Tulevana lukuvuonna kasvatuksen ja opetuksen arkeen vaikuttavat erityisesti palvelujen kysynnän kasvaminen ja monikielisten lasten ja nuorten määrän lisääntyminen. Käynnissä on myös ennätyksellisen paljon päiväkotien ja koulujen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita. Koko kaupunkiorganisaation haasteena on segregaation torjunta. 

Monikulttuurisuus on turkulaisille lapsille ja nuorille arkipäivää. Yli 25 prosenttia Turun kaupungin varhaiskasvatuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa olevista lapsista ja nuorista on monikielisiä. Perusopetuksessa vastaava luku on reilu viidennes ja määrän tiedetään olevan kasvussa. 

Monikulttuurisuus tuo mukanaan myös erilaisia eriytymisen haasteita. Päiväkoti- ja kouluratkaisut ovat yksi tapa vaikuttaa segregaation vähentämiseen. Esimerkiksi tulevassa Karhunaukion monitoimitalossa lasten kieli- ja sosioekonomiset taustat sekoittuvat nykyistä enemmän. 

– Asuinalueiden eriytymisen ehkäisy on koko kaupungin yhteinen urakka. Purkaakseen alueellista segregaatiota kaupunki on muun muassa tehnyt ja tekee konkreettisia muutoksia kouluverkkoon. Lisäksi tarkastellaan oppilaaksiottoalueita ja erikoisluokkatoimintaa, kertoo kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen. 

Turun kaupungin oppilaitokset haluttuja opinahjoja 

Turun kaupungin oppilaitokset nostivat suosiotaan kevään 2024 yhteishaussa. Erityisesti ammattikoulutuksen puolella hakijamäärissä oli merkittävää kasvua, sillä hakijamäärä oli lähes 150 enemmän kuin edellisvuonna. Turun kaupungin päivälukioihin haki ensisijaisena toiveena yhteensä 1 447 ja Turun ammatti-instituuttiin 1 422 nuorta.  

– Turun ammatti-instituutin tulevan lukuvuoden merkittävimpiin kohokohtiin kuuluvat Taito-kampuksen rakentamisen käynnistyminen sekä Suomen suurimman ammatillisen koulutuksen tapahtuman, Taitaja 2025 kilpailun järjestäminen Turussa 5.–8.5.2025, kertoo ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen. 

Jatkuva haku sekä työvoima- ja oppisopimuskoulutukset täydentävät TAIn monipuolista koulutustarjontaa. 

Kevään yhteishaku onnistui erinomaisesti myös Turun lukioiden osalta. Hyvät tulokset ylioppilaskirjoituksissa sekä maine hyvinä opinahjoina ovat säilyttäneet nuorten halukkuuden hakeutua lukio-opintojen pariin Turkuun. Sisäänpääsyn keskiarvorajat olivat Turun lukioissa 7,67 (suomi) ja 7,83 (ruotsi). Lukioiden aloituspaikkojen määrää on lisätty viime vuodesta 60:llä. 

Väestöennusteen mukaan Turun lapsimäärä kasvaa edelleen ja tämä vaikuttaa myös kasvatuksen ja opetuksen palvelujen kysynnän kasvamiseen erityisesti opetuksessa. 

Uudet tilat ja kouluttautumismahdollisuudet työnantajan etuina 

Palkkojen korotuksen ja uusien tilojen ansiosta varhaiskasvatuksen työvoimapula on hieman hellittänyt sekä suomen- että ruotsinkielisellä puolella. Myös Turun kaupungin vetovoima työnantajana on kasvanut. Osaavasta ja sitoutuneesta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta halutaan pitää kiinni jatkossakin: veto- ja pitovoimaa vahvistetaan tarjoamalla henkilökunnalle muun muassa monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. 

Perusopetuksen kolme keskeistä teemaa tulevana lukuvuonna ovat hyvinvointi, lukeminen ja liikkuminen. Kaupunki panostaa myös perusopetuksen henkilökunnan osaamisen vahvistamiseen. Yli 500 työntekijää on jo esimerkiksi osallistunut koulutukseen, joka valmentaa kohtaamaan haasteellisesti käyttäytyviä oppilaita. 

Päiväkotien ja koulujen osalta Turussa on käynnissä ennätyksellisen paljon peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita, jotka konkretisoituvat uusina ja uudistettuina tiloina tämän vuosikymmenen aikana.  

Vuoden 2024 aikana kaupunkiin valmistuu useita päiväkoti- ja koulutiloja. Uusi Suikkilan päiväkoti avautui elokuun alussa, ja koulujen alkaessa valmiina ovat myös Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikkö sekä Wäinö Aaltosen koulun Ylikylän korvaava rakennus. Monitoimitalo Riimin päiväkoti avattiin jo aiemmin keväällä. Lisäksi lapset pääsevät pian uusiin tiloihin muun muassa Koukkarinkadun ja Härkämäen päiväkodeissa. 
 

Lisätiedot: 
 
Timo Jalonen, kasvatus- ja opetusjohtaja, timo.jalonen@turku.fi, p. 050 432 3646 

• Tervetuloa kouluun!
• Työ- ja loma-ajat

Under det kommande läsåret påverkas vardagen inom fostran och undervisning särskilt av den ökade efterfrågan på tjänster och det ökade antalet flerspråkiga barn och unga. Det pågår också rekordmånga ombyggnads- och nybyggnadsprojekt i daghem och skolor. En utmaning för hela stadsorganisationen är att bekämpa segregation. 

Kulturell mångfald är vardag för barn och unga i Åbo. Över 25 procent av barnen och ungdomarna inom Åbo stads småbarnspedagogik och yrkesutbildning är flerspråkiga. Inom den grundläggande utbildningen är motsvarande siffra drygt en femtedel och man vet att antalet ökar. 

Kulturell mångfald medför också olika utmaningar med differentiering. Daghems- och skollösningar är ett sätt att minska segregationen. Till exempel i den kommande allaktivitetslokalen vid Björnplan blandas barnens språkliga och socioekonomiska bakgrunder mer än i nuläget. 

– Förebyggandet av differentieringen av bostadsområden är en gemensam uppgift för hela staden. För att avveckla den regionala segregationen har staden bland annat gjort och gör konkreta ändringar i skolnätet. Dessutom granskas elevantagningsområdena och specialklassverksamheten, berättar Timo Jalonen, direktör för fostran och undervisning. 

Åbo stads läroanstalter eftertraktade skolor 

Åbo stads läroanstalter ökade i popularitet i den gemensamma ansökan våren 2024. Särskilt inom yrkesutbildningen ökade antalet sökande betydligt, eftersom antalet sökande var nästan 150 fler än året innan. Till Åbo stads dagsgymnasier sökte sammanlagt 1 447 ungdomar och till Åbo yrkesinstitut 1 422 ungdomar.  

– Till Åbo yrkesinstituts viktigaste höjdpunkter under det kommande läsåret hör att börja bygga Taito-campuset samt att ordna Finlands största yrkesutbildningsevenemang Mästare 2025 i Åbo 5–8 maj 2025, berättar Hannu Immonen, direktör för serviceområdet för yrkesutbildning. 

Den kontinuerliga ansökan samt arbetskrafts- och läroavtalsutbildningarna kompletterar ÅYI:s mångsidiga utbildningsutbud. 

Vårens gemensamma ansökan lyckades utmärkt även för gymnasierna i Åbo. De goda resultaten i studentskrivningarna och skolornas goda anseende har bidragit till att de unga söker sig till gymnasiestudier i Åbo. Antagningsgränserna i gymnasierna i Åbo var 7,67 (finska) och 7,83 (svenska). Antalet nybörjarplatser vid gymnasierna ökade med 60 jämfört med i fjol. 

Enligt befolkningsprognosen ökar antalet barn i Åbo ytterligare och detta påverkar också den ökade efterfrågan på tjänster inom fostran och undervisningen, särskilt inom undervisningen. 

Nya lokaler och utbildningsmöjligheter som arbetsgivarens fördelar 

Tack vare löneförhöjningar och nya lokaler har bristen på arbetskraft inom småbarnspedagogiken minskat något både på finska och svenska daghem. Även Åbo stads dragningskraft som arbetsgivare har ökat. Man vill ha kvar den kompetenta och engagerade personalen inom småbarnspedagogiken även i fortsättningen: dragnings- och hållkraften stärks genom att bland annat erbjuda personalen mångsidiga utbildningsmöjligheter. 

De tre centrala temana för den grundläggande utbildningen under det kommande läsåret är välbefinnande, läsning och fysisk aktivitet. Staden satsar också på att stärka kompetensen hos personalen inom den grundläggande utbildningen. Över 500 anställda har till exempel redan deltagit i en utbildning som handleder dem i att möta elever med ett utmanande beteende. 

För daghemmens och skolornas del pågår i Åbo rekordmånga renoverings- och nybyggnadsprojekt vilket innebär nya och förnyade lokaler under detta decennium.  

År 2024 färdigställs flera daghems- och skollokaler i staden. Det nya daghemmet i Suikkila öppnas i början av augusti och när skolorna börjar är också enheten i Suikkila vid Teräsrautelan koulu samt den ersättande byggnaden i Överby vid Wäinö Aaltosen koulu färdiga. Daghemmet Monitoimitalo Riimin päiväkoti öppnades redan tidigare på våren. Dessutom flyttar barnen snart till nya lokaler bland annat vid daghemmen Koukkarinkadun päiväkoti och Härkämäen päiväkoti. 

Mer information:

Timo Jalonen, direktör för fostran och undervisning,  timo.jalonen@turku.fi, tfn 050 432 3646 

• Välkommen till skolan!
• Läsåret och lovdagar

"Totuus, sivistys, viisaus, edistys, valistus – yliopistoja ei ole koskaan rakennettu pienten sanojen ja ajatusten varaan. Paitsi nyt. Korkealle ja kauas kurkottavat sanat on korvattu pienillä ja säälittävillä, sellaisilla kuin strategia, ratkaisukeskeisyys, kilpailukyky ja innovaatiot."

Tutkija Hanna Kuuselan esseeteos Syytös – Muuan akateeminen komitragedia on kuvaus nyky-Suomesta, joka on valmis myymään sivistyksensä vähiten tarjoavalle.

Esseistiikkaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä kirja haukkuu nyky-yliopistot ja kasvaa kuvaukseksi muutosjohtajista, rullaavista strategioista ja kauppakamarien pojista. 

Samalla se on kirja kurjistuneesta työelämästä, hiipuvasta demokratiasta ja merkityksensä hukanneista yliopistoista – syytettyjen penkillä maan korkeimmin koulutetut ihmiset. 

"Kirja syntyi järkytyksestä ymmärrettyäni, kuinka hauraissa kantimissa sellaiset asiat kuin demokratia ja sivistys nyky-Suomessa ovat", Kuusela sanoo. 

Hanna Kuusela on sosiologian apulaisprofessori Jyväskylän yliopistossa. Viime vuosina hän on tutkinut yliopistopolitiikkaa ja osallistunut päätöksentekoon Tampereen yliopiston korkeimmassa päättävässä elimessä eli konsistorissa. Kahden yliopiston fuusiosta syntynyt säätiöyliopisto on tullut tunnetuksi toistuvista, koko olemassaoloaikansa jatkuneista demokratiaselkkauksistaan.

Kirja sai alkunsa Kuuselan kokemuksista ja päiväkirjamerkinnöistä, mutta laajeni kirjallisiksi esseiksi, joissa hän yrittää kuvata demokratian nykytilaa ja rohkaista ihmisiä puolustamaan sitä. Samalla Syytös osoittaa ikävästi syyttelevän sormensa heihin, jotka ovat luovuttaneet ja kyynistyneet.

"Uskoisin kirjan osoittavan, että hallinto on kaikkea muuta kuin tylsää. Siellä missä on ihmisiä, on myös konflikteja, solvauksia, valheita ja juonimista – niin myös yliopistoissa", Kuusela sanoo. 

Syytös on Hanna Kuuselan tositapahtumiin perustuva kaunokirjallinen esikoisteos. Aiemmin hän on kirjoittanut palkittuja ja kehuttuja tietokirjoja: muun muassa Konsulttidemokratia yhdessä Matti Ylösen kanssa sekä Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi noussut Huipputuloiset yhdessä Anu Kantolan kanssa. 

Syytös – muuan akateeminen komitragedia on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ajastamme ja sen ilmiöistä: rahan ja talouden vallasta, sivistyksen ajautumisesta ahtaalle, työelämän absurditeeteista ja siitä, miten meistä on tullut puusilmäisiä mittarien tuijottajia ja helppojen ratkaisujen rakastajia. Keskustelukumppaneinaan Kuuselalla on niin nykyajattelijoita kuin kaunokirjallisuuden mestareita Sofokleesta Thomas Manniin ja Lauri Viitaan. 

"Demokraattinen kulttuuri rakentuu hitaasti, mutta se voi tuhoutua hirvittävän nopeasti, ellemme ymmärrä puolustaa demokratiaa joka hetki jokaisessa kadunkulmassa", Kuusela sanoo.

"Syytän kaikkia heitä, nuoria ja vanhoja, jotka ovat sanoneet minulle: 'minä tein jo oman osani' tai 'olen vihdoin oppinut sanomaan ei', kun olen kääntänyt puheen yliopistojen ja niissä rapautuvan demokratian puolustamiseen. Syytän heitä, jotka ovat kysyneet, kannattaako minun oikeasti uhrata itseni ja aikani yliopistoille tai demokratian kehittämiselle niissä. Kannattaako tuulimyllyjä vastaan taistella? he kysyvät. Ei tietenkään kannattaisi, mutta miten voitte sanoa, etteivät yliopistot tai demokratia olisi pelastusyritystemme arvoisia?"

Hanna Kuusela: Syytös – Muuan akateeminen komitragedia
181 s., Vastapaino 2024

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Uusi lukuvuosi pyörähtää kunnolla käyntiin maanantaina 12.8., kun Savon ammattiopiston uusilla opiskelijoilla alkaa lähiopetus ja opintojansa jatkavat opiskelijat alkavat palailla kampuksille. Varkauden lukion lukuvuosi alkoi maanantaina 7. elokuuta.

Heinä-, elo- ja syyskuun aikana opinnot on aloittanut tai aloittaa noin 2 000 opiskelijaa. Elokuun alussa (5.8.) läsnä olevia opiskelijoita oli noin 7 440. Luvuissa ovat mukana niin Iisalmen, Siilinjärven (Toivala & Rissala), Kuopion (Savilahti & Kolmisoppi) kuin Varkauden kampusten opiskelijat.

- Ammatillinen koulutus on tärkeä jatke perusopetukselle ja se mahdollistaa monipuolisen koulutuksen, josta voi siirtyä työelämään tai jatko-opiskelemaan korkeakouluihin. Opintojen alkuun tehdään jokaiselle henkilökohtainen kehittämissuunnitelma, jonka mukaisesti opinnot alkavat etenemään. Elokuu on hyvin iloisen, uuden tekemisen aikaa kaikilla kampuksillamme, kertoo kuntayhtymän johtaja Heikki Helve.

Opiskelijoillemme takaamme yksilöllisen ja laadukkaan opetuksen ja ohjauksen olipa kyse ensimmäiseen ammattiin valmistuvasta tai elämässään pidemmällä olevasta ammattilaisesta. Kannustamme opiskelijoitamme jatkuvaan oppimiseen.

Entiseen tapaan jatkamme aktiivista vuoropuhelua työelämän kanssa: kuuntelemme yritysten toiveita ja tarpeita sekä tarpeen vaatiessa reagoimme niihin nopeasti ja joustavasti. Sakky Yrityspalvelut on yhden soiton päässä ja valmiina palvelemaan asiakkaita.

Lisätietoja

Heikki Helve, Savon koulutuskuntayhtymän johtaja
044 785 3050

IWE-koulutus on laaja kokonaisuus, jossa käsitellään kattavasti neljä eri osa-aluetta: hitsausprosessit, materiaalitekniikka, suunnittelu sekä hitsauksen laatuasioita.

Kouluttajat olivat Jannen mukaan asiantuntevia. Opiskelu oli haastavaa ja aikaa vievää, mutta loppupeleissä hyvin palkitseva.

– Sain koulutuksesta todella hyviä lisäpalikoita omaan työkalupakkiin. Niiden avulla pystyn kehittämään tekemistä työpaikallani, Janne kertoo.

Janne oli erityisen kiinnostunut lujuuslaskennasta ja suunnittelusta. Materiaalioppia hän on opiskellut aikoinaan jo ammattikorkeassa. Tietojen päivitys vahvisti osaamista entisestään – aiemmista opinnoista on jo hetki aikaa.

– Muistan nyt faasirakenteet paljon paremmin, Janne naurahtaa.

Viimeisin alan osaaminen on edellytys työssä menestymiselle

Avainasiakaspäällikön roolissa Jannen täytyy olla koko ajan tasalla alan viimeisimmistä tekniikoista ja menetelmistä. Asiakkaat haluavat uusinta tietoa tavoista, joilla asioita voi toteuttaa. Alan perusasiat täytyy myös tuntea hyvin. Se ei ole ongelma koko ikänsä metallialalla työskennelleelle Jannelle.

Jannen rooliin kuuluu kommunikaatio asiakkaan ja tuotannon välillä. Hänen tehtävänsä on auttaa asiakasta valitsemaan oikeanlainen tuote oikeaan paikkaan. Hänen täytyy myös saada tuotanto toteuttamaan asiakkaan tarpeisiin parhaiten soveltuva tuote. Tärkein syy koulutukseen osallistumiselle olikin hankkia viimeisin teoria- ja tutkimustieto sekä ymmärrys standardeista. Uudet opit tulevat Jannen kautta hänen asiakkaidensa sekä oman työnantajansa käyttöön.

Ennen koulutusta Janne pohti, onko IWE suunnattu enemmän käytännön työtä, kuten hitsauskoordinointia tekevillä henkilöille. Hän huomasi kuitenkin pian sen sopivan hienosti myös hänen asiantuntijarooliinsa. Hän suositteleekin IWE-pätevyyden suorittamista laajasti kaikille metallialalla työskentelevillä tehtävästä riippumatta. Tärkein kriteeri osallistumiselle on tarve ja halu tietää asioista syvällisesti. Tietysti tarvitaan myös hyvä pohjaosaaminen, jotta tiedon pystyy vastaanottamaan.

Opinnot pakottivat päivittämään perusteiden osaamisen

Janne yllättyi siitä, miten paljon koulutus sisälsi lujuuslaskentaa. Hän oli myös vaikuttunut siitä, miten syvällisesti asiaan perehdyttiin. Lujuuslaskenta oli ollut hänelle aikaisemmin vähän Akilleen kantapää, sillä käsin laskenta oli päässyt häneltä unohtumaan.

– Väänsin illat laskuja keittiönpöydän ääressä, että sain kaavat toimimaan ja laskut onnistumaan. Laskemista on nyt todellakin harjoiteltu, Janne sanoo.

Taitotalon IWE-koulutus on kovatasoista

Taitotalosta tamperelainen Janne kiinnostui hyvän sijainnin takia. Tampereelta ajaa nopeasti Helsinkiin. Pelkkä sijainti ei hänelle kuitenkaan kriteeriksi riittänyt, vaan hän kyseli entisiltä ja nykyisiltä kollegoiltaan kokemuksia Taitotalon koulutuksesta. Palaute oli positiivista ja siksi hän valitsi koulutuspaikakseen Taitotalon. Hän on ollut koulutukseen tyytyväinen.

Koulutus on kovatasoinen ja vaatii osallistujalta paneutumista sekä aikaa.

Janne on toiminut monessa eri roolissa metallialalla

Janne on työskennellyt metallialalla todella pitkään. Hän aloitti 1990 luvun lopulla kolmivuorotyössä laser- ja vesileikkaajana. Häntä kiinnostivat kuitenkin säännöllisemmät työajat. Siksi hän lähti opiskelemaan ammattikorkeaan koneinsinöörin tutkintoa. Hän suoritti tuotantotalouden tutkinnon siinä sivussa.

Janne työskenteli pari vuotta valomainoksia tekevässä yrityksessä, kunnes päätyi suunnittelijaksi HT Laserille. Ura jatkui HT Laserilla projektipäällikkönä, yksikön päällikkönä ja tuotepäällikkönä. Avainasiakaspäällikön rooliin hän on siirtynyt edellisenä keväänä.

HT Laser on osoittautunut työpaikaksi, jossa hän viihtyy. Hän on pitänyt työstään hitsausalalla, koska siinä saa tutkia asioita ja kehittää uutta. Koskaan ei tule kahta samanlaista päivää ja se pitää mielen virkeänä.

– Tämä työ on sopivan haastavaa, niin ei pääse tylsistymään, Janne sanoo.

Huippuosaaminen on edellytys töiden pysymiselle Suomessa

Janne kannustaa suomalaisia metallialalla työskenteleviä henkilöitä ylläpitämään osaamistaan. On tärkeää, että suomalaisilla yrityksillä on kykyä tutkia, kehittää ja toteuttaa haastavia metallialan töitä. Metallialan yrityksissä työskentelevän henkilöstön huippuosaaminen mahdollistaa töiden pysymisen Suomessa.

Tarkemmin IWE-koulutuksesta: Kansainvälinen hitsausinsinöörin IWE-koulutus ja kansainvälinen hitsausteknikon IWT-koulutus 

Kysy lisää: Sophie Ehrnrooth
kouluttaja, hitsaus, IWS, IWT, IWE ja IWI-C sekä silmämääräisen tarkastuksen VT-koulutukset
050 500 1777, sophie.ehrnrooth@taitotalo.fi

Koulua ja kotia edustavat tahot muistuttavat kohtaamisten tärkeydestä

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen koulupolkuun. Turvallinen koulu muodostuu ympärillä olevista ihmisistä, ystävistä mutta ennen kaikkea luotettavista aikuisista – vanhemmista ja ammattilaisista, joilla on aikaa ja kiinnostusta toimia yhdessä lapsen parhaaksi.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tarvitaan tässä ajassa entistä enemmän. Uusi lukuvuosi merkitsee uutta alkua. Se on mahdollisuus luoda toimintakulttuuri, jossa koti ja koulu tekevät yhteistyötä ja jossa vanhempien ja koulun aikuisten väliselle vuoropuhelulle on tilaa. Hyvällä yhteistyöllä parannetaan tutkitusti oppimistuloksia sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia. 

Turvallinen kouluyhteisö syntyy arjen pienistä palasista, hyvästä ilmapiiristä, yhteisestä tekemisestä ja siitä että jokainen kokee tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi. On tärkeää, että vanhemmat tutustuvat toisiinsa, osoittavat kiinnostusta myös lapsen kavereiden hyvinvointia kohtaan sekä osallistuvat muun muassa koulun järjestämiin vanhempainiltoihin. Koululla on tärkeä rooli mahdollistaa aktiiviset vanhemmat osaksi kouluarkea.

Kahdeksan kasvatus- ja opetusalan toimijan koordinoima Kodin ja Koulun Päivä tarjoaa hienon mahdollisuuden vanhempien ja koulujen yhteiselle kohtaamiselle. Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen syyskuussa järjestettävä tapahtuma, jota päiväkodit, koulut ja oppilaitokset voivat toteuttaa yhdessä kotien kanssa itselleen sopivalla tavalla. Tärkeintä tapahtumassa on myönteinen yhdessäolo sekä yhteistyön vahvistaminen lasten parhaaksi. Vuonna 2024 Kodin ja Koulun Päivässä on tarjolla uusia, lukemiseen ja lukutaitoon liittyviä toimintavinkkejä. 

Aloitetaan uusi lukukausi toiveikkaan tulevaisuuden ja yhteistyön hengessä, toisiamme aikuisina sekä ennen kaikkea lapsia ja nuoria tukien. Lapset ja nuoret tarvitsevat läsnäolevia aikuisia ja heidän saumatonta yhteistyötänsä enemmän kuin koskaan.

• Finlands svenska lärarförbund FSL
• Förbundet Hem och Skola i Finland
• Opetushallitus
• Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
• Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat, OPSIA ry
• Sivistysala ry (Sivista)
• Suomen Kuntaliitto
• Suomen Rehtorit ry
• Suomen Vanhempainliitto ry

Perheiden ja koulujen yhteistyötä lujittavaa Kodin ja Koulun päivää on vietetty jo 14 vuotta. Päivä tuo vuosittain yhteen tuhansia perheitä ja kouluja, oppilaita, opettajia ja vanhempia. Kodin ja Koulun Päivä vastaa opetussuunnitelman perusteisiin kirjattua tavoitetta kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisesta. Vuonna 2024 Kodin ja Koulun päivää vietetään lukutaidon merkeissä.

Koulut voivat ilmoittautua tapahtumaan verkkosivulla (www.kodinjakoulunpaiva.fi) ja samalla tilata ilmaisen Kodin ja Koulun Päivän tuotepaketin.

Kannustamme kaikkia kouluja ja perheitä osallistumaan lukurikkaaseen Kodin ja Koulun päivään!

Tryggt in i det nya skolåret 

Aktörer som representerar skolan och hemmet påminner om hur viktigt det är att mötas

Alla barn och unga har rätt till en trygg skola. En trygg skola består av människorna kring barnet och den unga, av deras vänner, men framför allt av pålitliga vuxna – föräldrar och professionella som har tid och vilja att arbeta tillsammans för barnets bästa.

Samarbete mellan hemmet och skolan behövs mer än någonsin i vår tid. Ett nytt läsår är en ny början. Det är en möjlighet att skapa en verksamhetskultur där hemmet och skolan samarbetar och där det finns plats för dialog mellan föräldrarna och de vuxna i skolan. Undersökningar visar att ett gott samarbete förbättrar elevernas inlärningsresultat och ökar tryggheten och välbefinnandet i skolgemenskapen.

En trygg skolgemenskap består av små element i vardagen – genom en god stämning, genom gemensamma aktiviteter och genom att alla barn och unga känner sig hörda, sedda och bemötta. Det är viktigt att föräldrarna lär känna varandra, visar intresse också för hur deras barns kompisar har det och deltar bland annat i föräldramöten som skolan ordnar. Skolan spelar en viktig roll när det gäller att göra det möjligt för aktiva föräldrar att bli en del av vardagen i skolan.

 Hem och Skola-dagen, som samordnas av åtta organisationer inom utbildning och fostran, är ett utmärkt tillfälle att skapa gemensamma aktiviteter för föräldrar och skolor. Hem och Skola-dagen är ett riksomfattande evenemang som ordnas varje år i september. Daghem, skolor och läroanstalter kan genomföra dagen tillsammans med hemmen på ett sätt som lämpar sig just för dem. Det viktigaste är att deltagarna får mötas och umgås på ett positivt sätt och att evenemanget stärker samarbetet för barnens bästa. År 2024 bjuder Hem och Skola-dagen på nya tips om aktiviteter som anknyter till läsning och läsfärdigheter.

Vi börjar det nya läsåret i en anda av samarbete och hopp inför framtiden. Vi stödjer varandra som vuxna, och framför allt stödjer vi våra barn och unga. Våra barn och unga behöver närvarande vuxna och deras smidiga samarbete mer än någonsin.

• Finlands svenska lärarförbund FSL
• Förbundet Hem och Skola i Finland
• Undervisningssektorns Fackorganisation OAJ
• Utbildningsstyrelsen
• Specialister för undervisnings- och bildningsväsendet Opsia rf
• Bildningsbranschen rf
• Kommunförbundet
• Finlands Rektorer rf
• Finlands Föräldraförbund

Hem och Skola-dagen, som stärker samarbetet mellan familjer och skolor, har firats sedan fjorton år. Dagen bjuder på gemensamma aktiviteter för tusentals familjer och skolor, elever, lärare och föräldrar varje år. Hem och Skola-dagen motsvarar de mål för samarbetet mellan hemmet och skolan som upptagits i grunderna för läroplanen. Temat för Hem och Skola-dagen år 2024 är läsfärdigheter.

 Skolor kan anmäla sig till evenemanget på webbplatsen (www.kodinjakoulunpaiva.fi). Samtidigt kan de beställa Hem och Skola-dagens produktpaket.

Vi uppmuntrar alla skolor och familjer att delta i läsglädjen under Hem och Skola-dagen!

Liikenteessä on syytä olla jälleen erityisen tarkkana, sillä syyslukukauden alkaessa teillä kulkee tuhansia koululaisia ja opiskelijoita keltanokista kokeneempiin kulkijoihin. Noin 620 ekaluokkalaista aloittaa koulutiensä torstaina.

Esiopetuksen aloittaa tänä syksynä noin 561 6-vuotiasta, mikä on noin 60 lasta vähemmän kuin viime vuonna. Suurin osa esiopetusryhmistä toimii Kouvolassa varhaiskasvatuksen yksiköissä eli päiväkotien yhteydessä. 

Ekaluokkalaisia koulutiensä aloittavia on tänä vuonna Kouvolassa 620; eniten Mansikkamäen ja Korian kouluissa.

Yläkoulun aloittaa 752 7.-luokkalaista.

Yhteensä 1–9. luokkaa käyviä peruskoululaisia on alkavalla lukukaudella Kouvolassa noin 6682 24:ssa eri koulussa.

Lukio-opinnot aloittaa Kouvolan Yhteislyseossa 252 opiskelijaa, joista osa opiskelee yleislinjan sijaan urheilulinjalla tai englannin kielisellä Studies in English -linjalla. Kuusankosken lukiossa aloittaa noin 115 uutta opiskelijaa. Päivälukion lisäksi Kouvolassa voi opiskella iltalukiossa, johon on jatkuva haku ympäri vuoden. Syksyisin iltalukion aloittaa noin 40 opiskelijaa. Lukio-opiskelijoita on tällä lukukaudella Kouvolassa yhteensä noin 1100.

Kouvolan Ammattiopisto Edukossa syyslukukausi käynnistyi jo viime viikolla. Kevään yhteishaussa Edukoon valittiin 472 opiskelijaa ja lisää aloittaa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Ammattiopistossa on syyslukukauden alkaessa yhteensä noin 2 705 opiskelijaa, joista oppivelvollisia, alle 18-vuotiaita on 1 211 opiskelijaa. Määrä on noin 200 enemmän kuin viime vuonna. 

Opiskelun aloittaminen on merkittävä vaihe nuoren elämässä ja siihen liittyy paljon asioita, joita on hyvä huomioida ennakkoon. Uuteen kouluun tai oppilaitokseen siirtyminen tuo usein mukanaan muuton ehkä uudelle paikkakunnalle omaan asuntoon. Opintojensa aloittavan nuoren mielessä saattaa pyöriä monta uudessa arjessa hoidettavaa ja muistettava asiaa: mistä löytää opiskelija-asunto, kuinka hankkia kotivakuutus tai miten sovittaa opiskelu ja työ? Entä mitä tukia voi arkeen saada?

Opiskelun aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä apua ja neuvoja löytyy Omahelpperi-sivustolta. Sivusto tarjoaa kattavasti tietoa ja vinkkejä, jotka auttavat nuoria valmistautumaan uuteen opiskeluvaiheeseen ja selviytymään mahdollisista haasteista.

Muutto omilleen
Nuoruuteen kuuluu itsenäistyminen ja halu päästä muuttamaan omilleen. Kun opiskelupaikka on varmistunut, seuraava askel on usein asumisen järjestäminen. Omilleen muuttamiseen liittyy monta asiaa, jotka pitää saada loksahtamaan kohdalleen. Lue asunnon hankkimisesta Omahelpperin artikkelista.

Asuminen ja oma talous
Ensimmäinen oma koti tarkoittaa myös raha-asioiden hoitamiseen liittyvien käytäntöjen opettelua. Nuoren on tärkeää opetella talouden hallintaa. Opintotuki, asumistuki ja mahdolliset osa-aikatyöt voivat auttaa talouden tasapainottamisessa. Paljonko asuminen maksaa? Mistä saa apua, jos talous on tiukoilla? Omahelpperistä löytyy Asuminen ja raha-asiat -osio, josta löytyy vinkkejä mm. oman rahan tienaamiseen ja säästämiseen, omilleen muuttoon, sekä tietoa etuuksista ja verotuksesta.

Opiskelijaelämä ja verkostoituminen
Opiskeluaika tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja uusien ystävyyssuhteiden luomiseen. Osallistuminen opiskelijajärjestöjen toimintaan, harrastuskerhoihin ja erilaisiin tapahtumiin auttaa tutustumaan muihin opiskelijoihin ja luomaan hyödyllisiä verkostoja tulevaisuuden varalle.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen auttaa jaksamaan paremmin ja nauttimaan opiskelusta. Monissa oppilaitoksissa on tarjolla erilaisia tukipalveluja, kuten terveydenhuoltoa, mielenterveyspalveluja ja opintopsykologeja. Omahelpperin Mielen hyvinvointi -sivuilta löytyy neuvoja mieltä kuormittaviin elämäntilanteisiin kuten yksinäisyyteen, ahdistukseen ja tukea syömishäiriöön. Sivustolla on myös ohjausta ja linkkejä oman alueen auttaviin palveluihin.

Käy tutustumassa: Omahelpperi.fi, ja löydä tarvitsemasi tiedot ja tuen opiskelusi tueksi. Tsemppiä kaikille opiskelunsa aloittaville!

Lisätietoja:

Hanna Manelius
kehityspäällikkö, Sähköinen perhekeskus
hanna.manelius@digifinland.fi, p. 050 511 1763

Tero Mäkiranta
Asiantuntija, Sähköinen perhekeskus
tero.makiranta@digifinland.fi


Omahelpperi on kansallinen verkkopalvelu, joka kokoaa nuorille tarkoitetun tiedon, tuen ja palvelut yhteen osoitteeseen. Omahelpperi on kehitetty yhdessä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, järjestöjen, seurakuntien ja kansallisten toimijoiden kanssa. Se tukee Perhekeskus-palvelukokonaisuutta. Omahelpperi-palvelun tavoitteena on tavoittaa apua tarvitsevat nuoret, pitää heidät avun piirissä sekä tukee ennaltaehkäisevästi eri elämäntilanteissa.

DigiFinland Oy koordinoi Sähköisen perhekeskuksen kehitystyötä. DigiFinland on julkisen hallinnon digitalisaatiota edistävä erityistehtäväyhtiö. Yhtiön omistajia ovat hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä ja valtio.

Tulevan kahden vuoden aikana Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen alueella yritysten kasvua ja kehitystä tuetaan normaalia laajemmin yritysasiantuntijoiden avulla. Kipinää kasvuun Raahen seudulla -tilaisuus tiistaina 20.8.2024 Kim Väisäsen tähdittämänä käynnistää 24-osaisen Yrityksen kestävä kasvu -työpajasarjan.

Erityisesti mikro- ja pk-sektorin yrityksille suunnattujen kasvuosaamista kehittävien työpajojen aiheina ovat mm. strategia, johtaminen, laatu, liiketoimintaprosessien kehittäminen, myynti, markkinointi, yrityksen talous ja digitalisointi. Lisäksi yrityksille tarjotaan henkilökohtaista sparrausta ja neuvontaa.

Työpajat ja palvelut ovat yrityksille maksuttomia, ja ne järjestetään Raahen seudun kehityksen hallinnoiman ja EU:n osarahoittaman Tupla KIT -hankkeen (kestävää kasvua, innovaatiotoimintaa ja uutta teknologiaa) tuella. Hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten liiketoimintojen kehittymisedellytyksiä, monipuolistaa niitä tukevia palveluja sekä kehittää ja tarjota yrityksille konkreettisia työkaluja ja tukea kasvun ja kehittämistyön toteuttamiseksi. Kalajoen seudulla on käynnissä vastaava rinnakkaishanke, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Hankkeen projektipäällikkönä Raahen seudulla toimiva yritysasiantuntija Katja Mattila vastaa työpajojen järjestämisestä ja palvelee seutukunnan yrityksiä kehittämisasioissa. Katjan 14 vuoden yrittäjyyskokemuksesta ja vahvasta digimarkkinointiosaamisesta on hyötyä alueen yrityksille kokoon tai toimialaan katsomatta.

- Yrittäjän arjen keskellä on harvoin tilaisuutta pallotella ajatuksia omista tavoitteista ja unelmista puolueettoman asiantuntijan kanssa. Yrittäjällä ei tarvitse olla valmista suunnitelmaa tai selkeitä kasvutavoitteita myynnille, tunnettuuden lisäämiselle tai liiketoiminnan laajentamiselle osallistuakseen työpajoihin tai ottaakseen yhteyttä. Jo se auttaa, kun pääsee miettimään ääneen yrityksensä tulevaisuutta, rohkaisee Mattila.

Kipinää kasvuun Raahen seudulla -tilaisuus järjestetään tiistaina 20.8.2024 klo 8–11 Raahesalissa, osoitteessa Kirkkokatu 28, Raahe. Tilaisuuden keynote-puhuja Kim Väisänen on moninkertaisesti palkittu yrittäjä, startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, hallitusamatööri ja tietokirjailija. Television katselijoille Kim on tuttu Leijonan luola -sarjasta yhtenä bisnesenkeleistä. Tarjolla on kevyttä aamupalaa, verkostoitumista yrittäjien kanssa ja lisätietoa palveluista yrityksille. Tilaisuus on suunnattu yrityksille, yrityspalvelutoimijoille, koulutusorganisaatioille ja muille asiasta kiinnostuneille. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon 15.8. mennessä ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös toimittajat ovat tilaisuuteen tervetulleita.

Lisätiedot

Katja Mattila
katja.mattila@raahe.fi
puh. 040 130 8112

Riihimäen kaupunki on tarttunut vanhempien ja opettajien huoleen siitä, miten koulujen digilaitteilla tapahtuva opiskelu vaikuttaa nuorten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin.  Kaupunki selvitti oppimateriaalien käyttöä kaupungin kouluissa laajalla kyselyllä joulukuussa 2023 ja tammikuussa 2024. Näin laaja kysely on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. 

Suomalaiskoulujen digiloikasta huolimatta tutkimustietoa laajasta digitaalisten oppimateriaalien avulla tapahtuvasta perusopetuksesta on karttunut vasta vähän. Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa digilaitteilla vietetyn runsaan ajan tiedetään aiheuttavan riskejä lasten ja nuorten terveydelle ja oppimiselle. 

Valtaosa oppimateriaalista digitaalisena yläkouluissa 

Riihimäki päätti selvittää asiaa, sillä kaupungin yläkouluissa (6.–9.-luokilla) tilanne on valtakunnallisestikin poikkeuksellinen: valtaosa oppimateriaalista on sähköisenä. Kaikilla oppilailla on käytössään kannettavat tietokoneet ja fyysiset oppikirjat on pääsääntöisesti korvattu digitaalisilla oppimateriaaleilla. 

“Peruskoulujen yhtenä tehtävänä on valmistaa nuoria vastaamaan digiympäristön vaatimuksiin. On kuitenkin tärkeää huomata, että koulujen digitalisaatio ei ole hallitsematon vyöry, vaan meillä itsellämme on avaimet hallita sitä. Voimme muokata opetusta tutkimustiedon valossa siten, että se tukee oppilaan oppimista ja terveyttä parhaalla tavalla”, kertoo Riihimäen kaupungin sivistysjohtaja Jari Lausvaara. 

Riihimäki pyysi selvitystyöhön mukaan neuropsykologian erikoispsykologi Minna Peltopuron. 

“Olin innoissani päästessäni tekemään selvitystä, sillä aihe kiinnostaa minua paitsi ammattilaisena myös henkilökohtaisesti vanhempana. Vastaavaa selvitystyötä pääsääntöisesti sähköisen oppimateriaalin käyttämisestä ei ole tietääkseni aiemmin tehty muissa kaupungeissa. Riihimäellä otanta oli varsin laaja, sillä kyselytutkimukseen vastasi yhteensä noin 2 000 osallistujaa”, Peltopuro kertoo. 

Oppilaiden, vanhempien ja opettajien kokemukset esiin 

Kaupunki lähetti oppimateriaaleja koskevan kyselyn yläkoulujen oppilaille, heidän huoltajilleen sekä yläkoulujen henkilöstölle vuoden 2023 lopussa ja vuoden 2024 alussa. Kysely oli auki tammikuun 2024 loppuun saakka.  

Lisäksi yksittäisille eri alojen asiantuntijoille, kuten koululääkäreille ja –psykologeille, lähetettiin kysely liittyen digilaitteiden turvallista käyttöä peruskouluikäisillä. 

Kyselyssä selvitettiin, mitä oppimateriaaleja Riihimäen yläkoulujen eri aineiden opetuksessa on käytössä ja miten niiden soveltuvuus aineen oppimiseen koetaan. Oppimateriaalikyselyyn tuli yhteensä lähes 2 000 vastausta oppilailta (1 113), huoltajilta (720) ja opettajilta (136). Noin joka toisen yläkoululaisen huoltaja vastasi kyselyyn.  

Opettajien vastauksissa sähköisen materiaalin koettiin soveltuvan hyvin lisähaasteiden tarjoamiseen, digitaitojen kehittämiseen sekä arviointiin. Paperinen materiaali soveltui opettajien näkökulmasta hyvin taitojen vahvistamiseen, keskittymisen tukemiseen sekä suomen kielen oppimisen tukemiseen. 

Huoltajat (reilu 500) toivoivat kyselyssä yläkouluikäisten nuortensa käyttävän koulussa mieluummin paperisia oppimateriaalia (oppikirja, tehtäväkirja, vihko) kuin sähköisen sijaan. 

Yläkouluikäiset nuoret taas ajattelivat sähköisten oppimateriaalien sopivan heille paremmin kuin mitä opettajat kokivat hyödylliseksi opetuksessa. Esimerkiksi fysiikassa, kemiassa ja vieraissa kielissä opettajat tunsivat perinteisten oppi- ja tehtäväkirjojen roolin tärkeämmäksi kuin oppilaat. 

Tulosten perusteella oppimateriaaleja vaihdetaan kirjoihin  

Kyselyn johtopäätösten perusteella Riihimäen yläkouluissa käytetään syksystä 2024 alkaen aiempaa enemmän perinteistä paperista oppimateriaalia. 

“Kyselyn tulosten pohjalta mietimme yhä tarkemmin, milloin on perusteltua käyttää sähköisiä ja milloin paperisia ratkaisuja. Sama ratkaisu ei sovi kaikkiin aineisiin tai kaikille oppilaille. Matematiikan, englannin, ruotsin ja saksan opetukseen on tilattu alkavalle lukukaudelle perinteiset paperiset oppimateriaalit. Kirjojen käyttöä näissä aineissa jatketaan myös seuraavina vuosina”, sivistysjohtaja Lausvaara kertoo. 

Koulujen tarjoamien laitteiden asetuksia tullaan myös muuttamaan. 

“Selvityksen tulosten perusteella päätimme rajoittaa yläkoululaisten kannettavalla tietokoneella pääsyn vain opiskeluun käytettäville sivustoille ja sovelluksiin sekä toteuttaa yörauhan. Kannettavat ovat jatkossa lukossa kello 22–6. Rauhoitamme myös oppitunteja oppilaiden älypuhelimilta.” 

Riihimäen kaupungin perusopetuksessa hyödynnetään jatkossakin teknologiaa oppimisen tukena. Riihimäki tunnetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti robotiikan opetuksen pääkaupunkina.  Jokainen riihimäkeläinen peruskoululainen saa peruskoulun aikana 250 tuntia robotiikkaopetusta. 

“Digitaitojen edistämisessä voidaan olla hyvinkin kunnianhimoisia ilman, että oppilaan oppimateriaalit ovat sähköisiä. Tavoitteellinen digitaitojen harjoittelu ei edellytä, että kaikki oppilaan oppimateriaali olisi sähköistä. Robotiikan opiskelu lisää myös oppilaiden digitaalisia valmiuksia. Robotiikassa toimitaan paljon pienryhmissä, joka on yhdessä rakentamista ja ideointia, yhteistyötä ja ongelmanratkaisua”, Lausvaara sanoo. 

Lue lisää 

Robotiikan opetus Riihimäellä 

Riihimäen lapset ja nuoret toteuttivat Helsingissä sijaitsevaan Tekniikan museoon Ollaanko koneella? -näyttelyn ihmisen ja teknologian suhteesta (17.4.2024) 

Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten toteuttaman uusimman rehtorikyselyn mukaan lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet ovat alati yleistyvä ongelma kouluissa. Peräti 86 % kyselyyn vastanneista rehtoreista kokee mielenterveyshaasteiden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Touko-kesäkuussa 2024 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 115 suomalaisten peruskoulujen rehtoria eri puolilta maata. Kyselyssä selvitettiin rehtorien näkemyksiä mm. lasten mielenterveydestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.

Lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet ovat herättäneet jo usean vuoden ajan keskustelua sekä huolta yhteiskunnassamme. Nyt kolmatta kertaa aihepiirin tiimoilta toteutetun rehtorikyselyn tulokset nostavat esille, miten ongelmat näkyvät kouluympäristössä. Taustatekijöitä ja heijastusvaikutuksia selvitettiin tällä kertaa esimerkiksi yhteisöllisyyden, kouluakäymättömyyden sekä häiriökäyttäytymisen arvioinnin kautta. Kyselyyn vastanneista rehtoreista 86 prosenttia kokee mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana. Edellisessä 2023 toteutetussa vastaavassa kyselyssä 93 prosenttia arvioi mielenterveyden haasteiden lisääntyneen, kun 2022 vastaava luku oli 77 prosenttia. Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi oppilailla rehtorit arvioivat ahdistuneisuuden.

Rehtorikyselyyn vastanneista peräti 75 % tunnistaa yhteyden lasten mielenterveyshaasteiden sekä heikentyneiden oppimistulosten välillä.

HUS Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari välittää huolensa siitä, että rehtorikyselyn tulokset viittaavat ongelmien pikemmin lisääntyneen kuin vähentyneen.

”Herättävää ja huolestuttavaa edelleen on rehtoreiden käsitys, että ongelmat ovat lisääntyneet – kuten vastaavassa kyselyssä on ollut aikaisemminkin. Kehitys on todella huolestuttavaa”, Repokari toteaa.

Ahdistuneisuus yleisintä

Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi rehtorit kokivat oppilaiden ahdistuneisuuden, jonka nostaa esille 90 % vastaajista. Se on myös yksi selittävä tekijä kouluakäymättömyyden taustalla. Kouluakäymättömyyttä vähintään kohtalaisena ongelmana koulussaan pitää 68 % vastanneista rehtoreista ja 44 % vastaajista kokee kouluakäymättömyyden lisääntyneen kevätlukukauden 2024 aikana koulussaan.

”Ahdistuneisuus nähdään keskeisenä ongelmana, ja sama havainto nousee esiin kouluterveyskyselyissä lasten raportoimana. Ahdistuneisuuden lisääntymiseen pitää tarttua, mutta on syytä muistaa, että ahdistuksen tunne myös kuuluu elämään. Sen osalta tärkeää olisi esimerkiksi pyrkimys resilienssin kehittämiseen, jossa vanhempien merkitys on suuri, mutta johon myös päivähoito ja koulu voivat vaikuttaa. Niin ikään erilaisten hoitointerventioiden hyödyntäminen tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan on tärkeää. Kyseessä voi olla niin omahoito, lyhytinterventiot tai Kummien tukeman Cool Kids -hoito-ohjelman kaltaiset pidemmät interventiot”, Repokari kertoo.

Yhteisöllisyys heikentynyt ja häiriökäyttäytyminen lisääntynyt kouluissa

40 % kyselyyn vastanneista rehtoreista kokee yhteisöllisyyden heikentyneen koulussaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Samalla oppilaiden häiriökäyttäytymisen koulussaan tunnistaa vähintään kohtalaiseksi ongelmaksi peräti 77 % vastaajista. 57 % vastaajista sanoo häiriökäyttäytymisen lisääntyneen viimeisen vuoden aikana.

39 % vastanneista rehtoreista arvioi väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana ja vähintään kohtalaisena ongelmana väkivaltaista käyttäytymistä pitää 57 % vastaajista.

Mielenterveyspalveluiden kysyntä lisää tarvetta henkilökunnan tuelle sekä yhteistyön kehittämiselle

Rehtorikyselyn vastauksissa kasvanut mielenterveyspalveluiden kysyntä oppilaiden keskuudessa nousee vahvasti esille – 92 % vastaajista nostaa kasvaneen palvelukysynnän kolmen merkittävimmän mielenterveyteen liittyvän haasteen joukkoon. Tällä hetkellä resurssit ja hoitojärjestelmät eivät pysty toivotulla tavalla vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

Repokarin mukaan koulujen resurssikysymysten vastaukset olivat odotettuja sen tiedon pohjalta, mikä meillä on esimerkiksi täyttämättömistä koulupsykologin sekä vastaavista opiskeluhuoltohenkilöstön tehtävistä: ”Hoitopolkujen toimimattomuus on niin ikään tiedossa oleva asia, jolle on valitettavan vähän pystytty tekemään vuosien saatossa. Tilanne on joillakin alueilla hiukan parantunut, mutta edelleen perustason lasten mielenterveyden hoitojärjestelmät ovat hajallaan ja vastuut epäselvät”, toteaa Repokari.

88 % rehtoreista kokee, että koulun henkilökunnan pitäisi saada koulutusta mielenterveyden haasteiden kohtaamiseen.

”Opettajien tiedontarve nousi vastauksissa selvästi esiin, ja oli ilahduttavaa havaita, että valtaosa rehtoreista näki tärkeäksi tiedon ja osaamisen lisäämisen myös siinä mielessä, että opettajat voivat paremmin tukea lapsia. On selvää, ettei opettajan tehtävä ole toimia mielenterveysongelmien hoitajana, mutta auttaa ja tukea he voivat. Koulun tehtävä on perinteisesti ollut myös kasvatus, ja pedagogisin keinoin voidaan vaikuttaa moniin mielenterveyttä tukeviin asioihin. Useimmiten lasten mielenterveyden pulmat ovat myös lieviä ja reaktiivisia, jolloin ymmärtävä ja tukeva aikuinen voi olla suureksi avuksi, eikä hoitoa läheskään aina tarvita”, Repokari korostaa.

Repokari peräänkuuluttaa myös koulun ja perheiden välistä yhteistyötä: ”Koulun ja vanhempien välistä yhteistyötä on varmasti syytä kehittää. Olisikin hienoa, jos kouluilla olisi enemmän yhteisiä tapahtumia, joiden järjestäjänä voisi olla esimerkiksi jokin kolmannen sektorin taho, mutta johon osallistuisivat sekä koulun henkilökunta että oppilaat vanhempineen ja perheineen. Myös harrastustoiminnan järjestäminen koulun tiloissa koko perheille olisi erinomaista yhteisöllisyyden tukemista”, Repokari sanoo.

Rehtorikysely sivusi myös erittäin ajankohtaista aihetta: puhelinten käyttöä kouluympäristössä. 94 % vastaajien kouluista rajoitti oppilaiden puhelinten käyttöä ainakin jollain tasolla.

”Ilahduttavaa oli, että valtaosassa kouluja oli joitakin rajoituksia kännykän käytössä. Pitäisin tärkeänä myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun tuomista kouluun sekä erillisinä tietoiskuina lapsille ja vanhemmille että opetusohjelmaan sisällytettynä. Olemme aivan liian naiiveja sen suhteen, millaisille vaaroille lapsemme altistuvat somessa”, Repokari päättää.

Tehokasta apua näyttöön perustuvilla hoitomenetelmillä 

Lastenklinikoiden Kummit tukee monipuolisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä mahdollistamalla tehokkaiden hoitomenetelmien levitystä Suomessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

”Lastenklinikoiden Kummien ja HUS lastenpsykiatrian yhdessä toteuttama valtakunnallinen projekti Cool Kids -ahdistuksenhoitomenetelmän levittämiseksi myös perustason toimijoiden käyttöön on hyvä esimerkki tehokkaasta yhteistyöstä mielenterveyden edistämiseksi. Kyseinen menetelmä sopii erittäin hyvin lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Nämä ovat lapsilla ja erityisesti nuoruusikäisillä hyvin tavallisia, ja niiden tehokas ja nopea hoito auttaa suurinta osaa lapsista nopeasti”, Leena Repokari kertoo.

Kummien Mielen tila -kampanjalla rahoitetaan ehkäiseviä hoitomenetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Yksi näistä on yhdessä HUSin kanssa alkuvuodesta 2020 aloitettu hanke, jossa koulutetaan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia. Kummien kampanjan avulla on koulutettu peräti 509 Cool Kids -menetelmätyöntekijää eri puolille Suomea toteuttamaan hoitoja. Hankkeen alustavien tulosten mukaan jopa 75 %:lla hoito-ohjelmaan osallistuneista lapsista havaittiin vanhempien arvioimana lieventymistä ahdistusoireissa.

Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten yhteistyössä toteuttamaan valtakunnalliseen lasten ja nuorten mielenterveyskyselyyn osallistui 115 ala- ja yläkoulun rehtoria ympäri Suomen. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2024.

Lisätietoja:

www.kummit.fi

Matti Valli, Kummit, p. 050 356 3336, matti@kummit.fi

Toni Lehtinen, Suomen Rehtorit ry, p. 050 300 6780, toni.lehtinen@surefire.fi

Vaasan hovioikeus on ratkaissut 14.6.2024 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n (vastaaja) ja ammattikorkeakoulun kirjastossa työskennelleen informaatikon (kantaja) välisen riidan. Hovioikeuden päätös on, että ammattikorkeakoulu on asiassa syyllistynyt syrjintään. Hovioikeuden päätöksen mukaan ammattikorkeakoulu ei ole riittävällä tavalla huolehtinut siitä, että työntekijälle olisi järjestetty hänen vammansa edellyttämät työn tekemisen mukautukset. Ratkaisussa Jamk velvoitetaan maksamaan kantajalle hyvitystä ja kahdessa oikeusasteessa syntyneitä oikeudenkäyntikuluja yhteensä 57 000 euroa.

Hovioikeuden tuomiolauselma kumoaa edeltävänä oikeusasteena toimineen Keski-Suomen käräjäoikeuden ratkaisun 25.5.2022, jossa käräjäoikeuden päätös oli kanteen hylkääminen. Oikeusasteiden päinvastaiset tuomiolauselmat antaisivat perusteen muutoksenhakuun korkeimmalta oikeudelta. Jamk on kuitenkin päättänyt olla hakematta valituslupaa.

Asianosaiset ovat käyneet oikeutta pitkään. Työnantajan ja työntekijän erimielisyydet johtivat ensimmäiseen oikeusprosessiin vuoden 2019 alussa. Työntekijän palkkaetuja koskeneessa oikeudenkäynnissä hovioikeus ratkaisi asian 10.5.2022 ammattikorkeakoulun eduksi.

Ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikoski kommentoi:

”Oikeusprosessit ovat jatkuneet seitsemättä vuotta ja olleet kaikille osapuolille kuormittavia. Jamk sitoutuu korkeakouluna ja työyhteisönä varauksetta yhdenvertaisuuteen eikä halua lähteä kiistämään hovioikeuden päätöstä.

Jamk tarkastelee johtopäätökset hovioikeuden tuomiosta oman toimintansa kehittämiseksi ja yhdenvertaisuutta tukevan kulttuurin vahvistamiseksi.” 

Lisätietoja:
Vesa Saarikoski
Rehtori, toimitusjohtaja
p. 050 447 1003
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Oikeuskäsittelyt (pääosin julkisia):

Yhdenvertaisuuslakiin perustuva riita:
Vaasan hovioikeus 14.6.2024, S 22/782
Keski-Suomen käräjäoikeus 25.5.2022, L 715/2021/896

Työntekijän palkkaetuja koskeva riita:
Vaasan hovioikeus 10.5.2022, S 21/403
Keski-Suomen käräjäoikeus 25.1.2021, L 19/4269

Turun kaupungin perusopetus on jo kouluttanut yli 500 työntekijää kohtaamaan haasteellisesti, aggressiivisesti tai väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita. Henkilökunnan osaamisesta ja jaksamisesta halutaan pitää huolta.

Turun kaupungin perusopetus tarjoaa opetushenkilökunnalleen mahdollisuuden osallistua MAPA®-koulutuksiin. MAPA®-lyhenne tulee sanoista Management of Actual or Potential Aggression. Koulutus opettaa tunnistamaan ja ehkäisemään haastavaa käyttäytymistä ja lisäämään sekä opetushenkilökunnan että oppilaiden turvallisuutta.

– Käytöksellä reagoivia oppilaita on yhä enemmän, ja koulutuksen tarjoamalle osaamiselle on ollut selvästi tarvetta, toteaa Kiinamyllyn koulun erityisluokanopettaja Anton Gustafsson. 

Tärkeitä työkaluja opetushenkilökunnalle

Gustafsson ja Luolavuoren koulun konsultoiva erityisluokanopettaja Elina Uotila ovat toimineet opetustyönsä ohessa MAPA®-kouluttajina vuodesta 2019 alkaen. Yli 500 perusopetuksen työntekijää on jo osallistunut koulutukseen viime lukuvuoden aikana.

Koulutus auttaa henkilöstöä kohtaamaan haasteellisesti, aggressiivisesti tai väkivaltaisesti käyttäytyviä henkilöitä. Peruskoulutus kestää 15 tuntia eli kaksi kokonaista työpäivää. Täydentävä yhden päivän mittainen päivityskoulutus on kahden vuoden välein.

– Aikuisten tulisi nähdä haastavan käyttäytymisen taakse: miksi lapsi tai nuori käyttäytyy haastavasti, aggressiivisesti tai väkivaltaisesti. Jokaiselle on tärkeää tulla nähdyksi, Uotila huomauttaa.

Myös huoltajien on tärkeää ymmärtää, että kouluissa pyritään paitsi ennakoimaan ja näkemään erilaiset haastavat tilanteet, myös hoitamaan niitä jälkikäteen.

Haastavia tilanteita ja käyttäytymisellä reagointia kohtaavat myös muut terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja monissa muissa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät ammattilaiset. Jatkossa koulutusta on mahdollista tarjota myös muille kaupungin asiakaspalvelutyötä tekeville.

Koulupoissaolot kääntyneet laskuun

Gustafssonin ja Uotilan mukaan tärkeintä on, ettei käytöksellä reagoivia lapsia ja nuoria tuomita.

– Henkilökunta, joka kokee osaavansa toimia ja vaikuttaa oikein ja ammatillisesti, osaa myös nähdä aiempaa paremmin asioiden taakse. Jokaisessa oppilaassa on myös jotakin hyvää. Henkilökunnan valmiuksien parantamisella tuetaan myös jaksamista haastavissa tilanteissa, Gustafsson ja Uotila muistuttavat.

Turun perusopetuksen poissaoloihin puuttumisen malli uudistettiin ja yhtenäistettiin viime vuonna. Lukuvuodesta 2023–2024 alkaen opettajat ja huoltajat ovat saaneet Wilman kautta poissaolokoosteen, jos oppilaan poissaolot ovat ylittäneet 50, 100 ja 150 tuntia.

– Koulupoissaolot ovat aktiivisten toimien ansiosta nyt ensi kerran vuosikausiin kääntyneet laskuun. Poissaoloja on edelleen ja aina liikaa, mutta kehitys on nyt kääntynyt laskusuuntaan ja tämä on meille tärkeä, kannustava signaali, toteaa perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen.

Lisätiedot:

erityisluokanopettaja Anton Gustafsson, anton.gustafsson@edu.turku.fi,
p. 040 672 1043

konsultoiva erityisluokanopettaja Elina Uotila, elina.uotila@edu.turku.fi,
p. 044 907 4932 

– Vuoteen 2030 mennessä meiltä tulee eläköitymään parisen kymmentä kovaa kertopuun ammattilaista ja on todella tärkeää, että valmistaudumme tuleviin eläköitymisiin hyvissä ajoin. On myös todella hienoa, että meillä on Luksian kanssa yhteistyössä mahdollisuus järjestää alasta kiinnostuneille heidän opintojaan täydentäviä harjoittelujaksoja ja tarjota näin opiskelijoille tilaisuus päästä tutustumaan kertopuun tuotantoon käytännössä, kertoo henkilöstöpäällikkö Tiia Kuivalainen. Viimeisen kahden vuoden aikana kaikki tehtaalla harjoittelussa olleet ovat myös työllistyneet tehtaalle harjoittelunsa jatkoksi.

Tulevaisuudessa Metsä Groupin Lohjan kertotehtaan tavoitteena on lisätä alle 18-vuotiaiden ja ei-suomenkielisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä harjoitteluun Metsälle. – Turvallisuus on meillä aina ykkösasia. Kaikkien harjoittelijoiden osalta meille tärkeintä on tarjota turvallinen ja mielekäs harjoittelujakso. Turvaamme sen toteutumisen laadukkaalla työnopastuksella ja -ohjauksella sekä muun työyhteisön jatkuvalla tuella, jatkaa Kuivalainen.

– Yhteistyö paikallisten yritysten kuten Metsä Woodin kanssa on ollut antoisaa. On ollut ilahduttavaa huomata, että alan työtilanne on pysynyt hyvällä tasolla ja harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja on mukavasti tarjolla. Useimmiten opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan työpaikkoihin, joissa ovat olleet harjoittelijana, kertoo Luksian prosessiteollisuuden perustutkinnon päätoiminen tuntiopettaja sekä alan työpaikalla järjestettävän koulutuksen vastaava opettaja Miia Heikkilä.

Leevi Lähteenmaa

Prosessiteollisuuden perustutkintoa opiskelevan Leevi Lähteenmaan opinnot ovat kestäneet nyt kaksi vuotta.

– Tutustuin Luksian prosessiteollisuuden perustutkinnon opintolinjaan koulujen tutustumispäivänä, kun olin yhdeksännellä luokalla. Kiinnostuin alasta enkä ole katunut valintaani. Kahden opintovuoden aikana olen oppinut paljon asioita mm. tiimityöskentelyä ja prosessinohjausta, Leevi kertoo.

Hän aloittaa tänä syksynä työharjoittelun Metsä Groupin Lohjan kertotehtaalla.

– Odotan innolla pääseväni tutustumaan tehdastyöhön ja soveltamaan oppimiani asioita käytännössä, hän sanoo. Voin lämpimästi suositella prosessiteollisuuden perustutkintoa muillekin nuorille, jos ala kiinnostaa ja haluaa monipuolisen koulutuksen ja työn teollisuudessa, Leevi jatkaa.

Mohammed ”Miran” Al-Khafaji

Prosessiteollisuuden perustutkintoa opiskelevan Mohammed ”Miran” Al-Khafajin opinnot ovat kestäneet myös kaksi vuotta.

– Vuonna 2022 valmistuin yhden vuoden pituisesta Valma-koulutuksesta, jonka aikana tutustuin eri opintomahdollisuuksiin. Saman vuoden elokuussa aloitin prosessiteollisuuden perustutkinnon opiskelun, Miran kertoo.

Kaksi ensimmäistä opintovuotta on opiskeltu monipuolisesti erilaisia yksikköprosesseja mm. puunjalostuksen ja kemianteollisuuden aloilta sekä kemikaalien turvallista käsittelyä, työturvallisuutta, laitteiden ja koneiden huoltoja ja prosessiturvallisuutta.

Kesän 2024 Miran työskenteli Metsä Groupin Lohjan kertotehtaalla pakkauslinjalla operaattorina. – Suosittelen prosessialaa kaikille kiinnostuneille. Tulevaisuudessa toivon pääseväni operaattoriksi Lohjan kertotehtaalle, Miran sanoo.

"Toimimme aktiivisesti, jotta lämmitysjärjestelmien suunnittelu vastaa nykyisiä ympäristövaatimuksia ja hallituksen linjauksia", toteaa Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula. "Hybridilämmityksen ja uusiutuvien lämmityspolttoaineiden mahdollisuudet ovat keskiössä tänä vuonna, vastaten hallituksen suosituksiin fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta."

Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Samuli Könkö painottaa tapahtuman tärkeyttä suunnittelijoiden ammattitaidon kehittämisessä: "Suunnittelijoille tarjotaan kattava katsaus parhaisiin käytäntöihin ja teknologioihin, jotka tukevat kestävää lämmitysjärjestelmien suunnittelua."

HUOMIO! Ilmoittautuminen tapahtumaan päättyy tulevana sunnuntaina 18.8.2024! Mikäli haluat varmistaa paikkasi tässä tärkeässä tapahtumassa, toimi nopeasti ja ilmoittaudu mukaan tämän viikon aikana. Paikkoja on rajoitetusti, ja kahden päivän osallistujilla on etusija.

Tämän vuoden Lämmitystekniikkapäivillä esitelty hallituksen linjaus fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisesta ja uusiutuvien polttoaineiden suosimisesta on osa ohjelmaa. Öljylämmityksestä ei ole tarkoitus luopua kokonaan, mutta fossiiliset polttoaineet korvataan asteittain uusiutuvilla. Kuluttajat voivat edelleen valita käyttämänsä energiamuodon, ja hallitus kannustaa uusiutuvien polttoaineiden käyttöön siirtymiseksi.

Tapahtuman ohjelma:

• Tiistai 3.9.2024: Avajaiset, lämmityksen suunnittelun perusteet, ekosuunnittelu ja energiamerkinnät, hybridilämmityksen suunnittelu, vesikiertoisten lämmönluovuttimien suunnittelu, E-lukulaskenta ja energiatodistukset, polttoainevaihtoehdot kattilatekniikassa.
• Keskiviikko 4.9.2024: Lämmitysverkoston tasapainotuksen merkitys, automaattisten kiertovesipumppujen rooli, hybridilämmityksen suunnittelun perusteet, uusiutuvat lämmityspolttoaineet, pätevyysvaatimukset suunnitteluun ja asentamiseen.

Osallistumismaksut ovat 695 euroa kahdelta päivältä ja 550 euroa yhdeltä päivältä. Ilmoittautumiset tulee tehdä sunnuntaihin 18.8.2024 mennessä. Paikkoja on rajoitetusti, ja kahden päivän osallistujilla on etusija. Tapahtumaan voi ilmoittautua suoraan tapahtuman verkkosivuilla olevan linkin kautta: Ilmoittautuminen Lämmityksen suunnittelupäiville

Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautumisesta antavat Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula (arto.hannula@ley.fi / 010 617 7416) ja Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Samuli Könkö (samuli.konko@sulvi.fi / 050 327 6592).

Koulutusmahdollisuuksia ja suuntautumisvaihtoehtoja on paljon, sillä opintoja voi suorittaa ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.  Energiamurros vaatii rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian osaajia, joilla on hallussa uudet energiateknologiat, kuten tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia, lämpöpumput ja vihreä vety. Osaajat kasvavat sähkö-, LVI- ja energia-alaan liittyvien koulutuspolkujen kautta.

”Uusia tekijöitä ja suunnittelijoita tarvitaan, jotta jatkossakin on osaavaa työvoimaa saatavilla. Uudet energiateknologiat edellyttävät uudentyyppistä ja entistä laaja-alaisempaa tietotaitoa eri osa-alueilta”, muistuttaa erityisasiantuntija Johanna Kirkinen Energiavirastosta.

Tietoa kootusti Motivan verkkosivuilla 

Motiva on koonnut tietoa alan koulutuspoluista verkkosivuille, samoin tietoa tarjoavat eri toimijat: energia- ja LVISA-alat.

”Tavoitteena on nostaa tietoisuutta kestävien energiateknologioiden opiskelu- ja työllisyysmahdollisuuksista ja saada useampia opiskelujaan aloittavia sekä opiskeluja jatkavia hakeutumaan kyseisille aloille. Alalla työskentelevien haastattelut antavat hyvän kuvan siitä, miten erilaisia työuria on tarjolla”, sanoo asiantuntija Nina Teirasvuo Motivasta.

Tietoa koulutuksista sekä alan opiskelijoiden ja alalla työssä olevien kokemuksista koottua aineistoa on verkkosivuillamme:

www.motiva.fi/opiskelemaanammattiopistoon 
www.motiva.fi/opiskelemaankorkeakouluun

Katso syksyn yhteishakujen aikataulut Opintopolku-portaalista ja hae muutoksen tekijäksi!

Energiamurrokseen liittyvän osaamisen kehittämisessä yhteistyötä tekevät Energiamaailma-kampanja Energiateollisuus ry, Suomen Uusiutuvat ry, LVI-ala.fi -kampanja (Suomen LVI-liitto SuLVI ry, Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry, Suomen Kylmäyhdistys ry, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Lämmitysenergia Yhdistys ry, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry ja VVS Föreningen i Finland rf), Näkymätön voima -kampanja STEK ry (Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry), Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry sekä valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy Energiaviraston tukemana.

Lisätietoja: 
Nina Teirasvuo, Motiva, puh. 050 472 9487, nina.teirasvuo@motiva.fi 

Työtehoseuran (TTS) hallitus on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajaksi kasvatustieteiden maisteri Teemu Hassisen 1.10.2024 alkaen. Vuodesta 2015 Työtehoseuraa johtanut metsäneuvos Juha Ojala jää eläkkeelle vuoden vaihteessa.

Teemu Hassinen on toiminut aiemmin Sivistystyönantajien toimitusjohtajana noin kahdeksan vuoden ajan. Hän on toiminut myös Suomen aluehallintovirastojen hallintojohtajana, Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen ja ennakoinnin johtajana sekä Sotilaslääketieteen keskuksen hallintojohtajana. Työuransa alussa Hassinen työskenteli koulutusalalla Varalan Urheiluopistossa.

Työtehoseuran hallituksen puheenjohtaja Arto Tiitinen: ”Teemu Hassinen tuo merkittävää osaamista Työtehoseuraan. Hänellä on hyvin laajat verkostot ja johtamiskokemus erilaisista organisaatioista sekä toimintaympäristöistä. Hän on kerryttänyt osaamistaan vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehittämisessä erilaisissa työtehtävissään. Hänen yksi tärkeimmistä tehtävistään Työtehoseurassa on viedä eteenpäin 100 vuotta kertynyttä tietotaitoa palvelemaan yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia.”

”Haluan kiittää Juha Ojalaa erinomaisesta yhteistyöstä ja merkittävästä panoksesta Työtehoseuran kehittämisestä yli 100-vuotiaaksi toimijaksi. Hänen vuonna 2015 alkaneen toimitusjohtajuutensa aikana Työtehoseura on muotoutunut merkittäväksi toimijaksi koulutuksen ja tutkimuksen saralla”.

”Työtehoseuran 100 vuotta kestänyt toiminta-ajatus työn tuottavuuden kasvattamisesta on edelleen mitä ajankohtaisin. Roolimme suomalaisen työn kehittäjänä on hyvin merkittävä, oli sitten kyseessä työn kehittäminen tai osaamisen kasvattaminen koulutuksella”, pohtii Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala.

”Työelämän tuottavuuden ja hyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen on hyvin ajankohtainen haaste nykyisessä työelämän murrosvaiheessa. Työtehoseuran vastuullinen, rehti ja asiakaslähtöinen ote sekä toiminta lähellä elinkeinoelämää on kiehtonut minua kauan. Olen suunnattoman innostunut saadessani tulla kehittämään suomalaista työelämää yhdessä henkilöstön, jäsenistön, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa”, toteaa Teemu Hassinen.

Lisätietoja:

Arto Tiitinen, 0400 566 875
Teemu Hassinen, 050 562 7004

Kirjoittamisen monitaitureiden kokoamat Tusina-kokoelmat kasvattavat novellien suosiota.

Syvään juurtunut käsitys novellikokoelmien myymisen vaikeudesta on murtunut viime vuosina, kun kirjoittamisen monitaitureiden, Päivi Haanpään ja Marika Riikosen toimittamat Tusina-novellikokoelmat ovat kasvattaneet suosiotaan.

Nyt ilmestyvä kolmas Tusina-kokoelma Vajaa tusina (Art House 2024) on nuorille suunnattu, nimekkäiden nykykirjailijoiden novellien kokoelma, jonka kukin novelli tutkii omalla tavallaan epätäyden, vajauden ja vaille jäämisen teemoja. Mukana kirjassa ovat muiden muassa Marko Järvikallas, Anni Kuu Nupponen, Johanna Sinisalo ja Tuutikki Tolonen.

Aiheiden kirjo yltää huijarisyndroomasta seurusteluun ja kulttuurien kohtaamisesta yhteiskuntaluokkiin. Epätäydellisyyttä käsitellään useista kulmista: Edustaako vaille jääminen aina jonkin puuttumista, vai voiko se olla myös odotusta tai jonkin vaihtoehdon hylkäämistä? Johtuuko jotain vailla olemisen tunne yhteiskunnan tarjoamasta muotista, romanttisista vaatimuksista tai harrastuksista? Entä voiko vajaus olla hyvä asia?

Tusina-kokoelmat ovat saaneet lukijoita nuorten lisäksi vanhemmista, ja myös äidinkielen opettajat ovat löytäneet ne, novellin kun ehtii lukea oppitunnin aikana ja sitä voi helposti käsitellä koko luokan voimin. Aiheen ja teemojen, henkilögallerian ja dramaattisten keinojen jäsentelyn lisäksi tarinoista voi löytää yhteisiä kiinnostuksenkohteita, tuttuja tunteita ja elämänkokoisia pohdintoja.

Novellikokoelma täyttää aukkoa suomalaisen kirjallisuuden kentällä

Samoin kuin lasten- ja nuortenkirjallisuus, myös novelli jää kirjallisuuskeskustelussa usein paitsioon.

”Kun ensimmäinen Tusina ilmestyi, nuortennovelliantologioita tuntui ilmestyvän harvakseltaan. Sittemmin Tusinat ovat saaneet hyvää seuraa myös muista nuorille suunnatuista novellikokoelmista ja -antologioista. Mitä ilmeisimmin novelleille on ollut tarvetta, sillä Art Housen novellikokoelmien aiemmat osat ovat olleet varsin menestyksekkäitä”, kirjan toimittajakaksikko iloitsee.

Vajan tusinan yksitoista novellia tarjoavat sukelluksen novellimuodon moni-ilmeisyyteen ja erilaisiin kirjoittamisen tapoihin.

”Alusta lähtien novellikokoelmien kantavana ideana on ollut tuoda esiin lajityypin taipuisuutta ja moniäänisyyttä: jokaiselle kirjoittajalle on annettu oma, erityinen tehtävänantonsa. Mukana on niin yhdenpäivännovelli, historiallinen novelli, runoa ja proosaa yhdistävä novelli kuin monta muuta”, Haanpää ja Riikonen kertovat. ”Jokainen novelleista on enemmän kuin tehtävänantonsa. Moni edustaa paljon useampia asioita kuin osasimme pyytää, mikä on riemastuttavaa.”

Vajaan tusinan novellit ovat kirjoittaneet Antti Halme, Marko Järvikallas, Markku Karpio, Ansu Kivekäs, Juha-Pekka Koskinen, Anni Kuu Nupponen, Aura Nurmi, Raisa Omaheimo, Katariina Romppainen, Johanna Sinisalo ja Tuutikki Tolonen.

Kirjan toimittajista Päivi Haanpää on tamperelainen kirjailija ja sanataiteen sekatyöläinen, Marika Riikonen puolestaan tamperelainen toimittaja ja kirjailija. He ovat toimittaneet myös aiemmin ilmestyneet novellikokoelmat Tusinan (2018) ja Likaisen tusinan (2021).

Päivi Haanpää ja Marika Riikonen (toim.): Vajaa tusina, 205 sivua, ISBN 978-951-884-989-9, Art House, 2024

Lisätietoja:
toimituspäällikkö Ulla Salmi
ulla.salmi@arthouse.fi
+358 50 336 9601

Suikkila-talosta löytyy Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikön lisäksi upouusi Suikkilan päiväkoti. Vastavalmistuneista tiloista nautitaan myös Wäinö Aaltosen koulussa Ylikylän uudisrakennuksessa. Kummastakin kohteesta löytyy myös upeita taideteoksia, jotka on rahoitettu taiteen prosenttiperiaatteen avulla. 

Tuliterä Suikkilan päiväkoti avautui elokuun alussa, ja koulujen alkaessa valmiina olivat myös Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikkö sekä Wäinö Aaltosen koulun Ylikylän korvaava rakennus. 

Suikkila-talossa opiskelee yhteensä noin 160 koululaista vuosiluokilla 1–3. Koulun lisäksi siellä toimii Suikkilan päiväkoti, neuvola, kotihoito ja kaupungin liikuntatoimi. 

– Päiväkodissa on kymmenen ryhmää, joista kolme on esiopetusryhmiä. On hienoa, että Suikkila-talossa lapset voivat saada eheän oppimispolun päiväkodista esiopetukseen ja kouluun. Myös perheet ovat olleet tyytyväisiä, kun väistötila-aika on eletty ja pääsimme palamaan Suikkilaan, iloitsevat päiväkodinjohtajat Heidi Kuronen ja Hanna Saarinen. 

Myös Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikössä lukuvuosi on alkanut iloisissa tunnelmissa. 

– Lapset nauttivat uusista tiloista ja virikkeisestä välituntipihasta, joka innostaa liikkumaan, kertoo koulun rehtori Johanna Erkkilä. 

Taidetta lapsia osallistaen 

Suikkilan päiväkotiin ja kouluun on valmistunut kuvataiteilija Pive Toivosen kolmiosainen teoskokonaisuus Spectrum. Rakennuksen julkisivuun ja sisätiloihin levittäytyvän teoksen nimi viittaa värien ja elämän kirjoon. 

Julkisivun Älykkäät eläimet -teoksessa on pieniä ja suuria eläinhahmoja vedestä, maasta ja ilmasta, läheltä ja kaukaa. Mukana on erityisen oppivaisina pidettyjä eläimiä, kuten liito-orava ja villakoira. Viittauksia eläimiin löytyy myös ruokasalista.  

Sisätilojen portaikon Koivu-teos viittaa koulun pihalla olleeseen koivuun, joka jouduttiin kaatamaan uudisrakennuksen tieltä. Koivuvanerista ja corten-teräksestä valmistetun teoksen rungolla on nähtävissä tuttuja eläimiä sekä niiden pesiä ja poikasia. Seinää täplittävät koivuvanerista tehdyt koivunsiemenet, joihin noin 200 lasta pääsi painamaan sormenjälkensä. 

– Jotta sain vanerista tehdyistä koivunsiemenistä yksilöllisiä, järjestin Suikkilan alueen lapsille taidetyöpajoja, joissa lapset painoivat koivunsiemeniin sormenjälkensä, Toivonen kertoo. 

Ajanmukaiset ja kauniit tilat 

Myös Wäinö Aaltosen koulun Ylikylän uudisrakennuksen tilat ovat ajanmukaiset ja kauniit. Kokonaisuus piha-alueet mukaan lukien on erittäin onnistunut. Rakennuksessa opiskelee 1.–2. luokan oppilaita. Lisäksi käyttäjinä ovat oppilashuolto, varhaiskasvatus ja esiopetus. 

– Olemme iloisia uusien tilojen valmistumisesta. Meille uusi asia rakennuksessa on, että se on kengätön talo; kaikki jättävät ulkojalkineet eteiseen. Lisäksi yhteistyö eri toimijoiden kesken on helppoa ja vaivatonta kun esimerkiksi alkuopetus ja esiopetus ovat samassa rakennuksessa, kertoo Wäinö Aaltosen koulun rehtori Tiina Paappa. 
 
Ylikylän uudisrakennukseen on valmistunut kuvataiteilija Terhi Ekebomin kolmiosainen teoskokonaisuus Perhosleikki. Koulun julkisivuun ja sisätiloihin levittäytyvät teokset liittyvät lähiluonnon arvostamiseen.  

Teoskokonaisuuden kuva-aiheissa esiintyy Turun alueen kasveja ja hyönteisiä, joilla on kiinnostavia ja sympaattisia visuaalisia yksityiskohtia, kuten esimerkiksi juhannusturilaan tassumaiset tuntosarvet ja ahdekaunokin tupsut. Lapsihahmoissa on puolestaan viittauksia kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen hahmojen asentoihin. Taiteilija pyysi lapsia kuvittelemaan kohtaamisia harvinaisen yöperhosen, jänösiilikkään kanssa. 

– Olen iloinen, että pystyin nostamaan teoksen keskiöön ihanan pörröiset kotimaiset yöperhoset. Lasten piirustukset toimivat inspiraationa lopulliselle teokselle, Ekebom kertoo. 

Suikkilan päiväkodin ja koulun ja Wäinö Aaltosen koulun Ylikylän uudisrakennuksen taideteokset on rahoitettu taiteen prosenttiperiaatteen avulla. Turun kaupungin uudisrakentamiskohteiden budjetista on varattu osuus uuden julkisen taiteen tilaamiseen. Turun museokeskus toimii taidehankkeissa taideasiantuntijana, ja teokset liitetään osaksi Turun kaupungin taidekokoelmaa. 

Toivotamme median edustajat tervetulleiksi tutustumaan uusiin tiloihin.  
Toimintaa ja uutta rakennusta teille esittelevät:  
Wäinö Aaltosen koulun rehtori Tiina Paappa, p. 040 482 7240 
Teräsrautelan koulun rehtori Johanna Erkkilä, p. 050 432 3668 
Suikkilan päiväkodin päiväkodinjohtajat Heidi Kuronen, p. 044 907 2112 ja  
Hanna Saarinen, p. 044 907 5755.  
Ota yhteyttä ja sovi aika!  

Lisätiedot taiteesta:

Kuvataiteilija Pive Toivonen, p. 050 514 1633, pive.toivonen@gmail.com 
Kuvataiteilija Terhi Ekebom, p. 050 524 9374, terhi.ekebom@gmail.com, 
Apulaisintendentti Riina Kotilainen, p. 040 184 2119, riina.kotilainen@turku.fi