Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta valmistuu syksyn 2024 päätteeksi jälleen suuri joukko nuoria ammattilaisia. Opiskelijat ovat valmiita jakamaan tarinansa siitä, kuinka ammatillinen koulutus on avannut heille ovia unelmien uralle. Poimi listalta kiinnostava opiskelijatarina ja pyydä opiskelija haastatteluun opettajan kautta. 

Aikuinen alanvaihtaja oppisopimuksella vakityöhön Tampereen kauppakamarille

Liiketoiminta: Sinikka-Susanne Pesonen

Sinikka-Susanne Pesonen, aikuisopiskelija ja alanvaihtaja, valmistui Tredusta liiketoiminnan alalta. Hän opiskeli ammattitutkinnon oppisopimuksella Tampereen kauppakamarilla, mistä hän sai myös vakituisen toimistoassistentin paikan heti valmistumisensa jälkeen. 

Toimistotyö houkutteli alanvaihtoon

– Kun sain eteeni vaihtoehdon lähteä opiskelemaan, tiesin heti mitä haluaisin. Olen lasten harrastusten kautta ollut monissa eri lajien kilpailuissa toimitsijana, viime vuosina kisakanslioissa ja tykännyt kovasti. Ajattelin, että toimistohommat olisivat minun juttuni. Työkykykoordinaattorini kertoi tästä koulutuksesta ja kannusti hakemaan. Vakipaikan saaminen tuli aivan yllätyksenä ja olen yllättyneen onnellinen. 

Suoraan vaativiin tehtäviin

Opettaja Paula Pihlus ehdotti Pesoselle opintojen ensimmäiseksi työssäoppimispaikaksi Tampereen kauppakamaria. Harjoittelu sujui niin hyvin, että Pesosta pyydettiin siirtymään oppisopimukselle kauppakamarille.  
– Arvostan Sinikka-Susannen kehittymistä ja rohkeutta, sillä kauppakamarin työ on vaativaa monella tavalla, myös kielitaidon suhteen, Pihlus sanoo. – Hän on muun muassa monesti ensikontakti sekä suomen- että muunkielisille asiakkaille. Hän työstää myös englanninkielisiä vientiasiakirjoja ja muuta vientiin liittyvää sekä hoitaa tapahtumia, laskutuksia ja vaikka mitä. 

Pesonen rohkaisee muita opiskelusta haaveilevia: 
– Koskaan ei ole liian myöhäistä kouluttautua. Jokainen kokemus voimaannuttaa ja vahvistaa elämäntaitoja. Kannattaa rohkeasti, avoimin mielin, tarttua uuteen ja kerryttää kokemuksia. Kysy ja kysy uudelleen, osoita kiinnostusta, halua kehittää itseäsi ja ole valmis oppimaan uutta. Kun tekee työtä oman tulevaisuuden eteen, on se palkitsevaa ja hyvä motivaation lähde.

Ota Sinikka-Susanne Pesoseen yhteyttä opettajan kautta:

Paula Pihlus
040 806 2656
paula.pihlus@tampere.fi
 

”Kaikki se työ, aika ja ponnistus oli niin hullua, että voisin itkeä.” 

Sähkö- ja automaatioala, kaksoistutkinto, Risto Mustalammi 

Risto Mustalammi opiskeli Tredussa sähkö- ja automaatioalaa kaksoistutkintona. Hän valitsin alan, koska se tarjoaa valtavasti erilaisia työmahdollisuuksia ja vaihtelevia työtehtäviä. 

– On inspiroivaa nähdä oma kädenjälkensä: "Jes, valot syttyy" tai "Jes, moottori pyörii", Mustalammi sanoo. – On vaikea selittää, mikä sähkössä viehättää. Jo kehdossa maatessani kuulemma innostuneena heiluttelin käsiä ja ihastellen äännehdin ohiajavien autojen etuvalojen heijastuksia. 

Pakkasella ylös sähkötolppiin

Mustalammi arvostaa Tredun käytännönläheistä opetusta ja monenlaisia oppimisympäristöjä, joissa pääsee kokeilemaan asioita itse. 
– Kun opiskelimme verkostoasennuksia, pääsimme kiipeämään sähkötolppiin ja tekemään kaapelijatkoja ulkona pakkasessa.  Tosin myös perinteisemmät kaapelointiharjoitukset sisätiloissa antoivat arvokkaita käytännön taitoja. 

Kaksoistutkinto vaatii paljon 

Erityisen tyytyväinen ja ylpeä Mustalammin on siitä, että sai suoritettua tutkinnon loppuun. Kaksoistutkinto vaati sitoutumista ja ajanhallintaa.
– En olisi välttämättä joka aamu jaksanut herätä ennen kello kuutta, olla koululla kello kahdeksan, opiskella kahdeksan tuntia ja palata taas kotiin kaksi tuntia, mutta heräsin silti, koska minulla oli ja on unelmia, joista pidin kiinni, hän sanoo.  – Kaikki se työ, aika ja ponnistus oli niin hullua, että voisin itkeä. Onneksi tämä etappi on nyt takanapäin.

Valmistumisen jälkeen Mustalammi jatkaa Tampereen ammattikorkeakouluun sähkö- ja automaatiotekniikan opintoihin. Hän haluaa oppia lisää alan uusimmista tekniikoista ja ratkaisuista, joita tarvitaan jatkuvasti kehittyvässä maailmassa. Erityisesti häntä kiinnostavat automaatio- ja älyteknologiat.  

Utelias ja rohkea oppii

Mustalammi kannustaa muitakin opiskelemaan: 
– Opiskeluaika on mainio mahdollisuus kokeilla uusia asioita ja testata omia rajoja. Sähkö- ja automaatioalalla oppiminen ei lopu koskaan, ja ala kehittyy jatkuvasti uusien teknologioiden myötä.  Kannattaa omaksua asenne, että oppimista ja uteliaisuutta tarvitaan koko uran ajan. Mitä enemmän on valmis heittäytymään uusiin tilanteisiin, sitä paremmat valmiudet on, kun lähtee työelämään. Ole siis rohkea, utelias ja valmis oppimaan – ja muista, että vaikka asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaan, on jokainen kokemus arvokas!

Ota Risto Mustalammiin yhteyttä opon kautta:

Kaija Kankaanpää, p. 050 345 1088, kaija.kankaanpaa@tampere.fi

VIDEO: Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta! Eemi Utriainen, Inka Finne ja Anni Henricson kertovat, miten tässä onnistuttiin.

Tästä on kysymys:

• Kansanopistot kehittivät toimivan tavan edistää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja lisätä hyvinvointia.
• Tuloksena oli enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
• Lisäksi toimivia työkaluja oppilaitosten arkeen.
• Ja onnistunut yhteistyö 15 kansanopiston kesken.
• Tutkijan mukaan hyvien tulosten taustalla on työntekijöiden vahva kyky kohdata ja tukea opiskelijoita.

Mitä 15 kansanopistoa voi saada aikaan, kun ne aloittavat yhteisen kehittämisen? Ainakin hyviä tuloksia ja selkeitä onnistumisia!

Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus eli Sokka-hanke yhdisti 15 kansanopiston ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen voimavarat. Yhteisvoimin edistettiin opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa.

Tavoitteet täyttyivät ja tulokset mairittelevat! Todella hienosti onnistuttiin esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteessa.

– Erityisen hyvää oli opiskelijoiden omat kokemukset siitä, että he ovat osallisia, heidän elämänsä on merkityksellistä ja heidät kohdataan kansanopistossa. Olemme todella ylpeitä siitä, että opiskelijoiden oma kokemus osallisuudesta vahvistui, Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja Sokka-hankkeen koordinaattori Anni Henricson sanoo.

Tuloksista ilmeni osallisuuden vahva kokemus

Tutkija Antti Maunu Turun yliopistosta analysoi Sokka-hankkeen tuloksia ja onnitteli aikaansaannoksista.

– Tuloksista ilmeni osallisuuden vahva kokemus. Se oli kasvanut kyselykertojen välillä. Erityisen hyvä tulos tuli väittämistä ”Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin”, ”Koen, että minuun luotetaan” ja ”Saan myönteistä palautetta tekemisistäni”.

Hänen mukaansa tulosten taustalla on työntekijöiden vahva kyky kohdata ja tukea opiskelijoita.

Yksi Sokka-hankkeen näkyvimmistä aikaansaannoksista on Sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen toimintakäsikirja. STEP-koulutuksessa käytettiin käsikirjan toimintamalleja niin, että yhteisöllisyys, osallisuus ja opiskelijoiden vaikuttaminen lisääntyivät selvästi.

– Uudet toimintatavat ovat solahtaneet luonnollisesti oppilaitoksemme arkeen. Tuntuu, että opiskelijat pääsevät nyt aidosti vaikuttamaan, ja se on luontevaa, eikä mikään haastava lisätyö, sanoo STEP-koulutuksen opiskelijatoiminnan koordinaattori Inka Finne.

Muutokset ovat keränneet kiitosta myös opiskelijoilta, jotka ovat antaneet aikaisempaa enemmän myönteistä palautetta.

Nyt opiskelijoiden ääni tulee aidosti kuuluviin

STEP-koulutus uudisti opiskelijakuntatoimintansa Sokka-hankkeen toimintamallin ja oppaan avulla. Lisäksi otettiin käyttöön Sokan kehittämä osallisuuskartta.

– Nämä olivat todella toimivia työvälineitä! Nyt opiskelijoiden ääni tulee aidosti kuuluviin, Inka Finne sanoo.

Samaa mieltä on STEP-koulutuksen opiskelija Eemi Utriainen. Hän oli mukana uudistamassa opiskelijakuntatoimintaa.

Sokka-työkalujen ansiosta opiskelijatoimikunta on nyt järjestelmällistä ja organisoitua, ja sen viestintä on toimivampaa kuin ennen.

– Ehdottomasti parasta on se, miten uudistus selkeästi lisäsi yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia koko kampuksella ja eri alojen opiskelijoiden välillä. Myös matka koulun päättäjien ja opiskelijoiden välillä on lyhentynyt, Utriainen kertoo.

Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää monipuolipuolisesti opiskelijoiden ja opistoyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on käynnissä 19.12.2022–30.4.2025 ja sitä rahoittaa Opetushallitus.

Lisätietoja:

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Anni Henricson
Koordinaattori
p. 040 136 7323
anni.henricson@kansanopistot.fi

Nenäpäivä-säätiö ja Nelonen Media yhdistävät voimansa kutsuakseen koko Suomen mukaan rakentamaan parempaa tulevaisuutta maailman lapsille. Uudistuva Nenäpäivä-kampanja tekee paluun ensi maaliskuussa, huipentuen Nelosella esitettävään suoraan lähetykseen.



Nenäpäivä-säätiö ja Nelonen Median yhteistyöstä syntyvä, ensimmäinen uudistunut Nenäpäivä-show nähdään Nelosella suorana lähetyksenä maaliskuussa 2025. Nelonen Median tv- ja radiokanavat tarjoavat Nenäpäivälle ja sen kumppaneille uusia mahdollisuuksia tavoittaa yleisöjä monilla eri alustoilla, samalla kun osallistujat ja katsojat saavat vuorovaikutteisen tavan osallistua Nenäpäivään. 

Ensi vuonna maaliskuussa vietettävän Nenäpäivä-kampanjan huipentavassa suorassa lähetyksessä nähdään julkisuudesta tuttujen henkilöiden mukaansatempaavia keräyshaasteita sekä muita viihdyttäviä tempauksia, joilla on tarkoitus kasvattaa tärkeään tarkoitukseen kerättävää hyväntekeväisyyspottia. Lisäksi luvassa on niin musiikkiesityksiä kuin painavaa asiaa, jonka esiintuominen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan.  

”Olemme iloisia voidessamme tuoda Nenäpäivän kaltaisen merkityksellisen kampanjan huipentavan show’n osaksi Nelosen ohjelmatarjontaa. Yhteistyömme tarjoaa Nenäpäivälle uusia mahdollisuuksia tärkeän mission toteutumiseksi lisäten sen vaikuttavuutta auttamalla varainhankinnassa tavalla, joka puhuttelee suurta yleisöä”, kertoo Nelonen Median vastaava tuottaja Tea Panula.

Maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia edistävä Nenäpäivä-säätiö siirtyy uudelle aikakaudelle. Mediakumppanivaihdoksen ohella säätiö uudistaa myös konseptiaan niin tänään julkaistavan uuden brändi-ilmeen kuin tulevan ohjelman osalta. Uudistuksen tavoitteena on kutsua raikkaalla ja innostavalla tavalla entistä laajempi yleisö mukaan Nenäpäivään ja sitouttaa tukijoita ja kumppaneita mukaan tärkeään tehtävään.  

"Olemme ylpeitä Nenäpäivän pitkästä historiasta ja haluamme varmistaa säätiön toiminnan jatkossakin. Nenäpäivä on tunnettu hyvänmielen brändi ja kumppanuus Nelonen Median kanssa tarjoaa meille mahdollisuuden tavoittaa entistä monipuolisempia kohderyhmiä sekä luoda uudenlaisia toimintamalleja", kertoo Nenäpäivä-säätiön kehitysjohtaja Nina Palmroos.

Suorana televisioitavan lähetyksen tuotannosta vastaa Warner Bros. International Television Production Finland, joka on suunnitellut Nenäpäivälle uudenlaisen tavan ilmiöittää ja haastaa kaikki mukaan.

”Uusi konsepti tarjoaa katsojille ja Nenäpäivän kumppaneille merkityksellisemmän tavan osallistua mukaan kampanjaan ja itse ohjelmaan. Tavoitteenamme on luoda vuorovaikutteinen suora lähetys, joka ei ainoastaan viihdytä, vaan myös haastaa katsojia osallistumaan ja antamaan oman panoksensa maailman lasten tulevaisuuden hyväksi,” kertoo ohjelman vastaava tuottaja Tiia-Tuulia Ahomäki.

Tarkemmat tiedot Nenäpäivä-show’sta julkistetaan alkuvuoden aikana.

Lisätiedot:
- Nenäpäivä-säätiö: Nina Palmroos, nina.palmroos@nenapaiva.fi, 040 568 1484
- Nelonen Media: Mia Paavonen, mia.paavonen@nelonenmedia.fi, 040 634 1546
- WBITVP Finland: Tiia-Tuulia Ahomäki, tiia-tuulia.ahomaki@wbitvp.fi, 040 827 6117

Etelä-Karjalan maakuntahallitus vastustaa suunnitteilla olevia ammatillisen koulutuksen koulutusvuosien vähentämistä Etelä-Karjalassa ja korkeakouluasteen kuvataidekoulutuksen siirtoa Lappeenrannasta Lahteen. Maakuntahallitus otti kantaa aiheeseen kokouksessaan 18.11.2024. Kannanotossa korostetaan, että ammatillisen koulutuksen muuta maata suuremmalla koulutusvuosien vähentämisellä ja kuvataidealan korkeakoulutuksen siirtämisellä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia Etelä-Karjalan alueen kehitykselle ja elinvoimaisuudelle.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön pohjaehdotuksen mukaan vuonna 2025 Etelä-Karjalan toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosia leikattaisiin peräti 15 prosentilla. Etelä-Karjalaan esitetyt leikkaukset ovat poikkeuksellisen suuret muihin maakuntiin verrattuna, joissa opiskelijavuosien leikkaukset ovat 5-9 prosenttia. Etelä-Karjalassa etenkin Venäjän kaupan päättyminen on vaikuttanut laajasti eri toimialoihin ja työpaikkoihin. Maakunnassamme tarvitaan uutta osaamista ja mahdollisuuksia erilaisiin muuntokoulutuksiin. Tämänsuuruiset leikkaukset heikentäisivät merkittävästi etenkin uudelleenkouluttautumismahdollisuuksia ja sillä olisi väistämättä vaikutuksia myös nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Koulutustarjonta on turvattava työvoiman kohtaanto-ongelmiin ja rakenteelliseen työttömyyteen reagoimiseksi alueellamme, todetaan maakuntahallituksen kannanotossa.

Sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra että maakuntajohtaja Satu Sikanen ovat tyrmistyneitä ammatillisen koulutuksen leikkaussuunnitelmista.

- Etelä-Karjalaan kohdistuvat opiskelijavuosien leikkausehdotukset ovat suhteettoman suuria eikä niitä tule sellaisenaan toteuttaa, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Kopra.

- Aluetalouden uudistumistarve on Etelä-Karjalassa erityisen suuri, ja juuri täällä tarvitaan panostusta ammatilliseen koulutukseen, jatkaa maakuntajohtaja Sikanen.

Ammatillisen koulutuksen leikkausten lisäksi LAB-ammattikorkeakoulussa on selvityksessä kuvataidekoulutuksen siirto Lappeenrannasta Lahteen. Maakuntahallitus toteaa kannanotossaan, että Etelä-Karjalassa järjestettävällä kuvataidekoulutuksella on kiistaton vaikutus alueen elinvoimaan. Koulutus on tuottanut alueelle omaehtoista kulttuuritoimintaa.

- Lappeenrannassa järjestettävä kuvataidekoulutus on ainoa taidealojen korkeakouluohjelma itärajan alueilla. Kuvataiteen koulutus tuottaa enemmän lisäarvoa Suomen tasapainoiselle aluekehitykselle Lappeenrannassa kuin Lahdessa, sillä Lahti on paljon lähempänä pääkaupunkiseutua ja sen tarjoamia maan suurimpia taide- ja kulttuuriyhteisöjä.

Maakuntahallitus vaatii kannanotossaan toimenpiteitä koulutuspaikkojen turvaamiseksi Etelä-Karjalassa.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymässä 1. lokakuuta alkaen käynnissä olleet yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen 15.11.2024. Neuvottelut käytiin hyvässä yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa ja ne keskittyivät rahoituksen ja opiskelijavuosien vähentymisestä aiheutuneisiin sopeuttamistarpeisiin.

Neuvottelukutsun mukaisesti ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset leikkaukset tarkoittavat Ylä-Savon koulutuskuntayhtymälle noin 1,3 miljoonan euron rahoituksen pienenemistä ja 110 opiskelijavuoden vähennystä. Leikkaukset ovat pysyviä ja tulevat voimaan 1.1.2025 alkaen. Näillä rahoitus- ja koulutusvolyymin muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia koulutuskuntayhtymän toimintaan. Lopulliset tiedot vuoden 2025 opiskelijavuosimäärästä ja saatavasta rahoituksesta tiedetään rahoituspäätöksen yhteydessä joulukuussa.

Henkilöstövaikutukset pienemmät kuin alun perin arvioitiin

Yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin tilanteessa, jossa varauduttiin jopa 18 henkilötyövuoden vähentämiseen. Neuvotteluprosessin aikana onnistuttiin kuitenkin löytämään muita säästökohteita, kuten toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka vähensivät suorien henkilöstövaikutusten laajuutta. Yhteisenä tahtotilana oli välttää toimenpiteitä, joilla olisi negatiivista vaikutusta työnantajakuvaan ja sitä kautta osaajien saatavuuteen tulevina vuosina. Näiden ratkaisujen ansiosta henkilöstövähennykset voitiin rajata 13 henkilötyövuoteen ilman irtisanomisia. Henkilöstömuutokset toteutetaan vuosien 2025 ja 2026 aikana. Muita kuin henki-löstösäästöjä löydettiin yhteensä 380 000 euroa. Päätettyjen henkilöstö- ja muiden toimenpiteiden säästövaikutus vuosille 2025 ja 2026 on yhteensä tavoitellut 1,3 miljoonaa euroa.

Keskeiset henkilöstövaikutukset vuoden 2026 loppuun mennessä:
• Määräaikaisuuksien päättyminen: kaksi määräaikaista tehtävää päättyy suunnitelman mukaisesti.
• Eläköitymiset: viisi henkilöä siirtyy eläkkeelle, työtehtäviä muotoillaan uudelleen eikä tehtäviä täytetä.
• Yksilölliset ratkaisut: kahdeksan henkilön työsuhde on päättynyt aiemmin syksyn tai neuvotteluprosessin aikana henkilön omasta aloitteesta.
• Tehtävien uudelleenjärjestelyt: kahden henkilön osalta etsitään uusia tehtäviä irtisanomisen välttämiseksi.

Muutokset tukevat pitkän aikavälin sopeutumista

Sopeutustoimenpiteet kattavat paitsi henkilöstövaikutukset myös toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia, kuten toimintaprosessien uudistamista, oppimisympäristöjen uudelleen järjestelyjä, uusien palvelumallien käyttöönottoa, johtamisjärjestelmän kehittämistä sekä kiinteistöjen käytön tehostamista. Nämä toimenpiteet vähentävät toteutuessaan myös tehtävää työtä ja sitä kautta kustannuksia, mutta näiden osalta ei tässä vaiheessa nähdä tarvetta irtisanomisiin, vaan mahdollinen työn väheneminen tapahtuu eläköitymisten tai määräaikaisten tehtävien päättymisen kautta.

Kuntayhtymä on kouluttanut vuosien 2023 ja 2024 aikana esihenkilöitä ja työntekijöitä LEAN-osaamisen kasvattamiseksi ja hyödynnämme saatua osaamista työtapojen uudistamisessa. Tavoitteena on, että huolimatta henkilöstömäärän laskusta, ei työntekijöiden työkuormitus jatkossakaan kasva ja työn tuottavuus ja laatu pysyvät jatkossakin korkealla. Haluamme myös toimia hyvänä työnantajana ja varmistaa, että saamme osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.

Tehtävät toimenpiteet edistävät sekä koulutuksen kustannustehokkuutta että tuovat myös koulutuksellisia synergioita. Tavoitteena on turvata kuntayhtymän ydintehtävä – laadukas ja monipuolinen ammatillinen koulutus.

Lisätietoa neuvottelusta ja neuvottelutuloksesta antavat:

Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja
040 1778 600
kari.puumalainen@ysao.fi

Tero Rönkä
pääluottamusmies
0400 792 847
tero.ronka@ysao.fi

Kuvassa YSAOn Sankariniemen kampuksen julkisivu.
KUVA: YSAO.

Tredun opiskelijat rakentavat Aurora-nimistä omakotitaloa Lempäälän Saikkaan vuoden 2026 Asuntomessuille. Nyt työmaalle on tullut melkein kuin joulu, sillä Auroran hirsirunko on saapunut ja rungon kokoaminen on aloitettu.

Runko Ollikaisen Hirsirakenteelta

Tredun asuntomessutalo Aurorasta tulee hirsirakenteinen omakotitalo, jossa käytetään uusiutuvia materiaaleja ja uusiutuvaa energiaa. Rakentaminen on alkanut maanrakennus- ja betonointitöillä kesän 2024 aikana, ja nyt on edetty niin pitkälle, että hirsirunkoa on jo alettu pystyttää.

Ollikaisen Hirsirakenne Oy toimii Tredun merkittävänä yhteistyökumppanina hirsirungon toimittajana. Tampereella toimiva perheyritys on toimittanut hirsitaloja jo yli 45 vuoden ajan.

Aurorasta tulee harjakattoinen, yksikerroksinen omakotitalo, joka on kooltaan n. 140–150 neliömetriä. Taloon tulee neljä makuuhuonetta, ja sen suunnittelussa pyritään selkeisiin linjoihin ja ajattomiin ratkaisuihin.

Modernin hirsitalon plussat

Aurora on Tredun yhteinen ponnistus

Talonrakennukseen osallistuu opiskelijoita yli kymmeneltä eri osaamisalalta, kuten talotekniikasta, pintakäsittelystä, sisustussuunnittelusta ja maarakennuksesta. Messutaloprojekti yhdistää siis useita eri aloja yhteiseen tavoitteeseen. Mukaan olemme saaneet myös useita yhteistyökumppaneita.

Lisätiedot

Lehtori Mika Hämäläinen
mika.hamalainen@tampere.fi
p. 040 806 4777

Esikuntapäällikkö Pekka Snellman Uudenmaan prikaatista vertaa kielitaitoa peruskuntoon: tiukassa tilanteessa selviää paremmin, kun pohja on kunnossa ja resursseja vapautuu varsinaisen asian hoitamiseen. 

Kansalaisten monipuolisen kielitaidon merkityksestä Suomen huoltovarmuudelle keskusteltiin Kielitaito tulevaisuustaitona -seminaarissa Helsingissä perjantaina 15.11.2024. Seminaarin järjestivät yliopistojen kieliaineiden yhteinen SaRaVe-verkosto ja lukion kieltenopetuksen kehittämishanke LUKKI.

Tällä hetkellä Suomessa työmarkkinoilta poistuu ihmisiä, joilla on parempi kielitaito kuin sinne tulevilla. Tämä johtaa siihen, että Suomen kansallinen turvallisuus heikkenee. Kieltenopiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut, ja se näkyy jo siinä, että esimerkiksi EU-virkoihin ei Suomesta riitä hakijoita. 

Kielitaitoa tarvitaan myös suomalaisille avautuvissa Nato-viroissa. Snellman muistutti, että Nato koskee muitakin kuin puolustusvoimia: siihen on liittynyt koko Suomi, ja vaikutuksia on kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Naton pääkieli on englanti, mutta 32 valtion liittoumassa vaaditaan muidenkin kielten ja kulttuurien tuntemusta, jotta Suomen näkökulmia voi tuoda esiin. 

Kielitaidon puutteet ovat kansainvälisen kaupan esteenä. Tilanne on kestämätön Suomen kaltaiselle pienelle, vientivetoiselle maalle. Yliopistoissa kielitaitoisten hakijoiden määrän väheneminen on heikentänyt suomalaisten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen huippututkimukseen. Myös medialta vaaditaan kieli- ja kulttuuriosaamista, jotta erilaiset vaikutusyritykset pystytään tunnistamaan.

Professori Leena Kolehmainen Helsingin yliopistosta totesi, että kuntien ratkaisut sanelevat väestön kielitaidon. Kielitaidon kapeneminen ei johdu yksilöiden valinnoista vaan valtion ja etenkin kuntien politiikasta. Tutkimus on osoittanut, että nuoret arvostavat kielitaitoa ja haluaisivat opiskella kieliä, jos siihen olisi mahdollisuus (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88984). Vastuu opetuksen toteutuksesta on kunnilla. Seminaarin pääviesti ei ollut se, että jotain tarvitaan lisää vaan että järjestelmää täytyy muuttaa. Professori Marjut Johansson Turun yliopistosta toivoi sen pohtimista, mikä on keskeistä oppia, jotta pysymme muiden eurooppalaisten maiden kanssa samalla tasolla. Tämä keskustelu on nyt alkanut.

Tilaisuudessa puhujina olivat:
Marjut Johansson, professori, ranskan kieli, Turun yliopisto
Leena Kolehmainen, professori, saksan kieli, Helsingin yliopisto
Tomi Huttunen, professori, venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Mika Lähteenmäki, dekaani, Jyväskylän yliopisto
Piia Alvesalo, viestintäpäällikkö, Sivista
Jussi Lassila, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
Pekka Snellman, esikuntapäällikkö, Uudenmaan prikaati
Outi Vilkuna, puheenjohtaja, SUKOL ry

Språkkunskaper stärker Finlands säkerhet

Stabschef Pekka Snellman vid Nylands brigad jämför språkkunskaper med grundkondition: i en krissituation klarar man sig bättre när grunden är stark och resurser frigörs för att hantera själva uppgiften.

Betydelsen av medborgarnas mångsidiga språkkunskaper för Finlands försörjningsberedskap diskuterades på seminariet Språkkunskaper som en framtidsfärdighet i Helsingfors fredagen den 15 november 2024. Seminariet arrangerades av universitetens gemensamma nätverk för språkämnen, SaRaVe, och projektet LUKKI för utveckling av språkundervisningen i gymnasiet.

För närvarande lämnar personer med bättre språkkunskaper arbetsmarknaden än de som kommer in. Detta leder till att Finlands nationella säkerhet försvagas. Språkstudier har minskat och blivit ensidiga, vilket redan märks i att det till exempel inte finns tillräckligt med sökande från Finland till EU-tjänster.

Språkkunskaper behövs också i de Nato-tjänster som öppnas för finländare. Snellman påminde om att Nato berör fler än försvarsmakten: hela Finland har anslutit sig, och konsekvenserna påverkar alla samhällssektorer. Natos huvudspråk är engelska, men i en allians med 32 länder krävs också kunskap om andra språk och kulturer för att kunna framföra Finlands perspektiv.

Brist på språkkunskaper är ett hinder för internationell handel. Situationen är ohållbar för ett litet, exportdrivet land som Finland. På universiteten har det minskade antalet språkkunniga sökande försämrat finländarnas möjligheter att delta i internationell spetsforskning. Även medierna behöver språklig och kulturell kompetens för att identifiera olika påverkansförsök.

Professor Leena Kolehmainen vid Helsingfors universitet konstaterade att kommunernas beslut styr befolkningens språkkunskaper. Att språkkunskaperna blir allt ensidigare beror inte på individuella val utan på statens och framför allt kommunernas politik. Forskning har visat att ungdomar värdesätter språkkunskaper och skulle vilja studera språk om de hade möjlighet (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88984). Ansvaret för att genomföra undervisningen ligger hos kommunerna. Seminariets huvudsakliga budskap var inte att något måste tillföras, utan att systemet måste förändras. Professor Marjut Johansson från Åbo universitet uttryckte en önskan om att reflektera över vad som är centralt att lära sig för att Finland ska kunna hålla jämna steg med andra europeiska länder. Denna diskussion har nu inletts.

Deltagarna i diskussionen vid tillställningen var:
Marjut Johansson, professor i franska, Åbo universitet
Leena Kolehmainen, professor i tyska, Helsingfors universitet
Tomi Huttunen, professor i ryska språket och litteraturen, Helsingfors universitet
Mika Lähteenmäki, dekan, Jyväskylä universitet
Piia Alvesalo, kommunikationschef, Sivista
Jussi Lassila, äldre forskare, Utrikespolitiska institutet
Pekka Snellman, stabschef, Nylands brigad
Outi Vilkuna, ordförande, SUKOL rf

Pääministeri Petteri Orpo vieraili 18.11.2024 Äänekoskella ja tapasi Metsä Groupin ja Valtran tehtaiden ja henkilöstön edustajia sekä kaupungin johtoa elinkeinoelämän rajuun muutokseen ja yhtiöiden irtisanomisuutisiin liittyen. Mukana oli myös hallituspuolueen Keski-Suomen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo ja Ville Väyrynen. Valtio ottaa kaikki instrumentit käyttöön tilanteen auttamiseksi.

Pääministeri Petteri Orpon kanssa käytiin yhdessä läpi, mitä konkreettista valtio voisi tehdä Äänekosken ja sen asukkaiden eteen. Orpo halusi kuulla kaupungin toiveita ja yhtiöiden henkilöstön tunnelmia. Pääministeri Orpo lupasi, että kaikki mahdolliset valtion keinot katsotaan, jotta voitaisiin löytää kaikille työtä.

– Olen todella pahoillani niiden puolesta, joita tämä koskee ja joilla työt loppuvat. Toivottavasti jokaiselle löytyy uusi työpolku. Ymmärrän myös Äänekosken huolen vaikutuksista alueen elinvoimaan, pääministeri Orpo sanoi.

– Samassa veneessä ollaan ja yhdessä tätä tehdään. Jokaisesta pyritään huolehtimaan parhaamme mukaan.

– Toivomme neljää konkreettista asiaa: investointitukia yrityksille ja tapauskohtaisesti voitaisiin yritysten investointitukia tarkastella tukialueen 2 mukaisesti, yritystonttien esirakentamista sekä muutosturvakoulutuksia ja niiden rahoitusta. Meillä on hyvin konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia toiveita. Pääministeri oli erittäin kiinnostunut varsinkin yritystukiajatuksesta, kaupunginjohtaja Matti Tuononen kertoo.

– Meillä Äänekoskella on hyviä tulevaisuuden suunnitelmia, mutta on myös epävarmuutta toteutuvatko ne. Muutama laiha vuosi tulee joka tapauksessa, kun tulee laajoja irtisanomisia ja lomautuksia. Äänekoskelle halutaan mahdollisimman paljon tukea siirtymäajan kuopan tasoittamiseksi ja uuden kasvun varmistamiseksi, elinvoimajohtaja Sari Åkerlund sanoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen toivoo terveisinä ministeriöön, että infra- ja liikennehankkeet edistyisivät, moottoritieasia edistyisi sekä kaavahankkeiden investointituki toteutuisi. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Halttunen lisää, että tärkeintä on, että saataisiin luotua alueelle uusia työpaikkoja.

Elinkeinoelämän rakennemuutos Äänekoskella ajoittuu samaan aikaan kun TE-uudistus on käynnissä.

– Yhtiöillä ja kaupungilla on hyvin yhteneväisiä ajatuksia ja huolia. Meidän tulisi pystyä kouluttamaan henkilöitä uudelleen, mutta samaan aikaan Suomessa leikataan rahoitusta sekä koulutuksentarjoajilta että työllisyydenhoidosta. Sinä mielessä tilanne on kestämätön, työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää sanoo.

Pääministeri Orpo lupasikin keskustella työministerin kanssa koulutusleikkauksista ja käydä kaupungin toivelistaa läpi. Valtio ottaa kaikki instrumentit käyttöön tilanteen auttamiseksi.

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Matti Tuononen, 040 572 3239, matti.tuononen@aanekoski.fi

Elinvoimajohtaja Sari Åkerlund, 050 598 7447, sari.akerlund@aanekoski.fi

Liitteenä kuvia tilaisuudesta 18.11.2024 Äänekoskella.

Turun kaupungin varhaiskasvatuksen ja Turun yliopiston aloittamassa kielisuihkutusprojektissa lapset pääsevät tutustumaan ranskan, saksan ja espanjan kieliin. Tavoitteena on innostaa lapsia vieraiden kielten opiskeluun.

Turun kaupungin varhaiskasvatuksen ja Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteistyö on alkanut lokakuussa. Hannunniitussa ja Kaerlassa eskarilaiset tutustuvat espanjan kieleen, Mäntymäessä ranskaan ja Kukola-Moikoisissa saksaan.

Kielisuhkutuksen tavoitteena on sytyttää kipinä vieraisiin kieliin.

– Pienet lapset ovat luontaisesti innostuneita ja uteliaita oppimaan uutta, myös uusia kieliä. Kielisuihkutuksissa kieltä opitaan leikin ja toiminnan avulla. Myös musiikki ja laulu ovat tärkeitä elementtejä, kertoo Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen espanjan yliopisto-opettaja Sanna Pelttari.

Toimintaa ohjaavat Turun yliopiston 2.–5. vuosikurssin kieltenopettajiksi tähtäävät opiskelijat.

Kielisuihkutus on myös kulttuurikasvatusta

Turussa halutaan tukea kansainvälisyyskasvatusta ja varhaista kielen oppimista lisäämällä kielipainotteisen varhaiskasvatuksen tarjontaa.

– Kielisuihkutus on myös kulttuurikasvatusta. Kielisuihkutuksen yhteydessä lapsille pyritään luomaan myönteinen kuva erilaisista kielistä ja kulttuureista, kertoo varhaiskasvatuksen kehittämiskoordinaattori Riikka Siikavirta.

Perusopetuksessa kielten opiskelu on alkanut heti ensimmäiseltä luokalta vuodesta 2020 alkaen. Turun suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille yhteinen A1-kieli on pääsääntöisesti englanti ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa suomi. Hannunniitun koulussa on mahdollista opiskella A1-kielenä espanjaa ja Luostarivuoren koulussa ruotsia. A1-kieltä opiskellaan yhden viikkotunnin ajan.

– Päiväkodit valikoituivat mukaan myöhempää koulu- ja kielipolkua ajatellen, Siikavirta kertoo.

Turun kaupungin kieliluokilla on lisäksi mahdollista opiskella ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää A1-kielenä. Vähä-Heikkilän koulussa toimii ranskan ja Puolalan koulussa saksan kieliluokka. Tulevat ekaluokkalaiset eivät voi enää valita A1-kieleksi venäjää, mutta kielen jo valinneet jatkavat opintonsa loppuun suunnitellusti. Mikäli oppilas valitsee A1-kieleksi ensimmäisellä luokalla muun kielen kuin englannin, englanti alkaa A2-kielenä 4. luokalla.

– Panostaminen monipuolisen kielitaitoon on sijoitus tulevaisuuteen. Kielet ovat myös avain maailmaan ja eri kulttuurien ymmärtämiseen. Lisäksi on hyvä muistaa, että vähäinenkin kielitaito helpottaa muiden kielten oppimista, Pelttari muistuttaa.

Lisätiedot:

Varhaiskasvatuksen kehittämiskoordinaattori Riikka Siikavirta, riikka.siikavirta@turku.fi, p. 044 907 3572

Yliopisto-opettaja Sanna Pelttari, sanpel@utu.fi, p. 044 331 3893

Nuorten työelämätutkimus 2024 osoittaa, että onnistunut perehdytys ja lähiesihenkilötyö vaikuttavat merkittävästi nuorten työhyvinvointiin ja sitoutumiseen. Vain noin kolmannes nuorista suosittelee työpaikkaansa. Työelämän asiantuntijayhtiö Eezyn tutkimusraportti julkaistaan Työelämäfoorumissa 20.11. 

Tutkimuksen mukaan vain 33% nuorista suosittelisi työpaikkaansa. Esihenkilön aktiivinen tuki ja positiivinen tunne siitä, kuinka nuoret kokevat tulleensa vastaanotetuiksi työyhteisöön, vahvistavat sitoutumista työnantajaan. Myös hybridityö erottuu tuloksissa sitouttavana tekijänä: pääosin hybridityötä tekevät ovat tutkimuksessa tyytyväisimpiä ja halukkaampia suosittelemaan työpaikkaansa. Ero pääosin etätyötä tekeviin on merkittävä.

Yksi tärkeimmistä suositteluhalukkuuteen liittyvistä tekijöistä on se, miten hyvin nuoret kokevat työnantajan heille antaman perehdytyksen onnistuneen. Tutkimuksessa perehdytykseen tyytyväisten nuorten eNPS, eli tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta mittaava indeksi, oli 25 ja perehdytykseen tyytymättömien -67. 

"Työelämän ensimmäiset kokemukset rakentavat pohjan nuorten ammatilliselle kehitykselle, hyvinvoinnille ja sitoutumiselle. Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että perehdytysvaihe uudessa työssä on kriittinen ja se tulisi nähdä investointina tulevaisuuteen", toteaa tutkimusraportin analyysista vastannut Eezy Flown tutkimus- & tietojohtaja Johanna Lehmus. 

"Nuoret ovat avainasemassa tulevaisuuskestävien yritysten rakentamisessa. He tuovat uusia näkökulmia teknologian hyödyntämiseen, asiakasymmärrykseen, työnteon tapoihin sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sillä on yhteiskunnallemme valtavasti merkitystä, kuinka heidät otetaan vastaan ja saadaan kiinnittymään työelämään" jatkaa Eezyn The NextGen Project -osaajaverkoston perustaja Heikki Leskinen.

Nuoret työelämässä 2024 - keskeiset huomiot:

1. Vain kolmasosa nuorista suosittelee työpaikkaansa
2. Esihenkilön aktiivinen tuki perehdytysvaiheessa vahvistaa sitoutumista
3. Hybridityö näkyy sitouttavana tekijänä
4. Työpaikan johdon tulisi panostaa enemmän vuorovaikutukseen ja osallisuuteen
5. Merkittävin selittävä tekijä hyvinvoinnille on hyvä tuki esihenkilöltä ja läsnätyö
6. Työssä käyvistä nuorista hieman yli puolet (58%) kertoo voivansa hyvin

Eezy Flow toteutti Nuorten työelämätutkimus 2024:n elokuussa kyselytutkimuksena. Sen 1126 vastaajaa olivat 15-29 vuotiaita, useilta eri toimialoilta. Tutkimusraportissa on hyödynnetty lisäksi Eezyn Nuorisotutkimus 2022 tuloksia sekä Eezy Flown noin 200 000 Suomessa työskentelevän vastaajan vuosittaisesta henkilöstötutkimusdatasta.

Koko tutkimusraportti ladattavissa medialle täältä

Huom! Julkaisuvapaa 20.11. klo 8.30. Työelämäfoorumin livelähetys ja tallenne katsottavissa Yle Areenassa  20.11. klo 8.30 alkaen.

Lisätiedot, haastattelupyynnöt:

Johanna Lehmus, johtaja, tutkimus & tieto, Eezy Flow
p. 040 501 0844, johanna.lehmus@eezy.fi  

Heikki Leskinen, konsultti, Eezy Flow ja perustaja, The NextGen Project
p. 040 521 0125, heikki.leskinen@eezy.fi

Terhi Mikkonen, viestintä- ja vastuullisuusasiantuntija, Eezy Oyj
p. 045 121 2245, terhi.mikkonen@eezy.fi 

Keystone Education Group tuo kattavat ulkomailla opiskelun palvelunsa suomalaisten ulottuville studentum.fi-sivuston kautta. Keystone auttaa vuosittain yli 2000 pohjoismaista opiskelijaa ulkomaille opiskelemaan. Lähtijöistä 400 opiskelee Pohjois-Amerikassa urheilustipendin turvin. Suomalaisten osuus lähtijöistä on toistaiseksi ollut vain kymmeniä, mutta määrän odotetaan kasvavan nyt, kun suomalaisille avautuu pääsy Keystonen laajoihin verkostoihin ja asiantuntijapalveluihin. Lisäksi suomalaiset voivat nyt hakea stipendiä opintoihin Yhdysvalloissa.

Keystone Education Groupiin kuuluu useita eurooppalaisia opiskelijavälitykseen erikoistuneita yrityksiä (esim. Asia Exchange ja Blueberry College & Universitet), joilla on laajat verkostot yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa – Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa. Keystone Sports -yksikkö on omistautunut urheilijoille ja auttaa heitä löytämään urheilustipendejä ja rakentamaan yhteyksiä yhdysvaltalaisiin valmentajiin ja yliopistoihin.

Ulkomailla opiskelemisesta kiinnostuneet saavat Keystonen kautta ilmaista neuvontaa ja tukea koko hakuprosessin ajan – aina kohteen valinnasta hakemusten täyttöön ja asunnon löytämiseen saakka. Keystone on neuvotellut yhteistyöyliopistojensa lukukausimaksuja edullisemmiksi, ja tarjolla on myös erilaisia stipendejä opintojen rahoittamiseen Kelan tukien rinnalle.

Ainutlaatuinen stipendi Yhdysvaltoihin opiskelemaan suuntaaville 

Marraskuussa avautuu haettavaksi merkittävä Ehrnrooth Scholarship for Studies in the US -stipendi, joka tukee suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa kokonainen tutkinto tai lukuvuosi Yhdysvalloissa. Louise ja Göran Ehrnrooth Säätiön rahoittaman stipendin yhteisarvo on viiden vuoden aikana 700 000 euroa.

– Vihdoin pystymme auttamaan myös suomalaisia opiskelijoita ja urheilijoita toteuttamaan ulkomailla opiskelun haaveensa. Opiskelemaan lähteviä auttavat asiantuntijamme, joilla on vuosikymmenten kokemus ja erikoisosaamista opiskelijoiden ohjaamisesta eri puolille maailmaa. Kattavan yhteistyöverkostomme ansiosta voimme mahdollistaa turvallisen ja onnistuneen ulkomailla opiskelun kokemuksen, sanoo Keystonen Suomen toiminnasta vastaava Max Lundberg.

Ulkomailla opiskelun palvelut nyt studentum.fi-sivustolla 

Keystone Education Groupin palvelut ovat suomalaisille tuttuja studentum.fi- ja koulutus.fi-hakuportaalien kautta, jotka ovat olleet käytössä Suomessa vuodesta 2009 lähtien. Sivustot tavoittavat vuosittain yli kolme miljoonaa koulutusta etsivää kävijää, ja jatkossa ulkomailla opiskelun palvelut ovat saatavilla studentum.fi-portaalin kautta. 

Mahdollisuus haastatteluihin Studia-messuilla: 
Aika: ti-ke 26.–27.11. Klo 9–17 
Paikka: Helsingin Messukeskus (Messuaukio 1, 00520 Helsinki) 
Messuosasto: 5g31 

LISÄTIETOJA: 

Max Lundberg 
Managing Director 
max.lundberg@studentum.fi 
+358 400 805 711 
Keystone Education Group Oy 

Keystone Education Group gör sina omfattande tjänster för studier utomlands tillgängliga för finländare via studentum.fi-portalen. Varje år hjälper Keystone över 2000 nordiska studenter att studera utomlands, varav 400 studerar i Nordamerika med hjälp av idrottsstipendier. Antalet finländska studenter som åker utomlands har hittills varit begränsat till några tiotal, men nu förväntas antalet öka när finländska studenter får tillgång till Keystones breda nätverk och expertstöd. Dessutom kan finländare nu ansöka om ett betydande stipendium för studier i USA, Ehrnrooth Scholarship for Studies in the US. 

Keystone har framgångsrikt förvärvat europeiska företag (t.ex. Asia Exchange och Blueberry College & Universitet), som specialiserat sig på studentförmedling i samarbete med universitet i Europa, Nord- och Sydamerika, Asien och Australien. För idrottare finns en egen avdelning, Keystone Sports. Avdelningen är specialiserad på att hjälpa idrottare att, med hjälp av sitt breda nätverk bland amerikanska tränare och universitet, finna de bästa idrottsstipendierna. 

Studenter som vill studera utomlands erbjuds gratis konsultation och hundratals alternativ världen över. Hjälp ges för att hitta lämpliga destinationer och för ansökningsprocessen, från början till slut. Stöd ges även under studietiden. Terminsavgifter har förhandlats till en lägre kostnad i samarbete med universiteten. Det finns också möjlighet att söka ekonomiskt stöd via olika stipendier som kan kombineras med stöd från FPA. 

Ett unikt stipendium för studier i USA

Ansökningstiden för ett nytt och betydelsefullt stipendium börjar den 26 november. Ehrnrooth Scholarship for Studies in the US syftar till att ge flera finländska studenter möjlighet att avlägga en examen eller genomföra terminsstudier i USA. Louise och Göran Ehrnrooths Stiftelse har reserverat 700 000 euro för en femårsperiod. 

– Äntligen kan vi hjälpa även finländska studenter och idrottare att förverkliga sina drömmar om studier utomlands.Våra experter, med årtionden av erfarenhet och specialkunskap inom studentrådgivning, stöttar dem som vill studera utomlands. Tack vare vårt omfattande nätverk av samarbetspartners kan vi säkerställa trygga och framgångsrika utlandsstudier, säger Max Lundberg, ansvarig för Keystones verksamhet i Finland. 

Utlandsstudier nu på studentum.fi

Keystone Education Groups tjänster är bekanta för finländare via studentum.fi och koulutus.fi, sökportaler som har varit aktiva i Finland sedan 2009. Portalerna når årligen över tre miljoner besökare som letar efter utbildningar, och framöver kommer tjänster för studier utomlands att finnas tillgängliga via studentum.fi.

Möjlighet till intervjuer på Studia-mässan: 
Tid: Tis–ons 26–27.11 kl. 9–17 
Plats: Helsingfors Mässcentrum (Messuaukio 1, 00520 Helsingfors) 
Monter: 5g31 

FÖR MER INFORMATION: 

Max Lundberg 
Managing Director 
max.lundberg@studentum.fi 
+358 400 805 711 
Keystone Education Group Oy 

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL edellyttää, että aikuiskoulutustuen tilalle tulisi saada pikaisesti pelastusalan opiskelijoiden taloutta turvaava, pysyvä järjestelmä, joka tarjoaa jatkuvan oppimisen edellytykset työvoimapulasta kärsivälle alalle. Suunnitelmissa ei ole tällä hetkellä yhtä kattavaa ja vaikuttavaa tukimuotoa kuin aikuiskoulutustuki oli.

Aikuiskoulutustuki on ollut merkittävä kannustin pelastusalan sekä ensihoito- ja hätäkeskusalojen aikuis- ja jatko-opiskelijoille. Alipäällystötutkinnon suorittaneista 90 prosenttia ja 51 prosenttia hätäkeskuspäivystäjäksi opiskelleista on käyttänyt aikuiskoulutustukea. Ensihoitajan tutkinnon suorittaneista tukea on käyttänyt noin 50 prosenttia.

Pelastustoimessa osaamisen laajentamiseen tarvitaan toinen tutkinto. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun pelastaja haluaa jatkokouluttautua paloesimiehen tehtäviin alipäällystön koulutusohjelmassa.

Tuki on tarjonnut taloudellista turvaa opintojen aikana ja mahdollistanut uralla etenemisen omalla ammattialalla. Alanvaihtajille tuki on turvannut joustavan siirtymisen pelastusaloille, joilla työvoiman tarve kasvaa nopeasti nykyisen ammattihenkilöstön ikääntyessä.

Pelastustoimen henkilöstön saatavuus on valtakunnallisesti kriittinen haaste. Eläköitymiset uhkaavat pahentaa henkilöstöpulaa, sillä selvitysten mukaan jopa 20–30 % henkilöstöstä jää eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana.

Aikuiskoulutustuen poisto on lyhytnäköinen päätös, jolla voi olla vakavia seurauksia alan työvoiman saatavuudelle. Päätös heikentää myös alan vetovoimaa. Uhkana on, että moni potentiaalinen opiskelija joutuu luopumaan opiskelusuunnitelmistaan tai jo opintonsa aloittanut jättää opinnot kesken taloudellisten syiden pakottamana.

Vahva suomalainen kasvu- ja vientiyritys, kestävien maanalaisten kaivos- ja tunnelointiratkaisujen erikoisosaaja Normet, hakee Kuopion Savilahdesta helpotusta osaavan työvoiman saatavuuteen ja sitouttamiseen. Yritys pyrkii turvaamaan teknologiajohtajan asemaansa globaaleilla markkinoilla muun muassa tiiviillä yritys- ja oppilaitosyhteistyöllä.

Osaajapula hidastaa kasvuyrityksiä Suomessa

Osaavan työvoiman puute on yksi suomalaisia kasvuyrityksiä eniten rajoittavista tekijöistä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kasvuyrittäjyyskyselyn mukaan noin kolmasosa suomalaisista kasvuyrityksistä kohtaa merkittäviä haasteita osaajien löytämisessä. Yli 30 maassa toimiva ja lähes 2000 työntekijää työllistävä Normet on yksi näistä yrityksistä. 

Normet tunnetaan kaivosalalla betoniruiskutuksen, räjähdysaineiden käsittelyn, maa- ja kallionvahvistuksen sekä logistiikkaratkaisujen asiantuntijana. Yrityksen liiketoiminta on globaalisti hyvin kannattavaa.

Vuonna 2023 Normet Groupin liikevaihto oli 484 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 99 prosenttia.

– Me olemme aidosti globaali suomalainen yritys. Toimimme käytännössä kaikkialla maailmassa. Isoin markkinamme on Australia, joka on yli kymmenkertainen verrattuna kotimaan markkinaan, Normetin Eurooppa, Euraasia ja Afrikka liiketoiminta-alueista vastaava johtaja Ville Haatainen kertoo.

– Haasteemme on, että loistavat high-tech-insinöörit ovat jo pitkään olleet kiven alla. Samoin ohjelmistoalan osaajia tarvitsemme enemmän kuin heitä on tarjolla. Olemme teknologiajohtaja omissa segmenteissämme. Kilpailukyvyn säilyttäminen sekä uusien läpimurtoteknologioiden valjastaminen toimialalle edellyttää näiden asiantuntijoiden saatavuutta ja pysyvyyttä, Haatainen toteaa.

Kuopion Savilahdesta ratkaisuja työvoiman saatavuuteen ja hyvinvointiin

Normet on panostanut läsnäoloon Kuopion Savilahden oppilaitos- ja yrityskeskittymässä perustamalla sinne toimipisteen ja tiivistämällä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja helpottaa osaajien rekrytointia.

Savilahti on Haataisen mukaan Normetille erityisen tärkeä, koska se sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa, tunnin ajomatkan päässä Iisalmen tehtaasta, joka on yhtiön tuotekehityksen ja tuotannon pääpaikka.

– Toimiston avaaminen Kuopion Savilahteen oli meille strateginen liike, jolla pyrimme houkuttelemaan uusia ja sitouttamaan nykyisiä osaajia Suomessa. Olemme satsanneet viime vuosina työviihtyvyyteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin tavoitteellinen kehittäminen on otettu osaksi yhtiön toimintaa globaaleja henkilöstöhallinnon ohjelmia myöten, Haatainen kertoo.

 – Normetilla oli paljon kuopiolaisia työntekijöitä, jotka pendelöivät jatkuvasti Iisalmeen tai tekivät etätöitä kotoaan käsin. Avaamalla toimiston Savilahteen Novapoliksen yrityskampukselle halusimme luoda paremmat työolosuhteet Kuopiossa asuville, Haatainen jatkaa.

Yhteistyö oppilaitosten kanssa vahvistaa osaajapolkua

Osaajien saatavuushaasteen ratkaisemiseksi Normetilla on monenlaisia yhteistyökuvioita Savilahden oppilaitosten ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Haatainen kertoo Normetin tehneen vuosia töitä Kuopion alueen kauppakamarin ja muiden paikallisten yritysten kanssa diplomi-insinöörikoulutuksen saamiseksi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle.

– Suomalaisten oppilaitosten insinöörit ja diplomi-insinöörit ovat korkeatasoisia ja vastaavat hyvin globaalien kasvuyritysten osaajatarpeisiin. He ovat juurikin näitä loistavia high-tech-insinöörejä, joita me tarvitsemme. DI-koulutuksen saaminen Kuopioon oli iso voitto alueen kaikille teknologia-alan toimijoille, Haatainen sanoo.

Normet rakentaa alueen oppilaitosten kanssa selkeää osaajapolkua, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitteluihin ja kesätöihin ja siitä edelleen urakehitykseen Normetilla.

– Suora urapolku koulusta meille vakituisiin töihin on totta ja mahdollinen monen tälläkin hetkellä Savilahdessa opiskelevan kohdalla. Olemme voimakkaasti kasvava teollinen yritys, joka on tullut Savilahteen hyvien työntekijöiden perässä. Meillä on tarjota urapolkuja sekä tuotantotyöhön että vaativiin kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin tähtääville, Haatainen toteaa. 

Koodikoulu-investoinnilla tukea ohjelmistokehittäjien saatavuuteen

Normet osallistuu Savilahdessa myös Koodikoulu-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kasvattaa ohjelmisto-osaajien määrää alueella ja kehittää heidän ohjelmointitaitojaan yritysten tarpeita vastaaviksi. 

– Lähdimme Ponssen, Istekin, Osuma henkilöstöpalveluiden ja muutaman muun yrityksen kanssa perustajajäseniksi Koodikoulu Sisuun. Haluamme yhteisesti varmistaa softaosaajien alueelle saamista. KPY Novapoliksen Silja Huhtiniemi ja Anssi Lehikoinen olivat koodikoulun perustamisessa vahvoja ajureita, jotka saivat meidät yritykset näkemään hankkeeseen investoinnin hyödyt.

Yritysvetoinen ohjelmistokehittäjien koulu Koodikoulu Sisu tarjoaa sekä opiskelijoille että ammattilaisille mahdollisuuden kehittää ohjelmointitaitoja, jotka ovat arvokkaita digitalisoituvalle elinkeinoelämälle.

– Koodikoulu on erinomainen esimerkki siitä, miten yritysten ja julkisten toimijoiden uudenlaisella yhteistyöllä voidaan luoda elinkeinoelämän tarvitsemaa osaamista ja varmistaa tulevaisuuden työvoiman saatavuutta, Haatainen toteaa.

Kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden kaivosteollisuuteen

Haatainen arvelee, että Kuopion Savilahden alueen merkitys Normetille kasvaa tulevina vuosina. Yritys rakentaa tulevaisuuden kaivosteollisuuden ratkaisuja, jotka tukevat toimialan kestävää kehitystä, ja odottaa löytävänsä kumppaneita työhön. 

– Sloganimme “Defining the Future Underground” kertoo, että olemme valinneet tehdä bisnestä kestävästi. Normet on investoinut merkittävästi vähäpäästöisten sähköisten kaivosajoneuvojen kehittämiseen ja teknologiaan, joka mahdollistaa kestävän ja turvallisen työskentelyn maanalaisissa olosuhteissa. Me olemme toimittaneet akkukäyttöisiä kaivosajoneuvoja maailmalle jo kuutisenkymmentä. Se teknologia on meillä nykypäivää, ei vain lupaus paperilla, Haatainen painottaa.

– Savilahdesta on löydetty osaajia uusien ajoneuvojen suunnitteluun, mutta olemme ylipäätänsä erittäin kiinnostuneita juttelemaan yhteistyöstä kaikkien kanssa, jotka voivat auttaa meitä tavoitteessamme. Haluamme saada hiilidioksidipäästöt alas kaivos- ja tunnelirakentamisessa, Haatainen sanoo. 

Haatainen muistuttaa vielä, että Normet ei ole ainoa kaivostoiminta-alan toimija Savilahdessa ja toteaa, että alueen monipuolista yritysverkostoa voisi hyödyntää enemmänkin.

– Olemme väläytelleet Mining Cluster -ajattelua. Savilahden kampuksella on jo alan toimijoita, kuten Agnico-Eagle, Geologian tutkimuskeskus GTK, suunnittelutoimisto Envineer,  LKAB sekä Boliden. 

– Yhdistämällä voimavaramme toimialan tulevaisuuden hyväksi voisimme saada tarvittavaa lisänäkyvyyttä alan strategisen tärkeyden osalta muun muassa vihreässä siirtymässä ja tulevaisuuden osaajien rekrytoimisessa. EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös tulee lähivuosina nostamaan alan strategista tärkeyttä Suomessa entisestään, Haatainen kertoo.

SASKY koulutuskuntayhtymän (Saskyn) oppisopimusopiskelija, nurmijärveläinen Kirsi Urpilainen on valittu Suomen oppisopimusosaajat ry:n järjestämässä kilpailussa vuoden yrittäjä-oppisopimusopiskelijaksi. Urpilainen suoritti Saskyssa tänä vuonna tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon. Kilpailun voittajat julkistettiin ja palkittiin Oulussa 20.11.2024.

Urpilainen on yrittäjä, joka toimii mm. floristina, esiintyjänä ja valmentajana. Hän on luonut yritykselleen aputoiminimen, Mielen kauneus Oy:n, jonka nimissä hän tekee ratkaisukeskeistä sekä psyykkistä valmennusta.

Opintoja aikuisiällä joustavasti työn ohessa

Urpilainen on suorittanut aikuisiällä useita eri tutkintoja ja sertifikaatteja. ”Olen erityisen iloinen ja kiitollinen siitä, että Suomessa on mahdollista opiskella niin joustavasti myös työn ohessa”, hän toteaa tyytyväisenä.

Palkittu yrittäjä-oppisopimusopiskelija toivoo, että yrittäjät lähtisivät entistä enemmän hakemaan uutta tietoa, taitoa ja motivaatiota opiskelun kautta. Itse hän kokee saaneensa opinnoista paljon - niin uusia näkökulmia ja ajattelutapoja kuin hyvinvointiakin. Urpilainen pitää tärkeänä sitä, että opinnot on mahdollista suunnitella omien voimavarojen ja tilanteen mukaan ja kokee, että yrittäjän oppisopimus tarjoaa siihen oivan mahdollisuuden. Verkko-opiskelu säästää aikaa, mikä on yrittäjille myös erityisen tärkeää.

”Yrittäjän oppisopimuksella opiskelu oli juuri sopiva tapa minulle. Koulutuksen aikana tein kaikki projektit ja suunnitelmat omaa yritystäni kehittäen”, Urpilainen kiteyttää oppisopimuksen hyötyjä.

Linkki Kirsi Urpilaisen kilpailuvideoon

Kilpailu osa valtakunnallista oppisopimusviikkoa

Suomen oppisopimusosaajat ry:n järjestämässä kilpailussa kilpailtiin neljässä eri kategoriassa. Videokilpailu on osa vuosittain vietettävää valtakunnallista Oppisopimusviikkoa, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi oppisopimusopiskelua sekä työelämässä oppimisen lukuisia erilaisia mahdollisuuksista.

Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on kehittää oman yrityksen toimintaa

Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa yrittäjä pystyy suorittamaan suurimman osan koulutuksesta omassa yrityksessään töitä tehden. Osa opinnoista suoritetaan joko oppilaitoksessa tai etänä verkon välityksellä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelevaa yrittäjää ohjaa työpaikkaohjaaja -mentori, osaaminen osoitetaan arvioitavilla näytöillä omassa yrityksessä.

Saskyssa toteutetaan laaja-alaisesti osaamisen kehittämisen palveluita mm. oppisopimuskoulutuksen keinoin. Tänä vuonna on vuoden alusta lähtien Saskyssa solmittu jo noin 1600 oppisopimusta, joista yrittäjän oppisopimuksia on 225.

Lisätietoja

Kirsi Urpilainen, Vuoden yrittäjä-oppisopimusopiskelija
Puh. 040 507 0138
info@mielenkauneus.fi

Susanna Pirttinen, koulutuspäällikkö
Sasky oppisopimus- ja työelämäpalvelut
Puh. 044 560 4518
susanna.pirttinen@sasky.fi

Linkkejä

Oppisopimus ry – oppisopimusviikon kilpailu
Yrittäjän oppisopimuskoulutus
Sasky oppisopimus- ja työelämäpalvelut

Find Your Future -ura- ja rekrytointimessut ovat kasvaneet yhdeksi Varsinais-Suomen suurimmista rekrytointimessuista

Turun ammattikorkeakoulun järjestämä ura- ja rekrytointimessutapahtuma Find Your Future on kasvanut yhdeksi Varsinais-Suomen suurimmista rekrytointimessuista osallistuvien organisaatioiden määrässä mitattuna. Tänä vuonna messuille osallistuu 51 yritystä ja organisaatiota.

Find Your Future -messut järjestetään torstaina 28. marraskuuta 2024 Turun AMK:n Kupittaan kampuksen EduCity-rakennuksessa. Vuodesta 2022 lähtien järjestetty tapahtuma pidetään nyt kolmatta kertaa. Tapahtuma on nopeasti kasvanut merkittävän suureksi rekrytointitapahtumaksi Varsinais-Suomessa osallistuvien yritysten ja organisaatioiden määrässä mitattuna.

Messut on kohdennettu Turun AMK:n opiskelijoille kymmeniltä eri aloilta. Tapahtuma kokoaa yhteen tulevaisuuden osaajat ja Varsinais-Suomen alueen yritykset. Viime vuoden messuilla kävi noin tuhat opiskelijaa.

− Tapahtumassa yrityksillä on mahdollisuus kontaktoida opiskelijoita ja vahvistaa myönteistä työnantajakuvaa. Edustettuina on useita eri aloja. Erityisesti tekniikan alan yritykset ovat innokkaita tulemaan mukaan, kertoo Turun AMK:n uraohjaaja Elina Karaus.

Find Your Future -messujen suosion takana on monta tekijää. Saadussa palautteessa opiskelijakohtaamisia on kehuttu ja messujen on koettu vastaavan hyvin odotuksia. Karauksen mukaan myös ilmapiiri ja tapahtuman ohjeistukset ovat keränneet kehuja. Osallistuvia yrityksiä on ollut niin runsaasti, että aiempina vuosina käytetyt tilat kävivät ahtaaksi. Tänä vuonna EduCityssä onkin otettu entistä suurempi alue käyttöön messuja varten.

− Find Your Future -messut perustettiin alun perin yritysten esille tuomaan tarpeeseen, kun korona-ajan jälkeen meille tuli yrityksiltä kyselyjä, missä he voisivat tavata opiskelijoita ja luoda kontakteja, Karaus kertoo.

Tapahtumassa halutaan tuoda työelämän yhteydet kampukselle.

− Tämä on sekä opiskelijoille että henkilökunnalle hyvä matalan kynnyksen mahdollisuus nähdä alueen yritykset ja kysellä niistä lisää. Jos opiskelijasta tuntuu vaikealta lähestyä yrityksiä, voi hyödyntää approkarttaa, jonka takana on kysymyksiä, jotka auttavat alkuun keskustelussa, Karaus vinkkaa.

Messuilla on tarjolla työhaastattelupreppausta ja CV-klinikka, jossa pääsee hiomaan ansioluetteloaan. Lisäksi kuullaan yritysesittelyjä ja Turun AMK:sta jo valmistuneiden alumnien uratarinoita. Liiketalouden kansainväliset tutkinto-opiskelijat järjestävät oheisohjelmaa englanniksi.

Messut ovat myös opiskelijoiden taidonnäyte, sillä Turun AMK:n matkailu ja wellness liiketoimintana -tradenomiopiskelijat ovat järjestämässä tapahtumaa osana opintojaan. He ovat mukana esimerkiksi messualueen suunnittelussa, yritysten kontaktoinnissa ja vastaanottamisessa sekä hoitavat messujen opiskelijamarkkinointia.

Find Your Future -ura- ja rekrytointimessut järjestetään to 28.11.2024, klo 10.00–14.00 osoitteessa EduCity, Joukahaisenkatu 7, 20520 Turku.

Lisätiedot:
Turun AMK:n uraohjaaja, asiantuntija Elina Karaus
p. 050 5985 515
elina.karaus@turkuamk.fi

Lahden yläkoululaisten skididialogeissa nuoret korostavat kouluarjessa läsnä olevien aikuisten keskeistä roolia turvallisuuden tunteen luomisessa. Nuoret kaipaavat kouluyhteisöä, jossa aikuiset toimivat esimerkkinä yhdenvertaisuuden edistämisessä. Nuorten mielestä on tärkeää, että aikuisina ja oppilaina huomioidaan toinen, toimitaan esimerkkinä, puhutaan kiusaamisesta, vaihdetaan kuulumisia. Lapsen oikeuksien viikon 18. – 22.11.2024 teemana on tänä vuonna lapsen oikeus oppimiseen.  

Erilaisuuden ymmärtäminen vähentää ennakkoluuloja 

Lahden yläkoulujen syyskauden skididialogeihin on osallistunut 63 nuorta ja 20 aikuista keskustelemaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin nuorten toive turvallisesta kouluilmapiiristä, jossa ketään ei syrjitä ja jokainen voi olla oma itsensä. Alueelliset skididialogit toteutettiin nyt viidettä kertaa.   

Nuorten mielestä koulun aikuisten rooli yhdenvertaisuuden toteutumisessa on keskeinen. He peräänkuuluttavat opettajilta asenteiden ja toimintatapojen arviointia sekä rohkeutta puuttua kiusaamiseen ja syrjintään herkästi ja yhdenvertaisesti. Erityisesti sukupuolen moninaisuuden ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien huomioiminen koettiin koulussa puutteelliseksi ja myös homofobia sekä sukupuoleen liittyvät stereotypiat aiheuttavat haasteita. 

Rasismista keskusteltaessa nuoret ehdottivat kulttuurien tuntemuksen lisäämistä, kuten kielikaveritoimintaa sekä toivoivat rasisminvastaista kasvatusta jo alakoulusta lähtien.  

Yhdenvertaisuutta edistävinä toimina nuoret ehdottivat erilaista pienryhmätoimintaa.  Ryhmissä ei saisi olla mahdollisuutta käpertyä kuppikuntiin, vaan opettajan tulisi mahdollistaa ryhmätöitä ja muita yhteistoiminnallisia aktiviteetteja eri taustoista tulevien oppilaiden välillä. Sukupuolineutraalit liikuntatunnit ja ei-kilpailulliset liikuntamahdollisuudet saivat myös kannatusta. He toivovat opettajille lisää koulutusta moninaisuuden ja kulttuurisen sensitiivisyyden kehittämiseksi, jotta kouluissa voitaisiin rakentaa aidosti turvallinen ja tasa-arvoinen ympäristö. 

”Aikuinen voisi olla kiinnostunut nuoresta”    

”Oli hyvä, kun tällaisista asioista juteltiin. Opettajilla ei saisi olla suosikkioppilaita ja kaikille tulisi antaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Aikuinen voisi olla kiinnostunut nuoresta eikä tehdä oletuksia,” nuoret summasivat keskustelun annin.  

” Vähemmistöistä ja heidän oikeuksistaan puhutaan liian vähän kouluissa.” 

”Että kouluissa puututaan tosissaan kiusaamiseen ja syrjintään ” 

”Mitä enemmän sä tunnet eri uskonnoista, taustoista, seksuaalisista taustoista tulevia, niin sitä tavallisempaa se sulle on.” 

” Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä ei voida tunnistaa automaattisesti luokasta. On hyvä, että tuodaan heidän elämäänsä kuuluvia sanoja perusopetukseen." 

Myös vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tulokset heijastavat monia nuorten keskusteluissa esille nousseita huolenaiheita: 8.–9.-luokkalaisista

• 35,8 % kokee, että opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti (2021: 23 %). 

• 42,3 % kokee saavansa opettajilta välittävää ja oikeudenmukaista kohtelua (2021: 55,1 %). 

• 45,1 % kokee, että opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista (2021: 32,7 %). 

• 49,1 % arvioi, että oppimisyhteisön ilmapiiri on hyvä (2021: 64,4 %).  

"Kaiken lähtökohtana on huomioida toinen ja tulla huomatuksi”  

Lapsen oikeuksien viikon tiistaina 19.11.2024 kaupungintalolla kokoontui 15 yläkoululaista ja 17 lasten ja nuorten kanssa työskentelevää aikuista keskustelemaan lapsen oikeudesta oppimiseen turvallisessa oppimisympäristössä.  

Myös tässä skididialogissa nuoret toivat esiin kouluarjessa läsnä olevien aikuisten keskeistä roolia turvallisuuden tunteen luomisessa: kohtaaminen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu sekä kiusaamiseen puuttuminen ja yhteisten pelisääntöjen noudattaminen.  Yhteisenä huolenaiheena nousi sosiaalinen media sekä sen rooli erilaisissa kiusaamistilanteissa niin oppituntien aikana kuin välitunneillakin.   

Osallistujat toivoivat, että ennakkoluulojen sijaan voimme tutustua toisiimme paremmin, virheille tai kömmähdyksille nauramisen sijaan voi ojentaa auttavan käden, toimitaan esimerkkinä, puhutaan kiusaamisesta, vaihdetaan kuulumisia. 

Skididialogissa tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä 

Skididialogissa tavoitteena on kuulla erilaisia ajatuksia ja kokemuksia käsiteltävästä aiheesta ja sitä kautta lisätä yhteistä ymmärrystä. On tärkeää keskustella ja antaa tilaa monenlaisille mielipiteille. Skididialogi kokoaa lapset, nuoret ja heidän parissaan toimivat ja asioista päättävät tai teemasta kiinnostuneet aikuiset tasavertaisina rakentamaan yhteistä ymmärrystä dialogin äärellä. Skididialogi on Lahdessa kehitetty, Erätauko-keskusteluun pohjautuva, lapsille ja nuorille suunnattu rakentavan keskustelun malli.  

Lahden perusopetuksessa on käynnistymässä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien päivitysprosessi, ja lasten ja nuorten näkökulma on tärkeä ja oleellinen osa tätä työtä. Päivitystyön lisäksi dialogien tulokset käydään läpi koulujen kanssa ja niiden pohjalta aletaan työstää konkreettisia toimia asioiden edistämiseksi.  

Lisätiedot 

Lahden kaupunki, Sivistyksen palvelualue, 
Reetta Möller, aluekoordinaattori, 044 482 6836 
Petra Larvus, opetuksen suunnittelija, Perusopetuspalvelut, 044 482 0790 

Valtionosuusjärjestelmä rokottaa Äänekoskea pahasti

Kaupunginjohtajan esitys ensi vuoden 2025 talousarviosta käsitellään kaupunginhallituksessa 25.11.2024. Talousarvioesitys on 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aikaisempien vuosien kertyneet ylijäämät 7,6 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden ennakoitu ylijäämä 0,6 miljoonaa euroa huomioiden, Äänekosken kaupunki selviää tulevista vaikeista vuosista.

– Talousarvion alijäämäisyys ei ole meille yllätys, sillä yleinen talouden taantuma ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät nyt myös meillä ja varsinkin vientiteollisuudessa. Vaikka taloustilanne on nyt ja aivan lähitulevaisuudessa heikko, Äänekosken kaupungin elinvoimaisuus ei ole pitkällä aikavälillä hiipumassa ja asukkaiden palvelut pysyvät meillä edelleen laadukkaina. Meillä on vahvaa teollisuutta ja uusia investointeja on suunnitteilla, joten tulevaisuus ei kuitenkaan näytä synkältä, kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.

Heikkoon tulokseen vaikuttaa merkittävästi sote-uudistuksesta johtuva pysyvä valtionosuusleikkaus 1,6 miljoonaa euroa (90 euroa/asukas), joka siirretään osaksi kunnan asukaskohtaista omarahoitusosuutta. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on siirtynyt vuodella eteenpäin vuoteen 2027. Uudistuksessa yhtenä muutoksena on nostettu esiin sote-siirtoerien poistuminen uudesta valtionosuusmallista: sote-erät eivät vastaa hallitusohjelman tavoitteita siitä, että valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä ja olosuhteita. Lisäksi kaupungin yhteisöveron tuotto ennakollisten jako-osuuksien mukaan vähenisi 1,8 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Lopullinen jako-osuus vahvistetaan ensi vuoden alussa. Yhtenä riskinä on myös että kunnallisveron tuotto saattaa jäädä ennusteista työttömyyden pahentuessa.

– Valtionosuusleikkaukset osuvat Äänekoskeen nyt kovaa. Kaupungin tulot tippuvat sote-uudistuksen jälkeisistä valtionosuusleikkauksista johtuen, talousjohtaja Tapani Hämäläinen sanoo.

Ensi vuonna käynnistyy merkittävä TE-uudistus ja työllisyys on isossa roolissa, kun vastuu työllisyyden hoidosta siirtyy valtiolta kunnille. Työvoimapalveluiden rahoitusta ollaan jo nyt leikkaamassa, vaikka samaan aikaan kuntien vastuut kasvavat.

– Meillä on huolta työttömyydestä, irtisanomisista ja työllisyysalueen rahoituksesta, Hämäläinen toteaa.

Äänekosken kaupunki investoi 6,1 miljoonalla eurolla vuonna 2025 asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Suurimpana investointina vuonna 2025 on Suolahden uimahallin peruskorjaus, Konginkankaan koulun muutostyöt päiväkodiksi ja museon peruskorjaus. Kunnallisteknisen puolen isoimpia investointeja ovat Likolahdenkadun peruskorjaus ja kevytliikenneväylän rakentaminen ja Henttalan alueen liikennejärjestelyt. Lisäksi investoidaan vanhojen katujen päällystekorjauksiin.

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus pohjautuu pitkälti lautakuntien esityksiin. Veroprosentit vuodelle 2025 päätettiin kaupunginvaltuustossa 11.11.2024, eikä tulovero- ja kiinteistöveroprosentteihin tullut muutoksia. Äänekosken tuloveroprosentti on 9,4 ja sitä korotettiin viimeksi vuodelle 2024.

Kaupunginvaltuusto käsittelee lopullisen talousarvion kokouksessaan 9.12.2024.

Talousarvioesityksen keskeisiä tunnuslukuja:

• Toimintamenot ovat 78,0 miljoonaa euroa ja toimintatulot 24,1 miljoonaa euroa. Toimintakate on -53,9 miljoonaa euroa.
• Talousarvio 2025 on 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen.
• Kaupungin taseessa ylijäämäkertymää arvioidaan olevan vuoden 2024 lopussa 8,1 miljoonaa euroa, joka antaa puskuria talouden sopeuttamisen vaiheistamiseen vuosille 2025 ja 2026.
• Tuloveroprosentti on 9,4 %, joka on sama kuin vuonna 2024.
• Kiinteistöveroprosentit säilyvät nykytasolla.
• Nettoinvestoinnit ovat yhteensä 6,1 miljoonaa euroa.
• Lainaa yhteensä 68,1 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa (3 846 euroa/asukas).

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Matti Tuononen
040 572 3239
matti.tuononen@aanekoski.fi 

Talousjohtaja
Tapani Hämäläinen
0400 115 256
tapani.hamalainen@aanekoski.fi

Äänekosken kaupungin talousarvio 2025

Lappeenrannan kaupunki on syvästi huolissaan Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelemien toisen asteen ammatillisen koulutuksen määrärahojen leikkauksista.

Esityksen mukaan Etelä-Karjalan toisen asteen koulutuksen opiskelijavuodet olisivat putoamassa lähes 15 %, eli peräti 449 opiskelijavuotta, mikä on täysin kestämätöntä. Suurta hämmennystä aiheuttaa myös leikkausten kohtuuttomuus verrattuna muiden Suomen ja Itä-Suomen maakuntien pudotukseen ilman, että ministeriö esittää tähän asianmukaisia perusteita.

Koko Itä-Suomi on kärsinyt viime vuosien pandemiasta ja geopoliittisista tapahtumista johtuvista suurista muutoksista enemmän kuin muu Suomi. Venäjän kaupan ja matkailun päättymisellä on ollut suuria vaikutuksia eri toimialoihin ja työpaikkoihin Lappeenrannan alueella, ja maakuntatasollakin ajatellen eniten taloudellisia menetyksiä on koettu juuri Etelä-Karjalassa, jota Lappeenrannan oppilaitokset palvelevat.

Lappeenrannan kaupunki, Saimaan ammattiopisto ja muut julkiset toimijat ovat tehneet – ilman merkittäviä lisäsatsauksia valtion suunnalta – suuria strategisia muutoksia elvyttääkseen elinkeinorakennetta ja säilyttääkseen alueen elinvoimaisena. Korkeatasoiset LUT-konsernin ja Saimaan ammattiopisto Sampon tarjoamat koulutuspalvelut ovat olleet keskeisessä roolissa, kun muun muassa metalli-, energia- ja ICT-alan yritykset ovat kohdistaneet katseensa kohti tulevaisuutta, muuttaneet tuotantoa vihreän siirtymän siivittämänä innovatiivisempaan suuntaan ja palkanneet lisää väkeä. Yritysten pysyminen Lappeenrannan alueella perustuu paljolti juuri työvoiman saannin samoin kuin TKI-toiminnan jatkuvuuteen alueella.

Kaavaillut supistukset toisen asteen ammatilliseen koulutukseen olisivat katastrofaalinen isku yhä hauraaseen mutta toipuvaan talouskasvuun alueella. Toimivan public-private-yhteistyön ansiosta on Lappeenrannan ammattiopiston koulutustarjontaa muokattu palvelemaan alueen vahvaa perusteollisuuteen perustuvaa elinkeinoelämää ja suunnitellut leikkaukset tulisivat pahentamaan työvoimapulaa, jota alueella – kohonneiden työttömyyslukujen lisäksi – edelleen on. Seurauksena tästä olisi yhä lisää työttömyyttä, vähenevää elinvoimaa ja muuttoliikettä pois alueelta. Tämä on suuressa ristiriidassa myös sen kanssa, että valtio haluaa pitää Itä-Suomen asuttuna ja toimintakykyisenä kansallisen turvallisuudenkin vuoksi.

Suunnitellut ammatillisen koulutuksen leikkaukset romuttavat myös TE-uudistukselle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden toteutumisen Etelä-Karjalassa. Leikkauksilla on suora vaikutus Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän mahdollisuuksiin järjestää tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta ja samalla leikkauksilla vaikeutetaan alueen entisestään haastavaa työllisyystilannetta.

Oma lukunsa toisen asteen ammatillisen koulutuksen radikaalin supistamisen seurauksista muodostaa myös aikuiskoulutuksen heikkeneminen. Tästä yhtenä esimerkkinä lähihoitajien koulutus – itäinen Suomi on kärjessä väestön vanhenemisessa, ja hoitohenkilökuntaa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa paljon. Valtakunnallisena tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja pidentää työuria. Ilman ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen toimintaedellytyksiä nämä tavoitteet vesittyvät. Etelä-Karjalan työttömistä keskimäärin neljännes on pitkäaikaistyöttömiä, ja rakennetyöttömien osuus kaikista työttömistä on noin 40 %.  Myös näiden kohderyhmien työllistyminen vaatii ammatillisen osaamisen vahvistamista. Koulutus ja osaaminen ovat työllistymisen edellytyksiä.

Lappeenrannan kaupunki vaatii suunniteltujen supistusten uudelleen arviointia. Pelkän matematiikan lisäksi on välttämätöntä ottaa huomioon aluepoliittiset ja inhimilliset tekijät. Kaupungin strategiaan on kirjattu, että olemme sekä koulutuksen että kasvun kaupunki. Tällaiset suunnitelmat vievät täysin pohjan tulevaisuudelta ja visiomme kestävistä menestystarinoista on muutettava lyhyen tähtäimen selviytymisnovelleiksi.

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen, Lappeenrannan kaupunki
puh: +358 40 6241422