Savon koulutuskuntayhtymän yhtymähallitukselle esitetään koko henkilöstöä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä. Yhtymähallitus kokoontuu perjantaina 6. syyskuuta. Savon koulutuskuntayhtymä hallinnoi Savon ammattiopistoa ja Varkauden lukiota.

- Ammatilliselle koulutukselle on alueella kova kysyntä, eikä se poistu tulevaisuudessakaan. Leikkaukset valtion rahoituksessa pakottavat kuitenkin suuriin sopeutuksiin, sanoo kuntayhtymän johtaja Heikki Helve.

Valtion rahoitus ammatilliselle koulutukselle vähenee 100 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen, ja summasta on arvioitu Savon koulutuskuntayhtymän osaksi noin 4,22 miljoonan euron leikkaus. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle on asetettu 50 miljoonan euron kohdentamaton säästö, joka voi lisätä ammatillisen koulutuksen taakka.

Vuoden 2024 talouden arvioidaan jäävän tiukasta kustannuskurista huolimatta 0,6 m€ alijäämäiseksi. Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena on 4 miljoonan euron säästö, johon keinoina ovat toiminnallisten kustannusten leikkaus tai tulojen lisääminen.

- Kuntayhtymässä olemme käyneet kaikki kustannukset tarkasti läpi ja tehneet leikkauksia ja säästöjä. Henkilöstöön kohdistuvilta vähennyksiltä emme tässä uudessa tilanteessa valitettavasti välty, sanoo Helve.

Enimmillään yhteistoimintaneuvottelut tarkoittavat 60 henkilötyövuoden vähennystä. Neuvottelujen piiriin kuuluu koko kuntayhtymän henkilöstö eli noin 760 henkilöä. Henkilöstöön kohdistuvat sopeuttamistoimet voivat olla muun muassa tehtävien uudelleenjärjestelyjä, osa-aikaistamisia, lomauttamisia ja irtisanomisia. Tarkastelun alla ovat myös eläköitymiset.

Jos Savon koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus päättää yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä, neuvottelukierrokset alkavat maanantaina 9. syyskuuta. Neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa.

Savon koulutuskuntayhtymän henkilökuntaa on tiedotettu asiasta infotilaisuudessa keskiviikkona 28.8. Henkilökuntaa tiedotetaan aina, kun uutta kerrottavaa on. Tiedotuskanavina toimivat kuntayhtymän intra ja erilliset Teamsin kautta toteutettavat infotilaisuudet.

Savon ammattiopiston ja Varkauden lukion opiskelijoille ja alaikäisten opiskelijoiden huoltajille on lähetetty Wilma-viesti keskiviikkona 28.8. Viestin pääasiallinen sisältö oli kertoa, että käynnissä olevat koulutukset turvataan ja opinnot jatkuvat loppuun asti normaalisti.

Lisätietoja

Lisätietoja antaa ke 28.8. klo 16 alkaen

Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja
044 785 3050

Lapin yliopiston hallitus valitsi yliopiston nykyisen rehtorin HTT, PhD Antti Syväjärven jatkamaan rehtorina myös seuraavat viisi vuotta. Tammikuussa 2025 alkava ja joulukuun 2029 loppuun saakka kestävä kausi on hänen toinen viisivuotiskautensa Lapin yliopiston rehtorina.

Pellolaislähtöinen Syväjärvi on koulutukseltaan filosofian tohtori (PhD) psykologian pääaineesta (Cardiffin yliopisto, Iso-Britannia, 1998) ja hallintotieteiden tohtori (Lapin yliopisto, 2005). Syväjärvi aloitti nykyisen rehtorikautensa Lapin yliopistossa marraskuussa 2019. Uusi viisivuotinen rehtorikausi alkaa tammikuussa 2025. Ennen rehtorin tehtävää Syväjärvi on työskennellyt Lapin yliopistossa hallintotieteiden professorina vuodesta 2005 alkaen, yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanina 2015–2017 ja tutkimusvararehtorina 2018–2019. Lapin yliopiston lisäksi hän on työskennellyt mm. Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa ja Cardiffin ja Astonin yliopistoissa Iso-Britanniassa. Syväjärvi on verkostoitunut laajasti ja mukana edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä, kuten tällä hetkellä jäsenenä Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa ja puheenjohtajana Sivistysala ry:n hallituksessa. Hän on myös Lapin ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja.

Yliopiston hallituksen mukaan Syväjärven vahvuutena on hänen näyttönsä ja kyvykkyytensä kaikilla rehtorin tehtävän ydinalueilla. Hakuprosessin aikana hän esitti vahvan näkemyksen yliopiston kokonaisvaltaisesta strategisesta johtamisesta ja toiminnan kehittämisestä keskeisillä alueilla. Hallituksen mukaan Syväjärvellä on vastuullinen näkemys talouden hallinnasta ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä pitkällä aikavälillä.

– Syväjärvi on hoitanut jo käynnissä olevalla kaudellaan rehtorin tehtävän erinomaisesti. Olen iloinen, että yhteistyömme jatkuu. Uskon, että Syväjärven johdolla Lapin yliopisto vahvistuu edelleen arktisten asioiden huippuosaajana, sanoo Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Johanna Buchert.  

Antti Syväjärven lisäksi Lapin yliopiston rehtorin tehtävää hakivat yliopisto-opettaja, TaT Krista Korpikoski, projektikoordinaattori, FT Tim Luoto, dekaani, TaT Satu Miettinen ja vararehtori, OTT Soili Nystén-Haarala. Lisäksi rehtoriksi haki yksi henkilö, joka ei täyttänyt haussa vaadittuja ehtoja.

Yliopiston rehtorin tehtävänä on hoitaa yliopistolaissa rehtorille määrättyjä tehtäviä ja vastata strategisesta suunnittelusta, yliopiston hallituksen vahvistaman strategian toimeenpanosta sekä yliopiston operatiivisesta johtamisesta. Rehtoriksi valittavalta vaaditaan tohtorintutkinto ja rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtorilta edellytetään myös monipuolinen yliopiston perustehtävien ja toiminnan tuntemus sekä erinomaiset vuorovaikutustaidot.

Lisätietoja
Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Johanna Buchert
johanna.buchert(at)luke.fi
050 511 6603

Iisalmella on ollut tapana viestiä ja markkinoida seudun mahdollisuuksista oivaltavasti kokeillen – tavoilla, joita kuntamarkkinoinnissa ei ole aiemmin nähty.

”Pienen kaupungin on uskallettava käyttää rohkeasti uusia, oivaltavia tapoja herättää kiinnostusta erottuakseen massasta”, kuvailee Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

”Agenttien avulla Iisalmi tulee tutuksi opiskelijaverkostoissa eri puolella Suomea hauskalla, nuorten osaajien omaa luovuutta hyödyntävällä tavalla. Agenttimme tuntevat omat opiskeluverkostonsa, ja osaavat soluttautua niihin tavalla, joka toimii nimenomaan nuorten näkökulmasta”, määrittelee Laura Koski, joka koordinoi By Iisalmi -brändiverkostoa ja -markkinointia Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelijana.

Agenttikampanja luo siltaa Iisalmen seudun yritysten ja opiskelijoiden välille

Iisalmen seudulla jo vuosia aktiivisesti toiminut By Iisalmi -verkosto yrityksineen ja oppilaitoksineen on ollut mukana ideoimassa kampanjaa, ja tehtävävaiheessa keskiöön nousee neljä verkostoon kuuluvaa yritystä: By Iisalmi -agentit tekevät tehtäviä Olvin, Normetin, Ponssen ja Genelegin uramahdollisuuksiin ja tuotteisiin liittyen.

”Agentit laativat ehdotukset siitä, millaisilla tempauksilla tai toimilla he tuovat kutakin yritystä omissa verkostoissaan ja omalla opiskelupaikkakunnallaan esille, ja me täältä Iisalmesta käsin autamme idean viimeistelyssä sekä tietysti osallistumme somenäkyvyyden vahvistamiseen”, kertoo Laura Koski.  

Yksi agentiksi valitsemisen ehto olikin aktiivinen sisällöntuotanto ja seuraajakunta somessa. Nyt ei kuitenkaan haettu koko kansan tuntemia vaikuttajia, vaan tavallisia, ennakkoluulottomia ja innostuneita nuoria, jotka ovat kiinnostuneita Iisalmen ihmeistä ja joihin muiden samanikäisten on helppo samaistua. Mikro- ja nanovaikuttajuus ovat markkinoinnissa nousevia trendejä ja aito, ei liian tuotettu sisältö kiinnostaa yhä enemmän. By Iisalmi -agenttien edesottamuksia päästään seuraamaan somesta ja www.iisalmi.fi/byiisalmiagentit -sivulta syys-lokakuun aikana, ja tuloksia tarkastellaan By Iisalmi -seminaarissa 13.11.2024.

By Iisalmi -agentit 2024 ja heidän somekanavansa:

 Konsta & Veera

Jyväskylän Tiimiakatemiassa opiskelevat Konsta ja Veera muodostavat agenttiparin, joka on valmiina toteuttamaan lennokkaitakin ideoita! Iisalmessa heitä inspiroivat eloisuus, helppous sekä toimiva arki. 

Instagram: veerapartanen, Konstakseli 

TikTok: veeraakata, Bondikioskit 

Nina 

Seinäjoella tradenomiksi opiskeleva Nina on intohimoinen musiikin harrastaja. Hän on erityisen kiinnostunut Genelecin kaiuttimista. Hänen mottonsa agenttina on “Kohti unelmia ja tavoitteita!”.

Instagram: t_kohti_unelmia_ja_tavoitteita

Wellnessboyz 

Wellness-tradenomeiksi Kuopiossa opiskelevat Wellnessboyzit tuottavat yllättävää ja hauskaa sisältöä. Valmistaudu tutustumaan Iisalmeen sekä yrityksiin sketsien kautta!

Instagram: Wellnessboyz

TikTok: Wellnessboyz

Noora           

Oulussa fysioterapiaa opiskeleva Noora yhdistää sisällössään yrittäjyyttä, hyvinvointia sekä opiskelijaelämää. By Iisalmi -agenttina hänen mottonsa on “Pystyt saavuttamaan unelmiasi, jos vain haluat!”.

Instagram: noorahakanen

TikTok: nnoorahakanen

Olli

Olli opiskelee Tampereella audiovisuaalista viestintää. Hän hyödyntää osaamistaan toteuttaen näyttäviä visuaalisia sisältöjä. Iisalmessa hän arvostaa luonnon rauhaa ja yhteisöllisyyttä. 

Instagram: ihmevatkain, Olli.06

TikTok: @xcolaollix

YouTube: KoliS Productions

Joanna

Joanna on helsinkiläinen cheerleader, joka urheilee ammattimaisesti ja kunnianhimoisesti. Hänen mottonsa By Iisalmi -agenttina on “Cheers for anything!”. 

Instagram: joannammaria

TikTok: hooceeee

Kuvia agenteista:
Kuvia median käyttöön on ladattavissa: https://byiisalmi.kuvat.fi/i/JXfVvxbEyYcR7uCUGTw4t9DQNqsKm56B

Lisätietoja:

Laura Koski
Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija
laura.koski@iisalmi.fi
p. 040 632 5868

Terho Savolainen
Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja
terho.savolainen@iisalmi.fi
p. 040 630 5328

Kieltenopiskelu ja modernit oppimistavat kiinnostavat suomalaisia

Suomalaisten rallienglanniksikin kutsutulle ääntämykselle naureskellaan usein, vaikka suomalaiset ovat itse asiassa erinomaista kieltenopiskelijakansaa, joka jatkuvasti haluaa parantaa kielitaitoaan. Kieltenoppimissovellus WordDiven teettämän tutkimukseen mukaan jopa 78 % suomalaisista aikuisista on kiinnostunut kehittämään nykyistä kielitaitoaan tai oppimaan uutta kieltä.

–  Suomen kielellä ei oikein pärjää Suomen ulkopuolella, ja tiedämme sen. Emme yritä turhaan puhua omaa kieltämme vaikka matkustellessa, vaan opiskelemme mieluummin esimerkiksi kohdemaan kieltä. Ja onhan kielitaidosta merkittävää hyötyä kotimaassakin esimerkiksi työelämässä, sanoo WordDiven kieliasiantuntija Kamilla Hyytiäinen.

Suomalaiset aikuiset suhtautuvat myös ennakkoluulottomasti moderneihin tapoihin oppia kieltä. WordDiven teettämästä tutkimuksesta selvisi, että suosituin tapa opiskella kieliä on kieltenoppimissovellus (30 %). Kaiken kaikkiaan yli puolet kieltenopiskelusta kiinnostuneista vastaajista valitsisi mieluiten digitaalisen tavan oppimiseen (62 %).

–  Itselle sopivan opiskelutavan löytäminen on avain oppimiseen aikuisena. Digitaalisilla oppimismenetelmillä kielitaidon parantaminen on entistä helpompaa minkä ikäisenä tahansa, vaikka kouluaikana kieltenopiskelu ei olisi maistunut, Hyytiäinen sanoo.

Kaiken lisäksi suomalaisten vieraiden kielten taito on Eurostatin selvityksen mukaan myös eurooppalaisittain hyvällä tasolla: yhdeksän kymmenestä (92,1 %) suomalaisesta aikuisesta puhuu vähintään yhtä vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Suomen ohella Pohjoismaat korostuvat listan kärkipäässä, kun taas esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa Italiassa (66,1 %) ja Espanjassa (54,3 %) luvut ovat toista luokkaa.

Parannettavaa on aina: matalampi vaatimustaso ja enemmän elekieltä

Missä suomalaiset voisivat sitten vielä petrata, kun opiskelevat ja käyttävät vierasta kieltä? Hyytiäisen mukaan ihan vain laskemalla rimaa kielitaidon tasolle, ja ottamalla myös muita viestintätapoja käyttöön kuin puhuttu ja kirjoitettu kieli.

– Usein ajatellaan, että kieltä täytyy osata täydellisesti, ennen kuin sitä voi käyttää. Tosiasiassa voisimme kaikki laskea sisäistä vaatimustasoamme. Vierasta kieltä ei tarvitse osata natiivitasoisesti, jotta tulisi ymmärretyksi, Hyytiäinen muistuttaa ja lisää, että täydellisyyteen pyrkiminen ei ole tietysti ainoastaan huono asia.

– Hyvähän se on, että opiskeltavaan kieleen ja kielioppiin halutaan paneutua perusteellisesti. Sitten kun uskalletaan vihdoin puhua, kielitaito voi olla jo yllättävänkin korkealla tasolla. Tarkkuus ja huolellisuus eivät missään nimessä haittaa, kunhan virheiden pelko ei muodosta liian korkeaa kynnystä puhumiselle.

Lisäksi yksi viestintätapa usein unohtuu suomalaisilta, vaikka se auttaisi viestin perille saamisessa alkeellisellakin kielitaidolla.

– Suomalaiset eivät välttämättä käytä elekieltä yhtä vapaasti kuin muissa kulttuureissa, vaan tyypillistä on ajatella ensin ja puhua sitten. Puhumaan oppii kuitenkin vain puhumalla, ja jostain täytyy aloittaa. Vaikka sitten tehostamalla puhetta samalla käsien eleillä, Hyytiäinen rohkaisee.

Kyselytutkimuksesta

YouGov Finland toteutti kesäkuussa 2024 WordDivelle kyselytutkimuksen, joka selvitti suomalaisten aikuisten kieltenoppimistottumuksia ja ajatuksia kieltenoppimissovelluksista. Yli 18-vuotiaita suomalaisia edustavassa lähtöotoksessa (n=1329) 78 % vastasi, että haluaisi kehittää nykyistä kielitaitoaan tai oppia uutta kieltä. Kieltenopiskelusta kiinnostuneille (n=1035) esitettiin kysymys mieleisimmästä menetelmästä kieltenopiskeluun.

Eurostatin selvitys: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Foreign_language_skills_statistics#Analysis_of_those_knowing_one_or_more_foreign_languages

Kuva: Kamilla Hyytiäinen, Head of Learning, WordDive Oy

Alan & Opin -koulutustapahtumassa alueen toimijat esittelevät monipuolisesti toimintaansa ja koulutustarjontaansa. Tarjolla on tietoa niin yliopisto-opinnoista, täydentävistä opinnoista, tutkinnoista kuin harrasteopinnoistakin. Tapahtuma on maksuton.

Koulutustapahtuma on suunnattu kaiken ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville, oman osaamisensa ja ammattitaitonsa kehittämisestä kiinnostuneille. Yhtenä näkökulmana tapahtuman järjestämiselle on ollut elinikäinen oppiminen, joka on tärkeää sekä työelämässä pärjäämisen että henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta. Tapahtumassa on tarjolla ideoita uuden urapolun löytämiseksi, nykyisen täydentämiseksi tai vaikka harrastusmielessä oman osaamisen kehittämiseksi tieto-, taito- ja kulttuuriaineita opiskelemalla.

Koulutustapahtumassa esillä alueen koulutustarjonta

Esittelypisteiden lisäksi näytteilleasettajat ja erityisesti opiskelijat pääsevät ääneen paneelikeskustelussa ja haastatteluissa. Lisäksi Yhteislyseon opiskelijat musisoivat.

Alan & Opin -koulutustapahtuman järjestävät yhdessä:

• LUT University
• Kouvolan kansalaisopisto
• Kouvolan Ammattiopisto, Eduko
• Xamk
• Parik-säätiö
• Kouvolan yrittäjyyskasvatus
• Kauppakeskus Veturi

Ammattiopisto Gradian tulosaluejohtaja, rehtoriksi valittiin YTM Minna Sillanpää. Valinnasta päätti tänään 29.8. Gradian hallitus valintaryhmän yksimielisestä esityksestä. Varalle valittiin KTM Jukka Koivisto.

Sillanpää toimii tällä hetkellä Ammattiopisto Gradian apulaisrehtorina vastuullaan mm. pedagogiikan kehittäminen sekä opiskelija-asiat. Hän aloittaa rehtorin virassa 1.1.2025.

”Haimme rehtoria, jolla on kokemusta ja näkemystä suuren oppilaitoksen pedagogisesta johtamisesta. Tehtävässä tarvitaan myös jatkuvaa uudistumiskykyä, jota Sillanpää osoitti hakuprosessin aikana. Ammattiopisto Gradia saa hänestä erinomaisen rehtorin”, toteaa Gradian hallituksen puheenjohtaja Tom Nevanpää.

Minna Sillanpää valmistautuu uuteen tehtäväänsä innostuneena.

"Olen iloinen saadessani mahdollisuuden johtaa yhtä Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammatillisista oppilaitoksista.  Tiedostan, että edessä on paljon työtä ja haasteitakin jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Olemme kuitenkin hyvin valmistautuneita kohtaamaan nämä haasteet, sillä meillä on selkeä strategia, osaava henkilöstö sekä kattavat työelämä- ja sidosryhmäverkostot. Yhdessä voimme kehittää Ammattiopisto Gradiasta entistäkin vetovoimaisemman ja alueemme elinvoimaa lisäävän oppilaitoksen. Arvostan suuresti minulle osoitettua luottamusta”, Sillanpää sanoo tuoreeltaan valinnan jälkeen.  

Rehtori vastaa 17 000 opiskelijan ja 600 työntekijän muodostaman Ammattiopisto Gradian toiminnasta ja oppilaitoksen taloudesta. Rehtori kuuluu Gradian johtoryhmään ja toimii kuntayhtymän johtajan alaisuudessa. Virka tuli hakuun ammattiopiston nykyisen rehtorin, opetusneuvos Pirjo Kauhasen jäädessä eläkkeelle ensi vuonna.

Lisätietoja

Anssi Tuominen, kuntayhtymän johtaja, p. 040 341 5100
Tom Nevanpää, kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, tom.nevanpaa@gmail.com, p. +968 9277 4368
Maarit Kylmälahti, henkilöstöpäällikkö, p. 040 341 6153
Minna Sillanpää, apulaisrehtori, p. 040 341 5203

Suomen suunta kohti kestävää kasvua ja hyvinvointia kääntyy tutkimukseen ja osaamiseen panostamalla, korostavat Akava ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi yhteisessä budjettiriihikannanotossaan.

Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja kestävän talouden kasvun perusta on uutta luova tutkimus ja osaava, korkeasti koulutettu työvoima. Kansainvälisen tieteen kärjessä kulkeva tutkimus ja osaajat ovat vetovoimatekijä, jolla Suomeen saadaan lisää osaajia ja investointeja.

Akava ja Unifi pitävät erittäin tärkeänä, että tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen pitkäjänteiseen nostoon on hallituksessa sitouduttu. Ne esittävät, että vuodelle 2025 varattu korvamerkitsemätön 16 miljoonan euron tutkimus- ja kehitysrahoitus suunnataan korkeakouluille T&K-rahoituksen osoitettuna perusrahoituksena.

– Yliopistojen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vahvistaminen on välttämätöntä, jotta tutkimusperustamme kaikilla sektoreilla pysyy kunnossa. Rahoituksessa on kautta linjan painotettava vahvemmin uutta luovaa tutkimusta ja innovaatioita, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.

Samalla tulee huomioida se, että vaikuttava tutkimus- ja kehitystoiminta ja -yhteistyö sekä kestävä tutkimus- ja kehitysinvestointien kasvu vaatii, että osaamiseen ja osaajiin panostetaan riittävästi. Osaajien ja osaamisen puute on merkittävä pullonkaula, kun tavoitteena on tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvattaminen.

– Koulutustason nostoon tarvitaan hallituskaudet ylittävä pitkän aikavälin suunnitelma ja sitoutuminen koulutuksen rahoituksen ja resurssien pysyvään kasvattamiseen. Nuorten ikäluokkien koulutustason tavoiteltu nosto ei onnistu ilman näitä toimenpiteitä, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Tutkimus- ja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja osaajapulaan vastaamiseksi tarvitsemme Suomeen myös kansainvälisiä osaajia. On tärkeää edistää korkeakoulutettujen liikkuvuutta sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta ja maakuvaa. Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden saamiseksi Suomeen ja heidän integroitumiseensa Suomeen on panostettava vahvemmin, jotta tutkimuksen ja osaamisen korkea taso voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:
Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, puh. 0400 639 331
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, puh. 040 568 2798

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Viitaniemen kampuksella sattui tänään torstaina 29.8. poliisioperaatioon johtanut tilanne, jonka vuoksi opiskelijat ja henkilökunta ohjattiin suojautumaan sisälle. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa. Poliisi vastaa tilanteesta tiedottamisesta.

”Tilanne on varmasti järkyttynyt opiskelijoitamme. Henkilöstö ja opiskelijat toimivat tilanteessa turvallisuusohjeidemme mukaisesti. Huomenna koulutyö jatkuu lukujärjestyksen mukaisesti ja kriisitukea on tarjolla opiskelijoille ja henkilöstölle”, sanoo kuntayhtymän johtaja Anssi Tuominen.

Kriisiapua on tarjolla ympärivuorokautisesti

Uhkatilanne on voinut järkyttää tilanteessa mukana olleita ja heidän läheisiään. Tukea tilanteen käsittelyyn on tarjolla Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen kautta ympärivuorokautisesti numerosta 014 266 0149.

Keskusteluapua on tarjolla myös Gradian Viitaniemen kampuksella tänään torstaina 29.8. ja huomenna perjantaina 30.8. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät ovat paikalla C-rakennuksen pääaulassa torstaina klo 18 saakka ja perjantaina koulupäivän ajan.

Keskusteluapua on tarjolla myös sairaala Novan päivystyksen auditoriossa tänään torstaina klo 18 saakka.

Lisätietoa tarjolla olevasta tuesta: https://www.hyvaks.fi/uutiset/apua-gradian-viitaniemen-kampuksen-tilanteen-kasittelyyn

Gradian Viitaniemen kampuksella on Schildtin lukion ja Ammattiopisto Gradian toimintaa. Kampuksella opiskelee 1350 lukiolaista ja 3200 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Kampuksella toimii lisäksi Jyväskylän Steinerkoulu.

Lisätietoja:
Anssi Tuominen, kuntayhtymän johtaja, p.  040 341 5100
Pirjo Kauhanen, tulosaluejohtaja, rehtori, Ammattiopisto Gradia, p. 040 341 6152
Samuli Laitinen, tulosaluejohtaja, rehtori, Gradia-lukiot, p. 040 341 4494

Pääministeri Petteri Orpo vieraili torstaina Savon ammattiopiston Savilahden kampuksella. Seurueessa olivat mukana muun muassa eduskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Paula Risikko sekä varakansanedustaja Timo Elo Joensuusta.

Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helven johdolla Orpo seurueineen sai katsauksen ammatillisen koulutuksen nykytilaan koko Suomessa, mutta erityisesti Itä-Suomessa ja Kuopion Savilahdessa. Erityisen vaikuttunut Orpo oli Savon ammattiopiston ja työelämän välisestä yhteistyöstä, niin sen laajuudesta kuin syvyydestä. Helve korosti erityisesti Kuopion Savilahden ainutlaatuista kolmen koulutusasteen kokonaisuutta, jossa Savon ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto täydentävät toisiaan. Kouluttamalla uusia osaajia ylläpidämme ja vahvistamme alueen elinvoimaa, mistä Savilahden kampuksen vieressä toimiva FinVector on oiva esimerkki: koko ajan kasvava biolääkealan yritys tarvitsee osaajia jokaiselta koulutusasteelta.

Itä-Suomessa ammatilliset koulutuksen järjestäjät tekevät tiivistä yhteistyötä, painotti Helve.

- Haluamme varmistaa, että alueellamme tarjotaan monipuolisesti koulutusmahdollisuuksia. Jos me emme tulevaisuudessa pysty jotain järjestämään, ammattiopisto naapurissa varmistaa opinnot omalta osaltaan.

Keskustelu kattoi myös erityisen haastavien ja vaativan tuen opiskelijoiden tuomat haasteet opetuksessa ja ohjauksessa. Rehtori Rauno Kettunen lupasi, että erinomaisesta oppimisesta ja ohjauksesta emme kuitenkaan tingi.

- Meillä on täällä koko elämänkirjo, ja me pidämme kaikista huolen.

Lisäksi käsiteltiin ammatillisen koulutuksen 100 miljoonan euron rahoitusleikkausta, josta johtuvista syistä Savon koulutuskuntayhtymän yhtymähallitukselle esitetään yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. Pääministeripuolue sai katsauksen rahoitusleikkauksen vaikutuksesta Savon ammattiopiston arkeen.

- Olemme täällä myös siitä syystä, että kuullaan ammatillisen koulutuksen mielipiteitä ja ajatuksia sekä päästään paremmin kiinni koulutuksen nykytilaan. Savon ammattiopistolta saatu viesti on otettu vakavasti, sanoi Orpo.

Vierailun päätteeksi Orpo tutustui Savilahden kampuksen oppimisympäristöihin ja ilmaisi vaikuttuneisuutensa kampuksen nykyaikaisista ja vastuullisesti rakennetuista tiloista.

Lisätietoja 

Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja
044 785 3050

Markus Moisio on käsityöharrastuksen moniottelija, joka ei epäröi kokeilla niin soitinrakennusta kuin omien housujen ompeluakaan. Hänet palkittiin Käsityögaalassa Vuoden käsityöharrastajana 2024.

Kun paikallisen kansalaisopiston kurssi-ilmoittautuminen syksyllä alkaa, salolainen Markus Moisio on valppaana. ”Maanantaista torstaisin olen illat työpäivän jälkeen yleensä aina jollain käsityöaiheisella tai vaikka valokuvauskurssilla”, Markus kertoo. Toki myös lähialueen kurssitarjonta tutkitaan ja poimitaan kiinnostavat tärpit sopivan etäisyyden päästä.

Käsitöillä voi ratkoa käytännön tarpeita

Markuksen käsityökurssi-innostus ja käsityöharrastus alkoi kuusi vuotta sitten sähköbasson tekemisestä kurssilla. ”Ihan pienestä asti olen tykännyt tehdä käsilläni ja rakennella”, hän muistelee. Tällä hetkellä kesken on ja puutyökurssilla on syntynyt tuoreimpana omaan eteiseen mittojen mukaan tehty hylly, jossa erilaiset säilytystarpeet on ratkottu huolellisesti. Myös oma sänky on valmistunut kursseilla ja seuraavana kalusteena suunnitelmissa on kylpyhuoneen kaappi. Useampi itse tehty puukko on kurssilta päätynyt lahjaksi.

Kädentaitojen erilaisia kursseja Markuksella on takana jo noin kuusikymmentä. Puutöistä ja kitaroista hän on laajentanut kursseja myös ompeluun ja nahkatöihin. ”Tykkään käsitöillä ratkaista käytännön tarpeen ongelmia. Siitä ompelukurssikin lähti, tarvitsin housut”, hän naurahtaa. Ensimmäisten housujen jälkeen on valmistunut jo neljät tai viidet housut lisää sekä monen sään takki, jossa on teipatut saumat ja omaan tarpeeseen mietityt yksityiskohdat. ”Nahkatyökurssilla tein ensin valmistamaani bassoon hihnan. Sen jälkeen vyön ja kännykkäkotelon sekä valokuvausvaljaat, koska harrastan myös valokuvausta”. Markus nähdäänkin usein vapaaehtoisena valokuvaajana paikallisissa koripallo-, jalkapallo- tai lentopallopeleissä. Hän on käsityöharrastuksen lisäksi aktiivinen vapaaehtoinen monessa paikassa, valokuvauksen lisäksi hän osallistuu radioamatöörinä paikallisen pelastuspalvelun toimintaan.

Markusta monilla kursseilla opettanut Salon kansalaisopiston opettaja Jari Vatola sanoo Markuksesta, että hän on aina positiivinen "käsityön sekakäyttäjä ja monitaituri". ” Markus myös katsoo ympärilleen kurssituntien aikana, jakaa osaamistaan ja auttaa muita osallistujia onnistumaan ja saamaan elämyksiä käsillä tekemisestään”, Jari jatkaa. ”Ja mielestäni hänet voisi milloin vain nimetä myös vuoden positiivisimmaksi salolaiseksi”.

Kurssilla seura on yhtä tärkeää kuin tekeminen

”Käsityökurssit ovat minulle paikka olla kivassa seurassa mieluisen tekemisen parissa ja löytää myös kavereita”, Markus miettii. Kotona hänen käsityöharrastuksensa rajoittuu lähinnä pieniin korjausompeluihin, kaikki muut käsityöt hän tekee kurssilla ja kurssitiloissa, joissa on myös hyvät työvälineet. ”Ei kaikilla ole kotona tilaa tai työvälineitä käsityöharrastukseen. Tällaista toimintaa pitää senkin takia tukea ja ylläpitää, että harrastaminen on mahdollista myös vaikkapa minun kaltaiselleni kerrostalokaksiossa asuvalle. Ja kursseilla sosiaalinen puoli ja seura on tekemisen ohella ihan yhtä tärkeää. Omaa vuoroa vaikka jollekin koneelle odottaessa syntyy kivoja juttutuokioita. Miksi istuisin illat yksin kotona, kun kurssilla on sekä mukavaa seuraa että merkityksellistä tekemistä.”

Onko kurssikonkarilla haaveita uusista taidoista? ”No, käsityön ammattilaista minusta ei tule, mutta kurssilla käyn ja harrastan käsillä tekemistä niin kauan kuin se tuntuu mielekkäältä. Köyden tekeminen olisi kiva oppia, ehkä sitä seuraavaksi, ja ompelua ja puutöitä jatkan kyllä varmasti!”, Markus pohtii.

---------------------------------------

Markus Moisio palkittiin Käsityögaalassa Vuoden käsityöharrastajana 2024

Palkitsemisperusteet:
Markus Moisio on aktiivinen ja monipuolinen käsityön harrastaja. Hän on valmis haastamaan itsensä kokeilemaan erilaisia uusia materiaaleja ja tekniikoita. Hän on sinut niin kangasvalintojen kuin oikeaa puulajin etsimisen kanssa. Kurssiopettaja kuvaa häntä käsityön positiiviseksi ”sekäkäyttäjäksi”. Lisäksi hän jakaa mielellään omaa osaamistaan sekä auttaa muita onnistumaan ja saamaan elämyksiä käsillä tekemisistään.

Vuoden käsityöharrastaja on loistava esimerkki aktiivisesta, osallistuvasta kansalaisesta. Hän on monitaituri, joka elää isosti harrastustoiminnan kautta työajan ulkopuolista elämää.

Vuoden käsityöharrastaja valinnan tekivät yhteistyössä Taitoliitto, Kansalaisopistojen liitto sekä Suomen Kädentaidot -messut.

Kuvat Sonja Karlsson

-----------------------------------------------------------

Järjestöiltä leikkaaminen pahentaisi nuorten kokemuksia osattomuudesta suomalaiseen päätöksentekoon.

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2025 julkaistiin perjantaina 9.8. Ehdotus sisältää 6,5 miljoonan euron leikkaukset nuorisotyön rahoitukseen, mukaan lukien yli 16 prosentin leikkauksen nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin. Leikkauksista päätetään lopullisesti hallituksen budjettiriihessä 3. – 4.9.2024.

Allianssin nuorisoalan järjestöille tekemässä kyselyssä 50% vastaajista ilmoitti, että järjestössä tullaan todennäköisesti käymään muutosneuvottelut seuraavan vuoden aikana. Valtionavustusten leikkausten seurauksena nuorille tarjottavien palveluiden, harrastusten ja arjessa läsnäolevien turvallisten aikuisten määrä tulee pienenemään merkittävästi. Nuorten yksinäisyys ja yhteisöllisyysvaje ovat vakavia ongelmia, jotka eivät tule ratkeamaan nuorille tärkeiden palveluiden resurssien pienentämisellä. 

“Inflaation myötä kustannukset ovat nousseet merkittävästi, mutta samaan aikaan järjestöjen rahoitusta on leikattu jo tälle vuodelle. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa järjestöjen talous on vaakalaudalla. Suurten leikkausten tekeminen johtaisi väistämättä järjestöjen toiminnan merkittävään heikkenemiseen”, sanoo SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujala.

Järjestöt ovat nuorten itsensä hallinnoimia ja siten ne järjestävät aidoimmin nuorisotoimintaa nuorten omista lähtökohdista. Onkin tärkeää että järjestöjen jatkuvan toiminnan rahoitus turvataan. 

“Jos leikkauksiin kuitenkin päädytään, on tarkasteltava koko hallinnonalan valtionavustuksia ja leikkaus tulee kohdistaa kerta- tai projektiluonteiseen toimintaan, jatkuvaa toimintaa säilyttäen”, Kujala lausuu.

Lisätietoja:

Lauri kujala
Puheenjohtaja
050 389 1000
lauri.kujala@samok.fi

Vellu Taskila
Toiminnanjohtaja
044 238 5384
vellu.taskila@samok.fi

Savon ammattiopiston opiskelijoille avataan sähköinen ilmoituskanava, jonka kautta he voivat kertoa kokemastaan tai havaitsemastaan kiusaamisesta, häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta koulussa.

- Turvallinen koulu kuuluu kaikille. Toivomme, että ilmoituskanavan kautta voimme entisestään edistää opiskelijoidemme hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta, sanoo opettaja ja projektipäällikkö Jukka Mustonen Savon ammattiopistosta.

Ilmoituskanava tulee käyttöön maanantaina 21.10., ja opiskelijat löytävät sen Savon ammattiopiston sakky.fi-sivulta. Opiskelija voi tehdä ilmoituksen joko anonyymina tai omalla nimellään. Ilmoituksia vastaanottavat ja käsittelevät nimetyt vastuuhenkilöt. Ilmoitusta tehdessään opiskelija saa järjestelmään salasanan, jonka avulla hän voi seurata järjestelmässä asian käsittelyä.

Ennen palvelun käyttöönottoa opiskelijoille järjestetään kilpailu, jossa he saavat ehdottaa kanavalle nimeä. Ilmoituskanavasta kerrotaan ja nimikilpailu julistetaan alkaneeksi perjantaina 30.8. osana opiskelurauhan julistusta.

- Nimikilpailu on yksi keino tuoda ilmoituskanavaa tunnetuksi opiskelijoille jo etukäteen ja samalla luoda osallisuuden tunnetta.

Lukuvuoden 2024–2025 opiskelurauhan teemana Savon ammattiopistossa on Turvallinen koulu.

Ilmoituskanavan takana on Hytti23-hanke, jonka tavoitteena on edistää koulun hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kehittää kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ennaltaehkäisevän toimintakulttuuria. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Lisätietoja

Jukka Mustonen, projektipäällikkö
Savon ammattiopisto
044 785 3944

Yhdessä emme ole yksin

Lasten ja nuorten hyvinvointia halutaan lisätä. Äänekosken kaupunki järjestää Lapset, nuoret ja perheet -foorumin torstaina 3.10.2024 Pankkarilla. Päivällä klo 12-15.30 on ammattilaisille suunnattu tilaisuus ja illan tapahtuma klo 17-19 on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja vanhemmille. Päivän teemana on, mitä voimme tehdä yhdessä ennaltaehkäistäksemme ja lievittääksemme haavoittavien kokemusten vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden elämässä. Mukana vierailevana luennoitsija on professori Niina Junttila. 

Ilmoittauduthan mukaan foorumiin tämän linkin kautta to 26.9.2024 mennessä!

Foorumi on maksuton ja iltatilaisuus alkaa kahvitarjoilulla. Vanhemmat voivat tarvittaessa tulla paikalle myös yhdessä lastensa kanssa.

Päivätilaisuus on suunnattu sivistys-, sosiaali- ja terveysalan sekä 3. sektorin ammattilaisille.

Päivä- ja iltatilaisuus järjestään Pankkarilla, os. Vanha Vaasantie 462, 44100 Äänekoski. Tilaisuudet pidetään Pankkarin ravintolatilassa, 2. kerroksessa.

Yksinäisyys koskettaa monia

Tilaisuuden teema on: Mitä voimme tehdä yhdessä ennaltaehkäistäksemme ja lievittääksemme haavoittavien kokemusten vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden elämässä?

Yksinäisyys ja ulkopuolisuus yksilön kokemuksena aiheuttaa monenlaista pahoinvointia, kärsimystä ja kipua. Niiden vaikutukset leviävät perheissä ja vertaissuhteissa laajentuen uhkaamaan paikallisyhteisöjen ja koko yhteiskunnan hyvinvointia ja turvallisuutta. 

Yksinäisyys ilmiönä koskettaa kaikkia ikäryhmiä ja jokaista meistä. Ulossulkeminen ja kiusaaminen ovat väkivaltaa, jota eri muodoissaan ilmenee kaikenlaisissa sosiaalisen elämän tilanteissa, yhteisöissä ja ympäristöissä. Tavallisuudestaan ja arkipäiväisyydestään huolimatta se on ilmiö, jota emme voi hyväksyä ja johon emme saa turtua. Emme voi antaa sen tapahtua. Meidän on uskallettava puuttua ja toimia. Yhdessä emme ole yksin. 

Vieraileva luennoitsijana professori Niina Junttila 

– Tutkimukseni keskiössä ovat lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalinen hyvinvointi, sukupolvittaiset siirtymät sekä palvelujärjestelmätarpeet. Erityisesti olen kiinnostunut lasten, nuorten ja perheiden yksinäisyydestä ja ostrakismista sekä yksilö- että yhteisötason riskitekijänä, professori Niina Junttila kertoo. Junttila on mukana vierailevana luoennoitsijana sekä päivän että illan tilaisuuksissa.

Niina Junttila on kasvatuspsykologian professori Turun yliopistossa. Hän on myös Opetushallituksen opetusneuvos tehtävänään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa. Junttila on tutkinut mm. yksinäisyyttä ja lasten ja nuorten hyvinvointia.

Päivän alustava aikataulu

Päivätilaisuus on suunnattu sivistys-, sosiaali- ja terveysalan sekä 3. sektorin ammattilaisille: 

Kello 12.00-12.15 Tervetuloa ja yleinen orientaatio, esim. Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja 

Kello 12.15-13.30 Asiantuntijaluento (alustus työskentelyyn), Niina Junttila

- Sosiaaliset suhteet ihmisyyden ydintarpeena

- Mikä on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kannalta oleellista?  

- Nuoren mielenmaisema, toiveet ja tulevaisuus

- Mitä lapset ja nuoret aikuisilta toivovat?

- Kysymyksiä, yhteistä keskustelua

Kello 13.30-14.00 Kahvitauko 

klo 14.00-15.20 Yhteistä työskentelyä: Kuinka me voimme aikuisina olla edistämässä nuoren hyvinvointia lapsen/nuoren elämänkaaren eri vaiheissa? 

Nostot pisteiltä ja Niina Junttilan kommentit  

Kello 15.20-15.30 Loppuyhteenveto

RUOKATAUKO klo 15.30-16.30 

Iltatilaisuus kaikille kiinnostuneille ja vanhemmille klo 17.00-19.00. Vanhemmat voivat tulla paikalle myös yhdessä lasten kanssa.

Kello 16.30-17.00 Kahvitarjoilu

Kello 17.00-17.15 Tervetuloa, orientaatio

Kello 17.15-17.45 Asiantuntijaluento, Niina Junttila: Sosiaaliset suhteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ydintarpeina

Kello 17.45-19.00 Kysymyksiä, keskustelua, perheiden osallistuttamista

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Perhekeskuskoordinaattori
Petri Oinonen
0400 115 190
petri.oinonen@aanekoski.fi

Ilmoittautumislinkki

Äänekosken kaupungin uusi opetus- ja kasvatusjohtaja on Niina Rautanen

Filosofian maisteri Niina Rautanen, 34, aloitti elokuun alusta opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiän jäädessä eläkkeelle. Rautanen toimi ennen valintaansa hetken aikaa Koskelan toiminnanjohtajana ja rehtorina, ja sitä ennen mm. kahden kunnan yhteisen Wiitaunionin sivistystoimen toimialajohtajana. Rautanen on koulutukseltaan musiikkipedagogi ja musiikkitieteilijä. Hänellä on vankka kokemus erilaisista hallinnon töistä ja yliopisto-opinnoissaan hän on suuntautunut koulutusjohtamiseen.

Opetus- ja kasvatusjohtajan työ on merkittävä johtajan pesti Äänekoskella, sillä opetuksen ja kasvatuksen toimiala on suurin. Vuosittain pyöritetään yli 30 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on satoja. Opetukseen ja kasvatuksen toimialaan kuulu opetuspalveluiden lisäksi lasten, perheiden ja nuorten palvelut ja hyvinvoinnin edistämisen palvelut. Toimiala hoitaa myös kotouttamispalveluja, joiden merkitys vahvistuu kunnissa ensi vuoden alusta KOTO24-uudistuksen myötä.

Johtajana Rautanen haluaa katsoa asioita ennen kaikkea koko kaupunkiorganisaation näkökulmasta. Laaja-alaisuus ja tasapuolisuus on hänelle johtamisessa olennaista. 

– Nautin laaja-alaisesta työstä ja kokonaiskuvan rakentamisesta. Ajattelen kaupungin palveluja kokonaisuutena. Yhteistyö paitsi toimialan sisällä, niin myös poikkihallinnollisesti pitää pelata. Esimerkiksi kotouttamisasiat ovat sekä varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden, työllisyyspalveluiden että elinvoimayksikön yhteinen asia, Rautanen sanoo.

Rautanen ajattelee myös kaupungin tiloista laaja-alaisesti: niiden tulisi palvella eri käyttäjä- ja ikäryhmiä ja kiinteistöjen käyttöasteet ovat tärkeitä.

– Äänekoskella on toimivat palvelut ja tämä on sopivan kokoinen paikka. Moni asia on täällä hyvin ja toimialalla on tehty hyvää työtä ja hyviä päätöksiä. Täällä on resursseja tehdä työtä kehittävällä otteella, eikä aika mene vain tulipaloja sammutellessa. Meillä on terveet koulut, päiväkodit, harrastetilat ja liikuntapaikkoja on hyvin. Äänekoskella systeemi toimii monipuolisesti, Niina Rautanen sanoo.

Lisätietoja:

Opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen, 040 514 8102, niina.rautanen@aanekoski.fi

Liitteenä kuvat Niina Rautasesta ja yhteiskuva Ville Härtsiän kanssa.

Yhteiskuva: Niina Rautanen ja Ville Härtsiä ehtivät olla samaan aikaan töissä viikon verran ennen kuin Härtsiä jäi eläkkeelle. Härtsiä työskenteli kaupungin palveluksessa vuodesta 1989 ja vuodesta 2007 asti hän toimi Äänekosken kaupungin opetus- ja kasvatusjohtajana.

Vantaan koululaisten metsäviikko järjestetään 3.–6. syyskuuta, tiistaista torstaihin suomeksi ja perjantaina ruotsiksi. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita oppilaiden kanssa rastireitille Ruotsinkylän tutkimusmetsään Tuusulaan.

Metsäluonnosta ja metsien käytöstä opitaan jo alakoulussa. Koululaisten metsäviikolla kuudesluokkalaiset tutustuvat metsäaiheisiin paikan päällä metsässä. Kaikkiaan 36 koululuokkaa Vantaan alakouluista tulee kolmeksi tunniksi metsään. Luokat lähtevät metsäreitille yksi kerrallaan, tapaavat metsäammattilaisia työssään ja muita aikuisia metsäisten harrastustensa parissa. Jokaisen ryhmän retki huipentuu leirinuotiolle.

Rasteilla lapset muun muassa kertaavat jokaisenoikeuksia, tutkivat metsän monimuotoisuutta ja istuttavat taimia, mikä on aiempien vuosien kokemuksen perusteella lapsista kaikkein hauskinta tai ainakin yhtä hauskaa kuin nuotiolla evästely. Retken aiheet, kuten luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuus, tulevat alakoulujen opetussuunnitelmasta.

Metsäviikko järjestetään vuorovuosin Helsingin, Espoon ja Vantaan koululaisille, nyt jo 23. kerran. Osallistujien joukossa on ollut lapsia, jotka käyvät metsäviikon aikana elämänsä ensimmäistä kertaa oikeassa metsässä tai istuvat nuotiotulilla.

Koululaisten metsäviikon järjestää parinkymmenen toimijan verkosto Suomen Metsäyhdistyksen koordinoimana. Tapahtuman päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö.

Osoite

• Ruotsinkylän tutkimusmetsä, Korsontie 235, Tuusula, Raition reitin parkkipaikka

Aikataulu

• Yhdeksän oppilasryhmää lähtee yksitellen opastetulle rastireitille jokaisena päivänä 3.–6.9. kello 8.25–11.45 välisenä aikana, viipyy reitillä reilut kaksi tuntia ja sen jälkeen nuotiolla vajaan tunnin. Viimeinen ryhmä poistuu klo 14.40. Median edustajat ovat tervetulleita luokkien mukaan koska tahansa tänä aikana koko retkelle tai joillekin rasteille.
• Tiistai, keskiviikko ja torstai ovat suomenkieliset päivät, perjantai on ruotsinkielinen.

Kuvausluvat ja haastattelu

• Luokkien opettajilla on tiedossaan oppilaat, joita saa valokuvata.

Ilmoittautuminen, lisätietoa ja haastattelupyynnöt

• Anne Turunen, nuorisoviestinnän asiantuntija, Suomen Metsäyhdistys, anne.turunen@smy.fi, 045 6575 440
• Martin Antell, kommunikation för ungdomar, Finska Forstföreningen, martin.antell@smy.fi, p. 050 354 6757 (på svenska)

Tapahtumasivu

• smy.fi/opeta-opi/tapahtumat/koululaisten-metsaviikko
• smy.fi/sv/lar-dig-andra/kurser-och-evenemang/skolelevernas-skogsvecka

Maksuton kutsu medialle: CXO Industry 2024 -tapahtuma 

Päivä, aika ja paikka: 

4.9.2024 | 08:30-15:30 | Tampere-Talo, Tampere 

CxO Industry 2024 -tapahtuma kokoaa jälleen yhteen satoja alan päättäjiä ja asiantuntijoita keskustelemaan ja inspiroitumaan liiketoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista. Tapahtuma tarjoaa huipputason puheenvuoroja ja mahdollisuuden verkostoitua alan vaikutusvaltaisimpien toimijoiden kanssa. 

Puhujanostoja vuoden 2024 tapahtumasta: 

• Heikki Ailisto, Research Professor, VTT 

The Future of Autonomous Operations: Multi-skilled people, intelligent machinery, and sustainable systems. 

• Pekka Koponen, Chair, Professio Group, Professor of Practice, University of Vaasa 

Strateginen ajattelu osaamisen kehittämiseen ja pitkän aikavälin menestykseen. 

• Mikael Laine, Senior Vice President, Strategy & Interim COO, Kalmar 

Innovaatiot ja riskit globaalin yrityksen päätöksenteossa: Miten edistää kilpailukykyä epävarmoissa olosuhteissa. 

• Marko Lepola, Teollisuusratkaisujen kehitysjohtaja, Telia Finland 

5G vaikutukset teollisuuden digitalisaatioon ja tulevaisuuden investointistrategiat. 

Ohessa lisätietoa tapahtumasta: https://professio.fi/product/cxo-industry/

Ilmoittaudu mukaan Tampereelle maksutta! 

Paikkoja medialle on rajattu määrä ja ilmoitamme jokaiselle henkilökohtaisesti.  

Rekisteröinti ja tiedustelut: 

Sähköpostitse: rita.kerola@professio.fi 

Lisätietoja voi kysyä myös LinkedIn-profiilistani: www.linkedin.com/in/ritakerola 

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin, 

Rita Kerola 

Chief Communication Officer, Professio Group 

EduFutura-soutu on Jyväskylän seudun koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden soutukilpailu, jossa tärkeintä on verkostoituminen ja yhdessä liikkuminen. Soutukilpailu käydään kirkkoveneillä tapahtumapaikan ollessa tänä vuonna Tuomiojärvi.

EduFutura-soutu kisataan Tuomiojärvellä torstaina 5.9.2024 kello 13.30 alkaen. Soutumittelön kilpailukeskuksena toimii Gradia Priimuksen tilat. Viidentoista hengen joukkueet soutavat kirkkoveneillä kisareitin kahdessa erässä, joten luvassa on tiukkaa kirikamppailua joukkueiden välillä. Yhteisen lämmittelyn kisaajille vetää Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Suomen Humanistisen ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Ilmasotakoulun yhteishanke ”Koko korkeakouluyhteisö liikkeellä - Kohti aktiivisuutta ja opiskelukykyä edistävää toimintakulttuuria”.

Kilpailuun kutsutut organisaatiot ovat Ilmasotakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Jyväskylän yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja uutena tulokkaana Keski-Suomen Yrittäjät Ry. Soutajia on yhteensä lähes sata ja joukkueet koostuvat organisaatioiden henkilökunnasta.

”EduFutura-soutu järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Tuomiojärvellä. Tapahtumapaikan siirtäminen mahdollistaa sen, että pystymme upeasti hyödyntämään kilpailukeskuksena omat tilat Priimus-kampuksella. Viime vuoden kisaajat lähtivät jälleen innokkaana mukaan ja saimme uuden ennakkoluulottoman haastajankin kilpailemaan. On mahtavaa nähdä kuinka yhdessä liikkuminen ja verkostoituminen saattaa seudun organisaatiot yhteen”, EduFutura Jyväskylän verkostopäällikkö Anni Wargh kertoo tulevasta tapahtumasta.

Edellinen kilpailu käytiin elokuussa 2023 Jyväsjärvellä, jolloin mestaruuden nappasi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian joukkue. Joukkue palaa tänä vuonna puolustamaan mestaruutta.

”Olen ollut soutamassa EduFutura-soudussa joitakin kertoja, viimeksi viime vuonna. Soutujoukkueemme on ollut mukavan sekalainen joukko Gradian eri yksiköistä ja toimenkuvista. Lähdemme tänäkin vuonna EduFutura-soutuun ilon kautta ja yhteinen rytmi veressä haastamaan viime vuonna meidän taakse jääneitä joukkueita”, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian opinto-ohjaaja Mia Kärkkäinen fiilistelee.

Median edustajat ovat tervetulleita mukaan seuraamaan EduFutura-soutua torstaina 5.9.2024. Kilpailukeskuksena toimii Gradian Priimus-kampus. Tapahtuma alkaa klo 12.30 ja kilpailu käynnistyy n. klo 13.30 ja sitä on mahdollista seurata Tuomiojärven Taulumäen puoleisilta rannoilta.

KUVA: Ella Niemi

Lisätietoja:
Karri Kallio, Tuottaja / EduFutura Jyväskylä    
karri@edufutura.fi        
+358 50 406 5230

Anni Wargh, Verkostopäällikkö / EduFutura Jyväskylä    
anni@edufutura.fi        
+358 50 326 704

www.edufutura.fi 
www.edufutura.fi/henkilostolle/edufutura-soutu 

Tänä syksynä vapaaehtoistoimintaan pääsee tutustumaan monella tavalla. Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan kurssin että esittelytapahtuman. Vapaaehtoistoiminta on mainio harrastus ja se sopii kaiken ikäisille, myös nuorille ja aikuisille. 

Kutsumme toimittajat tutustuman vapaaehtoistoimintaan Harrasta hyvää -minimessuille 11.9.2024 klo 10–14 Koulutuskeskus Salpauksen keskustakampukselle (Ståhlberginkatu 10 D). 

Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkoston ja Salpauksen kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoiden yhteisessä tapahtumassa on esillä vapaaehtoistoiminnan moninaisia mahdollisuuksia. Tapahtuma on avoin kaikille, jotka haluavat tulla tutustumaan vapaaehtoistoimintaan. 

Lisäksi järjestetään Valmennus vapaaehtoistoimintaan- kurssi 5.9. ja 12.9.2024. klo 17–19. Kurssi on Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkoston ja Wellamo-opiston yhteinen toteutus. Kurssilla osallistuja saa perustiedot vapaaehtoistoiminnasta ja valmiudet hakeutua toiminnan pariin.   

Salpauksen opiskelijat kannustavat nuoria hyvän harrastamisen pariin 

Harrasta hyvää -vapaaehtoistoiminnan minimessujen järjestäjänä toimii Salpauksen kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoista koostuva ryhmä. Neljän nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijan tiimi on suunnitellut messuja alkukesästä alkaen ja tapahtuman järjestäminen on osa alan opintoja. Aihe oli osalle opiskelijoista tuttu jo oman harrastuksen kautta ja kiinnostus vapaaehtoistoimintaan on vahvistunut järjestelyjen myötä.   

– Meiltä löytyy itsellämme kokemusta erilaisista vapaaehtoistehtävistä ruokajakelussa sekä tapahtumissa. Vapaaehtoisena toimiminen on antanut meille hurjan paljon; hyvää mieltä, merkityksellisyyttä, tekemistä kodin ulkopuolella ja myös apua yksinäisyyteen, kertovat opiskelijat Jere Salokoski ja Kai Koskinen.  

Nyt opiskelijat haluavat kannustaa kaikkia nuoria kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. Vaihtoehtoja on valtavasti ja jokaiselle löytyy varmasti omanlainen tapa harrastaa hyvää.  

Lisätiedot

Anna Lappalainen, alueellinen koordinaattori 
Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto  
050 436 2251
anna.lappalainen@lahdenlahimmaispalvelu.fi 

Paula Tervamäki, opettaja 
Koulutuskeskus Salpaus, kasvatus- ja ohjausala 
044 708 0386
paula.tervamaki@salpaus.fi  

Lue lisää 

Tutustu Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkostoon 
Tutustu kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon, nuoriso- ja yhteisöohjaajan koulutukseen 

Suomen tietokirjailijat ry:n syksyn apurahahaku on käynnistynyt. Jaossa on työskentelyapurahoja tietokirjojen ja oppimateriaalien kirjoittamiseen. Hakuaika päättyy maanantaina 30. syyskuuta 2024 klo 16.00.

Apurahaa voivat hakea kaikki tekijät, jotka ovat aiemmin kirjoittaneet yksin tai ryhmän jäsenenä tietoteoksen. Hakijan ei tarvitse olla Suomen tietokirjailijoiden jäsen. Työskentelyapuraha on tarkoitettu kattamaan kirjoitustyön aikaisia elinkustannuksia. Apurahaa ei myönnetä työryhmille tai yhteisöille, mutta työryhmän jäsenet voivat hakea henkilökohtaisia apurahoja. Apurahaa ei myönnetä jo valmistuneisiin hankkeisiin.

Apurahaa haetaan verkkolomakkeella. Linkki hakulomakkeeseen ja tarkemmat hakuohjeet ovat yhdistyksen verkkosivuilla.

Päätökset apurahansaajista ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla 10. joulukuuta 2024. Apurahat maksetaan 23.12.2024.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Lisätiedot:
Sanna Haanpää | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry | sanna.haanpaa@suomentietokirjailijat.fi | 040 529 0626 | www.suomentietokirjailijat.fi

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta kilpailee viisi kohdetta – palkinnon saajan valitsee sotareportteri Antti Kuronen.

Ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 2024 saajaksi on viisi kohdetta: Hyytiälän metsäasema Juupajoella, Lamminrahkan koulukeskus Kangasalla, opistorakennus Lastu Järvenpäässä, Tammelan Stadion Tampereella sekä Tapiolan kirkon peruskorjaus. Suomen Arkkitehtiliiton myöntämän palkinnon saajan valitsee 7. lokakuuta Ylen kriisialueiden ulkomaantoimittajana tunnettu Antti Kuronen.

Suomen kokeneimpiin sotareporttereihin lukeutuva Antti Kuronen on tullut Ylen uutisten katsojille tutuksi raportoidessaan muun muassa Lähi-idän kriisistä ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

“Maailman konflikteja kiertäessäni olen usein miettinyt arkkitehtuuria. Minkälaisiin rakennuksiin on panostettu? Onko syrjäseudun kylän pramein rakennus koulu vai uskonnollinen rakennus? Ovatko suurkaupunkien keskustat ja syrjäseudut kuin eri maailmoista?”

“Suomessa hienoa on se, että yleishyödyllisiin rakennuksiin panostetaan eri puolilla maata, ei pelkästään kaupunkien keskustoissa. Tasa-arvo, ketään ei jätetä, on edelleen tärkeä arvo Suomessa”, Antti Kuronen arvioi suomalaista arkkitehtuuria.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finalistikohteet valitsee vuosittain vaihtuva esiraati. 

“Esiraati pääsi intohimoisissa keskusteluissa ja kohteisiin tutustuessaan arkkitehtuurin perusasioiden äärelle. Arvioimme luonnonvaloa ja varjoa, tilasarjoja, materiaalin herkkyyttä ja mittakaavaa. Tärkeä arviointikriteeri oli myös se, miten arkkitehtuuri kestää aikaa ja käyttöä ja mitä se edustaa ajassamme”, esiraadin puheenjohtaja, professori Jenni Reuter kertoo kohteiden valinnasta.

Palkinnon esiraatiin kuuluivat Jenni Reuterin lisäksi arkkitehdit Harri Hautajärvi ja Kirsi Korhonen sekä professori Matti Sanaksenaho. Esiraadin sihteerinä toimi arkkitehti Paula Huotelin.

Lastu edustaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää rakentamista

STEP-koulutuksen, entisen Seurakuntaopiston, uudessa Lastu-rakennuksessa on käytetty puuta kiinnostavasti ja viimeistellysti. Järvenpäähän viime vuonna valmistuneen Lastun rakenteet ovat myöhemmin kierrätettävissä. 

Rakennuksen mittakaavaa on kevennetty julkisivujen pienillä suunnanmuutoksilla ja jakamalla katto toisiinsa lomittuviin harjoihin. Puurakenteinen kampus on mittakaavaltaan inhimillinen ja arkkitehtuuriltaan veistoksellinen, esiraadin arviossa todetaan.

Aulan leveä porras on rakennuksen sydän ja muunneltavat opetustilat jäsentyvät aulan ympärille.

Pääaulan koko seinän mittaiset ikkunat avautuvat järvelle yhdistäen sisätilat maisemaan. Kattolyhtyjen kautta saadaan epäsuoraa luonnonvaloa rungon keskelle.

Suunnittelusta vastasivat OOPEAA:n Anssi Lassila (pääsuunnittelija ja vastaava arkkitehti), Tuuli Tuohikumpu (lupa- ja toteutusvaiheen projektiarkkitehti) ja Timo Etula (luonnosvaiheen projektiarkkitehti).

Hyytiälän metsäaseman tilaratkaisut ovat niin yksinkertaisia, ettei käytäviä juuri tarvita.

Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kenttäaseman toiminta käynnistyi vuonna 1910 Juupajoella. Viime vuonna valmistuneen metsäaseman uusi päärakennus on suunnittelu- ja toteutuskilpailun tulos.

Esiraadin arvion mukaan japanilaisesta puuarkkitehtuurista inspiraationsa saaneen rakennuksen erityisyys piilee ennakkoluulottomassa konseptissa. Päärakennus koostuu neljästä massiivisesta puulevystä tehdystä paviljongista, jotka lomittuvat kolmen harjakaton alle ja noudattelevat viereisten hirsitalojen mittasuhteita. Tilaratkaisut ovat niin yksinkertaisia, että käytäviä ei juuri tarvita.

Jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti suoraan terassilta, joten varusteet on helppo jättää ulos kuivumaan metsästä tullessa. Parvellisissa majoitushuoneissa on tehokas mitoitus. Opiskelijat työskentelevät myös yhteisessä, korkeassa ja ilmavassa ruokalassa. 

Rakennuksen suunnittelusta vastasivat Arkkitehdit Rudanko + Kankkusen Hilla Rudanko (pääsuunnittelija), Mikko Kilpeläinen, Kuisma Rasilainen, Kiira Piironen ja Anssi Kankkunen.

Lamminrahkan koulukeskus on esimerkki onnistuneesta kuntayhteistyöstä

Viime vuoden elokuussa oppilaille avautuneen Lamminrahkan koulukeskuksen on rakennuttanut Kangasalan kaupunki, mutta se palvelee myös lähistöllä asuvia tamperelaisia. 

Kolmikerroksinen rakennus jakautuu viiteen sakaraan, joita yhdistää korkea keskusaula. Esiraadin mukaan sisätilat ovat valoisat ja kauniit, ja tiili- ja puupinnat luovat miellyttävän tunnelman. Tilat joustavat moneen tarkoitukseen ja keskusaulan ruokala toimii myös oleskelu-, kokoontumis- ja kokouspaikkana.

Kadun puolen korkeat julkisivut on paikalla muurattu, ja pihan puolella pienten lasten tiloissa on matalammat puujulkisivut. Monipuolinen piha metsikköineen tarjoaa paikkoja leikille, liikunnalle ja opetukselle.

Lamminrahkan koulukeskuksen suunnittelivat Verstas Arkkitehtien Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva, Ilkka Salminen, Mika Lundberg ja Teemu Aarnio.

Tammelan Stadion liittyy osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta

Tampereen ydinkeskustaan tänä keväänä valmistunut Tammelan Stadion käsittää jalkapallostadionin ja -katsomon lisäksi asuinkorttelin sekä liike- ja paikoitustilat. 

Katsomon vaijerein ripustettu katos on veistoksellisuudessaan vaikuttava. Riippurakenteen ansiosta katsomoissa ei ole pilareita, ja jokaiselta istumapaikalta on esteetön näköala kentälle. Stadionin sisätilat ovat huolella suunniteltuja ja avautuvat rikkaalla tavalla eri suuntiin. Esiraati arvioi, että stadionin arkkitehtuurin arvokkain piirre on sen kyky luoda monimuotoista, urbaania kulttuuria kaupungin keskustaan.

Stadionin suunnittelusta vastasivat JKMM Arkkitehtien Samuli Miettinen (pääsuunnittelija), Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela ja Juha Mäki-Jyllilä sekä projektiarkkitehdit Alli Bur, Harri Koski ja Kristian Forsberg.

Tapiolan kirkon peruskorjauksessa säilytettiin Ruusuvuoren alkuperäinen arkkitehtuuri

Aarno Ruusuvuoren vuonna 1965 suunnittelma Tapiolan kirkko on puutarhakaupungin keskustan keskeinen rakennus. Tapiolan kirkossa oli kosteusteknisiä ongelmia ja ilmanvaihto kaipasi parantamista. Vuonna 2021 valmistuneessa peruskorjauksessa kirkosta on onnistuttu tekemään käyttäjilleen merkittävästi toimivampi, terveellisempi ja turvallisempi.

Kirkon korjaus edustaa nykyistä restaurointi-ihannetta, jonka mukaan uusien lisäysten tulee olla mahdollisimman huomaamattomia. Tärkeimmissä tiloissa tekniikka, putkistot ja kanavat on saatu kätkettyä piiloon. Esiraadin mukaan peruskorjauksessa hienointa on tunne siitä, että rakennukselle ei ole tehty mitään, ja patinaakin on jäljellä. 

Tapiolan kirkon peruskorjauksen suunnittelusta vastasivat AFKS Arkkitehtien Jari Frondelius (pääsuunnittelija), Jaakko Keppo, Juha Salmenperä ja Riitta Tuomisto (projektiarkkitehti). Toimisto suunnitteli vuonna 2023 Arkkitehtuurin Finlandian voittaneen päiväkoti Martta Wendelinin.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto 

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä.

Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.

Safan hallitus nimeää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraadin jäsenet. Esiraati valitsee palkinnon finalistikohteet, joiden joukosta vuosittain vaihtuva tuomari valitsee palkinnon voittajan.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään tänä vuonna 11. kertaa. 

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jäseninä on noin 3 100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia. Lisäksi Safassa on yli 600 opiskelijajäsentä.

Lisätietoja:

STEP-koulutus

Helena Ahonen
rehtori
helena.ahonen@step.fi
+358 405370999

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto

Marika Luukkanen, 040 507 2173, marika@marikaluukkanen.com 

Kuvamateriaali, esiraadin perustelut ja tarkemmat tiedot kohteista: Medialle - kuvat ja perustiedot

Muut lisätiedot: esiraadin pj. Jenni Reuter, p. 050 305 5704 / esiraadin sihteeri Paula Huotelin p. 040 556 2827
 

Facebook: https://www.facebook.com/ARKFinlandia 

Instagram: https://www.instagram.com/arkkitehtuurinfinlandia/ 

Twitter: https://twitter.com/ArkfinPrize 

Youtube: https://www.youtube.com/@suomenarkkitehtiliitto (Kohteiden videoesittelyt tekijähaastatteluineen lisätään kanavalle 2.9.)