Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16514 articles
Browse latest View live

Avoimen AMK:n suosio huipussa, Xamk jälleen kerran Suomen merkittävin avoimen toimija

$
0
0

Avoimen ammattikorkeakoulun suosio on Suomessa ennätyslukemissa ja opiskelijamäärät kasvoivat valtakunnallisesti 35 %. Xamkin avoimen AMK:n eli Xamk Pulsen opintoihin osallistui tästä joukosta 34 000 opiskelijaa, mikä on peräti 28 % koko Suomen avoimen AMK:n opiskelijamäärästä.

Opintopisteiden määrässä Xamk on Suomen suurin. Xamk Pulsen opintoja suoritettiin viime vuonna noin 130 400 opintopistettä, koko maan avoimen AMK:n opintopistemäärän ollessa noin 594 300. 

Xamkin jatkuvan oppimisen johtaja Pia-Mariana Toukkari on erittäin tyytyväinen viime vuoden tuloksiin. 
-    Opintopistemäärässä Xamk ohittaa jälleen selvästi kaikki Suomen korkeakoulut, eli ammattikorkeakoulujen lisäksi myös kaikki yliopistot. Myös opiskelijamäärältään Xamk on toisena Helsingin yliopiston jälkeen. Syitä Xamkin suosioon ovat mm. laaja ja laadukas tarjonta sekä mahdollisuus suorittaa opintoja verkossa, eli mistä päin Suomea tahansa. 

Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot on tarkoitettu kaikille, iästä tai pohjakoulutuksista riippumatta. Suurin osa Xamk Pulsen opiskelijoista hakee täydentävää tai uudistavaa osaamista omalle työuralle. Tyypillisin opiskelija on työssäkäyvä, 31 - 45-vuotias nainen, jolla AMK- tai ammatillinen tutkinto.

Vaikka avoin AMK kiinnostaa tällä hetkellä, tulevat ja suunnitteilla olevat muutokset huolestuttavat. 
- Avoimen ammattikorkeakoulun rahoitusta leikataan valtakunnallisesti, mikä lisää painetta opiskelijakohtaisten hintojen nostoon.  Samalla aikuiskoulutustuki poistuu. Pahimmillaan nämä muutokset kasvattavat aikuisopiskelijoiden välistä eriarvoisuutta, jolloin kaikilla ei ole yhtäläistä mahdollisuutta kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista jatkuvan oppimisen keinoin, Toukkari pohtii. 

Avoin korkeakouluopetus vuonna 2023, TOP 3
(avoin yliopisto ja avoin ammattikorkeakoulu)

Osallistujat

  • Helsingin yliopisto, 34 745
  • Xamk, 34 034
  • Jyväskylän yliopisto, 25 731

Opintopisteet

  • Kaakkois-Suomen amk, 130 404
  • Jyväskylän yliopisto, 100 813
  • Helsingin yliopisto, 88 429

Lisätietoja:
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk Pulse
jatkuvan oppimisen johtaja Pia-Mariana Toukkari
p. 040 086 9947, pia-mariana.toukkari@xamk.fi

 

Tilastotiedot: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

  • https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Tutkintoon-johtamaton-ammattikorkeakouluopetus.aspx
  • https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Avoin-yliopisto-opetus-ja-t%C3%A4ydennyskoulutus.aspx

YSAO kiinnosti yhteishaussa

$
0
0

Kevään 2024 yhteishaku peruskoulun jälkeiseen koulutukseen päättyi 19. maaliskuuta. Yhteishaussa Ylä-Savon ammattiopistoon oli yhteensä 309 ensisijaista hakijaa. Näistä ammatillisiin tutkintoihin haki 294 hakijaa ja Tutkintokoulutukseen valmentavaan TUVA-koulutukseen 15 hakijaa. Kokonaishakijamäärä kaikilla hakusijoilla oli 1069 opiskelijaa.

- Ylä-Savon alueella peruskoulun päättävän ikäluokan koko pieneni vuodesta 2023 vuoteen 2024 yhteensä 40 hengellä, joka vaikutti myös YSAOn ensisijaisten hakijoiden määrään, toteaa YSAOn vararehtori Kirsi Pulkkinen. - Viime vuoden hakijaennätykseen 353 ei päästy, mutta olemme tyytyväisiä hakijamäärään.

Neljä suosituinta alaa olivat maarakennus (43), logistiikka (40), maatalousala (40) ja sähkö- ja automaatioala (33).

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa Ylä-Savossa sijaitseviin koulutusyksiköihin haki yhteensä 580 ensisijaista hakijaa, ammatillisiin oppilaitoksiin haki 355 hakijaa ja alueen lukioihin 225 ensisijaista hakijaa. Ylä-Savon ammattiopiston suhteellinen osuus alueelle hakeneista opiskelijoista oli 51,3% kaikista hakijoista. Vuonna 2021 YSAOn osuus kaikista yläsavolaisiin oppilaitoksiin yhteishaussa hakeneista 1. sijaisista opiskelijoista oli 49%, vuonna 2022 se oli 52%, vuonna 2023 53,7%.

Ylä-Savon ammattiopiston hakijamäärä on pysynyt tasaisena vuodesta 2014 lähtien, ammatillisten tutkintojen osalta yli 300 ensisijaista hakijaa on ollut vuosina 2014,2015, 2021, 2023 ja 2024. Alimmillaan hakijoita oli vuonna 2019, jolloin 1. sijaisia hakijoita oli 259. Hakijoiden määrän keskiarvo ammatillisen koulutuksen reformin (2018) jälkeisinä vuosina on ollut n. 295 opiskelijaa/vuosi.

Yhteishaussa hakukelpoisia ovat henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa. Ne, joilla on toisen asteen tutkinto jo suoritettuna voivat hakea ammatilliseen koulutukseen jatkuvan haun kautta. Ylä-Savon ammattiopistoon haki jatkuvan haun kautta ajalla 19.3.2023 – 19.3.2024 yhteensä 1545 henkilöä. Valittujen osalta opiskelujen aloitus tapahtuu joustavasti, opiskelijan omien tarpeiden mukaisesti. Yhteishaun aikana (19.2-19.3.2024) ammatillisiin perustutkintoihin haki jatkuvan haun kautta 92 henkilöä ja muihin tutkintoihin 51 henkilöä.

Yhteishaun vetovoimaisuusmittarina aiemmin käytetty ensisijaista hakijaa / aloituspaikka on jatkuvan haun myötä menettänyt merkityksensä, koska jokainen ammatillinen oppilaitos pystyy itse säätelemään yhteishaun aloituspaikkojen määrää, eikä suhdeluku enää kuvaa oppilaitoksen todellista vetovoimaisuutta.

Ylä-Savon ammattiopistossa opiskelee 21.3.2024 yhteensä 2636 opiskelijaa, joista 2034 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

 

Lisätietoja hakijatilanteesta
koulutusjohtaja, vararehtori Kirsi Pulkkinen, 0400 793 030

Saskyn vuoden 2023 tilinpäätös 0,79 miljoonaa euroa ylijäämäinen

$
0
0

SASKY koulutuskuntayhtymän (Saskyn) tilinpäätös vuodelta 2023 on 0,79 M€ ylijäämäinen. Vuoden 2023 talousarvio oli laadittu maltillisesti varovaisuusperiaatetta noudattaen ja tilikauden alijäämäksi oli siinä linjattu 1,5 M€. Ammatillisen koulutuksen rahoitus oli vuoden 2023 osalta laskettu noudattaen vuoden 2022 rahoituksen tasoa ilman lisärahoituspäätöksiä (harkinnanvarainen rahoitus ja strategiarahoitus). Saskyn yhtymähallitus käsitteli vuoden 2023 tilinpäätöksen kokouksessaan 22.3.2023.

Kuntien peruspääomakorotukset tärkeässä osassa investointien toteuttamisessa

Saskyn omistajakunnat ovat olleet mukana rahoittamassa Saskyn investointeja peruspääomakorotuksilla jo usean vuoden ajan. Vuonna 2023 Hämeenkyrön kunta korotti peruspääomaansa Saskyssa 0,5 M€:lla (Osaran osaamiskeskus) ja Kokemäen kaupunki 0,2 M€ (puutarhahallin toteuttaminen). Investointeja toteutettiin Saskyssa vuonna 2023 yhteensä noin 7 M€:lla.

OKM:n lisärahoituksella tukea opetukseen ja ohjaukseen

Vuonna 2023 Saskyn ammatilliselle koulutukselle myönnettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoitusta kaikkiaan n. 0,55 M€. Tästä summasta strategiarahoitusta on n. 0,37 M€ ja siitä suurin osa on suunnattu SAKUstars2024 -kilpailun järjestämiseen. Sasky järjestää valtakunnallisen, ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailun Ikaalisissa huhtikuussa 2024. Harkinnanvaraisen korotuksen osuus, n. 0,18 M€ on suunnattu mm. työpaikkaohjaajien koulutukseen ja lentokoneasentajakoulutukseen.

Tutkintojen ja tutkinnon osien määrissä ylitettiin tavoitteet

Ammatillisessa koulutuksessa suoritettujen tutkintojen määrä (1617) ja osatutkintoa suorittavien tutkinnonosien määrä (1080) ylittivät reilusti tilikaudelle asetetut tavoitteet. Myös opintojen keskeyttämisaste sekä ammatillisessa että lukiokoulusuksessa oli huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna. Ammatillisessa koulutuksessa päästiin tavoitteita paremmalle tasolle myös opiskelijapalautteessa. Vaikuttavuusrahoitukseen vaikutti opiskelijoiden hyvä työllistyminen valmistumisen jälkeen, mikä oli ammatillisessa koulutuksessa 66 % (vuoden 2022 aikana valmistuneet).  

Kilpailumenestystä ja tunnustuksia

Sasky ja sen opiskelijat menestyivät vuoden mittaan erilaisissa kilpailuissa. Saskyn Wilhelmiina Saarijärvi voitti parinsa Hermanni Huuskosen (Sakky) kanssa hopeaa viherrakentamisen lajissa EuroSkills Gdansk -kilpailussa. Saskylle myönnettiin Työ & Taito -palkinto osoitukseksi ammattiosaamisesta, yrittäjyydestä ja työelämäyhteistyöstä. Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos oli yksi Taito Finlandia 2023 -palkinnon finalisteista ja valtakunnallisen Artesaaniosaaja 2023 -kilpailun kolmesta finalistista kaksi oli valmistunut Sasky Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta.

Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tietotaito nimettiin vuonna 2023 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, Sasky oli mukana valmistelemassa hakemusta.

Uusi brändi ja rakennushankkeita

Saskyn brändiuudistuksen esitys hyväksyttiin kesäkuussa 2023 yhtymäkokouksessa ja sen valmistelua ja toteutusta tehtiin syksyn 2023 aikana. Uudistettu brändi julkaistiin 1.2.2024. Vuonna 2023 kilpailutettiin Saskyn omistaman Tampereen Ylioppilastalon kokonaissuunnittelu. Sasky Vammalan ammattikoulun raki-rakennuksen vihkiäisiä vietettiin syksyllä 2023. Sastamalan kaupunki oli mukana hankkeessa korottamalla peruspääomaansa Saskyssa vuonna 2022.

Lisätietoja

Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja 
puh. 050 340 6221 
antti.lahti@sasky.fi

(FI/SV/EN) Ministeri palkitsi ansioituneita opiskelijaliikunnan edistäjiä

$
0
0

På svenska nedan / In English below

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist myönsi liikunnan ansioristejä ja -mitaleja 30 opiskelija- ja korkeakoululiikunnan parissa ansioituneelle henkilölle. Ministeri jakaa ansiomerkit Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) 100-vuotisjuhlassa 13. huhtikuuta.

Palkittujen joukossa on runsaasti korkeakoulujen liikuntatoimijoita eri puolilta Suomea. Moni ansiomerkin saaja on myös toiminut sekä OLL:n että muiden liikunta- ja urheilujärjestöjen tehtävissä.

Liikunnan kultaisen ansioristin saa OLL:n puheenjohtajana 1989–1990 toiminut oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola, joka on työskennellyt useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä urheilujärjestöissä ja toimielimissä, esimerkiksi Suomen antidopingtoimikunnan pääsihteerinä. Tällä hetkellä Viertola työskentelee Diabetesliiton toiminnanjohtajana.

Ansioristin saavat useissa urheiluorganisaatioissa toiminut ja Suomen jousiampujain liiton toiminnanjohtajana työskentelevä Arto Ahola, OLL:n korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija Jussi Ansala, monissa liikuntapoliittisissa rooleissa toiminut ja Laurea-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntijana työskentelevä Arto Tiihonen sekä Olympiakomitean erityisasiantuntija Jukka Tirri.

Ansiomitalin kullatuin ristein saavat Antti Afflekt, Katja Arpalo, Saara Karkulahti, Henri Latonen, Pekka Linnainmaa, Carl Myrberg, Kirsi Mänty, Timo Simonen ja Esko Tirkkonen.

Ansiomitalin saavat Heli Aalto, Jani Erkkonen, Aki Hentilä, Petri Kuokkanen, Essi Kähkönen, Sini Niskala, Janne Pakarinen, Pekka Petäkoski, Maija Rihko, Sirpa Risto, Hanna Savander, Erkki Somervuo, Marika Syväoja, Markku Tamminen, Henna Törmänen ja Mika Vettainen.

“Opiskelijoiden Liikuntaliitto onnittelee palkittuja ja kiittää myös kaikkia muita Suomen opiskelija- ja korkeakoululiikunnan edistämiseksi työtään tekeviä toimijoita opiskelijajärjestöissä, korkeakouluissa ja koko liikunnan kentällä“, sanoo OLL:n puheenjohtaja Mio Kortelainen.

Lisätietoja:

palkitseminen, puheenjohtaja Mio Kortelainen, 0447800211, mio.kortelainen@oll.fi vuosijuhlat, juhlavuosikoordinaattori Nicklas Nyman, 0445256962, nicklas.nyman@oll.fi 

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote ansiomerkkien myöntämisestä: https://okm.fi/-/ministeri-bergqvist-myonsi-liikunnan-ja-urheilun-ansioristit-ja-mitalit

Tietoa opiskelijaliikunnan ja OLL:n 100-vuotisjuhlavuodesta: https://www.oll.fi/oll100

--

Ministern förlänade förtjänsttecken till förtjänstfulla främjare av studerandeidrott

 

Idrotts- och ungdomsminister Sandra Bergqvist förärade medaljer och förtjänstkors inom idrott till 30 personer som utmärkt sig inom studerande- och högskoleidrotten. Ministern kommer att dela ut medaljerna vid Studerandenas Idrottsförbunds (OLL) 100-årsjubileum den 13 april.

Bland de premierade finns ett stort antal idrottsaktörer inom högskoleidrotten från hela Finland. Många av mottagarna av förtjänsttecken har också innehaft uppgifter i både OLL och andra idrottsorganisationer.

Guldmedaljen för förtjänster inom idrott tilldelas juris licentiaten Juha Viertola som var ordförande för OLL 1989–1990 och har arbetat inom flera finska och internationella idrottsorganisationer och institutioner, till exempel som generalsekreterare för Finlands Antidopingkommission. För närvarande arbetar Viertola som verksamhetsledare för Diabetesförbundet i Finland.

Arto Ahola, som har arbetat i flera idrottsorganisationer och är verksamhetsledare för Finlands Bågskytteförbund, Jussi Ansala, OLL:s specialsakkunnig inom högskoleidrott, Arto Tiihonen, som har arbetat i flera idrottspolitiska roller och är expert vid Laurea yrkeshögskola, samt Jukka Tirri, expert i Finlands Olympiska kommitté, kommer att tilldelas förtjänstkorset.

Förtjänstmedaljen med guldkors tilldelas Antti Afflekt, Katja Arpalo, Saara Karkulahti, Henri Latonen, Pekka Linnainmaa, Carl Myrberg, Kirsi Mänty, Timo Simonen och Esko Tirkkonen.

Förtjänstmedaljer tilldelas Heli Aalto, Jani Erkkonen, Aki Hentilä, Petri Kuokkanen, Essi Kähkönen, Sini Niskala, Janne Pakarinen, Pekka Petäkoski, Maija Rihko, Sirpa Risto, Hanna Savander, Erkki Somervuo, Marika Syväoja, Markku Tamminen, Henna Törmänen och Mika Vettainen.

”Studerandenas Idrottsförbund gratulerar pristagarna och tackar också alla andra aktörer inom studerandeorganisationer, högskolor och hela idrottsfältet som arbetar för att främja studerande- och högskoleidrott i Finland”, säger OLL:s ordförande Mio Kortelainen.

Mer information:

premiering, ordförande Mio Kortelainen, 044 780 0211, mio.kortelainen@oll.fi 
årsfester, Nicklas Nyman, årsfestkoordinator, 044 525 6962, nicklas.nyman@oll.fi 

Undervisnings- och kulturministeriets informationsmeddelande om utdelning av förtjänsttecken: https://okm.fi/sv/-/minister-bergqvist-forlanade-fortjanstkors-och-fortjanstmedaljer-inom-motion-och-idrott

Information om studerandeidrottens och OLL:s 100-årsjubileum: https://www.oll.fi/sv/oll/opiskelijaliikunnan-100-vuotisjuhla-2024/ 


--

Student sports advocates receive recognition from the Minister of Youth, Sport and Physical Activity

 

Sandra Bergqvist, Finland’s Minister of Youth, Sport and Physical Activity, awarded crosses and medals of merit of Finnish sports to 30 student and university sports advocates. The medals and crosses will be presented to their recipients at the centenary celebration of the Finnish Student Sports Federation (OLL) on 13 April.

The medal and cross recipients include a large number of people involved in university sports in different parts of Finland. Many recipients have also held positions of trust in both the Finnish Student Sports Federation and other sports organisations.

The Cross of Merit in Gold of the Finnish Sport was awarded to LL.Lic Juha Viertola, who served as Finnish Student Sports Federation’s president between the years 1989 and 1990 and has since worked in several Finnish and international sports federations and organisations, such as the Finnish Anti-Doping Commission, where he held the position of secretary general. Currently, Viertola works as the Executive Director of the Finnish Diabetes Association.

The Cross of Merit of the Finnish Sport was awarded to four people: Arto Ahola, who has served in several sports organisations and currently acts as the Executive Director of the Finnish Archery Association, Finnish Student Sports Federation’s senior special advisor for University Sport Jussi Ansala, Arto Tiihonen, who has held several sports policy positions over the years and currently works as a specialist at the Laurea university of applied sciences, and Finnish Olympic Committee specialist Jukka Tirri.

The Medal of Merit in silver with a golden cross was awarded to Antti Afflekt, Katja Arpalo, Saara Karkulahti, Henri Latonen, Carl Myrberg, Kirsi Mänty, Timo Simonen and Esko Tirkkonen.

Medals of Merit were awarded to Heli Aalto, Jani Erkkonen, Aki Hentilä, Petri Kuokkanen, Essi Kähkönen, Sini Niskala, Janne Pakarinen, Pekka Petäkoski, Maija Rihko, Sirpa Risto, Hanna Savander, Erkki Somervuo, Marika Syväoja, Markku Tamminen, Henna Törmänen and Mika Vettainen.

“Finnish Student Sports Federation wishes to congratulate the awardees and to thank them and everyone else involved in the advocacy work for academic sports in student organisations, at institutes of higher education and across the entire field of sports”, says Finnish Student Sports Federation president Mio Kortelainen.

 

Additional information:

Regarding awards: President Mio Kortelainen, 0447800211, mio.kortelainen@oll.fi
Regarding the anniversary celebrations: Nicklas Nyman , anniversary coordinator, 0445256962, nicklas.nyman@oll.fi 

The Ministry of Education and Culture’s announcement on the awarding of the crosses and medals of merit: https://okm.fi/-/ministeri-bergqvist-myonsi-liikunnan-ja-urheilun-ansioristit-ja-mitalit

Information on the centenary of academic sports and the Finnish Student Sports Federation: https://www.oll.fi/oll100 



Maahanmuuttaneet joustavin opinnoin hoiva-avustajan tehtäviin: Halu auttaa ja tehdä töitä vahvoina motiiveina

$
0
0

 

Kova halu päästä töihin. Toive saada olla avuksi. Kutsumus tehdä töitä ikäihmisten kanssa.

Näihin kiteytyy hoiva-avustajaopintoja tekevien maahanmuuttajien ajatukset opinnoistaan ja syistä niiden takana. Opiskelijat ovat osa maahanmuuttaneille suunnattua hoiva-avustajakoulutusta, joka alkoi Savon ammattiopistossa syksyllä 2023. Koulutus mahdollistaa uudenlaisen ja nopean väylän työelämään.

Vahva halu auttaa ikäihmisiä

Maahanmuuttaneiden ryhmän opiskelijoiden taustat ovat moninaiset, mutta kaikkia yhdistää halu tehdä töitä ikäihmisten kanssa. Opinnot alkavat tutustumalla niin toisiin ryhmäläisiin kuin hoiva-avustajan työnkuvaan Suomessa.

Tunisiasta kolme vuotta sitten Suomeen muuttanut Ines Bettaieb Ep Bouali teki kotimaassaan koulusihteerin töitä. Vuosi sitten hän menetti miehensä, jota oli hoitanut kokopäiväisesti miehen loppuajat. Ines kokee, että hän ymmärtää vanhuksia.

- Opiskelin suomen kieltä ja tein silloin harjoittelun palvelutalossa. Tutustuin hoiva-avustajan työhön, ja halusin itse opiskella alaa, kertoo Ines.

Opinnot suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa, ja tavoitteena on löytää opiskelijoille työmahdollisuuksia heidän asuinpaikkansa läheisyydestä. Ines, joka asuu Riistavedellä, toivoo voivansa suorittaa työelämän jaksonsa paikallisessa palvelutalossa.

Jila Phothisailla on ennestään paljon kokemusta hoitotyöstä, vaikkakin asiakkaina on ollut lapsia. Jila työskenteli kotimaassaan Thaimaassa kotiapulaisena.

- Tykkään viettää aikaa vanhempien ihmisten kanssa, ja siksi halusin opiskella hoiva-avustajaksi.

Ineksen tavoin myös Olexandr Volodin pääsi tutustumaan ammattiin hieman sivuoven kautta. Hän teki rakennussiivousta palvelutalon alueella, ja työpäivien aikana hän näki paljon talon arkea.

- Tein töitä palvelutalossa päivittäin, ja vaikka en suoraan ollut asukkaiden kanssa, aloimme vähitellen kommunikoimaan toisillemme.

Vähitellen hänelle kypsyi ajatus hakeutua itsekin töihin ikäihmisten pariin. Mariupolissa Ukrainassa tarjoilijana ja merimiehenä työskennellyt Olexandr muutti Suomeen vuosi sitten. Myös Vladoslav ja Dana Haidarly saapuivat Ukrainasta. He tietävät hoiva-avustajan työn olevan raskasta, ja molemmat ovatkin pitäneet huolta iäkkäistä sukulaisistaan.

Opiskelijat keskustelevat keskenään myös tunteista, joita työ ikäihmisten kanssa sisältää. On suurta iloa ja onnistumisen riemua, mutta myös elämän synkempää puolta. Kaikkeen on oltava valmis. Toive saada olla ihmisille avuksi on kuitenkin vahvempi kuin ajatus työn vaativuudesta. 

- Suomi auttoi minua, ja nyt minä haluan auttaa suomalaisia vanhuksia, kiteyttää Olexandr.

Maahanmuuttaneiden hoiva-avustajaryhmään mahtuu monta äidinkieltä, ja Googlen käännöspalvelut ovatkin ahkerassa käytössä. Niin opiskelijat kuin opettajat ja ohjaajat korostavat suomen kielen merkitystä opinnoissa ja työelämässä.

- Tulkkaamme toinen toisillemme. Aina joku ymmärtää, ja auttaa sitten meitä muita.

Maahanmuuttaneiden opintoihin ja ohjaukseen panostetaan

Maahanmuuttaneiden hoiva-avustajaopiskelijaryhmän tukena on ammatillisia opettajia, S2-opettaja sekä maahanmuuttajaohjaaja. Koulutuskokonaisuuden taustalla on SoteX-hanke, jonka tavoitteena on kouluttaa maahanmuuttajia hoiva-avustajiksi sekä kehittää ja toteuttaa työpaikkaohjaajille koulutusta maahanmuuttaneen hoiva-avustaja opiskelijan ohjaukseen. Hankkeen toiminta-aika on 12.4.2023 – 30.11.2024, ja hankkeen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa.

Savon ammattiopisto kehittää maahanmuuttaneiden opintoja ja ohjausta monin tavoin. Koulussa opiskelee yli 800 maahanmuuttanutta opiskelijaa, jotka edustavat yli 50 eri äidinkieltä. Heidän opintopolkunsa ja sopeutumisensa uuteen kulttuuriin ja oppimisympäristöön vaativat erityistä huomiota ja tukea. Tämän tärkeän työn tueksi toimivat Savon ammattiopiston maahanmuuttajatiimi ja maahanmuuttajamentorit, jotka molemmat ovat olleet osa koulun arkea syksystä 2023 alkaen.

Lisätietoja koulutuksesta

Jaana Heiskanen, opettaja
044 785 8601
Savon ammattiopisto

Saskyyn hyvin hakijoita yhteishaussa, jatkuvan haun merkitys edelleen suuri

$
0
0

SASKY koulutuskuntayhtymän (Saskyn) koulutustarjonta kiinnosti hakijoita viime viikolla päättyneessä toisen asteen yhteishaussa. Saskyn oppilaitosten ammatilliseen koulutukseen oli hakijoita kaikkiaan 2591 (näistä ensisijaisia hakijoita 587), aloituspaikkoja Saskyn ammatilliseen koulutukseen oli yhteensä 1134. Saskyn lukioihin yhteishaussa haki yhteensä 128 hakijaa (ensisijaisia 64).

Saskyn ammatillisiin opintoihin ensisijaisia hakijoita oli hieman enemmän kuin viime vuoden yhteishaussa (v. 2023 560 ensisijaista hakijaa). Yhteishaun lisäksi opintoihin hakeudutaan jatkuvassa haussa ympäri vuoden, joillekin Saskyn aloille lähes kaikki opiskelijat tulevat jatkuvan haun kautta. Suosittuja aloja Saskyssa tämän vuoden yhteishaussa olivat mm. liiketoiminta, sähkö- ja automaatioala, sosiaali- ja terveysala sekä kone- ja tuotantotekniikka.

Yhteishaun tulokset Saskyn oppilaitoksissa

Saskyn Tampereen palvelualan ammattiopistossa liiketoiminnan perustutkinto on noussut yhteishaussa suosituimmaksi alaksi. Laskettaessa yhteen kaikki liiketoiminnan hakijat, yhtä aloituspaikkaa kohden oli peräti 8,9 hakijaa (v. 2023 6,7 hakijaa). Toiseksi suosituin ala Tampereella oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sekä kolmanneksi tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto. 

Saskyn Huittisten ja Kokemäen oppilaitoksen yhteishaussa vetovoimaisempina aloina jatkoivat talotekniikka ja maatalousala. Puutarha-alan kiinnostus yhteishaussa on nousussa. Jatkuvassa haussa vetovoimaisin ala on tieto- ja viestintätekniikka.   

Saskyn Sastamalan oppilaitosten aloista suosituin oli sähkö- ja automaatioala, johon ensisijaisia hakijoita oli enemmän kuin on aloituspaikkoja. Suosittuja aloja olivat myös auto-, hius- ja kauneusala sekä kone- ja tuotantotekniikka. Palvelualoista hius- ja kauneusalan kiinnostus kasvoi hienosti viime vuoden yhteishakuun nähden. Osalle aloista, kuten esim. jalometallialalle haetaan ainoastaan jatkuvan haun kautta. 

Saskyn Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa yhteishaussa suosituimpia koulutusaloja olivat Sasky Ammatti-instituutti Iisakin sähkö- ja automaatioala sekä talotekniikka. Ko. alueen (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano) oppilaitoksista Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen ja Sasky Osaran maaseutuopetusyksikköön opiskelijat hakevat pääsääntöisesti jatkuvassa haussa. Suosituimpia aloja jatkuvassa haussa tällä alueella ovat olleet sosiaali- ja terveysala, asesepäntyö, graafinen suunnittelu, kitaranrakennus, musiikkituotanto, kone- ja tuotantotekniikka, sähkö- ja automaatioala sekä liiketoiminnan verkko-opinnot.

Saskyn Mäntän seudun koulutuskeskuksen oppilaitoksen vetovoimaisimpina aloina yhteishaussa olivat ajoneuvoala, sähkö- ja automaatioala ja kone- ja tuotantotekniikka. Ravintola- ja catering-alan perustutkinnon kiinnostus on nousussa. Jatkuvan haun kautta suosittuja aloja olivat tieto- ja viestintätekniikka ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Ensisijaisia hakijoita oli Mäntässä tänä vuonna enemmän verraten edelliseen vuoteen. 

Saskyn lukioiden (Ikaalisten lukio ja Ruoveden lukio) hakijamäärä pieneni hieman edellisestä vuodesta. Ruovedellä ensisijaisia hakijoita oli 35 ja suosituin lukion erikoislinjoista oli tällä kerralla eläinlääketieteellinen linja, jonka oli valinnut ykkösvaihtoehdokseen 15 hakijaa. Ratsastuslinjalle ja yleislinjalle oli molemmille 10 ensisijaista hakijaa.

Ikaalisten lukion ensisijaisten hakijoiden määrä oli 29. Ensisijaisia hakijoita Ikaalisten lukion yleislinjalle oli 27 ja ensimmäistä kertaa omana hakukohteenaan ollut arkkitehtuurilinja kiinnosti kahta hakijaa.

Jatkuvan haun osuus hakijamäärissä merkittävä

Koulutuksiin on mahdollista hakea myös jatkuvassa haussa ympäri vuoden, tämä hakuväylä on tarkoitettu kaikille muille paitsi juuri peruskoulunsa päättäville hakijoille. Jatkuvan haun kautta hakeutuneiden aikuisten opiskelijoiden määrä oli vuoden 2023 hakijoista 80 % kaikista Saskyn opiskelijoista. Vuoden 2024 alusta lähtien on Saskyyn hakenut jatkuvassa haussa jo 1228 hakijaa (tilanne 19.3.2023). Saskyssa on useita aloja, joilla tämä on pääasiallinen hakumuoto. Näitä aloja ovat esimerkiksi lentokoneasennus, taideteollisuusala, sosiaali- ja terveysala, puutarha-ala sekä luonto- ja ympäristöala.

Myös Saskyn oppisopimus- ja työelämäpalveluiden oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Vuonna 2023 oppisopimuskoulutukseen hakeutui yhteensä 1378 opiskelijaa. Vuonna 2024 hakijoita ajalla 1.1-19.3.2024 on ollut 320. Suosituimmat tutkinnot ovat olleet lähiesimiestyön ammattitutkinto ja tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto.

Lisätietoja

Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja
puh. 050 340 6221
antti.lahti@sasky.fi

Anna-Leena Kivipuro, ammatillisen koulutuksen johtaja
puh. 050 587 9344
anna-leena.kivipuro@sasky.fi 

Pekka Simberg, yleissivistävän koulutuksen johtaja 
puh. 0400 566 465
pekka.simberg@sasky.fi 

sasky.fi

IPR Gaalassa palkittiin aineettomien oikeuksien osaajia ja onnistujia

$
0
0

IPR-palkintopöllöt

Vuoden 2023 IPR Henkilö: Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari

Minna Aalto-Setälä on pitkän uransa aikana ollut vaikuttamassa suomalaiseen IPR-osaamiseen niin oman työnsä kautta kuin erilaisissa suomalaisissa aineettomien oikeuksien järjestöissä (STY ja AIPPI) . Minna Aalto-Setälä toimii johtavana asiantuntijana Keskuskauppakamarissa. Hänen työnsä käsittää niin aineettomiin oikeuksiin kuin digitaalisuuteen liittyviä asioita. Minna vaikuttaa työssään lainsäädännön valmisteluun Suomessa ja EU:ssa, esimerkiksi toimien jäsenenä patenttilain kokonaisuudistusta valmistelevassa työryhmässä ja Suomen IPR-strategian seurantaryhmässä.  Tehtäviin kuuluu myös paljon sidosryhmäyhteistyötä.

Minna Aalto-Setälä on erinomainen ja asiantunteva luennoitsija ja ja hänen osaamisalueitaan ovat tietenkin aineettomat oikeudet sekä digi- ja data-asiat. Hän on kirjoittanut oppaita yrityksille IPR:stä kuin myös tietosuojasta.

Keskuskauppakamarissa hän on ollut mukana kehittämässä jo varsin merkittäväksi nousseen Suuren Brändipäivän sekä siihen liittyvän Vuoden Brändi-palkinnon. Lisäksi kaikki muistamme hänen lukuisat luentonsa perinteisissä IPR-päivissä.
(Teksti: Minna Aalto-Setälän esittelystä editoinut Auri Vainio, IPR UC)

Vuoden 2023 IPR Teko (henkilö): Jorma Lehtonen, PRH – pitkäjänteinen Aallon IPR-kurssin vastuuopettaja

Jorma Lehtonen on monessa mukana. Jorma on todellinen linkki akateemisen maailman ja yritysmaailman välillä, kun puhutaan kouluttamisesta ja vaikuttamisesta. Jorma on palkintonsa ansainnut, sillä hän on ottanut vetovastuuta IPR University Centerin Aalto yliopistossa pitämästä vuosittaisesta IPR -kurssista ja hän on myös ollut ideoimassa monia tapahtumia ja koulutuksia.

Jorma Lehtonen on IPR-alalla henkilö, johon voi aina ottaa yhteyttä, kun jokin IPR-asia askarruttaa. Hän on loistava ideanikkari, erittäin hyvä ja pidetty luennoitsija, jonka luennot keinutuolista pidettynä ja vahvalla Tampereen murteella ovat opiskelijoiden kesken jo legendaarisia.

Jorma Lehtonen toimii Patentti- ja rekisterihallituksessa asiakkuuspäällikkönä, on aktiivinen myös WIPOn ja EPOn erilaissa koulutushankkeissa ja työryhmissä sekä toimii Tampereen yliopiston dosenttina.
(Teksti: Auri Vainio, IPR UC)

Vuoden 2023 IPR Teko (yritys) Nokian lisensointitiimi

Tiimi on 13 kuukauden aikana tehnyt mittavan työn solmiessaan yhteensä seitsemän merkittävää patenttilisenssisopimusta globaalisti toimivien älypuhelinvalmistajien kanssa, saattaen näin loppuun älypuhelinlisenssisopimusten uusimissyklin. Nämä yhtiöt övat Apple, Samsung, Oppo, Vivo, Honor, Huawei ja seitsemäs anonyymi yhtiö. Nämä seitsemän merkittävää sopimusta ovat osoitus Nokian patenttiportfolion vahvuudesta ja koko älypuhelinmarkkinan nojaamisesta Nokian kehittämään teknologiaan.

Nokialla on yksi matkaviestintäalan johtavista patenttiportfolioista, joka perustuu noin 150 miljardin euron T&K-investointeihin vuodesta 2000 lähtien, ja joka pitää sisällään noin 20 000 patenttiperhettä mukaan lukien yli 6 000 5G-standardin essentiaalipatenttiperhettä. Nokia tuo keksintönsä osaksi avoimia standardeja ja lisensoi niitä oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin (FRAND) ehdoin laitevalmistajille. Ottamalla lisenssin muut yritykset voivat hyödyntää näitä teknologioita ilman merkittäviä omia investointeja standardien kehittämiseen. Tämä edistää innovointia ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä kuluttajille.

Tiimin vetäjät ovat Susanna Martikainen ja Patrik Hammarén.
(Teksti: Helena Wetterstrand, Nokia)

Vuoden 2023 Nouseva Tähti: Charlotta Weber

Eurooppapatenttiasiamies Charlotta Weber on noussut vauhdilla IPR-ammattilaisten ykkösketjuun. Osoitus hänen erinomaisesta asiamiestaidostaan saatiin v. 2023, kun hän läpäisi vaativan EQE-tutkinnon kaikki neljä osiota yhdellä kertaa.

Charlotta on luonut vahvan osaamispohjansa toimimalla v. 2018 alkaen ensin brittiläisessä IP lakitoimistossa heidän Ruotsin toimistollaan asiamiesharjoittelijana ja nuorempana patenttiasiamiehenä. Samalla hän suoritti brittiasiamiestutkinnon lähes kokonaan (vain 2 osiota 9:stä jäljellä). Palautuaan Suomeen hän oli ensin teollisuuden puolella patentti-insinöörin tehtävissä, mutta varsin pian palasi hänelle ominaisempaan työhön patenttiasiamieheksi.

Charlotalla on erinomainen kyky hahmottaa suuria, vaikeitakin kokonaisuuksia ja pelkistää niitä helposti ymmärrettäväksi. Tätä taitoa pidetään patenttiasiamiehen yhtenä tärkeimmistä taidoista. Hän on työssään analyyttinen ja tehokas ja asiakkaiden arvostama. Kielitaitoisena henkilönä hänet on helppo nähdä tulevaisuudessa edustamassa asiakkaitaan menestyksekkäästi niin EPOn suullisissa kuulusteluissa kuin UPC:n oikeudenkäynneissä patenttiasiamiesroolissakin.

Lisäksi Charlotta on erinomainen tiimipelaaja. Hän on aina valmis tukemaan kollegojaan ja tunnetaan helposti lähestyttävänä henkilönä läpi koko organisaation. Ihmisläheisenä henkilönä hänellä on myös hyvä ote asiakaspalveluun. (Teksti: editoitu anonyymin ehdotuksen pohjalta/Auri Vainio, IPR UC)

IPR Tunnustuspalkinto – Kolster 150 vuotta

IPR Gaalassa muistettiin Kolster Oy Ab:n jo 150 vuotta kestänyttä yritystaivalta. Kolster on Suomen vanhin ja siten myös perinteikkäin patenttitoimisto. Se on perustettu vuonna 1874 ja sai alkunsa, kun Rudolf Kolster toimi englantilaisten keksijöiden edustajana ja jätti heidän puolestaan patenttihakemuksen.

Kolsterin toiminta jatkuu edelleen aktiivisena ja nykyään toimipisteitä löytyy myös Kiinassa ja Britanniassa. IPR University Center muisti Kolsterin juhlavuotta lahjoittamalla henkilökunnan kahvihetkiin lahjakortin, jolla voi tilata toimistolle Brunbergin suklaatehtaan tuotteita. Brunbergin suklaatehdas Porvoossa on aloittanut toimintansa samalla vuosikymmenellä kuin Kolsterkin. (Teksti: Auri Vainio. IPR UC)

Suomen AIPPI ry:n tunnustuspalkinto: Marja-Leena Mansala

Suomen AIPPI ry antaa tunnustuspalkintonsa Marja-Leena Mansalalle, joka oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja sen itsenäistyessä STY:stä vuonna 1997. Marja-Leena on ollut viime vuosikymmeninä yksi Suomen aktiivisimmista IPR-alan vaikuttajista ja alan koulutuksen kehittäjistä useassa eri roolissaan. Marja-Leena Mansala oli erittäin keskeisessä rooleissa ehdottamassa ja valmistelemassa IP-tuomioistuinhanketta; hän oli muun muassa hanketta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja. Hän on myös kontribuoinut merkittävästi immateriaalioikeudelliseen peruskirjallisuuteemme ja alan artikkeleihin – sekä kirjoittajana että IPR-Info -lehden päätoimittajana. Marja-Leena on myös aina tukenut ja kannustanut nuoria, mikä on näyttäytynyt päättäväisyytenä ja lämpönä hänen toimiessaan IPR University Centerin ensimmäisenä pääsihteerinä. Hän oli myös kantava voima Centerin perustamisessa. Marja-Leenaa saamme kiittää myös suositun IPR-päivän ideoinnista; tämä AIPPIn ja STY:n vuotuinen tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1996. Marja-Leena on ollut erittäin aktiivinen myös AIPPIn kansainvälisessä toiminnassa, mistä työstä hän sain tunnustuksena AIPPI Award -mitalin vuonna 2015.

(Teksti: Johanna Lilja, Roschier)

Suomen IPR-assistenttiyhdistys ry:n palkinto: Jorma Hanski ja Tuulimarja Myllymäki, PRH

IPR-assistenttiyhdistys jakaa palkinnon taholle, joka toiminnallaan on mm. joko merkittävästi edesauttanut immateriaalioikeusalan assistentti- ja spesialistiroolissa työskentelevien työn tunnettavuutta, arvostusta ja kehitystä; edistänyt yhdistyksen jäsenten ja alalla toimivien välistä yhteistyötä tai toiminut IPR-assistenttien ammatillisten toimintaedellytysten parantamiseksi järjestämällä tai auttamalla järjestämään koulutus-, neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia. Jatkossa yhdistys jakaa palkinnon joka toinen vuosi eli parillisina vuosina.

Ensimmäisen palkinnon saavat PRH:n Tuulimarja Myllymäki ja Jorma Hanski. Edellä mainitut kriteerit täyttäen heidän asennoitumisensa yhdistyksen toimintaan perustamisesta lähtien on ollut äärimmäisen positiivista, kannustus ja tuki välitöntä sekä yhteistyö saumatonta. PRH:n kumppanuus on ollut toiminnallemme olennaista ja merkityksellistä, eikä vähiten ammatillisen kehityksen kuin yhteisen verkoston luomisenkin osalta. (Teksti: Camilla Udd, Roschier)

Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen STY:n palkinto: Pekka Salomaa, Novartis

Suomen teollisoikeudellinen yhdistys myöntää vuoden 2023 palkinnon Pekka Salomaalle, joka on pitkän linjan IPR-ammattilainen ja toiminut alalla usealla eri sektorilla. Hän toimi mun muassa pitkään teollisuusalalla juristina Nokian palveluksessa. Hän on työskennellyt myös juristina Roschier asianajtoimistossa sekä Benjonin asiamiestoimistossa. Näiden lisäksi hän on toiminut EK:ssa edunvalvontatehtävissä. Nykyään hän toimii Head of Legalina Novartis Finland lääkeyhtiössä

Pekka Salomaa urallaan ehtinyt myös auskultoimaan ja sen jälkeen hän on ollut markkinaoikeudessa asiantuntijajäsenenä sekä myös tutkijana IPR University Centerissä.

Pekka on ollut aktiivinen toimija myös Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen hallituksessa ja toimi aikanaan myös yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.
(Teksti: Mikael Segercrantz, Roschier)

Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen tekijänoikeusteko-palkinto: Tarja Koskinen-Olsson

Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen hallitus on päättänyt myöntää Tarja Koskinen-Olssonille vuoden 2023 tekijänoikeusteko – tunnustuksen merkittävästä ja pitkäaikaisesta työstä tekijänoikeuden kollektiivisen hallinnoinnin ja lisensioinnin kehittämisessä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Tarja Koskinen-Olsson aloitti työuransa vuonna 1972 Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teoston taloushallinnon johtotehtävässä, ja myöhemmin Teostossa toimivan musiikin tallennusoikeuksia hallinnoivan Suomen NCB:n (Nordisk Copyright Bureau) johdossa.

Tämän jälkeen hän siirtyi vuonna 1987 tekijänoikeusjärjestö Kopioston toimitusjohtajaksi. Kopioston jäsenkuntaan kuului ja kuuluu edelleen yli neljäkymmentä suomalaista tekijänoikeuden haltijoiden – sekä tekijöitä että esittäjiä että kustantajia edustavaa – järjestöä.

Tämän seitsemäntoistavuotisen tehtävän ja tekijänoikeushallinnoinnin tehtävät vuonna 2003 jätettyään Tarja Koskinen-Olsson on ehtinyt tehdä kokonaisen toisen työuran riippumattomana kansainvälisenä neuvonantajana ja mentorina hallinnoinnin ja lisensioinnin kehittämisessä erityisesti monissa kehittyvissä maissa.

Sekä järjestöjen johtotehtävien että riippumattoman asiantuntijan toimien ohella Tarja Koskinen-Olsson on ollut kutsuttuna lukuisiin merkittäviin luottamustehtäviin ja erityisasiantuntijatehtäviin. Näistä voidaan mainita reprograafisia oikeuksia hallinnoivien järjestöjen kansainvälisen federaation IFRRO:n puheenjohtajuus ja Yhdysvaltojen reprograafisia oikeuksia valvovan CCC:n (Copyright Clearance Centerin) johtokunnan jäsenyys.

Näiden lisäksi voidaan mainita asiantuntijatehtävät WIPO:ssa ja myös Euroopan unionissa, esimerkiksi jäsenyys Euroopan komission koolle kutsumassa korkean tason asiantuntijaryhmässä, jonka tehtävänä olivat Euroopan digitaalisen kirjaston perustamisvaiheen kysymykset.

Tarjan meriitit eivät pääty tähän mutta riittävät yllin kyllin elämäntyötä koskevaan tunnustukseen.
(Teksti: Jukka Liedes, Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys)

Suomen patenttiasiamies yhdistys ry – IPR Soihdunkantaja palkinto: Jorma Lehtonen, PRH

Nyt tehdään historiaa, sillä koskaan aiemmin sama henkilö ei ole saanut IPR Gaalassa kahta palkintoa eri kategorioissa. Mutta tämä kertookin palkitun arvostetusta asemasta suomalaisessa IPR-kentässä ja hänen vaikuttavuudestaan.

Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry:n IPR soihdunkantajapalkinto voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, joka toiminnassaan aktiivisesti edistää / on edistänyt IPR-alan toimintaedellytyksiä ja tunnettavuutta Suomessa. Palkinnonsaajan ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen.

Palkinnon kriteerit täyttää Jorma Lehtonen. (Teksti: Veli-Matti Kärkkäinen, Kolster)

Keksintösäätiön palkinto: Lenax Oy, Tuomo Leikas

Tuomo Leikas keksi Projix-projisointi- ja mittausjärjestelmän, joka merkittävästi vähentää virheitä rakentamisessa. Projix on rakennusmittauksen ammattilaisille tarkoitettu työmaaprojektori, joka näyttää lasersäteellä oikeat asennuspaikat tarkasti rakennuksella. Laitetta ohjataan tablet-tietokoneella. Järjestelmä vapauttaa mittaajan mittanauhojen ja paperipiirustusten kanssa säheltämiseltä. Keksintösäätiö myönsi Leikakselle innovaatiosta 10 000 euron Apu+Raha™ -tuen.  (lähde: https://www.keksintosaatio.fi/uutiset/projix-mittauslaite-vahentaa-virheita-rakentamisessa-2(ulkoinen)/)

Suomen Patentti-insinöörit ry:n Vuoden patentti-insinööripalkinto: Heidi Adler, Orion

Vuoden 2024 palkinnon myöntää Suomen patentti-insinööriyhdistyksen hallitus.

Tunnustus myönnettiin upealle kollegallemme Heidi Adlerille tunnustuksena hänen upeasta urastaan teollisuuden edustajana immateriaalioikeuksien parissa.

Heidi, kuten monet teistä varmasti tietävät, on maailmanluokan ammattilainen, joka on johtanut Orion Corporationin IPR-tiimiä strategisesti ja kustannustehokkaasti. Hän on IP-maailman tähti, jonka osaaminen heijastuu hänen johtajuudestaan ja asiantuntemuksestaan.

Hänen nykyinen johtajan tehtävänsä Orionilla sisältää kokonaisvastuun IPR portfoliosta, aiemmin hän on toiminut Biotech & Chemistry -yksikön johtajan roolissa Kolster Oy Ab:ssa, Immateriaalioikeuksien liiketoimintapäällikön tehtävän Berggren Oy:ssä, sekä Abu Dhabissa sijaitsevan IP-tiimin vetäjän roolin Borouge PTE:ssä.

Heidi ei ole ainoastaan IPR-guru, vaan hän on myös intohimoinen joukkueurheilun ystävä, ollessaan aikoinaan Suomen maajoukkueessa koripallon parissa. Hänen johtajuutensa on kukoistanut niin kentällä kuin liike-elämässäkin, ja hän on osoittanut meille kaikille, että tiimityöllä, intohimolla ja hyvällä huumorin sävyttämällä otteellaan voi saavuttaa mahtavia asioita.

Hän on aktiivisena jäsenenä useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä IP alan järjestöissä. Hän on erittäin haluttu luennoitsija ja keskustelija erilaisissa alan tilaisuuksissa ympäri maailmaa. (Teksti: Ari Hirvonen, Outokumpu)

Muotioikeuden yhdistys ry:n palkinto: Suomen Tekstiili- ja Muoti Oy

Suomen Tekstiili & Muoti ry saa Muotioikeuden yhdistyksen palkinnon muoti- ja tekstiilialan lakiasioihin liittyvästä ansiokkaasta toiminnasta ja tiedottamisesta. Palkinto myönnetään useita vuosia jatkuneesta pitkäkestoisesta hyvästä työstänne juridisten palvelujen ja tiedon saatavuuden edistämisestä tekstiili- ja muotialan toimijoiden keskuudessa. Yhdistyksen on katsottu edistävän tietoisuutta muun muassa immateriaalioikeuksien tärkeydestä sekä EU-tason lainsäädännön vaikutuksista toimialalla. Lisäksi yhdistys on huomioitu siitä, että se on ollut mukana useissa ajankohtaisissa innovaatiohankkeissa, kuten digitaalisen tuotepassin kehitystyössä sekä vastuullisiin ja laadukkaisiin tekstiilihankintoihin liittyvän oppaan julkaisutyössä. (Teksti Emilia Hodge, Muotioikeuden yhdistyksen puheenjohtaja)

****

Lisätiedot osoitteesta: https://iprinfo.fi/artikkeli/ipr-gaalassa-palkittiin-ennatysmaara-osaajia-ja-onnistujia/

Huoltajat ovat tyytyväisiä Porvoon peruskouluihin / Vårdnadshavarna är nöjda med Borgås grundskolor

$
0
0

Porvoon kaupunki tiedottaa 25.3.2024

Huoltajat ovat tyytyväisiä Porvoon peruskouluihin

Porvoossa on toteutettu huoltajakysely peruskoululaisten huoltajille. Kyselyyn vastasi reilut neljäsosa huoltajista. Tuloksia on käsitelty ruotsinkielisessä koulutusjaostossa 14.3.2024 ja suomenkielisessä koulutusjaostossa 21.3.2024. Lisäksi kaupunkitasoisia tuloksia on käyty läpi rehtoreiden kanssa.

Tyytyväisimpiä huoltajat ovat lapsen saamaan tukeen ja huolenpitoon koulussa sekä kodin ja koulun yhteistyöhön ja viestintään. Huoltajien vastauksissa korostuu myös huoltajien myönteinen kokemus kouluarjesta ja opetuksesta.

Muista tutkimuksista tiedetään, että hyvä yhteistyö huoltajien kanssa vaikuttaa oppilaiden viihtyvyyteen ja sen myötä myös oppimiseen.

– Yhteisöllinen hyvinvointi on ollut koulutuspalveluiden painopisteenä useamman lukuvuoden ajan ja on hienoa nähdä kehittämistyön hedelmiä kyselyn tuloksissa, toteaa laatukoordinaattori Anna Talvitie.

Koulut tarjoavat runsaasti eri valinnaisaineita ja monipuolista kerhotoimintaa. Kyselyn vastauksissa nousi kuitenkin esille, että merkittävä osa huoltajista kokee, ettei heillä ole kokemusta asiasta. Lisäksi huoltajat toivovat kerhotarjonnan monipuolistamista ja parempaa vastaavuutta lapsensa kiinnostuksen kohteisiin.

– Meidän on edelleen syytä kehittää kerhotoimintaa ja Porvoon harrastamisen mallia sekä tarjonnan että kotien tavoittamisen osalta. Lisäksi on tärkeää tiivistää yhteistyötä ja parantaa sisäistä viestintää kerhotoiminnan eri toimijoiden välillä, jatkaa Talvitie.

Edellinen huoltajakysely tehtiin vuonna 2021 ja niihin tuloksiin verrattuna kaikki keskiarvot olivat nyt korkeampia. Kyselyn väittämien kokonaiskeskiarvo oli 3,4 neljästä mahdollisesta. Huoltajat antoivat myös runsaasti avointa palautetta.

Kysely oli auki reilun kahden viikon aikana helmikuussa. Kyselyyn tuli yhteensä 1 437 vastausta, vastausprosentti oli noin 26.

Tulokset käsitellään tarkemmin kevään aikana koulutusjaostojen lisäksi myös Kasvun ja oppimisen lautakunnassa. Myös Porvoon vanhempainyhdistykset ry (POFF) käsittelee tuloksia. Koulut ovat saaneet omat yksikkökohtaiset tuloksensa, joita käsitellään kouluissa kevään aikana ja joista nostetaan kehittämiskohteita tulevalle lukuvuodelle.

Aiheesta aikaisemmin:

Huoltajilta kiitosta Porvoon varhaiskasvatuspalveluista (tiedote 21.3.2024) https://www.porvoo.fi/uutiset/huoltajilta-kiitosta-porvoon-varhaiskasvatuspalveluista/ 

*****

Borgå stad informerar 25.3.2024

Vårdnadshavarna är nöjda med Borgås grundskolor

I Borgå har ordnats en enkät för vårdnadshavare till elever i den grundläggande utbildningen. Drygt en fjärdedel av vårdnadshavarna svarade på enkäten. Resultaten behandlades i den svenskspråkiga utbildningssektionen 14.3.2024 och i den finskspråkiga utbildningssektionen 21.3.2024. Dessutom har resultaten på stadsnivå gåtts igenom med rektorerna.

Mest nöjda är vårdnadshavarna med det stöd och den omsorg som barnet får i skolan och med kommunikationen och samarbetet mellan hemmet och skolan. I vårdnadshavarnas svar syns också tydligt att vårdnadshavarna upplever skolvardagen och undervisningen positivt.

Man vet utifrån andra undersökningar att ett bra samarbete med vårdnadshavarna inverkar på elevernas trivsel och därmed också på deras lärande.

– Socialt välbefinnande har varit en tyngdpunkt för utbildningstjänsterna under flera läsår och det är fint att vi nu i enkätresultaten kan se att utvecklingsarbetet bär frukt, konstaterar kvalitetskoordinator Anna Talvitie.

Skolorna erbjuder gott om olika tillvalsämnen och mångsidig klubbverksamhet. Av svaren framgår ändå att en betydande del av vårdnadshavarna upplever att de inte har erfarenhet av detta. Dessutom önskar vårdnadshavarna att klubbutbudet skulle bli mångsidigare och att det bättre skulle motsvara barnets intressen.

– Vi bör fortfarande utveckla klubbverksamheten och Borgåmodellen för hobbyverksamhet med tanke på både utbudet och hur vi når hemmen. Dessutom är det viktigt att göra samarbetet tätare och förbättra den interna kommunikationen mellan olika aktörer inom klubbverksamheten, fortsätter Talvitie.

Den förra vårdnadshavarenkäten gjordes 2021 och jämfört med resultaten i den var alla medeltal högre den här gången. Medelvitsordet för påståendena i enkäten var 3,4 när det bästa möjliga vitsordet var 4. Vårdnadshavarna gav också mycket fritt formulerad respons.

Enkäten kunde besvaras under drygt två veckor i februari. Enkäten besvarades av drygt 1 437 personer, svarsprocenten var cirka 26 procent.

Resultaten av enkäten behandlas noggrannare under våren förutom i utbildningssektionerna även i nämnden för växande och lärande. Också Porvoon vanhempainyhdistykset ry Föräldraföreningar i Borgå rf (POFF) behandlar resultaten. Skolorna har fått resultaten för den egna enheten, och de behandlas i skolorna under våren. Utifrån resultaten väljer skolorna utvecklingsmål för nästa läsår.  

Tidigare om ämnet:

Vårdnadshavarna berömmer Borgås tjänster inom småbarnspedagogik (meddelande 21.3.2024) https://www.porvoo.fi/sv/nyheter/vardnadshavarna-berommer-borgas-tjanster-inom-smabarnspedagogik/


Taitotalo sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän vieraana eduskunnassa

$
0
0

Toimitusjohtaja Leena Munter esitteli Taitotalon toimintaa. Taitotalon aiemmin saama opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2023 ammatillisen koulutuksen laatupalkinto sai positiivista palautetta osallistujilta. Taitotalon koulutuspainotus huoltovarmuusaloille koettiin vahvasti positiivisena asiana.

Rehtori Jarkko Paananen nosti esille kiitoksen lainsäätäjiä kohtaan. Nykyinen ammattikoulutusta säätelevä laki mahdollistaa työelämälähtöisen ja skaalautuvan koulutuksen järjestämisen, jos kaikkia sen mahdollisuuksia hyödynnetään. Paananen toivoo tietynlaista työrauha alalla toimiville oppilaitoksille. Lisäksi hän korostaa, ettei kaikkia toimintoja tarvitse muuttaa, sillä osa niistä on todettu hyviksi ja tehokkaiksi.

Rahoituksesta ja kohtaanto-ongelmista

Jarkko Paananen kertoi puheenvuorossaan aikuiskoulutukseen liittyvästä rahoitushaasteesta. Taitotalolla olisi potentiaalia vastata eri alojen työntekijäpulaan, mutta rahoitus toimintaan on rajattua. Työelämän nopeat muutokset edellyttävät nopeasyklistä sekä proaktiivista toimintaa. Alueelliset eroavaisuudet sekä kehitystarpeet tulisi huomioida vahvemmin ammatillisen koulutuksen rahoituksessa.

Leena Munter korostaa, että kohtaantohaasteisiin on ratkaisu. Taitotalo on ketterä organisaatio, joka pystyy kouluttamaan osaajia eri aloille, kunhan rahoitusperusta on kunnossa.

Tutkintojen horisontaalisuus

Eduskuntaryhmän sivistyspoliittinen asiantuntija Jarmo Ailio nosti esille, että opiskelijan olisi tärkeää voida suorittaa horisontaalisesti samanarvoinen tutkinto. Ihmisellä saattaa olla tutkinto alalla, jossa työllistyminen on haastavaa, tai henkilökohtaiset syyt eivät alalla työskentelyä mahdollista.

Tämän asian Taitotalokin on omissa opiskelijoissaan huomannut. Opiskelu on käytännössä aina tarvelähtöistä.

Yksilö ja opintojen henkilökohtaistaminen

Kansanedustaja Tuula Väätäinen nosti esille, että koulutuksessa tulee huomioida opiskelija yksilönä.

– On monesti niin, että tahmeasti etenevät opinnot ovat parempi, kuin ei opintoja lainkaan, Väätäinen sanoo.

Väätäinen korostaa, että parhaimmillaan opiskelu auttaa kiinni elämänsyrjään.

Ylpeänä saimme todeta, että Taitotalossa opiskelija on aina keskiössä. Hänelle tarjotaan tukitoimia ja opinnot aidosti henkilökohtaistetaan lain vaatimin edellytyksin.

Yleissivistävien aineiden opiskelusta aikuisten ammatillisissa tutkinnoissa

Tapaamisen aikana keskustelua herättivät ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat eli yto-opinnot. Nykyisin toisen asteen perustutkintoihin kuuluu yto-aineita tietty määrä. Pohdintaa herätti, olisiko perusteltua eriyttää aikuis- ja nuorisopuoli yto-asiassa? Yleissivistävät aineet ovat tärkeitä, ja etenkin nuorille niitä tulisi jopa lisätä tarpeen mukaan. Aikuisopiskelijat usein syventävät ammattiopinnoissa ammatillista osaamistaan. Heidän tavoitteensa eivät välttämättä ole korkeakouluopinnoissa. Tällöin pakollisten yto-aineiden opiskelu voi vanhemmilla aikuisilla olla este tutkinnon suorittamiseksi loppuun.

Yhteistyö jatkuu

Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä ja Taitotalo sopivat aktiivisen kanssakäymisen jatkamisesta. Sovimme myös, että toimitamme kansanedustajia kiinnostavaa taustamateriaalia, jotta he voivat edistää asiaamme erilaisissa keskusteluissa. Olemme Taitotalossa aina valmiita tuomaan kentän ääntä päättäjille. Suuret kiitokset vierailusta!

Teksti ja kuvat: Kimmo Auvinen

 

LISÄTIETOJA

Leena Munter, toimitusjohtaja
050 336 0842, leena.munter@taitotalo.fi

Jarkko Paananen, rehtori
040 723 9641, jarkko.paananen@taitotalo.fi

EU:n on perustettava Students at Risk -apurahajärjestelmä

$
0
0

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat Students at Risk -apurahajärjestelmän perustamista Euroopan unioniin. Ohjelman tarkoituksena on tarjota mahdollisuus jatkaa opintoja jonkin EU-maan korkeakoulussa sellaisille ihmisoikeuspuolustajina toimiville opiskelijoille, joilta evätään esimerkiksi oikeus kouluttautumiseen oman yhteiskunnallisen toimintansa vuoksi omassa kotimaassaan.

Liitot ovat vuonna 2023 ulkoministeriön hankerahoituksella perustaneet Suomeen Students at Risk Finland  -yhdistyksen, jonka tarkoituksena on luoda vastaava järjestelmä kansalliselle tasolle. Myös muissa Euroopan maissa rakennetaan kansallisia järjestelmiä.

”EU:n laajuinen järjestelmä lisäisi huomattavasti toiminnan laajuutta ja vaikuttavuutta. Tämä on juuri sellaista yhteistyötä, jota kannattaa tehdä koordinoidusti EU:n tasolla”, SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujala linjaa.

Students at Risk -järjestelmä olisi luonteva perustaa esimerkiksi osaksi Erasmus+ -ohjelmaa, joka edistää erityisesti oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. SAMOK ja SYL ovat arvioineet ohjelman perustamisen kustantavan noin 100 miljoonaa euroa seuraavasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034. Tämä kattaisi vuosittain 135 opiskelijan koulutuksen kustantamisen sisältäen lukukausimaksut ja elinkustannusapurahan.

”Yksi EU-vaalien kärkitavoitteistamme on rauhaa rakentava unioni. Opiskelijoiden ihmisoikeuksien turvaaminen Students at Risk -järjestelmän avulla on yksi konkreettinen keino rauhan edistämiseksi tässä epävarmassa maailmantilanteessa”, SYLin puheenjohtaja Akseli Tiitta summaa.

Lisätietoja:

Lauri Kujala
Puheenjohtaja, SAMOK
lauri.kujala@samok.fi
050 389 1000

Akseli Tiitta
Puheenjohtaja SYL
akseli.tiitta@syl.fi
044 906 5004

Kielten, ajatusten ja maailmojen vaihtoa Jyväskylän opiskelijakodissa

$
0
0

Pelastusarmeijalla on yksi opiskelija-asuntola Suomessa. Se on Jyväskylässä, joka on kuuluisa lukuisista oppilaitoksistaan ja tuhansista opiskelijoista. Pelastusarmeijan opiskelijakoti tarjoaa edullisen, keskisen ja yhteisöllisen vaihtoehdon opiskelija-asumiseen.


Pelastusarmeijan opiskelijakoti sijaitsee äärimmäisen keskeisellä paikalla, keskustan kävelykadun lähtöpisteessä. Samaa voi toki sanoa osastostakin, sillä asuntola sijaitsee sen yläpuolella. Tapaan ensin Jyväskylän osaston johtajan, kapteeni Anneli Aavikin ja sitten kaksi asuntolassa asuvaa opiskelijaa, Sri Lankasta kotoisin olevan Podin ja Helsingistä Jyväskylään opiskelemaan tulleen Anton.

Anneli naureskelee, että pojat ovat pommittaneet häntä jo päiviä viesteillä, jossa vihjailevat siitä, miten PlayStation 5 olisi kiva lisä opiskelijakodin oleskeluhuoneeseen. – Heiltä ei ainakaan huumoria puutu, Anneli naurahtaa ja näyttää kuvaa, jossa yksi pojista on työntänyt pään kaappiin, jossa olisi pleikkarille sopiva tila.

Tämän päivän keskusteluissa käy selvästi ilmi, miten hieno, yhteisöllinen henki opiskelijakodissa vallitsee. Millainen tämä asuntola sitten on? Asuntolassa on 14 huonetta. Huoneita on kahta kokoa, yksitoista pienempää ja kolme suurempaa. Pienet huoneet kustantavat 250 euroa kuussa, suuret 350.

– Olemme melkein jatkuvasti loppuun vuokrattuja. Tällä hetkellä meillä on kaksi vapaata huonetta, mutta useampi ihminen on ollut jo yhteydessä näistä huoneista. Opiskelija-asunnot ovat Jyväskylässä aika hintavia, joten meidän hintamme ovat hyvin inhimilliset, Anneli paljastaa.

Tieto opiskelijakodista löytyy Pelastusarmeijan kotisivulta ja tiedustelu käy osaston sähköpostin kautta.

– Yhteyttä ottaessa he kertovat taustastaan ja tarpeistaan. Harvoin joudumme kieltäytymään, jos vapaita huoneita on. Vuoden sisällä on ollut vain yksi tapaus, jossa yhteydenottaja olisi tarvinnut huoneen kahdelle hengelle. Sellaista mahdollisuutta meillä ei valitettavasti ole.

Kansainvälinen koti

Pelastusarmeijan opiskelijakoti on hyvinkin kansainvälinen. Tällä hetkellä asukkaista puolet on suomalaisia ja puolet kansainvälisiä opiskelijoita.

– Meillä on opiskelija Meksikosta, kolme Sri Lankasta, kaksi Keniasta ja loput ovat Suomesta. Suurin osa heistä opiskelee ammattikorkeakoulussa, osa yliopistolla, Anneli luettelee.

Niin opiskelijat kuin Anneli itsekin pitää asuntolatyötä erittäin tärkeänä:

– Keskustelimme juuri yhtenä iltana tästä opiskelijoiden kanssa. He tiedustelivat, miksi tämä on niin edullinen. Kerroin heille, että tuotto ei ole meille prioriteetti. He kertoivat, miten tärkeä tämä mahdollisuus on erityisesti kansainvälisille opiskelijoillemme, jotka eivät saa Kelalta opiskelijaetuuksia.

Ovet ovat opiskelijoille avoinna myös osaston puolelle.

– He ovat ilmaisseet kiinnostuksensa opiskella osaston tiloissa, sillä täällä on rauhallista. Osastolla emme pakota heitä ottamaan osaa toimintaamme, muttemme myöskään tee erottelua opiskelijakodin ja osaston välille, he ovat aina lämpimästi tervetulleita mukaan. Välillä he tulevatkin soittamaan instrumentteja, osa ottaa osaa keskiviikkokahvilaamme ja ovat kutsuneet opiskelijakavereitaankin mukaan. Se tuntuu oikein mukavalta.

Perjantai-iltaisin osastolla pidetään opiskelijoille lautapeli-iltoja. Opiskelijat ovat ottaneet siihen mielellään osaa. – Kyllä, vaikka nyt kiusaavatkin minua siitä pleikkarista, Anneli naurahtaa sydämellisesti.

Annelille on tärkeää, että opiskelijat tuntevat olonsa kotoisaksi ja tervetulleeksi.

– Eritysesti kansainväliset opiskelijamme, jotka ovat kaukana perheistään ja kotoaan. Suomalaisten juhlapyhien aikaan, kuten jouluna ja pääsiäisenä järjestämme kansainvälisille opiskelijoillemme aterian. Heillä ei ole useinkaan mahdollisuutta viettää näitä juhlia perheittensä kanssa.

Onnellisten ihmisten maa

Meillä on mahdollisuus tutustua yhteen opiskelijakodin kansainvälisistä opiskelijoista, kun 23-vuotias srilankalainen Pramudith Rasanga – ystävien kesken Podi – saapuu osastolle.

– Podi tarkoittaa pikkuista, olen kolmesta sisaruksistamme nuorin, Podi kertoo hymyillen.

Hän opiskelee logistiikkaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa nyt toista vuotta. – Talotekniikka kiinnostaa minua eniten.

Tiedustelen, miten Suomi ja Jyväskylä valikoituivat opiskelupaikaksi. – Luin uutiskirjeitä, joissa puhuttiin maailman onnellisimmista ihmisistä. Päätin kokeilla päästä opiskelemaan Suomeen ja sainkin opiskelupaikan Jyväskylästä, Podi toteaa hymyillen.

Hän on oikein hyvillään asuntolapaikasta.

– Se on täydellinen. Sijainti on keskeinen ja hinta edullinen verrattuna muihin opiskelija-asuntoihin. Huone on pienenpuoleinen, mutta hinta ja sijainti korvaavat sen.

– Kaikki palvelut ovat minuuttien päässä asunnolta.

Podi oli kuullut Pelastusarmeijasta jo Sri Lankassa, mutta täällä toimintamme on tullut tutuksi.

– Tapasin Annelin ja pelastussotilas Raija Timosen, ja heidän kauttaan olen oppinut tuntemaan Pelastusarmeijan periaatteita ja toimintaa. Olen ollut myös toiminnassa mukana… Viime talvena olin auttamassa joulupatojen logistiikan kanssa, logistiikkaopiskelija naurahtaa. – Autoin myös joulujuhlassa, ja viime syksynä otin osaa osaston 120-vuotisjuhliin.

Ennen muuttoa Jyväskylään Podi oli vieraillut myös Helsingissä ja Tampereella. Luonto ja ihmiset ovat tehneet häneen vaikutuksen.

– Luonto on täällä aivan täydellinen. Kieli on hankala, mutta ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja hymyileviä. Pidän suomalaisesta ruoasta, olen maistanut poroakin!

Valmistuttuaan Podi toivoo löytävänsä logistiikka-alan töitä Suomesta. – Kieli on toki haaste, mutta toivon oppivani sen pikkuhiljaa.

Tapaamisemme lopuksi Podi haluaa lähettää vielä kiitokset:

– Haluan kiittää Annelia ja Raijaa, he ovat auttaneet meitä kovasti. Pelastusarmeijalle olen kiitollinen mahdollisuudesta asua täällä.

Yhteisöllistä opiskelijaelämää

Meille jää hetki aikaa Annelin kanssa, niin piipahdamme Pandan tehtaanmyymälään. Tänä perjantaina lautapeli-illassa kansainväliset opiskelijat pääsevät maistamaan salmiakkia ja lakritsia. – Saa nähdä, mitä sanovat, Anneli naurahtaa.

Palaamme osastolle juuri oikeaan aikaan, sillä Antto on juuri palannut yliopistolta. Antto Korhonen on 21-vuotias opiskelija Helsingistä. Hänelläkin on kansainvälisyyttä juurissa, hänen äitinsä on Virosta. Antto opiskelee ala-asteen luokanopettajaksi Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen linjan viisivuotisessa koulutuksessa.

– Olen sijaisena tehnyt töitä päiväkodissa ja erityisesti yläasteella. Meillä on suvussa lukuisia opettajia, kuten äitini ja isoäitini. Jotain vaikutusta silläkin on, Antto naurahtaa kysyttäessä syitä uravalintaan.

Opiskelu Jyväskylässä oli selviö:
– Koska opiskelen yhtä aikaa luokanopettajaksi ja ranskan aineopettajaksi, niin ainoastaan Jyväskylässä saa molemmat pätevyydet samassa tutkinnossa. Kielivalikoimassa on saksa, ranska, ruotsi ja englanti – ja meitä valitaan vain kymmenen joka vuosi.

Aki Kaurismäen klassikkoelokuvalla oli osansa asumispaikan etsinnässä.

– Mies vailla menneisyyttä oli itse asiassa oma kosketuspintani Pelastusarmeijaan, ja syy siihen, miten löysin tämän asuntolan. Katsoin elokuvan ystäväni kanssa, ja aamutunnilla päätin googlata, mikä Pelastusarmeija oikein on. Sieltä kotisivuilta löysin maininnan tästä opiskelijakodista, Antto sanoo hymyillen.

Myös Antto viihtyy Pelastusarmeijan opiskelijakodissa hyvin.

– Tämä on aivan mahtava. Minulla on aiempaa kokemusta niin solussa kuin yksiössäkin asumisesta, joten tavallaan tunnen opiskelija-asumisen molemmat puolet. Täällä asuminen on hyvin yhteisöllistä. Kokataan yhdessä, katselemme iltaisin elokuvia ja jaetaan toisillemme tavaraa ja ruokaa. Kansanvälisten opiskelijoiden kanssa teemme yhdessä suomen kielen läksyjä. On tosi mukavaa, kun joku on aina moikkaamassa. Aina voi jutella ja heittää läppää.

– Kansainvälisille opiskelijoille tässä on se hyvä puoli, että täällä saa hyvin kontaktia suomalaisiin. Se voi muualla olla välillä haastavaa. Täällä puhutaan kaikkia kieliä iloisesti sekaisin. Olemme yhdessä käyneet asioimassa kauppa-, pankki- ja virastoasioita. Kaikki tämä helpottaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Me suomalaiset puolestaan opimme monenlaista heidän kulttuureistaan. Tämä on keskinäistä, kielten, ajatusten ja maailmojen vaihtoa. Se on suuri rikkaus.

– Monet ovat yllättyneet positiivisesti, kun olen kertonut asuntolastamme. Aluksi ihmisillä saattaa olla sellainen pieni epäilys. Kun he ovat kuulleet paikasta ja yhteisöllisyydestämme, niin he ovat olleet tosi vaikuttuneita.

Anttokin vierailee ajoittain osaston puolella: – Peli-illoissa olen käynyt säännöllisesti, usein myös keskiviikkokahvilassa, ja välillä sunnuntain jumalanpalveluksissa. Tosin useimmiten olen viikonloput Helsingissä perheen ja ystävien luona.

Jyväskylä ei ollut Antolle entuudestaan tuttu. Hän pitää kaupungin kompaktiudesta.

– Tämä on helppo kaupunki, kaikki on kävelymatkan päässä. Sanotaan, että joka viides Jyväskylän asukas on opiskelija, joten paljon on haalarikansaa liikkeellä. Suurin osa on tullut jostain muualta, joten olemme kaikki samassa tilanteessa.

Lukuisista liikuntamahdollisuuksista hän on myös iloinen: – Yliopisto järjestää paljon liikuntatoimintaa. Käyn pelaamassa korista ja sulkapalloa. Sen lisäksi pyöräilen ja lenkkeilen, tämä on kaunista seutua.

Tulevaisuuden toiveissa siintää ura luokanopettajana.

– Saatan muuttaa Helsinkiin tai pysyä täällä. Opiskelua on vielä neljä vuotta jäljellä, niin on vaikea katsoa niin pitkälle tulevaisuuteen, Antto pohtii. – Tavoittelen onnellista ja terveellistä elämää. Toivon, että täällä saadut kontaktit kantavat pitkälle tulevaisuuteen.

Toni Kaarttinen 

Kuvat: Toni Kaarttinen &
Jyväskylän osaston kuva-albumi

Careeria keskittää toiminnan kahteen toimipisteeseen Porvoossa ja luopuu POMO-talosta

$
0
0

Careerian hallitus on päättänyt toimitilahankkeesta, jonka tavoitteena on keskittää kaikki Itä-Uudenmaan alueen toiminnot Hevosenkengänkadun ja Perämiehentien kiinteistöihin vuoteen 2027 mennessä. Toimipisteverkoston supistamisella ennakoidaan ammatillisen koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja kiinteistöjen käyttöasteiden pienentymistä tulevien vuosikymmenten aikana.  

 

Careeriassa käytyjen muutosneuvottelujen jälkeen hallitus päätti 20.3.2024 kokouksessaan, että POMO-talon toiminnot siirretään vaiheittain Careerian muihin toimipisteisiin.   

 

POMO-talosta siirtyminen tehdään vaiheittain  

 

Siirtyminen etenee vaiheittain niin, että ensimmäiset siirrot tehdään jo kesällä 2024, ja Careerian toiminta POMO-talossa voisi päättyä viimeistään uusien Perämiehentien tilojen valmistuttua arviolta vuonna 2027.  

 

Opetustoiminta siirtyy muihin toimipisteisiin ja mahdolliset henkilöstövähennykset koskevat POMO-talon aula-, ravitsemis-, kiinteistö- ja toimitilahuollon palveluiden lakkauttamista vaiheittain toimipisteen sulkemisen myötä. Toimitilahankkeen edetessä arvioidaan näiden palveluiden tarvittava mitoitus tulevassa kahden toimipisteen mallissa. Suunnitelman tarkentuessa mahdollisten irtisanottavien määrä tarkentuu. Lakkautettavia tehtäviä on enintään yksitoista, ja Careeria pyrkii minimoimaan irtisanomiset tarjoamalla vaihtoehtoisia tehtäviä mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on taata toimivat oppimis- ja työympäristöt koko toimitilahankkeen ajan. Opiskelijoita ja henkilöstöä tiedotetaan säännöllisesti hankkeen etenemisestä. 

Tarkempaa tilasuunnittelua tehdään työryhmissä ja henkilöstöä osallistetaan eri tavoin hankkeen aikana. 

Toimitilahankkeen tavoitteena on laadukkaan ammatillisen koulutuksen turvaaminen tehokkaalla ja toimivalla toimipisterakenteella.   

– Uudistuvat oppimisympäristöt ja kahdessa toimipisteessä toimimisen hyödyt tulevat näkymään pitkällä tähtäimellä koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden paranemisena, toimitusjohtaja, rehtori Pasi Kankare korostaa tehtyjen toimitilaratkaisujen tärkeyttä.

– POMO-talolle etsitään vuokraajaa ja kiinteistö on myös myynnissä. Olen varma, että hyväkuntoisille ja monikäyttöisille tiloille kaupungin keskustassa löytyy käyttäjiä jatkossakin, toteaa hallituksen puheenjohtaja Mikko Valtonen.      

Lisätietoja: 
Hallituksen puheenjohtaja Mikko Valtonen, puh. 040 867 8250, mikko@mikkovaltonen.fi 
Toimitusjohtaja Pasi Kankare, Careeria, puh. 040 682 1264, pasi.kankare@careeria.fi 

Yksilöllisyys urheilussa ja liikunnassa – kuka kehittyy ja menestyy?

$
0
0

Eri vahvuudet, heikkoudet ja tavoitteet liikunnan tai urheilun suhteen muovaavat harjoittelua. Lisäksi ihmisissä vaikuttavat monet taustatekijät geeneistä ja urheilullisesta taustasta elämäntapoihin ja sairauksiin.

Oulun Liikuntalääketieteen päivät ovat taas huhtikuun lopussa! Ohjelma sisältää uutta tietoa yksilöllisyyden huomioimisesta harjoittelun, ravitsemuksen, psyyken ja mittaamisen näkökulmista.

ODL Liikuntaklinikka järjestää 41. Oulun Liikuntalääketieteen Päivät torstaina  25.4.2024 klo 8.30–15.30. Tilaisuudessa kuullaan urheilun yksilöllisyyteen perehtyneitä huippu-asiantuntijoita.

Liikuntalääketieteen päivillä puhuvat:

Sami Kalaja, työelämäprofessori

Eero Haapala, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti

Mikko Tulppo, fysiologian professori

Essi Saarikoski, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri

Eetu Autio, urheilufysioterapeutti, LitM

Jutta Alanne, ravitsemusterapeutti

Tatja Holm, urheilupsykologi

Nuutti Santaniemi, Polar Electro Oy:n tutkija

 

Liikuntalääketieteen päivien ohjelma ja aikataulu:
Yksilöllisyys urheilussa ja liikunnassa - ODL Liikuntaklinikka Oulu

Median edustajille vapaa pääsy. Tilaisuudessa on mahdollista haastatella esiintyjiä. Tervetuloa!

Lisätietoa:
Jenni Kullas
p. 050 313 5754, jenni.kullas@odl.fi

 

Åttondeklassare i Österbotten siktar på NouHätä!-finalen i säkerhetsfärdighet

$
0
0

På torsdag 4.4 deltar åttondeklassarna i Österbotten i NouHätä!-kampanjens regiontävling i räddningsfärdighet. Över 3 000 lag deltog i den riksomfattande kvaltävlingen. I regiontävlingarna avgörs vilka lag som går vidare till FM-finalen vid Räddningsinstitutet i Kuopio.

NouHätä! är en riksomfattande kampanj i räddningsfärdighet för högstadieskolor. Kampanjen lär ungdomarna förutse och förebygga risksituationer samt att handla rätt vid olyckssituationer. I kampanjen ingår också en frivillig tävling som når sin höjdpunkt vid finalen i slutet av april.

– Det är viktigt att ungdomarna lär sig förebygga olyckor. Temat ingår i grundskolans läroplan, men behandlas inom flera läroämnen. NouHätä!-kampanjen samlar den här informationen till ett utbildningspaket om säkerhet, säger Tomi Sirkiä, kampanjkoordinator vid Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland.

Regiontävlingen sätter lagen i knepiga situationer

NouHätäs regiontävling är en händelserik tävling som ordnas av de regionala räddningsverken och räddningsförbunden. I teoridelen svarar lagen på frågor om säkerhet. Vid kontrollpunkterna ska lagen klara utmanande situationer som vem som helst kan hamna i när som helst.

Över 3 000 lag runt om i Finland deltog i FM-tävlingens kvalomgång, vilket innebär att cirka 10 000 åttondeklassare deltog i tävlingen. Varje år når hela kampanjen ut till nästan 50 000 ungdomar.

– NouHätä!-kampanjen är en gemensam insats av räddningsbranschen och skolorna som i bästa fall uppmuntrar unga att handla säkerhetsorienterat och hjälpa andra vid en nödsituation, säger Sirkiä.

Områdestävlingen ordnas 4.4 på Salutorget i Karleby kl. 9–14

Tävlingen genomförs enligt drive in -modellen, dvs. tävlingsteamen anländer stegvis. Tävlingarna börjar med ett teoriprov kl. 9:00, varefter lagen går vidare till att utföra tävlingsuppgifter.

I tävlingarna deltar 26 lag från räddningstjänsterna i Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten. Områdestävlingen ordnas 4.4 i Karleby på adressen Torggatan 5.

Journalister är välkomna att följa hur åttondeklassare klarar av uppgifterna i räddningsfärdighetskampanjen.

Mera information:

Sirpa Suomalainen, specialexpert, Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland, 040 648 4758

Tom Lindell, expert, Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland, 040 564 2169

Tomi Sirkiä, kampanjkoordinator, Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland, 040 644 9439

Pohjanmaan kahdeksasluokkalaiset pyrkivät turvataitojen NouHätä!-finaaliin

$
0
0

Kahdeksasluokkalaiset kisaavat Pohjanmaalla torstaina 4.4. NouHätä!-pelastustaitokampanjan aluekilpailuissa. Valtakunnallisiin alkukarsintoihin osallistui yli 3000 joukkuetta. Aluekilpailut ratkaisevat, mitkä joukkueet pääsevät SM-tason loppukilpailuun Pelastusopistolle Kuopioon.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanjassa nuorille opetetaan valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita, ja he oppivat myös toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu finaaliin huhtikuun lopussa.

– On tärkeää, että nuoret oppivat ehkäisemään onnettomuuksia. Nämä asiat kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin, mutta niitä ei ole keskitetty yksittäiseen oppiaineeseen. NouHätä!-kampanja kokoaa ne yhdeksi turvallisuustiedon oppipaketiksi, kertoo kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Aluekilpailuissa joukkueet joutuvat kiperiin tilanteisiin

NouHätä!-aluekilpailu on alueellisten pelastuslaitosten ja pelastusliittojen toteuttama elämyksellinen kisa. Teoriaosuudessa joukkueet vastaavat turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Rastitehtävissä ne joutuvat selviytymään haastavista tilanteista, joihin kuka tahansa voi milloin tahansa joutua.

SM-tasoisen kisan alkukarsintaan koko Suomessa osallistui yli 3000 joukkuetta. Kaikkiaan kisaan on osallistunut siis noin 10 000 kahdeksasluokkalaista nuorta. Koko kampanja tavoittaa vuosittain lähes 50 000 nuorta.

– NouHätä!-kampanja on pelastusalan ja koulutoimen yhteinen ponnistus, joka parhaimmillaan saa nuoret toimimaan turvallisuushakuisesti ja auttamaan muitakin hädässä, Sirkiä sanoo.

Aluekilpailu järjestetään 4.4. Kokkolan Kauppatorilla klo 9–14

Kilpailu toteutetaan drive in -kaavalla, eli kilpailujoukkueet saapuvat porrastetusti. Kilpailut alkavat teoriakokeella klo 9, jonka jälkeen joukkueet siirtyvät suorittamaan kilpailurasteja.

Kilpailuihin osallistuu 26 joukkuetta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitosten toimialueilta. Aluekilpailu järjestetään 4.4. Kokkolassa osoitteessa Kauppatori 5.

Toimittajat ovat tervetulleita seuramaan, miten kahdeksasluokkaiset suoriutuvat pelastustaitokampanjan tehtävistä.

Lisätietoja:

Sirpa Suomalainen, erityisasiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 648 4758 (alkaen 2.4.)

Tom Lindell, asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 564 2169

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 644 9439


Lapin kahdeksasluokkalaiset pyrkivät turvataitojen NouHätä!-finaaliin

$
0
0

Kahdeksasluokkalaiset kisaavat torstaina 4.4. NouHätä!-pelastustaitokampanjan Lapin aluekilpailuissa. Valtakunnallisiin alkukarsintoihin osallistui yli 3000 joukkuetta. Aluekilpailut ratkaisevat, mitkä joukkueet pääsevät SM-tason loppukilpailuun Pelastusopistolle Kuopioon.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanjassa nuorille opetetaan valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita, ja he oppivat myös toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu finaaliin huhtikuun lopussa.

– On tärkeää, että nuoret oppivat ehkäisemään onnettomuuksia. Nämä asiat kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin, mutta niitä ei ole keskitetty yksittäiseen oppiaineeseen. NouHätä!-kampanja kokoaa ne yhdeksi turvallisuustiedon oppipaketiksi, kertoo kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Aluekilpailuissa joukkueet joutuvat kiperiin tilanteisiin

NouHätä!-aluekilpailu on alueellisten pelastuslaitosten ja pelastusliittojen toteuttama elämyksellinen kisa. Teoriaosuudessa joukkueet vastaavat turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Rastitehtävissä ne joutuvat selviytymään haastavista tilanteista, joihin kuka tahansa voi milloin tahansa joutua.

SM-tasoisen kisan alkukarsintaan koko Suomessa osallistui yli 3000 joukkuetta. Kaikkiaan kisaan on osallistunut siis noin 10 000 kahdeksasluokkalaista nuorta. Koko kampanja tavoittaa vuosittain lähes 50 000 nuorta.

– NouHätä!-kampanja on pelastusalan ja koulutoimen yhteinen ponnistus, joka parhaimmillaan saa nuoret toimimaan turvallisuushakuisesti ja auttamaan muitakin hädässä, Sirkiä sanoo.

Lapin aluekilpailu järjestetään Koskikadun paloasemalla Rovaniemellä 4.4. klo 12–16

Aluekilpailuun osallistuu 16 joukkuetta maakunnan alueelta. Pohjoisin joukkue tulee Ivalosta yli 300 kilometrin päästä.

– Lapissa pitkät etäisyydet vaikuttavat usein avun saannin nopeuteen. Siksi pelastustaitojen harjoittelu nähdään täällä erityisen tärkeänä, kertoo turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää Lapin pelastuslaitokselta. 

Kisapaikkana toimii legendaarinen Koskikadun paloasema, jossa kilpailuja on järjestetty useiden vuosien ajan. Kilpailut järjestetään osoitteessa Koskikatu 61, Rovaniemi, klo 12–16.

Toimittajat ovat tervetulleita seuramaan, miten kahdeksasluokkaiset suoriutuvat pelastustaitokampanjan tehtävistä.

Lisätietoja:

Riku Mäenpää, turvallisuuskouluttaja, Lapin pelastuslaitos, 040 657 6546 

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 644 9439

Etelä-Savon kahdeksasluokkalaiset pyrkivät turvataitojen NouHätä!-finaaliin

$
0
0

Kahdeksasluokkalaiset kisaavat torstaina 4.4. NouHätä!-pelastustaitokampanjan Etelä-Savon aluekilpailuissa. Valtakunnallisiin alkukarsintoihin osallistui yli 3000 joukkuetta. Aluekilpailut ratkaisevat, mitkä joukkueet pääsevät SM-tason loppukilpailuun Pelastusopistolle Kuopioon.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanjassa nuorille opetetaan valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita, ja he oppivat myös toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu finaaliin huhtikuun lopussa.

– On tärkeää, että nuoret oppivat ehkäisemään onnettomuuksia. Nämä asiat kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin, mutta niitä ei ole keskitetty yksittäiseen oppiaineeseen. NouHätä!-kampanja kokoaa ne yhdeksi turvallisuustiedon oppipaketiksi, kertoo kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Aluekilpailuissa joukkueet joutuvat kiperiin tilanteisiin

NouHätä!-aluekilpailu on alueellisten pelastuslaitosten ja pelastusliittojen toteuttama elämyksellinen kisa. Teoriaosuudessa joukkueet vastaavat turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Rastitehtävissä ne joutuvat selviytymään haastavista tilanteista, joihin kuka tahansa voi milloin tahansa joutua.

SM-tasoisen kisan alkukarsintaan koko Suomessa osallistui yli 3000 joukkuetta. Kaikkiaan kisaan on osallistunut siis noin 10 000 kahdeksasluokkalaista nuorta. Koko kampanja tavoittaa vuosittain lähes 50 000 nuorta.

– NouHätä!-kampanja on pelastusalan ja koulutoimen yhteinen ponnistus, joka parhaimmillaan saa nuoret toimimaan turvallisuushakuisesti ja auttamaan muitakin hädässä, Sirkiä sanoo.

Aluekilpailu järjestetään Savonlinnan paloasemalla 4.4. klo 10–15

– Etelä-Savon aluekilpailu kilpaillaan Savonlinnan uudella paloasemalla 10 joukkueen voimin, kertoo palotarkastaja Juha Kauppinen pelastuslaitokselta.

Paloaseman osoite on Laitaatsillantie 7, Savonlinna. Toimittajat ovat tervetulleita seuramaan, miten kahdeksasluokkaiset suoriutuvat pelastustaitokampanjan tehtävistä.

Lisätietoja:

Juha Kauppinen, palotarkastaja, Etelä-Savon pelastuslaitos, 044 794 3761

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 644 9439

Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan kahdeksasluokkalaiset pyrkivät turvataitojen NouHätä!-finaaliin

$
0
0

Kahdeksasluokkalaiset kisaavat torstaina 4.4. NouHätä!-pelastustaitokampanjan Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan aluekilpailuissa. Valtakunnallisiin alkukarsintoihin osallistui yli 3000 joukkuetta. Aluekilpailut ratkaisevat, mitkä joukkueet pääsevät SM-tason loppukilpailuun Pelastusopistolle Kuopioon.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanjassa nuorille opetetaan valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita, ja he oppivat myös toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu finaaliin huhtikuun lopussa.

– On tärkeää, että nuoret oppivat ehkäisemään onnettomuuksia. Nämä asiat kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin, mutta niitä ei ole keskitetty yksittäiseen oppiaineeseen. NouHätä!-kampanja kokoaa ne yhdeksi turvallisuustiedon oppipaketiksi, kertoo kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Aluekilpailuissa joukkueet joutuvat kiperiin tilanteisiin

NouHätä!-aluekilpailu on alueellisten pelastuslaitosten ja pelastusliittojen toteuttama elämyksellinen kisa. Teoriaosuudessa joukkueet vastaavat turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Rastitehtävissä ne joutuvat selviytymään haastavista tilanteista, joihin kuka tahansa voi milloin tahansa joutua.

SM-tasoisen kisan alkukarsintaan koko Suomessa osallistui yli 3000 joukkuetta. Kaikkiaan kisaan on osallistunut siis noin 10 000 kahdeksasluokkalaista nuorta. Koko kampanja tavoittaa vuosittain lähes 50 000 nuorta.

– NouHätä!-kampanja on pelastusalan ja koulutoimen yhteinen ponnistus, joka parhaimmillaan saa nuoret toimimaan turvallisuushakuisesti ja auttamaan muitakin hädässä, Sirkiä sanoo.

Aluekilpailu järjestetään 4.4. Ideaparkissa Lempäälässä klo 9–13

– Kisapäivässä on mukana yhteensä 24 joukkuetta eri puolilta maakuntien aluetta. Kisojen tapahtuma-areena on Ideaparkin mustanpuhuvan Bläk Boks, joka toimii myös valtakunnallisten urheilu- ja kulttuuritapahtumien näyttämönä. Alueen kolme pelastuslaitosta toteuttavat kisaajien tehtävärastit, kertoo Eeva-Liisa Heikkinen Hämeen Pelastusliitosta.

Kilpailu pidetään Lempäälän kauppakeskus Ideaparkissa, Ideaparkinkatu 4. Kilpailutapahtuma on klo 9–13 Bläk Boks-tilassa.

Toimittajat ovat tervetulleita seuramaan, miten kahdeksasluokkaiset suoriutuvat pelastustaitokampanjan tehtävistä.

Lisätietoja:

Eeva-Liisa Heikkinen, toiminnanjohtaja, Hämeen Pelastusliitto, 041 548 9148 

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 644 9439

Keski-Suomen kahdeksasluokkalaiset pyrkivät turvataitojen NouHätä!-finaaliin

$
0
0

Kahdeksasluokkalaiset kisaavat torstaina 4.4. NouHätä!-pelastustaitokampanjan Keski-Suomen aluekilpailuissa. Valtakunnallisiin alkukarsintoihin osallistui yli 3000 joukkuetta. Aluekilpailut ratkaisevat, mitkä joukkueet pääsevät SM-tason loppukilpailuun Pelastusopistolle Kuopioon.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanjassa nuorille opetetaan valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita, ja he oppivat myös toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu finaaliin huhtikuun lopussa.

– On tärkeää, että nuoret oppivat ehkäisemään onnettomuuksia. Nämä asiat kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin, mutta niitä ei ole keskitetty yksittäiseen oppiaineeseen. NouHätä!-kampanja kokoaa ne yhdeksi turvallisuustiedon oppipaketiksi, kertoo kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Aluekilpailuissa joukkueet joutuvat kiperiin tilanteisiin

NouHätä!-aluekilpailu on alueellisten pelastuslaitosten ja pelastusliittojen toteuttama elämyksellinen kisa. Teoriaosuudessa joukkueet vastaavat turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Rastitehtävissä ne joutuvat selviytymään haastavista tilanteista, joihin kuka tahansa voi milloin tahansa joutua.

SM-tasoisen kisan alkukarsintaan koko Suomessa osallistui yli 3000 joukkuetta. Kaikkiaan kisaan on osallistunut siis noin 10 000 kahdeksasluokkalaista nuorta. Koko kampanja tavoittaa vuosittain lähes 50 000 nuorta.

– NouHätä!-kampanja on pelastusalan ja koulutoimen yhteinen ponnistus, joka parhaimmillaan saa nuoret toimimaan turvallisuushakuisesti ja auttamaan muitakin hädässä, Sirkiä sanoo.

Aluekilpailu järjestetään Keuruun yhtenäiskoululla 4.4. klo 9–14

– Aluekilpailun yksi rasti järjestetään piha-alueelle, jota myös yleisö ja toimittajat voivat tulla seuraamaan. Paikalla on lisäksi pelastuslaitoksen yksiköitä, joihin pääsee tutustumaan, kertoo palomestari Kalle Korja pelastuslaitokselta.

Aluekilpailu järjestetään viime vuoden NouHätä!-finaalin voittaneella Keuruun yhtenäiskoululla, Jussi Rainion tie 5A, Keuruu. Kilpailun aikataulu on noin klo 9–14.

Lisätietoja:

Kalle Korja, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos, 040 516 2754

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 644 9439

Satakunnan kahdeksasluokkalaiset pyrkivät turvataitojen NouHätä!-finaaliin

$
0
0

Kahdeksasluokkalaiset kisaavat torstaina 4.4. NouHätä!-pelastustaitokampanjan Satakunnan aluekilpailuissa. Valtakunnallisiin alkukarsintoihin osallistui yli 3000 joukkuetta. Aluekilpailut ratkaisevat, mitkä joukkueet pääsevät SM-tason loppukilpailuun Pelastusopistolle Kuopioon.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanjassa nuorille opetetaan valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita, ja he oppivat myös toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu finaaliin huhtikuun lopussa.

– On tärkeää, että nuoret oppivat ehkäisemään onnettomuuksia. Nämä asiat kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin, mutta niitä ei ole keskitetty yksittäiseen oppiaineeseen. NouHätä!-kampanja kokoaa ne yhdeksi turvallisuustiedon oppipaketiksi, kertoo kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Aluekilpailuissa joukkueet joutuvat kiperiin tilanteisiin

NouHätä!-aluekilpailu on alueellisten pelastuslaitosten ja pelastusliittojen toteuttama elämyksellinen kisa. Teoriaosuudessa joukkueet vastaavat turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Rastitehtävissä ne joutuvat selviytymään haastavista tilanteista, joihin kuka tahansa voi milloin tahansa joutua.

SM-tasoisen kisan alkukarsintaan koko Suomessa osallistui yli 3000 joukkuetta. Kaikkiaan kisaan on osallistunut siis noin 10 000 kahdeksasluokkalaista nuorta. Koko kampanja tavoittaa vuosittain lähes 50 000 nuorta.

– NouHätä!-kampanja on pelastusalan ja koulutoimen yhteinen ponnistus, joka parhaimmillaan saa nuoret toimimaan turvallisuushakuisesti ja auttamaan muitakin hädässä, Sirkiä sanoo.

Aluekilpailu järjestetään Kanta-Porin paloasemalla 4.4. klo 10–14.30

– Aluekisat järjestetään hyvässä yhteistyössä sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen henkilöstön kanssa. Aluekisaan osallistuu parisen kymmentä joukkuetta eri puolilta Satakuntaa, kertoo riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta.

Kilpailut järjestetään 4.4.2024 klo 10–14.30 Kanta-Porin paloasemalla, Satakunnankatu 3.

Toimittajat ovat tervetulleita seuramaan, miten kahdeksasluokkaiset suoriutuvat pelastustaitokampanjan tehtävistä.

Lisätietoja:

Mikko Puolitaival, riskienhallintapäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos, 044 701 1521

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 644 9439

Viewing all 16514 articles
Browse latest View live