Liikenteen sähköistyminen on globaali megatrendi, jossa Lahden alueella on maailman johtavaa osaamista. Liikenteen sähköistyminen on jo arkipäivää ja se tulee olemaan hyvin merkittävää myös raskaan liikenteen käyttövoimana.

Lahdessa torstaina 28.11.2024 järjestettävä kansainvälinen tapahtuma New Trends of Electrification (NTE) kokoaa yhteen keskeiset alan asiantuntijat ja sidosryhmät keskustelemaan raskaan liikenteen sähköistämisestä, sähköjärjestelmien kehityksestä sekä kestävän kehityksen ratkaisuista.

Näkymiä kestävän liikenteen ratkaisuihin

Tapahtumassa kuullaan näkemyksiä muun muassa sähköisen liikenteen tulevaisuudesta, mahdollisuuksista ja haasteista sekä erityisesti raskaan liikenteen sähköistysratkaisuista. Asiantuntijapuheenvuoroja antavat muun muassa Volvo Finland Ab:n toimitusjohtaja sekä Autoalan Keskusliiton hallituksen jäsen Magnus Björklund, eMobil BW -klusterin Head of International Cooperation Stefan Büchele, Postin Head of Communications Timo Nurmi sekä Nesteen Head of Strategy & PMO Jani Ekman. Ohjelma on tiedotteen lopussa. 

Raskaan liikenteen sähköistyminen – kumppanuudesta kohti käytännön ratkaisuja 

Kempowerin Heavy Electric Traffic Ecosystem (HETE) -veturiohjelma käynnistyi maaliskuussa 2024. Ohjelma on Business Finlandin rahoittama ja Päijät-Hämeen kaikkien aikojen suurin TKI-panostus. Ohjelmaan on tähän mennessä liittynyt jo yli 100 partneria. HETE:n keskeisenä tavoitteena on rakentaa partnereiden kanssa yhteisiä tutkimusprojekteja, joissa ratkaistaan raskaan liikenteen sähköistymiseen liittyviä haasteita ja jotka nopeuttavat partneriyritysten liiketoiminnan kansainvälistä kasvua. HETE:ssä tehdään tutkimusta raskaan liikenteen latausteknologioihin, erilaisiin latausympäristöihin ja uusiin liiketoimintamalleihin liittyen. Tapahtumassa kerrotaan myös HETE -veturiohjelman tuoreet kuulumiset. 

– HETE on lähtenyt käyntiin erittäin vauhdikkaasti. Tavoitteenamme on lähikuukausina rakentaa malli, jonka kautta saamme luotua HETE:n avulla arvoa kaikille raskaan liikenteen sähköistymisestä kiinnostuneille organisaatioille, toteaa HETE:n Research Manager Tommi Rissanen.

Tapahtumassa osallistujilla on mahdollisuus päästä kuulemaan HETE:n etenemisestä ja sen tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista alan eri toimijoille. 

– HETE-ohjelmaan osallistuminen lähtee käyntiin täyttämällä lomake osoitteessa hete.kempower.com, kertoo Rissanen. 

– Käymme luonnollisesti erittäin mielellämme myös henkilökohtaisia keskusteluja yritysten ja organisaatioiden kanssa. NTE-tapahtuma on erinomainen paikka esimerkiksi juuri tähän. 

Tapahtuma kokoaa yhteen alan osaajia Suomesta ja maailmalta 

Tapahtuma on erinomainen niin alan asiantuntijoille kuin yrityksille ja sidosryhmillekin tavata keskeisiä toimijoita ja vaihtaa ajatuksia alan tulevaisuudesta. 

– Ilmoittautuneita on tällä hetkellä Oulusta Saksaan ja Dohaan saakka, tapahtuman koordinaattorina toimiva LADECin Ruusa Aalto kertoo. 

– Lahden alueella LUT-yliopisto, sähköisen liikenteen tutkimuskeskus EMRC, Lahden seudun sähköisen liikenteen klusteri Lahti GEM ja sähköautojen latausvalmistaja Kempower sekä sen ekosysteemin yli 100 kumppania tarjoavat maailman parhaita ratkaisuja raskaan liikenteen sähköistämiseen ja sen kaupallistamiseen, iloitsee liiketoimintakehittäjä Pekka Komu LADECista. 

Ohjelma: 

8:30 Coffee and registration
9:00 New Trends of Electrification 2024

Welcome Address from the City of Lahti 
Olli Alho, Director of City Development, City of Lahti 

Environmental Impacts of Heavy-Duty Electrification: Advancing EU and National Emission Goals 
Tuuli Ojala, Senior Ministerial Adviser and Deputy Head of the Climate and Environment Unit, Finnish Ministry of Transport and Communications 

Development of the Electrical System 
Jukka Ruusunen, Industrial Professor, LUT University 

The Road Ahead for Heavy Traffic Electrification 
Jussi Vanhanen, CMO, Kempower 

The Prospects of Electrification of Heavy Traffic: Posti's Vision and Future Outlook 
Timo Nurmi, Head of Communications, Posti 

Powering the Future of Heavy Transport 
Jani Ekman, Head of Strategy & PMO, Neste 

10:40 Networking break    

11:00 Baden-Württemberg’s Future Mobility Ecosystem – with Special Focus on Electrification of Heavy-Duty Vehicles 
Stefan Büchele, Head of International Cooperation, eMobil BW 

Electrification of Mobility and Heavy-Duty Vehicles in GCC Countries 
Moath Mohammad AlOmari, Chief Executive Officer, Algosystems Qatar W.L.L 

11:45 Lunch break 

12:45 Intermission Program     

13:00 Together Towards Zero Emissions 
Magnus Björklund, Managing Director, Volvo Finland 

ESCALATE Project: Pathways to Silent and Energy-Efficient High-Power Charging 
Marko Antila, Senior Scientist, VTT 

Electrification and Autonomy of Heavy-Duty Vehicles 
Risto Ojala, Assistant Professor in the Mechatronics research group, and head of the Autonomy & Mobility Laboratory, Aalto University 

Green Corridor Framework in Terms of Electrification of Heavy Transport 
Filip Franck, CEO and Partner, PBI 

Panel Discussion: Summing Up the Day and Organizers' Future Perspectives 

Closing words 

-16:00 A toast and networking 

Myös median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan ja seuraamaan keskustelua. Mikäli toivotte tarkempaa haastattelua tietyn puhujan kanssa, kerrothan siitä ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset tapahtuman koordinaattorille ruusa.aalto@ladec.fi. 

Tapahtuman järjestäjinä toimivat yhteistyössä Lahti GEM – Lahden seudun sähköisen liikenteen klusteri, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Kempower Oyj sekä Kempower Electric Mobility Research Center (EMRC).

The English version of the press release is attached.

Lisätiedot: 
Tapahtumasivu: New Trends of Electrification 2024

Pekka Komu 
liiketoimintakehittäjä | LADEC 
040 741 3299 | pekka.komu@ladec.fi 

Lassi Aarniovuori 
Associate Prof. in Electric Transportation | LUT-yliopisto 
040 833 7984 | lassi.aarniovuori@lut.fi 

Paula Savonen 
Vice President, Communications | Kempower  
0400 343 851 | paula.savonen@kempower.com  
 

Jyrki Schroderus 
TKI-johtaja | Teknologia | LAB-ammattikorkeakoulu 
040 700 9077 | jyrki.schroderus@lab.fi 

LUT-yliopisto
Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on yli 9 000 jäsentä. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa. Olemme ilmastoteoissa yksi maailman parhaista yliopistoista. www.lut.fi

Kempower
Suunnittelemme ja valmistamme luotettavia ja käyttäjäystävällisiä DC-pikalatausratkaisuja sähköajoneuvoille. Visiomme on luoda maailman halutuimpia latausratkaisuja kaikille, kaikkialla. Tuotekehityksemme ja tuotantomme sijaitsevat Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja suurin osa materiaaleista ja komponenteista hankitaan paikallisesti.  Keskitymme kaikkiin sähköisen liikkumisen alueisiin sähköautoista rekkoihin ja busseihin, sekä työkoneisiin ja merenkulkuun. Kempowerin modulaarinen ja skaalautuva latausjärjestelmä ja maailmanluokan ohjelmisto on suunniteltu sähköautoilijoiden toimesta sähköautoilijoita varten. Näin mahdollistamme parhaan käyttökokemuksen asiakkaillemme kaikkialla maailmassa. Kempowerin osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssa. www.kempower.com

Lahden seudun sähköisen liikenteen klusteri - Lahti GEM
Lahti GEM - Lahden seudun sähköisen liikenteen klusteri on yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä kaupunkien yhteistyöalusta liikenteen vihreän sähköistymisen teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisessä sekä kaupallistamisessa. Lahti GEM yhteistyöalustaa koordinoi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. www.lahtigem.fi

LAB-ammattikorkeakoulu
LAB-ammattikorkeakoulu on työelämän innovaatiokorkeakoulu, joka toimii Lahdessa, Lappeenrannassa ja verkossa. Tarjoamme koulutusta viidellä eri alalla, jonka lisäksi tarjoamme täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä kaikille avoimia ammattikorkeakouluopintoja. Toimintamme ydin on kestävän, vastuullisen ja uudistavan kasvun tukeminen aineettoman arvonluonnin, monikäyttöisten materiaalien ja ihmisten hyvinvoinnin kautta. Meillä työskentelee 9 800 opiskelijaa sekä 550 opettajaa ja TKI-asiantuntijaa. www.lab.fi

Kempower Electric Mobility Research Center (EMRC)
EMRC on sähköajoneuvojen pikalatausratkaisuja valmistavan Kempowerin ja LUT-yliopiston perustama sähköisen liikenteen tutkimuskeskus, joka vahvistaa sähköiseen liikenteeseen liittyvää poikkitieteellistä tutkimusta sekä kehittää alan opetusta teollisuuden tarpeiden mukaan. EMRC sijaitsee LUT-yliopiston Lahden kampuksella. www.lut.fi/emrc

Tapahtuma järjestetään osana GEM Launcher (Dnro. 195/15.00.10.00/2023) -hanketta, jota rahoittaa Päijät-Hämeen liitto ja Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha (AKKE).

Raskashuolto Servisepät Oy on valittu Suomen parhaaksi oppisopimustyönantajaksi Suomen Oppisopimusosaajat ry:n kilpailussa alle 20 henkilöä työllistävien yritysten sarjassa.  Servisepät on Gradian pitkäaikainen yhteistyökumppani. Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten sarjassa tunnustuksen sai Maler Oy. Ansioituneet oppisopimustoimijat palkittiin Oppisopimusosaajat ry:n syysseminaarissa Oulussa 20.11.2024.

Suomen Oppisopimusosaajat ry valitsi palkintojen saajat koulutuksenjärjestäjien lähettämistä ehdotuksista. Tuomaristo näki Servisepät erinomaisena esimerkkinä yrityksestä, joka mahdollistaa työntekijöilleen ammatillisen kehittymisen sekä kehittää ja kasvattaa toimintaansa oppisopimuskoulutuksen avulla.

Raskaan kuljetuskaluston monimerkkikorjaamo Servisepät on kouluttanut oppisopimuksella aktiivisesti viiden vuoden ajan noin kymmenen henkilöä. Työntekijät ovat suorittaneet sekä ajoneuvoalan perustutkintoja että ajoneuvoalan ammattitutkintoja valmistuen pääosin raskaan kaluston ajoneuvoasentajiksi sekä myös automaalariksi ja työnjohtajaksi.

Joustava keino rekrytoida ja päivittää osaamista

Oppisopimuskoulutus tarjoaa yrityksille joustavan mahdollisuuden rekrytoida uusia osaajia tai päivittää nykyisen henkilöstön osaamista.

”Arvostan ihmisten osaamista ja kouluttautumista korkealle. Tämä ala menee eteenpäin kovaa vauhtia. Oppisopimuskoulutusten avulla pidämme osaamisemme ajan tasalla. Satsaamme kouluttautumiseen myös siksi, että haluamme olla houkutteleva työpaikka, nyt ja tulevaisuudessa”, kertoo Servisepät Oy:n toimitusjohtaja Kari Lehto.

Oppisopimuskoulutuksen suosio pitää pintansa

Gradia järjestää oppisopimuskoulutusta ensisijaisesti työelämän tarpeisiin Keski-Suomessa, mutta joillain aloilla koko Suomessa. Gradiassa solmittiin tammi-lokakuun 2024 aikana 1513 uutta oppisopimusta, mikä on suunnilleen samalla tasolla edellisvuoteen nähden.

”Oppisopimus on työnantajalle erinomainen tapa rekrytoida uusia työntekijöitä. Oppisopimuksella voi tarjota myös olemassa olevalle henkilöstölle mahdollisuuden lisäkouluttautumiseen. Työntekijän kannalta oppisopimus on loistava mahdollisuus hankkia uusi ammatti tai lisää osaamista palkallisena työn ohessa”, toteaa Gradian työelämäkoordinaattori Eero Lappi.

Oppisopimuksella voi opiskella ammatillisen tutkinnonosan, -osia tai koko tutkinnon. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija on työsuhteessa ja hänelle maksetaan palkkaa.

Suomen Oppisopimusosaajat ry:n vuosittainen tunnustus

Suomen Oppisopimusosaajat ry järjestää vuosittain Oppisopimusviikkoa ja palkitsee oppisopimusopiskelun mahdollistavia työnantajia. Tavoitteena on tuoda esiin oppisopimuskoulutuksen ja työelämässä oppimisen lukuisia mahdollisuuksia ja rohkaista toimijoita tuomaan esiin ammatillista osaamistaan. Työnantajien lisäksi vuonna 2024 palkittiin vuoden oppisopimusopiskelijat, työpaikkaohjaaja ja yrittäjän-oppisopimusopiskelijan mentori sekä yrittäjä-oppisopimusopiskelija. Lisätietoja palkintojen saajista www.oppisopimus.fi

Lisätietoja

Kari Lehto, toimitusjohtaja Raskashuolto Servisepät Oy, puh. 044 722 0838
Eero Lappi, työelämäkoordinaattori, Gradia, puh. 040 341 5190

Lisätietoja oppisopimuksesta työnantajalle https://www.gradia.fi/yrityksille/oppisopimus-tyoelamalle

Lisätietoja oppisopimuksesta opiskelijalle https://www.gradia.fi/hae-opiskelemaan/oppisopimus

Suomessa yli miljoona ihmistä kokee oppimisvaikeuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi työelämässä ja opinnoissa pärjäämiseen. Monelle apu voi kuitenkin tuntua mahdottomalta saavuttaa: tukikeinot ovat niukkoja ja usein riippuvaisia monimutkaisista luokitteluprosesseista. Tämä johtaa alisuoriutumiseen, uupumukseen ja mielenterveysongelmiin.

#OlenArvokas-kampanja nostaa esiin oppimisvaikeuksien ymmärtämisen ja tukemisen merkityksen työelämässä ja yhteiskunnassa. Kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua ja tarjota konkreettisia ratkaisuja, jotka auttavat erilaisia oppijoita löytämään paikkansa työelämässä.

"Isoin tuki on sellainen, joka tuo myötätuntoa sekä konkreettisia ja yksilöityjä ratkaisuja arjen haasteisiin. Oikeita keinoja niihin hetkiin, joita muut eivät edes huomaa." – Saana Alanko, kokemusasiantuntija

Oppimisvaikeuksien tukeminen on kaikkien etu

Vaikka oppimisvaikeudet ovat usein synnynnäisiä ja pysyviä, niiden kanssa voi menestyä erinomaisesti oikeanlaisella tuella ja välineillä. Teknologia, kuten tekoäly ja digitaaliset apuvälineet, on monelle suuri apu. Yhtä tärkeää on työpaikkojen joustavuus ja kyky huomioida yksilölliset tarpeet.

"Ei vasenkätinenkään leikkaa oikeakätisten saksilla – miksi siis odotamme, että kaikki pärjäävät samoin työvälinein ja -tavoin?" – Saana Alanko, kokemusasiantuntija

Työelämässä monimuotoisuuden huomioiminen lisää paitsi yksilön hyvinvointia myös koko organisaation suorituskykyä. Erilaisille oppijoille suunnatut ratkaisut hyödyttävät usein kaikkia työntekijöitä. Näin oppimisen tukeminen on myös kustannustehokas tapa ehkäistä työuupumusta ja lisätä työhyvinvointia.

Kuinka tukea oppimisvaikeuksia työelämässä?

Kampanjan asiantuntijat ehdottavat konkreettisia toimenpiteitä:

1. Joustot ja apuvälineet työpaikoilla: Tuetaan työpaikkoja ottamaan käyttöön joustoja, digitaalisia apuvälineitä ja tilaratkaisuja, jotka auttavat oppimisvaikeuksista kärsiviä työssä jaksamisessa ja suoriutumisessa.
2. Tiedon lisääminen ja koulutus työpaikoilla: Lisätään tietoisuutta oppimisvaikeuksista ja niiden tukimuodoista työnantajien ja esihenkilöiden keskuudessa.
3. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen työkyvyn tuen palveluissa: Parannetaan tunnistamista ja tuen saatavuutta esimerkiksi työterveyshuollossa ja työttömien tukipalveluissa.
4. Yhteiskunnan tuki työikäisille: Kehitetään julkisia palveluja, kuten erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja, oppimisvaikeuksia kokevien nuorten ja aikuisten toimintakyvyn tueksi.
5. Vertaistuki ja yksilöllinen ohjaus: Tuetaan järjestöjen roolia vertaistuen ja ammattitaitoisen ohjauksen ja tiedon tarjoajina.
6. Rahoitus työn sujuvuuden ja oppimisen tukemiseksi: Kehitetään uusia tuen malleja työelämään pääsemiseksi ja siellä selviytymiseksi.
7. Moninaisuuden tukeminen työelämässä: Edistetään tiedonkäsittelyvalmiuksien yksilöllisyyden ja moninaisuuden arvostamista ja huomioimista työpaikoilla sekä työllisyyspolitiikassa.

#OlenArvokas-kampanja kutsuu kaikki mukaan tukemaan oppimisen moninaisuutta. Jokaisella on oikeus toimia ja kehittyä työelämässä omista lähtökohdistaan käsin. Yhdessä voimme luoda työelämän, jossa erilaiset vahvuudet pääsevät loistamaan!

Lue koko tietopaketti PDF-muodossa tästä.

Voit tutustua #OlenArvokas -kampanjan kaikkiin tuotoksiin helposti täältä.

Jaamme mielellämme työkyvyn, toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden antuntemustamme, ja olemme kiinnostuneita kaikista yhteistyön muodoista. Meidät voi kutsua pitämään puheenvuoroja ja pyytää haastatteluja. Me myös koulutamme, osallistumme työryhmiin, teemme selvityksiä, tutkimusta ja arviointeja kampanjan aiheista. Meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Johanna Stenberg 
Oppimisen ja mielenterveyden tuen kehittämispäällikkö,
neuropsykologian erikoispsykologi, PsM,
Kuntoutussäätiö 
johanna.stenberg@kuntoutussaatio.fi 

Johanna Korkeamäki
Erikoistutkija, VTT,
Kuntoutussäätiö
johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi 

Kuntoutussäätiön koordinoima #OlenArvokas-kampanja tuo esiin tuen merkityksen heikommassa asemassa olevien henkilöiden arjessa. Kampanjalla korostetaan oikeanlaisen tuen tärkeyttä.

#OlenArvokas-kampanjaa ja sen aikana tuotettavia tietopaketteja toteutetaan yhteistyökumppanien kanssa. Tietopakettien avulla pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon tutkitun tiedon ja vaikuttavien kokemustarinoiden kautta. Tämä kampanja vahvistaa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n #OnneksiOnJoku-kampanjaa.

Jokainen voi osallistua #OlenArvokas-kampanjaan jakamalla oman tai yhteisönsä tarinan ja käyttämällä #OlenArvokas-hashtagia sosiaalisessa mediassa!

Kampanjan aikana tuotamme tiiviit tietopaketit seuraavista aiheista:

• 14.11. - Asiakaslähtöinen mittaaminen avaa tien vaikuttavampaan toimintaan
• 21.11. - Erilaiset oppimisen tukimuodot töissä tai opinnoissa voivat olla vipu kohti toimivampaa työelämää
• 28.11. - Kansalaisyhteiskunta mahdollistaa tarinat, joita emme muuten kuulisi
• 5.12. - Työyhteisön vastaanottokyky tukee onnistunutta työhön paluuta
• 12.12. – Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä työelämä

Vuoden 2024 Lapsen oikeuksien vaikuttaja on Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri. Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee erityistukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuutta käydä lähikoulua.

Lapsen oikeus oppimiseen on määritelty YK:n lapsen oikeuksiensopimuksessa, joka täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Sinä aikana lasten koulutus on edennyt harppauksin: noin 90 % maailman lapsista aloittaa koulunkäynnin.  Nyt globaalina haasteena on opetuksen heikko laatu ja suuret oppilasmäärät, Suomessa puolestaan oppimisen epätasa-arvo. Tämän vuoden Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus myönnetään taholle, joka tasa-arvoistaa oppimista.

– Valterin toiminta tavoittaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria laajasti koko maassa. Lisäksi Valteri on siirtänyt asiantuntemustaan eteenpäin kouluttamalla ja ohjaamalla muita lasten parissa työskenteleviä, mikä lisää toiminnan vaikuttavuutta, toteaa Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen valintakomitean puheenjohtaja ja Suomen UNICEFin suojelija Suzanne Innes-Stubb.

Valterin tarjoamat palvelut kohdentuvat paitsi suoraan lasten tai nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen niin myös heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten osaamisen kehittämiseen. Valterin asiakkaita ovat esimerkiksi koulut, kunnat ja kaupungit.

– Me Valterissa ajattelemme, että inklusiivinen koulu mahdollistuu monialaisessa yhteistyössä, suomalaisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ansaitessa kaiken mahdollisen tuen onnistua tässä tavoitteessaan, sanoo Valterin johtava rehtori Anne Vierelä.

Valterin tavoitteena on vaikuttaa yhdenvertaisten ja laadukkaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluiden saavutettavuuteen koko maassa. Vuonna 2023 yli 200 kuntaa käytti Valterin palveluita.

– Tunnustus tuntuu hyvin tärkeältä. Lapsen oikeuksissa nousevat esiin erityisesti huomiot siitä, että jokainen lapsi on yhtä arvokas ja jokaisella on samat oikeudet. Tunnustus on osoitus siitä, että jatkuva sitkeä kehitystyö ja tahtotila olla mukana tukea tarvitsevien lasten ja nuorten elämän koulupolulla on huomattu, ja sitä pidetään arvokkaana, Vierelä sanoo.

Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus on Suomen UNICEFin vuosittain jakama tunnustus lapsen oikeuksien puolesta työtä tehneelle henkilölle tai taholle. Tunnustus jaetaan lapsen oikeuksien viikolla. Vuoden 2024 valtakunnallisen lapsen oikeuksien viikon teema on lapsen oikeus oppimiseen. Teema kutsuu pohtimaan oppimisen merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle, ja myös muistuttaa uuden oppimisen ilosta.

Nimityksestä päättää Suomen UNICEFin hallitus, nimitysvaliokunnan ehdotuksesta. Nimitysvaliokunnassa ovat edustettuina Tasavallan presidentin puoliso ja Suomen UNICEFin suojelija Suzanne Innes-Stubb (pj.), lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes ja Suomen UNICEFin hallituksen jäsen Jenni Airaksinen.

Lisätiedot:
Noora Pohjanheimo, viestinnän asiantuntija Suomen UNICEF
+358 50 511 6666, noora.pohjanheimo@unicef.fi

Ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron leikkaukset ja aikuiskoulutustuen lakkautus ovat jo nyt aiheuttaneet merkittäviä ongelmia viheralalle. Hakija- ja opiskelijamäärät ovat monissa oppilaitoksissa romahtaneet vuoden takaiseen, opettajia irtisanottu ja alan työnantajat, kuten kaupungit ja yritykset ovat aidosti huolissaan osaavan työvoiman saatavuudesta.

Viherala on helposti näkymätön, mutta merkittävä. Alan ammattilaiset määrittävät sen, miltä elinympäristömme näyttää, kuinka sitä rakennetaan ja miten siitä pidetään huolta. Heidän työnsä on keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa, biodiversiteetin suojelussa ja hiilineutraalien kaupunkien edistämisessä. Näiden ratkaisujen laiminlyönnin tulokset ovat jo näkyvissä keskisessä ja eteläisessä Euroopassa, niin voimakkaiden lämpösaarekeilmiöiden kuin tulvimisenkin muodossa. On vain ajan kysymys, kun nämä tekijät voimistuvat meilläkin.

Kaupunkivihreä ei synny itsestään vaan tarvitsemme viheralan ammattilaisia suunnittelemaan, rakentamaan ja ylläpitämään meille elintärkeää elinympäristöä. Ammatillisen koulutuksen massiiviset säästöt tarkoittavat madonlukuja alalle, joka rakentaa Suomen kestävää tulevaisuutta. Alan ammatillisiin peruskoulutuksiin hakevista vain 10 % opiskelijoista on nuoria ensimmäistä tutkintoaan suorittavia. Vaikka ala ei ole nuorten keskuudessa vetovoimainen, aikuiset näkevät alassa ja alalle työllistymisessä paljon mahdollisuuksia.

– Nyt leikkaukset osuvat alan näkökulmasta täysin väärään paikkaan, niihin motivoituneisiin alanvaihtajiin sekä osaamistaan työelämän tarpeisiin päivittäviin ammattilaisiin, joita työnantajat kipeästi kaipaavat, ja jotka koulutuksesta myös hyvin työllistyvät, toteaa Viherympäristöliiton toiminnanjohtaja Taavi Forssell.

Luontopohjaiset ratkaisut, biodiversiteettitiekarttojen toteutus ja resilientti elinympäristö ovat asioita, joita kaupungit, yritykset ja yhteisöt tarvitsevat. On yleisesti hyväksyttyä, että nämä ovat ratkaisuja tulevaisuuden elinympäristöjen haasteisiin. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa näiden ratkaisujen toteuttajat ovat katoamassa. Hyvä Suomen hallitus, onko meillä varaa tähän?

Lisätiedot:

Taavi Forssell
Toiminnanjohtaja
Viherympäristöliitto ry

p. 0401971273
taavi.forssell(at)vyl.fi

Hakkarainen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän työskentelee tällä hetkellä Keudan (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän) operatiivisena johtajana.

Kuntayhtymän johtajan paikkaa haki kaikkiaan 28 henkilöä. Näistä henkilöistä 24 täytti muodolliset kelpoisuusehdot. Viimeiselle kierrokselle edenneiden hakijoiden soveltuvuusarvioinnit toteutettiin MPS Career Oy:n toimesta.

Valinta perustui hakijoiden kattavaan ansiovertailuun

Valinnassa painotettiin kokemusta kuntasektorin vastuullisista johtotehtävistä, perehtyneisyyttä ammatillisen koulutuksen hallintoon, talouteen ja pedagogiseen johtamiseen sekä lähihaastatteluissa osoitettua soveltuvuutta.

– Meillä oli runsaasti hyviä hakijoita, joten Luksialla tuntuu olevan imua. Valintaprosessi on ollut tehokas ja hallituksen asettamat valintakriteerit on huomioitu laajasti. Haastatteluiden ja soveltuvuusarviointien jälkeen valintatyöryhmä oli yksimielinen, kuntayhtymäkokouksen edustajien tapaan, että hyvistä hakijoista parhaiten tehtävään sopii kauppatieteiden maisteri Timo Hakkarainen. Kiitän kaikkia hakijoita ja toivotan Timo Hakkaraisen tervetulleeksi kuntayhtymän johtajaksi Luksiaan. Odotan mielenkiinnolla alkavaa yhteistyötä, kommentoi Luksian hallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma.

Hakkarainen aloittaa tehtävässä 1.2.2025. Nykyinen kuntayhtymän johtaja Jouko Lindholm jää eläkkeelle keväällä 2025.

Korkeakoulopiskelijoiden fyysisestä aktiivisuudesta ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta takaamalla korkeakoulujen liikuntapalveluille ja korkeakouluympäristön liikkumiselle riittävä rahoitus, vaatii Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokous. 100-vuotias liitto muistuttaa, että opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtimalla valtio säästää pitkän pennin sosiaali- ja terveyskuluissa ja saa työelämässä pitkään jaksavia työntekijöitä.

“Pääministeri Orpo on luvannut koulutuksen olevan erityissuojelussa, joten myös korkeakoululiikunta on pidettävä valtiontalouden sopeutustoimien ulkopuolella. Opiskelijat ovat liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kannalta erityinen ryhmä, joka tulee tunnistaa paremmin lasten, nuorten ja muiden erityisryhmien rinnalla,” OLL:n puheenjohtaja Mio Kortelainen linjaa.

Korkeakouluopiskelijoiden fyysiseen hyvinvointiin panostaminen on paitsi inhimillisesti oikein myös sijoitus tulevaisuuteen. Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelee yli 330 000 opiskelijaa, joista valtaosalle korkeakouluopiskelu on elämänlangan tärkeä nivelvaihe. Opiskelukyky ja koulutuksen tuottama osaaminen sen ylläpitämiseksi luovat pohjan heidän tulevaisuuden työkyvylleen.

Liikkuminen ennaltaehkäisee fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja ja keventää siten terveydenhuollon kuormitusta ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Tällä hetkellä yli puolet opiskelijoista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja opiskelijat istuvat jopa 11 tuntia vuorokaudessa (THL 2021).

”Opiskeluvuosien aikana syntyneet rutiinit kantavat myös seuraaviin elämänvaiheisiin, ja terveelliset elämäntavat periytyvät myös sukupolvelta toiselle. Siksi on tärkeää, että korkeakoulujen pysyvään rahoitukseen sisältyy riittävästi kannusteita tarjota tasavertaiset mahdollisuudet liikkumisrutiinien ja terveiden elämäntapojen omaksumiselle”, toteaa OLL:n puheenjohtajaksi vuodelle 2025 valittu Akseli Haanpää.

Kaikkia Suomen korkeakouluopiskelijoita edustavan OLL:n liittokokous pidettiin Vantaalla Laurea-ammattikorkeakoulun kampuksella 20.–21. marraskuuta.

Lisätietoja: 
Puheenjohtaja Mio Kortelainen, mio.kortelainen@oll.fi, +358 44 7800 210
Puheenjohtaja vuodelle 2025 Akseli Haanpää, akseli.j.haanpaa@gmail.com, +358 44 2534875

Studerandenas Idrottsförbunds förbundsmöte: Högskoleidrottens tjänster måste beskyddas från nedskärningar

Vi måste ta hand om högskolestuderandenas fysiska aktivitet och välbefinnande genom att garantera tillräcklig finansiering för högskolornas idrottstjänster och fysisk aktivitet i högskolemiljön, kräver Studerandenas Idrottsförbund OLL:s förbundsmöte. Det hundraåriga förbundet påminner att genom att sköta om studerandenas välbefinnande kan staten spara en rejäl slant på social- och hälsovårdsutgifter och få arbetstagare som orkar länge i arbetslivet.

”Statsminister Orpo har lovat att utbildningen ges specialskydd, så även högskoleidrotten måste lämnas utanför konsolideringen av statsfinanserna. Med tanke på idrotts- och välfärdstjänsterna är studerandena en specialgrupp som bör identifieras bättre vid sidan om barn, unga och övriga specialgrupper”, konstaterar OLL:s ordförande Mio Kortelainen.

Att satsa på högskolestuderandenas fysiska välbefinnande är både rätt ur ett mänskligt perspektiv, och dessutom en investering i framtiden. I de finländska yrkeshögskolorna och universiteten studerar fler än 330 000 studerande, och för de flesta av dem är högskolestudierna en viktig etapp i livet. Studieförmågan och det kunnande som utbildningen ger för att upprätthålla studieförmågan skapar en grund för deras framtida arbetsförmåga.

Att röra på sig förebygger fysiska och psykiska problem och lättar därför på belastningen på sjukvården och minskar samhällets utgifter. För tillfället rör mer än hälften av studerandena inte på sig tillräckligt med tanke på deras hälsa, och studerandena kan sitta upp till 11 timmar per dygn. 

”Rutinerna som skapas under studieåren följer också med till följande livsskeden, och hälsosamma levnadsvanor går också i arv från generation till generation. Därför är det viktigt att det i högskolornas permanenta finansiering ingår tillräckliga incitament för att erbjuda jämlika möjligheter att ta till sig hälsosamma levnadsvanor”, konstaterar Akseli Haanpää, som valts till OLL:s ordförande för 2025.

OLL, som representerar alla högskolestuderande i Finland, höll sitt förbundsmöte på yrkeshögskolan Laureas campus i Vanda den 20-21 november.

Ytterligare information: 
Ordförande Mio Kortelainen, mio.kortelainen@oll.fi, +358 44 7800 210
Ordförande för 2025 Akseli Haanpää, akseli.j.haanpaa@gmail.com, +358 44 2534875

The Finnish Student Sports Federation General Assembly: University sports services must be protected from cuts

We must look after the physical activity and wellbeing of university students by guaranteeing sufficient funding for university sports services and active university environments, demands the General Assembly of the Finnish Student Sports Federation (OLL). The Federation, which celebrates its centenary this year, reminds decision makers that looking after the wellbeing of students will save the Finnish state a pretty penny in social and health care costs and ensure that the employees of the future can remain at work for many years.

“Prime Minister Orpo has promised special protection for education, so university sports must also be kept safe from the economic adjustment of the state finances. Students are a special group within the sports and wellbeing services , and they should be recognised better alongside children, young people and other special groups,” says OLL's President Mio Kortelainen.

Investing in the physical wellbeing of university students is not only the decent thing to do, but also an investment in the future. There are more than 330,000 students at Finnish universities and universities of applied sciences, and for the majority of them this is an important phase of life. The ability to study and the skills to maintain it that students learn during their studies build a foundation for their future ability to work.

Exercise prevents physical and psychological health risks and therefore reduces the pressure on health care services and the costs to society. Currently more than half of students don’t exercise enough for their health, and students can sit for up to 11 hours per day. 

“The routines created as a student will follow into later life stages, and a healthy lifestyle is also passed on to younger generations. That is why it is important that the permanent funding for universities includes sufficient incentives to offer equal opportunities to adopt an exercise routine and a healthy lifestyle,” says Akseli Haanpää, who was elected President of OLL for 2025.

The General Assembly of OLL, which represents all university students in Finland, was held at the Vantaa campus of Laurea University of Applied Sciences on 20–21 November.

More information: 
President Mio Kortelainen, mio.kortelainen@oll.fi, +358 44 7800 210
President for 2025 Akseli Haanpää, akseli.j.haanpaa@gmail.com, +358 44 2534875

Ammattiopisto Samiedu tekee tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa ja kehittää koulutuksia vastaamaan entistä paremmin yritysten tarpeita. Erinomaisia yhteistyössä kehitettyjä ratkaisuja ovat Metsä Wood Punkaharjun tehtaan ja Norelco Oy:n kanssa rakennetut polkuopinnot, joilla opiskelijoita kannustetaan uutta työvoimaa tarvitsevaan puuteollisuuteen sekä sähkö- ja automaatioalalle.

– Työelämäyhteistyö on tärkeää ja tällaisessa polkuopintojen mallissa se vahvistuu entisestään. Pyrimme vastaamaan tällä mallilla työelämän tarpeisiin, joita kuuntelemme tarkalla korvalla, kertoo teknologia-alojen tiimipäällikkö Soile Rautsiala.

Polkuopinnot kannustavat opiskelijaa työllistymään tai jatkamaan alan korkeakouluopintoihin. Niiden avulla voi myös hankkia lisäosaamista työn ohessa. Opinnot räätälöidään jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan. Opintoja suoritetaan Metsä Wood Punkaharjun tehtaalla tai Norelco Oy:ssä sekä Samiedun kampuksella ja verkko-oppimisympäristössä.

– Isossa kuvassa tavoitteena on lisätä koulutusten vetovoimaa ja halua työllistyä alalle. Toivomme, että opiskelijat näkevät uudet polkuopinnot yhtenä mahdollisuutena työllistyä nimenomaan Savonlinnan seutukunnalle, Rautsiala tiivistää.

Metsä Wood Punkaharjun tehdas panostaa osaamisen kehittämiseen

Metsä Woodin polkuopinnot muodostuvat ajoneuvoalan, kone- ja tuotantotekniikan, rakennusalan, sähkö- ja automaatioalan sekä puuteollisuuden opinnoista. Osa opintojen sisällöistä rakennetaan yhdessä Metsä Woodin kanssa vahvistaen paikallisten puualan yritysten ammattitaitovaatimuksia.

– Metsä Woodin näkökulmasta nämä polkuopinnot ovat ehdottoman tärkeä ja hyödyllinen askel kohti laajamittaisempaa ja syvempää oppilaitosyhteistyötä. Uskomme, että polkuopintojen avulla saadaan yhteistyössä rakennettua myös opiskelijoiden näkökulmasta kiinnostava kokonaisuus. Yhteisenä tavoitteenamme on varmistaa laadukas, paikallinen työvoiman saanti pitkällä aikavälillä, Metsä Wood Punkaharjun tehtaan henkilöstöpäällikkö Susanna Laine sanoo.

Norelco Academy vahvistaa sähköalaa Savonlinnassa

Norelco Oy:n kanssa rakennetut polkuopinnot koostuvat sähkö- ja automaatioalan opinnoista. Yhteistyömallissa eli ns. Norelco Academyssä on mukana myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, joten Samiedun opintojen rinnalla voi suorittaa myös ammattikorkeakouluopintoja. Tarkoituksena on vahvistaa sähköalan osaamista ja turvata työvoiman tarjonta Savonlinnan seudulla.

– Kasvuohjelmamme mahdollistamiseksi tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa erityisesti sähköalan osaajia joukkoomme, joten erilaisten henkilöstön rekrytointi- ja kehittämiskanavien rakentaminen yhteistyössä kumppaniemme kanssa on meille liiketoimintamme näkökulmasta tärkeää, korostaa Norelcon toimitusjohtaja Ari Hämäläinen.

Kuva: Samiedun opiskelijat ovat tutustumassa Metsä Wood Punkaharjun tehtaan korjaamotiloihin.

Lisätietoja: teknologia-alojen tiimipäällikkö Soile Rautsiala, soile.rautsiala@samiedu.fi, puh. 044 550 6642

Rakennusalan järjestöjen ja korkeakoulujen Tulevaisuusvuoropuhelussa pureuduttiin alan kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymishaasteisiin Suomessa. Esimerkiksi suomen kielen opetus, yritysten ja koulujen yhteistyön lisääminen sekä yritysten valmiudet rekrytoida kv-osaajia nousivat keskeisiksi kehityskohteiksi. Vuoropuhelussa löydettiin konkreettisia keinoja, joilla haasteita voidaan yhdessä taklata. 

Rakennusalan järjestöt ja korkeakoulut käynnistivät keväällä 2024 Tulevaisuusvuoropuhelun, jossa yhdessä opiskelijoiden kanssa pohdittiin ratkaisuja siihen, miten valmistumisen jälkeen varmistetaan kv-opiskelijoiden työllistyminen alalle Suomessa.

”Vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta näemme jo lähitulevaisuudessa rakennusalalla kohtaanto-ongelman: väestö ikääntyy ja alalle tarvitaan uutta osaamista digitalisaation ja vihreän siirtymän myötä. Nykyisellä väestörakenteen kehityksellä alalle ei riitä tarpeeksi osaajia toimihenkilötehtäviin. On erittäin tärkeää, että kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden valmistuttua heidän osaamisensa ei katoa muihin maihin”, toteaa RT:n koulutuspoliittinen asiantuntija Saku Lehtinen.

Tulevaisuusvuoropuheluissa keskeisimmiksi haasteiksi nousivat korkeat kielitaitovaatimukset, harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen löytyminen sekä yritysten valmiudet rekrytoida ja perehdyttää kv-osaajia.

Konkreettisia polkuja työllistymisen edistämiseksi

Haasteiden pohjalta vuoropuheluissa rakennettiin yhdessä työllistymistä edistäviä polkuja niin työyhteisöjen, korkeakoulujen kuin opiskelijoiden omista näkökulmista.

Yrityksissä työllistymistä voidaan edistää esimerkiksi asettamalla konkreettisia tavoitteita kv-osaajien rekrytointeihin ja lisätä Suomen kielen vaatimustason osaamista urapolkuihin.

”Yritykset voivat tukea kansainvälisen harjoittelijoiden integroitumista työyhteisöön esimerkiksi omien harjoittelu- tai mentorointiohjelmien kautta. Hyvin suunnitellut harjoittelut kehittävät koko työyhteisöä ja helpottavat kv-osaajien rekrytointia”, tiivistää Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n toimitusjohtaja Kirsi Mettälä.

Korkeakoulut voisivat esimerkiksi lisätä suomen kielen perusopetusta, auttaa opiskelijoita tiiviimmin opinto- ja urapolkujen rakentamisessa sekä lisätä monimuotoisempia opiskelijaryhmiä.

”Meillä on jo nyt merkittävä osaava kansainvälinen opiskelijajoukko, joka haluaa työllistyä Suomeen. Rakennusala tarvitsee lisää osaajia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tässä onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen kanssa”, summaa Tampereen AMK:n osaamispäällikkö Hannu Kauranen.

Työ kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymisessä Suomen työmarkkinoille jatkuu yhteistyössä myös jatkossa. Tulevaisuusvuoropuhelun järjestivät Rakennusteollisuus RT, rakennusalan toimihenkilöjärjestöt, alan korkeakoulut ja TYÖ2030-ohjelma (Työterveyslaitos).

Lue lisää

Liite: Tulevaisuusvuoropuhelu: Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden 
rekrytointien kehittäminen (pdf)

Lisätietoja

Saku Lehtinen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Rakennusteollisuus RT, puh. 040 041 2057 tai etunimi.sukunimi(at)rt.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hallitus käsitteli eilen 21.11. kokouksessaan kuntayhtymän tarkastuslautakunnalle kohdistettua selvityspyyntöä, joka koski tarkastuslautakunnan seminaarimatkaa Helsinkiin 3.-4.10.2024.

Gradia velvoittaa kuntayhtymää erilaisissa tilaisuuksissa edustavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita käyttäytymään aina asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Gradian edustajina ja kustantamina seminaarimatkalle osallistuneille osoitetun selvityspyynnön avulla saatujen tietojen pohjalta hallitus totesi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Katajan menetelleen luottamustoimessaan velvollisuuksiensa vastaisesti ja epäasiallisesti.

Hallitus pyytää tarkastuslautakunnan puheenjohtajan vapaaehtoista eropyyntöä tehtävästään 4.12.2024 klo 12.00 mennessä. Mikäli Pekka Kataja ei ole suostuvainen jättämään vapaaehtoisesti eropyyntöään, hallitus valmistelee valtuustolle kuntalain 34 §:n mukaisen menettelyn käynnistämistä koskevan asian tarkastuslautakunnan erottamista varten.

Lisätietoja

Joonas Könttä, kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, p. 040 562 7598

Turun kaupungin lukioista kirjoitettiin syksyn kirjoituksissa ylioppilaaksi Suomen parhaimmin arvosanoin. Turun päivälukiot olivat kärjessä ylioppilaskoetuloksissa verrattuna seitsemään muuhun suureen kaupunkiin sekä Varsinais-Suomen muihin lukioihin. 

Turun kaupungin päivälukioista kirjoitettiin ylioppilaaksi hienolla keskiarvolla 4,70 (asteikolla 2–7). Keskiarvossa on huomioitu syksyllä ylioppilaaksi valmistuvien arvosanat kaikissa aineissa. 

Turun lukiokoulutuksen taso on erinomainen 

Suurten kaupunkien vertailussa Turku saavutti ensimmäisen sijan. Toisena oli Espoo (4,54) ja kolmantena Lahti (4,49). Vertailussa huomioitiin syksyn 2024 ylioppilaskirjoitustulokset Turun, Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Lahden, Jyväskylän ja Vantaan lukioista. 

– Ensiluokkaiset opettajat ja rehtorit sekä koulutuksen laatu ja toimintakulttuuri ovat hyvän maineemme perusta. Lämpimät onnittelut jokaiselle syksyn uudelle ylioppilaalle, sanoo lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Jussi Paavola. 

Syksyllä valmistuvia on Turun lukioissa 215. Vertailussa olivat mukana Puolalanmäen lukio, Kerttulin lukio, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Luostarivuoren Lyseon lukio, Katedralskolan i Åbo ja Turun Klassillinen lukio. Turun iltalukiosta 26 opiskelijaa kirjoitti ylioppilaaksi keskiarvolla 3,29. 

Turun lukiolaiset suoriutuivat mainiosti myös vertailussa lähialueen kuntiin. Vertailussa olivat mukana Turun, Mynämäen, Nousiaisen, Paraisen, Someron, Paimion, Liedon, Raision, Loimaan, Uusikaupungin, Koski Tl:n, Salon, Pöytyän, Naantalin ja Kaarinan lukiot. 

Korkein ylioppilaskeskiarvo Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiolla 

Turun lukioista korkein ylioppilaskoekeskiarvo oli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiolla (5,36) ja lukiosta valmistuu syksyllä 27 nuorta. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa nuoret voivat valita yleislinjan lisäksi luonnontiedelinjan ja merilinjan. Kuvataiteen painotus mahdollistaa muun muassa arkkitehtuurin, muotoilun, pukusuunnittelun, lavastuksen ja elokuvataiteen opintoja. 

– Lukiossamme on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka on näkynyt erinomaisina tuloksina jo pitkään. Meille tullaan hyvin arvosanoin ja taso säilyy lukion loppuun saakka, minkä vuoksi meiltä myös valmistutaan monipuolisiin jatko-opintoihin, kertoo TSYKin lukion rehtori Juha-Markus Koistinen.

Turussa on viisi suomenkielistä päivälukiota, ruotsinkielinen Katedralskolan i Åbo, englanninkielinen Turun kansainvälinen koulu sekä Turun iltalukio. Kaupungin lukioiden lisäksi lukiokoulutusta tarjoavat myös Turun normaalikoulun lukio sekä Turun Steiner-koulun lukio. 

Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi kaikkien Suomen lukioiden ylioppilaskirjoitustulokset 14.11.2024. Syksyn ylioppilastutkinnon tiedot vertailulukujen laskemista varten julkaistiin 21.11.2024. 

Lisätiedot:  

lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Jussi Paavola, jussi.paavola@turku.fi, p. 050 568 6242 

European Students’ Union (ESU) ilmaisee yhdessä Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL), kanssa huolen opiskelijoiden huononevasta tilanteesta Suomen asuntomarkkinoilla.

Korkeakouluopiskelijoiden asema asuntomarkkinoilla on heikentynyt merkittävästi. Hallitus on parhaillaan siirtämässä opiskelijoita yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin elokuusta 2025 alkaen. Tämä muutos pienentää opiskelijoiden käytettävissä olevaa taloudellista kokonaistukea jopa 2065 eurolla vuodessa ja merkitsee ympärivuotisen asumistuen päättymistä. Tämä on vakava leikkaus opiskelijoiden toimeentuloon ja lisää entisestään kohtuuhintaisen asumisen kysyntää.

Suomessa opiskeleville siirtoa on perusteltu erityisesti sillä, että se kannustaa opiskelijoita siirtymään edullisempiin asumismuotoihin. Kuluvalla hetkellä kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja riittää noin alle neljäsosalle korkeakouluopiskelijoista. Opiskelija-asuntojen määrää ei voida kasvattaa, koska asuntorakentamisen investointitukea on heikennetty.

Vuonna 2023 yksin asuvien opiskelijaruokakuntien keskimääräinen asumismeno oli 565,81 euroa kuukaudessa. Samana vuonna valtion tukemassa asuntokannassa asuvan yhden hengen opiskelijaruokakunnan asumismenot olivat keskimäärin 482,20 euroa. (Kela) Tilastoihin on huomioitu myös soluasunnoissa asuvat opiskelijat. On välttämätöntä, että asumislisän hyväksyttävät enimmäisasumismenot asetetaan tasolle, joka huomioi opiskelijoiden keskimääräiset asumismenot. 

Vaihto-opiskelijoiden asema asuntomarkkinoilla Suomessa on vaikea. Vaihto-opiskelijoille on saatettu antaa väärää tietoa asumisen kustannuksista Suomessa ja lisäksi he voivat olla syrjinnän vuoksi huonommassa asemassa yksityisillä asuntomarkkinoille. Nämä ongelmat koskevat myös vakituisesti Suomessa opiskelevia kansainvälisiä opiskelijoita. 

Komission muistiossa luvataan, että komissioon nimetään jäsen, jonka vastuualueissa on muun muassa asuminen. Lisäksi aiotaan esittää ensimmäistä kohtuuhintaista asumista koskevan eurooppalaisen suunnitelman. Tämän suunnitelman tulee sisältää myös opiskelija-asumisen. 

Eurooppalaisten opiskelijoiden yhteisellä äänellä ESU, SAMOK ja SYL vaativat:

• Opiskelija-asumisen rahoitusta tulee nostaa opiskelija-asuntotarjonnan parantamiseksi
• Opiskelijan asumisen tuen tasoa tulee kasvattaa
• Opiskelija-asuntotuotannon haasteet tulee huomioida komission asumista koskevassa eurooppalaisessa suunnitelmassa 

Lisätietoja:

Linda Vallenius, Hallituksen jäsen (opiskelijoiden asuminen), SAMOK
050 389 1015
linda.vallenius@samok.fi

Saku Pesonen, Kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija,SYL
040 017 4913
saku.pesonen@syl.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi ehdotukset talojen perustamisesta kokouksessaan torstaina 21.11.2024. Sippolan osalta lautakunta päätti pienten lasten talon sijainniksi nykyisen koulurakennuksen. Pohjois-Valkealassa kartoitetaan sopivaa tilaa. Varhaiskasvatusta, esiopetusta sekä 1.–2.-luokkien opetusta tarjoavat pienten lasten talot aloittavat toimintansa 1.8.2025 alkaen.

Sippolassa pienten lasten talon kiinteistönä tulee toimimaan Sippolan koulurakennus, jossa tehdään tarvittavat muutostyöt kevään ja kesän aikana. Ratkaisu mahdollistaa koulun liikuntasalin käytön jatkossa seuroille ja tarjoaa tiloja kyläisten harrastustoimintaan, kokouksiin ja vuokrattavaksi.

Pienten lasten talon toimintaa arvioidaan toimintakausittain / lukuvuosittain. Tulokset raportoidaan lautakunnalle.

Lautakunnan päätös tarkoittaa, että Sippolassa toiminut alakoulu lakkaa, ja 3.–6.-luokkien opetus järjestetään elokuusta alkaen pääsääntöisesti Inkeroisten yhtenäiskouluissa.

Pohjois-Valkealassa pienten lasten talon kiinteistönä tulee toimimaan ensisijaisesti ulkoa vuokrattava kohde. Tilapalvelut kartoittaa tilat ja tuo valinnan päätettäväksi kasvatus- ja opetuslautakunnalle.

Pohjois-Valkealan osalta kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös tarkoittaa, että Kääpälän koulu lakkaa, ja 3.–6.-luokkien opetus järjestetään elokuusta alkaen pääsääntöisesti Valkealan yhtenäiskoulussa.

Palvelujen järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen säädöksiä.

Kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa tiivistetään aiempien päätösten mukaisesti

Kuntalaisilla oli mahdollisuus keskustella ja kuulla pienten lasten taloihin liittyvästä valmistelusta ennen asian käsittelyä. Marraskuussa järjestettiin kuntalaisten kuulemistilaisuudet Sippolassa ja Kääpälässä. Myös henkilöstöä ja oppilaita on kuultu. Lisäksi viime vuonna järjestettiin eri toteutusvaihtoehdoista kysely huoltajille, lapsille ja nuorille.

Kuntalaisten kuulemisen perusteella lautakunta hyväksyi esityksen Sippolan pienten lasten talon sijainnista muutettuna siten, että kiinteistönä tulee toimimaan esitetyn asuntolan sijaan nykyinen koulurakennus. Ratkaisun myötä kasvatuksen ja opetuksen palvelu pääsee vuoden 2025 talousarvion säästötavoitteeseen, joskin pienemmillä säästöillä.

Pohjois-Valkealaa ja Sippola koskevat päätökset ovat osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon uudistamista vuoden 2019 kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Kaupungin verkkosivulla Talous tasapainoon – tulevaisuuden palveluverkkoa rakentamassa kerrotaan tarkemmin mm. kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkouudistuksista ja niiden taustoista.

Lisätietoja:

Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksen 21.11.2024 asialista ja pöytäkirja Kouvolan kaupungin Dynasty tietopalvelussa

Digitaalisen arkistoinnin osaamista ja osaajia tarvitaan tulevaisuudessa kasvavissa määrin. Organisaatioiden, viranomaisten ja yksityisten henkilöiden arkistoissa säilytetään valtavia määriä asiakirjoja, valokuvia, karttoja ja muuta kulttuuriperinnöksi tai säilytettäväksi määrättyä aineistoa. Ammattiopisto Samiedu vastaa tähän tarpeeseen jo kolmatta kertaa järjestettävällä Digitoinnin toteuttaja -koulutuksella.

– Koulutus tarjoaa opiskelijoille käytännönläheistä oppia arkistoidun materiaalin digitointiin. Kyseessä on monipuolinen kokonaisuus, jossa perehdytään paperi-, ääni- ja kuvamateriaalien digitointiin. Opiskelija saa hyvät valmiudet digitoinnin eri muotoihin, kuten massadigitointiin, reprokuvaukseen sekä äänen ja liikkuvan kuvan digitointiin, valottaa media-alan opettaja Jan-Ole Nordlin.

Koulutus on maksuton ja avoin kaikille, jotka haluavat kehittyä digitoinnin ammattilaisiksi ja työskennellä arkistointialalla. Koulutuksen aikana suoritetaan media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon valinnainen tutkinnon osa Tallennetuotannossa työskentely, joka on laajuudeltaan 30 osaamispistettä.

Koulutuksen voi suorittaa joustavasti monimuoto-opintoina 27.1.–30.4.2025 välisenä aikana. Koulutus sisältää itsenäisiä teoriapohjaisia opintoja verkossa, viisi lähiopetuspäivää Mikkelissä sekä hankitun osaamisen todentamisen näytöllä.

Työelämässä oppimisen jakso sijoittuu pääasiallisesti Kansallisarkiston massadigitoinnin yksikköön Mikkelissä tai ELKAan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon Mikkelissä. Työelämässä oppimisen jakso voi tapahtua myös opiskelijan muussa osoittamassa arkistossa, jossa digitoidaan arkistoja.  

Koulutus järjestetään osana ESR+ 2021–2027 rahoitteista JODI – Joustavat koulutus- ja työelämäpolut tulevaisuuden digitointiosaajille -hanketta, jossa ovat mukana Samiedun lisäksi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk ja Kansallisarkisto.

Haku koulutukseen on käynnissä 9.1.2025 saakka osoitteessa Samiedu.fi.

Kuva: Media-alan opettaja Jan-Ole Nordlin kannustaa kaikkia arkistointialasta kiinnostuneita hakemaan koulutukseen.

Lisätietoja antavat media-alan opettajat:
Jan-Ole Nordlin, puh. 044 550 6249 ja Juha-Antti Heikkinen, puh. 044 550 6638. Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@samiedu.fi

Savon koulutuskuntayhtymä ja Varkauden seurakunta solmivat yhteistyösopimuksen perjantaina 22. marraskuuta Savon ammattiopiston Varkauden kampuksella. Sopimuksen tavoitteena on syventää seurakunnan roolia Savon ammattiopiston ja Varkauden lukion opiskelijoiden sekä koko kouluyhteisön tukijana.

Koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve kuvailee yhteistyötä kahden organisaation toisiaan täydentävänä toimintana, joka tuo konkreettista apua arkeen.

- Seurakunta voi näkyä kampuksella ja olla mukana koulun tapahtumissa ja juhlissa sekä tukea opiskelijoiden ryhmäyttämistä. Tarvittaessa voimme pyytää seurakunnalta apua myös kriisityöhön.

Lisäksi opiskelijoille tarjotaan tunnustuksetonta keskusteluapua elämän haasteisiin.

Helve painottaa, ettei yhteistyö ole julistuksellista, vaan sen päämääränä on vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia ja kouluyhteisön yhteisöllisyyttä.

- Pidämme tätä erittäin merkittävänä ja tärkeänä yhteistyönä, toteaa Varkauden seurakunnan kirkkoherra Jarkko Piippo.

Savon koulutuskuntayhtymä ja Varkauden seurakunta uskovat, että sopimus tuo merkittävää lisäarvoa koko kouluyhteisölle. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

• Heikki Helve, Savon koulutuskuntayhtymän johtaja
  044 785 3050
• Jarkko Piippo, Varkauden seurakunnan kirkkoherra
  0400 377 066

Ohcejoga gielda ja Sámediggi evttoheaba oahpahusministtar Adlercreutzii bissovaš ruhtadeami mieđiheami sámegielaid gáiddusoahpahussii ja oahpahusa luvvema dievasmahtti oahpahusa guoskevaš njuolggadusain. Boahttevuođas oahpahus fállojuvvošii eatnigiela ja girjjálašvuođa sihke guhkes ja oanehis giela oahppomeriin, dego sámeguovllus.

Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtadahttán, čakčat 2018 álgán sámegielaid gáiddusoahpahusfidnui lea mieđihuvvon ruhtadeapmi giđđalohkanbaji 2026 radjái. Gaskavahko 27.11. ráđđádallamiin leage dárkkuhus ságastallat oahpahusministtar Adlercreutziin das, makkár lea sámegielaid gáiddusoahpahusa boahttevuohta.

Fitnu čihččet lohkanjagis gáiddusoahpahusas leat mielde badjel 210 ovda- ja vuođđooahpahusa oahppi ja logahatstudeantta. Fitnu áigge ohppiidlohku lea nelinkertaistunut.

– Ohppiidlogu stuorrun muitala das, ahte gáiddusoahpahussii lea hirbmat dárbu sámiid ruoktoguovllu olggobealde. Orruhan doppe jo badjel 70 % Suoma sámemánáin ja -nuorain. Min árvalusaid mielde lagaš jagiid áigge lohku loktá 300 oahppái, muitala sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu fidnohoavda Hanna Helander.

Sámiid ruoktoguovllu olggobealde sámegielaid oahpahusas hástalusaid dagaha dat, ahte oahpahus čuovvu vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti oahppoplána.

– Dievasmahtti sámegielaid oahpahusa oahppoplána sulastahttá eatnigiela oahppoplána. Stuorámus oassi sámeguovllu olggobealát mánáin ja nuorain ii huma sámegiela eatnigiellan. Danin mii dárbbašit oahppoplána, man vuolggasadjin lea ahte oahppi ii vel máhte sámegiela, muitala Máren-Elle Länsman, guhte oahpaha fitnus davvisámegiela.

– Sámeguovllu olggobealde ássi sámemánáid ja -nuoraid oažžun sámegielaid oahpahussii lea dehálaš visot Suomas hubmojuvvon sámegielaid ealáskahttima ja boahtevuođa dáfus. Dievasmahtti oahpahusa gullan vuođđooahpahuslága dahje logahatlága vuollái lea eahppečielggas, ja dasa guoskki mearrádusat bajásdollet eahppesihkkarvuođa oahpahusa bissovašvuođas, kommentere sámedikki skuvlenčálli Bigga-Helena Magga.

Lassedieđut:

Hanna Helander, fidnohoavda, +358407012094, hanna.helander@edu.utsjoki.fi, Ohcejoga gielda

Anne Olli, fidnokoordináhtor, +358406875989, anne.olli@samediggi.fi, Sámediggi

Liŋkkat:

https://www.saamenetaopetus.com/

***

Ucjuv kieldâ já Sämitigge ráđádâleh máttááttâsminister Adlercreutzijn sämikielâi káidusmáttááttâs fastâdmist

Ucjuv kieldâ já Sämitigge iävtutteh máttááttâsminister Adlercreutzân fastâ ruttâdem mieđettem káidusohtâvuođâid kevttee máttááttâsân já máttááttâs sierrim tievâsmittee máttááttâsân kyeskee njuolgâdusâin. Puátteevuođâst máttááttâs ličij fáállun eenikielâ já kirjálâšvuođâ sehe kuhes já uánihis kielâ oppâmeerijn, tego sämmilij päikkikuávlust.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö ruttâdem já čohčuv 2018 álgám haahân lii mieđettum ruttâdem kiđđâluuhâmpaje 2026 räi. Koskoho 27.11. toollâmnáál ráđádâlmijn lii-uv tárguttâs savâstâllâđ máttááttâsminister Adlercreutzijn tast, maggaar sämikielâi káidusmáttááttâs puátteevuotâ oro lemin.

Haavâ čiččâd luuhâmive káidusmáttááttâsâst láá paijeel 210 ovdâ- já vuáđumáttááttâs uápped já luvâttâhuápped. Haavâ ääigi uáppei meeri lii šoddâm neeljikiärdásâžžân.

– Uáppeemere šoddâm muštâl tast, ete káidusmáttááttâsân lii eromâš stuorrâ tárbu sämmilij päikkikuávlu ulguubeln. Tobbeenhân ääsih jo paijeel 70 % Suomâ sämipárnáin já -nuorâin. Mii árvuštâlmij mield uáppeemeeri šadda aldaiivij ääigi 300 uáppei, muštâl hahâhovdâ Hanna Helander.

Sämmilij päikkikuávlu ulguubeln sämimáttááttâs hástusijd toovât tot, ete máttááttâs nuávdit vuáđumáttááttâs já luvâttâhškovlim tievâsmittee máttááttâsvuávám.

– Tievâsmittee sämimáttááttâs máttááttâsvuávám čuávu eenikielâ máttááttâsvuávám. Iänááš uási sämmilij päikkikuávlu ulguubeln ässee párnáin já nuorâin iä sáárnu sämikielâ jieijâs eenikiellân. Tondiet mij tarbâšep máttááttâsvuávám, mon vuolgâsaijeen lii, ete uáppee ij vala määti sämikielâ, muštâl Máren-Elle Länsman, kote máttát haavâst tavesämikielâ.

– Sämikuávlu ulguubeln ässee sämipárnái já -nuorâi finnim sämikielâi máttááttâs olán lii tehálâš puoh Suomâst sarnum sämikielâi iäláskittem já puátteevuođâ tááhust. Tot, ete tievâsmittee máttááttâs kulá vuáđumáttááttâslaavâ teikâ luvâttâhlaavâ olán, lii epičielgâs já toos kyeskee miärádâsah paijeentuálih epivisesvuođâ máttááttâs jotkuuvâšvuođâst, kommentist škovlimčällee Bigga-Helena Magga.

Lasetiäđuh:

Hanna Helander, hahâhovdâ, +358407012094, hanna.helander@edu.utsjoki.fi, Ucjuv kieldâ

Anne Olli, hahâkoordinaattor, +358406875989, anne.olli@samediggi.fi, Sämitigge

Liiŋkah:

https://www.saamenetaopetus.com/

***

Uccjooǥǥ kåʹdd da Sääʹmteʹǧǧ saǥstâʹlle mättʼtõsminister Adlercreutzin sääʹmǩiõli ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei mättʼtõõzz põõžžtummšest 

Uccjooǥǥ kåʹdd da Sääʹmteʹǧǧ eʹtǩǩee mättʼtõsminister Adlercreutz:e põõšši teäggtõõzz miõttmõõžž ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei mättʼtõʹsse da mättʼtõõzz rätkkmõõžž tiuddeei mättʼtõõzz kuõskki šiõttõõzzin. Juätkast mättʼtõõzz taʹrjjeʹžet jieʹnnǩiõl da ǩeerjlažvuõđ di kuʹǩes da vuäʹnkõs veeʹres ǩiõl mättmieʹrin, mâʹte säʹmmlai dommvuuʹdest.

Mättʼtõs- da kulttuurministeria teäggtem čâhčča 2018 jåttjam haʹŋǩǩõʹsse lij miõttum teäggtõs ǩiđđlookkâmpââʹj 2026 räjja. Seärad 27.11. tuõʹllʼjum saǥstõõllmõõžži jurddjen-i lij saǥstõõllâd mättʼtõsminister Adlercreutzin tõʹst, mââʹđen ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei sääʹm mättʼtõõzz puõʹttiäiʹǧǧ kuâsttai.

Haʹŋǩǩõõzz čiiččad lookkâmpââʹj ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei mättʼtõõzzâst mättʼtâʹtte pâʹjjel 210 õudd- da vuâđđmättʼtõõzz škooulneʹǩǩed da lookkjiškooulmättʹtõõttjed. Haʹŋǩǩõõzz ääiʹj mättʼtõõttimieʹrr lij šorrnam neelljǩeârddsen.

– Škooulneǩ- da mättʼtõõttimeäʹr šorrnummuš miârkkšââvv tõn, što ougglõsõhttvuõđid äuʹǩǩeei mättʼtõʹsse lij jõnn tarbb säʹmmlai dommvuuʹd åålǥpeäʹlnn. Toʹben veʹt jälste juʹn pâʹjjel 70 % Lääʹddjânnam sääʹmpäärnain da -nuõrin. Ärvvtõõllâp, što meeʹst mättʼtõõttimieʹrr šâdd ââʹldmõs iiʹjji ääiʹj pâjjned 300 mättʼtõõttja, särnn haʹŋǩǩõsjååʹđteei Hanna Helander.

Säʹmmlai dommvuuʹd åålǥpeäʹlnn sääʹm mättʼtõõzzâst vaʹǯǯtõõzzid šõõddat tõt, što mättʼtõs mâânn vuâđđmättʼtõõzz da lookkjiškooulmättʼtõõzz tiuddeei mättʼtõsplaan mieʹldd.

– Tiuddeei sääʹm mättʼtõõzz mättʼtõsplaan mušttat jieʹnnǩiõl mättʼtõsplaan. Jäänmõs säʹmmlai dommvuuʹd åålǥpeäʹlnn jälsteei päärnain da nuõrin ij ââʹn sääʹm jieʹnnǩiõllnes. Tõn diõtt taarbšep mättʼtõsplaan, koon vueʹlǧǧemsââʹjjen lij, što mättʼtõõtti ij veâl silttâd sääʹm, särnn haʹŋǩǩõõzzâst tâʹvvsääʹm mättʼteei Máren-Elle Länsman.

– Sääʹmvuuʹd åålǥpeäʹlnn jälsteei sääʹmpäärnai da -nuõri vuäǯǯmõš sääʹmǩiõli mättʼtõõzz sizz lij kaallšõs äʹšš puki Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõli jeälltem da pueʹttiääiʹj juuʹrdeeʹl. Tiuddeei mättʼtõõzz kuullmõš vuâđđmättʼtõslääʹjj leʹbe lookkjiškooul-lääʹjj sizz lij pannčiõlǥâs, da tõn kuõskki meärrõõzz tuõʹllʼje pannaainâsvuõđ mättʼtõõzz juätkkjummšest, kommentâstt škooultõspiisar Bigga-Helena Magga.

Lââʹssteâđ:

Hanna Helander, haʹŋǩǩõsjååʹđteei, +358407012094, hanna.helander@edu.utsjoki.fi, Uccjooǥǥ kåʹdd

Anne Olli, haʹŋǩǩõskoordinaattor, +358406875989, anne.olli@samediggi.fi, Sääʹmteʹǧǧ

Liiŋk:

https://www.saamenetaopetus.com/

Tulevaisuuden kunta rakentuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ympärille. Laadukas ja hyvin järjestetty varhaiskasvatus ja perusopetus ovat kunnalle merkittävä kilpailuvaltti, kun lapsiperheet valitsevat asuinkuntansa. 

Perheille on tärkeää, että päiväkoti ja perusopetus ovat lähipalveluita. Perheet kaipaavat palveluilta ennakoitavuutta. Esimerkiksi sillä, missä lapsen päiväkoti sijaitsee, on iso vaikutus arjen sujuvuuteen ja lapsen päiväkotipäivän pituuteen. Pienelle koululaiselle koulun tulee olla aidosti lähikoulu ja sijaita lähellä kotia. 

Vaikka ikäluokat pienenevät, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen käytettyjä rahoja ei tule leikata. Viisas kunta käyttää ikäluokkien pienenemisestä jäävät rahat laadun kehittämiseen: riittävän pieniin, lapsen kokoisiin ryhmiin, riittävään opettajien ja muun henkilökunnan määrään ja jokaisen lapsen oikeuteen saada aidosti oppimisen ja kasvun tukea.

Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa tunnistetaan myös vanhempien osallisuuden merkitys. Lapsen etu syntyy yhdessä tekemällä – vanhempien ja ammattilaisten saumattomalla yhteistyöllä. 

Suomalaisen opetuksen vahvuus on tasalaatuisuudessa. Nyt on vaalittava sitä, että lähikoulu säilyy ja on jatkossakin paras koulu. Laadukas kasvatus ja koulutus koostuvat lapsen yksilöllisestä huomioimisesta, koulutetusta, työhön sitoutuneesta henkilökunnasta sekä terveellisistä ja turvallisista tiloista.

Suomen Vanhempainliitto ottaa kuntavaaliteemoissaan kantaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opintojen järjestämiseen sekä kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön, joka tutkitusti edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja tukee sekä vanhempien, että ammattilaisten kasvatustehtävää.

Liite: Suomen Vanhempainliiton kuntavaalit 2025

Keski-Suomen 8.-luokkalaisten päässälaskumestari valitaan jo 17. kertaa Jamkin pääkampuksella (Rajakatu 35, Jyväskylä) torstaina 28.11.2024. Finaaliin on valikoitunut 29 taitavaa kahdeksasluokkalaista päässälaskijaa Keski-Suomen alueelta. Median edustajat ovat erittäin tervetulleita tapahtumaan. Median edustajilla on myös mahdollisuus testata päässälaskutaitojaan kilpailun aikana.

Päässälaskukilpailun 29 finalistia ovat keskisuomalaisten koulujen parhaimmat 8.-luokkalaiset päässälaskijat. Kilpailussa oppilaille annetaan 20 tehtävän ratkaisemiseen aikaa vain 15 minuuttia, ja heillä saa olla mukanaan vain lyijykynä, pyyhekumi sekä teroitin. Paras päässälaskija palkitaan lahjakortilla.

Päässälaskukilpailun järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhdessä MAOL-Keski-Suomi ry:n kanssa. Mukana yhteistyössä on myös Keski-Suomen insinöörit ry. Päässälaskukilpailun tarkoituksena on muistuttaa päässälaskutaidon tärkeydestä. Muun muassa toisen asteen opiskelijoiden luonnontieteiden ja matematiikan osaamisesta on ollut huolta matematiikan opettajien keskuudessa.

Kilpailun ohessa on mahdollisuus päästä tutustumaan myös Jamkin laboratorioihin (ks. ohjelma alla).

Ohjelma

• Klo 12.00–12.45 Lounas
  
  
• Klo 12.45 Päässälaskukisan avaaminen, FP05
  • Sami Kantanen (Jamk)
    
    
• Klo 13.00 Päässälaskukilpailu, F406
  • Ulla Koskiahde (Huhtasuon yhtenäiskoulu) ja Ville Sivil (Jamk)
    
    
• Klo 13.00 Opinto-ohjaajien ja opettajien ohjelma, FP05
  • MAOL-kuulumisia: Sanna Nevala (MAOL-Keski-Suomi ry)
  • Jamkin toiminnan esittely: Suvi Alainen (Jamk) ja Antti Kosonen (Jamk)
    
    
• Klo 13.30 Kilpailijoiden tila- ja laboratoriokierros, F406
  
  
• Klo 13.45 Opettajien ja opojen tila- ja laboratoriokierros, FP05
  
  
• Klo 14.30 Tulokset ja palkintojenjako, FP05

Lisätietoja:

Suvi Alainen, markkinoinnin asiantuntija
suvi.alainen(at)jamk.fi
+358504335645
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Päässälaskukilpailu 8.-luokkalaisille | Jamk