Taitotalon järjestämä, puoli vuotta kestävä sähkö- ja automaatioalan osatutkinto on työttömille työnhakijoille suunniteltu sysäys sähköalalle.
Kotiäidistä kuoriutuu koulutuksella sähköammattilainen
Satu Salminen vietti viisi vuotta lasten kanssa kotona. Ennen lapsia hän työskenteli viherrakentajana, lastenhoitajana, pelinhoitajana ja myymäläpäällikkönä. Koulutukseltaan hän on viherartesaani.
– Kotiäitiys oli lasten kannalta oikea ratkaisu ja antoi myös minulle aikaa miettiä, mitä oikeasti haluan elämältäni, Satu sanoo.
Kotona ollessaan Satu pohdiskeli, että haluaisi jatkaa työelämässä jollain uudella alalla. Sähköalan hän valitsi, koska se oli hänelle ennestään tuttu isän ja isoisän ammattien kautta.
– Aikaisemmin en ajatellut sähköalaa omana alanani, vaikka se on aina kiinnostanut minua. Huomasin kuitenkin selaavani useasti netissä erilaisia alalle kouluttautumiseen liittyviä vaihtoehtoja. Ala alkoikin tuntua mahdolliselta, Satu sanoo.
![]()
Satu kertoo, että aikaisemmissa työpaikoissa on arvostettu hänen halua oppia uutta. Lisäksi hän on tarkka ja valmis tarttumaan kaikenlaiseen työhön. Ne ovat hänen valttikorttejaan.
It-insinööri saa sähköosaamisella lisää vipuvartta työllistymiseen
Ari Enqvist on tehnyt it-alan toimistotöitä viimeiset 20 vuotta. 2000-luvun hurjina vuosina alalle pääsi töihin ilman koulutusta pelkän harrastuneisuuden pohjalta. Ari työllistyi silloin raskaaseen teollisuuteen järjestelmien mittausta ja automaatiota tekevään yritykseen.
Työelämässä ollessaan hän suoritti sekä datanomin että kolmekymppisenä myös tieto- ja viestintätekniikan insinöörin (AMK) tutkinnot. Menneeseen elämään kuului lisäksi irtiotto erä- ja luonto-oppaan opintojen merkeissä. Opiskelujen päätyttyä hän kuitenkin palasi it-alalle.
– Nyt olin työttömänä, koska minulla oli ollut selän kanssa ongelmia. En halunnut jäädä kotiin makaamaan, vaan päätin käyttää aikani hyödyksi hankkimalla lisää koulutusta, Ari kertoo
Sähköala on Arille jo hieman tuttu elektroniikka- ja radioamatööriharrastusten sekä it-alan töiden kautta. Opiskelusta hän on innoissaan, sillä nyt hän pääsee tekemisiin suurempien jännitteiden kanssa.
– Olen joskus ollut auttamassa ammattilaisia jossain sähköhommissa, mutta sähkötyöt ovat luvanvaraisia, eikä niitä voi tehdä ilman koulutusta. Sitä olen nyt hankkimassa, Ari sanoo.
![]()
Ari tavoittelee automaatiopuolen työtä, missä voisi yhdistää it-alan sähkötöihin. Hän toteaa, että se ei välttämättä onnistu heti, ja siksi hän on valmis tekemään ensin jotain muuta sähköalan työtä.
Koulutuksessa edetään teoriasta käytäntöön
Koulutus alkoi marraskuussa teoriatiedon kartuttamisella. Yksi perusasioista oli ymmärtää, miten virta kulkee ja jakaantuu.
– Kävimme läpi muun muassa vaihtosähkön ja tasasähkön perusteet ja toimintaa sekä teimme erilaisia laskutoimituksia, Satu kertoo.
Teoriapohjan jälkeen opiskelijat siirtyivät harjoittelemaan asioita käytännössä. Taitotalolla on monipuolisesti opetustiloja sähkö- ja automaatioalalla. Teorialuokkien lisäksi opiskelijoiden käytössä on moottorilaboratorio, elektroniikkalaboratorio, kaksi työsalia ja näyttösali. Suurimman osan ajasta työvoimakoulutuksen opiskelijat ovat viettäneet teorialuokissa ja työsaleissa.
Automaatio-opintoihin löytyy lisäksi prosessiautomaatiolaboratorio, automaation työsali sekä rakennusautomaatiolaboratorio, logiikkalaboratorio ja sähkömittaustila kytkentäharjoituksiin.
Koulutuksen loppupuolella opiskelijat menevät alan yritykseen kaksi kuukautta kestävään työharjoitteluun.
Opiskelussa uutta tietoa tulee nopealla tahdilla
Satu ja Ari kertoivat yhteen ääneen yllättyneensä siitä, miten tiukkaa tahtia opinnot ovat edenneet. Lähiopetusta on ollut neljänä päivänä viikossa. Opinnoista on voinut helposti jäädä jälkeen, jos on ollut vaikka sairas.
Perjantait on pyhitetty itsenäiselle opiskelulle, jonka aikana on voinut kerrata teoriaa tai tulla työsaleihin harjoittelemaan kytkentöjä.
– Opetuspäivinä työt tehdään työsaleissa pareittain. Perjantaisin sen sijaan on saanut tehdä ihan itse. Silloin on voinut testata, osaako työskennellä yksin, Satu kertoo.
Perjantaisin opiskelijat työskentelevät omatoimisesti. Kouluttajat käyvät tarkastamassa opiskelijoiden kytkennät ja opastavat tarvittaessa. Kukaan ei ole jäänyt opiskelun kanssa yksin.
Sähkötyöturvallisuus on tärkeää
Toinen opiskelussa yllättänyt asia on ollut sähkötöitä koskevien turvallisuusasioiden määrä.
– Turvallisuussääntöjen suuri määrä on toisaalta ihan ymmärrettävää, kun ollaan hengenvaarallisten jännitteiden kanssa tekemisissä. Turvallisuus on myös näytöissä tärkeä asia, sillä yksikin virhe turvallisuudessa johtaa näytön hylkäämiseen, Ari kertoo.
Satu kertoo olleensa yllättynyt melkein kaikesta.
– Opittavaa on niin paljon, mutta se on vain positiivista, koska kaikki on hurjan mielenkiinoista. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, mitä ajattelin. Turvallisuusasioissa on todella paljon muistettavaa, Satu kertoo.
Into, kiinnostus ja halu oppia kantavat pitkälle
Kiinnostus alaan ja oppimiseen on koulutukseen osallistujille tärkeää, koska innostunut mieli jaksaa ottaa selvää ja haluaa sisäistää asioita.
– Kun on viisi vuotta leikkinyt lasten kanssa kotona, on aivan ihanaa päästää aivot taas töihin. Olen tosi innostunut, Satu jatkaa.
– Tämä koulutus on melko lyhyt repäisy, mutta tämän avulla aion päästä takaisin työelämään. Se auttaa pitämään vireen yllä, Ari sanoo.
Molempien opiskelumotivaatio on huipussaan ja se näkyy myös tuloksissa. He ovat saaneet näytöistä hyvät arvosanat. Kova työskentely on avainasia, mutta myös muilla tekijöillä on vaikutusta onnistumiseen. Satu ja Ari kertovat, että Taitotalolla on taitavia ja kannustavia kouluttajia. He iloitsevat, että myös opiskeluryhmään on osunut innostunutta väkeä.
![]()
Satu ja Ari toteavat, että heille on sattunut tosi hyvä ryhmä, jossa kaikki ovat tosi motivoituneita oppimaan. Tauot käytetään usein sähköstä keskusteluun ja tiedon jakamiseen. Motivoituneet opiskelukaverit ovat iso voimavara.
Harjoittelupaikka on jalka oven väliin
Työvoimakoulutus, johon Satu ja Ari osallistuvat, käsittää kaksi tutkinnon osaa sähkö- ja automaatioalan perustutkinnosta. Ajatuksena on, että koulutuksen aikana osallistujat löytäisivät harjoittelupaikan ja työllistyisivät. Työpaikan saatuaan opiskelijat voivat jatkaa opiskelua ja suorittaa koko perustutkinnon oppisopimuksella.
– Työelämään tässä on tarkoitus päästä. Tavoitteena on tietysti suorittaa koko tutkinto. Tilanne työpaikoilla on nyt kuitenkin vaikea. Siellä ei ole oikein resursseja tai kykyä ottaa harjoitteluun tai palkata oppisopimuksella, jos heillä muutenkin on irtisanomisia tai lomautuksia, Ari pohtii.
Satu ja Ari ovat olleet yhteyksissä alan yrityksiin harjoitteluasioissa. Verkkoja on vesillä, mutta vielä ei ole nimiä papereissa.
– Kun pääsisi jonnekin näyttämään osaamisensa. Silloin uskon, että oppisopimuspaikkakin heltiäisi helpommin. Toivon, että yritykset luottaisivat meihin ja ottaisivat työharjoitteluun nyt ensin, Satu sanoo.
Työvoimakoulutus toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Sen tavoitteena on työllistyminen. Koulutuksen aikana suoritetaan tutkinto tai sen osa. Koulutus sisältää teoriaa ja käytäntöä.
LISÄTIETOA
Työvoimakoulutukset Taitotalossa
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto oppisopimuksella
Kysy lisää
Pekka Taka-Eilola, Taitotalo, koulutusasiantuntija, teollisuus
050 475 8059, pekka.taka-eilola@taitotalo.fi
Satu kertoo, että aikaisemmissa työpaikoissa on arvostettu hänen halua oppia uutta. Lisäksi hän on tarkka ja valmis tarttumaan kaikenlaiseen työhön. Ne ovat hänen valttikorttejaan. 
Ari tavoittelee automaatiopuolen työtä, missä voisi yhdistää it-alan sähkötöihin. Hän toteaa, että se ei välttämättä onnistu heti, ja siksi hän on valmis tekemään ensin jotain muuta sähköalan työtä.
Satu ja Ari toteavat, että heille on sattunut tosi hyvä ryhmä, jossa kaikki ovat tosi motivoituneita oppimaan. Tauot käytetään usein sähköstä keskusteluun ja tiedon jakamiseen. Motivoituneet opiskelukaverit ovat iso voimavara.