Porvoon kaupunki tiedottaa 15.8.2024

Palveluverkosta julkaistu Usein kysytyt kysymykset -osio

Porvoon kaupungissa meneillään olevasta palveluverkkotyöstä on julkaistu useimmin kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin kaupungin verkkopalvelussa.

Osiossa on vastattu mm. kysymyksiin työn laajuudesta, tämänhetkisistä kustannuksista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Sivulta löytyy myös yleistietoa palveluverkosta ja sen nykytilasta sekä palveluverkkosuunnitelman aikataulusta.

Sivulle päivitetään lisää vastauksia työn edetessä.

– Tämä on monialainen kokonaisuus, jossa on edettävä pala kerrallaan. On hyvin ymmärrettävää, että kokonaisuus herättää kysymyksiä ja ajatuksia, toteaa sivistysjohtaja Sari Gustafsson.

Porvoon kaupunki käynnisti vuoden 2023 lopussa palveluverkkoselvityksen laatimisen varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista. Tavoitteena on arvioida ja tunnistaa palveluiden tarpeiden ja tarjonnan muutokset aiempaa varhemmin ja reagoida niihin ennakoivasti. Lapsimäärän lasku vaikuttaa kokonaisuuteen.

Valtuuston on tarkoitus tehdä palveluverkkoa koskevia ratkaisuja loppusyksystä lautakuntien ja jaostojen käsittelyn pohjalta.

Usein kysytyt kysymykset sekä lisätietoa palveluverkkotyöstä löytyy osoitteesta: https://www.porvoo.fi/kasvatus-ja-opetus/palveluverkko/

*****

Borgå stad informerar 15.8.2024

Ofta ställda frågor om servicenätet publicerade på webben

Ofta ställda frågor och svaren på dem om det pågående arbetet med servicenätet i Borgå stad har nu publicerats på stadens webbplats.

I avsnittet besvaras frågor om bland annat arbetets omfattning, nuvarande kostnader och möjligheter att påverka. På sidan finns också allmän information om servicenätet och dess nuläge samt tidtabellen för planeringsskedet av servicenätet.

Sidan uppdateras med fler svar då arbetet framskrider.

 – Det här är en mångfasetterad helhet där man måste framskrida en bit i taget. Det är fullt förståeligt att helheten väcker frågor och tankar, säger bildningsdirektör Sari Gustafsson.

I slutet av 2023 påbörjade Borgå stad en utredning av småbarnspedagogikens och grundläggande utbildningens servicenät. Målet är att utvärdera och identifiera förändringar i servicebehoven i ett tidigare skede än förut och reagera proaktivt på behoven. Antalet barn minskar och det inverkar på helheten.

Avsikten är att stadsfullmäktige fattar beslut om servicenätet i slutet av hösten på basis av behandlingen i nämnderna och sektionerna.

Ofta ställda frågor och mer information om arbetet med servicenätet finns på adressen: https://www.porvoo.fi/sv/fostran-och-utbildning/servicenatet/

Hukkaputki on A-klinikkasäätiön julkaisema tarinapeli, joka toimii nettiselaimella. Peli on suunnattu 13–15-vuotiaille nuorille. Nuoret voivat pelata sitä itsenäisesti, mutta sitä käytetään paljon myös koulujen päihdekasvatuksessa.

Pelialan opiskelijoiden saama työtilaus koski jo aiemmin toteutetun pelin uusimista. A-klinikkasäätiö oli päivittänyt pelin käsikirjoituksen tähän päivään sopivaksi. Taitotalon opiskelijoilta he toivoivat ilmeen modernisointia ja käytännön toteutusta. Hyvä saavutettavuus oli yksi tilaajan toivomista lähtökohdista. Tästä syystä peli tehtiin selaimella toimivaksi.

Hukkaputki-pelin päivitys oli oivallinen opiskelijaprojekti

Peligrafiikan kouluttaja Olli Vihma sekä peliohjelmoijien kouluttaja Lauri Ahmas kertovat, että Hukkaputki-projekti saatiin Taitotalon opiskelijoiden toteutettavaksi A-klinikkasäätiön aloitteesta. Kouluttajat veivät sen tarjolle 2D-opetusjakson aluksi. Projektiin lähti mukaan henkilöitä, joiden mielestä asia kuulosti kiinnostavalle.

Liisa Sauri on työskennellyt media- ja elokuva-alalla parikymmentä vuotta. Hänellä oli aikaisemmasta työelämästään kokemusta myös projektien vetämisestä. Siksi oli luonnollista, että hän otti projektin vetämisen vastuulleen.

Mirva Tulonen on aikaisemmin opiskellut ICT-alan insinööriksi, ja oli harjoitteluissaan päässyt tutustumaan peligrafiikan tekoon. Hän pääsi vetämään grafiikkatiimiä visuaalisten taitojensa perusteella.

Liisa Sauri (vasemmalla) on ollut peligraafikkokoulutuksen ajan opintovapaalla työstään. Mirva Tulonen (oikealla) etsii töitä pelialalta. Liisan kuva: Emilia Liinpää / Oh My Creative. Mirvan kuva: Mirva Tulonen.

A-klinikkasäätiö toimitti käsikirjoituksen, jonka mukaan peliä lähdettiin toteuttamaan. Pelin aiheita ovat esimerkiksi nuorten päihteiden käyttöä, energiajuomien haitallisuus, steroidikokeilujen vaarat ja miten käsitellä itsetuhoisia ajatuksia tai ahdistusoireita.

– Mukana oli mielestäni aika rajuja ja isoja aiheita, Liisa Sauri toteaa.

Työryhmä iloitsee, että A-klinikkasäätiö luotti heihin pelin toteutuksessa. Harjoitustyöksi kokonaisuus oli melko isotöinen, mutta silti mahdollisuuksien rajoissa.

Pelin konseptointi ja tuotannon aikataulutus aloitti projektin

Taitotalon peligraafikko- ja peliohjelmoijakoulutusten ideana on, että opiskelijat toteuttavat opintojen aikana oikeita peliprojekteja. Näin he oppivat työskentelemään eri ammattilaisista koostuvana ryhmänä – niin työelämässäkin pelejä kehitetään.

Ennen varsinaisen tuotannon aloittamista työryhmä konseptoi ja aikataulutti projektin.

– Hukkaputki on niin sanottu branching narrative -peli, eli siinä lähdetään liikkeelle tietystä pisteestä, jonka jälkeen tarina voi edetä muutamaan eri suuntaan. Peli päättyy aina samalla tavalla, kertoo Liisa Sauri.

– Pelin tyyli on visual novel eli tarina kerrotaan kuvien kautta, ja sitä kuljetetaan eteenpäin tekstiruutujen avulla. Tyypillisesti pelaaja tekee valintoja, jotka vaikuttavat tarinan kulkuun, jatkaa Mirva Tulonen.

Visuaaliselta ilmeeltään peli haluttiin tehdä manga- tai anime-tyyliseksi. Nämä japanilaiset piirustustyylit ovat olleet viime vuosina nuorten keskuudessa suosittuja. Vaikutteita ulkoasuun saatiin myös Lofi Girl -Youtube-kanavan tyylistä. Lofi Girl on japanilaistyylillä piirretty animaatiohahmo, joka kuuntelee hip hop -musiikkia makuuhuoneessaan. Nuoret kuluttavat kanavaa esimerkiksi taustamusiikkina läksyjä tehdessään.

Kaiken kaikkiaan ulkoasua miettiessä työryhmä halusi puhutella nuorta kohderyhmää heitä inspiroivalla tyylillä ja kerronnalla.

Kuvankaappauksia pelin eri vaiheista. Käyttäjä etenee pelissä klikkaamalla ruutua tai alhaalla näkyviä vaihtoehtoja. Kuvat: Mirva Tulonen.

Grafiikkavastaava huolehtii graafisen ilmeen yhtenäisyydestä

Peliä koodasi ja sen grafiikoita teki useampi henkilö. Erityisesti grafiikkapuolella oli tärkeää, että eri tekijöiden kädenjälki näyttää samalle, jolloin peli ilme saadaan pidettyä yhtenäisenä. Yhtenäisyys varmistettiin tekemällä referenssikuva yhdestä hahmosta, jonka mukaan muut rakennettiin.

– Referenssikuvaan lisäsin muistiinpanoja, että tällaista kynää käytin ja tämmöinen kynä Photoshopissa vastaa sitä kynää, Mirva Tulonen selventää.

Yksi pelin ulkoasun hienous on sävyn muuttuminen pelin edetessä. Koska peli alkaa aamulla, sävymaailma on vaaleanpunainen. Päivän mittaan sävyyn tulee syvyyttä ja se muuttuu liilan kautta sinisemmäksi iltaa kohden.

Referenssikuvan avulla eri graafikot osasivat luoda pelin hahmoista yhteensopivia. Lydia-hahmon alkuperäinen visuaalinen konsepti on Susanna Lieskon käsialaa. Kuva: Mirva Tulonen.

Pelialan koulutukset toivovat lisää tosielämän harjoitustöitä

Hukkaputki-projekti oli haastava työ laajuutensa takia. 2D-opintojakso kesti vain pari kuukautta, ja sen aikana tekemisessä päästiin vasta alkuun. Opiskelijat saivat projektille lisää työaikaa tekemällä projektia koulutukseen kuuluvan työharjoittelun ajan. Asiakasprojekti sopi työharjoitteluksi varsin hyvin. A-klinikkasäätiö oli Taitotalon opiskelijoiden toteuttamaan Hukkaputki-peliin todella tyytyväinen ja muisti työryhmää pienellä huomionosoituksella tuotannon päätyttyä. A-klinikkasäätiö julkaisi pelin tammikuussa 2024 kolmena eri kieliversiona.

Vastuukouluttaja Olli Vihma kertoo, että Taitotalon pelikoulutuksiin toivotaan lisää vastaavanlaisia projekteja opiskelijoiden toteutettavaksi.  Aidot työelämälähtöiset projektit ovat todella tärkeitä oppimisen näkökulmasta. Työharjoittelua koskevissa asioissa voitte olla yhteydessä suoraan koulutusasiantuntijaamme Moa Konttilaan (moa.konttila@taitotalo.fi).

Pelialaa opiskellaan työelämää varten

Peli toimii erinomaisena työnäytteenä osaamisesta koulutuksen jälkeen. Mirva Tulonen ei ole vielä työelämässä, mutta hän toivoo löytävänsä pelialalta töitä. Myös Liisa Sauri kaavailee pystyvänsä tulevaisuudessa hyödyntämään työssään pelialan taitoja.

Hukkaputki-pelin työryhmä: Projektivastaava Liisa Sauri, grafiikkavastaava Mirva Tulonen, ohjelmointivastaava Riku Timonen. Graafinen tiimi: Susanna Liesko, Laura Parne ja Minna Hämäläinen. Kooditiimi: Mico Schalin, Angelina Kruchinina ja Aarne Leppäkoski.

Voit pelata Hukkaputki-peliä: https://hukkaputki.nuortenlinkki.fi/

Lisätietoja koulutuksesta: https://www.taitotalo.fi/koulutukset/ict-ja-media/5077-6279-6356-peligraafikko-media-alan-ja-kuvallisen-ilmaisun-perustutkinto-pelituotannon-toteuttaja

Kysy lisää: 
kouluttaja Olli Vihma
050 568 8276
olli.vihma@taitotalo.fi

Gradia järjestää metsäkoneenkäytön SM-kilpailut perjantaina 30.8.2024 ja maarakennuskoneenkuljettajien SM-kilpailut lauantaina 31.8.2024. Kilpailut käydään Jämsässä osana FinnMETKO -tapahtumaa, joka on raskaskonealojen päätapahtuma Suomessa.

Kilpailut esittelevät metsäkoneen- ja maarakennuskoneenkuljettajien työtä ja tarjoavat yleisölle mielenkiintoista katseltavaa, kun kuljettajat käyttävät isoja koneita tarkkuutta ja taitoa vaativissa tehtävissä.

Metsäkoneenkäytön loppukilpailuun pääsee kahdeksan kilpailijaa

Metsäkoneenkäytön Suomen mestaruuksista kilpaillaan perjantaina 30.8. klo 10 alkaen. Kaikille metsäkonealan ammattilaisille avoin kilpailu on kaksiosainen, jossa loppukilpailuun pääsee karsinnan kautta kahdeksan kilpailijaa. Karsintatehtävässä kilpailijat rakentavat tornin erilaisista suorista ja vinoista puutavarakappaleista.

Varsinaisessa kilpailutehtävässä kilpailijat keräävät kahdella eri värillä merkattuja tukkeja taitoradalta, pystypuita vastaavien keppien väleistä ja tietynlaisesta telineestä. Tavoitteena on suorittaa rata mahdollisimman nopeasti ilman virheitä.

”Kilpailu antaa kuljettajille näkyvyyttä työnantajien suuntaan – ja ainahan rehti kilpailu ammattilaisten välillä luo mukavaa jännitystä. Tänä vuonna metsäkonevalmistaja Ponsse tuo kilpailuun koneet ja myös palkinnot kolmelle parhaalle kuljettajalle”, kertoo opettaja Markus Seppänen Ammattiopisto Gradian metsäalalta.

Kilpailuun ilmoittautuminen tapahtuu ennakkoon maanantaihin 19.8. klo 16 mennessä sähköpostitse Markus Seppäselle. Kilpailun tuomareina toimivat metsäalan opettajat. Metsäala myös järjestää kilpailun.

Maarakennuskoneenkuljettajat kilpailevat kahdella koneella

Maarakennuskoneenkuljettajien SM-kilpailu, eli ykköskuskikilpailu käydään lauantaina 31.8.2024 klo 10 alkaen. Kilpailu mittaa kuljettajien taitoja kahdella maarakennuskoneella erilaisissa tehtävissä.

”Kuljettajat pääsevät testaamaan omia taitojaan kyseisillä konetyypeillä ja maarakentamisen tehtävissä. Tavoitteena on löytää kilpailijoiden joukosta Suomen ykköskuljettaja. Samalla kilpailu esittelee maarakennuskoneenkuljettajien työskentelyä”, kuvailee opettaja Jarno Ruhala Ammattiopisto Gradian maarakennusalalta.

Ilmoittautuminen kilpailuun alkaa lauantaiaamuna klo 9 kilpailupaikalla, ja samalla julkaistaan myös kilpailutehtävät. Kilpailuun mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumismaksu on 10 euroa.

Maarakennuskoneenkuljettajien SM-kilpailun pääpalkintona on Koneyrittäjät ry:n lahjoittama 500 euron lahjakortti. Lisäksi on tuotepalkintoja. Kilpailun järjestää Ammattiopisto Gradian maarakennusala, jonka opettajat toimivat myös tuomareina kilpailussa.

Lisäksi maarakennusala järjestää alle 15-vuotiaille pikkukuskikilpailun torstaista lauantaihin 29.–31.8.

FinnMETKO 2024 järjestetään Jämsässä 29.–31.8.2024. Näyttely on avoinna yleisölle päivittäin. Metsäkoneenkäytön ja maarakennuskoneenkuljettajien SM-kilpailut käydään osastoilla 863 ja 864. Pikkukuskikilpailu järjestetään osaston 777, R-hallin piha-alueella.

Lisätietoja

Metsäkoneenkäytön SM-kilpailu: Markus Seppänen, opettaja, Ammattiopisto Gradia, metsäala, puh. 040 341 4457, markus.seppanen@gradia.fi

Maarakennuskoneenkuljettajien SM-kilpailu: Jarno Ruhala, opettaja, Ammattiopisto Gradia, maarakennusala, puh. 040 341 6250, jarno.ruhala@gradia.fi

gradia.fi/finnmetko

Kansalaisopisto siirtää kurssitoimintaa kaupungin omistamiin, opetusta paremmin palveleviin tiloihin Valkealassa, Voikkaalla, Korialla ja Elimäellä. Uusia opetuspaikkoja tarjotaan syyskaudella Kaipiaisissa ja Myllykoskella.

Osa tilavaihdoksista on tehty hyvinkin nopealla aikataululla, jotta opetus saadaan käynnistymään uudessa tilassa jo syyslukukauden alkaessa. Toiminta laajenee myös Etelä-Kouvolan alueelle. Tulevan lukuvuoden suuri projekti on väistötilojen löytäminen syksyn aikana Kuntotalon kiinteistössä tapahtuvalle opiston toiminnalle sekä muutto väistötiloihin lukuvuoden päätyttyä.

Toiminta laajenee Valkealatalolla

Valkealan lukion kellarissa aiemmin toiminut kutomo aloittaa toimintansa Valkealatalossa nuorisopalveluilta vapautuneissa tiloissa. Kudontaryhmän opettaja Seija Jauho-Rämä on innoissaan uudesta tilasta. Hän toteaa, että opiskelijat tulevat yllättymään siitä, miten valoisa ja avara uusi tila on. Alemman kerroksen keramiikkatilaan tulee lisää kursseja tilan siirryttyä kokonaan opiston käyttöön. Yläaula tulee jatkossa toimimaan näyttelytilana. Tiloihin pääsee tutustumaan ma 26.8. klo 17-19.30 järjestettävässä avoimien ovien -tilaisuudessa.

Opisto siirtyy Voikkaan seuratalolta toisiin tiloihin

Voikkaan seuratalolla toimineet ryhmät hajautuvat eri paikkoihin. Entisöinti- ja verhoiluryhmät kokoontuvat jatkossa Keskustan koululla, jossa opistolla on jo ennestään toimintaa. Kutomolle saadaan pienin muutoksin tilat Voikkaan entisen apteekin tiloihin. Tekstiilityön ryhmät ja perinnepiiri kokoontuvat jatkossa Voikkaan koululla. Lavatanssia voi opiskella Aitomäessä.

Elimäen ja Korian ryhmiä siirtyy kouluille

Elimäen kuvataidekurssi siirtyy Elimäen yhtenäiskoululle. Korialla taiteen perusopetuksen käsityötaiteen kurssit siirtyvät Korian koululle. Kummallakin koululla kokoontuu jo ennestään opiston ryhmiä. Korian koululla alkaa lisäksi uutena taiteen perusopetuksen kuvataideryhmä.

Kursseja myös Kaipiaisiin ja eteläiseen Kouvolaan

Kaipiaisten koululla on syksyllä tarjolla perinteistä jumppaa ja kehonhuoltojumppaa. Myllykosken kirjastossa voi tulevana lukuvuonna opiskella espanjan kieltä. Saviniemen koululla on tarjolla asahia ja joogaa. Kouvolan kansalaisopiston kurssitarjonta Etelä-Kouvolassa laajenee edelleen Inkeroisten monitoimitalon valmistuttua syksyllä 2025.

Siirtyminen kuntotalolta keväällä 2025

Tulevan syksyn aikana opistolla valmistellaan toiminnan siirtämistä Kuntotalon kiinteistöstä väistötiloihin teatterissa alkavan remontin alta. Uusien tilojen etsintä on käynnissä. Päätökset tiloista tehdään syksyn aikana, sanoo koulutuspäällikkö Ulla Tommiska ja lisää, että muutto tapahtuu kevätlukukauden päätyttyä huhti-toukokuussa 2025.

Tulevaisuuden Kansalaistoimintaa -hanke (TULKAA) käynnistyi 1. elokuuta 2024 ja jatkuu tammikuun 2026 loppuun. Hankkeen tarkoituksena on tukea, vahvistaa ja uudistaa järjestötoimintaa pohjoisessa Keski-Suomessa, erityisesti Kivijärvellä, Kinnulassa, Kyyjärvellä ja Karstulassa. Ikääntyvä väestö ja aktiivisten toimijoiden vähentyminen ovat asettaneet perinteisen yhdistystoiminnan uusien haasteiden eteen. Hankkeen avulla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin.

Toimenpiteet

Hankkeen aikana järjestetään kolme verkkovalmennusjaksoa, jotka on suunnattu kaikille alueen järjestöille ja toimijoille. Kussakin jaksossa järjestetään viisi kaksituntista valmennusta, joissa käsitellään mm. yhdistyshallinnon uudistamista, toimijoiden jaksamista, sukupolvenvaihdoksia sekä uusia osallistumismahdollisuuksia, kuten pop up -toiminnan ja digitalisaation hyödyntämistä. Valmennusten lisäksi järjestöt voivat saada tukea ja sparrausta oman toimintansa kehittämiseen mm. yhdistysklinikoiden kautta.

Kohderyhmät

TULKAA-hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat pohjoisen Keski-Suomen alueen järjestötoimijat, jotka kaipaavat tukea toiminnan kehittämiseen ja uusien osallistujien houkuttelemiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin, joille järjestödemokratia ja yhdistystoiminta voivat olla vieraita käsitteitä. Myös järjestötoimijat, jotka kaipaavat tukea jaksamiseen ja toiminnan siirtämiseen seuraavalle sukupolvelle, ovat hankkeen keskiössä. Lisäksi hanke pyrkii tavoittamaan uusia jäseniä, jotka voisivat tuoda uutta virettä ja näkökulmia järjestötoimintaan.

Yhdessä enemmän - ja näkyvästi!

Hankkeen toteutuksesta ja tuloksista viestitään aktiivisesti, paikallisesti ja valtakunnallisesti koko hankkeen ajan. Tavoitteena on luoda pohja vastaaville hankkeille eri puolilla Suomea, jotta järjestötoimijat voivat verkostoitua ja oppia toisiltaan. Hanke on Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima, ja sitä voi seurata msl.fi-sivustolla. Rahoitusta on saatu Leader Viisarin kautta, ja osa siitä tulee Euroopan unionilta (43 %).

Lisätietoa

Virpi Skippari, koulutus- ja kansalaistoiminnan päällikkö, ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), p. 040 737 8089, virpi.skippari@msl.fi

Satu Hiuspää-Hiltunen, projektikoordinaattori, p. 040 635 0201, satu.hiuspaa-hiltunen@msl.fi

Sveitsin johtava matkailuoppilaitos TFBO College of Higher Education in Tourism Management tuo Vierumäelle 20 opiskelijaa projektiviikolle 18. – 24.8.2024. Viikon aikana opiskelijat toteuttavat kolme eri matkailun tuotekehitys- ja somemarkkinoinnin projektia, tutustuvat suomalaiseen luontoon, elämäntapaan ja kulttuuriin sekä Lahden, Heinolan ja Vierumäen matkailutarjontaan.

Projektiviikko toteutetaan yhteistyössä Lahden seudun alueellisen matkailuorganisaation Visit Lahden kanssa, jonka kontaktien kautta Suomeen suunniteltu projektiviikko saatiin juuri Vierumäelle.

”On upeaa, että TFBO College valitsi juuri Lahden seudun opiskelijoidensa projektiviikon pitopaikaksi. Tämän viikon aikana saamme hyvää lisänäkyvyyttä monella sveitsiläisellä sometilillä ja samalla myös ison joukon uusia Suomi-lähettiläitä Sveitsiin. Oppilaiden valmiit projektityöt jäävät viikon jälkeen meidän käyttöömme ja pystymme hyödyntämään niitä myös omassa markkinointi- ja myyntityössä”, kertoo Visit Lahden kansainvälisen tiimin vetäjä Arto Asikainen.

Projektiviikko avataan maanantaina 19.8. Päätösseminaari sekä projektitöiden esittely tapahtuu perjantaina 23.8. klo 15.00 alkaen Vierumäen Urheiluhallin Auditoriossa nro 13. Median edustajat ovat tervetulleita osallistumaan päätösseminaariin klo 14.45 alkaen.

TFBO College of Higher Education in Tourism Management on Sveitsin johtava yksityinen matkailuoppilaitos. Se sijaitsee Thunissa, 20 km päässä Sveitsin pääkaupungista Bernistä. Kaksivuotiseen koulukseen valitaan vuosittain enintään 25 uutta opiskelijaa. Opiskelijat ovat yleensä suorittaneet jo jonkin keskiasteen koulutuksen ja ovat noin 25 – 35 vuotiaita.

Yhteistyö TFBO College of Higher Education in Tourism Management projektiviikon aikana on yksi Lahden Seutu – Lahti Region Oy:n hallinnoiman hankkeen SMART – Päijät-Häme älykkääksi matkailualueeksi -hankkeen toimenpiteistä.

Lisätietoja:

Arto Asikainen, Visit Lahti, +358 40 579 4387, arto.asikainen@lahtiregion.fi

Stefan Otz, TFBO, Director, Head-Coach during the seminar, +41 79 213 0807,  stefan.otz@tfbo.ch

Työnjako Opiskelijoiden Liikuntaliiton toimistolla muuttui hieman, kun Ida Bolander palasi opintovapaalta pääsihteerin tehtävään heinäkuussa. Bolanderin sijaisena toiminut Niko Peltokangas palasi puolestaan viestintäasiantuntijan tehtävään.

Bolander vastaa liiton taloudesta, hallinnosta ja toiminnan johtamisesta. Peltokankaan tehtäviin kuuluu viestinnän ohella vaikuttamistyö ja liiton kansainväliset suhteet.

Yhteystiedot:

pääsihteeri Ida Bolander, 044 7800 210, ida.bolander@oll.fi

viestintäasiantuntija Niko Peltokangas, 046 9211 215, niko.peltokangas@oll.fi

Katso liiton toimijoiden muut yhteystiedot täältä.

YLE paljasti tällä viikolla Kelan tekemiä päivityksiä tukipäätöksien taustana käytettävään etuusohjeeseen. Ohjeen kirjausta on muokattu tavalla, joka sulkee ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan nuoren ulos toimeentulotuen piiristä ja ohjaa hänet nostamaan opintolainaa. Samassa tilanteessa oleva lukiolainen puolestaan on oikeutettu toimeentulotukeen ilman lainataakan synnyttämistä.

“Kaikista kohtuuttominta tässä tilanteessa on se, että linjaus koskettaa etupäässä nuoria, jotka ovat vanhempien vaikean varallisuustilanteen johdosta erityisasemassa, eikä heidän voida odottaa saavan tukea opintoihin kotoa”, summaa Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio

Keskustanuorten mielestä on pöyristyttävää eriarvoistaa toisen asteen opiskelijoita keskenään tällä tavalla. Käytännössä rajanvetona on käytetty ammattikoulusta saatavaa ammatillista pätevyyttä. Tämä on kuitenkin tulkintana ongelmallinen, mikäli samanaikaisesti tavoittelemme korkeakoulutusasteen nostoa. Siihen päästäksemme myös useampi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva laajentaa osaamistaan myös ylemmän tutkinnon kautta.

“Pahimmillaan tällä tulkinnalla luodaan kehitys, jossa vaikeasta tilanteesta ponnistava nuori ajetaan heti aikuiselämän kynnykseltä velkakierteeseen. Samalla taloudellisen tilanteen synnyttämä paine voi ohjata nuoren perääntymään haaveistaan jatkaa kouluttautumistaan myös korkea-asteelle saakka. Kaventuvien ikäluokkien Suomella ei ole tällaiseen kehitykseen todellakaan varaa”, huomauttaa Tapio.

“Laajemmin tarkasteltuna tämä on jatkoa pitkälle listalle ammatillista koulutusta ja amiksia halveksuvaa kehitystä. Yksiköiden keskittämisen myötä monen nuoren kohtalona on muutto kotoa jo toisella asteella. Rahoitusleikkauksia koulutukseen on tehty niin liukuhihnalta, että varaa pitää opiskelijoita kolmen vuoden ajan koulussa ei tunnu löytyvän. Samalla kuitenkin odotetaan, että yhä useamman kohdalla ammattikoulu ei jäisi ainoaksi tutkinnoksi. Sen tavoitteen saavuttaminen vaatisi kuitenkin riittävää arvostusta, vakaampia resursseja ja ennen kaikkea tukea opintiellä”, Tapio vaatii.

Kelan linjauksen juurisyyt löytyvät kuitenkin Sosiaali- ja Terveysministeriössä Kataisen hallituksen aikana laaditusta ohjeistuksesta. Katseet kääntyvät täten sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoseen, jolta Keskustanuoret vaativat pikaisia toimia epäsuhdan korjaamiseksi.

Art House -kustantamo lanseeraa koulutussarjan ”Mieltä ja merkitystä kirjoittamiseen”. Koulutukset alkavat 27.8.2024 koulutusillalla Sitkeyttä, luovuutta ja tekstitaitoja. Yksi illan kolmesta kouluttajasta on kirjoittamista Helsingin yliopistossa opettava, Gradutakuu-kirjastaan ja -blogistaan tunnetuksi tullut Kimmo Svinhufvud. Koulutuksessa Svinhufvud antaa konkreettisia vinkkejä kirjoittamiseen ja tekee näkyväksi erilaisia kirjoittamiseen liittyviä jännitteitä.

Taannoin työnohjaajaksi valmistunut filosofian tohtori, dosentti ja äidinkielen yliopistonlehtori Kimmo Svinhufvud oppi työnohjaajakoulutuksessa käsitteen viheliäinen ongelma. Sillä tarkoitetaan ongelmaa, joka on niin monimutkainen, että on vaikea hahmottaa kaikkea, mitä sen ratkaisemiseen vaaditaan. Toisaalta ongelmasta voi tehdä viheliäisen myös se, että tilanne muuttuu koko ajan, tai se, että on myös voimia, jotka tuntuvat vastustavan ongelman ratkaisua.

– Kirjoittamisen ohjaajana kohtaan jatkuvasti haasteita, jotka tuntuvat tavalla tai toisella viheliäisiltä, Svinhufvud sanoo.

Esimerkiksi kirjoittamisen kurssilla on tyypillistä, että opiskelija kertoo Svinhufvudille, että hän haluaisi kirjoittaa hieman kokeilevan tekstin henkilökohtaisesta aiheesta, mutta ei sitten lopulta rohkenekaan lähettää sitä Svinhufvudille tai muille opiskelijoille. Toisinaan väitöskirjantekijä sanoo Svinhufvudille, että aikoo esimerkiksi kevään aikana saada väitöskirjansa esitarkastukseen, mutta kertoo myöhemmin saaneensa uuden vaativan työpaikan, joka viekin väitöskirjan kirjoittamiselta kaiken käytettävissä olevan ajan.

– Tällaiset tilanteet lienevät tuttuja kaikille. En sano kirjoittamista viheliäiseksi ongelmaksi, enkä halua glorifioida kirjoittamisen hankaluutta, mutta kirjoittamiseen liittyy ikuisia ristiriitoja sekä sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä.

Kirjoittamisen neljä voimaa – ristiriidoista inspiraation lähteiksi

Svinhufvudin mukaan kirjoittaminen ja siihen liittyvät ristiriidat ja jännitteet ovat on laaja ja monitahoinen kehikko. Art Housen järjestämässä kirjoittajakoulutuksessa hän lupaa kertoa, miten kirjoittamisen kehikon voi jakaa palasiin ja tehdä siitä helpommin lähestyttävän.

– Jos jännitteet hahmottaa, on helpompi nähdä, mikä on itselle luontevaa ja mikä vaikeaa. On helpompi hahmottaa, mitä tarvitaan lisää, mitä jännitettä on lisättävä ja mitä vähennettävä.

Svinhufvud inspiroituu rinnastaessaan kirjoittamisen jännitteet klassiseen teoriaan psyykestä. Sen mukaan psyyke koostuu neljästä vastakkaiseen suuntaan vetävästä voimasta. Svinhufvudin mukaan myös kirjoittamisen jännitteet voi hahmotella neljäksi voimaksi, jotka asettuvat kahdeksi vastakkaiseksi pariksi. Nämä voimat ovat sosiaalisuus ja yksinäisyys sekä rakenne ja innostus. Molemman parin voimat ovat keskenään vastakkaisia tai ainakin vastakkaisiin suuntiin vetäviä. Äärimmilleen vietynä jokainen niistä johtaa ongelmiin.

– Jokaisella voimalla on positiivinen puoli ja pimeä puoli. Jos voimaa ei tasapainota sen vastavoima, vain pimeys vallitsee. Todennäköisesti parin puoliskoista toinen on kullekin meistä helpompi ja luontevampi. Silloin tarvitsemme enemmän sitä vastavoimaa.

Kirjoittaminen rakentaa asiantuntijuutta ja identiteettiä

Svinhufvud ei usko, että tekoäly vähentää kirjoitustaidon merkitystä. Päinvastoin: Kirjoittaminen on asiantuntemuksen ja identiteetin rakentamisen työkalu. Svinhufvud tavoittelee sitä, että osallistuttuaan kirjoittajakoulutukseen ihminen tarkastelee kirjoittamistaan eri tavalla kuin ennen.

– Tarjoan uudenlaisia näkökulmia kirjoittamiseen. Joskus toinen ihminen osaa pukea sanoiksi ja jäsentää asiat tavalla, joita ei ole vielä itse hahmottanut. Ulkopuolinen näkökulma auttaa yhdistämään asiat omaan kokemusmaailmaan.

– On merkityksellistä, että ihmiset paneutuvat kirjoittamiseen. Hyvät tekstitaidot tuovat merkitystä elämään, Svinhufvud sanoo.


Lisätietoja koulutuksesta ja ilmoittautumiset:
https://tietosanoma.fi/#koulutuspaivat

Tredu rakentaa opiskelijatyönä omakotitalon vuoden 2026 Asuntomessuille Lempäälän Saikkaan. Tredu ja Ikea ovat allekirjoittaneet sopimuksen messutalon kiintokalusteista ja messujen aikaisesta sisustamisesta.  

Kiintokalusteet ja säilytysratkaisut Ikealta 

Tredun ja Ikean välinen allekirjoitustilaisuus järjestettiin Tredun Hepolamminkadun kampuksella pe 16.8.2024. Paikalla olivat Tredun johtaja Kirsi Viskari, osaamisalajohtaja Matti-Pekka Tuomilehto, koulutuspäällikkö Marja Lehtisaari sekä lehtorit Mika Hämäläinen ja Marjo Karikivi. Ikeaa edustivat Sales Manager Henri Solasaari ja Communications & Interior Manager Tiina Riipi. 

Yhteistyösopimus sisältää Lempäälän asuntomessukohteen sisustamisen ja näytteillä pitämisen osanäytteilleasettajana yhdessä Tredun kanssa asuntomessujen ajan. 

Ikea vastaa irto- ja kiintokalusteiden suunnittelusta sekä sisustussuunnittelusta. Suunnittelu tehdään yhteistyössä Tredun sisustusalan kanssa. Lisäksi Ikean vastuulla on toimittaa messutalon sisustamisessa käytettävät omistamansa irtokalusteet, tekstiilit, valaisimet ja muut mahdolliset sisustustavarat messutalolle. Kalusteita asentavat Tredun puualan puuseppäopiskelijat.  

Messutalo tarjoaa oppimisympäristön monille aloille 

Tredu tulee rakentamaan Saikkaan hirsirunkoisen ja harjakattoisen omakotitalon. Talo on yksikerroksinen ja siinä tulee olemaan noin 140–150 neliötä ja neljä makuuhuonetta. Suunnittelussa pyritään selkeisiin linjoihin ja ajattomiin ratkaisuihin seuraten samalla tämänhetkisiä trendejä.   

Messutalon suunnittelu ja rakentaminen tarjoaa opiskelijoille aidon oppimisympäristön. Talon suunnittelu- ja rakennustyöhön tulee osallistumaan opiskelijoita yli kymmeneltä eri osaamisalalta. Oppimisympäristö tarjoaa työssäoppimispaikkoja lukuisille opiskelijoille, jotka opiskelevat esimerkiksi talotekniikkaa, pintakäsittelyä, sisustussuunnittelua tai maarakennusta. 

Lisätiedot 

Koulutuspäällikkö Marja Lehtisaari  
marja.lehtisaari@tampere.fi 
p. 040 806 3151 

Osaamisalajohtaja Matti-Pekka Tuomilehto  
matti-pekka.tuomilehto@tampere.fi 
p. 050 301 0483 

Valkealan monitoimitalon palvelut ja henkilöstö esittäytyvät kuntalaisille avointen ovien tilaisuudessa. Monipuolista ohjelmaa on tarjolla klo 16–19 eri puolilla monitoimitaloa. Kolme vuotta kestänyt rakennusurakka valmistui kesällä, kun iso piha-alue otettiin käyttöön.

Illan aikana monitoimitalossa toimivat koulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisopalvelut, kansalaisopisto ja perhekeskus esittelevät tiloja ja järjestävät maksutonta ohjelmaa eri ikäisille. Mukana ovat myös Valkealan Kajo sekä Valkealan kirkonkylän vanhempainyhdistys.

• Isolla pihalla nuorisopalveluiden NuPAKU, pelejä ja toimintaa klo 16–19
• Pienellä pihalla sumopainia (säävaraus)
• Liikuntasalissa Valkealan Kajon temppurata
• Monitoimitalon salissa esiintyvät klo 17 Anni Vesterinen, klo 18 Juglarbee
• Päiväkodissa kansalaisopiston muskari perheen pienimmille klo 16.30, 17.00 ja 17.30
• Nuorisotilassa aarteen etsintää klo 16–18
• Musiikki ja bändiluokassa soitinkokeilua ja laulujuttuja. Tule testaamaan ääntäsi!
• Taitolassa kansalaisopiston taide- ja taitopajoja sekä syksyn kurssien esittelyä
• Kirjastossa Jekku-Rekun onnenpyörä, kirjavinkkaus
• Kymenlaakson hyvinvointialueen perhekeskuksessa tunnetaitoja, vuorovaikutusbingo, nalleneuvola. Ota oma pehmolelu mukaan hoivattavaksi!
• Oppilaskunnan kahvio palvelee (maksu käteisellä)

Sisäänkäynti eri puolille taloa tapahtuu ovista A, B, C, D, F1 ja H1. A-sisäänkäynti avautuu yleisölle klo 16.15

Pysäköintipaikat sijaitsevat monitoimitalon ja entisen Valkealan lukion välillä.

Valkealan monitoimitalo on koko kylän keskus

Valkealaan monitoimitalo pitää sisällään nykyaikaiset tilat perusopetukselle, varhaiskasvatukselle, lähikirjastolle, nuorisopalveluille, valmistuskeittiölle sekä Kymenlaakson hyvinvointialueen perhekeskukselle. Lisäksi monitoimitalo tarjoaa kuntalaisille ja yhdistyksille ilta- ja viikonloppuaikaan monipuoliset harraste- ja toimintamahdollisuudet. Kesällä valmistunut iso piha pallokenttineen ja kiipeilymahdollisuuksineen toimii kouluajan ulkopuolella Valkealan alueen lähiliikuntapaikkana.

Monitoimitaloa rakennettiin vuosina 2021–2024. Rakentajana sekä nykyisenä palveluntuottajana toimii YIT Business Premises Oy.

Ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkills Lyon 10.–15.9.2024

Ranska isännöi tänä vuonna olympialaisten ja paralympialaisten lisäksi myös kolmannen kansainvälisen suurtapahtuman. Ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkills tuo Lyoniin 1500 nuorta ammatillista huippuosaajaa ympäri maailman.  Suomesta kilpailuun osallistuu 22 kilpailijan ammattitaitomaajoukkue.

WorldSkills-kilpailu on joka toinen vuosi järjestettävä nuorten kansainvälinen ammattitaitokilpailu. Kilpailussa ratkotaan maailmanmestaruudet noin 50 lajissa, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen aloja. Suurimmassa osassa lajeista kilpailijat voivat täyttää kilpailuvuonna korkeintaan 22 vuotta.

EuroSkills 2025 kilpailijakarsinta Nummelassa

Perjantaina 23.8.2024 Nummelassa järjestetään EuroSkills 2025-kisojen kilpailijakarsinta puuseppälajissa.

Karsintakisan voittaja valitaan Suomen ammattitaitomaajoukkueeseen. Karsintakisan voittaja osallistuu ammattitaitomaajoukkueen mukana EuroSkills 2025-tapahtumaan, joka järjestetään Tanskassa Herringin kaupungissa.

EuroSkills on joka toinen vuosi järjestettävä ammattitaidon EM-kilpailu. Seuraava kilpailu järjestetään Herningissä, Tanskassa, 9.–13.9.2025.

Suomesta kilpailuun osallistuu virallinen ammattitaitomaajoukkue, johon kuuluvat kilpailijat ja ekspertit. Ekspertit, jotka on valittu keväällä 2024, toimivat lajeissa asiantuntijoina ja tuomareina.

Kilpailijat valitaan joukkueeseen avoimien karsintojen kautta. Karsinnat järjestää lajin lajipäällikkö. Puuseppälajin lajipäällikkönä toimii Nummelan kampuksen lehtori Vesa Kupila.

Mirva Alasjärvi kilpailee MM-kilpailussa Ranskassa

Kauneudenhoitolajissa (Beauty Therapy) kilpaileva Mirva Alasjärvi on voittanut kultaa ammattitaidon SM-kilpailussa Taitajassa vuonna 2022 ja EM-hopeaa EuroSkills-kilpailussa syksyllä 2023. Tavoitteet ovat korkealla MM-kilpailussa.

–Tavoitteeni on oppia, kasvaa ja voittaa MM-kultaa. Valmistautuminen on mennyt suunnitelmien mukaan. Kisamatka antaa paljon myös tulevaisuuden ammatillisia tavoitteitani ajatellen, sanoo Alasjärvi. Hän haluaa jatkossakin olla mukana kilpailutoiminnassa ja jakaa omaa osaamistaan esimerkiksi tuleville kilpailijoille. Tulevaisuudessa yksi vaihtoehto olisi toimia opettajana.

Tervetuloa juhlistamaan Hanna Kuuselan Syytös – Muuan akateeminen komitragedia -kirjan valmistumista torstaina 22.8. Helsingin Antikvariaatti Sofiaan kello 17–20. Pieniä maistiaisia kirjasta aina tasatunnein ja puolelta. Tapahtumatiedot Facebookissa.

Kirjasta järjestetään keskustelu myös Tampereella 3.9. yliopiston avajaispäivän päätteeksi kello 16–17 ravintola Telakan yläkerrassa. Keskustelua johtaa Ville Hämäläinen. 

”On juostava nopeammin ja tehtävä enemmän vähemmällä!”

Syytös on kuvaus nyky-Suomesta, joka on valmis myymään sivistyksensä vähiten tarjoavalle.

Se on kirja kurjistuneesta työelämästä, hiipuvasta demokratiasta ja merkityksensä hukanneista yliopistoista – syytettyjen penkillä maan korkeimmin koulutetut ihmiset.

Esseistiikkaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä teos on syytekirjelmä, jonka kohteina ovat sivistyksen romuttajat ja demokratian tallojat. Se on vuodenkierto, sairasloma ja kattilanhakkaajan omakuva.

Syytös on omakohtainen kertomus yliopistoista, jotka eivät enää tiedä, mitä ne tekevät. Se haukkuu nyky-yliopistot, mutta laajenee samalla kuvaukseksi muutosjohtajista, rullaavista strategioista ja kauppakamarien pojista.

”Ei auta kuin nousta maasta entistä vittumaisempana.”

Hanna Kuusela: Syytös – Muuan akateeminen komitragedia, Vastapaino 2024, 181 s.

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906.

Haastattelupyynnöt:
hanna.r.kuusela@jyu.fi, 050 514 2264.

Kansalaisopistot ympäri Suomen ovat aloittamassa innolla uutta syyslukukautta. Ilmoittautuneiden määrän perusteella kiinnostus opistojen tarjontaa kohtaan onkin viime vuosiin verrattuna jopa kasvanut, ja aikuiset vaikuttavat olevan huomattavasti entistä innostuneempia kartuttamaan tietojaan ja taitojaan kansalaisopistojen monipuolisen kurssitarjonnan parissa.

Tänä syksynä kansalaisopistojen lukukausi on kuitenkin alkanut säästöpaineiden alla, sillä kansalaisopistojen valtionosuusrahoituksesta leikattiin vuoden alussa 14 %. Kansalaisopistoissa ymmärretään, että kaikkien on kannettava kortensa kekoon vaikeassa taloustilanteessa, mutta samanaikaisesti ne katsovat tehneensä säästötalkoissa jo oman osansa.

Leikkausten jälkeen kehittämismieliala ja halu uudistua elävät opistoissa kuitenkin vahvoina. Säästöt toki iskivät moniin opistoihin kovalla kädellä, mutta nyt on aika mennä eteenpäin ja suunnata katseet tuleviin haasteisiin. Kansalaisopistojen kehittämisrahoitusta uhkaavat uudet leikkaukset nostavat kuitenkin pintaan jo uusia huolia. Uudistamiselle ja kehittämiselle olisi nimittäin erittäin suuri tarve juuri nyt, kun työllisyys- ja kotouttamispalvelut ovat siirtymässä kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa.

Kansalaisopistot ovat vahvasti mukana uudistuksessa ja valmiita vastaanottamaan uusia yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka tiivistävät opistojen ja kuntien välistä yhteistyötä työllisyys- ja kotouttamispalveluissa. Uudistamis- ja kehittämistyö sekä yhteiskunnalle tärkeiden palveluiden tuottaminen vaativat kuitenkin riittäviä taloudellisia resursseja ja työrauhaa, joiden turvaamista opistoissa nyt kovasti toivotaan. Yhtä tärkeää olisi säilyttää kansalaisopistot matalan kynnyksen oppilaitoksina, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottasen mielestä kansalaisopistopalvelut kannattaisi tiukemmissakin taloudellisissa suhdanteissa säilyttää kaikkien saavutettavissa, jotta koulutuksellinen tasa-arvo toteutuisi Suomessa jatkossakin.

”Suomessa elää tänä päivänä iso joukko matalan pohjakoulutuksen saaneita aikuisia, joiden osallisuus yhteiskuntaan on puutteellisten perustaitojen vuoksi heikko”, Nuottanen muistuttaa. ”Olisi erittäin tärkeää saada nämä ihmiset mukaan kursseille, sillä tutkimusten mukaan juuri he hyötyvät kansalaisopistotoiminnasta kaikkein eniten.”

Kansalaisopistoissa voi opiskella monia yhteiskunnassa selviytymisen kannalta tärkeitä perus- ja kansalaistaitoja. Kansalaistaitoviikko, jota vietetään 2.–8.9.2024, tuo näkyvyyttä kansalaistaitokursseille -ja luennoille ja juhlistaa kansalaisopistojen 125-vuotista taivalta. Viikon aikana järjestetään myös useita kansalaistaitoihin liittyviä tapahtumia, kursseja ja luentoja, jotka ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Osoitteesta kansalaisopistot.fi löytyy paljon hyödyllistä tietoa: kaikkien Suomen kansalais- ja työväenopistojen yhteystiedot, linkit sähköisiin kurssioppaisiin, valtakunnallinen kurssihaku sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta.

Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Kansalaistaidot & Kansalaistaitoviikko: kansalaistaidot.fi

Ammattitaidon suomenmestaruuksista miteltiin Kuopiossa keväällä 2024. Taitaja2024-kisan tapahtumat ja kokemukset ovat jääneet monien mieleen kuvina, uusina ystävinä ja monina muistoina. Taitaja2024 jätti myös pysyvän jäljen: viherrakentamisen kilpailijat rakensivat finaalityönään oleskelualueen Savon ammattiopiston Savilahden kampuksen ulkoalueelle Kuopiossa.

- Viherrakentamisen lajilla on pitkä perinne rakentaa kiinteitä kohteita. Uudella Savilahden kampusalueella yhdistyivät aito tarve ja meidän osaamisemme, kertoo lajivastaava Sanna Kivistö.

Kilpailijoilla oli rakennusaikaa 15 tuntia, joka oli aikataulutettu tarkasti eri pituisiin aikaikkunoihin kahden ja puolen päivän ajalle. Kivistön mukaan kilpailijoilla riittää tekemistä.

- 15 tuntia on tällaiseen työhön tiukka aika. Mukana on myös kansainvälisiä kilpailijoita, jotka harjoittelevat tuleviin WorldSkills-kisoihin. Heillekin aikaraja tuo haasteen.

Lajin osaamisvaatimukset perustuivat puutarha-alan perustutkinnon kiitettävään (K5) tasoon.

Kilpailijoiden rakentamat oleskelualueet sisältävät kiveyksen, istutusaltaan, puutyön sekä kasvillisuusalueet. Rakentamisen materiaaleina käytettiin muun muassa luonnon- ja betonikiviä, kivituhkaa, kasvualustaa, koristekiveä ja katekangasta. Lisäksi kilpailutyössä hyödynnettiin erilaisia puumateriaaleja ja taimia.

Jotta oleskelualue kestää käyttöä ja aikaa, materiaaleilta vaaditaan lujuutta ja laatua. Loistava lopputulos vaatii luotettavat kumppanit. Yhteistyökumppaneilla olikin merkittävä rooli rakennusaineiden saamisessa: Luonnonkivimateriaalit eli noppa-, koriste- ja maisemakivet sekä graniittilaatat toimittivat Kivilähde – Kaavin Kivi Oy, Tampereen Kovakivi Oy, Kymen Granite Oy ja Ikikivi Oy, ja toimitukset Savilahteen koordinoi Kivi ry, joka edustaa Suomen luonnonkiviteollisuuden yrityksiä. Kivipohjaisia rakennustuotteita ja -materiaaleja valmistava Rudus Oy puolestaan toimitti kampukselle Antikko-muurikivet ja kiviliimat.

Lajituomarina harjoitusta omaan kisaan

Savon ammattiopistolla ei tänä vuonna ollut omaa finalistia Taitaja2024-kisojen viherrakentamisessa. Se ei suinkaan tarkoittanut sitä, etteikö kisa-alueen sisäpuolelta löytynyt Savon ammattiopiston edustusta ja vahvaa alan osaamista: yhtenä viherrakentamisen tuomarina toimi koulun oma kasvatti Pietu Ponkkonen.

- Kilpailijat ovat tehneet töitä tasaista tahtia, ja jälki on ollut hyvää, Ponkkonen kehui.

Vaikka Ponkkonen on ensimmäistä kertaa tuomarin roolissa, ammattitaitokilpailut ovat hänelle tuttuja. Hänellä on takanaan parit rakennusalan Taitaja-semifinaalit sekä viherrakentamisen maajoukkuekarsinnat, joista hän nappasikin itselleen paikan Ranskan Lyonissa syksyllä 2024 järjestettäviin WorldSkills-kisoihin. Rakennusalaa Toivalan kampuksella opiskeleva Ponkkosen toivottiin lähtevän mukaan ammattitaidon MM-kisoihin, sillä joukkue kaipasi erityisesti puutöihin erikoistunutta rakentajaa.

- Puun käsitteleminen on vahvuuteni, Ponkkonen sanoi.

WorldSkills-kisoissa viherrakentaminen kilpaillaan parilajina. Ponkkonen kisaa yhdessä OSAO:n Veeti Lindrothin kanssa, ja parivaljakosta molemmat ottivat osaa Kuopion Taitaja2024-kisoihin, sillä Lindroth oli mukana kilpailijana.

Pietu Ponkkosen valmistautuminen WorldSkills-kisoihin alkoi syksyllä 2023, kun kisapaikka varmistui. Yhdessä Lindrothin kanssa he ovat treenanneet alkuvuodesta 2024 lähtien kerran, pari kuukaudessa, tosin tahti kiihtyy syksyä kohden. Ponkkonen ja Lindroth ovat harjoitelleet kampuksilla niin Toivalassa, OSAO:n tiloissa Oulussa kuin Omnialla Espoossa.

- Kesän olen töissä työmaalla, jossa on paljon samantapaisia hommia kuin mitä kilpailussa todennäköisesti on. Kesätyöt ovat siis hyvää harjoitusta myös syksyyn valmistautumisessa.

Tuomarin näkökulmasta kilpailun katsominen on herättänyt Ponkkosessa uusia oivalluksia, kuten ettei kilpailutilanteessa tarvitsekaan stressata. Myös tuomarit toivovat kilpailijoiden onnistuvan.

- Tuomarit näkevät paljon, mutta eivät silti ihan kaikkea. On niin hyvä kuin pystyy olemaan, ja se riittää, Ponkkonen filosofoi.

Lisätietoja

Sanna Kivistö, opettaja
puutarhatalous
044 785 3818

Taidetestaajien kahdeksas lukuvuosi starttaa hulppeasti fantasiakirjallisuuden isän J. R. R. Tolkienin rakastettuun klassikkoon perustuvalla Taru Sormusten herrasta™ -teoksella. Maailmanensi-ilta on 23. elokuuta 2024, ja ensimmäisten joukossa tämän järkälemäisen fantasiateoksen pääsee katsomaan 1700 kasiluokkalaista opettajineen ennakkonäytöksessä tiistaina 20. elokuuta.

Suurteos on Tampereen Teatterin, Tampere-talon, Tampere Filharmonian ja Sorin Sirkuksen yhteistuotanto, johon Suomen kansainvälisesti menestynein elokuvasäveltäjä Tuomas Kantelinen on säveltänyt alkuperäismusiikin.

”Taru Sormusten Herrasta -esityksen ohjaaminen on ollut haaveeni jo noin 30 vuotta”, kertoo esityksen ohjaaja ja Tampereen Teatterin johtaja Mikko Kanninen. 

”Olen todella iloinen, että voimme tarjota tämän tamperelaisten taidelaitosten toteuttaman suurtuotannon myös Taidetestaajille. Taru Sormusten Herrasta kertoo meille kaikille, mutta erityisesti nuorille, ystävyyden merkityksestä. Elämässä pitää uskaltaa, pelkoja ja hankaluuksia voi kohdata yhdessä ystävien kanssa, ja apua löytyy yllättävistä paikoista.”

Taru Sormusten Herrasta -teoksen lisäksi Taidetestaajat-ohjelman sisältöihin kuuluu lähes sata erilaista Suomen taidekentän tuottamaa kokonaisuutta taidemuseoiden näyttelyistä oopperaan.

Ainoa valtakunnallinen kulttuurikasvatusohjelma

Taidetestaajat on Suomen suurin ja ainoa valtakunnallinen kulttuurikasvatusohjelma, joka vie joka vuosi Suomen kaikki kahdeksasluokkalaiset opettajineen – tänä vuonna 65 783 oppilasta ja 6 546 opettajaa ja muuta valvojaa – vierailulle yhteen tai kahteen taidekohteeseen. 

“Taidetestaajat-ohjelman ydintavoitteena on tarjota nuorille vaikuttavia taide-elämyksiä ja työkaluja muodostaa kokemuksestaan perusteltuja mielipiteitä sekä kasvattaa tulevaisuuden yleisöjä taiteelle”, kertoo ohjelman päällikkö Joonas Keskinen.

Toimintaa rahoittavat kaudella 2024–25 yksityiset rahastot Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden. Ohjelman koordinoinnista vastaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.

Kuvapankki: taidetestaajat.kuvat.fi 

Lisätietoja:

Joonas Keskinen
Päällikkö, Taidetestaajat
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
joonas.keskinen@taidetestaajat.fi
044 97 84 893

taidetestaajat.fi
konsttestarna.fi
lastenkulttuuri.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu aloittaa Peili Vision Oy:n kanssa pilotin, jossa tietokonepelin avulla kartoitetaan opiskelijoiden toiminnanohjaustaitoja. Pilotin tavoite on selvittää lisätuen tarvetta ja huomata herkemmin opiskelijan tarkkaavaisuuteen, aktiivisuuteen ja muistiin liittyvät haasteet. 

Peli mittaa arkitoimista selviämistä  

Peili Vision Oy:n kehittämässä A-EDU-pelissä opiskelija seikkailee kodinomaisessa ympäristössä. Vincent-niminen hahmo antaa pelaajalle suullisesti ohjeita erilaisten arkitoimien suorittamiseen. Opiskelija painaa tehtävät mieleensä ja toteuttaa ne parhaansa mukaan. Tehtävät ovat monimutkaisia ja vaativat tarkkaavaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Peli tallentaa pelaajan käytöksestä monenlaista tietoa, kuten nopeutta, suoritettujen tehtävien määrää, naputtelun tiheyttä ja siirtymiä. 

Palautteet avuksi opintojen suunnittelussa 

Peili Vision tuottaa tuloksista oppilaitostasoisen analyysin, joka valmistuu syys-lokakuussa. Kukin opiskelija saa omasta suorituksestaan myös henkilökohtaisen palautteen, jossa arvioidaan, onko opiskelijalla mahdollisesti haasteita tarkkaavaisuuden, aktiivisuuden tai muistin kanssa. Lisäksi palautteessa on vinkkejä, joiden avulla voi sujuvoittaa arkea. Palautteet opiskelijoiden pelinkulusta menevät myös opettajalle, joka voi hyödyntää tuloksia, kun opiskelijoille laaditaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmia (HOKS).  

Kokeiluun osallistuu elo-syyskuussa useita ryhmiä, jotka ovat juuri aloittaneet opintonsa, yhteensä noin 300 opiskelijaa. 

Lisätiedot

Lehtori Marika Peuraniemi 
p. 050 369 9338 
marika.peuraniemi@tampere.fi 

Opinnäytetyötä suunnitellessaan korkeakouluopiskelija on usein uuden ja oudon äärellä. Tutkimukseen pitäisi soveltaa menetelmiä, joihin opastava kirjallisuus on usein vaikeaselkoista. Liikkeelle ei kuitenkaan tarvitse lähteä antiikin Kreikasta tai edes 1800-luvun mannermaisesta filosofiasta: professori Juha T. Hakalan Laadullisen tutkimuksen ABC johdattaa tavallisimpien laadullisten tutkimusmenetelmien saloihin tiiviisti ja ymmärrettävästi.

Teoksessa esitellään kymmenkunta yleisintä laadullista tutkimusmenetelmää fenomenologisesta tutkimuksesta etnografiseen lähestymistapaan. Kunkin menetelmän kohdalla kerrotaan esimerkkien avulla myös se, kuinka sitä käytännössä sovelletaan. Lisäksi teoksessa kuvataan tutkimusprosessin keskeiset karikot ja opetetaan kiertämään ne.

Laadullisen tutkimuksen ABC soveltuu niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujenkin opiskelijoille, joiden tarkoitus on tehdä opinnäytetyönään laadullinen tutkimus. Se on avuksi muillekin, esimerkiksi toiminnallisen opinnäytetyön tekijöille.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.

Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910

Kirjoittaja

Juha T. Hakala on professori, korkeakoulupedagogiikan dosentti, filosofi ja tietokirjailija. Hän on ohjannut toistatuhatta opinnäytetyötä yliopistoissa ja lukuisia opinnäytteitä myös ammattikorkeakouluissa sekä saattanut sadoittain graduja loppuun Jyväskylän yliopiston Maisterihautomon perustajana ja työntekijänä. Niistä valtaosa on ollut laadullisia tutkimuksia. Kokemustensa pohjalta Hakala on kirjoittanut opinnäytetöiden tekemiseen liittyviä oppaita. Niistä luetuimpia ovat olleet Gaudeamuksen julkaisemat Tulevan maisterin graduopas (Gaudeamus 2017) ja Hyvä, parempi, valmis. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille (Gaudeamus 2022).

Juha T. Hakala
Laadullisen tutkimuksen ABC. Menetelmäopas opinnäytteen tekijälle
ISBN 9789523452718
Gaudeamus 2024

Taiteen tohtori Leena Raappana-Luiro on aloittanut elokuun alussa graafisen suunnittelun professorina Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Graafisen suunnittelun professori Leena Raappana-Luiro aloitti uudessa tehtävässään Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa elokuun alussa. Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa hän on työskennellyt jo vuodesta 2009 lähtien: ensin yliopistonlehtorina vuoteen 2023 saakka ja sen jälkeen apulaisprofessorina. Hän on tehnyt niin opetustyötä, tutkimusta kuin graafista suunnittelutyötä. Professuuri täytettiin taiteellisin perustein.

Raappana-Luiro on perehtynyt muun muassa multimodaaliseen sosiaalisemiotiikkaan: siinä tutkitaan viestintää, jossa yhdistyvät esimerkiksi verbaalinen ja visuaalinen merkityksen muodostus. Hän on tutkinut graafisen suunnittelun prosesseja ja tuotteita tekijän näkökulmasta sekä sitä, miten graafinen suunnittelija voi välittää mielikuvia, tunnelmia ja atmosfäärejä.

Lapin yliopistossa vuonna 2021 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan hän käsitteli kuvittajan visuaalisen tyylin muodostumista ja tyyliä mielikuvien tuottajana, graafisen suunnittelun ja taiteen suhdetta sekä taiteellisen idean muokkaamista kaupallisesti menestyväksi käyttökuvaksi. Väitöstutkimukseen sisältyi tutkimusartikkelien ohella taidenäyttely ja graafisen suunnittelun toimeksianto. Viime aikoina hän on tutkinut myös kuvittaja-taiteilijan visuaalisen tyylin vaikutusta luonnon representaatioon.

Professori Raappana-Luiro toteaa, että visuaalinen kommunikaatio on aina vain merkittävämmässä asemassa yhteiskunnassa ja ihmisten arkipäivässä.

– Kuitenkin alan tutkimus on vielä nuorta. Koen tässä valtavia mahdollisuuksia alan uusille tutkijoille, hän arvioi.

Graafisen suunnittelun opetuksessa hän haluaa panostaa laatuun.

– Graafisen suunnittelun koulutusohjelma on perinteisesti ollut suosittu hakukohde. Tutkimus ja opetus kulkevat käsi kädessä, ja graafisen suunnittelun tutkimus palvelee tiedostavaa suunnittelijan työtä. Haluan ylläpitää koulutusohjelmassa innostavaa ilmapiiriä, jossa myös kriittisyys ja toisin ajattelu ovat mahdollisia. Työni suola ovat mahtavat työtoverini ja opiskelijat, Raappana-Luiro painottaa.

Leena Raappana-Luiro

Graafisen suunnittelun professori 1.8.2024 alkaen, taiteiden tiedekunta, Lapin yliopisto

• Taiteen tohtori 2021, Lapin yliopisto
• Filosofian maisteri (taiteen tutkimus) 1994, Jyväskylän yliopisto, ja taiteen maisteri (graafinen suunnittelu) 2009, Lapin yliopisto
• Työskennellyt aiemmin graafisen suunnittelun yliopistonlehtorina (2009–2023) ja graafisen suunnittelun apulaisprofessorina (2023–2024) Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa
• Suunnitellut muun muassa vuoden 2018 ystävänpäivän postimerkit, jotka olivat suuri yleisömenestys ja joista otettiin yleisön toiveesta uusintapainos
• Vastaavana johtajana kolmivuotisessa Lappi-brändi 2.0 -hankkeessa, jota Lapin liitto ja taiteiden tiedekunnan graafisen suunnittelun koulutusohjelma toteuttavat yhdessä

Lisätietoja:

Professori Leena Raappana-Luiro, p. 040 540 5760, etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi

Kuvat:

1. Leena Raappana-Luiro. Kuva: Marko Junttila.
2. Professori Leena Raappana-Luiro kertoo olevansa vannoutunut luonnon ystävä, ja hänen useimmat kuvitustyönsä saavat ideansa luonnosta. Kuvan matkailujulisteen hän suunnitteli Lappi-teemaiseen seinäkalenteriin vuonna 2019. Kuva: Marko Junttila.

Joensuulaisille yrityksille tarjoutuu syksyllä mahdollisuus kartoittaa toimintansa hiilijalanjälki. Joensuun kaupunki tarjoaa yrityksille maksutonta koulutusta ja tukea niiden hiilijalanjäljen laskemiseen yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa.

– Hiilijalanjälki voidaan laskea riippumatta yrityksen koosta ja toimialasta eli mukaan ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet yritykset. Päästöjen ymmärtäminen helpottaa ilmastotyön suunnittelua ja seurantaa ja auttaa kohdentamaan resursseja vaikuttavimpiin ilmastotoimiin, kuvaa ilmastoasiantuntija Aino Kangas Joensuun kaupungilta.

Joensuulaisten yritysten hiilijalanjälkiä on selvitetty kaupungin ja Karelia-amk:n yhteistyössä jo parina aiempana vuonna ja kokemukset ovat olleet myönteisiä.

– Opiskelijayhteistyö sujui mukavasti ja mutkattomasti. Saimme selville suurimmat päästökohteet ja niihin pyrimme jatkossa vaikuttamaan. Tarkoituksenamme on laskea hiilijalanjälkemme myös tulevina vuosina, kertoo Ritva Miettinen viime vuonna laskentoihin osallistuneelta Itä-Suomen liikuntaopistolta.

Kaikille kiinnostuneille yrityksille avoin hiilijalanjäljen laskentakoulutus järjestetään Teamsissa 31. lokakuuta kello 9–12. Koulutuksen vetää Etteplanin asiantuntija Maija Mattinen-Yuryev, joka tutustuttaa osallistujat hiilijalanjäljen laskennan periaatteisiin ja laskennassa käytettävään laskuriin. Koulutuksessa pääsee harjoittelemaan hiilijalanjälkilaskurin käyttöä ohjatusti.

Koulutuksen jälkeen osallistujat saavat excel-pohjaisen hiilijalanjälkilaskurin yrityksensä käyttöön. Koulutus antaa valmiudet yrityksen päästöjen itsenäiseen selvittämiseen laskurin avulla. Lisäksi 10 yritykselle tarjoutuu mahdollisuus saada avukseen hiilijalanjälkilaskelman laatimiseen Karelia-amk:n energia- ja ympäristötekniikan opiskelijaryhmä. Opiskelijat toteuttavat laskentoja osana Ilmastoviisas toiminta -opintojaksoa ja laskentatyötä ohjaa lehtori Anniina Kontiokorpi. Yhteistyön aluksi määritellään yhdessä yrityksen laskennan rajaus.

– Kun laskennan rajaus on määritelty, yrityksen tehtävänä on koota laskentaan tarvittava lähtötietoaineisto opiskelijoille. He laativat yritykselle raportin hiilijalanjäljen suuruudesta ja muodostumisesta, kuvailee Kontiokorpi laskentaprosessia.

Koulutuskokonaisuuteen kuuluu myös joulukuussa järjestettävä sparraustilaisuus, jossa on mahdollista käydä laskennoissa esiin nousseita kysymyksiä läpi ja saada vinkkejä muun muassa päästövähennystoimien suunnitteluun.

Ilmoittautuminen sekä hiilijalanjäljen laskentakoulutukseen että hiilijalanjäljen selvittämiseen opiskelijayhteistyönä on auki 7. lokakuuta asti. Lisätietoja osoitteessa climatejoensuu.fi.

Koulutuskokonaisuuden järjestää Ilmastokaupunki Joensuu 2025 -hanke, joka saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta.