Sivistyslautakunta käsittelee kokouksessaan 23.1.2025 Villa Piiparin ja Herrasmannin päiväkodin toiminnallisia muutoksia. Päätettävänä on myös muutoksia perusopetuksen tuntijakoon sekä valinnaisen A2-kielen kielitarjontaan.

Villa Piiparin ja Herrasmannin päiväkodin toiminnalliset muutokset

Sivistyslautakunnan päätettäväksi esitetään 1.8.2025 lukien Villa Piiparin päiväkodin Villa-toimipisteen lopettaminen osoitteessa Kymintie 33. Päätettäväksi esitetään myös Herrasmannin päiväkodin Kunnasmanni-toimipisteen lopettaminen osoitteessa Ristimäenkatu 10.

Villa Piiparin päiväkoti toimii neljässä eri toimipisteessä: Ainola ja Villa toimivat Kymintien varrella, Onnela Onnelantiellä ja esiopetus Lotilan koulun tiloissa.

Kymintie 33:n kiinteistö vaatii korjaustoimenpiteitä, ja Villa-toimipisteen kahden päiväkotiryhmän toiminnan jatkaminen siellä ei ole enää tarkoituksenmukaista.

Herrasmannin päiväkoti toimii Ahtialassa kahdessa eri toimipisteessä: neljä ryhmää Roopenkadulla ja kolme ryhmää Ristimäenkadulla. Ristimäenkadun tilat tarvitsevat korjaustoimenpiteitä. Myös Roopenkadun tiloissa on todettu rakennevaurioita, ja korvaavia tiloja tarvitaan vuoden 2027 alusta.

Sipuran päiväkodin esiopetusryhmät siirtyvät Ahtialan koulun yhteyteen elokuussa 2025, mikä vapauttaa lisätilaa alueen varhaiskasvatukseen. Ennusteen mukaan Ahtialan alueen alle kouluikäisten lasten määrä on laskemassa.

Toiminta Villa Piiparin Kymintie 33:n ja Herrasmannin Ristimäenkatu 10:n tiloissa jatkuu kesään asti. Toiveet lasten tulevasta varhaiskasvatuspaikasta kartoitetaan sivistyslautakunnan päätöksen jälkeen helmikuussa 2025. Tiloissa toimivan henkilöstön on mahdollista sijoittua vastaaviin tehtäviin sisäisin järjestelyin.

Lisäksi Kymintie 5:n kerrostalon katutasossa toimii Villa Piiparin Ainola-toimipiste, josta lapsiryhmät siirtyvät väistötiloihin. Kiinteistössä alkaa LVI-saneeraus, joka ajoittuu maalis-syyskuulle 2025. Kaksi ryhmää siirtyy Tonttilaan Aittapellonkadulla sijaitsevan entisen päiväkodin tiloihin ja yksi ryhmä Kiveriössä Teinintiellä sijaitsevan Kristillisen koulun ja päiväkodin yhteydessä oleviin tiloihin.  

Muutoksia perusopetuksen valinnaisen kieliohjelman kieliin

Sivistyslautakunnalle esitetään, että Lahden perusopetuksen valinnaisen A2-kielen kieliohjelmasta poistetaan kiinan ja venäjän kieli vähäisten valintojen vuoksi. Samalla kieliohjelmasta poistetaan valinnainen ruotsin kieli. Ruotsin kieli on nyt kaikille suomenkielisessä perusopetuksessa opiskeleville yhteinen oppiaine 6. vuosiluokalta alkaen.

Kahtena edellisenä lukuvuotena kiinan ja venäjän kielen opetusryhmiä ei ole muodostunut ollenkaan. Aiemmin aloittaneista ryhmistä iso osa oppilaita on lopettanut, mutta aloittaneille opetusta tarjotaan koko koulupolun ajan.

Lahdessa tarjotaan edelleen valinnaisesti opiskeltavina kielinä vetovoimaisimmiksi todettuja espanjan, ranskan ja saksan kieliä. Englantia opiskellaan kaikille yhteisenä oppiaineena ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen.

Lahden perusopetuksen tuntijako 1.8.2025 alkaen

Sivistyslautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi valtioneuvoston asetuksen mukaisten vuosiviikkotuntien lisäykset äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetukseen vuosiluokille 1–3.

Tuntijakomuutoksen myötä Lahden perusopetuksessa opetetaan äidinkieltä yksi vuosiviikkotunti nykyistä enemmän ensimmäisellä ja kolmannella luokalla. Matematiikassa opetettava lisätunti kohdennetaan toisen vuosiluokan opetukseen. Samassa yhteydessä Lahden yli valtakunnallisen minimituntijaon kohdennetut vapaavalintaiset Oppimistaidot ja teknologia -oppitunnit jäävät pois vuosiluokilta 1–3. Muutos astuu voimaan 1.8.2025 alkaen.

Oppilaan opetuksen määrä viikossa pysyy nykyisellään. Samoin perusopetukseen osoitettu tuntikehys, 230 tuntia pysyy nykyisellään, joten muutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia.

Lisätiedot

Lahden kaupunki

Varhaiskasvatuspalvelut
varhaiskasvatusjohtaja Mika Harju, 050 559 7901

Perusopetuspalvelut
opetuksen suunnittelija Larvus Petra, 044 482 0790
palvelupäällikkö Saresma Kirsikka, 044 482 6409
opetus- ja kasvatusjohtaja Virve Jämsén, 044 716 1328

Sivistyslautakunnan kokouksen 23.1.2025 esityslista Dynasty-palvelussa

Savon ammattiopiston Siilinjärvellä sijaitsevalle Toivalan kampukselle valmistuva uusi opiskelija-asuntola on saavuttanut harjakorkeutensa.

Syyslukukaudelle 2025 valmistuva asuntola tarjoaa kodin 38 opiskelijalle: rakennukseen tulee kaksi kerrosta, joissa on yhteensä 14 kahden hengen solua ja 10 yhden hengen huonetta. Jokaisessa kerroksessa sijaitsevat yhteiset keittiö-, oleskelu-, suihku- ja WC-tilat.

- Rakentuva asuntola vahvistaa Toivalan kampusta monipuolisena ja monialaisena kokonaisuutena. Toivalassa on turvallista opiskella ja asua, sanoi kuntayhtymän johtaja Heikki Helve.

Metsäalan opiskelija, nykyisen asuntolan asukas Topi Rissanen muistutti, että nuorille asuntola on muutakin kuin seinät.

- Asuntola on paikka, jossa kohtaamme toisemme ja luomme ystävyyksiä. Yhteisö syntyy ihmisistä.

Asuinhuoneiden lisäksi rakennuksessa on asuntolavastaavan työtila sekä S1-luokan väestönsuoja, joka palvelee normaaliaikana opiskelijoiden vapaa-ajan tilana ja tarpeen mukaan oppimistilana. Rakennus on suunniteltu vastaamaan opiskelijoiden arjen tarpeita ja mukautumaan tulevaisuudessa myös muihin käyttötarkoituksiin.

Toivalan kampuksen liikunta- ja harrastetilat ovat asuntolan asukkaiden käytettävissä iltaisin, ja asumispalveluohjaaja on tukena vapaa-ajalla. Asuntolapaikat ovat perustutkinto-opiskelijoille maksuttomia, ja niitä haetaan erillisellä hakemuksella.

Jatkuvan oppimisen ja vastuullisuuden vaalimista

Asuntolarakentamisen urakoitsijana toimii RP-Karmi Oy. Yrittäjä Hannu Haaranen kertoi rakentamisen sujuneen hyvässä yhteistyössä ja jopa aikatauluaan edellä. Haaranen kertoi yhteistyön koulun kanssa olevan heille periaatteellinen valinta ja jatkuvan oppimisen olevan elinehto. Yrityksessä on opiskelijoita niin oppisopimuksella kuin työelämään tutustumisen jaksoilla.

- On tärkeää, että tieto siirtyy yli sukupolvien. Se vaatii paljon niin meidän työntekijöiltä kuin koulun opettajilta, mutta vain yhteistyöllä varmistamme, että alallamme on ammattilaisia myös tulevaisuudessa.

Asuntolarakennuksen suunnittelussa on painotettu käytännöllisyyttä ja ympäristövastuullisuutta, ja esteettömyys on huomioitu erityisesti asuntolan ensimmäisessä kerroksessa. Rakentamisen tavoitteina ovat olleet ympäristövastuullisuus, elinkaariedullisuus, energiatehokkuus sekä terveelliset ja turvalliset sisäolosuhteet. Rakennuksen hiilijalanjälkeä on pyritty minimoimaan vähähiilisillä ratkaisuilla, jotka huomioivat koko rakennuksen elinkaaren.

Rakenteissa ja ilmeessä korostuvat selkeys ja konstailemattomuus, jotta asuntola istuu saumattomasti osaksi Toivalan kampuksen kokonaisuutta.

- Tänne asuntola on hyvä rakentaa. Täällä saa olla omassa rauhassa, mutta kuitenkin kaikkien palvelujen äärellä. Täällä on myös erittäin hyvät ja upeat paikat liikkua ja urheilla, kiitteli opiskelija Topi Rissanen.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa.

1 200 opiskelijan vireä kampus Siilinjärvellä

Toivalan kampuksella opiskelee noin 1 200 opiskelijaa, ja kampus toimii työpaikkana 120 sakkylaiselle. Toivalan kampus on Siilinjärven suurin opetuskeskittymä.

- Savon ammattiopistolla on vahva tahtotila kehittää aluetta yhdessä kunnan kanssa. Ympäristössä on paljon asuinrakennuksia, ja esimerkiksi hyvä lähiliikunta-alue palvelisi kaikkia, sanoi kuntayhtymän johtaja Helve.

Kampuksella voi opiskella luonnonvara-aloja eli metsä-, puutarha- sekä luonto- ja ympäristöalaa sekä talonrakennusta, talotekniikkaa ja pintakäsittelyaloja. Lisäksi tarjolla on tutkintoon valmentavaa koulutusta (TUVA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA).

Toivalan kampuksen rakennukset ovat uudistuneet merkittävästi vuodesta 2017 alkaen. Vuonna 2021 valmistunut O-rakennus sai Joutsenmerkin, mikä osoittaa sen täyttävän ympäristöystävällisen rakentamisen, terveellisyyden ja kestävän kehityksen vaatimukset.

Lisätietoja

Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja
044 785 3050

Kari Antikainen, rakennustekniikan asiantuntija
044 785 3321

Taitaja-semifinaali Nummelassa

Luksia järjestää semifinaalin Nummelan kampuksella 29.1.2025. Lajina on puuseppä. Lajin tehtävät perustuvat puuteollisuuden ja taideteollisuuden perustutkintoihin. Perustutkinnon ammattinimikkeet ovat artesaani ja puuseppä. Tutkinnon suorittaneen työpaikkoja voivat olla esimerkiksi saha- ja puulevyteollisuuden valmistus- ja jatkojalostustehtävissä, puusepänverstaalla, puurakenneosia valmistavassa yrityksessä, huonekalutehtaalla tai itsenäisenä yrittäjänä.

Semifinaalissa valmistetaan puusepälle tyypillinen tuote

Kilpailijan tulee osata käyttää puusepänalan peruskoneita, käsityövälineitä sekä CNC-koneita. Hän osaa suunnitella tuotteen valmistuksen, työvaiheet ja turvallisen työskentelyn. Työn pitää valmistua ajallaan. Tuotteen pitää olla mittatarkka ja sen pitää täyttää laatuvaatimukset. Tuotteen pitää olla myyntiin kelpaava ja laadukas tuote.

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen alkuvuoden ruuhkat ovat helpottuneet.

– Työt Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella ovat lähteneet vauhdikkaasti käyntiin. Asiakkaita palvellaan monikanavaisesti ja asiantuntijat työskentelevät jo työllisyysalueen virkapaikoilla Äänekoskella, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Hetken päästä pääsemme jalkautumaan myös muihin työllisyysalueen kuntiin. Hieno draivi ja iloinen työnteon meininki on päällä, työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää kertoo.

Puhelinpalvelun tilanne on lähes normalisoitunut ja Työmarkkinatorin Asiointi toimii hyvin. Otathan aina yhteyttä ensisijaisesti Työmarkkinatorin kautta tai puhelimitse. Alkuvuoden aikana asiakkaita palvellaan pääsääntöisesti puhelimitse.

Myös maksatuspuolen kiireet ovat helpottuneet ja esimerkiksi starttirahan jonoja on saatu hyvin purettua. Asiakkailta on tarvittaessa pyydetty lisätietoja hakemuksiin. Vastaathan mahdollisiin lisätietokyselyihin määräajassa, jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin.

Järjestelmämuutosten vuoksi työllisyysalue ei voi vielä lähettää asiakkaille yhteisiä sähköposti- ja tekstiviestejä, joten ajankohtaisia asioita kannattaa seurata verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta.

Mikä ihmeen Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue?

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue tarjoaa lakisääteistä työvoimapalvelua Pohjoisen Keski-Suomen alueella Hankasalmella, Kannonkoskella, Karstulassa, Kinnulassa, Kivijärvellä, Konnevedellä, Kyyjärvellä, Laukaassa, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Uuraisilla, Viitasaarella ja Äänekoskella kuntien asukkaille ja työnantajille. Työvoimapalveluilla sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen.

Tarjoamme asiakkaillemme sellaisia palveluja, jotka parhaiten turvaavat osaavan työvoiman saatavuutta, edistävät henkilöasiakkaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille sekä edistävät yritystoiminnan käynnistämistä.

Lisätietoja:

Työllisyysaluejohtaja
Tiina Mäenpää
040 159 2610
tiina.maenpaa@aanekoski.fi

Tänään 17.1.2025 on järjestetty SASKY koulutuskuntayhtymän henkilöstölle tiedotustilaisuus koskien valtion rahoituksen supistumisesta johtuvaa tarvetta sopeuttaa taloutta ja tarvittaessa uudelleen organisoida toimintaa.  
 
Yhtymäkokouksen 21.11.2024 (§ 23) hyväksymä talousarvio 2025 on laadittu siten, että tilikauden alijäämäksi muodostuu -1,5 miljoonaa euroa. Vahvistetun talousarvion jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö antoi joulukuussa 2024 varsinaisen suoritepäätöksen, jonka mukaan Sasky saa ammatilliseen koulutukseen valtionosuusrahoitusta vuodelle 2025 yhteensä 38 513 603 euroa, joka on 886 397 000 euroa vähemmän kuin mihin vuoden 2025 talousarviossa on varauduttu. 

Vahvistetun talousarvion jälkeen saadut päätökset tulevat edellyttämään lisäleikkauksia, ja vaikuttaisivat erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta tarpeeseen harkita toiminnan uudelleen organisointia. Mikäli yleissivistävän koulutuksen toimialueen kunnat pienentävät opetukseen kohdennettua rahoitustaan, tulee harkittavaksi lisäksi yleissivistävän koulutuksen opetuksen järjestämisen laajuus. Toimintaa, henkilöstön tehtävänkuvia sekä kiinteistökokonaisuutta tulisi kokonaisvaltaisesti tarkastella ja tarvittaessa uudelleen organisoida suhteessa laskeviin toimintatuottoihin siten, että talous saataisiin tasapainoon. 

Harkittavat sopeuttamistoimet edellyttävät, että työnantaja esittää yhtymähallitukselle yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämistä talouden tasapainottamiseksi ja toiminnan uudelleen organisoimiseksi.

Yhteistoimintaneuvottelut eivät lähtökohtaisesti tähtäisi irtisanomisiin, mutta harkittavien muutosten ja uudelleenorganisointien toteutuessa niillä voi olla vaikutusta henkilöstön palvelussuhteisiin tai niiden olennaisiin ehtoihin. Lisäksi mahdollisella tehtävien uudelleenjärjestelyllä voisi olla vaikutusta tarjolla olevan työn olennaiseen vähentymiseen, osa-aikaistumiseen tai tehtävien lakkautumiseen.  Toiminnan mahdollisen uudelleenorganisoinnin johdosta irtisanomisia tai irtisanomisperusteella toteutettavia muutoksia palvelussuhteisiin voisi kohdentua arviolta 10–40 henkilötyövuoteen. Viimesijaisena vaihtoehtona voitaisiin lisäksi harkita lomautuksia vaihtoehtona talouden tasapainottamiseksi, mikäli muita rakenteellisesti kestäviä ratkaisuja ei neuvotteluiden kestäessä löydettäisi. Harkittavien sopeuttamistoimenpiteiden kohteena olisi koko henkilöstö. 

Taloudellisia vaikutuksia haettaisiin erityisesti vuodesta 2026 alkaen, mutta toimintaa tulisi tarkastella jo vuoden 2025 osalta. 

Mikäli yhtymähallitus päättää kokouksessaan 23.1.2025 käynnistää toiminnan sopeuttamista ja uudelleen organisointia koskevat yhteistoimintaneuvottelut, työnantaja tiedottaa viiveettä tästä päätöksestä koko henkilöstä. Varsinainen neuvotteluesitys henkilöstön edustajille lähetettäisiin mahdollisimman pian yhtymähallituksen tekemän päätöksen jälkeen.

Lisätietoja tarvittaessa antaa

Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja
puh. 050 340 6221
antti.lahti@sasky.fi

Viime syksynä alkanut uudistus on herättänyt innostusta niin opiskelijoissa kuin opettajakunnassakin. Uuden painotuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus perehtyä yrittäjyyteen käytännönläheisesti ja kehittää taitoja, joita he voivat hyödyntää niin työelämässä kuin omien unelmiensa toteuttamisessakin.

“Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus kehittää uuden ajan lukio-opetusta, jossa yhdistyvät käytännön yrittäjyystaidot ja akateeminen oppiminen. Tämä muutos antaa opiskelijoille valmiuksia rakentaa paitsi omaa tulevaisuuttaan, myös Askolan kunnan menestystä,” kommentoi rehtori Jaana Sunnvik.

Oppiminen sidotaan aitoihin yrityselämän projekteihin

Askolan lukion yrittäjyyspainotus näkyy konkreettisesti oppimisessa. Yrittäjyysopinnoissa opiskelijat voivat esimerkiksi suunnitella markkinointikampanjoita, osallistua yritysvierailuihin ja toteuttaa erilaisia projekteja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

“Tavoitteemme on tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa. Tämä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia suoraan yrittäjiltä ja nähdä, miten yritykset toimivat käytännössä. Samalla myös yrittäjät voivat hyötyä opiskelijoiden luovuudesta ja tuoreista näkemyksistä,” Sunnvik lisää.

Laadukasta opetusta pienessä ja tiiviissä yhteisössä

Pienen lukion etu on sen yhteisöllisyys. Askolan lukiossa jokainen opiskelija saa yksilöllistä tukea ja ohjausta. Yhteisön tiiviyttä kuvaa hyvin opiskelijoiden kehittämä iskulause: Pieni lukio – iso yhteisö.

“Yrittäjyysopintoja ei ole rajattu vain liiketoimintaan, vaan niitä voi yhdistää muihinkin oppiaineisiin. Esimerkiksi äidinkielen tunneilla opiskelijat harjoittelevat tarinankerrontaa ja vaikuttavaa viestintää, joita tarvitaan muun muassa markkinoinnissa ja brändin rakentamisessa,” kertoo äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Eeva Kallio.

Uudet tilat tukemaan uudenlaista oppimista

Ensi lukuvuonna Askolan lukio saa käyttöönsä uudet tilat Askolan koulukeskuksen yhteyteen. Modernit tilat tulevat tukemaan yrittäjyyteen ja työelämään painottuvaa oppimista.

“Opiskelijamme ovat tulevaisuuden rakentajia. Haluamme tarjota heille parhaat mahdolliset lähtökohdat ja samalla tehdä Askolasta entistä vetovoimaisemman paikan elää ja yrittää,” Sunnvik summaa.

Tietoa Askolan yrittäjyyspainotteisesta lukiosta

• Yrittäjyys ja työelämä osana lukio-opintoja: Askolan lukio tarjoaa jopa 20 opintopisteen laajuiset yrittäjyysopinnot, jotka yhdistävät käytännön työelämätaidot ja perinteiset lukio-opinnot.
• Paikallinen yritysyhteistyö: Opiskelijat tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa osana projekteja, kuten markkinointikampanjoiden suunnittelua, yritysvierailuja ja mentorointia.
• Monipuolinen opintotarjonta: Yrittäjyysopinnot kattavat esimerkiksi yrityksen perustamisen, startup-yrittäjyyden, palvelumuotoilun ja talousosaamisen.
• Käytännönläheinen oppiminen: Opiskelijat oppivat toteuttamalla aitoja projekteja ja harjoittelemalla työelämässä tarvittavia taitoja, kuten viestintää ja tiimityöskentelyä.
• Ainutlaatuinen oppimisympäristö: Pieni ja tiivis lukioyhteisö tukee yksilöllistä oppimista ja opiskelijoiden omien vahvuuksien kehittämistä.
• Kansainvälisyys: Opinnoissa painotetaan myös kansainvälisiä yhteistyöprojekteja ja korkeakoulukumppanuuksia, jotka avaavat ovia tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
• Yrittäjyyden polku unelmiin: Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa harjoitusyrityksiä ja kehittää omia liikeideoitaan jo lukioaikana.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Rehtori Jaana Sunnvik
Askolan lukio
puh. 040 7146 706
jaana.sunnvik@askola.fi

Kuva_1: Työelämä- ja yrittäjyysopintojen kehittäjät vas. rehtori Jaana Sunnvik, opinto-ohjaaja Kata Ikonen ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Eeva Kallio

Kuva_2: Työelämä- ja yrittäjyysopintojen kehittäjät ylhäältä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Eeva Kallio, rehtori Jaana Sunnvik, etualalla opinto-ohjaaja Kata Ikonen.

Kolmenkymmenen nuoren ryhmä pääsee osallistumaan Suomen metsäpolitiikkaa linjaavan kansallisen metsästrategian toteuttamiseen.

”Nuorten metsäneuvosto on tärkeä osa tämän strategian toteuttamista, sillä se tuo teidän nuorten näkemykset ja ideat osaksi kansallista metsäpolitiikkaa. On tärkeää, että saatte äänenne kuuluviin keskusteluissa, joissa määritellään metsäpolitiikan suuntaa”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah totesi avatessaan torstaina tapahtuman.

”Teillä on oikeus ja velvollisuus haastaa meidät päättäjät ja tuoda esiin myös niitä vaikeita kysymyksiä”, Essayah kannusti osallistujia.

Jo tapahtuman avajaisissa virisi innostunut keskustelu ja pohdinta metsäteemoista. Nuorten metsäneuvoston jäsenet kysyivät ministeriltä muun muassa hänen omasta metsäsuhteestaan, EU-vaikuttamisesta, avohakkuista ja vanhojen metsien suojelusta.

Vilkasta keskustelua herätti tuoreeltaan myös maa- ja metsätalousministeriön nuorille antama tehtävä, nuorten kiinnostuksen kasvattaminen ja tiedon lisääminen metsäasioissa.

Puheenvuoroissa ehdotettiin maa- ja metsätalousoppia kouluihin joko valinnaisaineeksi tai jopa kaikille pakolliseksi oppiaineeksi. Kysymyksiä nousi metsäalan ammattikoulutuksesta ja ammattien tulevaisuudesta.

Toimenpide-ehdotukset metsäneuvostoon

Nuorten metsäneuvoston jäsenet ovat 17–29-vuotiaita eri puolella Suomea asuvia nuoria. He edustavat monipuolisesti erilaisia metsäsuhteita ja näkemyksiä. Heidät valittiin syksyllä hakemusten perusteella.

Nuorten metsäneuvosto järjestetään nyt toista kertaa. Vaikuttamisen ja verkostoitumisen lisäksi nuorten metsäneuvosto tarjoaa osallistujilleen oppia metsästä ja metsäalasta. Solvallan urheiluopistolla Espoossa 16.–18.1.2025 järjestettävässä tapahtumassa kuullaan asiantuntijoita muun muassa EU:n metsäpolitiikan vaikutuksista, metsänomistuksesta ja biodiversiteetistä.

Tapaamisen tärkein osuus on työpajatyöskentely, jossa etsitään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ministeriön toimeksiantoon sekä nuorten itse määrittämään teemaan.

Nuorten itse valitsemassa teemassa pohditaan, mitä on kestävä ja oikeudenmukainen metsänkäyttö sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Pohdinnassa huomioidaan sekä taloudelliset, sosiaaliset että ekologiset vaikutukset.

Nuorten metsäneuvoston työryhmän puheenjohtaja Salla Tiitinen ja sihteeri Eetu Orava toteavat, että teeman kautta päästään kiinni metsäpolitiikan erityiseen aikajänteeseen.

”Nyt tehtävät päätökset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä, ja siksi meidän nuorten äänellä on merkitystä”, Tiitinen totesi avajaispuheenvuorossaan.

Nuorten metsäneuvoston ideoimista toimenpiteistä koostetaan raportti. Se julkaistaan maaliskuussa, jolloin nuoret esittelevät sen ministeri Sari Essayahin johtamalle metsäneuvostolle.

Nuorten metsäneuvoston järjestävässä työryhmässä ovat mukana Nuorten Agenda 2030 -ryhmä, Nuorten ilmasto- ja luontoryhmä Nuoli, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto, Luontoliiton metsäryhmä, Metsäalan opiskelijat MEOL, Metsäylioppilaat, Maaseutunuoret (MTK), Suomen Kylien Nuoret, Suomen 4H-liiton vaikuttajanuoret ja Suomen Partiolaiset.  

Työryhmän työskentelyä tukevat Suomen Partiolaiset, Suomen 4H-liitto ja Suomen Metsäyhdistys. Neuvoston toiminnan rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. 

Lisätietoja 

• Nuorten metsäneuvoston työryhmän puheenjohtaja, Salla Tiitinen, salla.tiitinen@helsinki.fi, 044 3176099  

• Maa- ja metsätalousministeriö, Josefiina Tiainen, josefiina.tiainen@gov.fi, p. 0295162317 

• Suomen Metsäyhdistys, Sirpa Kärkkäinen, sirpa.karkkainen@smy.fi, p. 050 3512416  

• Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, Kati Systä, kati.systa@partio.fi, p. 044 7406190 

• Suomen 4H-liitto, Sampo Juhajoki, sampo.juhajoki@4h.fi, p. 050 3209635 

• Nuorten metsäneuvosto Instagramissa 

• Tapahtumasivu Facebookissa 

Kuvat: Vilma Issakainen, Suomen Metsäyhdistys

At What Cost? Being an International Student in Finland -tutkimuksen julkaisutilaisuus 

Suomen huoltosuhde heikkenee ja osaajapula vaivaa useita aloja. Pelastusta haetaan maahanmuutosta, ja kansainvälisiä osaajia houkutellaan Suomeen töihin sekä opiskelemaan. Kuinka tyytyväisiä kansainväliset opiskelijat ovat päätökseensä opiskella Suomessa, ja millaiset mahdollisuudet heillä on rakentaa tulevaisuutta yhteiskunnassamme?

SYL ja SAMOK toteuttivat yhdessä Otuksen kanssa Suomessa opiskeleville kansainvälisille opiskelijoille suunnatun kyselyn, jolla selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä opiskelusta sekä tulevaisuudesta Suomessa. Vastauksissa korostuu Suomen maine koulutuksen huippumaana, mutta tulokset kertovat myös karua kuvaa Suomeen integroitumisen vaikeudesta. Kilpailu työpaikoista on entistä kovempaa, ja kielitaitovaatimukset ovat edelleen tiukkoja. 

SYL ja SAMOK järjestävät tutkimuksen julkistustilaisuuden torstaina 13.2. klo 09.30–12.00. Kutsumme teidät tilaisuuteen kuulemaan tutkimustuloksista ja keskustelemaan ratkaisuista esiin nousseisiin haasteisiin. Osana ohjelmaa järjestämme paneelikeskustelun, jossa keskustellaan kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamista haasteista, sekä korkeakoulujen, yksityisen sektorin ja muun yhteiskunnan roolista opiskelijoiden integraation edistämisessä.  

Tilaisuuden ohjelma:
09.30 - Aamukahvit ja vapaata seurustelua 
10.00 - Tilaisuuden avaus, puheenjohtajat Julia Väänänen ja Anselmi Auramo 
10.05 - Tutkimustulosten esittely, tutkija Tina Lauronen
10.25 - SAMOKin ja SYLin kommenttipuheenvuoro, asiantuntijat Roosa Veijola ja Saku Pesonen  
10.35 - Keskustelua tuloksista 
10.50 - Paneelikeskustelu, panelistit julkaistaan lähempänä tapahtumaa
11.45 Tilaisuuden päätös   

Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä.

Mitä: At What Cost? Being an International Student in Finland -tutkimuksen julkaisutilaisuus 
Milloin: Torstaina 13.2.2025 klo 09.30–12.00 (kahvi- ja teetarjoilu 09.30–10.00, ohjelma 10.00–11.45)
Missä: Helsingin keskuskirjasto Oodi, Maijansali, 1. kerros, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki. Tapahtumatila on esteetön

**

At What Cost? Being an International Student in Finland -evenemang för forskningspublicering 

Finlands försörjningskvot försämras och kompetensbristen påverkar många sektorer. Invandring används som en räddning och internationella talanger lockas till Finland för att arbeta och studera. Hur nöjda är de internationella studenterna med sitt beslut att studera i Finland och vilka möjligheter har de att skapa sig en framtid i vårt samhälle?

FSF och SAMOK genomförde tillsammans med Otus en enkät bland internationella studenter som studerar i Finland för att ta reda på studenternas erfarenheter och åsikter om studierna och framtiden i Finland. Svaren lyfter fram Finlands rykte som ett toppland för utbildning, men resultaten ger också en stark bild av svårigheterna med att integreras i Finland. Konkurrensen om jobben är ännu hårdare och kraven på språkkunskaper är fortfarande höga.

FSF och SAMOK ordnar en publicering av undersökningen torsdagen den 13.2 kl. 09.30-12.00. Vi bjuder in dig till evenemanget för att ta del av resultaten av undersökningen och diskutera lösningar på de utmaningar som identifierats. Som en del av programmet kommer vi att anordna en paneldiskussion om de utmaningar som internationella studenter står inför och den roll som lärosätena, den privata sektorn och resten av samhället har för att främja studenternas integration.  

Programmet för evenemanget:
09.30 - Morgonkaffe och fri samvaro
10.00 - Öppnande av evenemanget, ordförandena Julia Väänänen och Anselmi Auramo
10.05 - Presentation av forskningsresultat, forskare Tina Lauronen
10.25 - Kommentarer från SAMOK och FSF, experter Roosa Veijola och Saku Pesonen
10.35 - Diskussion om resultaten
10.50 - Paneldiskussion, paneldeltagare kommer att meddelas närmare evenemanget
11.45 Avslutning av evenemanget

Anmäl dig till evenemanget här.

Vad: At What Cost? Being an International Student in Finland -evenemang för forskningspublicering
När: Torsdag 13.2.2025 kl. 09.30–12.00 (kaffe & te 09.30–10.00, program 10.00–11.45)
Var: Helsingfors centrumbibliotek Ode, Maijasalen, första våningen, Tölöviksgatan 4, Helsingfors. Lokalen är tillgänglighetsanpassad 

**

At What Cost? Being an International Student in Finland -research publication event

Finland's dependency ratio is deteriorating and skills shortages are affecting many sectors. Immigration is being viewed as salvation, and international talent is being attracted to work and study in Finland. How satisfied are international students with their decision to come and study in Finland, and what kind of opportunities do they have to build a future in our society?

SYL and SAMOK, together with Otus, conducted a survey for international students studying in Finland to find out students' experiences and opinions about studying and their future in Finland. The responses highlight Finland's reputation as a country of excellence in education, but the results also paint a dark picture of the difficulties of integrating into Finnish society. Competition for jobs is fiercer than ever, and language requirements remain strict.

SYL and SAMOK are organising a launch event on Thursday 13 February at 09.30-12.00. We invite you to the event to hear the results of the study and discuss solutions to the challenges identified. As part of the programme, we will organise a panel discussion on the challenges faced by international students and the role of higher education institutions, the private sector and the rest of society in promoting student integration.  

The programme of the event:
09.30 - Morning coffee and free socialising
10.00 - Opening of the event, the presidents Julia Väänänen and Anselmi Auramo
10.05 - Presentation of research results, researcher Tina Lauronen
10.25 - Comments by SAMOK and SYL, advisers Roosa Veijola and Saku Pesonen
10.35 - Discussion of the results
10.50 - Panel discussion, panellists will be announced closer to the event
11.45 Closing of the event

Register for the event here.

What: At What Cost? Being an International Student in Finland -research publication event
When: Thursday 13.2.2025 between 09.30–12.00 (coffee & tea 09.30–10.00, program 10.00–11.45)
Where: Helsinki Central Library Oodi, Maijansali, 1st floor, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki. The venue is accessible

Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistui korkeakoulun historian suurin määrä opiskelijoita vuonna 2024 – yhteensä 1 298 ammattikorkeakoulututkintoa (AMK-tutkinto) ja 415 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK-tutkintoa). Aiempien vuosien tulokset ylitettiin useimmissa tutkinto-ohjelmissa. Myös ammatillisen opettajankoulutuksen suorittaneita oli enemmän kuin koskaan, 407. 

Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrä kasvoi myös merkittävästi, mikä heijastelee kansainvälisten opiskelijoiden määrän suhteellista kasvua korkeakoulussa. 

Jamkissa on panostettu viime vuosina erityisesti opiskelijoiden tukeen ja ohjaukseen sekä sujuvoitettu opiskelijoiden opintojen etenemistä opetussuunnitelmia uudistamalla sekä hyödyntämällä digitaalisuutta tarkoituksenmukaisesti opiskelijoiden palveluissa.  

”Isoin kiitos työstä kuuluu kuitenkin koko sydämellään opetus- ja ohjaustyötä tekevälle henkilöstöllemme. Opettajat ohjaavat, kulkevat opiskelijan rinnalla ja antavat asiantuntemuksensa tulevaisuuden rakentamisen tueksi jokaiselle oppijalle – se näkyy tuloksissamme”, koulutuksesta vastaava vararehtori Minna-Maaria Hiekkataipale iloitsee.  

Valmistumisen tiellä on kuitenkin yhä esteitä ja hidasteita. Selkeimpänä näkyy yleinen taloustilanne, joka on vaikuttanut myös opiskelijoille tarjolla olevien harjoittelupaikkojen määrään. 

"Opiskelijan valmistuminen voi olla siitä kiinni, löytyykö harjoittelupaikka vai ei. Tähän toivoisimmekin tukea alueen työnantajilta", Hiekkataipale lisää. 

Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa tutkintokoulutusta ICT-alalta, kulttuurialalta, liiketalouden alalta, luonnonvara-alalta, matkailu- ja ravitsemisalalta, sosiaali- ja terveysalalta sekä tekniikan alalta. Lisäksi Jamkin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta valmistuu ammatillisia opettajia, ammatillisia erityisopettajia ja opinto-ohjaajia.

Lisätietoja:
Minna-Maaria Hiekkataipale, vararehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. +358400698174
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Utsjoella on pieni lukio, jossa voi opiskella myös saamen kieltä. Uudet tilat muutama vuosi sitten valmistuneessa koulurakennuksessa ovat terveet ja oppilasryhmät ovat pieniä. Tunturimaisemat, Tenojoki ja Norjan läheisyys tekevät lukiosta ympäristöltään poikkeuksellisen pohjoisenkin oloissa. Suomen pohjoisin lukio on onnistunut houkuttelemaan opiskelijoita muualta Suomesta opiskelemaan Utsjoelle.

Samuel Ekko kirjoittaa ylioppilaaksi keväällä

Nakkilasta kotoisin oleva Samuel Ekko (17) käy kolmatta vuotta Utsjoen lukiota.

Samuel aloitti lukion Utsjoella samana vuonna, jolloin koko perhe vietti vuoden Utsjoella. – Opettajina työskentelevät vanhempani olivat kauan halunneet tehdä töitä Lapissa ja niin asuimme koko perhe vuoden täällä. Muu perhe palasi Nakkilaan, mutta minä halusin jatkaa lukion loppuun Utsjoella.

- Jäin, koska tunturiluonto vetää puoleensa juoksemaan ja hiihtämään. Ovathan nämä maastot aivan toista kuin Nakkilan tasaiset peltomaisemat. Perheemme on reissannut Lapissa aina, joten minäkin olen ollut tuntureilla pikkulapsesta asti.

Pienen lukion iloja

- Meitä kolmasluokkalaisia on kymmenen ja meillä on mukava yhteishenki. Pienessä ryhmässä opetus on henkilökohtaista. Esimerkiksi fysiikan tunneilla olen vain minä, joten pystyn etenemään fysiikan opinnoissa omassa tahdissa. Olin viime vuonna muutaman kuukauden Nakkilan lukiossa ja ero ison ryhmän ja Utsjoen pienen ryhmän välillä on iso. Aloitin kirjoitukset jo viime keväänä, kun kirjoitin kemian. Jatkoin syksyllä biologialla ja saksalla ja keväällä kirjoitan äidinkielen, matematiikan, fysiikan, englannin ja ruotsin.

Kauempaa kotoisin oleville lukiolaisille tarjotaan ilmainen asunto. – Asun lukion vieressä asuntolassa, jossa minulla on oma huone. Keittiö ja kylpyhuone on yhteinen muiden kanssa. Tällä hetkellä meitä on kaksi samassa asunnossa. Asuminen on meille ilmaista, sillä kunta maksaa asumistuen ja vuokran välisen erotuksen. Kotona Nakkilassa käyn lomilla.

Vapaa-aika kuluu luonnossa

- Vapaa-ajalla harrastan liikuntaa. Talvella hiihdän tunturissa: latuja en kaipaa, sillä hiihtäminen umpihangessa on parasta. Juoksen tuntureilla ja pyöräilen. Keltainen velomobiili, jota sanotaan myös kinneriksi, lienee monelle tuttu näky kylillä, sillä ajan sillä noin 10 000 kilometriä vuodessa. Retkeilen pyörälläni myös Norjan puolella ja olen ajellut sillä myös kotona Nakkilassa. Lisäksi käyn pelaamassa sählyä ja lentopalloa. Uimahalli on lukiolaisille ilmainen ja käyn siellä saunomassa. Täällä olisi maksuton kuntosalikin, mutta sinne en ehdi.

Ihmisiin tutustuu helposti

Utsjoella tutustuu helposti ihmisiin. – Olen huomannut, että täällä tutustuu paljon helpommin ihmisiin kuin etelässä. Ihmiset tulevat juttelemaan ja ovat kiinnostuneita, kuka olet ja mistä tulet.

Utsjokelaisista noin puolet on saamelaisia. - Saamen kieltä kuulee päivittäin, mutten valitettavasti osaa kieltä. Olisi kannattanut aloittaa saamen opiskelu silloin, kun aloitin lukion. Kielitaidosta olisi ollut hyötyä, kun tein pari kuukautta seurakunnassa kanttorin töitä. Mutta ilman saamen taitoakin Utsjoella pärjää.

Paras paikka Utsjoella

Mikä on paras tai mieleisin paikka Utsjoella? – Adolfin kammi Kaldoaivin erämaassa. Se on vesiputouksineen ja koivikoineen kuin pieni keidas puuttoman paljakan keskellä. Myös Kevon kanjoni on hieno paikka. 

Kirjoitusten jälkeen on muutettava Utsjoelta opiskelemaan. – Tulevaisuuden ala on vielä epävarma, mutta täältä on pakko lähteä muualle opintojen perässä. Mutta haluaisin palata jossain vaiheessa takaisin pohjoiseen.

Samuel kannustaa hakemaan opiskelemaan Utsjoen lukioon, varsinkin jos luonto sekä liikkuminen ja retkeily luonnossa kiinnostavat. - Täällä on pienet ryhmät, joten lukiossa saa yksilöllistä opetusta ja opinnoissa voi edetä joustavasti. Koulurakennus on uusi, joten meillä on terveet tilat opiskella. Utsjoen luonto on todella hieno tuntureineen ja erämaineen. Lisäksi Norja on aivan vieressä ja Jäämerellekään ei ole pitkä matka, joten pohjoisimman Lapin ja Finnmarkin uniikki luonto on kokemisen arvoinen.

Utsjoen lukio

Lisätiedot lukio-opiskelusta:
Samuel Ekko
samuel.ekko@edu.utsjoki.fi

Lisätiedot lukiosta:
Rehtori Satu Labigne
040 565 4394
satu.labigne@utsjoki.fi

Olemme Sivistassa tarttuneet haasteeseen ja rakentaneet Sivistysala lukuina -sivuston, jonne olemme koonneet tilastotietoa eri lähteistä. Sivustolta löydät faktaa niin koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksesta kuin opettajien palkoista ja opintojen etenemisestä. Aineistoa on kerätty muun muassa Tilastokeskuksen ja OECD:n tilastoista.  

Tervetuloa tutustumaan uuteen Sivistysala lukuina -sivustoon ja hyödyntämään sen tarjoamaa tietoa! 

Sivistysala lukuina: https://www.sivista.fi/sivistysalalukuina/ 

Lisätietoja: 

Harri Hietala p. 0500 789 906 

Pääekonomisti, Sivista 

Enligt lagpropositionen beträffande ämbetsverk hörande till utbildnings- och kulturministeriets förvaltningsområde skulle Tillgänglighetsbiblioteket Celia och Depåbiblioteket slås samman med Riksarkivet från 1.1.2026. Man samlar nu in respons om propositionen via Utlåtandetjänsten. Tillgänglighetsbiblioteket Celia betonar att det i förändringen är viktigt att fastställa en ställning för Tillgänglighetsbiblioteket Celia som en avdelning inom Riksarkivet.

Riksarkivets och Celias verksamhet och kundgrupper skiljer sig märkbart från varandra. Riksarkivet är ett arkiv som bevarar kulturarvet och dess personkunder är vuxna forskare och amatörforskare. Celia är ett bibliotek, som producerar och förmedlar litteratir och läromedel i tillgängligt format. Celias personkunder är människor som har olika lässvårigheter och omfattar många barn och unga.

Kunder till Tillgänglighetsbiblioteket Celia har inte beaktats

Med anledning av propositionen har Celia kontaktats i stor utsträckning av kunder och intressenter. Det är viktigt att kundernas perspektiv beaktas bättre än planerat i bildningsförvaltningens strukturreform.

”Lagpropositionen medför stora utmaningar och risker för Celias möjligheter att i fortsättningen erbjuda tillgängliga bibliotekstjänster för synskadade och andra personer med lässvårigheter. Propositionen tryggar heller inte i tillräcklig utsträckning skolelevers och studerande sbehov i förhållande till tillgängliga läromedel,” säger Minna von Zansen, direktör för Tillgänglighetsbiblioteket Celia.

Bedömningen av propositionens sociala konsekvenser är bristfällig och i den har man inte beaktat hur sammanslagningen av Celia med Riksarkivet skulle påverka olika kundgrupper. Till exempel har man inte bedömt konsekvenserna för barn och unga som befinner sig i en utsatt ställning. Barn med funktionsvariationer och lässvårigheter är kunder hos Celia redan från ung ålder. För barn och unga är det viktigt förutom med tillgång till litteratur, även med tillgång till tillgängliga läromedel.

Efter sammanslagningen av ämbetsverken skulle det inte längre finnas öronmärkta ekonomiska medel för dessa tjänster och det föreligger risk för att expertisen fragmenteras. Om lagpropositionen vinner laga kraft på det föreslagna sättet, är det sannolikt att finansieringen, resurserna och expertisen beträffande tjänster för personer med lässvårigheter minskar betydligt i Finland.

”Vi är besvikna över att man i reformen inte har tagit hänsyn till läs- och bildningsbehoven hos barn, unga och personer med funktionsvariationer, och bedömningen av konsekvenserna av de föreslagna förändringarna saknas till dessa delar fullständigt i lagpropositionen. Detta är anmärkningsvärt också eftersom stödbehovet inte minskar och för att det i år även kommer att genomföras en förväntad reform av stödet för lärande, för vars beredning utbildnings- och kulturministeriet ansvarar,” konstaterar von Zansen.

Utlåtanden kan lämnas under januari

Lagpropositionen avviker i betydande utsträckning från lösningar som implementerats i övriga Norden. Vanligen har man vid sammanslagning av ämbetsverk säkerställt de tillgängliga bibliotekstjänsterna i form av självständiga sektioner.

Tillgänglighetsbiblioteket Celia föreslår förändringar i utkastet, med vilka man tryggar bibliotekstjänster för synskadade och andra personer med lässvårigheter samt expertis inom tillgänglig publicering. Lagen om Riksarkivet måste kompletteras med en punkt gällande organisationen om att det inom ämbetsverket finns en verksamhetsenhet som heter Tillgänglighetsbiblioteket Celia.

Celias utlåtande om propositionen finns att läsa i sin helhet i Utlåtandetjänsten och den finns även på Celias webbplats (på finska). I tjänsten går det att lämna utlåtanden om regeringens proposition fram till 31.1.2025.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoja koskevan lakiesityksen mukaan Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto yhdistyisivät Kansallisarkistoon 1.1.2026 alkaen. Esityksestä kerätään nyt palautetta Lausuntopalvelussa. Saavutettavuuskirjasto Celia painottaa, että tärkeää muutoksessa on määritellä Saavutettavuuskirjasto Celialle asema Kansallisarkiston osastona.

Kansallisarkiston ja Celian toiminta ja asiakasryhmät eroavat toisistaan merkittävästi. Kansallisarkisto on kulttuuriperintöä säilyttävä arkisto, sen henkilöasiakkaat ovat aikuisia tutkijoita ja harrastajatutkijoita. Celia on kirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta ja oppimateriaaleja saavutettavassa muodossa. Celian henkilöasiakkaat ovat eri tavoin lukemisesteisiä henkilöitä, ja asiakkaina on paljon lapsia ja nuoria.

Saavutettavuuskirjasto Celian asiakkaita ei ole huomioitu

Celia on saanut esityksestä runsaasti yhteydenottoja asiakkailta ja sidosryhmiltä. On tärkeää, että asiakkaiden näkökulma huomioidaan kaavailtua paremmin sivistyshallinnon rakenteiden uudistuksessa.

”Lakiesitys tuo suuria haasteita ja riskejä Celian mahdollisuuksille tarjota saavutettavia kirjastopalveluita näkövammaisille ja muille lukemisesteisille ihmisille jatkossa. Esitys ei myöskään riittävällä tavalla turvaa koululaisten ja opiskelijoiden tarpeita saavutettavan oppimateriaalin suhteen,” Saavutettavuuskirjasto Celian johtaja Minna von Zansen sanoo.

Esityksen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi on puutteellinen eikä siinä ole pohdittu, miten Celian yhdistäminen Kansallisarkistoon vaikuttaisi eri asiakasryhmiin. Esimerkiksi vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin vammaisiin lapsiin ja nuoriin ei ole arvioitu. Lukemisesteiset vammaiset lapset ovat Celian asiakkaita jo varhaisesta iästä lähtien. Lapsille ja nuorille tärkeää on paitsi pääsy kirjallisuuden äärelle myös saavutettavien oppimateriaalien pariin.

Virastojen yhdistämisen jälkeen näihin palveluihin ei olisi enää korvamerkittyjä taloudellisia resursseja ja asiantuntemus on vaarassa hajaantua. Jos lakiesitys toteutuu ehdotetulla tavalla, on todennäköistä, että lukemisesteisten henkilöiden palvelujen rahoitus, resurssit ja asiantuntemus vähentyvät Suomessa huomattavasti.

”Olemme pettyneitä siihen, että lasten ja nuorten sekä vammaisten lukemisen ja oppimisen tarpeista ei ole uudistuksessa välitetty, ja esitettyjen muutosten vaikutusten arviointi näiltä osin puuttuu näiltä osin lakiesityksestä täysin. Tämä on merkittävää myös siksi, että tuen tarve ei ole vähenemässä ja että tänä vuonna on myös toteutumassa odotettu oppimisen tuen uudistus, jonka valmistelusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö,” von Zansen toteaa.

Lausuntoja voi jättää tammikuun ajan

Lakiesitys poikkeaa merkittävästi muissa Pohjoismaissa tehdyistä ratkaisuista. Tyypillisesti virastojen yhdistymisessä on varmistettu saavutettavat kirjastopalvelut itsenäisen osaston mallilla.

Saavutettavuuskirjasto Celia esittää luonnokseen muutoksia, joilla turvataan näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden kirjastopalvelut sekä saavutettavan julkaisemisen asiantuntijuus. Lakiin Kansallisarkistosta on lisättävä organisaatiota koskeva kohta siitä, että virastossa on Saavutettavuuskirjasto Celia -niminen toimintayksikkö.

Celian lausunto esitykseen on kokonaisuudessaan luettavissa Lausuntopalvelussa ja se löytyy myös Celian verkkosivuilta. Hallituksen esitykseen voi jättää palvelussa lausunnon 31.1.2025 saakka.

Elisa vahvistaa asemaansa kansainvälisenä digitaalisten palveluiden tarjoajana ja palkkaa kotimarkkina-alueilleen Suomeen ja Viroon lähes sata tekoäly- ja ohjelmisto-osaajaa. Uudenlaisen osaamisen rooli kasvaa, kun tekoälyn hyödyntäminen yritystoiminnan eri osa-alueilla yleistyy ja verkoista tulee yhä itseohjautuvampia eli autonomisempia. Kysyntää on eritoten liiketoiminnasta kiinnostuneille teknologiaosaajille.

Elisalla on nähty jo useamman vuoden ajan, miten ohjelmisto-osaaminen on tullut perinteisen insinööriosaamisen rinnalle. Samalla tekoäly on juurtunut osaksi arkea, tuottaen lisäarvoa sekä työntekijöille että Elisan asiakkaille. Yhtiö palkkaa Suomeen ja Viroon lähes sata ohjelmisto- ja tekoälyosaajaa.

– Panostus tukee Elisan strategiaa ja kehitystä yhä monipuolisemmaksi digipalveluiden tarjoajaksi. Tavoitteena on edetä ripeästi ja toteuttaa rekrytoinnit seuraavan 12 kuukauden aikana, kertoo Elisan tuotannosta ja teknologioista vastaava johtaja Sami Komulainen.

Suomen ja Viron toiminnot lähemmäksi toisiaan

Rekrytoitavat osaajat sijoittuvat Suomeen ja Viroon. Samalla yhteistyötä maiden välillä vahvistetaan ja luodaan pohjaa entistä vahvemmalle kansainväliselle ohjelmistokehitysorganisaatiolle.

– Elisalla on jo ennestään vahva kokemus tekoälyn hyödyntämisestä verkoissaan sekä erilaisten sovellusten, kuten Elisa Viihteen ja Elisa Elamuksen, ohjelmistokehityksestä. Kun tuomme devaustiimit mahdollisimman lähelle liiketoimintaa ja asiakkaita, voimme toimia vieläkin ketterämmin ja tuottaa lisää arvoa. Nyt päästä-päähän ohjelmistokehityskykymme vahvistuu entisestään, kertoo Toomas Polli, Elisan digitaalisten palveluiden kehityksestä ja ylläpidosta vastaava johtaja.

Kysyntää teknologiaa tunteville ja liiketoiminnasta kiinnostuneille tekijöille

Alkuvuosi on tyypillisesti työmarkkinoilla sekä koulutuksessa vilkasta aikaa Educa-messuineen ja yhteishakuineen. Elisan viesti työnhakijoille on, että kysyntää on erityisesti liiketoiminnasta kiinnostuneille tekoäly- ja ohjelmistokehittäjille.

– Kysyntää on teknologiaa tunteville tekijöille, jotka ymmärtävät liiketoimintaa – eli ovat kiinnostuneita myös siitä, mitä koodin pitäisi saada aikaan. Tämä korostuu Elisalla, kun koodausprojekteilla on suora vaikutus liiketoimintaan ja asiakkaiden elämään, liittyivät ne sitten verkon toimintaan, palveluiden käyttösovelluksiin tai asiakaspalvelun sujuvoittamiseen tekoälyn avulla, Polli jatkaa.

Lisätietoja medialle:

Elisa Viestintä, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi

SASKY koulutuskuntayhtymästä (Saskysta) osallistuu viikolla 5 Taitaja2025 -semifinaaleihin kaikkiaan 35 opiskelijaa. Semifinaalien kautta valitaan kunkin lajin parhaat kilpailemaan toukokuussa ammattitaidon SM-mitaleista.

Semifinaaleista parhaat jatkavat kevään suomenmestaruuskilpailuihin

Taitaja2024-semifinaalit järjestetään 27.-31.1.2025 ja niihin osallistuu yli 1800 kilpailijaa useilla eri paikkakunnilla. Semifinaaleista pääsääntöisesti kahdeksan parasta kilpailijaa tai kilpailijaparia jatkaa matkaansa Taitaja-finaaliin, joka järjestetään Turussa 5.– 8.5.2025. Kaikkien lajien finalistit julkistetaan 13.2.2025.

Taitaja2025-finaaliin Turussa osallistuu noin 400 kilpailijaa ympäri Suomen. Tapahtumassa kilpaillaan 48 eri lajissa auto- ja kuljetustekniikan, informaatio- ja viestintäteknologian, palveluiden, rakentamisen, ravitsemuspalveluiden ja teollisuuden aloilta. Mukana ovat myös TaitajaPLUS-lajit, joissa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kilpailevat alansa suomenmestaruuksista, ja yläkoululaisten taitokilpailu Taitaja9:n finaali.

Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma

Kaikille avoin ja maksuton Taitaja-tapahtuma on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma ja siellä kilpaillaan ammattitaidon suomenmestaruuksista. Tapahtuman tavoitteena on myös nostaa esiin ammattiosaamisen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Taitaja2025 -finaalin tapahtumapaikkana toimii Turun Messukeskus ja Turun AKK piha-alueineen. Kilpailulajien lisäksi tapahtumassa on ammattinäytöksiä, seminaareja ja kokeilupisteitä, joissa kävijät pääsevät kokeilemaan omaa osaamistaan.

Turun Taitaja-tapahtuman slogan on Ammattitaidolla tulevaisuuteen, tarkoituksena on korostaa ammattitaitovaatimusten muuttumista ja juhlistaa nuoria, omien alojensa ammattilaisia.

Saskyn opiskelijoita on vuoden 2024 Taitaja -semifinaaleissa mukana seuraavissa lajeissa:

• Ajoneuvotekniikka, yhteensä 5 opiskelijaa
• Pelituotanto, 6 kilpailijaa
• Asiakaspalvelu ja myynti, 2 kilpailijaa
• Floristiikka, 2 kilpailijaa
• Yrittäjyys, 8 kilpailijaa
• Eläintenhoito, 3 kilpailijaa
• Puuseppä, 4 kilpailijaa
• Talonrakentaminen, 1 kilpailija
• Leipuri-kondiittori, 1 kilpailija
• CNC-koneistus, 1 kilpailija
• Hitsaus ja levytyöt, 2 kilpailijaa

Lisätietoja

Juha Jokinen
Saskyn Taitaja -joukkueen joukkueenjohtaja
puh. 044 755 4497
juha.jokinen@sasky.fi

Taitaja2025 -kisasivut

Skills Finlandin kuvapankin kuvia voi käyttää vapaasti viestittäessä ammattitaitokilpailuista ja ammatillisesta koulutuksesta. Kuvia käytettäessä on mainittava lähteenä Skills Finland ja kuvan ottajan nimi.

Kuvia ammattitaitokilpailuista: Skills Finlandin kuvapankki

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitajan semifinaalit käydään valtakunnallisesti 27.–31.1.2025. Semifinaaleista pääsääntöisesti kahdeksan parasta kilpailijaa tai kilpailijaparia jatkaa matkaansa Taitaja-finaaliin, joka järjestetään Turussa 5.–8.5.

Taitaja2025-semifinaaleihin osallistuu yhteensä 1830 kilpailijaa ympäri Suomen. Gradia järjestää Keski-Suomen alueen semifinaalit viidessä lajissa: maalaus ja tapetointi, leipuri-kondiittori, kokki, tarjoilija sekä hitsaus ja levytyöt. Lisäksi on joukko lajeja, joiden semifinaalit jokainen oppilaitos järjestää etätoteutuksena itse. Gradiassa käydään etäsemifinaalit mediasuunnittelun, matkailun ja elektroniikka-asennuksen lajeissa.

Gradiasta osallistuu tämän vuoden eri lajien semifinaaleihin 42 opiskelijaa. Heidän kilpailulajeinaan ovat: kuljetuslogistiikka (2), metsäkoneen käyttö (2), mediasuunnittelu (2), hiusmuotoilu (2), floristiikka (2), lähihoitaja (2), yrittäjyys (4), matkailu (4), taloushallinto (2), maalaus ja tapetointi (2), infrarakentaminen (3), leipuri-kondiittori (2), kokki (4), tarjoilija (2), elektroniikka-asennus (2), hitsaus ja levytyöt (1) sekä kappaletavara-automaatio (4). Osa lajeista käydään parikilpailuna.

Tarjoilijat, kokit ja leipuri-kondiittorit kilpailevat Priimus-kampuksella

Gradia järjestää Priimus-kampuksella (Taulumäentie 45, Jyväskylä) kolmen lajin semifinaalit. Tiistaina 28.1. on tarjoilijalajin semifinaali, jossa ovat mukana Gradian tarjoilijaopiskelijat Saana Keränen ja Lotta Huikko. Kilpailutehtävät liittyvät bistron asiakaspalveluun ja tarjoiluun, juomasekoitusten valmistukseen ja tilaustarjoilussa toimimiseen. Lisäksi Gradian EuroSkills-kilpailija Niina Haka osallistuu tarjoilijalajin semifinaalitapahtumaan harjoitellen omaa tehtäväänsä.

”Keväällä 2023 saavutin pronssia Taitaja-finaalissa. Kilpailutoimintaan osallistuminen lisää ammattitaitoa ja on hyvä asia cv:ssä. Omana vahvuutenani ovat asiakaskohtaamiset”, kertoo viimeistä vuotta Gradiassa opiskeleva Saana Keränen.

”Uskon, että kisaaminen on avartava kokemus ja lisää ammattitaitoa. Omassa lajissa parasta on se, että aina kehittyy ja löytää mahtavia ihmisiä”, täydentää Gradian toinen tarjoilijalajin semifinalisti Lotta Huikko.

Kokkilajin semifinaali on Gradiassa kaksipäiväinen keskiviikosta torstaihin 29.–30.1. Tehtävänä on valmistaa lautasannoksina pääruoka ja jälkiruoka kuudelle henkilölle. Kilpailu käydään parilajina, ja Gradiaa edustavat kokkiopiskelijat Aino Karell ja Eemil Naumanen sekä Vilma Reponen ja Väinö Miettinen.

Leipuri-kondiittorilajin semifinaali käydään torstaina 30.1. Gradiasta lajissa kilpailevat leipuri-kondiittoriopiskelijat Ulriikka Huttu ja Viola Komsi. Kilpailutehtävänä on valmistaa näyttäviä leipomo- ja konditoriatuotteita: pursotettavia pikkuleipiä, vaaleita ruokaleipiä sekä letitettäviä kahvileipiä.

Viitaniemen kampuksella hitsausta ja levytöitä sekä maalausta ja tapetointia

Hitsaus ja levytyöt -lajin semifinaalin kilpailutehtävänä on valmistaa halkaisuteline. Semifinaali käydään tiistaina 28.1. Viitaniemen kampuksella (Viitaniementie 1, Jyväskylä). Lajissa Gradiaa edustaa levyseppähitsaajaksi opiskeleva Eetu Vekkeli.

Maalaus ja tapetointi -lajin semifinaali kisataan torstaina 30.1. Viitaniemen kampuksella. Semifinaalitehtävät liittyvät kipsikartonkilevyn nauhoitukseen ja ylitasoitukseen, seinän tapetointiin ja alueen maalaukseen. Semifinaaliin osallistuvat Gradiasta maalariopiskelijat Ronja Rautakoski ja Elisa Uusi-Illikainen.

Semifinaaleista kilpailijat jatkavat Taitaja2025-finaaliin, johon osallistuu Turussa 5.–8.5. noin 400 kilpailijaa ympäri Suomea. Tapahtumassa kilpaillaan 48 eri lajissa. 

Kutsu medioille

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan tarjoilijalajin sekä maalaus ja tapetointi -lajin semifinaaleja:

Ammattiopisto Gradia, Priimus-kampus, Taulumäentie 45, Jyväskylä: tarjoilijalaji ti 28.1. klo 9.45–15.30. Gradian semifinalistiopiskelijat, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon tarjoilijaopiskelijat Saana Keränen ja Lotta Huikko ovat haastateltavissa etukäteen viikolla 4: ti 21.1. ja ke 22.1. klo 13. 

Haastatteluista voi sopia etukäteen opettaja Riitta Tiaisen kanssa, puh. 040 341 5924. Semifinaalipäivänä yhteyshenkilöt ovat Riitta Tiainen, ravintolalajin lajipäällikkö, EuroSkills-valmentaja, puh. 040 341 5924 tai Tuija Auramo, opettaja, kilpailijoiden valmentaja, puh. 040 341 6032.

Ammattiopisto Gradia, Viitaniementie 1, D1-rakennuksen liikuntasali, Jyväskylä: maalaus ja tapetointi -laji to 30.1. klo 14–16. Gradian semifinalistiopiskelijat, pintakäsittelyalan perustutkinnon maalariopiskelijat ovat haastateltavissa etukäteen: Ronja Rautakoski, puh. 041 498 2052 ja Elisa Uusi-Illikainen, puh. 045 139 1732.

Lisätietoja

Yleiset Taitajiin liittyvät asiat: Vesa Iltola, Ammattiopisto Gradia, opettaja, puh. 040 341 5671, vesa.iltola@gradia.fi 
Tarjoilija: Raisa Cantos, Ammattiopisto Gradia, opettaja, puh. 040 3415 993, raisa.cantos@gradia.fi
Kokki: Riitta Palho, Ammattiopisto Gradia, opettaja puh. 040 341 6006 riitta.palho@gradia.fi
Leipuri-kondiittori: Marjo Huuskonen, Ammattiopisto Gradia, opettaja, puh. 040 341 5027, marjo.huuskonen@gradia.fi
Hitsaus ja levytyöt: Jyrki Kuisma, Ammattiopisto Gradia, opettaja, puh. 040 341 5587, jyrki.kuisma@gradia.fi
Maalaus ja tapetointi: Katja Jaatinen, Ammattiopisto Gradia, opettaja, puh. 040 341 6257 katja.jaatinen@gradia.fi

Kissanpäivät on perinteinen koko perheen tapahtuma, joka järjestetään Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan kampuksella tänä vuonna 24. –25.1.2025. Tapahtuma on avoinna molempina päivinä kello 9–15. Kampuksen osoite on Laurellintie 55, 17320 Asikkala.  

Kissanpäivillä voi tutustua Salpauksen luonnonvara- ja maatalousalan koulutukseen ja pieneläintilan eläimiin eläintenhoidon opiskelijoiden opastuksella. Suosittuja käyntikohteita ovat myös muut Asikkalan kampuksen oppimisympäristöt, kuten koulutilan navetta lehmineen sekä maatilan traktorit ja koneet. Tapahtumassa pääsee tutustumaan kampuksen asuntolaan, rantasaunaan sekä kokous- ja juhlatila Männikköön.   

Kissanpäivien ohjelmaan kuuluu myös mm. maatalouskoneiden esittelyä, kissa- ja koirainfoa, keppihevosrata, poniratsastusta sekä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden tuotemyyntiä. Tapahtumapäivinä kampuksella on maaseutuyrittäjäopiskelijoiden kahvila ja makkaramyyntiä sekä lauantaina lähiruokalounas Ravintola Kaislassa.   

Ostoksia varten kannattaa varata mukaan käteistä rahaa. Joissakin pisteissä on mahdollisuus maksaa myös MobilePayllä.  

Tutustu Kissanpäivien ohjelmaan 

Tervetuloa tutustumaan luonnonvara-alan kampukseen 

Asikkalan kampus sijaitsee Päijänteen rannassa Asikkalan kirkonkylällä noin 6 km Vääksyn keskustasta. Kampuksella opiskelee perus- ja ammattitutkinnoissa yhteensä noin 400 opiskelijaa. Opiskeltavat koulutusalat ovat maatalousala, kalatalous sekä luonto- ja ympäristöala. Oppimisympäristöinä toimivat myös eläinhoitola Tassula sekä opetusmaatila.  

Tutustu Asikkalan kampukseen  

Lisätietoja 

Heikki Tuomainen, opetusalapäällikkö, heikki.tuomainen@salpaus.fi,  p. 050 538 2363  
Janne Pohjola, lehtori, janne.pohjola@salpaus.fi, p. 044 708 1942 

Opiskelijoiden erinomainen palaute ja tyytyväisyys opintoihin, ohjaukseen ja tukipalveluihin kertoo systemaattisen kehittämistyön tuloksellisuudesta.

AMK-tutkintoon Lapin ammattikorkeakoulusta vuonna 2024 valmistuneet opiskelijat antoivat erinomaista palautetta opinnoistaan. Vertailtaessa kaikkien kysymysten keskiarvoa, Lapin ammattikorkeakoulun saama palaute oli 22 ammattikorkeakoulun joukossa parasta. Sijoitus parani edellisestä vuodesta, jolloin palaute oli kolmanneksi parasta.

Lapin AMK pitää ykkössijaa palautteiden vertailussa edelleen opintojen suunnittelua ja ohjausta koskevissa kysymysryhmissä. Myös opetusta, opiskelua ja opintojen sisältöä, palautetta ja arviointia sekä yleistä opiskelutyytyväisyyttä koskevien kysymysryhmien palaute oli ammattikorkeakoulujen vertailussa kirinyt kärkeen. Opiskelun tukipalveluita koskeva palaute oli yhtä hyvää vain Satakunnan AMKissa ja työelämäyhteyksiä koskevan palautteen osalta jaoimme ykkössijan Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Myös muissa kysymysryhmissä palaute oli keskiarvoa parempaa.

Vertailtaessa koulutuskohtaisesti valmistuneiden opiskelijoiden antamaa palautetta, opintoihinsa tyytyväisimmät konetekniikan ja maanmittaustekniikan insinöörit, liikunnanohjaajat, rakennusmestarit sekä liiketalouden tradenomit valmistuvat Lapin ammattikorkeakoulusta.

- Olemme kiitollisia opiskelijoidemme antamasta erinomaisesta palautteesta, iloitsee rehtori Riitta Rissanen. Olemme systemaattisesti ja pitkäjänteisesti tehneet työtä, jolla tuemme opiskelijoiden osaamista, työllistymistä, opiskelijakykyä ja hyvinvointia. Kiitos siitä kuuluu koko korkeakouluyhteisöllemme, rehtori jatkaa.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat antavat valmistumisvaiheessa palautetta saamastaan koulutuksesta valtakunnallisella AVOP-palautekyselyllä, joka sisältää 101 kysymystä kolmestatoista eri osa-alueesta. AVOP-kysely on tärkeä ammattikorkeakoulujen toiminnan laadun kehittämisen työkalu sekä yksi rahoitusmittareista. Kyselymittariston kehittämisestä vastaa Arene ry.

AVOP-kyselyn aineisto on erittäin kattava. Kyselyyn vastaavat lähes kaikki tutkintoon valmistuneet opiskelijat. Vuoden 2024 kyselyyn vastasi 99 % AMK-tutkintoon Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuneista.

Ammattikorkeakoulujen valmistuneiden palautekyselyn tulokset ovat kaikkien saatavilla Vipunen-portaalissa.


Lisätietoja
Rehtori Riitta Rissanen, 040 029 3545
Laatupäällikkö Merja Forest, 040 526 9732

Vuonna 2018 syntyneiden lasten oppivelvollisuus alkaa syksyllä 2025. Kaikkien rovaniemeläisten koulunsa aloittavien lasten ilmoittautuminen kouluun tapahtuu sähköisesti kaupungin verkkosivuilla osoitteessa rovaniemi.fi/perusopetus -> Kouluun ilmoittautuminen. Ilmoittautumisaika on 20.1.–2.2.2025.

Sähköisen kouluun ilmoittautumisen kautta ilmoittaudutaan myös Rovaniemen Steiner- ja Kristilliselle koululle.  

Mikäli sähköinen ilmoittautuminen ei ole mahdollista, voi huoltaja tulla torstaina 30.1. klo 8–14 lähimmälle koululle paikan päälle ilmoittamaan lapsensa 1. luokalle.

Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen kouluun, koulu lähettää lapsen huoltajalle sähköpostin, jossa huoltaja saa tiedon lapsen tulevasta koulusta, Wilma-tunnukset järjestelmään kirjautumista varten, sekä lisäohjeita.

Kaksikielinen perusopetus (suomi-englanti)

Haku Ounasrinteen peruskoulun kaksikieliseen opetukseen (vuosiluokat 1-4) tapahtuu kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Rovaniemen kaupungin koulujen oppilaat voivat hakea kaksikieliseen opetukseen Wilmasta löytyvällä hakulomakkeella 20.1-16.2.2025. Ulkopaikkakuntalaiset voivat hakea kaupungin sivujen kautta 3.2.-16.2.2025.

Infotilaisuus kaksikielisestä opetuksesta järjestetään Ounasrinteen koululla torstaina 30.1.2025 klo 18. Lisätietoja saat koulun verkkosivuilta ja rehtorilta puh. 040 557 9545.  

Koulun vaihtaminen

Mikäli oppilaan asuinpaikka muuttuu ennen lukuvuoden 2025–2026 alkua siten, että koulu vaihtuu, pyydämme huoltajia täyttämään Wilmassa koulunvaihtohakemuksen 28.2.2025 mennessä. Lisätietoja saa oman koulun sihteeriltä tai rehtorilta.

Kouluun vuotta myöhemmin tai aikaisemmin

Päätös perusopetuksen aloittamisesta vuotta myöhemmin tai aikaisemmin tehdään kasvun ja oppimisen tuen tiimissä. Lisätietoja: puh. 040 573 2361.

Iltapäivätoiminta

Iltapäivätoiminnan hakuaika on 10.3.–26.3.2025. Iltapäivätoimintaan haetaan Rovaniemen kaupungin nettisivuilla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen iltapäivätoiminnan sähköisen asioinnin kautta: rovaniemi.fi/Koulutus-ja-varhaiskasvatus/Perusopetus

Lisätietoja iltapäivätoimintaan liittyvissä asioissa: varhaiskasvatus.palveluohjaus@rovaniemi.fi tai puh. 016 322 6600