. Tampere: Vastapaino, 376 s.

Arvostelukappaleet

Mikko Jämsén, vastapaino@vastapaino.fi, 050 527 1000.

Haastattelut

Maria Ahlholm, +358 50 302 2700, maria.ahlholm@helsinki.fi
Irina Piippo, irina.piippo@helsinki.fi
Päivi Portaankorva-Koivisto, paivi.portaankorva-koivisto@helsinki.fi 

Kolmasosa tietokirjailijoista sai apurahoitusta viimeisimmän tietokirjansa kirjoittamiseen, selviää Suomen tietokirjailijat ry:n tekemästä jäsentutkimuksesta. Vastaavasti kolmannes tietokirjailijoista joutui kirjoittamaan viimeisimmän tietoteoksensa ilman mitään rahoitusta. Jäsentutkimuksen mukaan päätoimisia tietokirjailijoita työikäisistä vastaajista oli 18 %.

”Moni tietokirjailija joutuu rahoittamaan tietokirjoittamisen muilla töillä. Jos pidempiä apurahoja olisi saatavilla tietokirjailijoille, niin päätoimisten tietokirjailijoiden määrä olisi huomattavasti suurempi. Nythän tietokirjailijoille ei ole tarjolla lainkaan valtion pitkiä apurahoja, vaikka Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta valtaosa on tietokirjallisuutta”, sanoo Suomen tietokirjailijoiden puheenjohtaja Timo Tossavainen.

Uutena ilmiönä tutkimus paljasti oppikirjailijoiden osuuden pienentyneen jäsenistöstä. Vuoden 2013 kyselystä oppikirjailijoiden osuus on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä, 29 prosentista 19 prosenttiin.

”Kuntien säästötoimet ja toisen asteen maksuttomuus saattavat näkyä kustannetun oppimateriaalin käytön vähenemisenä. Se heikentää ammattimaisten oppikirjailijoiden työskentelyedellytyksiä”, arvioi Tossavainen.

Tutkimuksesta kävi ilmi myös mm., että tietokirjailijat ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja ja suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla. Naisia ja miehiä tietokirjailijoista on suunnilleen yhtä paljon. Tutkimus paljasti, että tietokirjailijat ovat varsin tyytyväisiä kustantajaansa. Tyytyväisyys oli korkeampaa, jos tietokirjailijalla oli pääasiallinen kustantaja.

Suomen tietokirjailijat ry teetti jäsentutkimuksen keväällä 2023 sähköisenä kyselynä yhdistyksen jäsenille. Vastauksia saatiin 993, ja vastausaste oli 31 %. Tutkimuksen toteutti FT Tommi Wallenius. Edelliset vastaavat tutkimukset tehtiin vuosina 2018 ja 2013. Tutkimuksessa kartoitettiin mm. tietokirjailijakunnan ikärakennetta, koulutusastetta ja toimialaa, tietokirjailijoiden eri rooleja, tiedonaloja ja julkaisumuotoja, kokemuksia kustannussopimuksista sekä tyytyväisyyttä kustantajaan ja yhdistykseen.

Jäsentutkimus on luettavissa Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilla.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: 
Sanna Haanpää | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry 
sanna.haanpaa@suomentietokirjailijat.fi | 040 529 0626 | www.suomentietokirjailijat.fi 

Tämän vuoden palkinnon voitti maisteriopiskelija Elina Silina, jonka Daughter of the north -mallisto hurmasi tuomariston korkeatasoisella suunnittelullaan ja kestävillä materiaalivalinnoillaan. Tuomariston valinnassa painottuivat malliston käytettävyys sekä sen kestävyys erityisesti materiaalien ekologisuuden kannalta – mallistossa käytetty villa on peräisi paikallisesti kasvatetuista lampaista ja se on värjätty luonnonväreillä. Erittäin ammattitaitoinen, huoliteltu ja viimeistelty toteutus sekä kokoelman kaupallinen potentiaali vakuuttivat tuomariston. 

”Ennen kaikkea haluan onnitella edistyksellisiä, luovia ja innovatiivisia suunnittelijoita, joita meillä on ollut etuoikeus nähdä tässä muotinäytöksessä. Samalla kun he ovat esittäneet uusia tapoja ajatella muodin tulevaisuutta, he eivät ole unohtaneet menneisyyttään keskittyen ammattitaitoon, käsityötaitoon ja tekniikkaan”, totesi tuomariston puheenjohtaja Cecilie Thorsmark. ”Aalto-yliopisto on tunnettu erityisen luovasta ilmapiiristään, mutta nämä suunnittelijat vievät suomalaisen muotoilun uudelle tasolle ja luovat uusia merkityksiä toimialallemme. He ovat poikkeuksellisen jännittäviä tulevaisuuden johtajia, jotka tuovat raikkaita näkökulmia ja innovatiivisia ratkaisuja muodin kentälle!” 

Voittajan mallistoa kehuttiin myös kauniiksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa oli selkeä konsepti. Näytös23-tapahtuman yhteydessä käydyissä keskusteluissa korostettiin kaikkien mallistojen monipuolisuutta ja mielenkiintoisia lähtökohtia suunnittelutyön taustalla.  

Erityisen huomionarvoista oli myös kandidaattitutkinnon suorittaneiden suunnittelijoiden upea panos, joka osoitti vahvaa ammattitaitoa, monipuolista materiaalien hyödyntämistä sekä erilaisia esteettisiä näkemyksiä ja tulkintoja vaatetukseen ja sen rooliin. Lisäksi kokoelmista heijastui vankka käsityötaito. 

Suomen Tekstiili & Muodilla oli tälläkin kertaa ilo saada tuomaristoksi erittäin korkeatasoinen ryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Kööpenhaminan muotiviikkojen toimitusjohtaja Cecilie Thorsmark. Muina juryn jäseninä toimivat Nanso Groupin toimitusjohtaja Rita Holmberg, Gemicin perustaja Johannes Suikkanen, uniikeista iltapuvuistaan tunnettu muotisuunnittelija Teemu Muurimäki ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. 

”Liitto haluaa palkita nuoria muotisuunnittelijalupauksia ja tätä kautta edistää kotimaisen muodin arvostusta Suomessa ja kansainvälisesti. Tästä on syntynyt vakiintunut toimintatapa ja olemme erittäin tyytyväisiä, että saimme kootuksi jälleen erinomaisen ja erittäin ammattitaitoisen tuomariston”, sanoi liiton toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. 

Tämä on järjestyksessään kolmas palkinto, jonka liitto jakoi tunnustuksena Aalto-yliopistosta valmistuville muotisuunnittelijoille. Aikaisempina vuosina Finnish Textile & Fashion -palkinnon ovat voittaneet Hanna-Lotta Hanhela ja Sofia Ilmonen.

Kuvat: Daughter of the north -mallisto | Suunnittelija: Elina Silina | Kuvaaja: Sofia Okkonen | Meikki: Jenny Jansson | Hiukset: Mikko Vainio

Lahtelainen Hanna Hakulinen opiskeli merkonomiksi Koulutuskeskus Salpauksen järjestämässä verkkokoulutuksessa. Hän oli haaveillut talousalan työtehtävistä ja löysi merkonomin koulutuksen, joka järjestettiin kokonaan verkossa. Koulutuksen avulla Hakulinen sai uuden ammatin kirjanpitäjänä.  

– Kiinnostuin merkonomin koulutuksesta, koska halusin uuden työn. Se, että koulutus järjestettiin verkossa, oli ihana plussa, Hakulinen kertoo.

Verkkokoulutuksessa opintojen aikataulun sai suunnitella itse

Hakulinen valitsi verkkokoulutuksen, koska halusi suunnitella ajankäyttönsä itse.

– Näin oli helpompi harrastaa ja yhdistää opiskelu ja vapaa-aika, hän kertoo.

Moni Hakulisen opiskelukavereista yhdisti opiskeluun myös työnteon. Hakulinen itse oli aiemmasta työstä opintovapaalla, joka mahdollisti opiskeluun keskittymisen.

Verkkokoulutus sopi itsenäisestä työskentelystä pitävälle Hannalle

Verkkokoulutus sopi itsenäisestä työskentelystä pitävälle Hakuliselle.

–Olen järjestelmällinen ja pidän itsenäisestä työskentelystä, joten verkkokoulutus sopi minulle hyvin. Opiskelin kokonaan kotoa käsin. Ainoastaan työharjoittelussa työskentelin paikan päällä, hän kertoo.

Kurssit olivat Elsassa, Salpauksen verkko-oppimisalustassa. Luennoista tuli tallenteet, joten niihin pystyi palamaan jälkeenpäinkin. Kursseilla pääsi käyttämään myös taloushallinnon ohjelmistoja.

– Elsassa oli paljon tehtäviä ja lisäksi laajempia lopputehtäviä. Kirjanpito ja tilinpäätös -kurssilla tein puolen vuoden kirjanpidon taloushallinnon ohjelmistolla. Kirjanpidosta oli myös digitaalinen kirja ja lisäksi tietoa täytyi etsiä internetistä.

Opettajan tavoitti helposti

Opettajan tavoitti aina tarvittaessa Wilman kautta tai sähköpostilla. Tarjolla oli myös säännöllisesti henkilökohtaisia ohjausaikoja.

Koulutuksessa olisi ollut mahdollisuus myös ryhmätöihin, mutta Hakulinen valitsi itsenäisen opiskelun.

– Muutaman opiskelukaverin kanssa tapasimme alussa. Työharjoittelussa  olen päässyt tutustumaan muihin alan ihmisiin ja verkostoitumaan, hän kertoo.

Oma juttu löytyi kirjanpidosta

Hakulinen valmistui merkonomiksi puolessatoista vuodessa. Tarkkuutta vaativasta työstä pitävänä Hakulinen suuntautui kirjanpitoon.

– Aluksi halusin työskennellä laskutuksen parissa, mutta kiinnostuin kirjanpidosta. Valmistuin kirjanpitäjäksi, ja se on minulle ykkösjuttu, hän kuvailee.

Työpaikalla oppimiseen löytyi paikka Lahdessa toimivasta tilitoimistosta.

– Kirjanpidon, tilinpäätöksen, laskutuksen ja palkanlaskennan harjoittelut onnistuivat kaikki samassa työpaikassa. Työharjoittelussa saa onnistumisen fiiliksiä, kun pääsee käytännössä tekemään opiskelemiaan asioita, hän kertoo.

Harjoittelupaikasta Hakulinen sai myös ensimmäisen alan työpaikkansa.

Työ kirjanpitäjänä kiinnostaa, ja tulevaisuudessa Hakulinen haluaisi perehtyä myös palkanlaskentaan. Häntä kiinnostaa myös opintojen jatkaminen ammattikorkeakoulussa.

– Nyt haluan kerryttää työkokemusta ja saada uusia haasteita.Viihdyin hyvin harjoittelupaikassani ja toivon, että täältä löytyisi työpaikka myös kesän jälkeen. Alan vaihtaminen ei ole kaduttanut hetkeäkään. Tulevaisuuteni on talousalalla, hän kertoo.  

Lisätiedot

Hanna Hakulinen, p.  040 566 9056

Anne Kinnunen-Koivisto, p 044 708 0622, etunimi.sukunimi@salpaus.fi.

Tutustu merkonomin koulutukseen 

Lappeenrannan kaupunki toteutti keväällä 2023 koulukuljetusten asiakaskyselyn. Vastaava kysely on toteutettu aiemmin kaksi kertaa, joista ensimmäinen vuonna 2019. Kyselyllä pyritään saamaan tietoa ja palautetta koulukuljetusten toimivuudesta, sanoo joukkoliikennepäällikkö Terhi Koski.

– Nyt saamme jo hyvin vertailutietoa aiemmista vuosista ja näemme mihin suuntaan koulukuljetusten palvelu on asiakkaiden näkökannalta kehittynyt.

Keväällä 2023 kysely lähetettiin niille esiopetuksen ja peruskoulujen oppilaiden huoltajille, joiden huollettava on sopimuskuljetusten tai koulutaksien piirissä. Kysely lähetettiin yhteensä 1 674 henkilölle ja vastauksia tuli 282 kappaletta vastausprosentin ollessa 17. Liikennöitsijöihin ja kuljettajiin kohdistuviin kysymyksiin tuli 296 vastausta, sillä osa vastasi kyselyyn kahden liikennöitsijän osalta.

Vuonna 2021 kysely lähetettiin yhteensä 1 040 henkilölle ja vastauksia saatiin 279 kpl vastausprosentin ollen 27. Liikennöitsijöihin ja kuljettajiin kohdistuviin kysymyksiin tuli 305 vastausta vuonna 2021.

Koulukuljetukset koetaan turvallisiksi

Asiakaskyselyn asteikkona käytettiin 1–5, jossa 1 = eri mieltä ja 5 = samaa mieltä. Kyselyn mukaan kaupungin koulukuljetusyksikön tiedottaminen tai tiedonsaanti koulukuljetusasioissa on toimivaa ja asiakaspalvelu on laadukasta. Myös koulujen ja päiväkotien osalta nämä ovat hyvällä tasolla. Molemmat arviot olivat pysyneet lähes samalla tasolla vuoden 2021 kyselyyn verrattuna.

Vanhemmat arvioivat kyselyssä omaa vastuutaan lapsen koulumatkoilla. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että he ovat opetelleet lapsen kanssa turvallisen liikkumisen kyytiinottopaikoille, ovat ohjeistaneet lasta käyttäytymään asiallisesti koulumatkoilla sekä lapset osaavat toimia koulumatkojen eri vaiheissa. Arvio oli samalla tasolla kuin vuonna 2021.

Koulukuljetusjärjestelyt arvioitiin yleisesti ottaen erittäin hyvälle tasolle. Kyselyn mukaan koulukuljetusjärjestelyt toimivat saaden arvosanan 4,37, ovat turvalliset arvosanalla 4,44 ja niihin ollaan tyytyväisiä kokonaisuudessaan arvosanalla 4,35. Arviot laskivat hieman vuodesta 2021 ollen tuolloinkin erittäin hyvällä tasolla.

Liikennöitsijään ollaan tyytyväisiä, reittivalinnoissa ja aikatauluissa kehitettävää

Arvioidessa kaikki liikennöitsijät yhteensä, liikennöitsijän tavoitettavuus koettiin hyväksi (4,41) ja eniten parannettavaa nähdään koulukuljetusten reittivalintojen ja aikataulujen suunnittelussa (4,08). Myös edellisessä kyselyssä parannettavaa koettiin olevan eniten reittivalintojen ja aikataulujen suunnittelussa.

Kuljettaja koettiin luotettavaksi (4,58), käytössä oleva kalusto hyväksi (4,42) ja kuljettajan asiakaspalvelu laadukkaaksi (4,47). Kuljettaja toimii myös esimerkillisenä aikuisena lapselle (4,45) ja kuljetukset saapuvat ajallaan (4,47).

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että koulukuljetukset ovat toimivat ja turvalliset sekä koulukuljetuksiin ollaan kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Vuodesta 2021 vuoteen 2023 tyytyväisyys koulukuljetuksiin on kokonaisuudessaan pysynyt lähes samalla tasolla.

Lisätietoja:

Terhi Koski, joukkoliikennepäällikkö
Puh. 040 651 5599, terhi.koski@lappeenranta.fi

Liite: Koulukuljetusten asiakaskysely 2023

Kansalaisopistojen liitto KoL ry:n kaksipäiväinen liittokokous järjestetään 8.–9. kesäkuuta Tampereen seudun työväenopistossa osoitteessa Sammonkatu 2, Tampere. Liittokokous järjestetään kolmen vuoden välein ja se edustaa liiton ylintä päätösvaltaa. Liittokokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, kahdeksan jäsentä ja varajäsenet. Uuden hallituksen lisäksi liittokokouksessa vahvistetaan tulevan kolmivuotiskauden toimintasuunnitelma.

Tänä kesänä liittokokoukseen valmistaudutaan hallitusneuvottelujen käydessä kuumimmillaan. Säästöpaineet luovat varjon myös kansalaisopistojen ylle, sillä Valtiovarainministeriön Meno- ja rakennekartoitukseen sisältyi ajatus sivistystyön määrärahojen alentamisesta noin 50–90 miljoonalla eurolla. Perusteluna on, että yleissivistäviä ja harrastustavoitteisia opintoja suorittavat keskimääräistä useammin korkeasti koulutetut sekä toimihenkilöasemassa työskentelevät henkilöt, jotka kykenevät maksamaan kurssimaksunsa itse.

Tilastokeskuksen keräämän vapaan sivistystyön opiskelijaprofiilin (2019) mukaan kansalaisopistojen opiskelijoista suurin osa (55 %) ei kuitenkaan ole lainkaan työelämässä. Suurimmalla osalla opiskelijoista (61 %) ei ole myöskään korkeakoulututkintoa. Vaikka opiskelijaprofiiliin ei ole kerätty tarkempaa tietoa osallistujien taustasta, esimerkiksi työllisten osalta tietoa työntekijäasemasta, tiedoista voi jokseenkin suoraan päätellä, ettei ministeriön arvio pidä paikkansa. Lisäksi on muistettava, ettei korkeakoulututkinto takaa automaattisesti korkeaa tulotasoa.

Valtionvarainministeriön kartoituksessa lähdetään siitä oletuksesta, että mahdolliset leikkaukset voitaisiin kattaa opiskelijamaksujen korotuksilla. Käytännössä, mikäli ehdotetut leikkaukset toteutuisivat, kurssimaksuja pitäisi korottaa 83–150 prosenttia. Laskelma ei tosin huomioi sitä, että kurssimaksujen voimakkaiden korotusten jälkeen opiskelijamäärät laskisivat huomattavasti ja samalla kurssimaksujen korotustarve kasvaisi vastaavasti entisestään.

Kansalaisopistojen valtionosuusrahoitukseen kohdistuvilla leikkauksilla olisi hyvin kohtalokkaat seuraukset eri puolilla maata. Opistojen koulutustarjonta supistuisi voimakkaasti, kansalaisopistot olisivat taloudellisesti yhä harvemman saavutettavissa ja osa kansalaisopistoista joutuisi jopa lopettamaan toimintansa. Liittokokouksen alla toivomme, että tällaiset uhkakuvat jäisivät toteutumatta, jotta voisimme tulevalla hallituskaudella keskittyä vapaan sivistystyön kokonaisuuden kehittämiseen ja sitä kautta osaamisen vahvistamiseen ja kansakuntamme menestymiseen.

Liittokokouksen ohjelma sekä liittokokouksessa puheenjohtajiston tai hallituksen jäsenten vaaleissa ehdolle asettuvien esittelyt löytyvät osoitteesta kansalaisopistojenliitto.fi/liittokokous. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita haastattelemaan liittokokoukseen osallistuvia ja kokouksen yhteydessä järjestettävän seminaarin puhujia. Median yhteydenotot: virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 573 1620. 

Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Savonlinnan oopperatoimistossa on ilmassa käsinkosketeltavaa innostusta. Tällä kertaa syy siihen ei ole alkamassa oleva oopperajuhlakausi vaan toimiston tiloja uudistavan projektin grande finale, jossa projektin suunnittelusta vastaavat Ammattiopisto Samiedun sisustusalan opiskelijat ovat päässeet vihdoin tositoimiin.

– Oopperatoimisto muutti tähän rakennukseen vuonna 1995, eikä täällä ole sen jälkeen tehty minkäänlaista remonttia. Nyt oli aika freesata tiloja ja tehdä niistä toimivammat, oopperajuhlien talousjohtaja Tarja Halonen kertoo.

Halonen ja Samiedun sisustusalan opettaja Saila Nurminen tapasivat ensimmäistä kertaa asian tiimoilta tammikuussa, jolloin tehtiin myös sopimus toimeksiannosta. Oopperajuhlien toiveena oli laajentaa alakerran tilojen oopperamaista tunnelmaa yläkertaan. Lisäksi aiemmin oopperajuhlien festivaalijohtajan käytössä ollut yläkerran työhuone haluttiin muuttaa käytännöllisemmäksi neljän hengen työtilaksi.

– Vuonna 1853 rakennettu ja Museoviraston suojelema kiinteistö on ollut parinkymmenen opiskelijan ryhmälle ainutlaatuinen työssäoppimiskohde, Nurminen sanoo.

Yksi ryhmän opiskelijoista, Marjo Levaniemi, malttaa pitää pienen tauon työnteosta kerratessaan projektin vaiheita. Alusta alkaen fokus pidettiin tilaajan toiveissa. Opiskelijat perehtyivät tarkasti myös rakennuksen historiaan. Sen jälkeen he jakautuivat ylä- ja alakerran suunnittelutiimiin, ja kun kokonaisuus oli hahmottunut, suunnittelua jatkettiin tilojen mukaisissa pienryhmissä.

– Kullekin ryhmälle valittiin vastuuopiskelija, joka piti huolen siitä, että suunnittelu etenee aikataulussa.

Marjon mukaan vision löytäminen oli yllättävän helppoa, vaikka opiskelijoita oli paljon ja suunnittelutyötä tehtiin pitkälti etäyhteyksillä. Kokonaissuunnitelman valmistuttua se esiteltiin tilaajalle.

Marjo iloitsee, että opiskelijat pääsivät käyttämään projektissa monipuolisesti taitojaan, kuten tekemään tilasuunnittelua, tapetoimaan, maalaamaan seiniä ja kalusteita sekä somistamaan.

– Yläkerran värisuunnittelussa lähtökohdaksi otimme kaksi upeaa perinnetapettia, joita oli oopperan varastossa ja joita tuli nyt myös yläkertaan. Yläkertaan tilasimme uudet verhot sekä muutamia toimistokalusteita. Alakerran aulaan saimme hakea somisteeksi oopperajuhlien puvustamosta pienoismalleja sekä aitoja oopperoissa käytettyjä pukuja.

Osa opiskelijoiden tekemästä suunnitelmasta toteutetaan aikataulullisista syistä myöhemmin. Esimerkiksi lipputoimisto on tarkoitus remontoida syksyllä.

– On ollut hienoa seurata, miten yhdessä viikonlopussa on mahdollista saada aikaan isokin muutos, Tarja sanoo ja ihastelee yläkerrassa työskentelevien opiskelijoiden työnjälkeä.

Myös Marjo kiittelee opiskelijoiden, opettajien ja tilaajan välistä yhteistyötä, joka on ollut vaivatonta.

– Projektissa on korostunut yhteistyön merkitys. Samoin se on opettanut, miten tärkeitä ammattitaidon osia ongelmanratkaisu- ja projektinhallintataidot ovat sisustajalle.

Kuvassa Tarja Halonen (vas.), Marjo Levaniemi ja Saila Nurminen.

Lisätietoja: 
Saila Nurminen, sisustusalan opettaja, p. 044 550 6354, saila.nurminen@samiedu.fi

Työtuomioistuin on tänään antamassaan tuomiossa (H45/2023) todennut, että tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena. Järjestelmää ei työtuomioistuimen mukaan voi siten pitää sellaisenaan työsopimuslain vastaisena. Lainmukaisuus on ratkaistava tapauskohtaisesti työlainsäädännön periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon alan luonne ja sen erityistarpeet sekä yliopistoissa tehtävän työn erityispiirteet. 

Työtuomioistuimen mukaan on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että työsopimusta ei saa solmia määräaikaisena työsuhdeturvan kiertämistarkoituksessa. Tuomiossa todetaan, että Tampereen yliopistolla on ollut työsopimuslain mukaiset perusteet nimittää henkilö viiden vuoden ajaksi apulaisprofessorin määräaikaiseen tenure track -tehtävään. 

Professoriliiton näkemyksen mukaan tuomio tarkoittaa, että yliopistojen käytössä olevaa tenure track -rekrytointimallia tulee uudistaa. Urapolulla on tavanomaisesti kolme tasoa: assistant-professorit, associate-professorit ja full-professorit. Polulle rekrytoidut nimitetään pääsääntöisesti 3–5 vuoden määräaikaisiin tehtäviin ennen mahdollista full-professoriksi vakinaistamista. Yliopistolaissa ei ole tällä hetkellä mainintaa tenure track -mallista.  

Tenure trackista eli professorin urapolusta on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut Suomessa vakiintunut tapa rekrytoida professoreita, ja julkiset hakumenettelyt ovat yhä harvinaisempia. Professoriliitto pitää tärkeänä, että tutkijanuralle luodaan kannustavia työsuhteita ja että professorien rekrytointikäytäntöjä kehitetään. Suoraan full-professoriksi tulee rekrytoida nykyistä enemmän. 

Professorin urapolulla oli 498 associate-professoria syyskuussa 2022. Heistä 328 työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa. Lisäksi urapolulla oli noin 300 määräaikaisessa työsuhteessa olevaa assistant-professoria. Tampereen yliopistossa on 70 associate professor -tasolla olevaa henkilöä ja 19 assistant professor -tasolla olevaa henkilöä (9/2022). Professorin urapolku on käytössä kaikissa yliopistoissa Taideyliopistoa lukuun ottamatta sekä useissa tutkimuslaitoksissa. 

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, Professoriliitto
P. 050 340 2725 
tarja.niemela@professoriliitto.fi

Kielitaito on valttikortti työmarkkinoilla: se lisää vaihtoehtoja ja kehittymismahdollisuuksia sekä helpottaa kansainvälistä liikkumista työelämässä. Suomessa englantia opiskellaan yhä ahkerasti, mutta muiden vieraiden kielien opiskelu on hiipunut, vaikka vieraiden kielten osaajille olisi kysyntää. Lidl haluaa muistuttaa nuoria kielten opiskelun tärkeydestä myöntämällä stipendejä saksaa opettaville kouluille ympäri Suomen. Koulut jakavat stipendit itse valitsemilleen saksan opiskelijoille.

– Olemme kansainvälinen yritys ja pidämme kaikenlaista kielitaitoa suuressa arvossa, mutta saksan kielen osaajat ovat meillä Lidlissä erityisen tärkeitä. Konsernikielemme on saksa, joten täällä työskennellessä pääsee hyödyntämään saksan kielitaitoa useissa eri työtehtävissä, kertoo Lidlin henkilöstöjohtaja Päivi Ben Ammar. 

Kielen oppiminen ja kielitaidon laajentaminen on mahdollista läpi elämän, mutta lapsena ja nuorena rakennettu kielitaito kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen. Saksan kielen osaajille on Lidlissä tarvetta tulevaisuudessakin asiantuntijatehtävissä niin pääkonttorilla kuin jakelukeskuksissakin.

– Meillä esimerkiksi jakelukeskuksissa kaikki työntekijät eivät puhu suomea, jolloin kielitaidolle on tarvetta esihenkilötehtävissä. Lisäksi monissa asiantuntijatehtävissä ollaan tiiviisti yhteydessä kansainvälisiin kollegoihin. Puhun itsekin päivittäin työssäni saksaa, jatkaa Ben Ammar.

Kielitaitoa ja kansainvälisyyttä

Lidlissä kansainväliseen tunnelmaan pääsee mukaan monella eri tavalla. Monista muista Euroopan Lidl-maista käydään työnkierrossa Suomessa, jolloin Lidlin pääkonttorin tai jakelukeskuksen työntekijät pääsevät työskentelemään kansainvälisen kollegan kanssa. Toisaalta Suomen Lidlissä työskentelevät asiantuntijat liikkuvat työtehtävissä maasta toiseen ahkerasti, ja työntekijöiden kielitaitoa ja kansainvälistymistä edistetään myös pidempikestoisten koulutusohjelmien kautta.

– Ulkomaanjaksot ovat työntekijöille ihan mahtavia mahdollisuuksia tutustua sekä toisen maan kollegoihin että paikalliseen kulttuuriin. Kuulemani mukaan näiden jaksojen aikana saksan oppiminen tapahtuu lähes huomaamatta, joten se tulee ikään kuin bonuksena kaikkien muiden kokemusten päälle, iloitsee Ben Ammar.

Korkeakoulusta valmistuneille ja uransa alussa oleville Lidl tarjoaa International Management Trainee -koulutusohjelman, jonka kautta tulevaisuuden kyvyt pääsevät tutustumaan kaupan arkeen niin Suomessa kuin Saksassakin ja opiskelemaan samanaikaisesti saksan kieltä. Lidlin työntekijöille puolestaan on tarjolla erilaisia kansainvälisiä kehitys- ja vaihto-ohjelmia, joiden aikana oppi karttuu niin oman työtehtävän kuin kielitaidonkin osalta.

Lisätietoja: Lidlin viestintä, media@lidl.fi, 09 2345 6400

Metsäalan työelämätaitojen opetukseen kohdennetut Työelämä tutuksi –verkkosivut on päivitetty ajan tasalle. Sivusto on rakennettu vapaaseen käyttöön koko metsäalan koulutukselle ja alalle tuleville uusille työntekijöille soveltuvaksi koulutusaineistoksi.

Työelämä tutuksi –verkkosivut sisältävät kaikki metsäalan koulutusta järjestävät oppilaitokset koulutusohjelmittain sekä työmarkkinajärjestöjen tukihenkilöt koulukohtaisesti yhteystietoineen. Lisäksi sivuilla on Työelämä tutuksi-verkkokurssi, mikä sisältää keskeisen työlainsäädännön ja metsäalan toimintatavat. Kurssi täyttää metsäalan perustutkintoon sisältyvän työelämässä toimisen tutkinnon osan vaatimukset; korkea-asteilla se on suunniteltu sisältyväksi vapaasti valittaviin opintoihin. Moodle-pohjalle laadittua avointa kurssia voidaan käyttää sekä itsenäiseen opiskeluun että opettajavetoisen opetuksen apuna. Hyväksytystä kurssisuorituksesta itsenäisesti opiskeleva suorittaja saa sähköpostiinsa todistuksen.

Metsäteollisuus ry, Meto, Koneyrittäjät, Loimu, Teollisuusliitto ja Yksityismetsätalouden työnantajat ry:n aloitteesta ja Metsäkoulutus ry:lle tuella TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus rakensi sivuston 2020–2021 yhteistyössä aloitteentekijöiden ja koulujen kanssa. Ammatillisen koulutuksen näkökulmaa työskentelyssä piti esillä Tredu ja korkea-asteen osalta Helsingin yliopisto. Sivut päivitetään vuosittain työhön osallistuneiden hanketoimijoiden toimesta.

Työelämä tutuksi –verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://ttsmetsa.fi/tyoelama/ 

Lisätietoja: 
Ville Manner, ville.manner@metsakoulutusry.fi, 050 331 5425
Matleena Lindström, matleena.lindstrom@tts.fi, 041 7313 457

Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta.
Lisätietoa www.mmsaatio.fi 

Äänekosken kaupunki tiedottaa 2.6.2023

Heti vapaa julkaistavaksi

Kummivaltuutetut ovat nyt Äänekosken nuorisovaltuuston tukena

”Teemme kaikki yhdessä työtä Äänekosken kehittämiseksi”

Äänekoskella nuoria kiinnostaa vaikuttaminen! Nuorisovaltuustoon oli keväällä uusi haku ja hakemuksia saatiin peräti 21 kappaletta.

Kaikki halukkaat pääsevät toimintaan mukaan ja uusi nuorisovaltuusto hyväksyttiin 29.5.2023 kokouksessa. Nuorisovaltuuston uusi kausi alkaa kesäkuussa ja kokoukset jatkuvat kesätauon jälkeen elokuussa.

Äänekosken kaupunginhallitus päätti lokakuussa 2022, että Äänekoskelle perustetaan nuorisovaltuuston tueksi kummijärjestelmä. Helmikuussa 2023 kaupunginhallitus hyväksyi kummijärjestelmää koskevan toimintamallin ja valtuustoryhmät valitsivat edustajansa kummeiksi. Nuorisovaltuuston toive oli, että jokaisesta puolueesta tulisi mukaan vähintään yksi valtuutettu.

– Painotamme kummitoiminnan puolueettomuutta, koska nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Toivomme kummeilta, että he voivat tarvittaessa auttaa, huomaavat epäkohtia sekä ideoivat uutta yhdessä nuorten kanssa. Teemme kaikki yhdessä työtä Äänekosken kehittämiseksi, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Tuhkanen linjaa.

Kummijärjestelmästä tukea ja apua

Äänekoskella nuorisovaltuuston kummeja on yksi henkilö jokaisesta valtuustoryhmästä eli tällä hetkellä kahdeksan. Nuorisovaltuusto toivoo kummeilta intoa ja mielenkiintoa nuorisovaltuuston kehittämistä kohtaan.

– Tänä keväänä kokouksiin on osallistunut lähes kaikki kummivaltuutetut. Ja muutosta on jo saatu yhdessä aikaiseksi, sillä monella äänekoskelaisella kaksoistutkinnon opiskelijalla meni aikaisemmin tunnit hankalasti päällekkäin, niin kummit laittoivat asiaa eteenpäin ja asiaa yritetään nyt parantaa. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli asiaa toukokuun kokouksessaan, Tuhkanen kiittää.

– Kummijärjestelmän onnistunut toteutus voikin parhaimmillaan luoda kaupungin ja nuorten välille kiinteän ja jatkuvan yhteyden, jonka ansiosta nuorisovaltuuston osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet kaupungin toimielinten käsittelemiin asioihin vakiintuvat korkealle tasolle, hallintojohtaja Aleksi Heikkilä näkee.

Nuvasta hyvää oppia eteenpäin

Äänekosken nuorisovaltuusto edistää kaupungin kehittämistä nuorten näkökulmasta ja lisää vuoropuhelua ja yhteistyötä kaupungin ja nuorten välillä. Nuorisovaltuusto toimii nuoria koskevien asioiden asiantuntijoina. Se valmistelee ja toteuttaa aloitteita ja esityksiä.

Äänekosken nuorisovaltuustoon kuuluu vähintään kymmenen ja enintään 20 nuorisovaltuutettua. Nuorisovaltuuston jäseneksi voidaan valita Äänekoskella asuva tai opiskeleva henkilö, joka täyttää nuorisovaltuuston toimikauden aikana vähintään 13 vuotta, mutta ei ole valittaessa 20 vuotta täyttänyt.

Valinnoissa huomioidaan, että jokaisesta oppilaitoksesta olisi mukana edustajia, jotta nuorisovaltuuston kokoonpano edustaisi mahdollisimman laajasti äänekoskelaisia nuoria. Nuorisovaltuustossa on nyt mukana nuoria Äänekosken keskustasta ja Suolahdesta.

Tämän kevään ylioppilas Jere Tuhkanen aloitti puheenjohtajana ensimmäisenä kautenaan nuorisovaltuustossa. Tuhkanen haaveilee eduskuntavaaliehdokkuudesta joskus tulevaisuudessa ja vaikuttamistyö kiinnostaa. Hän uskoo, että nuorisovaltuustosta saa sille hyvää pohjaa. Nuoret voivat vaikuttaa asioihin myös mm. oppilaskuntatyöskentelyn kautta.

Nuorisovaltuusto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Nuorisovaltuutetut osallistuvat valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja työryhmien kokouksiin sekä muihin kaupungin tilaisuuksiin ja kokouksista maksetaan kokouspalkkio.

Tuhkanen on ollut mukana kaikissa kaupungin valtuuston kokouksissa.

– Valtuustossa seuraaminen on ollut lähinnä passiivista, lautakunnissa asioiden ilmaiseminen on helpompaa, Tuhkanen sanoo.

– Äänekoskella pitäisi satsata enemmän nuorisopsykologin palveluihin sekä entistä monipuolisempiin harrastusmahdollisuuksiin ja nuorten tapahtumiin. Osallistavia tapahtumia nuorille voisi olla jatkossakin.

Lisätietoja:

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja, Jere Tuhkanen, 045 196 1610, jere.tuhkanen@aanekoski.fi

Hallintojohtaja Aleksi Heikkilä, 040 823 7921, aleksi.heikkila@aanekoski.fi

Äänekosken nuorisovaltuuston kummijärjestelmän toimintamalli löytyy täältä: https://web28.aanekoski.fi/dynasty10/kokous/2023371-10-22123.PDF

Kuvassa tämän kevään tuore ylioppilas, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Tuhkanen, joka haaveilee tulevaisuudessa eduskuntavaaliehdokkuudesta ja vaikuttamistyöstä. Äänekosken kaupungin ja nuorisovaltuuston yhteistyötä nuoria koskevien asioiden tiedottamisessa tullaan tiivistämään. Tänä keväänä nuorisovaltuustoon haki peräti 21 nuorta.

”Missään ei näkynyt taloja. Oli vain puita ja metsää, ja vähän ihmisiä.”

Vuonna 2014 Joensuun yliopistoon stipendiaattina maisteritutkinto-opiskelijaksi saapunut ghanalainen Nana Yaw Tweneboa-Kodua (kuvassa kolmas oikealta) muistelee hymyillen ensimmäistä automatkaansa uuteen kotikaupunkiinsa Joensuuhun.

Kotimaassaan väenpaljouteen tottunut Nana koki Suomen hiljaisena, kauniina ja harvaan asuttuna maana.

Ghanassa kurssinsa parhaiden joukkoon lukeutunut Nana tiesi Suomesta etukäteen vain, että maa sijaitsee jossain päin Skandinaviaa. Pohjolan talven pimeys ja kylmyys tulivat hänelle yllätyksenä, mutta ahkera mies ei ollut olosuhteista moksiskaan. Opintojensa ohessa hän jakoi mainoksia ja valmistui aikataulussa, vuonna 2016.

”Valmistumiseni jälkeen muutin Ouluun, koska ajattelin jatkaa opintojani ja opiskella opettajaksi. Melko pian kuitenkin huomasin, että työllistyminen opettajaksi olisi epätodennäköistä. Niinpä opiskelin toisen maisteritutkinnon englanninkielisestä Learning, Education and Technology -koulutusohjelmasta.”

Pitkiä päiviä Tampereella

Oulussa Nana päätti syventää IT-alan osaamistaan tekemällä yliopisto-opintojensa ohella itsenäisesti Linux- ja AWS-kursseja Udemyssa sekä Laurea ammattikorkeakoulussa.

”Kun näin BearIT:n ilmoituksen Koodia ja suomea -valmennuksesta, päätin heti hakea mukaan. Valituksi tuleminen oli iloinen yllätys! Koska asuin Oulussa, hyppäsin kerran viikossa aamulla puoli viideltä Tampereen junaan ja olin illalla kymmenen aikaan takaisin kotona. Opintopäivät olivat pitkiä, mutta ehdottomasti kaiken vaivan arvoista.”

”Sain henkilökohtaista sparrausta muun muassa CV:n päivittämiseen, työnhakuun ja työhaastatteluissa olemiseen. Sain myös elämänmittaisia ystävyyssuhteita muista kurssilaisista. Teemu Karhua (kuvassa keskellä) en voi varmasti koskaan kiittää tarpeeksi. Sanat eivät riitä kertomaan, kuinka kiitollinen olen kaikesta hänen antamastaan avusta ja tuesta.”

Koodia ja suomea -kursin jälkeen Nana pääsi useisiin työhaastatteluihin, mutta harmikseen ei sen pidemmälle. Yhdessä haastattelussa hän sai kuitenkin hyvän neuvon: konsulttiyritysten sijaan Nanan kannattaisi hakea yrityksiin, joissa on oma IT-osasto.

”Se oli todella hyvä neuvo, koska sen jälkeen osasin katsoa toisen tyyppisiä työpaikkoja. Hain CGI:lle Future talent – ohjelmaan ja tulin valituksi. Tällä hetkellä en voisi olla tyytyväisempi.”

Unelmasta totta

Vaikka Nanan polku työelämään on ollut pitkä, hän sanoo, ettei missään vaiheessa luopunut unelmastaan.

”Ajattelin, että jos haluaa saavuttaa jotakin, niin Suomessa kaikki on mahdollista. Seuraamalla omaa intohimoa ja tekemällä kovasti töitä, kaikilla on täällä yhtä hyvä mahdollisuudet menestyä. Se vaatii uhrauksia ja ahkeruutta, mutta ilman niitä syntyy harvoin mitään hyvää.”

Vaimonsa ja 2-vuotiaan tyttärensä kanssa Espoossa asuva Nana suosittelee Koodia ja suomea -koulutusta lämpimästi kaikille ulkomaisille IT-alan osaajille.

”Kouluttajien tuki, aidoissa asiakasprojekteissa työskenteleminen sekä uudet ystävyyssuhteet olivat Koodia ja suomea -koulutuksen parasta antia. On pitkälti kurssin ansiota, että olen nyt harjoittelijana unelmieni työpaikassa.”

TARU SCHRODERUS

Centria-ammattikorkeakoulusta valmistui 1.1.-31.5.2023 välisenä aikana 149 opiskelijaa. Näistä 19 ei halunnut nimeään julkaistavan.

Centria onnittelee lämpimästi kaikkia valmistuneita!  

Insinööri (AMK), konetekniikka  

Mehtomaa, Aleksanteri Oskari, Oulu    

Insinööri (AMK), kemiantekniikka  

Kumpumäki, Merja Helena, Kokkola

Maukonen, Samuel Aleksanteri, Kaustinen  

Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka 

Alahäivälä, Tuomas Erkki, Ylivieska

Arvola, Mari Anneli, Paavola

Hanhela, Kimmo Johannes, Oulu

Hannola, Juho Mikael, Kokkola

Huhtala, Jussi Kyösti Petteri, Kokkola

Jakkula, Jorma, Raahe

Kangas, Joona Antero, Ylivieska

Kinnunen, Jere Einari, Kokkola

Ojala, Tapio Martti, Nivala

Pesonen, Jarno Petri Juhani, Kerava

Sandström, Otto Karl Anders, Kokkola

Vesalainen, Vilppu Heikki Hermanni, Jyväskylä  

Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka  

Kuokkanen, Jere Antero, Kokkola

Matkaselkä, Mika Matias, Oulainen

Muilu, Roni Johannes Ilmari, Kokkola

Nissilä, Jaani Johannes, Kokkola

Nykänen, Nina Elli Maria, Kokkola

Peltokorpi, Patrik Mikael, Kokkola

Vierimaa, Marko Juhani, Kokkola

Vuorisalo, Jenna Janina, Pyhäjärvi

Vänninen, Arttu Verneri, Tampere

Ylikorpi, Heidi Maria, Nokia  

Insinööri (AMK), tuotantotalous  

Ahola, Netta Minka Matilda, Nivala

Huhtala, Henri Joonas, Ylivieska

Ovaskainen, Elias Onni Iisakki, Kokkola

Poth, Heini Mari Tuulia, Oulu

Siren-Salokannel, Kati Johanna, Salo

Sivula, Jarkko Markus, Perho

Tervo, Inka Emilia, Kokkola

Yrjölä, Tapani Matias, Ylivieska  

Bachelor of Engineering, Environmental Chemistry & Technology  

Feng, Zhihao, Kiina

Sharma, Pratik, Kokkola  

Bachelor of Engineering, Information Technology  

Holmnäs, Staffan Bengt Ingemar, Pedersöre

Nguyen, Truong Minh, Espoo

Tran, Hoang Ming Long, Kokkola 

Tradenomi (AMK), liiketalous  

Fröberg, Merja Helena, Vaasa

Hirvi, Mirja Helena, Haapajärvi

Junnilainen, Pilvi Pauliina, Kokkola

Kentala, Juho Markus, Kokkola

Lahtela, Nea Jenny Jemina, Oulu

Moilanen, Juho Alexander, Kannus

Muhonen, Jutta Jasmin, Ylivieska

Nivala, Ella Annika, Nivala

Ollikainen, Susan Teresa, Ylivieska

Pajukoski, Sara-Emilia, Kannus

Parviainen, Arja Tuulikki, Paltamo

Perälahti, Annika Iida Aulikki, Kokkola

Prest, Sofia Carolina, Kokkola

Rusanen, Niina Ira Anita, Paltamo

Sundfors, Pihla Wilhelmiina, Kokkola

Surma-Aho, Taija Kristiina, Kokkola

Tervo, Ismo Kristian, Helsinki

Vihervaara, Elias Johannes, Vaasa

Välioja, Mari Kristiina, Haapajärvi

Väätäinen, Juulia Kristiina, Kokkola

Övermark, Krista Oona Elena, Kokkola   

Bachelor of Business Administration, Business Management  

Akinyemi, Kabiru Ismail, Kokkola

Emenike, Catherine Nkeiruka, Helsinki

Hossain, Rakib, Helsinki

Hussan, Mohammed Syed, Seinäjoki

Md. Moniruzzaman, Seinäjoki

Pinky, Rokshana Nasrin, Espoo

Sigdel, Pabitra, Kokkola

Bachelor of Business Administration, International Business  

Bhattarai, Yunesh, Kokkola

Brenda Njuaboh, Ngoye, Jakobstad

Kabir, Md Niamul, Jakobstad

Osunde, Dennis Omoregie, Helsinki

Rahman, Maksud Ur, Helsinki

Raj, Aktarujjaman, Helsinki

Sarwar, Golam, Helsinki

Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyö  

Aitto-Oja, Tanja Katariina, Ylivieska

Eklund, Mika Erik, Kokkola

Harju, Nina Annika, Kokkola

Herrala, Anna-Mari Susann, Kokkola

Herrala, Julia Eliisa, Kalajoki

Hirsikangas, Laura Johanna, Kokkola

Isoniemi, Jaana Marika, Alajärvi

Karhula, Mirkka Iida Johanna, Kokkola

Marjakangas, Sanna Titta Tuulia, Kokkola

Myllymäki, Mirjami Salli Sofia, Veteli

Ojakoski, Carola Hannele, Kokkola

Poranen, Jenna Maria, Kokkola

Puumala, Jaana Elina, Kokkola

Tokola, Piita Susanna, Kokkola

Varjola, Miika Aleksi, Kokkola

Witick, Hilla Helena, Kokkola  

Terveydenhoitaja (AMK), hoitotyö  

Lindén, Anne Jutta Ingela, Tampere 

Sosionomi (AMK), sosiaaliala  

Alikoski, Tuija Tuulikki, Ii

Anias-Nivala, Anna Eveliina, Oulainen

Elo-Vikström, Aulimaria Katariina, Kokkola

Junnila, Anne-Mari, Haapajärvi

Korkeaniemi, Terhi Susanna, Kokkola

Kähärä, Eveliina Amanda, Kokkola

Niemi-Korpi, Marjut Orvokki, Oulu

Pakonen, Tiina Marianne, Oulu

Rantasalo, Riku Kalervo, Lahti

Seppänen, Laura Sofia, Kokkola

Sinko, Jutta Iida Maria, Kalajoki

Sundfors, Elisa Johanna, Kokkola

Vuorisalo, Piia Eveliina, Pyhäjärvi  

Sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 

Melarti, Kaarina Piia, Kokkola

Niemonen, Rasmus Tapio, Kokkola

Ranta-Nilkku, Terttu Maria, Kannus

Silvander, Marita Hannele, Kokkola

Vuorinen, Marjo Helinä, Vaasa

Terveydenhoitaja (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen  

Avellan-Jansson, Jenni Jaana Cristina, Föglö  

Sosionomi (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 

Viitala, Päivi Leena, Öja  

Yhteisöpedagogi (AMK), kirkon nuorisotyö  

Laajala, Eveliina Anna Ester, Oulu

Ojala, Antti Samuli, Kouvola (Ummeljoki)

Rekilä, Minnamaria Tuulikki, Kannus  

Insinööri (ylempi AMK), digitalisaation johtaminen 

Arnberg, Emmi-Liisa Anniina, Kalajoki

Insinööri (ylempi AMK), teknologiaosaamisen johtaminen  

Bister, Ilkka Kristian, Ylivieska  

Haasala, Aki Hannu, Kokkola

Isotalo, Aatu Julius Petteri, Vantaa

Läspä, Tarmo Kullervo, Kokkola

Vähäkainu, Jari Heikki Juhani, Kalajoki

Tradenomi (ylempi AMK), liiketoimintaosaaminen  

Korpi, Taija Mariia, Kokkola

Salama, Niina Kristiina, Naantali

Seppälä, Saku Tuomas, Ylivieska

Tiala, Jarkko Kalevi, Kokkola

Tolonen, Vuokko Emilia, Oulu

Vidjeskog, Anne Maria, Kokkola

Master of Business Administration  

Aho, Joni Pentti Oskar, Luoto

Arora, Shagun, Kokkola

Musiikkipedagogi (AMK)  

Jylhänniemi, Leino Vanamo, Kokkola

Paavola, Sami Risto Petteri, Vaasa

Saksio, Ruusu Roosamari Sofia, Jyväskylä

Savonlinnan lukiot ovat saaneet Opetushallitukselta valtionavustusta innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opettajia ja opiskelijoita koulutetaan hyödyntämään ja tunnistamaan tekoälyn tuottamaa tietoa ja materiaaleja lukiokoulutuksessa. Hanke toteutetaan vuosien 2023–2025 aikana. Savonlinnan lyseon lukio, Taidelukio ja Aikuislukio saivat hankeavustusta yhteensä 80 298 euroa.

ChatSLN - Älyä opiskeluun! -hankkeessa vahvistetaan opettajien ja opiskelijoiden tekoälyosaamista käytännössä sekä tuotetaan ja levitetään uusia pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Hankkeessa kehitetään ja testataan toimintatapoja, joiden avulla hyödynnetään tekoälyä lukio-opintojen etenemisen seurannassa ja tuen yksilöllisessä kohdentamisessa. Hankkeessa toteutetaan pilottiprojektina tekoälyä käsittelevä lukion opintojakso.

Tekoälyn nopean kehityksen seuraaminen koetaan lukiokoulutuksessa erittäin tärkeäksi. Hankkeessa vahvistetaan opettajien ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä tekoälystä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Kehittämishankkeessa voidaan tehdä laitehankintoja yli 13 000 euron edestä. Laitteita käytetään osana virtuaalitodellisuuden mahdollistamaa ja tekoälyä hyödyntävää immersiivistä oppimista.

Immersiivinen opetus ja oppiminen tarkoittavat kokemuksellista ja moniaistillista oppimiskokemusta, jossa hyödynnetään aivojen oppimismekanismeja monipuolisesti. Opetuksessa voidaan hyödyntää pelillisyyttä ja tarinallisuutta sekä simulaatioita ja lisättyä tai virtuaalitodellisuutta.

- Hanke edistää lukio-opiskelijoiden opiskelu- ja tulevaisuustaitoja. Savonlinnassa on lähdetty rakentamaan vahvaa digiosaamisen polkua aina varhaiskasvatuksesta lukioon, toteaa sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti.

Hankkeessa luodaan yhteistyöverkostoja toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen järjestäjiin sekä yritys- ja elinkeinoelämään. Hankkeen tuloksia ja kokemuksia jaetaan lukioiden kehittämisen LUKE-verkostossa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Lisätietoja medialle antaa

• Sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti, p. 044 417 4202, mikko.ripatti@savonlinna.fi
• Lyseon lukion rehtori Ismo Falck, p. 044 417 4501, ismo.falck@savonlinna.fi
• Taidelukion rehtori Reima Härkönen, p. 044 417 4550, reima.harkonen@savonlinna.fi

Aaro Vuorenmaa, Onni Timonen, Eemi Ilomäki ja Onni Tuomela valmistuvat Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta ja siirtyvät suoraan opiskelemaan Tampereen Ammattikorkeakoulun toiselle vuosikurssille.

Takana on ainutlaatuinen opiskelukokeilu: ammattiopistosta valmistuvat ammattilaiset aloittavat suoraan ammattikorkeakoulun toiselta vuosikurssilta. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun kokonainen luokka on aloittanut ammattiopistossa samanlaisen ammattikorkeakouluun tähtäävän opintorakenteen. Opinnoissaan opiskelijat ovat suorittaneet 180 osaamispistettä, joihin sisältyy 60 osaamispistettä ammattikorkeakouluopintoja, jotka ovat niin kutsuttuja väyläopintoja.

”Hyvä oikoreitti”

– Ammattikoulun kakkos- ja kolmosvuonna kävimme jatkuvasti kursseja TAMKssa, niin että kasassa on nyt noin vuoden opinnot”, Onni Timonen kertoo.
– Niin, että nyt mennään sitten suoraan kakkoselle! Aaro Vuorenmaa vahvistaa.
Suoraan? Entä pääsykokeet?
– Ei sellaisia ole, meidän pitää vaan vastaanottaa opiskelupaikka!

Tämähän kuulostaa suorastaan nerokkaalta! Suoritat ammatillisen perustutkinnon ja samalla oikaiset ammattikorkeakouluun, josta valmistut nopeammin kuin muut. Mitä tällainen pikatie vaatii? Nuoria ja opettajia jututtaessa tulee selväksi, että kyseessä ei ole läpihuutojuttu. AMK-kurssit vaativat omistautumista ja enemmän esimerkiksi matematiikka- ja kielitaitoja, kuin ammattiopiston perusopinnot

– Ollaan opiskeltu siellä pelkkiä kirjallisia aineita. Kyllä se taso siellä oli ihan toinen kuin täällä ammattikoulussa. Paljon vaikeampaa, Timonen miettii.
– Lukion käyneille tietyt asiat ovat varmasti helpompia, olihan se differentiaalien pyörittely alkuun aika haastavaa, Vuorenmaa myöntää ja jatkaa:
– Mutta käytännön hommissa tilanne oli sitten toisin päin. Eiväthän ne muut tunnistaneet edes perustyökaluja, ehkä mitan korkeintaan!
– Kyllä ammattikoulun käyneet ovat siellä haluttuja opiskelijoita, lehtori Matti Hellsten tukee
– Meidän opiskelijoillamme on käytäntö hallussa ja aivan erilaiset suhteet teollisuuteen ja muuhun työelämään. Siltä pohjalta on aivan eri hakea esimerkiksi inssityöpaikka.

Kenelläkään nuorista ei ole lähipiirissä kone- ja tuotantotekniikan taustaa, vaan ala on löytynyt esimerkiksi oman koneisiin liittyvän innostuksen myötä. Osalle tieto mahdollisuudesta jatkaa ammattikorkeakouluun tuli yläkoulun opojen kautta. Eemi Ilomäki löysi AMK-väyläopinnot itse.
– Ajattelin että mielenkiintoinen juttu. Ja hyvä oikoreitti!

Kuitenkaan pelkkä halu nopeaan ja suoraan reittiin insinööriksi ei riitä. Motivaatio ja kyky opiskella myös haastavampia kirjallisia aineita täytyy löytyä.
– Kolme näistä AMK-väylään valmistuvista opiskelijoista ovat opintojen ohessa toimineet myös Tredun kansainvälisessä AR/VR-projektissa, jonka puitteissa nuoret kävivät Saksassa ja Hollannissa. Eemi Ilomäki sai myös pronssia Taitajassa, eli ammattitaidon SM-kilpailuissa, lehtori Ville Sirén kertoo.

Maailma pyörii kone- ja tuotantotekniikalla

Millaisia terveisiä valmistuvat lähettävät yläkoululaisille?
– Jos haluaa tulevaisuudessa tehdä monipuolista tekniikan alan hommaa, ykkösvaihtoehto on tulla Treduun automaatiopuolelle! Vuorenmaa maalailee.
– Hyvä ja varma paikka, täältä pääsee lähes mihin vaan hommiin, komppaa Timonen.

Kone- ja tuotantotekniikan alan ahkeralle opiskelijalle ja tarkalle ammattilaiselle töitä löytyy varmuudella suhdanneheittelyistä huolimatta myös tulevaisuudessa.
-Sano mikä tahansa ammatti? Kaikki mahdolliset ammattilaiset alasta riippumatta työskentelevät kone- ja tuotantotekniikan avulla valmistetuilla työvälineillä. Oli sitten kyseessä kuorma-auton tai metsäkoneen kuljettaja, siivooja, opettaja tai kirurgi. Jokaisen työvälineisiin on tarvittu kone- ja tuotantotekniikkaa, lehtori Timo Saari kertoo.

Ensimmäinen vuosikurssi kohtasi matkan varrella hiukan säätöä ja suunnittelun kömpelyyttä, mutta sekä opettajat että opiskelijat ovat kokonaisuuteen tyytyväisiä. Ja jatkoa on luvassa, syksyllä 2023 Tredussa aloitti jo 15 uutta opiskelijaa vastaavanlaisiin opintoihin.

Samalla päättäväisyydellä, kun vaativat AMK:n lukuaineet on ammattiaineiden rinnalla suoritettu, on poikien tulevaisuudensuunnitelmatkin selkeät. Ensin käydään armeija, sitten suoritetaan insinööriopinnot. Vuorenmaa ja Timonen tähtäävät johtotehtäviin, ehkä kansainväliselle uralle.

– Viiden vuoden päästä olen alalla töissä, viidentoista vuoden päästä teen omalle yritykselleni töitä. Se on aina ollut tavoitteenani, että jotain itselleni teen! puolestaan kertoo Timonen sellaisella määrätietoisuudella, ettei haastattelijalle jää hetkenkään epäilystä siitä, etteivätkö nämä nuoret tule toteuttamaan nämä unelmansa. Ja paljon enemmänkin.

Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö jakoivat kolmattatoista kertaa tietokirjastipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Sadan euron arvoiset stipendit myönnettiin tunnustuksena ahkerasta tietokirjojen lukemisesta tai kuuntelemisesta. Stipendit jaettiin oppilaille koulujen kevätjuhlissa. Lista stipendin saajien kotipaikkakunnista ja kouluista on tiedotteen lopussa.

Yläasteiden, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat hakivat stipendejä oppilailleen. Hakemuksissa pyydettiin kertomaan, mitä tietokirjoja oppilas on lukenut, onko hän kiinnostunut jonkin tietyn alan tietokirjallisuudesta ja miten tämä ilmenee. Stipendejä hakivat monipuolisesti kaikkien oppiaineiden opettajat. Hakemusten joukosta Suomen tietokirjailijat ry:n ja Lauri Jäntin säätiön edustajista koottu raati valitsi stipendinsaajat.

Nuoret lukevat tietokirjoja tiedonhalusta ja oppimisen ilosta

Hakemusten perusteella nuoret lukevat tietokirjallisuutta, koska he haluavat syventää ymmärrystään heitä kiinnostavista aiheista. Nuorista välittyi kuva monipuolisina lukijoina, jotka pyrkivät kehittämään ajatteluaan ja avartamaan maailmankuvaansa. Tietokirjoja myös kuunneltiin painettujen kirjojen rinnalla.  

Tänäkin vuonna hakemuksissa korostui kiinnostuksenaiheiden moninaisuus. Hakemusten perusteella nuoret lukevat tietokirjoja perehtyäkseen tiettyyn aihepiiriin tai harrastukseensa syvemmin. Suosittuja lajeja olivat yhteiskuntaa ja historiaa käsittelevät teokset, elämäkerrat ja omiin harrastuksiin liittyvät oppaat. Osa nuorista luki ylimääräistä kirjallisuutta koulutehtäviä varten. Tänä vuonna luetuimmiksi teoksiksi nousivat Rutger Bregmanin Hyvän historia ja Yuval Noah Hararin Sapiens – Ihmisen lyhyt historia.

Hakemusten mukaan tietokirjallisuudesta saatu osaaminen näkyy oppilaiden perusteellisissa vastauksissa oppitunneilla ja kokeissa, kirjoitustaidon kohenemisessa, opetuksen ulkopuolisen tietämyksen syvenemisessä ja kriittisen ajattelun kehittymisessä. Monet myös kertoivat muille opiskelijoille lukemisen ilosta.

Stipendit kannustavat lukemaan tietokirjallisuutta

Tietokirjastipendin tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan tai kuuntelemaan tietokirjoja. Tänä vuonna stipendi on sadan euron arvoinen lahjakortti Suomalaiseen Kirjakauppaan. Stipendien lisäksi Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö tukevat koululaisten mahdollisuutta tutustua tietokirjallisuuteen myös tietokirjailijavierailuin. Toisen asteen oppilaitokset voivat hakea maksutonta tietokirjailijavieraista joka kevät ja syksy. Seuraavan kerran vierailijoita voi hakea elokuussa 2023 ja tietokirjastipendejä keväällä 2024.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry | 050 574 5296 | eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi
www.laurijantinsaatio.fi   |     www.suomentietokirjailijat.fi 

Stipendin saajat opiskelevat seuraavilla paikkakunnilla ja seuraavissa kouluissa:

Aura
Auran yhtenäiskoulu

Espoo
Kaitaan lukio
Mankkaan koulu
Otaniemen lukio
Tapiolan koulu 

Jurva
Jurvan Yhtenäiskoulu

Hämeenkyro
F. E. Sillanpään lukio

Hämeenlinna
Kaurialan lukio

Helsinki
Englantilainen koulu
Helsingin suomalainen yhteiskoulu
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö/ Helsingin yhteislyseo
Helsingin normaalilyseo

Imatra
Itä-Suomen koulu

Joensuu
Joensuun lyseon lukio

Jyväskylä
Kilpisen yhtenäiskoulu

Kausala
Iitin lukio

Klaukkala
Mäntysalon koulu

Kuopio
Kuopion klassillinen lukio

Lahti
Lahden kristillinen koulu

Lieto
Liedon lukio

Littoinen
Kotimäen koulu

Nurmijärvi
Nurmijärven lukio

Oulu
Laanilan koulu
Ritaharjun koulu

Parikkala
Kirjolan koulu
Parikkalan lukio

Parola
Parolan yhteiskoulu

Pyhäjoki
Pyhäjoen lukio

Ruovesi
Ruoveden lukio (SASKY)

Savonlinna
Savonlinnan lyseon lukio

Seinäjoki
Nurmon lukio
Pruukin yhtenäiskoulu

Sodankylä
Lapin koulutuskeskus Redu / Sodankylä

Taivalkoski
Taivalkosken lukio

Tampere
Kaukajärven koulu
Tampereen klassillinen lukio
Tampereen yliopiston normaalikoulu
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

Turku
Ammattiopisto Spesia
Puolalanmäen lukio
Turun klassillinen lukio

Vantaa
Aurinkokiven koulu

Veteli
Vetelin yläkoulu

Ylöjärvi
Ylöjärven lukio

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sekä Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämässä tapahtumassa 12.6. Laurean Tikkurilan kampuksella syvennytään avoimen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuudennäkymiin.

Avoin tiede on kansainvälisesti merkittävä liike, joka edistää avoimia toimintamalleja tieteessä ja tutkimuksessa. Se pyrkii tekemään tieteellisestä tiedosta kaikille avoimesti saatavaa ja uudelleenkäytettävää sekä lisäämään tiedon hyödynnettävyyttä yhteiskunnassa.

“Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu sillä, että avointa tiedettä kehitetään yhdessä koko tiedeyhteisön voimin”, Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristön asiantuntija Ilmari Jauhiainen korostaa. 

Avoimen tieteen kesä- ja talvipäivät ovat kansallisesti merkittävin kohtaamispaikka avoimen tieteen edistämiseen. 

Onko tieteen tulevaisuus avoin?

Tekoälyn harppaukset, vihreä siirtymä, disinformaatio sekä esimerkiksi luontokato vaikuttavat lähivuosina merkittävästi yhteiskuntaan sekä globaalissa, että paikallisessa mittakaavassa ja myös tiedeyhteisön tulee uudistua pysyäkseen mukana paremman maailman rakentamisessa. 

Akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen (PhD, Dos) pohtii aamun esitelmässään, mitä mahdollisuuksia tieteen tulevaisuudessa on näkyvissä, ja mikä rooli avoimuudella on tässä kaikessa? Laurean Kehittämispäällikkö Mikael Uusi-Mäkelä sen sijaan tarkastelee aamupäivän puheenvuorossa tekoälyn vaikutuksia oppimiseen otsikolla "Elefantti syödään pala kerrallaan - miten ammattikorkeakoulu reagoi tekoälyn läpimurtoihin?" 

Iltapäivällä Tieteellisten seurain valtuuskunta jakaa kansallisia palkintoja: avoimen oppimisen palkinnot jaetaan vuosittain avoimen oppimisen vaikuttajalle, vuoden avoimesta oppimateriaalista sekä vuoden avoimesta oppimis- tai opetuskäytännöstä. 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se striimataan verkkoon. Striimilinkki lisätään tapahtumasivulle. 

Ilmoittaudu mukaan paikan päälle lomakkeella. Striimin seuraaminen ei vaadi ilmoittautumista. 

Lisätietoja: 

Asiantuntija Ilmari Jauhiainen, puh. 040 560 8068, ilmari.jauhiainen@tsv.fi

Tapahtuman ohjelma ja aiheesta lisää: 

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2023

Mitä on avoin tiede?

Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa havaittiin kouluympäristössä luokan toiminnasta syntyvän melun olevan merkittävä haittatekijä, vaikka luokan akustiikka oli määräysten mukainen. Kahden akustisesti erilaisen luokan vertailussa huomattiin akustisen suunnittelun vähentävän toiminnan aikana syntyvää melua sekä sen häiritsevyyttä.

Tutkimus tehtiin Loimaan keskuskoulussa, jossa tutkittavana oli kaksi luokkahuonetta: normiluokka ja testiluokka. Normiluokassa oli katto kokonaan ääntä vaimentava ja luokka täytti suomalaiset akustiikkamääräykset. Testiluokassa oli äänenvaimennusmateriaalia normiluokkaa enemmän.

Tutkimuksessa tehtiin kyselyt molempien luokkien oppilaille. Kyselytulosten mukaan kanssaoppilaiden puhe oli häiritsevin äänen lähde. Erot testi- ja normiluokkien välillä olivat kuitenkin huomattavat, testiluokan eduksi.

–Testiluokalla vain 15 % koki muiden oppilaiden puheen häiritseväksi, kun normiluokalla sen koki häiritseväksi 65 % oppilaista. Myös yleinen äänen häiritsevyys oli testiluokassa vähäisempää kuin normiluokassa, kertoo psykologian erikoistutkija Jenni Radun Turun AMK:n rakennetun ympäristön tutkimusryhmästä.

Alun perin idea testiluokan tekemiseen lähti muutamilta keskuskoulun opettajilta. He halusivat kokeilla, miten runsaampi äänenvaimennus vaikuttaa oppilaisiin. Lisä-äänenvaimennus toteutettiin mm. kokolattiamatolla, seinälle sijoitetuilla äänenvaimennuslevyillä, ääntä imevillä verhoilla ja pehmeillä kalusteilla.

–Näillä keinoilla saatiin tapettua huonekaiku käytännössä kokonaan, Radun jatkaa.

Toiminnanaikaisen äänitasoseurannan perusteella testiluokassa äänitaso olikin useita desibelejä alhaisempi kuin normiluokassa erityisesti toiminnallisen opetuksen aikana. Äänenvaimennusmateriaalien äänenvaimennuskyky ei laskelmien mukaan yksinään selitä havaittua äänitason laskua. Luultavasti akustiikkaratkaisujen ja hiljaisten kalusteiden luoma rauhallinen tunnelma vaikutti myös oppilaiden käytökseen: testiluokassa ei tarvitse käyttää niin voimakasta puheääntä kuin normiluokassa tullakseen kuulluksi, eikä toiminnasta lähde yhtä paljon ylimääräistä ääntä. Kalusteet oli valittu siten, että toiminnankaan aikana niistä ei lähde kovaa ääntä. Katsomme äänitason laskun johtuvan erityisesti oppilaiden ja opettajan toiminnan muutoksesta, jota akustinen suunnittelu ja hiljaiset kalusteet edesauttavat.

–Tutkimustuloksia aiotaan ilman muuta hyödyntää tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehittämisessä, koska testiluokkaan tehty lisäinvestointi on rakennuksen elinkaareen aikaisiin kokonaiskustannuksiin suhteutettuna lähes mitätön, korostaa Jenni Radun.

–Oppimisympäristöihin satsaaminen testiluokan kaltaisilla keinoilla vähentää melun häiritsevyyttä ja tekee opetussuunnitelman mukaisesta toiminnallisesta opetuksesta miellyttävämpää., selventää kasvatustieteen professori Marjaana Veermans Turun yliopistosta. 

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Facilities -tiedelehdessä. Se on vapaasti ladattavissa osoitteesta https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/F-03-2022-0036/full/html 

Lisätiedot:

Jenni Radun, erikoistutkija, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.radun@turkuamk.fi
Puh. +358 50 598 5205