Opintolainakanta on jatkanut nopeaa kasvuaan – tammikuussa 2024 se oli noussut jo 6,2 miljardiin euroon eli yli kaksinkertaiseksi vuoden 2017 opintotukileikkausten jälkeen. Korkojen nousun sekä lainakannan kasvun seurauksena opintolainojen korkoriskit ovat kasvaneet suuriksi, mikä vaikuttaa opiskelijoiden toimeentulon turvaan sekä täysipäiväisen opiskelun mahdollisuuksiin. Elokuussa 2024 opintolainan valtiontakauksen määrä tulee nousemaan 650 eurosta 850 euroon, eli lainapainotteisuus kasvaa entisestään.
Korkoriski vaikuttaa merkittävästi opiskelijan toimeentulon turvaan ja opiskelumahdollisuuksiin. Opiskelijalla ei ole taloudellista mahdollisuutta vaikuttaa omaan velkataakkaan, sillä opintolaina kattaa tällä hetkellä 75 prosenttia opintotuesta. Monen opiskelijan on siis otettava lainaa ostaakseen ruokaa ja maksaakseen vuokransa.
SYL näkee, että opintolainojen turvallisuutta parannetaan kahdella seuraavalla toisiaan täydentävällä toimenpiteellä:
1. Opintolainoihin säädetään valtion tarjoama korkotuki
Opintotuen korot ovat nousseet tällä hetkellä jo 4,5 prosenttiin, jolloin opiskelija päätyy maksamaan korkokuluja useiden tuhansien eurojen edestä. Lisäksi opintojen aikana kertyvät opintolainan korot pääomitetaan osaksi lainaa, joka kasvattaa velkapottia entisestään. Opiskelija ei voi opintojensa aikana vaikuttaa opintolainan korkojen kertymiseen, minkä takia olisi kohtuullista, että valtio kantaa osittain korkoriskin.
SYL ehdottaa korkosuojaksi korkotukimallia, jonka mukaan valtio korvaa 70 prosenttia noin 3-4 prosentin tasolle sijoittuvan rajan ylittävästä korosta suoraan pankille. Korkotuki olisi voimassa samoin ajallisin ehdoin kuin opintotukilain mukainen opintolainan koron pääomitus, eli niinä lukukausina, jolloin opiskelija nostaa opintotukea sekä välittömästi tällaista lukukautta seuraavana lukukautena.
2. Korkoavustuksen ehtoja kehitetään
SYL näkee, että korkoavustusten ehtoja on parannettava, jotta se tarjoaa paremman suojan pienituloisille opintovelallisille, joilla on haasteita maksaa lainaa takaisin. Nykyisen korkoavustuksen tuloraja on esimerkiksi lapsettomalle on 1 589 euroa kuukaudessa ja kahden lapsen vanhemmalle 1 902 euroa kuukaudessa. Mikäli tuloraja ylittyy eurollakin, ei henkilö ole oikeutettu korkoavustukseen. Lainanhoitokulut voivat olla monia satoja euroja, jolloin ne voivat viedä ison osan tuloista.
Korkoavustusta on mahdollista saada tällä hetkellä viideksi korkokaudeksi eli puolivuotiskaudeksi. Osalla opiskelijoista lainanhoitokulujen maksu alkaa jo opintojen aikana ja vasta valmistuneella voi kestää löytää oman alan töitä. Tästä syystä korkoavustusta tulisi saada pidemmäksi aikaa.
SYL ehdottaa, että korkoavustuksen tulorajoja nostetaan nykyisestä 30-50 prosentilla. Avustuksen kestoa tulisi pidentää viidestä puolivuotiskaudesta kymmeneen. Hakemis- ja maksamiskäytäntöjä tulisi muuttaa niin, kokoavustus voitaisiin maksaa samanaikaisesti korkojen erääntymisen kanssa eikä takautuvasti puolivuosittain, kuten nykyisin.
Yhdessä SYLin ehdotukset parantaisivat opintolainan turvallisuutta huomattavasti ja ehkäisisi opiskelijoiden velkaantumisen kierrettä.
Lisätietoja:
Aino Halinen
Hallituksen jäsen
044 906 5007
aino.halinen@syl.fi
Sonja Naalisvaara
Sosiaalipolitiikan asiantuntija
sonja.naalisvaara@syl.fi
***
FSF:s förslag om utveckling av studielånet
Studielånestocken har fortsatt att öka snabbt – i januari 2024 hade den redan ökat till 6,2 miljarder euro, det vill säga med mer än dubbelt efter nedskärningarna i studiestödet 2017. Till följd av räntehöjningen och den ökade lånestocken har ränteriskerna för studielånen blivit stora, vilket påverkar de studerandes försörjningstrygghet samt möjligheterna till studier på heltid. I augusti 2024 kommer statsborgen för studielån att stiga från 650 euro till 850 euro, vilket innebär att lånebetoningen ökar ytterligare.
Ränterisken inverkar i hög grad på studerandes försörjningstrygghet och studiemöjligheter. Studerande har inga ekonomiska möjligheter att påverka sin skuldbörda, eftersom studielånet i nuläget täcker 75 procent av studiestödet. Många studerande måste alltså ta lån för att köpa mat och betala sin hyra.
FSF anser att studielånen kan göras tryggare genom de två följande åtgärderna, som kompletterar varandra:
1. Staten beviljar ett räntestöd för studielånen
Studiestödsräntorna har redan höjts till 4,5 procent, vilket betyder att de studerande måste betala flera tusen euro i räntekostnader. Dessutom kapitaliseras studielåneräntorna som ackumuleras under studierna och blir en del av lånet, vilket ökar skuldpotten ytterligare. Då studerande inte kan påverka hur studielåneräntorna ackumuleras under studietiden, skulle det vara skäligt att staten bär en del av ränterisken.
Som ränteskydd föreslår FSF en räntestödsmodell enligt vilken staten ersätter 70 procent av den ränta som överstiger en gräns på cirka 3–4 procent direkt till banken. Räntestödet skulle gälla med samma tidsmässiga villkor som kapitaliseringen av studielåneräntan enligt studiestödslagen, med andra ord under de terminer då studerande lyfter studiestöd och under nästa termin omedelbart efter en sådan termin.
2. Villkoren för ränteunderstöd utvecklas
FSF anser att villkoren för ränteunderstöd ska förbättras för att ge ett bättre skydd för personer med små inkomster och studielån som har problem med att återbetala lånet. Inkomstgränsen för det nuvarande ränteunderstödet är till exempel 1 589 euro per månad för en person utan barn och 1 902 euro per månad för en förälder till två barn. Om inkomstgränsen överskrids ens med en euro är personen inte berättigad till ränteunderstöd. Låneskötselkostnaderna kan vara många hundra euro, varvid en stor del av inkomsterna kan gå åt till dem.
I nuläget är det möjligt att få ränteunderstöd för fem ränteperioder, det vill säga en halvårsperiod. För en del studerande börjar betalningen av låneskötselkostnader redan under studierna och det kan dröja för en nyutexaminerad innan hen hittar jobb inom sin bransch. Av denna anledning bör ränteunderstöd utbetalas för en längre tid.
FSF föreslår att inkomstgränserna för ränteunderstöd höjs med 30–50 procent från nuläget. Understödets varaktighet bör förlängas från fem halvårsperioder till tio. Praxis för ansökan och utbetalning bör ändras så att ränteunderstödet kan betalas samtidigt som räntorna förfaller, och inte halvårsvis retroaktivt som nu.
Sammantaget skulle FSF:s förslag avsevärt minska riskerna med att ta studielån och förhindra studerande från att hamna i en skuldsättningsspiral.
Mer information:
Aino Halinen
Styrelsemedlem
044 906 5007
aino.halinen@syl.fi
Sonja Naalisvaara
Socialpolitisk sakkunnig
sonja.naalisvaara@syl.fi
***
SYL’s proposal for developing the student loan system
The student loan stock has continued to grow rapidly. In January 2024 it had already reached €6.2 billion, more than double the amount after the 2017 student financial aid cuts. As a result of rising interest rates and an increase in the loan stock, the interest rate risks on student loans have become high, affecting students’ income security and their ability to study full-time. In August 2024, the amount of the state guarantee for student loans will increase from €650 to €850, meaning that loans will have increasing weight.
Interest rate risk has a considerable impact on students’ income security and study opportunities. Students have no financial control over their own debt burden, as student loans currently cover 75% of student financial aid. As a consequence, many students have to take out loans to buy food and pay their rent.
The National Union of University Students in Finland (SYL) favours two complementary measures to improve the security of student loans:
1. Interest subsidies for student loans provided by the state
Interest rates on student financial aid have already risen to 4.5%, meaning that students end up paying thousands of euros in interest. In addition, the interest accrued on the student loan during studies is capitalised as part of the loan, which further increases the student’s debt. Students have no control over the accrual of interest on the student loan during their studies, which is why it would be reasonable for the state to bear part of the interest rate risk.
SYL proposes an interest subsidy model for interest rate protection whereby the state would reimburse 70% of the interest rate above the 3% or 4% threshold directly to the bank. The interest subsidy would apply under the same time-based constraints as the capitalisation of student loan interest under the Act on Financial Aid for Students, i.e. during the terms in which the student is drawing student financial aid and in the term immediately following such a term.
2. Conditions for interest allowance are being developed
SYL sees a need to improve the terms of interest allowance to provide better protection for low-income student borrowers who are having difficulty in repaying their loans. For example, the current earnings limit for interest allowance is €1,589 per month for a student without children, and €1,902 per month for a student with two children. If the earnings limit is exceeded by even one euro, the person is not entitled to interest allowance. Loan servicing costs can run into hundreds of euros, taking a large part of a student’s income.
The interest allowance is currently available for five six-month interest periods. For some students, the loan repayments start while they are still studying, and it can take time for new graduates to find work in their field. For this reason, the interest allowance should be available for a longer period.
SYL proposes that the interest allowance earnings limit be raised from the current level by 30–50%. In addition, the duration of the allowance should be extended from five to ten academic terms. The application and payment procedures should be changed so that the total allowance could be paid at the same time as the interest is due, instead of retroactively every six months as is currently the case.
Taken together, SYL’s proposals would significantly improve student loan security and prevent a spiral of student debt.
Further information:
Aino Halinen
Board member
044 906 5007
aino.halinen@syl.fi
Sonja Naalisvaara
Social Policy Adviser
sonja.naalisvaara@syl.fi
