Valtakunnallinen yrittäjyysviikko huipentuu Vaihtoehtona yrittäjyys -tapahtumaan Savonlinnan kauppatorille torstaina 5.9. klo 12–14.30.

Opiskelijoille ja koululaisille avoimen tapahtuman pääesiintyjänä kuullaan yli 200 000 kirjaa myynyttä kokemusasiantuntija Immu Ilméniä, joka on suosittu puhuja eri tilaisuuksissa.

Tapahtuman aikana lavalla nähdään myös yrittäjyyden alkutaipaleella olevia nuoria sekä kokeneita konkareita. Tunnelmasta vastaa DJ Aito, ja kolmellesadalle ensimmäiselle kävijälle on tarjolla pientä purtavaa.

Iltapäivän mittaan opiskelijat keräävät tietoa yrittäjyydestä vastaten Seppo-mobiilipelin kysymyksiin. Päivän kattausta ovat toteuttamassa Ammattiopisto Samiedu, OP Suur-Savo, Savonlinnan Ohjaamo, Suomen 4H-liiton Yrittäjyyttä kausityöstä -hanke, Savonlinnan 4H, Savon Luotsi Leader, Itä-Savon Uusyrityskeskus, XAMK, Tanhuvaaran Urheiluopisto, Etelä-Savon Yrittäjät, Walkers Savonlinna ja TE-palvelut.

Kuva: Yrittäjyystapahtuma keräsi viime vuonna runsaasti kiinnostuneita Savonlinnan kauppatorille.

Lisätietoja: yrittäjyyden kehittäjäopettaja Suvi Levonen, 044 550 6239, suvi.levonen@samiedu.fi

Tulevat Yhteisöpedagogit (AMK) ja Kulttuurituottajat (AMK) ovat aloittaneet opintonsa Humakin uudessa toimipisteessä.

Uuden opiskelijaryhmän valmentaja, lehtori Kari Keurun mukaan Tampere on tärkeä alue, koska Pirkanmaalta on puuttunut Humakin tarjoamaa koulutusta ja tämä näkyy erityisesti työelämän innostuksena Humakin koulutustarjontaa kohtaan.

Yhteisöpedagogiopiskelijoiden orientaatioviikon ohjelmaan kuuluu opiskeluasioiden perusteiden läpikäynnin lisäksi myös mielenkiintoisia puheenvuoroja Humakin alumneilta ja muilta asiantuntijoilta.

Tiistaina 3.9. Humakin alumni, Sähköliiton koulutusvastaava Tomi Juntunen kertoo omasta urapolustaan ja keskiviikkona 4.9. puhumassa on mm. Tampereen nuorisopalveluiden nuorisopalvelupäällikkö Kirsi Hänninen.

Tampereen uudet hakukohteet herättivät paljon kiinnostusta ja olivat todella suosittuja kevään 2024 yhteishaussa. Toimipisteellä aloittaa yhteensä yli 60 uutta opiskelijaa.

Tampereen toimipisteen lisäksi Humakilla on kampukset Helsingissä, Jyväskylässä, Kauniaisissa, Kuopiossa ja Turussa. Humakissa on mahdollista suorittaa opintoja monimuoto-, verkko- tai päivätoteutuksina.

Lisätietoja: 
Kari Keuru 
Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu 
kari.keuru@humak.fi 
p. 0400 349228 

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii hallitusta etsimään budjettiriihessään ratkaisut opiskelijoiden kesän toimeentulon haasteisiin, joita aiheutuu hallituksen kehysriihen päätöksestä siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle.

”Hallituksen metkujen seurauksesta opiskelijat joutuvat pohtimaan, millä taialla he maksavat kesäisin vuokransa. Vuositasolla leikkaukset kohoavat jopa 2000 euroon. Vuokra pitää maksaa myös kesällä”, SYLin puheenjohtaja Akseli Tiitta korostaa.

Yleinen asumistuki on ympärivuotinen tuki, kun taas opintotuen asumislisä on sidoksissa opintosuorituksiin. Tulevaisuudessa opiskelija ei saisi kesäisin asumisen tukea, ellei hän voi opiskella ja nostaa opintotukea. Opintotukikuukausien määrää on kuitenkin leikattu opiskelijoiden siirryttyä yleisen asumistuen piiriin, eikä tukikuukausia ole enää riittävästi kesäisin opiskeluun.

Mikäli opiskelija ei pysty opiskelemaan kesällä eikä saa kesätöitä, ainoa mahdollinen etuus on perustoimeentulotuki. Toimeentulotukea hakiessa opintolaina lasketaan opiskelijan tuloksi, vaikka opiskelija ei olisi sitä nostanut. Tämä syventää kohtuuttomasti opiskelijan velkataakkaa, vaikka hän ei pystyisi edistämään opintojaan. Toimeentulotuki on luonteeltaan viimesijainen etuus eikä sovellu opiskelijan kesän ajan tukimuodoksi.

Hallituksen on löydettävä budjettiriihessä ratkaisut ja turvattava opiskelijoiden kesänaikainen toimeentulo. Keskeisiä keinoja tämän turvaamiseksi on nostaa opintotukikuukausien määrää vähintäänkin samalle tasolle kuin ennen yleiseen asumistukeen siirtymistä. Uudessa järjestelmässä opintolainaa ei tulisi myöskään huomioida tulona opintojen ulkopuolisilta kuukausilta.

”Ennenäkemättömät leikkaukset ja siirto opintotuen asumislisälle tekevät opiskelijoiden tilanteesta entistäkin kohtuuttomamman. Hallitus pieksee opiskelijat henkihieveriin. Opiskelijat tai korkeakoulusektori eivät kestä enää yhden yhtä leikkausta”, puheenjohtaja Tiitta lopettaa.

Orpon hallitus kokoontuu budjettiriiheen ensi viikolla 3.–4.9.2024. Budjettiriihessä hallitus neuvottelee vuoden 2025 valtion talousarviosta.

Lisätietoja:

Akseli Tiitta
Puheenjohtaja
044 906 5004
akseli.tiitta@syl.fi

Sonja Naalisvaara
Sosiaalipoliittinen asiantuntija (toimeentulo, asuminen)
050 4965053
sonja.naalisvaara@syl.fi

Savilahden kampuksella koettiin uudenlainen hetki, kun kone- ja tuotantotekniikan englanninkielisen perustutkinnon opiskelijat saapuivat kampukselle ja aloittelivat opintojaan. Opiskelijoita oli Kuopioon saapunut muun muassa Ghanasta, Pakistanista, Myanmarista ja Nigeriasta. Opinnoistaan he valmistuvat levyseppähitsaajiksi, ja tavoitteena on saada heistä lisää ammattilaisia alueen teollisuuden palvelukseen. 

Opiskelijoissa on jo ennen opintojen aloittamista monialaista, vahvaa osaamista sekä motivaatio oppia lisää. He ovat tulleet valituksi 500 hakijan joukosta: Kaikki täyttivät hakemuksen, suorittivat kielitestin ja alaan liittyvän osaamistestin sekä tekivät itsestään videoesittelyn, jossa kertoivat myös tulevaisuuden toiveistaan ja ajatuksistaan Suomessa asumisesta ja opiskeluista. Näiden vaiheiden perusteella valittiin hakijoita haastatteluun, josta siivilöityi Savilahteen kokoontunut opiskelijaporukka. Yksi heistä on Ruandasta saapunut Carine Uwineza.

- Ennen hakemuksen jättämistä mietin, selviytyisinkö opinnoista. Voisinko naisena pärjätä? Lopulta tulin tulokseen, miksi en antaisi itselleni mahdollisuutta.

21-vuotias Uwineza opiskeli kotimaassaan fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa. Suomeen hän saapui kolme päivää ennen opintojen alkua. Uwineza pitää itseään kieli-ihmisenä, ja hän odottaakin suomen ja kulttuurin oppimista. Valmistumisen jälkeen toivoo löytävänsä alaan liittyvän työn ja pääsevänsä myös jatko-opintoihin.

Savon ammattiopisto sai luvan englanninkieliseen tutkintokoulutukseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä alkuvuodesta 2023.  Englanninkielisen koulutuksen odotetaan helpottavan alan kansainvälisten osaajien saatavuutta ja sen kautta parantavan yritysten kilpailukykyä Pohjois-Savossa. Koulutuksen ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti opintonsa tammikuussa 2024 Varkauden kampuksella.

Lisätietoja

Ilkka Kemppainen, koulutuspäällikkö
044 785 3165

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on budjettiriihessä googlaamassa, tarvitseeko opiskelija myös kesäisin katon päänsä päälle. Kun opiskelijat siirtyvät pois yleisen asumistuen piiristä, tilalle tulevaa opintotuen asumislisää saa ainoastaan opiskelukuukausilta. SYLin hallitus päivystää verkkohakujen kanssa valtioneuvoston juhlahuoneiston Smolnan edessä (Eteläesplanadi 6) 3.9. klo 7.30 alkaen ja jatkaa päivystystä budjettiriihineuvotteluiden ajan. Budjettiriihi pidetään Smolnassa 3.–4.9.

Yleinen asumistuki on ympärivuotinen tuki, kun taas opintotuen asumislisä on sidoksissa opintosuorituksiin. Tulevaisuudessa opiskelija ei saisi kesäisin asumisen tukea, ellei hän voi opiskella ja nostaa opintotukea. Opintotukikuukausien määrää on kuitenkin leikattu opiskelijoiden siirryttyä yleisen asumistuen piiriin, eikä tukikuukausia ole enää riittävästi kesäisin opiskeluun.

Mikäli opiskelija ei pysty opiskelemaan kesällä eikä saa kesätöitä, ainoa mahdollinen etuus on perustoimeentulotuki. Toimeentulotukea hakiessa opintolaina lasketaan opiskelijan tuloksi, vaikka opiskelija ei olisi sitä nostanut. Tämä syventää kohtuuttomasti opiskelijan velkataakkaa, vaikka hän ei pystyisi edistämään opintojaan. Toimeentulotuki on luonteeltaan viimesijainen etuus eikä sovellu opiskelijan kesän ajan tukimuodoksi.

”Ennenäkemättömät leikkaukset ja siirto opintotuen asumislisälle tekevät opiskelijoiden tilanteesta entistäkin kohtuuttomamman. Hallitus pieksee opiskelijat henkihieveriin. Opiskelijat tai korkeakoulusektori eivät kestä enää yhden yhtä leikkausta”, puheenjohtaja Tiitta lopettaa.

Hallitus vetäytyy neuvottelemaan ensi vuoden talousarviosta 3.–4.9.2024. SYL olisi toivonut valtioneuvoston googlaavan ennen opiskelijoiden siirtoa takaisin asumislisälle.

SYLin tarkemmat ehdotukset opiskelijoiden asumisen tukiin ovat tässä kannanotossa.

Lisätietoja:

Akseli Tiitta
Hallituksen puheenjohtaja
044 906 5004
akseli.tiitta@syl.fi

Opintotuen asumislisä jättää opiskelijalle heikot mahdollisuudet löytää vuokra-asuntoa.

Opiskelijat on määrä siirtää opintotuen asumislisälle 1.8.2025 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön lakiluonnoksessa esitetään, että opintotuen asumislisän taso olisi korkeimmillaan 296 euroa. SAMOK pitää tasoa järkyttävänä, sillä se ei vastaa opiskelijoiden tosiasiallisia asuinkustannuksia. Yksin asuvan opiskelijan keskimääräiset asumismenot olivat 573 euroa elokuussa 2024. Pelkässä valtion tukemassa asuntokannassa keskimääräiset asumismenot olivat 496,57 euroa. Asumislisän suunniteltu taso ei edes korkeimmillaan kykene kattamaan opiskelijoiden asuinkustannuksia.

“Opintotuen asumislisän ehdotettu taso on surkea ja heikentää opiskelijan mahdollisuuksia valmistua tavoiteajassa. Tällaiset leikkaukset vievät opiskelijalta viimeisetkin mahdollisuudet pärjätä opintotuella”, SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujala kiteyttää.

Opintotuen asumislisän tavoitteena on kannustaa opiskelijoita edullisempaan asumiseen. SAMOK pitää toimenpiteitä vastuuttomina, sillä leikkausten yhteydessä panostuksia opiskelija-asuntojen määrän kasvattamiseen ei olla tekemässä. Ilman riittävää asuntotarjontaa opiskelijat eivät voi sopeuttaa asumismenojaan.

“Tavoite asuinkustannusten kohtuullistamisesta on absurdi. Kohtuuhintaisia asuntoja ei ole läheskään riittävästi ja opiskelija-asunnossa asuvatkaan eivät kykene saavuttamaan toiveita edullisesta asumisesta. Jos tilanne ei parane, on opiskelijoille vuokra-asunnon löytämisen sijaan todennäköisempää vuokrata paikka telttaleiristä”, Kujala kivahtaa.

SAMOKin ratkaisut opintotuen asumislisälle siirryttäessä:

• Kuntaryhmien hyväksyttävät enimmäisasumismenot on asetettava korkeammalle tasolle, jotta opiskelija voi kattaa elinkustannuksensa
• Opintotukikuukausien kokonaismäärää tulee nostaa vähintään kymmenellä, jotta myös toimeentulo kesäaikoina tai opintojen viivästyessä voidaan turvata
• Opintotuen asumislisä sidottava kansaneläkeindeksiin
• Opiskelija-asumisen rahoitusta tulee nostaa opiskelija-asuntotarjonnan parantamiseksi

Lisätietoja:
Lauri kujala
Puheenjohtaja
050 389 1000
lauri.kujala@samok.fi

Metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa Tapiosta saa vieraakseen metsänhoitotieteen professori Heli Peltolan Itä-Suomen yliopistosta ja lehtori Antti Sipilän Hämeen ammattikorkeakoulusta keskustelemaan, miten metsäalan koulutus ja osaaminen ovat kehittyneet vastaamaan nykyajan vaatimuksiin.

Metsien kasvun, puutuotteiden arvonlisän, ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeyttä korostetaan nykyään yhä enemmän. Suomessa on noin 65 000 metsäalan ammattilaista, ja vuosittain valmistuu noin 800 uutta osaajaa. Heidän haasteenaan on sovittaa yhteen nämä vaatimukset, summaa Laura Nikinmaa. Mutta miten muuttuneet vaatimukset näkyvät metsäopetuksessa tänä päivänä? 

Metsätalouden tulevaisuus vaatii kokonaisvaltaista osaamista ja datan hyödyntämistä 

Perinteinen käsitys metsätaloudesta, jossa yhden oikean ratkaisun löytäminen riitti, on jäänyt historiaan. Nykyään metsäammattilaisen täytyy hallita kokonaisvaltainen näkökulma, jossa otetaan huomioon useita eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia puuntuotantoon, hiilensidontaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Viime kädessä metsänomistaja päättää, millaisia metsänhoidon ratkaisuja hän haluaa toteuttaa omien tavoitteidensa pohjalta. Tämä monialaisuus on keskeistä myös metsäalan opetuksessa, kun tavoitteena on metsien kasvun ja elinvoimaisuuden turvaaminen.

Metsätalouden asiantuntijatehtävissä vaaditaan ymmärrystä metsän kasvusta, hoidosta ja puun korjuusta, sekä pitkän aikavälin metsäsuunnittelusta, jossa metsien käyttö ja hoito perustuvat kestävyyteen. Puuntuotannon ohella korostuvat myös tiedot ja taidot luonnon monimuotoisuuden ylläpidosta ja ilmastonmuutoksen hillinnästä.  Heli Peltola nostaa esiin, että erityisesti ilmastonmuutoksen tuomien riskien hallinta on noussut entistä tärkeämpään rooliin.

Antti Sipilä korostaa lisäksi paikkatieto-osaamisen merkitystä. Metsäammattilaisilta odotetaan kykyä hyödyntää ja soveltaa käytännössä avointa dataa, kuten Suomen metsäkeskuksen tarjoamia tietoja, jotka voivat tehostaa esimerkiksi hakkuiden kohdentamista ja metsänhoidon suunnittelua. 

Yritysyhteistyöt valmistavat käytännön työelämään 

Sekä Peltola että Sipilä painottavat koulutuksen roolia tulevaisuuden monipuolisten osaamistarpeiden täyttämisessä.

Professorina Peltola vie uusimpia tutkimustuloksia suoraan opiskelijoille ja heidän kauttaan edelleen käytännön toimijoille. Yliopistolla tutkimuksen parissa toimivat opiskelijat vievät uutta tutkimustietoa käytännön työtehtäviin metsäalan yrityksiin. Yliopistot tekevät yritysyhteistyötä muun muassa erilaisten hankkeiden, maisterintutkielmien ja väitöskirjatutkimusten parissa. 

Sipilä kertoo, että Hämeen ammattikorkeakoulussa jokaisella opiskelijaryhmällä on oma kummiyritys, jonka kanssa tehdään pitkäjänteistä yhteistyötä. Tämä auttaa opiskelijoita ymmärtämään käytännön tarpeita ja valmistautumaan työelämään. Ammattikorkeakoulut saavat opetuksen suunnittelun tueksi palautetta osaamistarpeista myös suoraan yrityksiltä. Esimerkiksi Sipilän painottama datan hyödyntämisen osaaminen on suoraan yrityksiltä tullut toive opetukselle. 

Yhteistyö myös metsäalan ulkopuolisten organisaatioiden ja koulutusohjelmien kanssa on yleistynyt korkeakouluissa. Yritysyhteistyöt eivät myöskään rajoitu vain kotimaahan, vaan metsätalouden koulutus kansainvälistyy. Yhä useammat opiskelijat ja ammattilaiset tulevat ulkomailta, mikä tuo mukanaan tarpeen myös esimerkiksi englanninkielisille materiaaleille ja koulutuksille.  

Jatkuva oppiminen metsäalan tulevaisuuden tukipilarina 

Entä miten jo työelämässä olevat metsäalan ammattilaiset voivat ylläpitää ja kehittää osaamistaan muuttuvassa toimintaympäristössä? Koulutusorganisaatiot tarjoavat jo nyt monia mahdollisuuksia nykyisten ammattilaisten osaamisen päivittämiseen. Esimerkiksi Tapion ja myös muiden toimijoiden tuottavat avoimet verkkokurssit, webinaarit ja podcastit saavat Peltolalta ja Sipilältä kiitosta. Sekä avoin ammattikorkeakoulu että avoin yliopisto tarjoavat täydennyskoulutusta metsäammattilaisille. Opetuksen käytännönläheisyys on olennaista, jotta opittu tieto on vietävissä helposti omaan työhön. 

Miten varmistamme, että osaamiseen ja koulutukseen perustuva metsätalous kasvaa kestävästi yhteiskunnan näkökulmasta hyväksyttävänä myös tulevaisuudessa? Peltola korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä metsäalan ammattilaisille, jotta he pysyvät ajan tasalla nopeasti muuttuvassa maailmassa. Sipilä puolestaan painottaa yleisellä tasolla metsien terveyden ja elinkelpoisuuden ylläpitämistä oikea-aikaisilla toimenpiteillä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä metsätalouden kestävyyden varmistamiseksi. 

Kuuntele jakso: Osaamisella kohti metsätalouden kestävää kasvua

Tämä Metsäntuntijat-podcastin jakso on toteutettu osana Metsien kasvun lisääminen ja bioenergian kokonaiskestävyys metsäammattiosaamisen vahvistamiseksi -hanketta.

Tutustu hankkeessa tuotettuun verkkokurssiin ja opetusmateriaaliin. 

Tapion yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Metsäkoulutus ry, Luonnonvarakeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK), Itä-Suomen yliopisto, Koneyrittäjät ry, Lapin ammattikorkeakoulu (Lapin AMK), Riveria ja Bioenergia ry. 

Hanketta rahoittaa Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi.

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia. 

Lisätietoja 

metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa laura.nikinmaa(at)tapio.fi +358 29 432 6083 

Selkeät ja informatiiviset videot tarjoavat käytännön vinkkejä jokaiselle kotikokille.

– Kannustamme kotitalouksia pidentämään paistinpannujensa käyttöikää oikeilla hoito-ohjeilla. Pannujen hoitaminen on ympäristöä säästävä vaihtoehto uuden pannun hankkimisen sijasta, kertoo Marttaliiton kotitalousasiantuntija Niina Silander.

– Fiskarsin valikoimasta löytyy oikea pannu jokaiselle kokille ja kaikenlaiseen ruoanlaittoon. Laadukkaat tuotteet tekevät kokkaamisesta vähemmän velvollisuuden ja enemmän ilonaiheen. Videoilla nähtävillä on uudistettu, keraamisella pinnoitteella varustettu Functional Form -keitto- ja paistoastiasarja, joka paistaa ruoan kauniisti ja tarjoaa erinomaisen tarttumattoman pinnan, kertoo Fiskarsin tuotepäällikkö Emmi Härus.

Kotikokin tietopaketti

Pannukoulun ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten pidentää pinnoitetun pannun käyttöikää. Videolla jaetaan vinkkejä pinnoitetun pannun käytöstä ja huollosta, jotta pannun käyttöikä pidentyy. Opit, miten voit välttää tyhjänä kuumentamisen haitat, käyttää oikeita ruoanvalmistusvälineitä ja puhdistaa pannu hellävaraisesti.

Toisessa osassa käydään läpi kriteereitä pannunvalintaan. Usein kotikokki tarvitsee hyvää arkipannua jokapäiväiseen käyttöön. Videolla esitellään pinnoitettu paistinpannu, teräspannu ja valurautapannu, sekä niiden edut ja huoltovaatimukset.

– Hyvä huoltovinkki pannuille on, että pannu kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan ja noudattaa hoito-ohjeita, jotta pannu kestää mahdollisimman pitkään, kertoo Niina Silander.

– Fiskars tarjoaa myös uudelleenpinnoituspalvelua keraamisesti pinnoitetuille pannuille. Pannuhuollossa palautetaan pannun alkuperäiset ominaisuudet ennalleen. Samalla säästyy myös luonnonvaroja, sillä Fiskars-pannuhuolto kuluttaa 99 % vähemmän luonnonvaroja kuin uuden pannun hankinta, kertoo Emmi Härus.

Lisätiedot

• Marttojen vinkit paistinpannun valintaan
• Pannukoulun osa 1 ja osa 2 YouTubessa
• Fiskarsin pannuhuollon sivut
  
  
• Mari Rouvi, PR ja viestintä, Fiskars
  rouvi@fiskars.com
  
  
• Niina Silander, kotitalousasiantuntija, silander@martat.fi

Maksuton kutsu medialle: CXO Industry 2024 -tapahtuma 

Päivä, aika ja paikka: 

4.9.2024 | 08:30-15:30 | Tampere-Talo, Tampere 

CxO Industry 2024 -tapahtuma kokoaa jälleen yhteen satoja alan päättäjiä ja asiantuntijoita keskustelemaan ja inspiroitumaan liiketoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista. Tapahtuma tarjoaa huipputason puheenvuoroja ja mahdollisuuden verkostoitua alan vaikutusvaltaisimpien toimijoiden kanssa. 

Puhujanostoja vuoden 2024 tapahtumasta: 

• Heikki Ailisto, Research Professor, VTT 

The Future of Autonomous Operations: Multi-skilled people, intelligent machinery, and sustainable systems. 

• Pekka Koponen, Chair, Professio Group, Professor of Practice, University of Vaasa 

Strateginen ajattelu osaamisen kehittämiseen ja pitkän aikavälin menestykseen. 

• Mikael Laine, Senior Vice President, Strategy & Interim COO, Kalmar 

Innovaatiot ja riskit globaalin yrityksen päätöksenteossa: Miten edistää kilpailukykyä epävarmoissa olosuhteissa. 

• Marko Lepola, Teollisuusratkaisujen kehitysjohtaja, Telia Finland 

5G vaikutukset teollisuuden digitalisaatioon ja tulevaisuuden investointistrategiat. 

Ohessa lisätietoa tapahtumasta: https://professio.fi/product/cxo-industry/

Ilmoittaudu mukaan Tampereelle maksutta! 

Paikkoja medialle on rajattu määrä ja ilmoitamme jokaiselle henkilökohtaisesti.  

Rekisteröinti ja tiedustelut: 

Sähköpostitse: rita.kerola@professio.fi 

Lisätietoja voi kysyä myös LinkedIn-profiilistani: www.linkedin.com/in/ritakerola 

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin, 

Rita Kerola 

Chief Communication Officer, Professio Group 

FM Nina Seljon väitöstutkimus osoittaa, että vahvuusmentorointi auttaa merkittävästi uransa alkuvaiheessa olevaa opettajaa. Se yhdistää luonteenvahvuudet ja positiivisen ajattelun osaksi perinteistä mentorointia, saaden aikaan onnistumisen tunteita ja ammatillista vahvistumista. Seljon kehittämä vahvuusmentoroinnin malli soveltuu myös muiden alojen ammatilliseen ohjaus- ja tukityöhön. 

Moni opettaja kokee, että siirtyminen opinnoista työelämään on kuin hyppy kylmään veteen. Vastuut ja velvollisuudet ovat samat kuin kokeneella opettajalla, mutta käytännön työstä on paljon opittavaa. Usein työtä myös tehdään varsin yksin.

Mentorointi voi helpottaa uran alkua. Yksinkertaisimmillaan se on kollegojen välistä keskustelua, jossa neuvoja kaipaava saa vinkkejä ja tukea kokeneemmalta. Mentorointi myös edistää opettajien kiinnittymistä opetusalaan ja ehkäisee alanvaihtoa.

Mentoroinnin tarpeellisuutta ja hyötyjä ovat peräänkuuluttaneet niin kasvatusalan ammatti- ja opiskelijajärjestöt kuin Euroopan komissio. Mentorointia ei kuitenkaan hyödynnetä Suomessa järjestelmällisesti.

– On harmillista, että meillä ei ole opettajien uran alkuun mitään vakiintunutta ammatillista tukimuotoa. Kuntien ja yksittäisten koulujen välillä on suuria eroja siinä, miten uusi opettaja perehdytetään ja millaista tukea on tarjolla, Nina Seljo kertoo.

Seljo tarkastelee tutkimuksessaan erityisesti vahvuusmentorointia, jossa perinteiseen mentorointiin yhdistetään luonteenvahvuuksien huomioiminen ja myönteisen näkökulman tukeminen.

Luonteenvahvuuksiin keskittyminen vahvistaa opettajuutta

Positiivisen psykologian alalla tunnistettujen luonteenvahvuuksien tiedetään monin tavoin edistävän yksilön hyvinvointia. Kansainvälisesti käytetyssä VIA-luonteenvahvuusluokittelussa listataan 24 vahvuutta, joita löytyy kaikilta ihmisiltä. Ne ovat myönteisiä ja kehitettäviä ominaisuuksia, joiden ilmeneminen vaihtelee yksilöllisesti.

Vahvuudet toimivat vahvuusmentoroinnin punaisena lanka, johon kaikki kohtaamiset ja keskustelut perustuvat. Vahvuudet huomioidaan mentorin ja osallistujien välisissä vapaammissa keskusteluissa sekä ammatillista kasvua tukevissa harjoituksissa.

– On tärkeää, että tarjotaan mahdollisuus keskustella myös niistä asioista, jotka tapaamishetkellä puhututtavat tai painavat mieltä, Seljo täsmentää.

Tutkimukseen kuuluvaan vahvuusmentorointikokeiluun osallistui 11 lappilaista perusopetuksen opettajaa. Vuoden mittainen kokeilu onnistui sekä psykososiaalisena että käytännön toteutuksena.

– Opettajat kertoivat arvostavansa kunnioittavia kohtaamisia, luottamuksellisuutta ja vertaistukea. Vahvuusmentorointiin osallistuminen oli ammatillisesti hyödyllistä ja vahvisti opettajuutta.

Myös ryhmä-, yksilö-, etä- ja lähitapaamisten yhdistely koettiin onnistuneeksi.

Vahvuusmentoroinnin mallia voi soveltaa 

Tutkimuksessa kehitetyt harjoitukset tukevat vahvuuksien tunnistamista, hyödyntämistä ja kehittämistä sekä auttavat osallistujaa jäsentämään omaa työtään esimerkiksi työn rajaamisen tai oman osaamisen näkökulmista.

Seljon kehittämä vahvuusmentoroinnin malli on hyödynnettävissä myös muissa ammatillisen ohjauksen ja tuen muodoissa.

– Harjoituksia voi soveltaa esimerkiksi työnhaun tai ammatillisen kasvun tukena, Seljo kuvailee.

Malli voidaan ottaa käyttöön kokonaisuudessaan tai yksittäisinä harjoitteina. Yhden lukuvuoden mittaisen mallin mukaisesti osallistuja tapaa mentorin 1-2 kertaa kuukaudessa yksin tai vertaisryhmän kanssa.

Tietoa väitöstilaisuudesta

FM Nina Seljon väitöskirja Vahvuusmentorointi - kehittämistutkimus opettajan vahvuusperustaisesta tukemisesta työuran induktiovaiheessa tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 13. syyskuuta 2024 klo 12 alkaen luentosalissa F1027/Mauri-Sali (Yliopistonkatu 8).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Jaakko Helander Hämeen ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/.

Tietoa väittelijästä

Nina Seljo valmistui filosofian maisteriksi ja aineenopettajaksi Tampereen yliopistosta vuonna 2008 pääaineenaan saksan kieli ja kulttuuri. Seljo teki ensimmäisen opettajan sijaisuutensa jo lukioikäisenä, ja on valmistuttuaan työskennellyt kielten opettajana peruskoulussa. Lisäksi hänellä on laajasti kokemusta opettajien täydennyskouluttajana toimimisesta. Tällä hetkellä Seljo toimii Lapin yliopiston Harjoittelukoulun ruotsin lehtorina, tukioppilasohjaajana ja opettajankouluttajana.

Väitöstutkimukseen Seljo sai vuonna 2022 Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston 12 kuukauden apurahan.

Lisätietoja

Nina Seljo, nina.seljo(at)ulapland.fi, p. 040 4844480

Tietoa julkaisusta

Seljo, Nina (2024) Vahvuusmentorointi - Kehittämistutkimus opettajan vahvuusperustaisesta tukemisesta työuran induktiovaiheessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 385. ISSN:  1796-6310. ISBN: 978-952-337-440-9. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-440-9

Savon ammattiopiston ja FinVectorin yhteistyö jatkuu vahvana, kun vuoden sisään alkaa kolmas yhteinen rekrykoulutus. Tavoitteena on kouluttaa uusia biolääketieteen operaattoreita FinVectorin kasvavaan osaajatarpeeseen. Tulevien työntekijöiden työskentelypaikka tulee olemaan yrityksen tilat Savilahdessa.

Haku koulutukseen on parhaillaan käynnissä ja päättyy sunnuntaina 8.9.2024. Mukaan tiiviiseen 59 päivän koulutukseen otetaan 8–10 biolääketeollisuudesta kiinnostunutta. Työvoimakoulutus alkaa syyskuun lopussa ja päättyy ennen joulua.

- On upeaa päästä jälleen yhdessä FinVectorin kanssa toteuttamaan koulutusta. Tässä olemme parhaan tekemisemme ja perustehtävämme äärellä. Ihmiset pääsevät nopean ja laadukkaan koulutuksen kautta uudelle uralle ja yritys saa tarvitsemaansa työvoimaa, sanoo yrityspalvelupäällikkö Maija Savolainen Savon ammattiopista.

Ensimmäinen vastaava rekrykoulutus järjestettiin syyslukukaudella 2023 ja toinen kevätlukukaudella 2024. Saadut kokemukset niin opiskelijoilta, FinVectorilta, Savon ammattiopistolta kuin TE-toimistosta olivat erittäin positiivisia.

Opintoihin sisältyy lähiopetusta Savon ammattiopiston Savilahden kampuksella sekä työssä tapahtuvaa oppimista FinVectorin tiloissa niin ikään Savilahdessa. Koulutukseen sisältyy laboratorion työskentelytaitojen oppimista, geeniterapian ja puhdastilatyöskentelyn perusteita ja FinVectorin tuotantoprosessiin perehtymistä.

Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet biolääketieteen operaattorit työllistyvät FinVectorille koulutuksen jälkeen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Suomen kielen taitoa ei vaadita

Koulutus tapahtuu työvoimakoulutuksena eli se on ensisijaisesti suunnattu työttömille tai työttömyysuhan alla oleville TE-toimiston ja kuntakokeilukuntien asiakkaille, joiden työnhaku on voimassa TE-toimistossa. 

Hakijalta odotetaan englannin kielen taitoa, sillä FinVectorilla työohjeiden ja dokumentoinnin kieli on englanti. Työyhteisö toimii englannin kielellä, eikä suomen kieli ole vaatimuksena. Myös rekrykoulutus toteutetaan englanniksi.

Lisätietoja

Savon ammattiopisto, yrityspalvelupäällikkö Maija Savolainen, puh. 044 785 3545, maija.savolainen@sakky.fi

Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat Omnia ja Luksia sekä Microsoft ovat perustaneet datakeskusakatemian vastaamaan nopeasti kasvavaan datakeskusoperaattorien tarpeeseen. Datakeskusakatemia tarjoaa tutkintoon liitettävän 15 osaamispisteen opintokokonaisuuden, jossa on vahva paikallinen ja työelämälähtöinen sisältö. 

Datakeskusakatemian tavoitteena on tiivistää osaamisyhteistyötä työelämän ja ammatillisten oppilaitosten välillä ja siten tuoda reaalimaailman kokemusta datakeskustyöstä kaikille teknologiaurasta kiinnostuneille opiskelijoille. Yhteistyön tavoitteena on lisätä paikallista osaamista ja mahdollistaa paikallisen työvoiman työllistämisen sekä nyt että tulevaisuuden suomalaisissa datakeskuksissa. 

Datakeskusakatemia perehdyttää opiskelijan datakeskustyöskentelyn alkeisiin ja luo mahdollisuuden työllistyä yhteiskunnallisesti merkittävälle, Suomessakin kovassa kasvussa olevalle alalle. Datakeskusakatemia vastaa datakeskusten tuomaan osaamis- ja työvoimatarpeeseen ja siten vahvistaa Suomen asemaa ja kilpailukykyä digitaalisen muutoksen ja pilvipalveluiden edelläkävijänä. 

Datakeskusakatemia on ainutlaatuinen työ- ja oppimismahdollisuus opiskelijoille, jotka haluavat työskennellä pilvipalveluiden operointitehtävissä. Oppikokonaisuus syventää opiskelijan konkreettista osaamista datakeskusten toiminnasta ja tehtävistä. Datakeskusakatemia on suunnattu tarjoamaan lisäosaamista tieto- ja viestintätekniikan, talotekniikan, sähkö- ja automaatioalan sekä logistiikan perustutkinto-opiskelijoille osana tutkintoa.  

Microsoft aloittaa kolme datakeskusta käsittävän datakeskusalueen rakentamisen Vihtiin, Kirkkonummelle ja Espooseen syksyllä 2024. Microsoft on sitoutunut kestävään tulevaisuuteen ja hyödyntämään paikallista työvoimaa. Valmistuessaan datakeskukset ovat merkittävä työllistäjä datakeskusakatemian käyneille osaajille. 

- Yhteistyömme Omnian ja Luksian kanssa on loistava esimerkki siitä, miten lisäämällä yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä voimme vastata nopeasti kasvavaan osaamis- ja työvoimatarpeeseen. Tekemällä yhteistyötä datakeskuspaikkakunnillamme toimivien Omnian ja Luksian kanssa osaamista syntyy juurikin sinne, missä sille on pian suuri tarve. Näin edistämme Suomen asemaa teknologian kärkimaana myös tekoälyn aikakaudella, sanoo Mervi Airaksinen, Microsoft Oy:n toimitusjohtaja. 

- Luksian näkökulmasta datakeskusakatemia on hieno esimerkki siitä, miten ammatillinen koulutus voi vastata nopeasti ja joustavasti työelämän muuttuviin tarpeisiin. Luksia on iloinen voidessaan tarjota opiskelijoilleen mahdollisuuden opiskella datakeskusosaamista, joka avaa ovia monipuolisiin ja mielenkiintoisiin työtehtäviin. Luksia on myös ylpeä yhteistyöstään Microsoftin ja Omnian kanssa, joka edistää alueellista kehitystä ja innovaatioita, toteaa Luksian kuntayhtymän johtaja Jouko Lindholm. 

- Omnian strategia tiivistyy sanoihin Ratkaisuja. Yhdessä. Kaikille. Nyt käynnistyvä datakeskusosaajien koulutus Microsoftin, Luksian ja Omnian yhteistyönä on konkreettinen esimerkki tästä. Tämä avaa tulevan datakeskusakatemian opiskelijoille hienoja mahdollisuuksia työllistymiseen yhteiskunnallisesti merkittävälle alalle, joka varmistaa osaltaan eri toimialojen digitaalista toimintakykyä ja tuottaa ratkaisuja alueellisiin ja kansallisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin. Tämä yhteistyömuoto vastaa edellä mainittuihin tarpeisiin ja tavoitteisiin, iloitsee Omnian kuntayhtymän johtaja Tuula Antola. 

Datakeskusakatemian opinnot voi aloittaa vuoden 2025 alkupuolella. Lisätietoja: Toimiminen datakeskusympäristössä | osatutkinto - luksia.fi ja Datakeskusympäristössä toimiminen | Tieto- ja viestintätekniikan, sähkö- ja automaatioalan sekä talotekniikan perustutkintojen osa | Omnia 

Luksia on Länsi-Uudellamaalla toimiva toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Kampuksia on neljä. Ne ovat Lohjalla, Nummelassa (Vihti), Espoossa ja Kirkkonummella. Luksia järjestää monialaista ammatillista koulutusta ja asiantuntijapalveluita ammatilliseen kehittymiseen. Lisätietoja: luksia.fi

Omnia on monialainen opetuksen ja koulutuksen järjestäjä, joka toimii Espoon seudulla. Tehtävämme on edistää kansalaisten osallisuutta, osaamista ja hyvinvointia sekä alueen kuntien, yhteisöjen ja yritysten elinvoimaa. Tavoitteenamme on luoda ratkaisuja yhdessä kaikille. Omniassa noin 1000 ammattitaitoista ja työtään arvostavaa eri alan asiantuntijaa ja ammattilaista innostaa eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä oppimaan uutta. Vuosittain noin 35 000 opiskelijaa, lähes 6000 yrityskumppania sekä vahva kotimainen ja kansainvälinen yhteistyöverkostomme rakentaa kestävää tulevaisuutta kanssamme. Lisätietoja: omnia.fi 

Microsoft (Nasdaq "MSFT" @microsoft) luo tekoälyyn perustuvia alustoja ja työkaluja tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Teknologiayritys on sitoutunut tuomaan tekoälyn laajasti saataville, vastuullisesti. Haluamme auttaa jokaista maailman ihmistä ja organisaatiota saavuttamaan enemmän. Lisätietoa osoitteessa: www.microsoft.fi.

Jokainen menetetty lapsi ja nuori maksaa. Jokainen uupunut vanhempi on riski lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Hallitusohjelmassa luvataan, että heikoimmista pidetään huolta ja että jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Tämä on kuitenkin ristiriidassa suunniteltujen säästötoimien kanssa. Leikkaukset lisäävät hätää.  

Monet jo toteutetuista säästötoimista, kuten asumistuen kiristykset, työelämän ja työttömyysturvan heikennykset, ovat koskettaneet erityisesti lapsiperheitä. Vaikutukset näkyvät sekä hyvinvoinnin heikkenemisenä että sosiaalisina ongelmina. Lapsiperheköyhyys on Suomessa todellinen ongelma – ja lisääntyy koko ajan. Nyt tarvitaan päätöksiä, joiden avulla tuetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tarvitaan myös perusteellista lapsivaikutusten arviointia.  

Suomen Vanhempainliitto vetoaa hallitukseen, etteivät leikkaukset kohdentuisi lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa toimiviin järjestöihin. Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat massiiviset valtionavustusten leikkaukset eivät ole millään muotoa säästötoimenpide. Arviomme mukaan erityisesti pienituloiset ja heikommassa asemassa olevat kärsivät hallituksen kaavailemista järjestöleikkauksista. Sote-järjestöt tekevät työtä, jota kukaan muu ei tee. Se työ, joka jää säästöjen takia tekemättä näkyy tulevina vuosina saavutettavia säästöjä suurempina menoina. 

Ilman vapaaehtoistoimintaa emme selviä. Esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa toimii vuosittain kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia vanhempia, jotka huolehtivat oman lapsensa hyvinvoinnin lisäksi myös muiden lasten hyvinvoinnista yhdessä ammattilaisten kanssa. Jo tehdyillä päätöksillä monien lasten asemaa on heikennetty. Tämä tulee näkymään myös kouluissa ja vahvempana tarpeena kotien ja koulun väliselle yhteistyölle.    

Yksi tärkeimmistä sivistysvaltion mittareista on se, miten se huolehtii lapsistaan. Miksi laitamme lapset taloudellisen ahdingon maksajiksi? 

 
Marika Salomaa 
puheenjohtaja 
 
Saija Ohtonen-Jones 
toiminnanjohtaja 
Suomen Vanhempainliitto ry 

Tillgänglighetsbiblioteket Celias Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi är det första läromedlet för lågstadiet som utformats att vara så tillgängligt som möjligt. Läroboken är utformad för elever som har problem med läsning. Det är möjligt att förstå och lära sig innehållet i boken, även om det är svårt att läsa av olika skäl. Boken är en lättläst digital lärobok som kan man kan lyssna på och läsa samtidigt. Även illustrationerna fäster särskild vikt vid tillgänglighet och bilderna stöder texten. Med bokens hjälp kan man differentiera undervisningen nedåt, eftersom den ger verktyg för individuellt lärande. Boken behandlar det mest centrala innehållet i omgivningslära för tredje och fjärde årskurs i enlighet med läroplanen.

Läroboken Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi är resultatet av samarbete mellan flera experter inom undervisningssektorn, läroböcker och lätt språk. Boken är skriven av Jukka-Pekka Anttinen, Essi Eskelinen, Tytti Hartimo, Johanna Mäki och Anniina Salin. Tecknade bilder av Tarja Petrell. Anpassning till lätt språk av Sanna-Leena Knuuttila. Utgivare av boken är Tillgänglighetsbiblioteket Celia. Läromedlet är på finska.

Behovet kom direkt från lärare och elever

År 2023 utredde Celia hurdana hjälpmedel för läsning skolorna behöver. I utredningen intervjuades skolelever som behöver stöd för läsning och enkätmaterial samlades in från lärare. Enligt utredningen får eleverna bäst stöd för läsningen av läromaterial som man kan läsa och lyssna på samtidigt och som är skrivna på ett lätt språk. Enligt utredningen är behovet av en ny typ av läromedel stort, men sådant har inte funnits tillgängligt i tillräcklig omfattning. Boken Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi uppfyller detta behov.

”Budskapet i utredningen förra året var ovanligt tydligt: både elever och lärare såg ett behov av sådant material. Jag är glad och stolt över att vi modigt provade hur man skapar så tillgängligt läromedel som möjligt för dem som behöver stöd i läsning. Vårt expertteam gjorde ett fantastiskt jobb. Med detta initiativ hoppas vi att utbudet av motsvarande läromedel är större i framtiden”, säger Juha Nurro, samlingschef på Tillgänglighetsbiblioteket Celia.

Boken är tillgänglig för Celias kunder

Boken kan läsas avgiftsfritt i Celias webbtjänst Celianet eller i läsappen Pratsam Reader. Den kan även laddas ner på den egna datorn. Dessutom kan läromedlet skrivas ut som pdf-fil för lärare. Precis som andra böcker från Celia har användarrätten till läroboken Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi begränsats till personer som har lässvårigheter på grund av skada eller annan orsak.

Tillgänglighetsbiblioteket Celia samlar in erfarenheter av användning av läroboken Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi från samarbetsskolor under hösten 2024. Av responsen utreds vilken inverkan boken har på lärande. Responsen bidrar till att utveckla tillgängligheten i läroböcker i fortsättningen.

Välkommen till webbinarium om publiceringen av boken Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi 17.9.2024

Tillgänglighetsbiblioteket Celia ordnar på tisdag den 17 september kl. 14.15–16 ett webbinarium om publiceringen av boken, särskilt för lärare, speciallärare och andra som arbetar i skolan, där deltagarna får bekanta sig med det nya läromedlet. Webbinariet ordnas via Teams. Anmäl dig till webbinariet med detta formulär senast den 16 september kl. 15.

Ytterligare information:

pedagogisk expert Riikka Lehtinen, riikka.lehtinen@celia.fi, tfn 0295 333 130

Saavutettavuuskirjasto Celian Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi on ensimmäinen mahdollisimman saavutettavaksi suunniteltu alakoulun oppimateriaali. Oppikirja on suunniteltu oppilaille, joilla on lukemisen vaikeuksia. Kirjan sisällöt on mahdollista ymmärtää ja oppia, vaikka lukeminen olisi eri syistä vaikeaa. Kirja on selkokielinen digitaalinen oppikirja, jota voi kuunnella ja lukea yhtä aikaa. Myös kuvituksessa on kiinnitetty erityistä huomiota saavutettavuuteen ja kuvat toimivat tekstin tukena. Kirjan avulla opetusta voi eriyttää alaspäin eli se tarjoaa välineitä yksilölliseen oppimiseen. Kirjassa käsitellään kolmannen ja neljännen luokan keskeisimmät opetussuunnitelman mukaiset ympäristöopin sisällöt.

Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi -oppikirja on usean opetusalan, oppikirja-alan ja selkokielen asiantuntijan yhteistyön tulos. Kirjan ovat kirjoittaneet Jukka-Pekka Anttinen, Essi Eskelinen, Tytti Hartimo, Johanna Mäki ja Anniina Salin. Piirroskuvat on tehnyt Tarja Petrell. Selkomukautuksen on toteuttanut Sanna-Leena Knuuttila. Kirjan on toimittanut Saavutettavuuskirjasto Celia. Oppimateriaali on suomenkielinen.

Tarve nousi suoraan opettajilta ja oppilailta

Vuonna 2023 Celia selvitti, minkälaisia lukemisen apuvälineitä kouluissa tarvitaan. Selvityksessä haastateltiin lukemisessa tukea tarvitsevia koululaisia ja kerättiin kyselyaineisto opettajilta. Selvityksen perusteella oppilaiden lukemista tukevat parhaiten sellaiset oppimateriaalit, joita voi lukea ja kuunnella samanaikaisesti ja joissa on selkokieltä. Tarve uudenlaisille oppimateriaaleille on selvityksen mukaan suuri, mutta niitä ei ole ollut riittävästi saatavilla. Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi -kirja vastaa tähän tarpeeseen.

”Viimevuotisen selvityksen viesti oli harvinaisen selkeä: sekä oppilaat että opettajat tunnistivat tarpeen tällaiselle materiaalille. Olen iloinen ja ylpeä, että lähdimme rohkeasti kokeilemaan, miten saataisiin luotua lukemisessa tukea tarvitseville mahdollisimman saavutettava oppimateriaali. Asiantuntijaryhmämme teki mahtavaa työtä. Toivomme, että tämän avauksen myötä tulevaisuudessa vastaavia oppimateriaaleja olisi tarjolla enemmän,” kertoo Saavutettavuuskirjasto Celian kokoelmapäällikkö Juha Nurro.

Kirja on tarjolla Celian asiakkaille

Kirja on maksutta luettavissa Celian verkkopalvelu Celianetissä tai Pratsam Reader -lukusovelluksessa. Sen voi myös ladata omalle tietokoneelle. Lisäksi oppimateriaali on saatavilla opettajien käyttöön tulostettavana pdf-tiedostona. Kuten muidenkin Celian kirjojen, Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi -oppikirjan käyttöoikeus on rajattu henkilöille, joilla on vammasta tai muusta syystä aiheutuva lukemisen vaikeus.

Saavutettavuuskirjasto Celia kerää Luen ja kuuntelen -oppikirjan käyttämisestä kokemuksia syksyn 2024 aikana yhteistyökouluilta. Palautteiden avulla selvitetään, millainen vaikutus kirjalla on oppimiseen. Palaute auttaa kehittämään oppikirjojen saavutettavuutta jatkossa.

Tervetuloa Luen ja kuuntelen: Ympäristöoppi -kirjan julkistuswebinaariin 17.9.2024

Saavutettavuuskirjasto Celia järjestää tiistaina 17.9. klo 14.15–16 erityisesti opettajille, erityisopettajille ja muille koulussa työskenteleville kirjan julkistuswebinaarin, jossa osallistujat pääsevät tutustumaan uuteen oppimateriaaliin. Webinaari järjestetään Teamsissa. Ilmoittaudu webinaariin tällä lomakkeella viimeistään 16.9. klo 15.

Lisätietoja:

pedagoginen asiantuntija Riikka Lehtinen, riikka.lehtinen@celia.fi, puh. 0295 333 130

Uutuuskirja Paluu Reimsiin kertoo ranskalaisfilosofi Didier Eribonin ristiriitaisesta ja tunteikkaasta matkasta työväenluokkaiseen menneisyyteensä. 

Eribon käsittelee kirjassaan omaa intellektuellin tehtäväänsä ja homoseksuaalisuutensa suhdetta työväenkulttuuriin ja populismiin. Omakohtainen kirja on yhdistelmä muistoja, sosiologista tarkkanäköisyyttä ja poliittista analyysia. 

”Kirjailija Edouard Louis sanoo Paluu Reimsiin -kirjan olevan yksi niistä harvoista teoksista, joilla on kyky muuttaa ihmisen elämää. En tiedä, muuttiko se minun elämääni, mutta ainakin Eribon sai minut näkemään oman tarinani, omat elämän valintani aivan uudessa valossa”, teoksen suomentanut näyttelijä Timo Torikka sanoo.

”Eribonin teoksen vahvin anti on sen kyky puhutella lukijaa niin monella eri tasolla. Kirja pitää sisällään niin elämäkerran, romaanin kuin sosiologisen esseenkin ainekset. Käyttäessään omaa elämäänsä esimerkkinä, Eribon haastaa väistämättä lukijaa tarkastelemaan omaa elämänpolkuaan”, Torikka lisää. 

Didier Eribon on todiste siitä, että työväenluokasta voi kasvaa kansainväliseksi kirjailijaksi ja ajattelijaksi, mutta työväenluokka ei koskaan jätä ihmistä. 

Teoksen jälkisanat on kirjoittanut professori Juha Suoranta. Hän kiittää Eribonia tavasta yhdistää henkilökohtainen kokemus ja yhteiskunnallinen analyysi tavalla, joka herättää lukijan ajattelemaan omia juuriaan ja yhteiskunnallista asemaansa.

"Kirja on tärkeä puheenvuoro yhteiskunnallisessa keskustelussa luokkaeroista, kulttuurisodista ja oikeistopopulismin noususta”, Juha Suoranta sanoo.

Suoranta suosittelee Paluu Reimsiin -kirjan lukemista kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin itseään, yhteiskuntaa ja maailmaa, jossa elämme.

***

Suomentaja Timo Torikka ja professori Juha Suoranta keskusteleva kirjasta lauantaina 7. syyskuuta Tampereella Työväenkirjallisuuden päivässä kello 12.15 Bertel-salissa.

***

Didier Eribon: Paluu Reimsiin. Suomentaja Timo Torikka. Vastapaino 2024, 203 s.

Arvostelukappaleet: Mikko Jämsén, mikko.jamsen@vastapaino.fi, p. 050 406 3906.

Turun ammattikorkeakoulu ja Loimaan evankelinen kansanopisto yhdistävät osaamisensa ESR-rahoituksella toteutettavassa Maakunta työllistää -hankkeessa. Uudenlaisessa koulutuspilotissa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat valmistuvat tradenomeiksi ja sosionomeiksi jopa kahdessa vuodessa.  

Suurin osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista on työikäisiä. Siitä huolimatta todella moni maahanmuuttaja kohtaa haasteita työllistymisessä. Samanaikaisesti Suomen väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen vaikuttavat yhä enenevissä määrin maakuntien elinvoimaan. Maakunta työllistää -hankkeessa etsitäänkin ratkaisuja paitsi korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseen myös Loimaan yrityskentän vahvistamiseen.  

Koulutuspilotissa tradenomi- ja sosionomiopiskelijat opiskelevat valmiiksi sovitussa harjoittelupaikassa kolmena päivänä viikossa ja lähiopetusta on kahtena päivänä viikossa Loimaalla. Koulutukseen sitoutuvia kummiyrityksiä etsittiin sosiaalisen median ja verkostojen avulla. Yritykset ovat lähteneet mukaan ja syksyllä 2024 aloittaville opiskelijoille on tarjolla harjoittelupaikkoja kummiyrityksissä. 

Opintojen alkuvaiheessa keskitytään etenkin suomen kielen vahvistamiseen. Hakijoiden kielitaitovaatimusta madallettiin ammattikorkeakoulujen yleisestä linjasta. Näin koulutukseen saatiin mukaan myös ne henkilöt, jotka eivät voi hakeutua suomalaiseen korkeakouluun akateemisesta loppututkinnostaan tai opinnoistaan huolimatta.  

– Koulutuspilotissamme olemme rohkeasti päättäneet ratkaista monta haastetta yhtäaikaisesti. Tarjoamme suomen kielen oppimiseen ja työssäoppimiseen painottuvan koulutuspolun maahanmuuttajille, ja rekrytoimme uusia osaajia maakuntien yrityksiin, kertoo hankeen sisältöasiantuntija Minna Björkberg-Suominen Turun ammattikorkeakoulusta. 

Lisätiedot:

Minna Björkberg-Suominen,
minna.bjorkberg-suominen@turkuamk.fi
puh. 040 355 0317 

Koulutuspilotin opiskelijoita voi tulla haastattelemaan Loimaan evankeliseen kansanopistoon.

Ammattikorkeakoulut kutsuvat rakennusalan toimijoita mukaan Kestävän korjausrakentamisen osaaja ‑koulutukseen. Kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttama koulutus edistää korjausrakentamiseen liittyvää osaamista erityisesti uuden lainsäädännön näkökulmasta.

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö, kuten vuoden 2025 alusta voimaan tulevat kansallinen rakennuslaki ja uudistettu energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) asettavat uusia vaatimuksia korjausrakentamiselle ja siihen liittyvälle osaamisen päivittämiselle. Näitä uusia vaatimuksia ovat mm. ilmastoselvitys, materiaaliseloste sekä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys.

Karelia-ammattikorkeakoulun, Metropolian Ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun maksuton kestävän korjausrakentamisen täydennyskoulutus käynnistyy syyskuussa. Koulutus on suunniteltu palvelemaan erityisesti rakennuttajien, suunnittelijoiden sekä rakennus- ja purku-urakoitsijoiden osaamistarpeita. 

Koulutuksissa käsitellään rakennusalan ajankohtaisia teemoja kuten kestävää korjausrakentamista, ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kiertotaloutta, energiatehokkuutta ja tietomallintamista. Koulutuskokonaisuus koostuu pienemmistä kokonaisuuksista ja opinnot voi suorittaa työn ohessa verkko-opintoina.

Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttosen mukaan koulutukselle on tarvetta:

- Meillä on korkean osaamisen rakentamista ja projektinhallintaa, mutta erityisesti korjausrakentamisessa tarvitaan lisää osaamista ja koulutusta. 1990-luvun laman aikana lisättiin korjausrakentamista ja saatiin taantuma taittumaan, Anttonen toteaa.

Korjausrakentamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tilastokeskuksen mukaan sen osuus kaikista kotimaan talonrakennusalan urakoista vuonna 2021 oli 41 prosenttia. Korjausrakentaminen on avainasemassa ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kun nykyisen rakennuskannan energiankulutusta vähennetään ja lämmitysenergiamuotojen kehitetään.

- Korjausrakentamisella on saavutettavissa nopeimmat ja suurimmat vaikutukset rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Olemassa olevien rakennusten korjaaminen on aina hiilineutraalimpaa kuin uusien rakentaminen, kiteyttää Metropolian yliopettaja Hannu Hakkarainen.

Kestävän korjausrakentamisen osaaja ‑koulutuksen opintojaksoilla opiskelijat tutustuvat korjausrakentamisen eri osa-alueisiin suunnitteluvaiheesta toteutukseen saakka.

Koulutus käynnistyy aloitustilaisuudella 11.9.2024

Koulutuksen aloitustilaisuudessa keskitytään rakennuslain muutoksiin ja kuullaan mielenkiintoisia asiantuntija- ja yrityspuheenvuoroja. Tilaisuus tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan säädöskehityksestä, säädösten voimaantulosta sekä niiden vaikutuksista korjausrakentamisen näkökulmasta. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan rakennusalan toimijoiden kokemuksia sekä näkökulmaa rakentamisen päästöjen ohjauksesta.

Ilmoittaudu mukaan täydennyskoulutukseen ja aloitustilaisuuteen 11.9.2024 etänä tai paikan päällä Joensuussa!

Kestävän korjausrakentamisen osaaja ‑koulutus on rahoitettu Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF), joka on EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) suurin ohjelma. Rahoituksen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Hanke kestää 15.4.2024–30.6.2025.

Ammatillisen leikkaukset heikentävät osaavan työvoiman saantia 

Sivista tuomitsee hallituksen ratkaisun kohdentaa ammatilliseen koulutukseen 20 miljoonan euron lisäleikkaus aiemmin päätetyn 100 miljoonan euron lisäksi. Leikkaukset vaikeuttavat osaavan työvoiman saatavuutta ja uhkaavat aikuisten työuran aikaisen oppimisen mahdollisuuksia. 

– Oppilaitosten on mahdotonta suunnitella tulevaisuuttaan, kun rahoitus on jatkuvasti epävarmalla pohjalla. Koulutuksen piti olla säästöjen ulkopuolella, mutta hallitus on rikkonut tämän lupauksensa ammatillisen koulutuksen osalta jo toistamiseen, sanoo Sivistysala ry:n politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo. 

Tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitus kasvaa merkittävästi 

Tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitus kasvaa hallituskauden aikana luvatusti peräti miljardilla eurolla. Budjettiriihessä pantiin toimeen aiemmin päätetyt kohdennukset, mistä Sivista kiittää.  

– Suomen kasvu ja menestys perustuvat vain osaaviin ihmisiin sekä kasvavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, jota tehdään yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Panostukset TKI-toiminnan julkiseen rahoitukseen säästöjen keskelläkin ovat hallitukselta erinomainen valinta, Uusitalo sanoo. 

– On hyvä, että määrärahoja kohdennetaan myös korkeakoulujen kapasiteetin kasvattamiseen, ja että hallitus yhtyy laajaan tavoitteeseen, että puolella ikäluokasta tulisi olla korkeakoulututkinto, Uusitalo sanoo. 

Yksityisten peruskoulujen lapset ja nuoret tasavertaiseen asemaan 

Yksityisten peruskoulujen rahoitus on aiemmin ollut kuusi prosenttia kunnallista alhaisempi. Hallitus on luvannut korjata asian ja tiedotti budjettiriihessä korottavansa yksityiskoulujen kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin 1.8.2025 alkaen. 

Sivista pitää erittäin arvokkaana hallituksen päätöstä vahvistaa perusopetuksen järjestämistä ja jokaisen lapsen oikeutta yhdenvertaiseen koulutukseen. Muutos koskee yli 15 000 lasta ja nuorta, jotka opiskelevat yksityisen järjestäjän ylläpitämässä peruskoulussa. 

Kotoutumisleikkaukset huolestuttavat  

Leikkauksilla maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen heikennetään ihmisten mahdollisuuksia tulla osaksi yhteiskuntaamme. Sivistysalan tavoitteena on, että Suomi on avoin, kansainvälinen ja suvaitsevainen maa, johon on hyvä tulla tekemään töitä, opiskelemaan, opettamaan ja tutkimaan. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen on tärkeä osa kotoutumista ja usein maassa työllistymisen edellytys. 

– Suomalaisissa oppilaitoksissa, opistoissa ja kesäyliopistoissa tehdään laadukasta työtä maahanmuuttajien koulutuksessa. Kotoutumiskoulutuksessa tulisi hyödyntää entistä enemmän koulutusjärjestelmämme toimijoita, joilla on laadukkaat tilat, laitteet, henkilökunta ja osaaminen. Uskon, että näin kotoutumiskoulutukseen saataisiin lisää tehoa ja vaikuttavuutta, sanoo Uusitalo. 

– Sivista on nostanut aiemmin esille, että ukrainalaisten suomen tai ruotsin kielen valtionrahoitus on jäänyt vuosi toisensa jälkeen vajaiksi, ja opistot maksavat koulutuksen omasta pussistaan. Tämä on häpeällistä, ja vaadimme asiaan korjausta lisätalousarviossa, Uusitalo sanoo. 

Lisätiedot: 

• Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, politiikka ja vaikuttaminen, puh. 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi 

Ensi viikolla: Maksuton kutsu vain medialle Viestintä 2024 -tapahtumaan: Mukana mm. Spotify, HUS, UNICEF, IKEA, Fiskars ja Finnair 

Päivä ja paikka: 

10.–11. syyskuuta 2024 | Hybriditapahtuma: Helsinki, Vanha Ylioppilastalo 

Tapahtumassa mukana: 

Spotify, IKEA, Vaisala, Professio, Fazer Finland, Fiskars Group, Helen, Finnair, Aktia, Husqvarna Group, Työ- ja elinkeinoministeriö, Huoltovarmuuskeskus, HUS, Viesti Ry, T-Media, Suomen UNICEF, Traficom, Remedy Entertainment – alan huippunimet & organisaatiot benchmarkina. 

Huomisen vaikuttavat viestintäteot syntyvät täällä!  

Puhujanostoja vuoden 2024 tapahtumasta: 

Laura Helaniemi, Markkinointi- ja viestintäjohtaja, Suomen UNICEF 

Viestinnän merkitys globaalissa humanitaarisessa työssä ja maineen rakentamisessa. 

Paula Isopahkala, Viestintäjohtaja, HUS 

Strategisen viestinnän rooli terveydenhuollon organisaatioissa ja kriisiviestinnän johtaminen. 

Treasa Dovander, Head of Internal Communications, Global Strategy Operations, Spotify (SE) 

Globaalin työntekijäviestinnän strategiat liiketoiminnan muutoksessa ja sitoutumisen kasvattamisessa. 

Fredrik Henriksson, Vice President Corporate Communications, Husqvarna Group (SE) 

Strategisen viestinnän rooli globaalien brändien johtamisessa ja muutoksen ajamisessa. 

Peter Nyman, tapahtuman juontaja 

Kokenut ja karismaattinen viestintäammattilainen, joka johtaa tapahtuman keskusteluja ja esiintymisiä. 

Tapahtuman teemat ja ohjelma: https://professio.fi/product/viestinta/  

Paikkoja medialle on rajallisesti. Varaa nyt maksutta omasi virtuaaliseen tapahtumaan tai paikan päälle. 

Rekisteröinti ja tiedustelut: 

Rita.kerola@professio.fi 

Vahvistamme jokaiselle osallistumisen henkilökohtaisesti. 

Ystävällisin terveisin, 

Rita Kerola, CCO, Professio