Toimittajan informaatiovuorovaikutus tekoälyn kanssa journalistisessa sisällönrakentamisprosessissa -hankkeelle myönnettiin 150 000 euroa. Hanke toteutetaan Tampereen yliopistossa, ja sitä johtaa yliopistotutkija FT Heikki Keskustalo. Hanke tuottaa uutta tietoa journalistisen työn nykykuvasta ja journalistisen sisällön suhteesta tekoälyn käyttöön.

Julkisoikeuden yliopistonlehtori, OTT Riku Neuvosen johtamalle hankkeelle Sananvapaus ja kunnianloukkaus Suomessa 2014–2024 myönnettiin 140 000 euroa. Hankkeessa selvitetään vuonna 2014 voimaan tulleen rikoslain muutoksen vaikutuksia tuomioistuinten ratkaisukäytännön perusteella. Erityisenä huomion kohteena ovat joukkoviestintävälineitä, toimittajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia koskevat ratkaisut. Tutkimushanke toteutetaan Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.

Viestintä ja kehitys -säätiölle myönnettiin 60 000 euroa Media moniäänisemmäksi nyt -hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on luoda kestävä pohja mediatalojen ja toimitusten omalle moniäänisyystyölle sekä tukea maahanmuuttajataustaisia toimittajia ammatillisen osaamisen kehittämisessä ja verkostoitumisessa.

Säätiön vuosikokous valitsi Helsingin Sanomien päätoimittajan Antero Mukan jatkamaan hallituksen puheenjohtajana.

Savonlinnan Sokoksen alakerrassa toimiva Ammattiopisto Samiedun City-Chillaamo kokoaa nuoria keskustelujen, pelien ja pikkupurtavan ääreen kerran kuukaudessa. Samiedun opiskelijahuollon toteuttaman tapahtuman sisällössä huomioidaan nuorten toiveet. Koululaisten ja opiskelijoiden on helppo pujahtaa Olavinkadulta sisään Samiedun Citypisteen viihtyisiin tiloihin.

Tukea luotettavilta aikuisilta

Nuorisotyön ja opiskelijatoiminnan ohjaaja Tilda Salon mukaan City-Chillaamossa olennaisinta on jutella nuorille tärkeistä asioista turvallisessa ja rennossa ilmapiirissä, välipalan äärellä.

– Nuoret tarvitsevat vapaa-ajallaan turvallisia ja luotettavia aikuisia. Monia painaa yksinäisyys, ja kontaktien ottaminen on vaikeaa. Kun aikuinen huomioi nuoret ryhmän jäsenenä, nuori uskaltautuu mukaan keskusteluun. Tämä näkyy meillä Samiedussa joka ikinen päivä.

Tapahtuma on suunnattu Samiedun opiskelijoille ja lähikoulujen nuorille. Säännölliset kohtaamiset nuorten omassa elinympäristössä ovat olennaisen tärkeitä. Ensimmäisellä kerralla paikalle saapui 30 nuorta, ja nyt Salo ilahtuu nähdessään paikalla uusia kasvoja.

– Nuoret pitävät tästä tapahtumasta ja tulevat tänne hyvässä hengessä. Tänäänkin paikalla on erittäin kohteliaita, asiallisia ja avoimesti keskustelevia nuoria.

– Suurin osa kävijöistä on kiinnostunut ammatillisesta koulutuksesta, mutta ketään ei käännytetä ovelta. Me otamme oikeasti koppia nuorista, Salo painottaa.

Keskusteluja pleikkarin ja Paviljongin herkkujen ääressä

Opiskelijat ovat mukana tapahtuman järjestelyissä. Hyvinvointivalmentaja Olavi Huvi esittelee Paviljongin opetuskeittiöstä toimitettuja herkullisia välipalatarjoiluja.

– Meiltä saa pikkupurtavaa, jonka ääressä voi pelata pleikkarilla tai kokeilla virtuaalitodellisuutta VR-laseilla. Myös pelikortit ja lautapelejä löytyy. Tärkeintä on kuitenkin jutella yhdessä ja kysellä, mitä nuorille kuuluu.

Värikkäillä penkeillä oleilee samiedulaisia ja yläkouluikäisiä nuoria jääkiekkopelin ohjaimia naksutellen ja pikkupitsoilla herkutellen. Juttu kulkee, ja kuulumisia vaihdetaan. Nuorten kommentit vahvistavat Salon ja Huvin huomiot.

– Täällä aikuisilla on aikaa nuorille. Aiotaan tulla tänne toistekin. Sijaintikin on toimiva. Keskustassa tarvitaan paikka, jossa nuoret voivat viettää aikaa yhdessä, kertovat yläkouluikäiset ystävykset.

– Olen täällä jo ”vakkari”. Tulin toista kertaa, koska mulla on nälkä ja odotan massun täyttymistä. Hain Samiedulle opiskelemaan autoalaa, huikkaa hyväntuulinen nuorimies.

City-Chillaamo järjestetään Samiedun Citypisteellä kerran kuussa, seuraavan kerran perjantaina 12.4. klo 15–17.

Kuva: Nuorisotyön ja opiskelijatoiminnan ohjaaja Tilda Salon mukaan City-Chillaamossa olennaisinta on jutella nuorille tärkeistä asioista turvallisessa ja rennossa ilmapiirissä.

Lisätietoja: Miia Käyhkö, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, miia.kayhko@samiedu.fi, 044 550 6500 

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kahdeksasluokkalaiset kisaavat torstaina 4.4. NouHätä!-pelastustaitokampanjan aluekilpailuissa. Valtakunnallisiin alkukarsintoihin osallistui yli 3000 joukkuetta. Aluekilpailut ratkaisevat, mitkä joukkueet pääsevät SM-tason loppukilpailuun Pelastusopistolle Kuopioon.

NouHätä! on yläkoulujen valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanjassa nuorille opetetaan valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita, ja he oppivat myös toimimaan onnettomuustilanteissa oikein. Lisäksi kampanjaan kuuluu vapaaehtoinen kilpailu, joka huipentuu finaaliin huhtikuun lopussa.

– On tärkeää, että nuoret oppivat ehkäisemään onnettomuuksia. Nämä asiat kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin, mutta niitä ei ole keskitetty yksittäiseen oppiaineeseen. NouHätä!-kampanja kokoaa ne yhdeksi turvallisuustiedon oppipaketiksi, kertoo kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Aluekilpailuissa joukkueet joutuvat kiperiin tilanteisiin

NouHätä!-aluekilpailu on alueellisten pelastuslaitosten ja pelastusliittojen toteuttama elämyksellinen kisa. Teoriaosuudessa joukkueet vastaavat turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Rastitehtävissä ne joutuvat selviytymään haastavista tilanteista, joihin kuka tahansa voi milloin tahansa joutua.

SM-tasoisen kisan alkukarsintaan koko Suomessa osallistui yli 3000 joukkuetta. Kaikkiaan kisaan on osallistunut siis noin 10 000 kahdeksasluokkalaista nuorta. Koko kampanja tavoittaa vuosittain lähes 50 000 nuorta.

– NouHätä!-kampanja on pelastusalan ja koulutoimen yhteinen ponnistus, joka parhaimmillaan saa nuoret toimimaan turvallisuushakuisesti ja auttamaan muitakin hädässä, Sirkiä sanoo.

Aluekilpailu järjestetään Kainuun ammattiopistolla 4.4.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen NouHätä!-aluekilpailu järjestetään tänä vuonna Kajaanissa Kainuun ammattiopiston tiloissa yhteistyössä SPEK Oulun aluetoimiston ja Kainuun pelastuslaitoksen kanssa. Lisäksi Kainuun ammattiopiston turvallisuusalan opiskelijoita ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu kilpailun järjestämiseen.

– Kilpailuun osallistuu yhteensä 30 joukkuetta ja 90 kilpailijaa, kertoo asiantuntija Patrik Willberg SPEK Oulun aluetoimistosta.

Kilpailut järjestetään Kainuun ammattiopistolla osoitteessa Opintie 3, Kajaani.

Toimittajat ovat tervetulleita seuramaan klo 11–12.30, miten kahdeksasluokkaiset suoriutuvat pelastustaitokampanjan tehtävistä.

Lisätietoja:

Patrik Willberg, asiantuntija, SPEK Oulun aluetoimisto, p. 040 725 5448 tai patrik.willberg@spek.fi

Tomi Sirkiä, kampanjakoordinaattori, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, p. 040 644 9439

Oulun ammattikorkeakouluun (Oamk) haki kevään toisessa yhteishaussa 8875 hakijaa. Suosituin ala oli tradenomikoulutus, jonka 185 aloituspaikkaa tavoitteli 1793 hakijaa. Vetovoimaisin yksittäinen koulutus oli fysioterapeuttikoulutus, jonka 24 aloituspaikkaa haki yli 700 hakijaa, joten yhtä paikkaa kohti hakijoita oli yli 29. Lähes yhtä vetovoimainen oli ensihoitajan koulutus, jossa yhtä paikkaa kohti hakijoita oli reilut 26 hakijaa.

Kaiken kaikkiaan ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden säilyi korkeana ja oli 2,39. Ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna Oamk on Suomen kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa seitsemänneksi vetovoimaisin. Kaikkien hakijoiden määrä Oamkissa oli tänä vuonna hivenen viime vuotta (9078 hakijaa) pienempi.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että Oamk ja kaikki sen osaamisalat kiinnostavat runsaasti. Vetovoimamme on säilynyt erittäin hyvällä tasolla. Olemme myös kasvattaneet sairaanhoitajakoulutuksen sisäänottoa, mistä on apua alan työvoimapulalle, Oamkin rehtori Heidi Fagerholm sanoo.

Yamk-tutkinnot kiinnostivat enemmän kuin vuosi sitten

Oulun ammattikorkeakoulun tarjoamiin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (yamk-tutkinto) hakijoita oli tänä vuonna 1149 hakijaa, kun vuonna 2023 yamk-hakijoita oli 880.

Myös yamk-tutkintojen aloituspaikkamäärä kasvoi merkittävästi 260 aloituspaikasta peräti 358 aloituspaikkaan.

– On hienoa nähdä, että yamk-tutkintojen suosio kasvaa. Niitä arvostetaan ja ne tunnetaan vuosi vuodelta paremmin sekä meidän alumnien että sidosryhmien keskuudessa, Fagerholm jatkaa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (yamk) on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaan samantasoinen tutkinto kuin yliopistojen maisteritutkinnot. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 60–90 opintopistettä, mikä tarkoittaa kestona 1–2 vuotta. Tutkinnon voi suorittaa pääosin verkossa ja se sopii myös työn ohessa suoritettavaksi. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on pohjakoulutusvaatimuksena korkeakoulututkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai soveltuva opistoasteen tutkinto sekä vähintään kaksi vuotta työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Suosituin Oamkin yamk-hakukohde oli sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut. Koulutuksen 25 aloituspaikkaa haki 125 hakijaa.

Opiskelijavalinnat tehdään touko-heinäkuussa

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijavalinta painottuu todistusvalintaan kulttuurialaa lukuun ottamatta. Todistusvalinnan osuus on 60 prosenttia aloituspaikoista. Todistusvalinnan tulokset julkaistaan 27.5. mennessä. Hakijat, jotka eivät tule hyväksytyksi todistusvalinnan kautta, voivat osallistua valintakokeeseen. Kulttuurialaa lukuun ottamatta käytössä on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen AMK-valintakoe, joka järjestetään ammattikorkeakouluissa 27.–31.5. Kulttuurialalla opiskelijavalinta suoritetaan ammattikorkeakoulukohtaisten valintakokeiden perusteella.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijavalinnat suoritetaan kirjallisen ennakkotehtävän perusteella.

Opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 4.7.

Lisätietoja:

Anu Rosberg
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
puh. 040 7032787
anu.rosberg@oamk.fi

Kevään yhteishaun tuloksista on nähtävissä uuden Tampereen kohteen kiinnostavuus sekä verkko-opintojen imu. Humak sai yhteishaussa runsaasti ensikertalaisia, mikä kertoo sen vetovoimasta Suomen korkeakoulukentässä laajemmin. Yleisesti ottaen hakukohteista myös Tampereella tarjottavat Yhteisöpedagogi (AMK) ja Kulttuurituottaja (AMK) kiinnostivat eniten.  

Kaikki hakukohteet huomioiden yksittäisiä hakijoita per aloituspaikka oli 4,82, kun taas ensisijaisia hakijoita per aloituspaikka oli 2,07. Vuoden 2023 kevään yhteishaussa vastaavat luvut olivat 4,49 ja 2,04. Viime vuoteen verrattuna kasvua tapahtui sekä yksittäisissä että ensisijaisissa hakijoissa. Ensisijaiseksi hakutoiveekseen Humakin oli asettanut 1268 hakijaa. Yksittäisiä hakijoita Humakiin oli yhteensä 2949. Tulokset osoittavat selkeää nousujohteisuutta.   

Humakin rehtori ja toimitusjohtaja Jukka Määttä iloitsee yhteishaun tuloksista.  

”On ilahduttavaa huomata, että Tampereen hakukohteet kiinnostivat. Valtakunnallisena ammattikorkeakouluna pidämmekin tärkeänä, että eri puolella Suomea sijaitsevat hakukohteemme kiinnostavat hakijoita. On hienoa, että voimme tarjota koulutuksia eri elämäntilanteisiin. Erilaiset toteutustavat joustavat opiskelijan tarpeisiin ja haluamme, että meillä voi valita ns. perinteisen opiskelijaelämäkokemuksen tai verkko- ja monimuotototeutusten vapauden. Tulokset kertovat, että olemme onnistuneet viestimään eri toteutusmuotojen mahdollisuuksista.” 

Humakissa on mahdollista suorittaa opinnot monimuoto-, verkko- tai päivätoteutuksina. Hakukohteita kevään toisessa yhteishaussa oli Helsinkiin, Jyväskylään, Kauniaisiin, Kuopioon, Tampereelle ja Turkuun sekä asuinpaikasta riippumattomiin verkko- ja monimuotototeutuksiin. 

 ---

Humanistinen ammattikorkeakoulu, eli Humak, avaa Tampereelle uuden koulutuspaikan syksyllä 2024. Syyskuun alussa Tampereella aloittaa yhteensä 50 opiskelijaa koulutuksissa Yhteisöpedagogi (AMK) ja Kulttuurituottaja (AMK). Näistä yhteisöpedagogit opiskelevat läsnä- ja etäopiskelua yhdistelevässä monimuotototeutuksessa, kun taas kulttuurituottajat suorittavat koulutuksensa verkkototeutuksena. 

Lisätietoja: 
Jarmo Röksä
Viestintäpäällikkö
0400 349 333

Savon ammattiopistoa edustaa Taitaja2024-kotikisoissa upea joukko opiskelijoita. Toukokuussa Kuopiossa järjestettäviin ammattitaidon SM-kisoihin lähtee 22 oman alansa huipputekijää, jotka kisaavat yli 10 eri lajissa.

Savon ammattiopiston Taitaja-joukkue kokoontui ensimmäiseen joukkuepäiväänsä maalikuun lopussa. Joukkueen johtaja Silja Salminen painottaa, että joukkueen tuki on korvaamattoman tärkeää niin kilpailuun valmistautumisen aikana että kilpailupäivinä.

- Joukkuehenki kasvaa ja kehittyy kevään mittaan. Kilpailijoille on edessä upea matka oman lajinsa huippuosaajaksi ja Savon ammattiopiston ainutlaatuisen joukkueen jäseneksi. 

Savon ammattiopistoa edustavat finalistit, heidän lajinsa ja kotipaikkakuntansa ovat:

• 101 ajoneuvotekniikka
  • Nuutti Tolkki, Kuopio
• 103 automaalaus
  • Milla Lehtinen, Lapinlahti
• 205 tietokoneet ja -verkot
  • Lauri Lappeteläinen, Varkaus
  • Vili Rajala, Kuopio
• 301 asiakaspalvelu ja myynti 
  • Siiri Rautiainen, Siilinjärvi
• 302 hiusmuotoilu
  • Jerry Bergman, Kuopio
• 306 puhdistuspalvelu
  • Ngalula Bombimbo, Kuopio
  • Aleksandra Menshova, Kuopio
  • Zahwa Salhi Ep Sene, Kuopio
• 308 visuaalinen myyntityö
  • Rianna Räsänen, Kuopio
  • Valeriia Sokolova, Varkaus
• 312 matkailu, parilaji
  • Marilla Lyyra, Kuopio, ja Aisha Onyehide, Siilinjärvi
• 316 kiinteistönhoito
  • Tuomas Hyvärinen, Kuopio
• 404 maalaus ja tapetointi
  • Sanni Savolainen, Kuopio
• 502 kokki
  • Jerry Kankkunen, Kuopio, ja Eetu Karjalainen, Kuopio
• 601 automaatioasennus
  • Lauri Valkokallio, Karttula
• 603 CNC-koneistus
  • Veeti Heimonen, Varkaus
  • Mari Heiskanen, Varpaisjärvi
  • Aleksi Valjakka, Varkaus
• 605 hitsaus
  • Lauri Mutka, Varkaus

Taitaja2024 kisataan Kuopiossa toukokuussa

Taitaja on ammatillisen koulutuksen näyteikkuna, joka kerää yhteen Suomen ammatilliset osaajat kisaamaan suomenmestaruuksista. Taitaja2024-tapahtuma järjestetään Kuopiossa 20.–23.5.2024. 

Päätapahtumapaikkana on Savon ammattiopiston Savilahden kampus, jonka lisäksi kisatapahtumia on myös Kuopio-hallissa. Taitaja2024 näkyy ja kuuluu koko kaupungissa, sillä odotamme paikalle 50 000 kävijää. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Lue lisää Taitaja 2024.

Lisätietoja

Silja Salminen, Taitaja-joukkueenjohtaja
044 785 3185

RABAS BREAVA RÁVESOLBMUIDOAHPAHUSDOARJAGA BUHTTEJEADDJI VUOGÁDAGAIN

Buorit oaiveministtar Orpo, sosiáladorvoministtar Grahn-Laasonen, oahpahusministtar Henriksson, ealáhusministtar Rydman, bargoministtar Satonen ja stáhtaráđi eará lahtut,

mii Sámediggi, sámiid ruovttuguovllu gielddat, Sámi oahpahusguovddáš ja Sámemusea Siida doarjalit didjiide: sihkkarastot ovttas sámegielat bargiid oažžuma ja jotkkolaš oahppama vejolašvuođaid maiddái boahttevuođas. Mii lahkonit din áššis, mii laktása ráđđehusa evttohussii HE 8/2024 rávesolbmuidoahpahusdoarjaga, ámmátdutkkusstipeandda ja vurohallanfriija heaittiheami guoski láhkaásaheapmái. Bivdit, ahte min guovllu mihtilmasvuohta vuhtiiváldojuvvo go dahkkojuvvojit vuogádagat, mat buhttejit rávesolbmuidoahpahusdoarjaga, vai mii sáhttit dás duohkoge vástidit hástaleaddji bargofápmováilevuhtii doarjumiin ja ovddidemiin rávesolbmuidoahpahusa.

Oahpahus- ja árrabajásgeassin- sihke sosiála- ja dearvvasvuođasurggiid bargoveaga váilun lea oktasaš fuolla olles riikkas, ja sámegielmáhtolaš bargoveaga váilun lea hui duođalaš. Ovdamearkan sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat eai dálá dilis ollašuva oppa láhkaásaheami eaktudan uhcimus dásis, ja bargoveaga dárbu lea ealáhahkii báhcima geažil ain lassáneamen. Vátnivuohta lea sihke nuppi dási ja allaskuvlla dási anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat bargiin.

Rávesolbmuidoahpahusdoarjaga bokte leat gávdnon čovdosat sámegielat bargoveaga oažžumii

Mii leat sámiid ruovttuguovllus bargan mearrediđolaččat ja innovatiivvalaččat sámegielat bargoveaga oažžuma buorrin doaimmaiguin, main rávesolbmuidoahpahusdoarjagis lea leamaš mearkkašahtti rolla. Iešguđetlágan intensiivaskuvlemiin leat skuvlejuvvon geabbilit bargit, geat jo doibmet ámmáhiin, sámegielmáhtolažžan, dahje vástideaddji láhkai sámegielat bargit ámmátolmmožin surggiide, gos váilot bargit. Ovdamearkan Sámi oahpahusguovddáža intensiivaskuvlemiin, mat bistet jagi, lea rávesolbmuidoahpahusdoarjaga vehkiin stuđeren eanaš rávesolbmot, geat leat oahppan sámegiela lassin maiddái dehálaš dieđuid sámekultuvrras. Máŋggat sis bohtet sámiid ruovttuguovllu olggobealde, ja joavkkus leat dávjá ruovttuguvlui ruovttoluotta fárrejeaddjit. Oassi joatká oahpuid maŋŋá ovdamearkan Oulu universitehta Giellagas-instituhta sámegiela ja sámekultuvrra oahpahusas.

Maiddái eará oahpahussuorggit leat lágidan iešguđetlágan dárbui heivehuvvon skuvlemiid, main ovdamearkan sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi dahje oahpahussuorggi ámmátolbmot leat dievasmahttán iežaset čehppodaga sámegielaid ja kulturmieldásaš oahpuin. Ođđa giellaoahppiid lassin rávesolbmuidoahpahusdoarjagiin lea sáhttán skuvlet hui movttáskan sámegielmáhtolaš bargiid geabbilit surggiide, gos váilot bargit, ja erenomáš čehppodaga dárbbuide ovdamearkan Sámediggái dahje Sámemusea Siidii.

Rávesolbmuidoahpahusdoarjaga heaittiheamis leatge stuorra gaskkalaš váikkuhusat ee. sámegielat oahpahussii ja árrabajásgeassimii, sámegielaid oahpahusa lágideapmái sihke sámegielat bálvalusaid ovddideapmái ja sihkkarastimii.

Rávesolbmuidoahpahusdoarjaga vehkiin njuolgga dahje gaskkalaččat ovdamearkan:

• Lea nannejuvvon sámiid ruovttuguovllu gielddaid, Lappi buresveadjinguovllu, eará virgeoapmahaččaid ja fitnodagaid barggolašvuođadilli, ekonomiija ja eallinfápmu,
• Leat veahkehuvvon sámeguovllu gielddat ja eará virgeoapmahaččat lágas ásahuvvon sámegielat bálvalusaid (árrabajásgeassin, oahpahus, sode) lágideamis
• Leat sihkkaraston sámiid vuođđolágalaš vuoigatvuođat doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra
• Lea dahkkon vejolažžan sierra surggiid bargiid geabbilis dievasmahttinskuvlen ja jođánis barggu oažžun ja maiddái leat ožžojuvvon dohkálaš, sámegielat ámmátolbmot surggiide, gos váilot bargit.
• Leat dorjojuvvon áitatvuloš sámegielaid ealáskahttin ja giela massán sámiid máŧolašvuođat váldit sogaid giela ruovttoluotta.

Rávesolbmuidoahpahusdoarjaga gánnáhahttivuođa mihtideaddji iešguđetlágan čilgehusain dát midjiide hui dehálaš bohtosat eai vealtameahttumit boađe oidnosii daid mihtilmasvuođa geažil: ođđa dutkosiid eanet doaibman lea leamaš dievasmahttinskuvlen, ja dainna lea sáhttán vástidit njuolgga sámegielat bargoveaga stuorámus dárbui. Seamma háve lea dorjojuvvon sámiid vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.

Gielddain dahje eará doaibmiin ii leat vejolašvuohta skuvlet vástideaddji meari stuđeanttaid dálá ruhtadeami olis, go rávesolbmuidoahpahusdoarjja nohká. Min fuollan leage, ahte sámegielat bargoveaga oažžun váttásmuvvá boahttevuođas ain ovddežis ja sámegielaid ealáskahttin šaddá vára vuollái, jos oahpuide ii leat ekonomalaš doarjja, muhto dat vuođđuduvvet ovdamearkan eanet loana váldimii. Mii jáhkkitge nannosit, ahte ráđđehusa gánneha bidjat resurssaid maiddái boahttevuođasge min sámegielat ámmátdáidopotentiálii.

Dás lohppii vel

Buhttejeaddji doarjjavuogádaga ráhkadeapmi sámegielat rávesolmmošoahppiid oažžuma sihkkarastima várás vástida oaiveministtar Petteri Orpo ráđđehusprográmma mihttomeriid, dasgo:

• Ollašuhttojit ráđđehusa ruhtapolitihkas deattuhuvvon áššit elege ekonomalaš stáđisvuođa, barggolašvuođa, ekonomiijaovdáneami ja buresveadjinbálvalusaid sihkkarastimat.
• Dorjojuvvojit sámiid vuoigatvuođat doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
• Nannejuvvo sámegielaid sajádat.
• Sihkkarastojit sámegielat gielddaid ja Lappi buresveadjinguovllu doaibmaneavttut.
• Čujuhuvvojit jotkkolaš oahppama skuvlenresurssat erenomážit olbmuide, geat buoridit skuvlendási, ja maiddái skuvlemiidda, mat veahkehit barggolašvuođa ovdamearkan surggiin, gos váilot bargit.

Mii sávvatge, ahte min erenomáš dilli vuhtiiváldojuvvo maiddái boahttevuođas nu, ahte dahkkojit movttiidahtti, buhttejeaddji vuogádagat, vai mii oažžut boahttevuođasge jođánit min dárbbašan sámegielat bargiid sihke sámiid ruovttuguvlui ja sámegielat bálvalusaide olles riikkas.

Ovddideaddji oktasašbargodearvvuođaiguin,

Sámediggi                                 

Pirita Näkkäläjärvi                   

ságajođiheaddji                        

pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi                         

Sámi oahpahusguovddáš                             

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen                        

rektor

eeva-liisa.rasmus-moilanen@sogsakk.fi

Sámemusea Siida

Taina Pieski

museahoavda

taina.pieski@samimuseum.fi

Eanodaga gielda                    

Petri Härkönen

gielddahoavda

petri.harkonen@enontekio.fi

Anára gielda                             

Tommi Kasurinen

gielddahoavda

tommi.kasurinen@inari.fi       

Soađegili gielda                     

Jari Rantapelkonen

gielddahoavda

jari.rantapelkonen@sodankyla.fi

Ohcejoga gielda

Päivi Kontio

gielddahoavda                          

paivi.kontio@utsjoki.fi

ÁVUS REIVÂ RÄVISOLMOOŠŠKOVLIMTORJUU SAJANPUÁTTEE ORNIISTÂLMIJN

Pyereh uáiviminister Orpo, sosiaaltorvominister Grahn-Laasonen, máttááttâsminister Henriksson, iäláttâsminister Rydman, pargominister Satonen sehe staatârääđi eres jesâneh,

mij Sämitigge, sämmilij päikkikuávlu kieldah, Säämi máttááttâskuávdáš sehe Säämimuseo Siida keessip tijjân: visásmittep oovtâst sämikielâlij áámmátulmui finnim já juátkoo oppâm máhđulâšvuođâid meid puátteevuođâst. Mij aldanep tii ääšist haldâttâs iävtuttâs HE 8/2024 rävisolmooštorjuu, áámmáttođhosstipend já vuáruttâllâmriijâ lopâttem kyeskee lahâaasâtmin. Mij pivdep, ete mii kuávlu eromâšjiešvuođah váldojeh huámmášumán, ko ráhtojeh rävisolmoošškovlimtorjuu sajan puáttee orniistâlmeh, vâi mij pyehtip puátteevuođâst-uv västidiđ tuođâlii pargovyeimi vänivuotân tuárjumáin já oovdedmáin rävisolmoošškovlim.

Máttááttâs- já arâšoddâdem- sehe sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij pargei finnim vaigâdvuotâ lii ohtsâš huolâ tovâtteijee äšši oles enâmist, já sämikielâlii pargei vänivuotâ lii eromâš tuođâlâš. Ovdâmerkkân sämikielâliih sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah iä tááláá tiileest olášuu ubâ lahâasâttem vaattâm minimitääsist, já pargei tárbu šadda ain iäláttâhân vyelgim keežild. Vääni lii sehe nube tääsi já ollâškuávlejum anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâlijn áámmátulmuin.

Rävisolmoošškovlimtorjuin láá kavnum čuávduseh sämikielâlij pargei finniimân

Mij lep sämmilij päikkikuávlust porgâm meritiätulávt já innovativlávt sämikielâlij pargei finnim oovdân toimâiguin, main rävisolmoošškovlimtorjust lii lamaš merhâšittee uási. Sierâlágán intensivškovliimijn láá škuávlejum häppilávt ámáttijn jo pargee áámmátulmuuh sämikielâ mätten, teikâ sämikielâ mätteeh áámmátolmožin suorgijd, main lii vänivuotâ pargovyeimist. Ovdâmerkkân Säämi máttááttâskuávdáá ive kukkosijn intensivškovliimijn láá rävisolmoošškovlimtorjuu vievâst oppâm enâmustáá rävisulmuuh, kiäh láá oppâm sämikielâ paaldâst meid tehálii tiäđu sämikulttuurist. Maaŋgah sist puátih sämmilij päikkikuávlu ulguubeln, já fáárust láá maŋgii päikkikuávlun maasâd värrejeijeeh. Uási juátká uápuidis maŋeláá ovdâmerkkân Oulu ollâopâttuv Giellâgâs-instituut sämikielâ já sämmilij kulttuur škovliimijn.

Meid nubeh škovlimpeleh láá ornim sierâlágán táárbun heiviittum škovliimijd, main ovdâmerkkân sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi tâi máttááttâssyergi áámmátulmuuh láá tievâsmittâm jieijâs mättim sämikielâi já kulttuurmiäldásij uápuiguin. Uđđâ kielâuáppei lasseen rävisolmoošškovlimtorjuin láá puáhtám škovliđ eromâš movtijdum sämikielâ mättee pargeid häppilávt suorgijd, main lii vänivuotâ pargein sehe eromâš áámmátulmui táárbun ovdâmerkkân Sämitiigán tâi Säämimuseo Siidan.

Rävisolmoošškovlimtorjuu looppâtmist láá merhâšitteeh epinjuolgâ vaikuttâsah ei. sämikielâlii máttááttâsân já arâšoddâdmân, sämikielâi máttááttâs orniimân sehe sämikielâlij palvâlusâi oovdedmân já turviimân.

Rävisolmoošškovlimtorjuin láá njuolgist tâi epinuolgist ovdâmerkkân:

• Nanodâm sämmilij päikkikuávlu kieldâi, Laapi pyereestvaijeemkuávlu, eres virgeomâhái já finnoduvâi pargolâšvuotâtile, ekonomia já eellimvuáimálâšvuođâ.
• Išedâm sämikuávlu kieldâid já eres virgeomâháid lahâaasâtlij sämikielâlij palvâlusâi (arâšoddâdem, škovlim, soti) orniimist
• Turvim sämmilij vuáđulavâlijd vuoigâdvuođâid paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.
• Toohâm máhđulâžžân sierâ suorgij áámmátulmui häppilis tievâsmittemškovlim já jotelis pargo finnim sehe finnim tohálijd, sämikielâlijd áámmátulmuid suorgijd, main lii vänivuotâ mättee pargein.
• Tuárjum uhkevuálásij sämikielâi iäláskittem já kielâs monâttâm sämmilij máhđulâšvuođâid väldiđ suvâidis kielâ maasâd.

Sierâlágán rävisolmoošškovlimtorjuu kannatteijeevuođâ mittedeijee čielgiittâsâin taah mijjân eellimteháliih juvsoh iä veltihánnáá iäruttuu toi eromâš jiešvuođâi tiet: uđđâ totkosij saajeest toimâ lii lamaš eenâb tievâsmittemškovlim, já tain mij lep pastam västidiđ njuolgist kriittâlii sämikielâlii pargovievâ vänivuotân. Siämmást láá tuárjum sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.

Kieldâin tâi eres tuáimein ij lah máhđulâšvuotâ škovliđ västideijee mere uáppeid tááláá ruttâdem raamij siste, ko rävisolmoošškovlim nohá. Mij huolân lii-uv, ete sämikielâlii pargei finnim šadda ovdiist-uv vaigâdubbon puátteevuođâst já sämikielâi iäláskem hiäjusmuvá, jis uáppoid ij lah ruttâtuálulâš movtijdeijee, peic taid kalga ruttâdiđ ovdâmerkkân lovnáin. Mij oskop-uv nanosávt, ete haldâttâs kannat meid puátteevuođâst piejâd resursijd mii sämikielâlii mättimpotentiaalân. 

Loopân

Sajan puáttee toorjâvuáháduv ovdedem sämikielâlij rävisolmoošuáppei finnim turviimân västid uáiviminister Petteri Orpo haldâttâsohjelm uulmijd, tastko tienuuvt:

• Olášuttojeh haldâttâs ekonomiapolitiik tiäddučuogâstuvah ađai ekonomâlii stäđisvuotâ, pargolâšvuotâ, ekonomâlâš stuárrum sehe pyereestvaijeempalvâlusâi turvim
• Tuárjojeh sämmilij vuáđulavâliih vuoigâdvuođah paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.
• Nanoduvvoo sämikielâi sajattâh
• Torvejuvvojeh sämikielâlij kieldâi sehe Laapi pyereestvaijeemkuávlu toimâmhináh
• Čuosâttuvvojeh juátkoo oppâm škovlimresurseh eromâšávt ulmuid, kiäh aledeh jieijâs škovlimtääsi, sehe škovliimáid, moh išedeh pargo finnim ovdâmerkkân suorgijn, main lii vääni pargein.

Mij tuáivup-uv, ete mii eromâštile váldoo huámmášumán meid puátteevuođâst oovdedmáin movtijdeijee, sajanpuáttee vuáháduvâid, vâi mij finnip puátteevuođâst-uv sämikielâlijd áámmátulmuid, kiäid mij čuuvtij tarbâšep, sehe sämmilij päikkikuávlust já sämikielâlijn palvâlusâin oles enâmist.

Ovdedeijee oovtâstpargotiervuođâiguin,

Sämitigge                                 

Pirita Näkkäläjärvi               

saavâjođetteijee                     

pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi     

Säämi máttááttâskuávdáš                       

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

rehtor

eeva-liisa.rasmus-moilanen@sogsakk.fi

Säämimuseo Siida

Taina Pieski

museohovdâ

taina.pieski@samimuseum.fi

Iänuduv kieldâ                     

Petri Härkönen

kieldâhovdâ

petri.harkonen@enontekio.fi

Aanaar kieldâ

Tommi Kasurinen                 

kieldâhovdâ

tommi.kasurinen@inari.fi

Suáđigil kieldâ                      

Jari Rantapelkonen

kieldâhovdâ

jari.rantapelkonen@sodankyla.fi

Ucjuv kieldâ

Päivi Kontio 

kieldâhovdâ

paivi.kontio@utsjoki.fi

ÄÄV ǨEʹRJJ VUÕRÂSOUMMUIŠKOOULTÕSTUÄRJJÕÕZZ KOʹRVVEEI RIÂŽLDÕÕǤǤÂST

Ärvvsa väʹlddminister Orpo, sosiaalstaanminister Grahn-Laasonen, mättʼtõsminister Henriksson, jieʹllemvueʹǩǩminister Rydman, tuâjjminister Satonen di jeeʹres riikksuåvtõõzz vuäzzla,

mij Sääʹmteʹǧǧ, säʹmmlai dommvuuʹd kååʹdd, Sääʹmvuuʹd škooultõskõõskõs di Sääʹm-museo Siida nuäjjõõttâp tiʹjjid: ainsmââʹttep õõutveäkka sääʹmǩiõllsaž siltteeʹji vuäǯǯmõš da juätkkjeei mättjummuž vueiʹtlvažvuõđ še pueʹttiääiʹjest. Âlddnep tiʹjjid kuõskeeʹl halltõõzz eʹtǩǩõʹsse HE 8/2024 vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzz, ämmat-tuʹtǩǩõs-stipeeʹnd ja vuârtõõllâmluõvâsvuõđ loopptummuž kuõskki lääʹjjšiõttummšen. Raukkâp, što vuuʹd spesiaalnallšemvuõtt vääʹldet lokku vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzz koʹrvveei riâžldõõǥǥid raajeen, što vueiʹttep še juätkast vaʹstteed õõlǥteei tuâjjviõkkvänna vuõrâsoummuiškooultõõzz tuärjjeeʹl da ooudâsviiǥǥeeʹl.

Mättʼtõs- da ouddpeâmm- di sosiaal- da tiõrvâsvuõttsuõʹrji tuâjjlažkååʹdd vuäǯǯamvääʹjjvuõtt lij õhttsaž huõll veeʹzz jânnmest, da sääʹmǩiõlltäiddsaž tuâjjlažkååʹdd vääʹjjvuõtt lij samai tuõđâs.  Ouddmiârkkân sääʹmǩiõllsa sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzz jiâ ânnʼjõžvueʹjjest teâuddjõõv ni lääʹjjšiõttummuž õõlǥtem uuʹccbõstääʹzzest, da tuâjjlažkåʹddtarbb lij jeältõʹǩǩe mõõnni oummui mieʹtt pâi lâssnummšest. Vääʹn liâ nuʹt nuuʹbb tääʹzz ǥu õllškooultum aanar-, nuõrttsääʹm- da tâʹvvsääʹmǩiõllsain siltteeʹjin.

Vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzzin liâ kaunnum räʹtǩǩummuž sääʹmǩiõllsaž tuâjjlažkååʹdd vuäǯǯmõʹšše

Leäʹp säʹmmlai dommvuuʹdest tueʹjjääm tuâj vueiʹvvmieʹrrteâđlânji da innovatiivlânji sääʹmǩiõllsaž tuâjjlažkååʹdd vuäǯǯmõõžž ouʹdde tååimain, koin vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzzâst lij leämmaž miârkteei rool. Jeeʹresnallšem intensiivškooultõõzzin lij škooultum veiʹǩǩrânji juʹn ämmattin tuâjast åårrai siltteeʹjid sääʹmǩiõlltäiddsiʹžžen, leʹbe vaʹstteeinalla sääʹmǩiõllsaž siltteeʹjid ämmatneʹǩǩen tuâjjviõkkvääʹnest åårrai suõʹrjid. Ouddmiârkkân Sääʹmvuuʹd škooultõskõõskõõzz mettsaž intensiivškoultõõzzin liâ vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzz tuõrvin mättʼtõõttâm jäänmõsân vuõrâsoummu, kook liâ mättjam sääʹmǩiõl lââʹssen še vääžnai teâđ sääʹmkulttuurâst. Määŋgas seeʹst puäʹtte sääʹm dommvuuʹd ååuǥbeäʹlnn, da jooukâst liâ täujja mååusat maʹcci dommvoudda. Pieʹǩǩ oummuin juätkk mâʹŋŋlubust ouddmiârkkân Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituutt sääʹmǩiõl da sääʹmkulttuur škooultõõzzin.  

Še jeeʹres škooultõsvueʹssbeäʹl liâ jäʹrjstam jeeʹresnallšem tääʹrǩeemškoultõõzzid, koin ouddmiârkkân sosiaal- da tiõrvâsvuõttsueʹrj leʹbe mättʼtõs-sueʹrj ämmatneeʹǩǩ liâ tiuddääm silttummšid sääʹmǩiõli da kulttuurmeâldlaž määttain. Ođđ ǩiõllmättʼtõõđji lââʹssen vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzzin lij vuõittum škooulted samai motivõõʹsti sääʹmǩiõlltäiddsaž siltteeʹjid veiʹǩǩrânji tuâjjviõkkvääʹn åårrai suõʹrjid di jiijjâsnallšem siltteeitaarbid ouddmiârkkân Sääʹmtegga leʹbe Sääʹm-museo Siidaaʹje.

Vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzz loopptummšin liâ veʹt samai jõnn pannvuõiǥâs vaaiktõõzz jm. sääʹmǩiõllsaž mättʼtõʹsse da ouddpiõmmu, sääʹmǩiõl mättʼtõõzz jäʹrjstummša di sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâs viikkmõʹšše da tuõrvvmõʹšše.

Vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzz veäkka liâ vuõiʹǧǧest leʹbe pannvuõiǥâsnalla ouddmiârkkân:

• Raavuum sääʹm dommvuuʹd kooʹddi, Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd, jeeʹres veʹrǧǧniiʹǩǩi da põrggsi tuâjjvuõttvueʹjj, tällõõzz da jieʹllemviõkksažvuõđ
• Vieʹǩǩtum sääʹmvuuʹd kooʹddid da jeeʹres veʹrǧǧniiʹǩǩid lääʹjjmeâldlaž sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi (ouddpeâmm, škooultõs, soti) jäʹrjstummšest
• Tuõrvvum säʹmmlai vuâđđlääǥǥlaž vuõiggâdvuõđid tuõʹllʼjed da viikkâd ooudâs ǩiõlâs da kulttuurâs
• Vueiʹtlvõsttum jeeʹres suõʹrji siltteeʹji ketterä tiuddeemškooultummuš da jåʹttel tuâj vuäǯǯmõš di vuõǯǯum põʹstti, sääʹmǩiõllsaž ämmatniiʹǩǩid siltteeivääʹnest åårrai suõʹrjid.
• Tuärjjuum vaarvuâlaž sääʹmǩiõli jälltummuž da ǩiõlâs mõõntam säʹmmlai vueiʹtlvažvuõđid väʹldded sooǥǥâs ǩiõll mååusat

Jeeʹresnallšem vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzz kaʹnntemvuõđ metteei čiõǥltõõzzin täk miʹjjid jieʹllma vääžnai õsttmõõžž jiâ vieʹltǩani järran jiijjâsnallšemvuõđ diõtt: ođđ tuʹtǩǩõõzz jäänab tåimmjummuš lij leämmaž tiuddeemškoultõõzz, da tõin lij vuõittum vaʹstteed vuõiʹǧǧest kriittlaž sääʹmǩiõllsaž tuâjjlažkååʹdd vänna. Seämma vuâra tuärjjuum säʹmmlai vuõiggâdvuõđ tuõʹllʼjed da viikkâd ooudâs ǩiõlâs da kulttuurâs.

Kooʹddin leʹbe jeeʹres tåimmjeeʹjin ij leäkku vueiʹtlvažvuõtt škooulted vaʹstteei meäʹr mättʼtõõđjid ânnʼjõž teäggtõõzz seʹst vuõrâsoummuiškooultõstuärjjõõzz puuʹđeen. Mij huõllân lij-i, što sääʹmǩiõllsa tuâjjlažkååʹdd vuäǯǯamvuõtt šâdd vaiggân pueʹttiääiʹjest oouʹdab aaiʹjin da sääʹmǩiõli jällʼjummuš vaartââvv, jõs määttaid jiâ leäkku tällõõzzlaž pââimtõõzz, pâi tõin šâʹdde ouddmiârkkân läiʹnnteäggtemvuâlaž. Åskkap-i ravvsânji, što halltõõzz kaʹnnat teäʹddeed še juätkast sääʹmǩiõllsaž siltteempotentiaaʹle.

Looppâst:

Koʹrvveei tuärjjõsriâžldõõǥǥ raajjmõš sääʹmǩiõllsaž rääʹvesmättʼtõõđji vuäǯǯmõõžž tuõrvvmõššân vaʹsttad väʹlddminister Petteri Orpo halltõsprograamm täävtõõzzid, ǥu nääiʹt:

• Teâuddjââʹttet halltõõzz tällõspolitiikk teäddceäkldõõzzid leʹbe tällõõzzlaž jieʹttväär, tuâjjvuõđ, tällõs-šõddmõõžž di pueʹrrvââjjamkääzzkõõzzi tuõrvvmõõžž
• Tuõrvât säʹmmlai vuõiggâdvuõđid tuõʹllʼjed da viikkâd ooudâs ǩiõlâs da kulttuurâs
• Raaveet sääʹmǩiõli sââʹj
• Tuõrvât sääʹmǩiõllsaž kooʹddi di Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd tåimmamoudldõõzzid
• Tillʼlõõvât juätkkjeei mättjummuž škooultõsresuursid jeäʹrben Oummuid, kook käʹǧǧe škooultõstääʹzzes, di škooultõõzzid, kook ooudâsvieʹǩǩte vuäǯǯad tuâj/tuâjjlaid ouddmiârkkân tuâjjviõkkvääʹnnsuõʹrjid.

Tuäivvap, što mij spesiaalvueʹǩǩ vääʹldet lokku še juätkast raajeeʹl loŋŋteei, koʹrvveei riâžldõõǥǥ, što vuäǯǯap še pueʹttiääiʹjest samai jiânnai kaiʹbbjem sääʹmǩiõllsaž siltteeʹjid nuʹt sääʹm dommvõudda ǥu sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid veeʹzz jânnmest.

Raajji õhttsažtuâjjtiõrvʼvuõđin,

Sääʹmteeʹǧǧ                      

Pirita Näkkäläjärvi             

saaǥǥjååʹđteeʹjj                    

pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi      

Sääʹm škooultõskõõskõs

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

rehtor

eeva-liisa.rasmus-moilanen@sogsakk.fi

Sääʹm-museo Siida

Taina Pieski

museojååʹđteeʹjj

taina.pieski@samimuseum.fi

Jeänõǥǥ kåʹdd

Petri Härkönen

kåʹddjååʹđteeʹjj

petri.harkonen@enontekio.fi           

Aanar kåʹdd                     

Tommi Kasurinen

kåʹddjååʹđteeʹjj

tommi.kasurinen@inari.fi

Suäʹđjel kåʹdd                  

Jari Rantapelkonen

kåʹddjååʹđteeʹjj

jari.rantapelkonen@sodankyla.fi

Uccjooǥǥ kåʹdd

Päivi Kontio

kåʹddjååʹđteeʹjj

paivi.kontio@utsjoki.fi

AVOIN KIRJE AIKUISKOULUTUSTUEN KORVAAVISTA JÄRJESTELMISTÄ

Arvoisat pääministeri Orpo, sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen, opetusministeri Henriksson, elinkeinoministeri Rydman, työministeri Satonen sekä muut valtioneuvoston jäsenet,

me Saamelaiskäräjät, saamelaisten kotiseutualueen kunnat, Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä Saamelaismuseo Siida vetoamme teihin: varmistetaan yhdessä saamenkielisten osaajien saatavuus ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Lähestymme teitä liittyen hallituksen esitykseen HE 8/2024 aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Pyydämme, että alueemme erityislaatuisuus huomioidaan aikuiskoulutustuen korvaavia järjestelmiä laatiessa, jotta voimme jatkossakin vastata vaativaan työvoimapulaan aikuiskoulutusta tukemalla ja kehittämällä.

Opetus- ja varhaiskasvatus- sekä sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön saatavuusvaje on yhteinen huolenaihe koko maassa, ja saamenkielentaitoisen henkilöstön vaje on erityisen vakava. Esimerkiksi saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät nykytilanteessa toteudu edes lainsäädännön edellyttämällä vähimmäistasolla, ja henkilöstötarve on eläköitymisten myötä vain lisääntymässä. Pulaa on sekä toisen asteen että korkeakoulutetuista inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisistä osaajista.

Aikuiskoulutustuella on löydetty ratkaisuja saamenkielisen henkilöstön saatavuuteen

Olemme saamelaisten kotiseutualueella työskennelleet päämäärätietoisesti ja innovatiivisesti saamenkielisen henkilöstön saatavuuden eteen toimilla, joissa aikuiskoulutustuella on ollut merkittävä rooli. Erilaisissa intensiivikoulutuksissa on koulutettu ketterästi jo ammateissa työskenteleviä osaajia saamenkielentaitoisiksi, tai vastaavasti saamenkielisiä osaajia ammattilaisiksi työvoimapulasta kärsiville aloille. Esimerkiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen vuoden mittaisissa intensiivikoulutuksissa on aikuiskoulutustuen turvin opiskellut enimmäkseen aikuisia, jotka ovat oppineet saamen kielen ohella myös tärkeää tietoa saamelaisesta kulttuurista. Monet heistä tulevat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta, ja joukossa on usein paluumuuttajia kotiseutualueelle. Osa jatkaa opintojaan myöhemmin esimerkiksi Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin koulutuksissa.

Myös muut koulutustahot ovat järjestäneet erilaisia täsmäkoulutuksia, joissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tai opetusalan ammattilaiset ovat täydentäneet osaamistaan saamen kielten ja kulttuurinmukaisilla opinnoilla. Uusien kieltenoppijoiden lisäksi aikuiskoulutustuella on voitu kouluttaa erittäin motivoituneita saamenkielentaitoisia osaajia ketterästi työvoimapulaisille aloille sekä erityisiin osaajatarpeisiin esimerkiksi Saamelaiskäräjille tai Saamelaismuseo Siidaan.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella onkin mittavat välilliset vaikutukset mm. saamenkieliseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen, saamen kielten opetuksen järjestämiseen sekä saamenkielisten palveluiden kehittämiseen ja turvaamiseen.

Aikuiskoulutustuen avulla on suoraan tai välillisesti esimerkiksi:

• Vahvistettu saamelaisten kotiseutualueen kuntien, Lapin hyvinvointialueen, muiden viranomaisten ja yritysten työllisyystilannetta, taloutta ja elinvoimaisuutta
• Autettu saamelaisalueen kuntia ja muita viranomaisia lakisääteisten saamenkielisten palvelujen (varhaiskasvatus, koulutus, sote) järjestämisessä
• Turvattu saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan
• Mahdollistettu eri alojen osaajien ketterä täydennyskoulutus ja nopea työllistyminen sekä saatu päteviä, saamenkielisiä ammattilaisia osaajapulasta kärsiville aloille
• Tuettu uhanalaisten saamen kielten elvyttämistä ja kielensä menettäneiden saamelaisten mahdollisuuksia ottaa sukujensa kieli takaisin

Erilaisissa aikuiskoulutustuen kannattavuutta mittaavissa selvityksissä nämä meille elintärkeät saavutukset eivät välttämättä erotu erityislaatuisuutensa vuoksi: uusia tutkintoja enemmän toiminta on ollut täydennyskoulutusta, ja sillä on voitu vastata suoraan kriittiseen saamenkielisen henkilöstön puutteeseen. Samalla on tuettu saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Kunnilla tai muilla toimijoilla ei ole mahdollisuutta kouluttaa vastaavaa määrää opiskelijoita nykyrahoituksen puitteissa aikuiskoulutustuen päättyessä. Huolenamme onkin, että saamenkielisen henkilöstön saatavuus vaikeutuu tulevaisuudessa entisestään ja saamen kielten elpyminen vaarantuu, jos opintoihin ei ole taloudellista kannustinta, vaan niistä tulee esimerkiksi lainarahoitteisia. Uskommekin vahvasti, että hallituksen kannattaa panostaa myös jatkossa saamenkieliseen osaamispotentiaaliimme.  

Lopuksi

Korvaavan tukijärjestelmän luominen saamenkielisten aikuisopiskelijoiden saatavuuden turvaamiseksi vastaa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteita, sillä siten:

• Toteutetaan hallituksen talouspolitiikan painopisteitä eli taloudellista vakautta, työllisyyttä, talouskasvua sekä hyvinvointipalvelujen turvaamista
• Tuetaan saamelaisten oikeuksia ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan
• Vahvistetaan saamen kielten asemaa
• Turvataan saamenkielisten kuntien sekä Lapin hyvinvointialueen toimintaedellytyksiä
• Kohdistetaan jatkuvan oppimisen koulutusresursseja erityisesti henkilöihin, jotka nostavat koulutustasoaan, sekä koulutuksiin, jotka edesauttavat työllistymistä esimerkiksi työvoimapula-aloille.

Toivommekin, että erityistilanteemme huomioidaan myös jatkossa luomalla kannustavat, korvaavat järjestelmät, jotta saamme tulevaisuudessakin kipeästi kaipaamiamme saamenkielisiä osaajia sekä saamelaisten kotiseutualueelle että saamenkielisiin palveluihin koko maassa.

Rakentavin yhteistyöterveisin,

Saamelaiskäräjät               

Pirita Näkkäläjärvi               

puheenjohtaja                          

pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi     

Saamelaisalueen koulutuskeskus

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

rehtori

eeva-liisa.rasmus-moilanen@sogsakk.fi

Saamelaismuseo Siida

Taina Pieski

museonjohtaja

taina.pieski@samimuseum.fi

Enontekiön kunta                                            

Petri Härkönen                                                    

kunnanjohtaja                                                          

petri.harkonen@enontekio.fi            

Inarin kunta

Tommi Kasurinen

kunnanjohtaja

tommi.kasurinen@inari.fi

Sodankylän kunta             

Jari Rantapelkonen

kunnanjohtaja

jari.rantapelkonen@sodankyla.fi

Utsjoen kunta

Päivi Kontio 

kunnanjohtaja

paivi.kontio@utsjoki.fi

Savon ammattiopiston logistiikka-ala aloittaa yrittäjyyspainoteiset perustutkinto-opinnot syksyllä 2024. Avaus on ainutlaatuinen Suomessa.

- Haluamme tarjota opiskelijoillemme mahdollisuuden opiskella yhtä aikaa sekä ammatillinen perustutkinto että liikenneyrittäjän pätevyys. Tällaista ei muualla Suomessa ole, sanoo koulutuspäällikkö Harri Hakkola.

Pilotointivaiheessa syyslukukaudella 2024 ryhmä muodostetaan logistiikka-alalle yhteishaun kautta tulevista opiskelijoista haastattelujen perusteella. Ryhmään otetaan yrittäjyydestä ja innovaatiotoiminnasta kiinnostuneita opiskelijoita. Suunnitelmissa on, että keväällä 2025 linjalle voi hakea jatkuvassa haussa, ja ryhmää täydennetään yhteishaun kautta tulevilla, yrittäjyydestä motivoituneilla opiskelijoilla.

- Monella opiskelijalla yrittäjyys siintää mielessä tai heillä on kotipiirissä perheyritys, jota heillä on aikomus jatkaa. Yrittäjämäinen ajattelutapa on eduksi, vaikka elantonsa hankkii työntekijänä, kertoo opettaja ja yrittäjyysvastaava Risto Räsänen.

Kustannustehokkuudella ja sen omaksumisella osana kannattavaa yritystoimintaa on iso rooli opetuksessa. Opettaja Jussi-Pekka Räsäsen mukaan ymmärrys hinnoista ja niiden kerrannaisvaikutuksista on tärkeää kenelle tahansa.

- Työntekijät ja yrittäjät tekevät työpäivän aikana paljon itsenäisiä päätöksiä. Harvoin kuitenkaan pysähdytään miettimään, mitä esimerkiksi rikkoutunut ovi tai eri reittivalinnat maksavat.

Kustannustietoisuuden ja yrittäjämäisen asenteen lisäksi opinnoissa painotetaan sosiaalisia taitoja, kestävää kehitystä ja valmiutta vihreään siirtymään.

Oma yritys ja liikenneyrittäjän tutkinto osana opetusta

Savon ammattiopistossa yrittäjyysopinnot ovat osana logistiikka-alan perustutkinnon valinnaisia opintoja, joten lisätöitä painotettu linja ei opiskelijoille tuo. Opinnoissa käytössä on tiimioppimisen malli, joka perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen. Opiskelijat muodostavat eri teemojen ja tehtävien ympärille ryhmiä, joiden kokoonpanoja vaihdellaan eri projekteissa. Tiimioppiminen vahvistaa itseohjautuvuutta, vastuunottamista ja ryhmässä toimimista.

Ensimmäisenä vuonna opiskelijat perehtyvät yrittäjyyden perusteisiin ja innovaatiotoimintaan. Opettaja Risto Räsäsen mukaan vapaalla innovoinnilla ilman rajoitteita on merkitystä.

- Ajatusten lennossa syntyy isoja ideoita, joita jalostamalla saattaa löytyä hienoja business-ideoita.

Toisena vuonna opiskelijat nousevat kuljettajan paikalle, sillä he perustavat oman NYT-harjoitusyrityksen.

- Monet opiskelijoistamme perustavat apupalveluja tarjoavan yrityksen. Yrityksen nimissä tehdään muun muassa muuttokeikkoja, lumitöitä, renkaiden vaihtoa ja kuljettajapalveluja, kertoo opettaja Jussi-Pekka Räsänen.

Kolmantena vuonna opiskelijat suorittavat liikenneyrittäjätutkinnon, joka on pakollinen kuljetusalan elinkeinonharjoittamista varten, ja sen myöntää liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Liikenneyrittäjätutkinnossa perehdytään tavara- ja henkilöliikenteeseen. Räsästen mukaan tämä pätevyyden suorittaminen opintojen jälkeen voi jäädä monelta roikkumaan.

- Logistiikan yrittäjyyspainotteisella linjalla liikenneyrittäjätutkinto suoritetaan osana opintoja. Tämä palvelee tulevaisuuden ammattilaisia, sillä valmistuttuaan Savon ammattiopistosta he ovat heti valmiita liikenneyrittäjiksi.

Yrittäjyyspainotteista linjaa pilotoidaan logistiikka-alalla, mutta tarkoitus on luoda oppimisen malli, joka palvelee tulevaisuudessa kaikkia Savon ammattiopiston aloja.

Lisätietoja

Harri Hakkola, koulutuspäällikkö
044 785 3121

Jussi-Pekka Räsänen, opettaja
044 785 3123

Risto Räsänen, opettaja, yrittäjyysvastaava
044 785 3310

I år firar Tillgänglighetsbiblioteket Celia de taktila böckernas 40-årsjubileum. Celia fick sina första taktila böcker 1984 av Fredrika Wetterhoffs hemslöjdslärarinstitut. I dag ingår det hela 1 400 taktila böcker Celias samling: förstaböcker, rim och ramsor, sagor, uppgiftsböcker och mycket mer.

Vad är en taktil bok?

Taktila böcker är bilderböcker som man kan känna på och som innehåller färgglada tredimensionella bilder som tillverkats av olika material. Texterna är i allmänhet gjorda i både punktskrift och tryckt text. Med hjälp av böckerna lär sig läsaren nya ord och begrepp, samtidigt som fantasin och de sensoriska funktionerna utvecklas. Taktila böcker lämpar sig för barn med synskada eller autism, personer i alla åldrar med intellektuell funktionsnedsättning eller flerfunktionsnedsättning samt personer med minnessjukdom. Böckerna levereras avgiftsfritt i fodral till kunder runt om i Finland.

Taktila böcker kan framställas av vem som helst. Celia har fått unika bokkreationer av bland annat hantverksentusiaster och av studerande som genomfört ett examensarbete. Anvisningar och hjälp finns att få för nya tillverkare.

Händelser under jubileumsåret

Tillgänglighetsbiblioteket Celia firar de taktila böckernas 40-årsjubileum med program under hela året. Läs mer och delta!

Webbinarium om taktila böcker onsdag 8.5.2024 kl. 14.30–15.30

Webbinariet handlar om vad taktila böcker är, vem de är avsedda för och hur du registrerar dig för att låna taktila böcker. Du får också tips på hur taktila böcker kan användas som stöd i undervisningen.

Webbinariet passar både för nya och befintliga kunder och alla som är intresserade av taktila böcker. Anmäl dig till webbinariet senast 6.5.2024. De som har anmält sig får en länk till webbinariet per e-post.

Evenemanget Taktila böcker 40 år på Iiris Center torsdag 3.10.2024

Jubileumsårets höjdpunkt infaller i oktober under ett evenemang i Iiris Center i Helsingfors. I evenemanget ingår en utställning om taktila böcker. Utställningen är öppen kl. 9.30–14. Annat taktilt material hos Celia ställs också ut, bland annat LEGO Braille Bricks-klossar och Läsa själv-böcker. Under förmiddagen kan du också delta i en multisensorisk sagostund med taktila böcker.

Anföranden hålls på eftermiddagen. De handlar bland annat om att framställa taktila böcker, registrera sig som kund och låna taktila böcker.

Detaljerat schema, anmälningsanvisningar och mer information om evenemanget kommer att publiceras senare på Celias webbplats och på sociala medier.

Taktila tavlor om Rödluvan

Taktila tavlor om Rödluvan ställs ut i oktober i en utställningslokal på tredje våningen i Iiris Center. Tavlorna kan ses under centrets öppettider.

Även bibliotek kan låna utställningen om Rödluvan av tillgänglighetsbiblioteket Celia, till exempel till barnavdelningen. Utställningen består av taktila tavlor om sagan om Rödluvan. Tavlornas yt- och färgkontraster är goda. Sagans karaktärer har tillverkats i olika material som är trevliga att undersöka för hand. Tavlorna kan till exempel användas för att hålla en multisensorisk sagotimme. Tavlorna är fem till antalet och de kan lånas för en månad i taget.

Diplom till tillverkare av taktila böcker

Alla tillverkare av taktila böcker som framställer en ny taktil bok under jubileumsåret hedras med ett diplom.

De taktila böckerna har gett läsarna glädje och möjlighet att bekanta sig med fenomen, omgivningen och sagofigurer under hela 40 års tid. Tillgänglighetsbiblioteket Celia är stolt över att kunna fortsätta utveckla sin samling och glädja sina kunder även i framtiden.

Mer information: planerare Salla Timonen, salla.timonen@celia.fi, tfn 0295 333 096

Saavutettavuuskirjasto Celia juhlii tänä vuonna koskettelukirjojen 40-vuotista taivalta. Celia sai ensimmäiset koskettelukirjansa vuonna 1984 Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopistosta. Nykyään Celian kokoelmassa on jo 1400 koskettelukirjaa: ensikirjoja, loruja, satuja, tehtäväkirjoja ja paljon muuta.

Mitä koskettelukirjat ovat?

Koskettelukirjat ovat tunnusteltavia kuvakirjoja, joissa on erilaisista materiaaleista valmistettuja värikkäitä, kolmiulotteisia kuvia. Tekstit ovat yleensä sekä painettuna tekstinä että pistekirjoituksella. Kirjojen avulla oppii uusia sanoja ja käsitteitä, mielikuvitus kehittyy ja aistitoiminnot harjaantuvat. Koskettelukirjat soveltuvat näkövammaisille ja autistisille lapsille, kaikenikäisille kehitys- ja monivammaisille ihmisille sekä muistisairaille. Kirjat matkaavat salkuissaan maksutta asiakkaille kaikkialle Suomeen.

Koskettelukirjoja voi valmistaa kuka tahansa. Celiaan on saatu uniikkeja kirjaluomuksia muun muassa käsityöharrastajilta sekä opinnäytetöinä. Uusille tekijöille on tarjolla ohjeita ja apua.

Juhlavuonna tapahtuu

Saavutettavuuskirjasto Celia järjestää koskettelukirjojen 40-vuotisen taipaleen kunniaksi ohjelmaa pitkin vuotta. Lue lisää ja osallistu!

Koskettelukirjawebinaari keskiviikkona 8.5.2024 klo 14.30–15.30

Tule linjoille kuuntelemaan, mitä koskettelukirjat ovat, kenelle ne on tarkoitettu ja miten voi ilmoittautua koskettelukirjojen lainaajaksi. Esittelyssä on myös vinkkejä siitä, miten koskettelukirjoja voi käyttää opetuksen tukena.

Webinaari sopii niin uusille kuin nykyisillekin asiakkaille ja kaikille koskettelukirjoista kiinnostuneille. Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 6.5.2024. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki sähköpostiin.

Koskettelukirjat 40 vuotta -tapahtuma Iiris-keskuksessa torstaina 3.10.2024

Juhlavuosi huipentuu Helsingissä Iiris-keskuksessa järjestettävään tapahtumaan lokakuussa. Tapahtumassa on näyttely koskettelukirjoista. Näyttely on avoinna klo 9.30–14. Esillä on myös muita Celian taktiiliaineistoja, esimerkiksi LEGO Braille Bricks -palikoita ja Luen itse -kirjoja. Aamupäivän aikana pääsee myös osallistumaan moniaistiseen satuhetkeen koskettelukirjojen parissa.
Iltapäivällä on vuorossa puheenvuoroja. Aiheina ovat muun muassa koskettelukirjojen valmistus, asiakkaaksi ilmoittautuminen ja koskettelukirjojen lainaaminen.  

Tarkka aikataulu, ilmoittautumisohjeet ja lisätietoja tapahtumasta tulee myöhemmin Saavutettavuuskirjasto Celian verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaviin.

Kosketeltavat Punahilkka-taulut

Kosketeltavat Punahilkka-taulut ovat esillä lokakuun aikana Iiris-keskuksen näyttelytilassa kolmannessa kerroksessa. Tauluihin voi tutustua Iiris-keskuksen aukioloaikoina.

Myös kirjastot voivat lainata Saavutettavuuskirjasto Celiasta esimerkiksi lastenosastolleen Punahilkka-näyttelyn. Näyttely koostuu kosketeltavista Punahilkka-satutauluista. Tauluissa on hyvät pinta- ja värikontrastit. Sadun hahmot on valmistettu erilaisista materiaaleista, joita on mukava tutkia käsin. Tauluja voi käyttää esimerkiksi moniaistisen satutunnin pitämiseen. Tauluja on viisi kappaletta ja ne saa lainaksi kuukaudeksi kerrallaan.

Diplomi koskettelukirjojen tekijöille

Kaikki koskettelukirjojen tekijät, jotka valmistavat uuden koskettelukirjan juhlavuoden aikana, saavat muistoksi diplomin.

Koskettelukirjat ovat tuoneet iloa ja antaneet käyttäjilleen mahdollisuuden tutustua ilmiöihin, ympäristöön ja satuhahmoihin jo neljän vuosikymmenen ajan. Saavutettavuuskirjasto Celia jatkaa ylpeänä kokoelmansa kehittämistä ja asiakkaidensa ilahduttamista myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja: suunnittelija Salla Timonen, salla.timonen@celia.fi, puh. 0295 333 095

Opintotuen kokonaisuudistuksen yhteydessä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) tuo esiin näkökulmia, kuinka opintotukea tulee uudistaa. Nykyinen opintolainahyvitys on järjestelmä, jossa korvataan määräajassa valmistuneen opiskelijan velkataakkaa. Opiskelijan valmistuessa määräaikaan mennessä hyvitetään hänelle osa opintojen aikana kertyneestä lainasta.

Hyvityksen määrä on rajoitettu korkeintaan 400 euroon käytettyä tukikuukautta kohden, jolloin hyvityksessä huomioitava velkamäärä on 300 opintopisteen laajuisessa tutkinnosta 18 000 euroa. Tällöin opiskelija voi enimmillään saada 6 200 euroa opintolainahyvitystä. Keskimääräinen maisterin opintolaina on noin 22 400 euroa eli nykyiset velkamäärät ylittävät tason, joka enimmillään voidaan opintolainahyvityksessä huomioida. On myös hyvä huomata, että velan tuottamia korkoja ei hyvitetä.

Nykyinen opintolainahyvityksen malli ei tue opintojen aikaista toimeentuloa – joskin lieventää osaltaan opiskelijoiden syvää velkaantumista. SYL näkee, että opintolainahyvitystä tulee kehittää suuntaan, jossa hyvitys on kannustava yllättävistä elämäntilanteista riippumatta ja jossa se ehkäisee opiskelijoiden velkaantumista.

Vuosittaisen opintolainahyvityksen käyttöönotto

SYL ehdottaa vuosittaisen opinnoissa etenemisen perusteella myönnettävää opintolainahyvityksen käyttöönottoa. Tietyn opintopistemäärän suorittaneille korkeakouluopiskelijoille myönnetään lukuvuoden päätyttyä opintolainahyvitys siihen mennessä nostetusta opintolainasta.

Vuosittaisessa opintolainahyvityksen mallissa opiskelija pystyy suunnittelemaan opintonsa vaivattomammin verrattuna nykyiseen malliin, jossa opintolainahyvityksen saaminen vaatii useamman vuoden suunnittelua kerralla. Tämä ehkäisee elämäntilanteen yllättävien muutosten, kuten sairastumisen, vaikutusta opintolainahyvitykseen.

Vuosittainen opintolainahyvitys voisi toimia myös parempana kannusteena. Alanvaihto tai opintojen viivästyminen parina vuonna ei johtaisi koko hyvityksen menetykseen kuten tällä hetkellä vaan kannustaisi taas seuraavana vuonna yrittämään uudestaan opintopistetavoitetta.

Vuosittainen opintolainahyvitys lisäisi opintolainan turvallisuutta. Ensimmäisen vuoden opintolaina on opiskelijoille kaikkein kalleinta, sillä kertyvä korko lisätään opintolainaan. Tästä pääomitetusta korosta kertyy myös tulevaisuudessa lisää korkoa.

Opintolainahyvityksen määräaikaan liittyvien epäkohtien korjaaminen

Opintolainahyvityksen määräajan laskentaan liittyy useita epäkohtia. Näitä määräajan epäkohtia liittyy tilanteisiin, joissa opiskelija sairastuu, suorittaa ase- tai siviilipalveluksen, toimii ylioppilas- ja opiskelijakuntien tai kansallisten liittojen luottamustoimissa tai suorittaa vaihtojakson. Pahimmissa tapauksissa näiden tekijöiden takia opiskelijalta menee hyvitys sivu suun heistä riippumattomista syistä. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista.

SYL näkee, että yllä mainitut epäkohdat on korjattava ja opintolainahyvityksen määräaikaan ja sen alkamisajankohtaan on tehtävä muutoksia.

Lisätietoja:

Aino Halinen
Hallituksen jäsen (sosiaalipolitiikka)
044 906 5007
aino.halinen@syl.fi

Sonja Naalisvaara
Sosiaalipolitiikan asiantuntija (toimeentulo, asuminen)
sonja.naalisvaara@syl.fi

***

FSF:s syn på den framtida modellen för studielånskompensation

I samband med totalreformen av studiestödet vill Finlands studentkårers förbund (FSF) lägga fram sina synpunkter om hur studiestödet bör reformeras. Den nuvarande studielånskompensationen är ett system där skuldbördan kompenseras för en studerande som avlägger sin examen inom tidsfristen. Studerande som avlägger sin examen inom tidsfristen blir kompenserade för en del av det studielån som ackumulerats under studietiden.

Kompensationsbeloppet är högst 400 euro per förbrukad stödmånad, vilket innebär att för en examen på 300 studiepoäng är skuldbeloppet som beaktas vid beräkningen av kompensation 18 000 euro. I detta fall är det högsta kompensationsbeloppet som en studerande kan få 6 200 euro. Studielånsbeloppet för en magisterstuderande är i genomsnitt 22 400 euro, vilket betyder att dagens genomsnittliga lånebelopp överstiger det belopp som tas i beaktande vid beräkning av studielånskompensation. Det är också värt att notera att räntor inte räknas med i lånebeloppet.

Även om den nuvarande modellen för studielånskompensation till viss del minskar studerandes djupa skuldsättning, stödjer den inte studerandes utkomst under studietiden. FSF anser att studielånskompensationen bör utvecklas i en riktning där kompensationen ses som ett incitament som är oberoende av oväntade livsförändringar och ett verktyg för att förhindra studerandes skuldsättning.

Införande av en årlig studielånskompensation

FSF föreslår att man inför en studielånskompensation som baserar sig på den studerandes studieframgång. Studerande som avlagt en viss mängd studiepoäng beviljas studielånskompensation i slutet av terminen för det studielånsbelopp som den studerande lyft fram till dess.

Modellen för en årlig studielånskompensation hjälper studerande att planera sina studier, jämfört med den nuvarande modellen där den studerande är tvungen att planera flera år framåt för att kunna utnyttja studielånskompensationen. Detta förhindrar att oväntade förändringar i livssituationen, så som sjukdom, påverkar studielånskompensationen.

En årlig studielånskompensation kan även fungera som ett bättre incitament. Branschbyten eller några års fördröjningar i studierna skulle inte leda till att den studerande förlorar hela kompensationen – som i nuläget – utan uppmuntra den studerande att försöka nå studiepoängmålet nästa år.

En årlig studielånskompensation skulle också minska riskerna med att ta studielån. Studielån som tas under det första studieåret brukar vara dyrast för studerande, då den ackumulerade räntan läggs till studielånet. Denna kapitaliserade ränta kommer också att samla ytterligare ränta i framtiden.

Korrigering av missförhållanden kring studielånskompensationens tidsfrist

Det finns flera missförhållanden kring beräkningen av studielånskompensationens tidsfrist. Till dessa missförhållanden hör till exempel situationer där studeranden insjuknar, utför militärtjänst eller civiltjänst, fungerar som förtroendevald för student- eller studerandekårer eller internationella föreningar eller deltar i utbyte. I värsta fall kan den studerande gå miste om kompensationen på grund av något som ligger utanför hens kontroll. Det är knappast ändamålsenligt.

FSF anser att de ovan nämnda bristerna måste korrigeras och att tidsfristen och begynnelsetidpunkten för studielånskompensationen bör ändras.

Mer information:

Aino Halinen
Styrelsemedlem (socialpolitik)
044 906 5007
aino.halinen@syl.fi

Sonja Naalisvaara
Socialpolitisk sakkunnig (studentekonomi, boende)
sonja.naalisvaara@syl.fi

***

SYL’s views on the future model for student loan compensation

Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos on yhdessä alueen yläkoulujen kanssa osallistunut kampanjaan jo 27 vuoden ajan, eli kampanjan alkutaipaleelta lähtien. 

Kun kampanja järjestettiin edellisen kerran, keväällä 2023, osallistui siihen 100 prosenttia Keski-Pohjanmaan yläkouluista. Tänä keväänä luku on jälleen 100 prosenttia. NouHätä! -kilpailu etenee nyt aluekilpailuihin, jotka järjestetään torstaina 4.4. Kokkolan kaupungintalolla.  

Paikalle aluekilpailuihin saapuu yhteensä 25 joukkuetta Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta sekä Keski-Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaalta on kisaamassa 5 joukkuetta, joista yksi saapuu Lestijärveltä ja neljä Toholammilta. Joukkueet ovat edenneet aluekilpailuun kouluilla järjestettyjen kuntakilpailujen ja teoriakokeiden myötä. Niissä parhaiten pärjänneet on valittu aluekilpailuun. 

Keski-Pohjanmaan alueen joukkueiden kisa alkaa teoriakokeella aamuyhdeksältä, jonka jälkeen kisa etenee rastitehtäviin. Joukkueet ovat median haastateltavissa kisan jälkeen noin klo 10.00. Huom! Kisan aikana otettuja kuvia/juttuja ei saa julkaista ennen 4.4. klo 16.00, sillä aluekilpailuja käydään samoin tehtävin hieman porrastetuin aikatauluin ympäri maata. 

Tervetuloa tutustumaan aluekilpailuihin Kokkolan kaupungintalolle torstaina 4.4. klo 9.00–14.00 Keski-Pohjanmaan alueen joukkueet ovat haastateltavissa kisan jälkeen noin klo 10.00.  

Lisätietoja medialle antavat: 
Palotarkastaja Jari Nygård, Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos
puh. 044 374 5273

Sirpa Suomalainen
erityisasiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
puh. 040 648 4758

Mellersta Österbottens räddningsverk har tillsammans med områdets högstadier deltagit i kampanjen redan i 27 år, dvs. sedan kampanjen började anordnas. 

När kampanjen anordnades förra gången på våren 2023 deltog 100 procent av högstadierna i Mellersta Österbotten. Den här våren är siffran igen 100 procent. NouHätä!-tävlingen fortsätter nu med regiontävlingar som ordnas torsdag 4.4 vid Karleby stadshus.  

Till regiontävlingen kommer sammanlagt 25 lag från Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten. Från Mellersta Österbotten deltar 5 lag av vilka en kommer från Lestijärvi och fyra från Toholampi. Lagen har kommit vidare till regiontävlingen efter kommuntävlingar och teoriprov som har ordnats vid skolorna. De som klarat sig bäst i dessa har valts till regiontävlingen. 

För Mellersta Österbottens del inleder lagen tävlingen med ett teoriprov klockan 9 och efter det fortsätter tävlingen med andra uppgifter. Lagen kan intervjuas av medierna ungefär kl. 10 efter tävlingen. Obs! Fotografier som har tagits under tävlingen och texter om tävlingen får inte publiceras före kl. 16.00 4.4 eftersom regiontävlingar ordnas med samma uppgifter men lite olika tider runtom i landet. 

Välkommen att bekanta er med regiontävlingen vid Karleby stadshus torsdag 4.4 kl. 9.00-14.00. Lagen från Mellersta Österbottens område kan intervjuas ungefär kl. 10.00 efter tävlingen.  

Mer information till medierna ges av: 
Brandinspektör Jari Nygård, Mellersta Österbottens räddningsverk
tfn 044 374 5273

Sirpa Suomalainen
specialexpert, Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland SPEK
tfn 040 648 4758

Porvoon kaupunki tiedottaa 3.4.2024

Kaupunginhallitus käsittelee palveluverkkoselvityksen periaatteita

Porvoon kaupunki käynnisti vuoden 2023 lopussa palveluverkkoselvityksen laatimisen varhaiskasvatus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluista. Tavoitteena on arvioida ja tunnistaa palveluiden tarpeiden ja tarjonnan muutokset aiempaa varhemmin ja reagoida niihin ennakoivasti.

Selvitystyölle laaditut periaatteet esiteltiin kaupunginhallitukselle helmikuussa 2024. Kaupunginhallitus on sen jälkeen pyytänyt ja saanut tarvittavat lausunnot kaupunkikehityslautakunnalta sekä kasvun ja oppimisen lautakunnalta. Myös suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutusjaosto ovat lausuneet asiasta.

Päätösesitystä on täsmennetty ja selkiytetty. Kaupunginhallitus käsittelee periaatteita kokouksessaan 8.4.2024.

– Kaupungin toimialat ovat yhdessä valmistelleet selkeät periaatteet, jotka muistuttavat meitä kaikkia palveluverkkotyön tavoitteista. Haluamme jatkossakin tarjota laadukkaita varhaiskasvatus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluita, painottaa vt. kaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz.

– On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että palveluverkkoselvitys on vasta pohjustusta tulevaan. Tämän vuoden aikana työ jatkuu muun muassa nykytilan tiedon keruulla, osallistamisella, lapsivaikutusten arvioinnilla, ja työn tuloksena valmistuu vuoden lopussa palveluverkkosuunnitelma skenaarioineen. Toimeenpanopäätöksiä tehdään vasta sen jälkeen, jatkaa sivistysjohtaja Sari Gustafsson.

Palveluverkon selvitystyölle ehdotetut periaatteet ovat: 

1. Kasvu ja oppiminen ovat toiminnan keskiössä.
2. Palveluverkko tukee ehyen ja yhtenäisen kasvun- ja opinpolun muodostumista.
3. Palveluverkko muodostuu toimivista ja taloudellisista yksiköistä.
4. Palveluverkon suunnittelu perustuu tietoon.
5. Suomen- ja ruotsinkielisten/kieliryhmien palvelujen suunnittelussa yhtenevät perusteet.

Kaupunginvaltuustolle järjestetään toukokuussa iltakoulu palveluverkon nykytilasta ja selvityksen tilanteesta.

Palveluverkkosuunnitelma skenaarioineen hyväksytään vuoden 2024 loppuun mennessä. Tavoitteena on synkronoida suunnitelma kaupungin talouden tuottavuus- ja tasapainottamisohjelmaan sekä talousarvioon 2025. Palveluverkon toimeenpanopäätöksiä tehdään erikseen vuonna 2025.

Aiheesta aikaisemmin:

Porvoon kaupungin palveluverkon tarkastelu käynnistyy, laadukkaat palvelut selvityksen kärjessä (tiedote 1.2.2024): https://www.porvoo.fi/uutiset/porvoon-kaupungin-palveluverkon-tarkastelu-kaynnistyy-laadukkaat-palvelut-selvityksen-karjessa/ 

*****

Borgå stad informerar 3.4.2024

Stadsstyrelsen behandlar principerna för utredningen om servicenätet

Borgå stad inledde i slutet av 2023 en utredning om servicenätet för småbarnspedagogik, grundläggande utbildning och gymnasieutbildning. Målet är att utvärdera och identifiera ändringar i servicebehoven och utbudet i ett tidigare skede än förut och reagera proaktivt på behoven.

Principerna för utredningsarbetet presenterades för stadsstyrelsen i februari 2024. Efter det har stadsstyrelsen begärt och fått de utlåtanden som behövs av stadsutvecklingsnämnden och nämnden för växande och lärande. Också finskspråkiga och svenskspråkiga utbildningssektionen har gett utlåtanden.  

Beslutsförslaget har preciserats och förtydligats. Stadsstyrelsen behandlar principerna vid sitt möte 8.4.2024.

– Stadens sektorer har tillsammans berett tydliga principer som påminner oss alla om målen för arbetet med servicenätet. Vi vill även i framtiden erbjuda småbarnspedagogik, grundläggande utbildning och gymnasieutbildning av hög kvalitet, betonar tf. stadsdirektör Fredrick von Schoultz.

– Det är ändå bra att komma ihåg att utredningen om servicenätet endast är ett underlag för det som ska komma. Under detta år fortsätter arbetet med att bland annat samla in information om nuläget, delaktiggöra och höra olika parter, och göra en barnkonsekvensanalys. Som resultat av detta arbete får vi i slutet av året en plan för servicenätet med olika scenarier. Först efter det fattas beslut om åtgärder, fortsätter bildningsdirektör Sari Gustafsson.

De principer som föreslås för utredningen om servicenätet är:

1. Växande och lärande står i centrum för verksamheten.
2. Servicenätet stöder formandet av en enhetlig stig för växande och lärande.
3. Servicenätet består av fungerande och ekonomiska enheter.
4. Planeringen av servicenätet bygger på information.
5. Planeringen av tjänsterna för finsk- och svenskspråkiga/språkgrupper har samma grunder.

I maj ordnas en aftonskola för stadsfullmäktige om servicenätets nuläge och läget för utredningen.

Planen för servicenätet med scenarier godkänns före utgången av 2024. Målet är att synkronisera planen med stadens ekonomiska produktivitets- och balanseringsprogram och med budgeten 2025. Beslut om åtgärder i servicenätet fattas separat 2025.

Tidigare om ämnet:

Översyn av Borgå stads servicenät inleds, högklassiga tjänster står högst i utredningen (meddelande 1.2.2024): https://www.porvoo.fi/sv/nyheter/oversyn-av-borga-stads-servicenat-inleds-hogklassiga-tjanster-star-hogst-i-utredningen/

Haku 54. Kuhmon musiikkikursseille on parhaillaan käynnissä ja tarjolla on jälleen huippuluokan opetusta. Opettajien joukossa vilisee ammattilaisia kotimaan ja Euroopan tärkeimmistä opinahjoista sekä festivaalikentältä. Mukana ovat mm. Kölnin musiikkikorkeakoulun tuore pianoprofessori Joonas Ahonen, Wienin musiikin ja esittävän taiteen yliopiston kansainvälisen kesäakatemian ja Eurooppalaisen kamarimusiikkiakatemian (ECMA) taiteellinen johtaja, viulisti Johannes Meissl, Lontoon Royal College of Musicin viuluprofessori Daniel Rowland, Wienin musiikin ja esittävän taiteen yliopiston viuluprofessori Elina Vähälä sekä Sibelius-Akatemiasta viulunsoiton professori Cecilia Zilliacus, puhallinmusiikin professori Harri Mäki ja pianoprofessori Tuija Hakkila.

Kuhmon musiikkikurssit ovat toimineet Kuhmon Kamarimusiikin yhteydessä festivaalin ensimmäisestä vuodesta 1970 alkaen. Kurssien ajatuksena on ollut alusta lähtien tarjota huippulaadukasta opetusta aktiivisesti esiintyvien solistien ja kamarimuusikkojen johdolla siten, että oppilaat pääsevät myös seuraamaan opettajien työskentelyä konserteissa. Ilmapiiri on kansainvälinen ja yhteisöllinen.

Monille nuorille soittajille Kuhmo on ollut tärkeä innoituksen lähde, jonka positiiviset vaikutukset ovat heijastuneet jopa vuosiksi eteenpäin. Festivaalin kursseille ovat aikoinaan osallistuneet mm. nykyiset taiteelliset johtajat, viulistit Minna Pensola ja Antti Tikkanen sekä tänäkin kesänä festivaalilla esiintyvät viulisti Elina Vähälä ja sellisti Tuomas Lehto.

Tulevana kesänä Kuhmossa kokoontuu lähes 120 taiteilijaa, joista noin 50 opettaa myös festivaalin kursseilla. Erityisesti kamarimusiikin opettamiseen erikoistuneita opettajia saapuu tänä kesänä Kuhmoon poikkeuksellinen määrä. Mukana on yksi tämän hetken kysytyin kamarimusiikkiopettaja, useita kansainvälisesti menestyneitä ryhmiä valmentanut Johannes Meissl sekä monilta kansainvälisiltä kursseilta tutut Castalian-, Danel- ja Quiroga-kvartetit ja Storioni-trio. Näiden lisäksi barokin ja klassisen tyylikauden musiikkiin perehdyttää piano-viulu-duo Tuija Hakkila ja Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch.

Aivan uusi avaus tulevalle kesälle on esiintymisvalmennus. Sitä vetää terapeuttikoulutuksen saanut baritoni Thomas Florio. Valmennukseen liittyy yksi yhteinen luento kaikille osallistujille sekä henkilökohtaisia valmennustunteja.

Kurssit järjestetään pianon, viulun, alttoviulun, sellon, kontrabasson, huilun, klarinetin, fagotin, kitaran ja pitkästä aikaa myös harmonikan ja kanteleen soitossa. Kaikki kurssien opettajat antavat yksityis- ja kamarimusiikkiopetusta.

Soitin- ja kamarimusiikkiopetuksen lisäksi kursseilla järjestetään myös kamarimusiikin työpaja, jossa oppilaat soittavat konsertin yhdessä festivaalitaiteilijoiden kanssa. Työpajan vetäjinä toimivat viulisti Minna Pensola, alttoviulisti Annariina Jokela sekä sellisti Claude Frochaux. Työpajassa valmistetaan Arnold Schönbergin jousisekstetto Die Verklärte Nacht lauantaina 20.7. pidettävään konserttiin.

Kursseille osallistuville on tarjolla kolme stipendiä. Kaksi 250 euroa stipendiä on jaossa jo hakuvaiheessa. Kurssien päätteeksi annetaan 1.000 euron stipendi kursseille osallistuneelle erityisen ansioituneelle ja lahjakkaalle oppilaalle tai yhtyeelle.

Kuhmon musiikkikursseja tukevat avustuksin opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kuhmon kaupunki. Stipendit tulevat viulisti Oleg Kaganin nimeä kantavasta rahastosta.

Haku Kuhmon musiikkikursseille päättyy 10.4. Hakukaavake löytyy kotisivulta www.kuhmofestival.fi/musiikkikurssit.

Lisätietoja:

Kuhmon Kamarimusiikki
puh. 044 544 5162
kuhmofestival.fi

Kansanopistojen rehtoripäivillä 4.–5.4. JHL-opistolla pohditaan koulutuspolitiikan ajankohtaisia teemoja, kuten ammatillisen koulutuksen uudistusta ja sivistystyön tulevaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä.

Suomen koulutussektori ja sen mukana kansanopistot ovat muutosten ja haasteiden keskellä. Ammatillista koulutusta uudistetaan perusteellisesti samalla kun aikuiskoulutustuki lakkautetaan ja vapaaseen sivistystyöhön on kohdistettu 20,5 miljoonan euron leikkaukset. Tämä tapahtuu aikana, jolloin oppimistulokset ja koulutustaso laskevat Suomessa.

Suomen hallitus kokoontuu 15.–16.4. kehysriiheen, jossa tehdään tärkeitä päätöksiä koulutuksen resursseista ja rahoituksesta. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että koulutuksesta ei voida enää leikata vaarantamatta vakavasti koulutuksen saavutettavuutta ja tasa-arvoa. Hallituskaudella keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu koulutustason ja koko väestön osaamistason nostaminen ja oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen. Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää pyritään nostamaan. Kansanopistoyhdistys pitää näitä tavoitteita kannatettavina. Kansanopistot voivat omalta osaltaan vastata suomalaisen yhteiskunnan osaamis- ja koulutustason nostamista koskeviin vaatimuksiin.

– Suomalaisten osaamistasoa on nostettava ja opiskelutaitoja vahvistettava. Tämä voidaan tehdä pitämällä huolta sivistystyön toimintaedellytyksistä. Samalla on tärkeää, että kansanopistot lisäävät muutosvalmiuttaan. Rehtoripäivien puheenaiheet on valittu näiden näkökulmien ja lähtökohtien pohjalta, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.

Kansanopistojen ammatillinen koulutus opiskelijoiden suosiossa

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Petri Lempinen luo Kansanopistojen rehtoripäivillä katsauksen toisen asteen koulutuksen uusiin ratkaisuihin. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää ja toiminnanohjausta uudistetaan. Tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, jotta koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeisiin.  

Suomessa on 31 ammatillista koulutusta järjestävää kansanopistoa, joiden suosituin koulutusala on kasvatus- ja ohjausala. Opinnoista valmistuu työntekijöitä varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun, nuorisotyöhön sekä vanhustenhoitoon.

– Näillä aloilla on huutava pula osaajista. Kansanopistot ovat saaneet hyviä tuloksia ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta ja ovat valmiita vastaamaan alan resurssitarpeeseen, sanoo Pantsar.

Kansanopistojen yhteisöllinen ja kompakti oppimisympäristö soveltuu erityisen hyvin juuri sosiaalisia valmiuksia edellyttävien alojen opiskeluun. Vuotuisissa Amis-opiskelijapalautekyselyissä kansanopistojen järjestämä ammatillinen koulutus on saanut opiskelijoilta jo kolmena perättäisenä vuotena kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä korkeammat arvosanat jokaisessa kysymyskokonaisuudessa.

JHL-opisto tukee ammatillista kehittymistä

Rehtoripäivien isäntänä toimiva JHL-opisto on ensisijaisesti Julkisten ja Hyvinvointialojen Liiton JHL ry:n jäsenille täydennyskoulutusta tarjoava kansanopisto. JHL on kasvatus- ja ohjausalalla sekä muilla julkisilla aloilla toimivien etujärjestö, joka huolehtii jäsentensä ammatillisen osaamisen kehittymisestä, työehdoista ja työhyvinvoinnista.  

– Toivotamme rehtorit ja muun kansanopistohenkilöstön ympäri Suomea tervetulleiksi JHL-opistoon Helsinkiin. Haluamme tarjota vieraillemme ikimuistoisia hetkiä ja rikastuttavia kokemuksia kanssamme, sanoo JHL-opiston rehtori Ari-Pekka Lundén.  

Lisätiedot ja haastattelut

Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
puh. 044 531 8000
tytti.pantsar@kansanopistot.fi

Ari-Pekka Lundén
JHL-opisto
puh. 050 518 4180
ari-pekka.lunden@jhl.fi

Erja Veivo
Suunnittelija
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
puh. 040 145 8464
erja.veivo@kansanopistot.fi

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Espoon kuvataidekoulun kevätnäyttelyiden ennakkokatselmukseen kauppakeskus AINOAssa Tapiolassa torstaina 11.4.2024 klo 15.30 alkaen. Näyttelyt tarjoavat monipuolisen katsauksen Suomen suurimman kuvataidekoulun oppilaiden taiteelliseen ilmaisuun ja osaamiseen.

Lopputyönäyttelyssä esitellään vuonna 2024 valmistuneet lopputyöt. Näyttelyyn osallistuu 50 opiskelijaa, jotka ovat iältään 15–20-vuotiaita. Lopputyö on taiteen perusopetuksen syventävien opintojen huipentuma. Oppilas valitsee itse teoksen tai teoskokonaisuuden aiheen ja toteutustavan sekä dokumentoi prosessin.

Näyttelyssä on mukana kuvataidekoululaisten yhteisteos "Nimien tarinat". Teos muodostuu puukuutioista, joihin jokainen on kuvannut etunimensä anfangin eli koristellun alkukirjaimen sekä muita kirjaimia ja kuvia. Kuutioita suunnitellessaan oppilaat tutkivat nimien tarinoita ja historiaa.

Mediatilaisuus torstaina 11.4. klo 15.30 alkaen

Paikka: AINOA 1. kerros, näyttelytila Kaisan Cafén ja Stadiumin välissä

Tilaisuuden avaa rehtori Maritta Poijärvi. Ennakkokatselmuksessa näyttelyyn pääsee tutustumaan ennen muuta yleisöä. Lisätietoihin ja haastattelupyyntöihin liittyen ole yhteydessä rehtoriin: maritta.poijarvi@espoonkuvis.fi, p. 044 777 7492.

Valokuvia kuvataidekoulun näyttelyistä, näyttelyjuliste ja logot ovat kuvapankissamme. Salasana: Espoon-kuvis

Median edustajat ovat tervetulleita osallistumaan myös kutsuvieraille järjestettäviin näyttelyn avajaisiin.

Avajaisohjelma torstaina 11.4. klo 18

Paikka: AINOA 1. kerros, näyttelytila Kaisan Cafén ja Stadiumin välissä

Tervetulotoivotus, rehtori Maritta Poijärvi, Espoon kuvataidekoulu

Puheenvuoro, Mervi Katainen, Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lopputyöntekijöiden kukitus, Maritta Poijärvi & lopputyökoordinaattori Ruusu Hulmi

Tilaisuus taltioidaan Facebook Live -lähetyksenä, joka katseltavissa Espoon kuvataidekoulun Facebook-kanavalla.

Näyttelytilat sijaitsevat kauppakeskus AINOAssa 1. ja 2. kerroksessa.

Näyttelyt ovat avoinna yleisölle 12.4.–12.5.2024 seuraavina aikoina:

Arkisin klo 10–20

Lauantaisin klo 10–19

Sunnuntaisin klo 12–18

Vapun poikkeusajat:

Tiistai 30.4. klo 12–18

Keskiviikko 1.5. klo 12–18

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Lisätietoja:

Maritta Poijärvi, rehtori, Espoon kuvataidekoulu | maritta.poijarvi@espoonkuvis.fi, p. 044 777 7492

Espoon kuvataidekoulu

Kauppakeskus AINOA

Espoon kuvataidekoulu on Suomen suurin lasten ja nuorten kuvataidekoulu, jota ylläpitää kannatusyhdistys. Vuonna 1979 perustettu koulu tarjoaa lakisääteistä laajan oppimäärän mukaista kuvataiteen ja muotoilun perusopetusta 5–20-vuotiaille sekä muuta taideopetusta ympäri Espoota sijaitsevissa toimipisteissään.

Rauman kaupunginvaltuustolle esiteltiin torstaina 4.4. iltakoulussa kaksi toisistaan hieman poikkeavaa vaihtoehtoa uudeksi kouluverkoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa neljän koulun oppilaat siirtyvät muihin kouluihin vuosien 2026–2030 aikana. Väistyvät koulut ovat Kaaro, Kortela, Kodisjoki ja Vasarainen. Sivistystoimialalla tehty laaja selvitys tarkastelee alakouluverkkoa monesta näkökulmasta, mutta nojaa vahvasti opetuksen resurssien turvaamiseen, pedagogisiin seikkoihin ja niiden kautta lasten hyvinvointiin.

Kouluverkon uudistamisen merkittävin syy ovat Rauman pienenevät oppilasmäärät. Aikavälillä 2020–2030 alakoululaisten määrä vähenee 27,6 prosentilla eli noin 660 lapsella. Luku on noin kolmannes koko alakoulujen oppilasmäärästä ja tarkoittaa käytännössä 33 luokallista vähemmän oppilaita. Oppilasmäärän voimakas väheneminen ja kaupungin taloudellisen liikkumavaran pieneneminen edellyttävät kouluverkon tarkastelua, jotta strategiseksi tavoitteeksi asetettu lasten laadukas koulutus voidaan turvata.

Vastaanottajina pelkästään uudet koulut tai uudet koulut ja Unaja

Vaihtoehto A:ssa vastaanottavina kouluina ovat uudet koulut Uotilassa ja Nanunkalliossa sekä vuonna 2019 valmistunut Pohjoiskehän koulu. Kouluvaihdokset tehtäisiin kolmessa vaiheessa siten, että lukuvuonna 2026–2027 Vasaraisten koulun oppilaat siirtyisivät Uotilan kouluun ja lukuvuonna 2027–2028 Kortelan koulun oppilaat Nanunkallion kouluun. Viimeisinä siirtyisivät Kaaron koulun oppilaat Pohjoiskehän kouluun aikaisintaan lukuvuonna 2030–2031.

Vaihtoehto B:ssä Kodisjoen koulun oppilaat siirtyisivät Uotilan sijasta Unajan kouluun. Muilta osin suunnitelma on vaihtoehto A:n mukainen. Vaikka oppilaita vastaanottavat koulut on suunnitelmassa nimetty, on huoltajilla normaaliin tapaan mahdollisuus valita lapselleen muukin koulu.

Myös Karin koulu kuului tarkasteltavien koulujen joukkoon. Suuren oppilasmäärän takia sen siirtäminen muihin kouluihin ei ole mahdollista. Lisäksi Karin koulun roolia maahanmuuttajien opetuksen kouluna on vahvistettava entisestään.

– Näen kouluverkkouudistuksen ennen kaikkea panostuksena lasten hyvinvointiin. Uudella kouluverkolla päästään hallittuihin ryhmäkokoihin, pystytään säilyttämään opetuksen resurssit ja vastataan jo olemassa oleviin ja tulevaisuudenkin haasteisiin. Voimme osoittaa lapsille terveet ja turvalliset koulukiinteistöt ja hyödyntää täysipainoisesti uudet rakenteilla olevat koulut Uotilassa ja Nanunkalliossa sekä hiljattain valmistuneen Pohjoiskehän koulun, toimialajohtaja Soile Strander kertoo.

– Saamme myös resursseja koko ajan lisääntyvään ulkomaalaisten lasten valmistavaan opetukseen. Raumalla ulkomaalaisten osuus on Satakunnan kunnista korkein, ja meidän koululaisistamme jo noin 10 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, Strander lisää.

Laaja-alainen selvitys monesta näkökulmasta

Kouluverkkosuunnittelussa tarkasteltiin vaihtoehtoisia malleja erilaiset näkökulmat huomioiden. Pedagogisista seikoista nousivat esille erityisesti maltilliset ryhmäkoot, opetuksen ja oppimisen tukeminen, erityisopetuksen järjestäminen, pienryhmien mahdollisuus, yhdysluokkaopetuksesta luopuminen, maahanmuuton huomioiminen ja koulutilojen täysipainoinen käyttö.

Koulurakennusten tarkastelussa vertailtiin alakoulujen rakenteellista kuntoa, ylläpitokuluja ja investointitarpeita. Alueellinen tarkastelu puolestaan osoitti, että alle kouluikäisistä 69 prosenttia asuu 3,5 kilometrin säteellä kaupungin keskustasta.

– Koulun lakkauttaminen on vaikea asia niin perheille, kyläyhteisöille, koulun henkilökunnalle, valmistelijoille kuin päättäjillekin. Rakenteisiin puuttuminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä puolityhjät koulut tulevat kalliiksi ja syövät rahaa opetuksesta ja oppilashuollosta, opetus- ja nuorisojohtaja Hanna Viljanen-Lehto sanoo. 

Oppilaskuljetusten reitit ja kustannukset selvitettiin

Suunnitelma sisältää myös kuljetustarkastelun reitteineen ja aikatauluineen. Jo olemassa olevia joukkoliikenteen vuoroja hyödyntämällä ja uusia kouluvuoroja hankkimalla kustannusvaikutukset ovat maltillisia, koska kuljetukset pystytään pääsääntöisesti ohjaamaan olemassa oleviin vuoroihin. 

Kuntalaiskeskustelu ja poliittinen keskustelu voi alkaa

Osallistamis- ja viestintäsuunnitelman mukaisesti luvassa on esimerkiksi kyselyjä huoltajille ja keskusteluja lasten ja kouluväen kanssa. Huhtikuun aikana kaikilla on mahdollisuus vastata kaupungin nettisivuilla aukeavaan kouluverkkokyselyyn ja osallistua kuntalaisille avoimiin keskustelutilaisuuksiin. Rauma-salissa 9.4. järjestettävää tilaisuutta on mahdollista seurata myös verkosta suorana lähetyksenä tai katsoa tallenteena kaupungin nettisivuilta.

Kesäkuussa valtuuston päätettäväksi

Kaupunginhallitus päätti viime joulukuussa kouluverkkoa koskevan selvitystyön tekemisestä, koska ikäluokat ja samalla oppilasmäärät pienenevät voimakkaasti. Selvitys ja suunnitelmat uudeksi kouluverkoksi esitellään nyt kuntalaisille ja käynnistetään keskustelu. Saatu palaute analysoidaan ja annetaan päättäjille.

Päätöksentekoprosessi käynnistyy 29.5. sivistysvaliokunnasta jatkuen kaupunginhallituksen käsittelyyn 3.6. Lopullisen päätöksen uudesta kouluverkosta tekee kaupunginvaltuusto 17.6.2024.

Kuntalaistilaisuudet Rauma-salissa
- tiistaina 9.4. kello 17.00 alkaen
- torstaina 11.4. kello 17.00 alkaen

Osoitteessa www.rauma.fi/kouluverkkouudistus
- kouluverkkosuunnitelma ja muuta tietoa
- kysely kouluverkkosuunnitelmasta 15.–28.4.
- linkit kuntalaistilaisuuden live-lähetykseen ja tallenteeseen

Lisätietoja antavat
Soile Strander, sivistystoimialan toimialajohtaja, puh. 044 793 3070
Hanna Viljanen-Lehto, opetus- ja nuorisojohtaja, puh. 044 793 3231

Syksyn uudet tietokirjat tarjoavat puntaroitua tutkimustietoa Suomen ja maailmanhistoriasta sekä lukuisista ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista.

Suomalaissotilaiden koskettavasta kirjeenvaihdosta talvi- ja jatkosodassa (Ilari Taskisen Terveiseni täältä jostakin) kuljetaan suomalaisen matkaruoan pariin (Ritva Kyllin Ruokaa reissussa) ja painajaisunien historiaan (Kaarina Kosken, Marko Lambergin, Kirsi Kanervan ja Anu Korhosen kirjoittama ja toimittama Pohjoiset painajaiset) sekä perehdytään suomalaisiin talouskriiseihin (Jari Elorannan ja Roope Uusitalon toimittama Ankarat ajat).

Asiantuntijat tarkastelevat myös maailmanpolitiikan tapahtumien taustoja, kuten Yhdysvaltain politiikkaan vaikuttaneita ihmisiä ja ajatuksia (Markus Kantolan Aatteiden Yhdysvallat) sekä itäisen Välimeren ja Israelin vaiheita (Toni Alarannan Kreikka, Turkki ja jaettu Kypros ja Hannu Juusolan Israelin historia). Lisäksi avataan antiikin perintöä ja tutkimusta (Marke Ahosen, Mika Perälän ja Ville Vuolannon toimittama Antiikki ja me), kriittistä talouslukutaitoa (Hanna Ylöstalon, Heini Kinnusen, Emma Lambergin ja Inna Perheentuvan Feminismiä talouteen) sekä ympäristökriisien torjumista ja niihin varautumista (Tiedekulmapokkarien sarjan seitsemäs osa Mitä ilmasto muuttaa?).

Suomennoksena julkaistaan Mikael Pselloksen ainutlaatuinen keskiaikainen silminnäkijäkuvaus Bysantin keisarihovin elämästä (Bysantin hovimies, suom. Paavo Hohti). Tulevissa kirjoissa pohditaan myös mm. lukemisen muutosta, historian käyttöä suomalaisuuden rakentamisessa, psyykkistä haavoittuvuutta työelämässä sekä monia muita pinnalla olevia aiheita.

Tiedotteessa ovat lyhyet esittelyt kaikista syksyn uutuuksista. Lisätietoa kirjoista ja tekijöistä Gaudeamuksen verkkosivuilla ja syksyn 2024 katalogissa.

Arvostelukappaleiden tilaaminen ja tiedotejakelulistalle liittyminen:
Lasse Leminen
Viestintäpäällikkö
lasse.leminen@gaudeamus.fi | p. 050 466 4910

Selaa digitaalista katalogia
Lue lisää syksyn kirjoista
Tilaa painettu katalogi: info@gaudeamus.fi

Gaudeamuksen syksyn 2024 uutuuskirjat

Ilari Taskinen
Terveiseni täältä jostakin. Suomalaissotilaiden kirjeenvaihto talvi- ja jatkosodassa

Koskettava kuvaus suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta, josta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. Miehet eivät kirjoittaneet vain kotiin perheilleen tai rakastetuilleen vaan myös esimerkiksi kavereilleen toisissa taisteluyksiköissä. Sotilailla oli kirjeystävinä myös tuntemattomia naisia, joille heidän oli usein helpompi avautua peloistaan ja vaikeuksistaan kuin läheisilleen. Suomalaiset kirjoittivat talvi- ja jatkosodan vuosina yli miljardi kirjettä. Niiden avaama ainutlaatuinen näkymä ihmisten tunteisiin ja kokemuksiin muistuttaa siitä inhimillisestä puolesta, joka sodan aikana jää varjoon – nykyäänkin.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-285-5 / Sidottu B5 / Noin 300 sivua, kuvitettu / KL 92.7 / UDK 948.0 / Suositushinta 36 €

Ritva Kylli
Ruokaa reissussa. Suomen matkaruokahistoria kuivalihasta laivabuffetiin

Ihminen on liikkunut aina, ja matkalle on tietysti tarvittu hyvät eväät. Vuosisatojen aikana kulkuvälineet ovat kehittyneet ja talkkunalla ryyditetty piimä on vaihtunut muovikääreisiin kiedottuun voileipään. Suomen ruokahistoria -kirjallaan (2021) Kanava-palkinnon voittaneen ja tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuden saaneen Ritva Kyllin uutuusteos ottaa lukijan mukaan jalkapatikkaan suolakalalla varustettu tuohikontti selässä, tarjoaa lihapiirakan huoltoaseman kahviossa ja johdattelee junan käytävää pitkin kultauksin koristeltuun ravintolavaunuun. Monenlaisten suupalojen ohella Ruokaa reissussa tarjoaa aimo annoksen liikkumisen historiaa.

Elokuu 2024 / ISBN 978-952-345-280-0 / Sidottu B5 / Noin 490 sivua, värikuvitettu / KL 68.2, 92, 40.7 / UDK 641/642, 948.0 / Suositushinta 36 €

Kaarina Koski, Marko Lamberg, Kirsi Kanerva & Anu Korhonen (kirj. & toim.)
Pohjoiset painajaiset. Pahojen unien kulttuurihistoria

Suomalaisessa kansanperinteessä painajaisella tarkoitettiin nukkujan päälle hyökkäävää olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kulttuurihistoriaa 600 vuoden ajalta ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin. Painajaiskuvauksilla on myös poliittinen puolensa: niitä on hyödynnetty opettavaisissa kertomuksissa, joilla on pidetty kansaa kurissa ja nuhteessa. Kuvaukset öisistä kauhuista ovat löytäneet tiensä taiteeseen ja populaarikulttuuriin – ja siten yhä uusien sukupolvien uniin.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-278-7 / Sidottu B5 / Noin 350 sivua, värikuvitettu / KL 92, 86.14 / UDK 948.0, 39 / Suositushinta 36 €

Markus Kantola
Aatteiden Yhdysvallat. Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan

Sadan viime vuoden aikana Yhdysvalloilla ja sen johtajilla on ollut valtava vaikutus muun maailman tapahtumiin ja ajattelutapoihin. Minkälaisesta aate- ja ajatusmaailmasta sen politiikka on kummunnut? Teos kuljettaa maassa käytyyn aatteelliseen keskusteluun 1800-luvun lopun kapitalismikritiikistä Vietnamin sodan, antikommunismin ja kansalaisoikeusliikkeiden kautta pidäkkeettömän markkinatalouden ja kristillisen oikeiston nousuun. Samalla se osoittaa yhdysvaltalaisen älymystön keskeisen vaikutuksen suurvallan harjoittamaan politiikkaan. Näiden hiljaisten vaikuttajien kirjoitukset näyttivät suuntaa merkittävien poliittisten päättäjien ajattelulle presidenteistä alkaen.

Elokuu 2024 / ISBN 978-952-345-275-6 / Sidottu B5 / Noin 320 sivua, kuvitettu / KL 98.312 / UDK 970 / Suositushinta 36 €

Mikael Psellos
Bysantin hovimies. Elämäni keisarivallan kulisseissa

Mikael Psellos eli 1000-luvun ensimmäisen vuosisadan Konstantinopolissa ja toimi useiden keisarien luotettuna neuvonantajana. Bysantin hovimies on silminnäkijän värikäs kertomus keisarien ja keisarinnojen sekä muiden aikalaisten toisiinsa kietoutuvista kohtaloista vallanhimon, talouden ja politiikan syövereissä. Teos kuvaa tarkkanäköisesti hallitsijoiden luonteita sekä hovin loisteliasta elämää huvituksineen ja suhdekiemuroineen mutta myös vallankäytön nurjaa puolta, korruptiota ja juonitteluja. Se tarjoaa suomenkieliselle lukijalle ensimmäistä kertaa autenttisen äänen suoraan Bysantista.

Elokuu 2024 / ISBN 978-952-345-282-4 / Suomentanut Paavo Hohti, alkuteos: Khronografia (976–1077) / Sidottu A5 / Noin 320 sivua / KL 91.1 / UDK 931/939 / Suositushinta 34 €

Jari Eloranta & Roope Uusitalo (toim.)
Ankarat ajat. Suomalaisten talouskriisien pitkä historia

Pulavuosia, pörssiromahduksia, suhdannesokkeja – lukuisat talouskriisit ovat koetelleet suomalaisen yhteiskunnan kestävyyttä. Oli taustalla sitten konflikteja tai kulkutauteja, katoja tai keinottelua, pääosin kriisit ovat olleet tuontitavaraa. Teoksessa nimekäs kirjoittajakunta tarkastelee monipuolisesti talouskriisejä ja niiden vaikutuksia 1860-luvun suurista nälkävuosista koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin uusimpiin kriiseihin. Samalla kuljetaan matka maatalousvaltaisesta Suomesta moderniin pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jonka instituutiot ovat osoittautuneet kestäviksi myllerrysten keskellä.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-270-1 / Nidottu A5 / Noin 320 sivua / KL 30, 36 / UDK 3, 33 / Suositushinta 36 €

Marke Ahonen, Mika Perälä & Ville Vuolanto (toim.)
Antiikki ja me. Miksi antiikintutkimusta tarvitaan

Antiikin perintö on olennainen osa eurooppalaista sivistystä ja identiteettiä. Se on läsnä kielissä ja kulttuurissa, tieteissä ja taiteissa, arvoissa ja ajattelumalleissa sekä yhteiskunnan rakenteissa. Monitieteinen antiikintutkimus on tarpeen, jotta ymmärrämme muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten vaikutuksen arjessamme sekä osaamme tuottaa kriittistä tietoa ja vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Teos esittelee suomalaista antiikintutkimusta, joka on vireää, korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnustettua. Esillä ovat niin elävät kuolleet kielet, antiikin ajatusten pitkät jäljet kuin kirjallisuuden tosiklassikot.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-267-1 / Nidottu A5 / Noin 350 sivua, kuvitettu / KL 91.17 / UDK 931/939 / Suositushinta 34 €

Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg & Inna Perheentupa
Feminismiä talouteen. Opas kriittiseen talouslukutaitoon

Perinteinen taloutta koskeva tieto ja talouspolitiikka perustuvat kapeaan ymmärrykseen talouteen liittyvistä valtarakenteista: usein sivuutetaan sukupuolittuneet taloudellisen eriarvoisuuden muodot sekä vaurauden kertyminen globaaliin pohjoiseen ja valkoisille miehille. Feminismiä talouteen kyseenalaistaa näitä kivettyneitä lainalaisuuksia ja avaa talouteen feministisiä näkökulmia ottaen huomioon sukupuolen ohella etenkin luokkaan ja rodullisuuteen liittyvät valtasuhteet. Teoksessa rakennetaan tasa-arvoisempaa, sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa ja ekologisesti kestävämpää maailmaa ja talousajattelua.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-290-9 / Nidottu A5 / Noin 200 sivua / KL 30, 36 / UDK 3, 33 / Suositushinta 32 €

Tiedekulmapokkari 7
Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa

Maapallon keskilämpötila on noussut noin yhdellä asteella, ja näyttää siltä, ettemme pysty rajoittamaan lämpenemistä 1,5 asteeseen. Samaan aikaan etenee luontokato, jonka vaikutukset näkyvät niin maalla kuin merissäkin. Pyyhettä ei saa heittää kehään: mitä enemmän pystymme näitä muutoksia jarruttamaan, sitä paremmin turvaamme elämisen edellytyksiä. Mitä ilmasto muuttaa? piirtää kuvaa siitä, millaisia murroksia edessämme on. Eturivin tutkijat kertovat, mitä jokaisen pitäisi juuri nyt tietää ympäristökriiseistä, niiden torjumisesta ja niihin varautumisesta. Teos on seitsemäs osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-286-2 / Nidottu, pokkari / Noin 200 sivua / KL T50.1, T30 / UDK 502/504, 3 / Hintaryhmä G, 12 €

Toni Alaranta
Kreikka, Turkki ja jaettu Kypros. Itäisen Välimeren jännitteinen historia

Tasan 50 vuotta sitten eli kesällä 1974 Turkki valtasi Kyproksen pohjoisosan. Kolme vuosikymmentä myöhemmin Kyproksen kreikkalaisesta tasavallasta tuli puolestaan EU-jäsen.  Kreikka, Turkki ja jaettu Kypros taustoittaa itäisen Välimeren alueen vaiherikasta historiaa Kreikan vapaussodasta 1820-luvulla modernin Turkin syntyyn, Kyproksen itsenäistymiseen ja 2020-luvun konflikteihin. Teos on samalla tarkka analyysi moninapaistuvan maailman lainalaisuuksista ja vaihtoehdoista. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kamppailu, pakolais-, ilmasto- ja energiakriisit sekä sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä näkyvät myös itäisen Välimeren todellisuudessa.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-268-8 / Sidottu A5 / Noin 280 sivua, kuvitettu / KL 98.11 / UDK 950 / Suositushinta 34 €

Hannu Juusola
Israelin historia. Toinen, uudistettu laitos

Israelin historia on yhä ainoa suomenkielinen kokonaisesitys Israelin valtion historiasta. Se käsittelee Palestiinan alueen vaiheita 1800-luvun lopulta ja sionismin synnystä vuonna 2023 puhjenneeseen Gazan sotaan saakka. Alun perin vuonna 2005 ilmestyneen palkitun teoksen uudistettu laitos täydentää tapahtumia parinkymmenen viime vuoden ajalta sekä ottaa huomioon uusimman tutkimuksen tulokset koko käsiteltävältä ajanjaksolta. Kirja auttaa hahmottamaan, millaiset kehityskulut ovat johtaneet nykyiseen umpikujaan ja millä tavoin menneisyys on läsnä yrityksissä päättää väkivallan kierre.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-274-9 / Sidottu B5 / Noin 380 sivua / KL 98.114 / UDK 950 / Suositushinta 36 €

Riie Heikkilä
Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta

Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe. Se suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset. Miksi lakkasimme lukemasta? tarkastelee yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä lukemisen muutosten taustalla Suomessa. Teos osoittaa, että lukeminen on osa hierarkkisesti järjestyviä kulttuurisia elämäntyylejä ja siksi statuslaji: jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, myös lukeminen eriytyy. Lukemisen digitalisoituminen ei ole pysäyttänyt lukuharrastuksen polarisoitumista ja keskittymistä koulutuksen ja sukupuolen perusteella.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-273-2 / Nidottu A5 / Noin 230 sivua / KL 30.1, 8 / UDK 316, 82 / Suositushinta 32 €

Jukka Kortti, Rami Mähkä, Mari Viita-aho & Aleksi Marti (toim.)
Kertomuksia kansakunnasta. Suomi ja suomalaisuus muuttuvassa historiakulttuurissa

Nationalismi ja populismi niin maailmalla kuin Suomessakin hyödyntävät kansakuntien syvälle juurtuneita kertomuksia ja myyttejä toiminnassaan. Käsitykset historiasta vaikuttavat siihen, miten Suomi ja suomalaisuus ymmärretään. Tämä ymmärrys muuttuu ajan mukana. Kertomuksia kansakunnasta pureutuu siihen, millä tavoin historiaa tänä päivänä käytetään suomalaisuuden rakentamisessa. Teoksessa tarkastellaan, minkälaista kuvaa menneisyydestä luodaan esimerkiksi kouluopetuksessa, museoissa ja itsenäisyyden juhlistamisessa. Katse kiinnitetään myös elokuviin ja muuhun populaarikulttuuriin sekä verkkokeskusteluihin.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-277-0 / Nidottu B5 / Noin 300 sivua, kuvitettu / KL 92 / UDK 948.0 / Suositushinta 36 €

Oili-Helena Ylijoki, Johanna Hokka, Elisa Kurtti, Pia Olsson & Tiina Suopajärvi
Tiede ja tunteet. Tutkimustyön arki ja arvot kilpailuyliopistossa

Taloudellista hyötyä ja huippututkimusta korostava tiedepolitiikka tuottaa ahtaan ja ahdistavan tunneilmaston, joka lyö leimansa tutkijan arkeen sekä siihen, mitä tutkitaan – ja mitä tiedämme maailmasta. Kilpailuyliopiston pelisäännöt suosivat suuria yksiköitä, monitieteisyyttä ja soveltavaa tutkimusta, ja humanistis-yhteiskunnalliset alat jäävät alakynteen. Tiede ja tunteet pureutuu yliopistojen jännitteiseen tunneilmapiiriin. Teos tarkastelee tutkimustyön arkea ja sitä ohjaavia ristiriitaisia arvoja. Miten perustella omaa työtään ja vastata syytöksiin turhanpäiväisestä tutkimuksesta? Kuinka voi luoda uskoa omaan tekemiseensä pätkätöiden puristuksessa? Mitä taistelu rahoituksesta tekee tieteen vapaudelle ja yliopistodemokratialle?

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-289-3 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua / KL 30 / UDK 3 / Suositushinta 34 €

Teemu Pauha & Roosa Haimila (toim.)
Uskonto mielessä. Psykologisia näkökulmia uskonnollisuuteen ja henkisyyteen

Uskonto mielessä tarkastelee uskontoa alueena, johon sisältyy monia psykologisesti kiinnostavia ilmiöitä. Psykologisia lähestymistapoja sovelletaan niin suuriin maailmanuskontoihin, uskontoihin sitoutumattomaan henkisyyteen kuin uskonnottomuuteenkin. Teoksessa pohditaan esimerkiksi, miten uskonto kytkeytyy hyvinvointiin ja millaisia katsomustyyppejä nuorilla on eri puolilla maailmaa. Uskonnon ja henkisyyden psykologinen tutkimus Suomessa on vireää, mutta sitä ei ole aiemmin koottu yksiin kansiin.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-283-1 / Nidottu B5 / Noin 320 sivua / KL 20, 14 / UDK 2, 159.9 / Suositushinta 36 €

Ari Väänänen
Mielen aikakausi. Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää?

Psyykkinen haavoittuvuus yhteiskunnassa lisääntyy, vaikka yksilötasolla ja erilaisissa pienyhteisöissä mielenterveyteen panostetaan entistä enemmän. Mielen aikakausi tarjoaa vaihtoehdon hyvinvointikonsulttien ja mielenterveyden asiantuntijoiden puheelle työstä ja terveydestä. Laajan tutkimusaineiston pohjalta teos tuo ruohonjuuritason näkökulman keskusteluun työterveyden, mielenterveyden ja työkulttuurin historiasta: mielenterveyden kasvanut rooli osana työkykyä ja -kyvyttömyyttä kuvastaa murrosta, joka nousee työelämän muutoksesta sekä yleisestä suuntautumisesta yksilön mielen aktiiviseen kuunteluun ja ohjaamiseen.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-288-6 / Nidottu A5 / Noin 320 sivua / KL 30, 36.13, 14.8 / UDK 3, 331.4, 159.9 / Suositushinta 36 €

Pekka Kuusela, Henna Pirskanen & Mikko Saastamoinen (toim.)
Kärsimys elämänkulussa. Sosiokulttuurinen näkökulma

Kärsimyksen kokemus on aina yksilöllinen, mutta sen lähteet voivat olla henkilökohtaisten syiden, kuten trauman, pitkäaikaissairauden, sosiaalisten suhteiden solmujen tai läheisen ihmisen menetyksen, lisäksi myös poliittisia tai kulttuurisia. Kärsimys elämänkulussa avaa aiheen yhteiskunnalliseen tarkasteluun. Teoksessa pohditaan inhimillisen ja sosiaalisen kärsimyksen muotoja, joiden alkuperä on erityisesti ihmisten välisessä kanssakäymisessä sekä yhteiskunnallisissa rakenteissa ja olosuhteissa. Tutkimusesimerkit tuovat esille kärsimyksen kokemuksia elämän eri vaiheissa ja eri ihmisryhmissä.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-279-4 / Nidottu A5 / Noin 260 sivua / KL 30.1 / UDK 316 / Suositushinta 34 €

Taru Kekoni, Kaarina Mönkkönen, Marja-Leena Hyvärinen & Eine Pakarinen
Vuorovaikutus työelämässä. Kuinka edistää yhteistyötaitoja

Hyvät vuorovaikutustaidot kuuluvat työelämän ydintaitoihin, ja erityisesti ihmissuhdetyössä niillä on yhteys työstä suoriutumiseen ja kokemukseen työn mielekkyydestä. Vaikka näitä taitoja edellytetään, ne eivät tule ammatillisen tutkinnon kylkiäisinä vaan niitä on harjoiteltava koko työuran ajan. Vuorovaikutus työelämässä tarkastelee vuorovaikutusosaamista sekä teoreettisesti että käytännönläheisesti ja kuvaa, kuinka vuorovaikutustaitoja voidaan harjoitella töissä ja opintojen aikana.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-276-3 / Nidottu A5 / Noin 180 sivua / KL 36.13, 14.8 / UDK 331.4, 159.9 / Suositushinta 34 €

Aino Kääriäinen
Tekstit sosiaalityössä. Asiakirjat, kirjoittaminen ja tiedonmuodostus

Kirjoittaminen on olennainen osa sosiaalialan työtä. Asiakirjojen kirjoittajalla on paljon valtaa ja valinnanmahdollisuuksia, ja jokaisen tekstin taustalla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tulkintoja. Tekstit sosiaalityössä auttaa ymmärtämään ammattilaisen tekstivalintojen seurauksia ja tarjoaa keinoja sosiaalityön tiedonmuodostukseen. Teos motivoi käyttämään asiakastyön dokumentointia työvälineenä, joka auttaa työntekijää parantamaan asiakkaan tilannetta parhaalla mahdollisella tavalla.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-281-7 / Nidottu A5 / Noin 150 sivua / KL 37.2 / UDK 364 / Suositushinta 34 €

Noora Ellonen, Janne Kivivuori, Satu Rantaeskola, Mikko Aaltonen, Antti Latvala & Sasu Tyni
Kriminaalipolitiikka. Tavoitteet, keinot ja vaikutukset

Kriminaalipolitiikan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja lisätä turvallisuutta yhteiskunnassa. Mutta onnistutaanko tässä, ja toimivatko jotkin keinot paremmin kuin toiset? Kriminaalipolitiikka nojaa empiiriseen tutkimukseen ja sen uusimpiin tuloksiin tarkastellessaan alan keskeisiä keinoja ja niiden vaikutuksia. Teos antaa kattavan kuvan kriminaalipolitiikan keinovalikoimasta sekä kriminaalipoliittista päätöksentekoa tukevasta tutkimuksesta.

Syyskuu 2024 / ISBN 978-952-345-269-5 / Nidottu A5 / Noin 300 sivua / KL 33.58, 30.16 / UDK 343 / Suositushinta 36 €

Hanna Tuominen (toim.)
Arvojen yhteisö. Näkökulmia Euroopan unionin perusarvoihin

Vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen muodostavat EU:n arvoperustan, mutta miten ne näkyvät unionin käytännön toiminnassa? Millä tavalla näitä arvoja haastetaan jännittyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa? Arvokeskustelu on erityisen tärkeää nyt, kun Euroopan yhdentymiskehityksen taustalla ollut ajatus rauhasta on rikkoutunut. Arvojen yhteisö selkeyttää keskustelua EU:n arvoista, arvioi niitä koskevien kiistojen politisoitumista ja viitoittaa tietä EU:n tulevaisuuteen.

Lokakuu 2024 / ISBN 978-952-345-287-9 / Nidottu A5 / Noin 280 sivua / KL 32.51 / UDK 327 / Suositushinta 36 €

Juha T. Hakala
Laadullisen tutkimuksen ABC. Menetelmäopas opinnäytteen tekijälle

Opinnäytetyötä suunnitellessaan korkeakouluopiskelija on usein uuden ja oudon äärellä. Mitä ihmettä sitä tutkisi – ja millaisin konstein? Laadullisen tutkimuksen ABC johdattaa tavallisimpien laadullisten tutkimusmenetelmien saloihin tiiviisti ja ymmärrettävästi. Menetelmistä esitellään kymmenkunta tavallisinta fenomenologisesta tutkimuksesta etnografiseen lähestymistapaan. Kunkin menetelmän kohdalla kerrotaan arkijärkisten esimerkkien avulla myös se, kuinka sitä käytännössä sovelletaan.

Elokuu 2024 / ISBN 978-952-345-271-8 / Nidottu A5 / Noin 150 sivua / KL 30, 16.7 / UDK 303, 001 / Suositushinta 32 €

Esa Sirkkunen, Riku Neuvonen & työryhmä
Media alustojen ajassa

Media alustojen ajassa piirtää esiin kokonaiskuvan 2020-luvun digitaalisesta mediamaisemasta. Se avaa sosiaalisen median alustojen toimintalogiikkaa ja liiketoimintamalleja sekä kartoittaa journalistisen uutismedian toimintaedellytyksiä mainosrahoitteisilla mediamarkkinoilla. Teos pohtii myös, miten alustojen aiheuttamiin ongelmiin vihapuheesta valeuutisiin voidaan reagoida ja onko lainsäädännöllä mahdollisuuksia kontrolloida alati muuttuvaa digitaalista todellisuutta.

Marraskuu 2024 / ISBN 978-952-345-284-8 / Nidottu A5 / Noin 340 sivua / KL 07 / UDK 07 / Suositushinta 36 €