Suomalaisten aikuisten suosituin hetki aloittaa kieltenopiskelu on koittanut nyt tammikuussa.

– Alkuvuosi on uusien alkujen aikaa, mikä innostaa monia aloittamaan uuden harrastuksen ja panostamaan osaamisen kehittämiseen. Tämä näkyy vahvasti myös oman kielitaidon kehittämisessä, ja tammikuussa suomalaiset ovatkin aloittaneet kielten opiskelun oikein urakalla. WordDiven sovelluksen aktiivisten opiskelijoiden määrä kasvaa alkuvuodesta lähes 20 prosenttia loppuvuoteen verrattuna, sanoo WordDive Oy:n Head of Business Suvi Sillvan.

– Seuraavaksi suosituin aika aloittaa kielten opiskelu koittaa yleensä elo-syyskuussa, kun kesälomakauden jälkeen monet suuntaavat uudella innolla itsensä kehittämisen pariin, myös työelämän tarpeita silmällä pitäen. 

Suomalaisten opiskelemissa kielissä ei juuri eksotiikkaa näy: vuonna 2024 opiskeltiin innokkaimmin englantia, toiseksi eniten ruotsia ja kolmanneksi espanjaa.

– Vuodesta toiseen suomalaiset opiskelevat mieluiten englantia. Nytkin tammikuussa WordDive-palvelussa aloittaneista käyttäjistä puolet on valinnut englannin, mikä voi tuntua yllättävältä, sillä englantia opitaan jo koulussa monta vuotta. Englannin taidon merkitys kasvaa kuitenkin arjessamme jatkuvasti. Kielitaidon ei ole tarkoituskaan tulla valmiiksi kouluaikoina, vaan sitä voi ja kannattaa kehittää läpi elämän, Sillvan sanoo.

Vapaa-ajan vietto ja työelämän tarpeet ohjaavat kielten opiskelun suosiota

Sillvanin mukaan englannin kärkisija tulee varmasti pysymään ennallaan jatkossakin, ellei jopa kasvamaan, kaikista suosituimpana suomalaisten aikuisten opiskelemana kielenä. WordDiven toteuttamien asiakaskyselyiden mukaan yleisin syy opiskella englantia on matkustelu, seuraavaksi yleisimmät syyt ovat työ ja ura. 

– Englannin kielen suosio perustuu luonnollisesti siihen, että sillä pärjää kaikkialla maailmassa. Jos matkustelua varten haluaa opiskella vain yhtä kieltä, se on englanti. Englantia tarvitaan entistä enemmän myös Suomessa, esimerkiksi arjen asioinnissa ruokakaupoissa ja ravintoloissa. Työelämässä englannin kielen osaaminen luo sekä uusia uramahdollisuuksia että auttaa pärjäämään nykyisissä tehtävissä, kun yritykset ja työroolit kansainvälistyvät, Sillvan täsmentää.

Ruotsin kielen osaaminen taas voi olla vaatimus työpaikkaa hakiessa, tai vähintäänkin tilaisuus erottua hakijajoukosta. Englannin tapaan monella on ruotsistakin taustaa kouluajoilta, joten sen pariin palaamiseen voi olla matalampi kynnys kuin kokonaan uuden kielen aloitukseen. 

– Espanja puolestaan kuuluu suomalaisten suosituimpiin matkakohteisiin, mikä innostaa opiskelemaan myös espanjan kieltä. Matkasta saa usein enemmän irti, kun osaa paikallista kieltä edes hieman, Sillvan lisää. 

Rantasalmen yhtenäiskoulun seitsemäsluokkalaiset saivat tammikuussa poikkeuksellisen oppitunnin, kun he pääsivät käsittelemään kuusipeuran ruhoa kotitaloustunnilla. Tämä ainutlaatuinen oppimiskokemus syntyi yhteistyössä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen, metsästäjä Matin ja muiden osaavien ohjaajien kanssa. Tällaiset käytännönläheiset projektit opettavat nuorille arvokkaita taitoja ja kunnioitusta luonnonantimia kohtaan.

Riistaa ruokalautaselle

Rantasalmen riistanhoitoyhdistys lahjoitti kotitaloustuntien käyttöön Länsi-Suomesta kaadetun kuusipeuran ruhon, jonka paloitteluun ja jatkojalostukseen oppilaat osallistuivat innolla. Kotitalousopettaja Ritva kertoo, että oppitunti oli enemmän kuin tavallinen ruoanlaittotunti – se oli kokonaisvaltainen oppimiskokemus.

Oppilaat saivat itse käsitellä lihaa: paloitella, jauhaa, säilöä ja valmistaa ruokaa, kuten lihakeittoa ja jauhelihapiirakkaa. Tämän kaltaiset oppitunnit opettavat paitsi ruoan alkuperää myös vastuullisuutta ja taitoja, joita harva muu oppiaine tarjoaa.

– Oppilaat huomasivat, kuinka paljon työtä vaaditaan ennen kuin liha on lautasella, kotitalouden opettaja Ritva Leppänen toteaa. – Tämä lisää ruoan arvostusta ja ymmärrystä siitä, mistä se tulee.

Yhteistyö yhdistää paikallisia

Tällaiset projektit eivät olisi mahdollisia ilman paikallista yhteistyötä. Kuusipeuran käsittelyssä oppilaita opastivat muun muassa metsästäjä Matti, Rantasalmen vuoden Erähenkilö Joke sekä naapurin Tuomo. Kaikki tapahtui talkoovoimin, ja Ritva kiittääkin lämpimästi kaikkia osapuolia.

– Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Se auttaa poistamaan ennakkoluuloja, ja nuoret oppivat arvostamaan myös aikuisten osaamista, Ritva sanoo.

Riistan hyödyntäminen: ekologinen ja perinteikäs vaihtoehto

Riistan hyödyntäminen ei ole vain käytännön taitojen opettamista – se on myös ekologinen teko. Ritva korostaa, että riista on vastuullinen valinta, joka kytkee oppilaat luonnon kiertokulkuun. Lisäksi projektit auttavat siirtämään maaseutuyhteisöjen perinteitä nuoremmille sukupolville.

Rantasalmen yhtenäiskoulussa on vuosien saatossa kokattu muun muassa hirvestä, kanadanhanhesta, teerestä ja majavasta. Näin oppilaat saavat käsityksen luonnon tarjoamista mahdollisuuksista ja oppivat hyödyntämään paikallisia resursseja.

– Jos oppilas tuo koululle saaliinsa, lupaan, että siitä tehdään ruokaa. Tämä motivoi nuoria ja kohottaa itsetuntoa, Ritva kertoo.

Riistan käsittely tarjoaa ainutlaatuisia oppimiskokemuksia

Kuusipeuran käsittelyssä seitsemäsluokkalaiset oppivat erilaisten lihan osien käyttötarkoituksia ja hyödyntämistä. Lihan paloittelu, keittolihan valmistus ja vakumointi opettivat arvokkaita taitoja, joita oppilaat voivat soveltaa myös myöhemmin elämässään. Projekti vei aikaa enemmän kuin tavallinen kotitaloustunti, mutta oppiminen oli sen arvoista.

– Iso riista vaatii huolellisuutta, ja se myös herätti monissa oppilaissa kiinnostusta metsästykseen ja riistan käsittelyyn, Ritva summaa.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta

Ritva Leppänen kertoo, että myös hänen seitsemännelle luokalle tuleva tyttärensä on metsästysharrastaja. Uskomme, että tämä perinne jatkuu ja tarjoaa nuorille uusia oppimismahdollisuuksia tulevaisuudessakin.

Rantasalmen yhtenäiskoulun ja paikallisen yhteisön yhteistyö osoittaa, kuinka perinteisiä taitoja voidaan siirtää nuorille oppilaille koulun kautta. Tämä luo arvokkaita yhteisöllisiä kokemuksia, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa – ja mikä parasta, oppilaat saavat kirjaimellisesti maistaa työnsä tuloksia.

Kun toisen vuoden liikuntaneuvojaopiskelija Vennu Korpi-Halkola herää aamulla sängystään, mielessä pyörivät jo tulevan päivän treenit sekä edessä olevat oppitunnit. Liikunnanohjauksen perustutkintoon liittyvät opinnot vievät osan ajasta, mutta päivän tunnit täyttyvät suurilta osin myös jääkiekosta, lajista, jossa Korpi-Halkola on edennyt jo miesten Mestis-tasolle pelaten Rovaniemen Kiekon edustusjoukkueessa. Arki on tiivis yhdistelmä tavoitteellista opiskelua ja määrätietoista harjoittelua – kahden unelman yhtäaikaista toteuttamista.

Korpi-Halkola on yksi niistä opiskelijoista, jotka ovat löytäneet Santasportin ja Lapin urheiluakatemian ansiosta mahdollisuuden yhdistää intohimonsa urheiluun ja kouluttautumiseen. Hänen esimerkkinsä osoittaa, kuinka kovalla työllä, suunnitelmallisuudella sekä oikeanlaisella tuella voi saavuttaa merkittäviä asioita sekä opinnoissa että urheilussa.

Rutiinit kantavat kiireessä

Korpi-Halkolan päivät noudattavat tarkkaan mietittyä rytmiä, jossa jokainen tunti on harkittu ja tärkeä. Aamuisin hän keskittyy jääkiekkoon ja aamupäivät on pyhitetty opiskelulle, joka valmentaa häntä tulevaan ammattiinsa liikuntaneuvojana. Koulupäivän päätyttyä Korpi-Halkola vaihtaa treenivarusteet takaisin päälle ja suuntaa jäähallille harjoituksiin, jotka vievät kalenterista iltapäivät sekä usein myös illat. Oman lukunsa kokonaisuuteen tuovat vielä pitkät vieraspelimatkat, joilla Korpi-Halkola on mukana muun joukkueen tavoin parhaimmillaan tai pahimmillaan yli puolet viikosta.

Vaikka aikataulut ovat tiiviit, kertoo Korpi-Halkola löytäneensä oman tapansa tasapainottaa opiskelu ja urheilu siten, että ne kulkevat sopusoinnussa oikeaan suuntaan.

–Etukäteen suunnittelu on kaiken a ja o. Kun tietää, mitä on tulossa, pystyy paremmin varautumaan ja ennakoimaan tilanteita. Pelimatkojen ja koulutöiden yhteensovittaminen vaatii välillä joustavuutta, mutta juuri tässä oppilaitoksen ja urheiluakatemian tarjoamat resurssit ovat olleet korvaamattomia.

Tuki mahdollistaa kokonaisuuden

Santasport Lapin Urheiluopisto on räätälöinyt opiskelumallin tukemaan tavoitteellisia urheilijoita. Joustavat opintosuunnitelmat ja henkilökohtainen ohjaus auttavat opiskelijoita etenemään opinnoissa omaan tahtiinsa, mikä mahdollistaa osallistumisen harjoituksiin ja pelimatkoille ilman, että opiskelu kärsii.

–Meidän intresseissämme on, että opiskelija menestyy sekä opinnoissaan että urheilu-urallaan, ja tästä meillä on hyviä kokemuksia sekä esimerkkejä muidenkin kuin Vennun kohdalla, Santasport Lapin Urheiluopiston opinto-ohjaaja Sari Bergman-Hartikainen kertoo.

Lapin urheiluakatemian tarjoama tuki täydentää tätä kokonaisuutta. Urheiluakatemian asiantuntijat, kuten fysioterapeutit, psyykkiset valmentajat ja testaajat, varmistavat, että urheilijat voivat keskittyä täysillä kehittymiseensä. Lisäksi Santasport tarjoaa liikunta-alan opiskelijoilleen maksuttoman majoituksen ja ruokailut, mikä helpottaa arjen hallintaa erityisesti niiden kohdalla, jotka ovat muuttaneet opiskelupaikkakunnalle muualta Suomesta. Korpi-Halkolallekin tämä tuki on tuonut suurta helpotusta.

–Se, ettei ole tarvinnut juuri huolehtia asumisesta tai ruokailun järjestymisestä, on tehnyt arjesta merkittävästi sujuvampaa.

Muutot itsenäistymisen polkuna

Kittilästä kotoisin oleva Korpi-Halkola muutti aikanaan Jyväskylään, jossa hän ehti suorittaa jo lukio-opinnot ennen nykyistä opinahjoaan Rovaniemellä. Muutto Keski-Suomeen merkitsi paitsi uutta alkua, myös harppausta itsenäisempään elämään. Koti ja perhe jäivät taakse, ja vastuu omasta arjesta siirtyi täysin hänen harteilleen.

–Aluksi oli vähän totuttelemista siihen, että kaikki pitää hoitaa itse, mutta nyt se tuntuu jo luonnolliselta. Tämä on ollut iso kasvun paikka minulle, ja tiedän, että tulen tarvitsemaan näitä oppeja myös tulevaisuudessa, Korpi-Halkola kertoo.

Lukion jälkeen Korpi-Halkola muutti jääkiekon perässä Rovaniemelle, mutta alusta asti oli selvää, että opintojen tulee myös sisältyä nuoren miehen elämään. Hän on ollut tyytyväinen Santasportilla liikunnanohjauksen perustutkintoon kuuluviin sisältöihin, sillä koulussa opeteltavat asiat auttavat häntä myös urheilijana kehittymisessä.

–Koen, että Rovaniemelle on ollut verrattain helpompaa kotoutua, kun opiskelut ja urheilu tukevat toinen toisiaan ja tukiasiat ovat muutenkin täällä hyvällä tolalla, Korpi-Halkola viestittää.

Inspiraatiota tuleville hakijoille

Korpi-Halkolan mukaan opiskelun ja urheilun yhdistämisen salaisuus piilee hyvässä suunnittelussa ja siinä, että uskaltaa pyytää apua silloin, kun sitä tarvitsee. Hän haluaa rohkaista kaikkia nuoria, jotka pohtivat, voiko tavoitteellinen urheilu ja opiskelu kulkea käsi kädessä.

–Tämä on täysin mahdollista, kunhan löytää oikeanlaisen ympäristön ja tukiverkoston. Urheiluopistolla on tehty todella paljon töitä sen eteen, että me urheilijat pystymme antamaan kaikkemme sekä koulun penkillä että omissa lajeissamme.

Urheiluopiston puolelta nähdään, että tavoitteellisen kaksoisuran toteuttaminen ei ole vain mahdollista, vaan myös palkitsevaa. Opiskelijat saavat käytännönläheisen koulutuksen, joka avaa ovet moniin eri uramahdollisuuksiin ja tarjoaa samalla ympäristön, jossa urheilu-ura voi kehittyä entistä pidemmälle.

–Vennun tarina on yksi monista esimerkeistä siitä, miten opiskelijan oma asenne ja ympäristön tarjoama oikeanlainen tuki voivat auttaa saavuttamaan unelmia. Jos urheilu on nuoren intohimo ja haluaa samalla valmistua ammattiin, niin tämä on täydellinen ympäristö siihen, opinto-ohjaaja Bergman-Hartikainen summaa.

Yhteishaku lähestyy – nyt on aika tarttua tilaisuuteen

Yhteishaku toisen asteen opintoihin käynnistyy pian. Jos olet kiinnostunut liikunta-alasta ja haluat samalla kehittää itseäsi urheilijana, Santasport ja Lapin Urheiluakatemia tarjoavat siihen ainutlaatuisen mahdollisuuden. Oletko valmis ottamaan seuraavan askeleen kohti unelmiasi? Tutustu Santasportin koulutustarjontaan tästä.

SASKY koulutuskuntayhtymä (Sasky) järjestää yhdessä Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n (STUL ry) kanssa sähköalan toiminnallisen päivän Vaasan Opopäivillä 7.2.2025. Teemapäivän tavoitteena on vahvistaa peruskoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajien tietämystä sähköalan opinnoista sekä perusasteella että korkea-asteella.

Tapahtumaa pilotoitiin jo aiemmin

Sasky ja STUL ry pilotoivat teemapäivää syksyllä 2024 Sasky Ammatti-instituutti Iisakissa, jolloin mukaan kutsuttiin lähialueen opinto-ohjaajia. Toteutus onnistui hyvin ja osallistujat pitivät päivän sisältöä kiinnostavana ja hyödyllisenä, joten syksyllä jatkettiin toiminnallisen päivän kehittämistä helmikuun Opopäiviä ajatellen. Päivän aikana opinto-ohjaajat saivat tietoa sähköalasta ja alan koulutus- ja uramahdollisuuksista sekä pääsivät itse käytännön töihin ja valmistivat valaisimet sähköalan opettajien johdolla.

Sasky ja STUL ry yhdessä esillä Vaasan opopäivillä

Päivän suunnittelussa ovat olleet mukana Sasky Ammatti-instituutin opinto-ohjaaja, koulutusohjaaja ja sähköalan opettajat sekä STUL ry:n edustaja. Opopäivillä Vaasassa järjestetään vastaava työpaja kuin syksyllä oppilaitoksen tiloissa, lisäksi Sasky on mukana STUL ry:n esittelyosastolla. Työpajassa ohjaajina toimivat sähköalan opettajat.

Valtakunnalliset Opopäivät kokoavat Vaasaan 6.-8.2.2025 n. 600-700 opinto-ohjaajaa ympäri Suomen. Päivien ohjelmassa on mm. luentoja, työpajoja ja vierailuita useisiin kohteisiin.

Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry on alan edunvalvoja, joka antaa tukea ja neuvontaa jäsenilleen sekä edistää omalla toiminnallaan sähköalan yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja osaavan työvoiman saatavuutta Suomessa.

Sasky Ammatti-instituutti Iisakissa on aiemmin järjestetty vastaava toiminnallinen päivä opinto-ohjaajille rakennusalalla ja opinto-ohjaaja Tarja Perolainen kertookin, että samantyyppinen alan esittely toimisi hyvin myös monilla muilla ammattialoilla.

Lisätietoja

Tarja Perolainen, opinto-ohjaaja
Sasky Ammatti-instituutti Iisakki
puh. 050 338 3314
tarja.perolainen@sasky.fi

Sähkö- ja teleurakoitsija STUL ry

Opopäivät 2025 Vaasa

Ammattikoulutuksen yhteishanke Opiskelijan äänellä – kohti sosiaalisesti kestävää ammatillista koulutusta on tulossa päätökseensä. Hankkeeseen osallistuneet 17 koulutuksen järjestäjää ympäri Suomea ovat kehittäneet erilaisia tapoja ja käytänteitä opiskelijoiden osallisuuden, osaamisidentiteetin, toimintakyvyn ja arjentaitojen vahvistamiseen. Lisäksi on kehitetty erilaisiin oppimisympäristöihin osallisuutta ja hyvinvointia tukevaa toimintaa, hyvinvointityön osaamista ja toimintakulttuurin johtamista.

Hankkeen loppuseminaari järjestetään Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Santalahdentien kampuksella 4.2.2025. Tutustu seminaarin ohjelmaan: Opiskelijan äänellä –hankkeen loppuseminaari – Tredu – Tampereen seudun ammattiopisto
Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa tuetaan ammatillisen oppilaitosyhteisön hyvinvointia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi ja kehitetään uudenlaisia ja innovatiivisia malleja opiskelijoiden osallisuuden, osaamisidentiteetin, toimintakyvyn ja arjen taitojen vahvistamiseen.  
Hankeverkostoon kuuluvilla oppilaitoksilla on alueellisia ja valtakunnallisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tehdään arjessa jatkuvaa yhteistyötä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja ammatillisen koulutuksen ydinprosessien parissa. Tämän hankkeen aikana on syvennetty yhteistyötä, etsitty uusia yhteistyökumppaneita ja kehitetty erilaisia, uusia yhteistyön muotoja. Yhteistyökumppaneita ovat mm. opiskeluhuollon toimijat, alueelliset ja valtakunnalliset järjestöt ja verkostot sekä muut hankkeet. 

Vaasan kaupungin Vamian opiskelijat kertovat hanketoiminnasta seuraavaa:

"Fått planera och diskutera på finska, vilket är bra. Även lärt känna fler elever från andra linjer." 

"Joo oon ollu tuutorina auttamassa ja opiskelijakunnan toiminnassa mukana. Ja olen ollut Vamia-gaalaa miettimässä. Kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä ja niitä todellakin pitää jatkaa koska yllämainitut asiat ovat tapa tehdä koulunkäynnistä monipuolista ja enemmän sosiaalista ja kaikille annetaan mahdollisuus jos vain haluaa ja se on tärkeintä ettei valikoida vain tiettyjä ihmisiä tekemään tiettyjä asioita. Vaan kaikki jotka haluavat liittyä näihin asioihin esim. tutor-asioihin, kaikille annetaan mahdollisuus vaikuttaa yhteisöön ja muihin oppilaisiin myönteisesti ja nämä asiat ovat todella hyviä tapoja verkostoitua, tutustua ja lähestyä ihmisten kanssa keitä et entuudestaan edes tuntenut. Yllämainittujen asioiden takia on saatu mahdollisuus tutustua ja verkostoitua kun on löydetty jokin asia mikä yhdistää ja tuo yhteen."

Opiskelijoiden toisilleen järjestämä Vamia-gaala on järjestetty ensimmäisen kerran toukokuussa 2024 osana hanketoimintaa.

Verkostohankkeen kehittämistyöllä on vahvistettu opiskelijan osallisuutta ja osallistumista sekä oppilaitosten henkilöstön osaamista yhteiskehittämisen, koulutuskokonaisuuksien sekä tiiviin ja toiminnallisen verkostoyhteistyön avulla. Hankkeen tuloksena hyvinvointi, yhdenvertaisuus, tasavertaiset osallistumismahdollisuudet ja toimintakyky ovat vahvistuneet opiskelijan arjessa. Lisäksi opiskelijoiden hyvinvoinnin tuen, positiivisen pedagogiikan ja hyvinvoinnin johtamisen osaamiseen on löydetty uusia toimintatapoja. Tähänastisia hanketuotoksia esitellään loppuseminaarissa helmikuun alussa.
Suomen Diakoniaopiston koordinoima hanke on alkanut 1.1.2023 ja se jatkuu 30.4.2025 asti. 

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Kaisa Nurkkala
puh. 050 310 3430
etunimi.sukunimi@sdo.fi

Pressutsikt

Projektet Med studerandes språk - Socialt hållbar yrkesutbildning finansieras av Utbildningsstyrelsen och har 17 deltagande yrkesutbildningsanordnare. Målet är att hitta nya sätt att stödja välmåendet hos studerande inom yrkesutbildningen genom att hitta nya modeller, metoder och aktiviteter för att stärka studerandes deltagande och påverkan i studievardagen, främja jämlikhet och jämställdhet samt stärka studerandes hantering av vardagen. Man vill även hitta redskap för att utveckla ledningen av välbefinnandet inom organisationen.

Vamias studerande om projektet:
”Jo, jag har hjälpt till som tutor och deltagit i studerandekårsverksamhet. Jag har också deltagit i planeringen av Vamia-galan. Det har varit viktiga uppdrag och de behöver finnas till också framöver då det är sådant som gör skolgången mera mångsidig och mera social för alla de som vill delta, inte enbart för några få utvalda. Alla som exempelvis önskar delta i tutorverksamheten har möjlighet att påverka gemenskapen och andra studerande på ett positivt sätt och det är ett bra sätt att nätverka, bekanta sig och närma sig människor man inte känner sedan tidigare. De ovannämnda faktorerna har medfört möjlighet att bekanta sig och nätverka då man hittat något som förenar och för samman.

"Fått planera och diskutera på finska, vilket är bra. Även lärt känna fler elever från andra linjer." 
(Vamia-galan ordnades första gången i maj 2024 som del av ett projekt. Galan ordnas av studerande för studerande.) 
Projektets deltagarorganisationer har under projekttiden också haft möjlighet att granska och fördjupa samarbetet med många av de regionala och nationella samarbetsparter man redan har i sin verksamhet men även hittat nya samarbetsmöjligheter.
Projektet koordineras av Suomen Diakoniaopisto och startade den 1 januari 2023 och pågår till 30 april 2025. Projektets resultat och innehåll kommer att presenteras 4 februari 2025 vid Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.

Mera information om projektet:
Kaisa Nurkkala, projektledare förstnamn.efternamn@sdo.fi, tel. 050 310 3430

Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistui vuonna 2024 ennätysmäärä opiskelijoita. Suoritettujen tutkintojen määrä Kareliassa oli vuonna 2024 yhteensä 890, mikä on historian korkein tulos. Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 755 ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja 135.

Suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Myös määräajassa valmistuneiden osuus oli korkea, lähes 70 %.  Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä oli historian korkein, ja kasvoi erityisesti ikäosaamisen koulutuksessa.

Kareliassa on viime vuosina panostettu opiskelijoiden tukeen ja ohjaukseen sekä opiskelun sujuvuuteen. Samalla on kehitetty tiedolla johtamisen työkaluja, joiden avulla pystytään entistä paremmin tunnistamaan tukea ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat. Erityisen isoja askelia on otettu opinnäytetyöprosessin sujuvoittamisessa.

 - Tämä on hieno tulos, josta iso kiitos kuuluu koko Karelian henkilöstölle ja ahkerille opiskelijoille. Kaikki nämä upeat tulokset parantavat asemaamme kansallisessa korkeakoulujen tulosvertailussa ja mahdollistavat paremman rahoituksen tulevina vuosina. On tietenkin tärkeää, että pidämme myös tulevaisuudessa hyvää huolta tutkintojen määrästä ja laadusta, kertoo vararehtori Marjo Nenonen.

Karelian suhteellinen osuus amk-tutkintojen kokonaismäärästä kasvoi. Opetus- ja kulttuuriministeriön Karelialle asettamat tutkintotavoitteet ylitettiin selvästi. Karelialle asetettu tutkintotavoite vuodelle 2024 oli 725 ammattikorkeakoulututkintoja ja 100 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelee 4300 opiskelijaa kahdella eri kampuksella.

Lisätietoja: vararehtori Marjo Nenonen, puh. 050 362 7074.

Ympäristösertifikaatin tehtävänä on näyttää toteen organisaation konkreettista ympäristötyötä. Se todentaa, että teemme käytännön toiminnassamme ympäristötekoja, joilla on tavoitteet, aikataulut ja seuranta.

Ekokompassi-ympäristösertifikaatti on osa yritysten ympäristöjärjestelmää, joka on kehitetty kansainvälisen ISO14001-standardin pohjalta. Järjestelmän omistaa Suomen vanhin ympäristöjärjestö, Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Ekokompassin myöntäminen

Sertifikaatti myönnetään, kun organisaatio on rakentanut Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän ja ulkopuolinen asiantuntija on auditoinut eli tarkastanut sen. Ekokompassi-ympäristösertifikaatti myönnetään hyväksytyn auditoinnin pohjalta. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta.

Luksian vastuullisuuslupaus >

Ammatillisen koulutuksen edustajana koen erityisen hienona, että ammattiosaaminen saa ansaitsemaansa arvostusta oman nimikkopäivän muodossa. Suomi tarvitsee ammattiosaajia, sillä yhteiskuntamme ei pyöri ilman eri aloilla toimivia, osaavia ja ammatistaan ylpeitä ihmisiä.

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tarjota niin nuorille kuin aikuisillekin käytännönläheistä koulutusta, joka valmistaa heitä suoraan työelämän tarpeisiin. Suomessa opiskelija voi kehittää ammatillista osaamistaan kolmella eri tutkintotasolla:

• Perustutkinnot antavat perusvalmiudet ammatissa toimimiseen.
• Ammattitutkinnoilla voi syventää osaamistaan tietyn alan erityisvaatimuksissa.
• Erikoisammattitutkinnot tarjoavat mahdollisuuden kehittyä erityisosaajaksi ja sijoittua korkean tason asiantuntijatehtäviin.

Ammatillinen koulutus tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja kasvaa asiantuntijana – usein joustavasti oman työn ohessa. Lisäksi selkeät jatko-opintopolut korkeakouluihin mahdollistavat osaamisen syventämisen niille, jotka haluavat kehittää ammattitaitoaan entisestään. Toivottavasti nämä asiat nousevat esiin ammattiosaamisen päivänä.

Työelämän nopea muutos korostaa osaamisen jatkuvan päivittämisen merkitystä. Suomalainen ammatillinen koulutus mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja tarjoaa joustavia väyliä ammatilliseen kehittymiseen. Erityisesti aikuisille suunnatut koulutusohjelmat ovat usein lyhyitä ja kohdennettuja, vastaten täsmällisesti työelämän tarpeisiin. Ammatillisella koulutuksella onkin keskeinen rooli työllisyyden edistämisessä ja ammattilaisten työelämäkelpoisuuden varmistamisessa.

Tee työtä, jolla on merkitystä. Työ ammatillisen koulutuksen parissa tuntuu tänä päivänä erityisen tärkeältä, sillä elämme voimakkaan muutoksen aikaa. Ammattiosaamisen kehittäminen tukee suomalaisen työelämän tarpeita ja vahvistaa yrittäjyyttä, elinvoimaa ja hyvinvointia yhteiskunnassamme. Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että ymmärrämme tekojemme merkityksen – vahva ammattiosaaminen on jokaisen toimeentulon perusta.

Ammattiosaajat rakentavat tulevaisuuden – juhlistetaan osaamista yhdessä!

Jorma Kukkeenmäki
rehtori, toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjäopisto

--------------------------------------------------------------

Ensimmäistä kertaa järjestettävää Ammattiosaamisen päivää vietetään perjantaina 31.1.2025. Päivän aikana ammatilliset oppilaitokset nostavat yhdessä esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä ja juhlistamme ammattiosaajia sekä ammattiin opiskelevia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. Opetusministeri Anders Adlercreutz toimii Ammattiosaamisen päivän suojelijana. 

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/valtakunnallinen-ammattiosaamisen-paiva-31.1.2025-koko-suomi-mukana-nostamassa-esiin-ammatillista-koulutusta.html

Suomi tarvitsee lisää korkeasti koulutettuja osaajia uudistamaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Tarvitsemme myös tieteen eturintamassa tehtävää tutkimusta, joka on perusta uusien ja radikaalien innovaatioiden syntymiseen. Yliopistot ovat avainroolissa tulevan kestävän kasvun edellytysten luomisessa ja tarvitsevat työhön riittävät resurssit, jotta koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu säilyy.

Suomen hallitus kokoontuu huhtikuussa linjaamaan julkisen talouden suuntaviivoja seuraavalle neljälle vuodelle. Julkisen talouden haasteet ja uuden kasvun keinojen löytäminen raamittavat tehtävää.  

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry korostaa kehysriihiviesteissään korkean osaamisen ja uutta luovan tutkimuksen positiivisia vaikutuksia työn tuottavuuden ja talouden kestävään kasvuun pitkällä tähtäimellä.

Nuorten koulutustaso on saatava nousuun riittävästi resursoituna, ja kansainvälisten opiskelijoiden määrää on lisättävä ja heidän integroitumistaan työmarkkinoille tuettava. Yliopistojen T&K-toiminnan rahoitustasoa on nostettava, jotta yliopistoissa tehtävän kansainvälisesti korkeatasoisen, edelläkävijätutkimuksen edellytyksiä saadaan vahvistettua.

- Nyt tarvitaan rohkeita, tutkittuun tietoon perustuva ja pitkälle katsovia päätöksiä, joilla vauhditetaan tuottavuutta, taloutta ja yhteiskunnan kestävää uudistumista. Yliopistoissa syntyvä osaaminen ja uusi tieto ovat perusta Suomen tulevalle menestykselle ja hyvinvoinnille, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä.

Käynnistetään parlamentaarinen työ koulutus- ja osaamistason nostamiseksi

Osaajapula on merkittävä este Suomen tuottavuus- ja talouskasvun sekä TKI-tavoitteiden ja -panostusten toteutumiselle.

Korkeakoulutettujen osuus nuorista on jäänyt 2000-luvulla kauas jälkeen OECD-maiden keskitasosta, mikä johtuu suurelta osin korkeakoulujen perusrahoituksen laskusta. Rahanarvon muutokset huomioiden yliopistojen rahoitus suhteutettuna suoritettujen maisteritutkintojen määrään on vähentynyt yli 30 % vuodesta 2010. Suomen on tavoiteltava Euroopan kärkitasoa nuorten korkeakoulutettujen osuudessa vuoteen 2035 mennessä ja varmistettava, että opiskelijamäärään suhteutettu rahoitus on pohjoismaisella tasolla. Kauaskantoinen kasvuteko on käynnistää yli vaalikausien ulottuva, parlamentaarinen työ koulutus- ja osaamistason nostamiseksi ja resursoimiseksi.

Koulutustason nostamisen lisäksi työllistymiseen tähtäävä koulutusperusteinen maahanmuutto on keskeinen keino osaajapulaan vastaamiseksi. Nyt on tärkeä lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja tehdä maahan jäämisestä ja työllistymisestä helppoa ja sujuvaa.

Tehdään päätös yliopistojen T&K-toiminnan rahoitustason nostosta

T&K-lisärahoitusta on toistaiseksi kohdennettu pääasiassa Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta. Rahoitus on perusteltua, mutta nyt tarvitaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ja hallitusohjelman linjausten mukaisia kohdennuksia myös suoraan yliopistoille, jotta TKI-järjestelmän potentiaali saadaan täyteen käyttöön ja T&K –toiminnalle asetetut tavoitteet kestävän talouskasvun tukemisesta ja talouden uudistamisesta voidaan saavuttaa. Yliopistot ovat tunnistaneet T&K -lisärahoituksen kohteiksi muun muassa yliopistojen tutkimushenkilöstön yritysyhteistyöhön suuntautuvat TKI-kaudet, korkeatasoisten yliopistojen ja yritysten yhteistyötä vahvistavien tutkimushankkeiden määrän lisäämisen ja tutkimusinfrastruktuurien vahvistamisen.

Kasvuriihessä on tehtävä päätöksiä myös pitkäjänteisestä tohtorikoulutuksen määrän nostosta ja sen rahoittamisesta.

Tutustu tarkemmin yliopistojen tavoitteisiin täällä.

Lisätietoja:

Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä, p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639331

Tenetin koulu on osa valtakunnallista urheiluyläkouluverkostoa ja toimii Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian kumppanuuskouluna. Sotkamon ja Vuokatin olosuhteet tarjoavat erinomaiset puitteet nuorille urheilijoille yhdistää opiskelu ja tavoitteellinen harjoittelu.

Urheilijan polku vahvistuu yläkoulussa

Tenetin koulussa liikunnan ja urheilun osalta yläkoulutoiminta on liikuntapainotteista 7.–9. vuosiluokilla Kasva Urheilijaksi -opintoja noudattaen. Hakeminen liikuntapainotteiselle luokalle tapahtuu 6. luokan aikana. Kahdeksannen luokan keväällä oppilailla on mahdollista hakea 9. luokan ajaksi urheiluyläkoulutoimintaan, jossa mahdollistetaan lajiharjoittelua Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian valmentajien ohjauksessa kerran viikossa osana Kasva Urheilijaksi -opintoja.

Rehtori Salla Leinonen näkee koulun pitkän liikuntapainotuksen historian, uuden rakennuksen, sen tilojen ja alueen monipuolisen liikuntaolosuhteiden sekä tiiviin yhteistyön urheiluakatemian kanssa erinomaisina mahdollisuuksina edistää oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia:
”Urheilupainotusta voidaan Tenetin yläkoulussa edistää monipuolisesti osana laadukasta yläkouluopetusta. Yhteistyö Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian kanssa tuo oppilaille mahdollisuuden kehittää lajiosaamistaan jo peruskoulun aikana, ja koulumme uudet liikuntatilat tukevat monipuolista harjoittelua alueen muiden olosuhteiden rinnalla.”

Perusopetuksessa urheilijan polulla tehty pohjatyö antaa erinomaiset valmiudet jatkaa polkua toiselle asteelle, sillä ympäristö, valmentajat ja ikäluokan muut urheilijat tulevat hyvin tutuiksi jo yläkoulun aikana. Tenetin yläkoulun jälkeen urheilijan polku jatkuu sujuvasti Sotkamon lukiossa, jossa tavoitteellisesti urheileville nuorille tarjotaan mahdollisuus yhdistää toisen asteen opinnot ja harjoittelu Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian tuella.

Tule mukaan urheiluyläkoulun hakuinfoon 3.2.2025

Urheiluyläkoulun hakuinfo järjestetään 3. helmikuuta 2025. Oppilaille pidetään oma tilaisuus koulussa, ja huoltajille sekä oppilaille on tarjolla etäinfo klo 18.00.

Etätilaisuuden linkki ja lisätietoja löytyy Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian verkkosivuilta vrua.fi. 

Lisätietoja

Tenetin koulun rehtori Salla Leinonen, salla.leinonen@sotkamo.fi, 0404810376
VRUA, valmennuksen johtaja Jussi Simula, jussi.simula@sotkamo.fi, 0401821099

Tänään ministerille luovutettu opintotuen kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän raportti määrittää oikean suunnan opintotuen uudistamiseen ja antaa Orpon hallitukselle lähtökohdat korjata opintotukijärjestelmää raskaiden opiskelijoihin kohdistuneiden leikkausten jälkeen. Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) näkevät raportissa paljon rohkaisevaa ja hyvää, vaikka sen sivulle sisältyy myös kysymyksiä herättäviä ehdotuksia.

Raportti suhtautuu myönteisesti opintotuen osien indeksiin sitomiseen ja opintorahan tasokorotukseen, tukiajan pidentämiseen ja opintolainan turvallisuuden parantamiseen. Nämä ovat ratkaisuja ongelmiin, joita sekä SAMOK että SYL ovat korostaneet viime vuosien ajan.

”Opintorahan ostovoiman heikkeneminen ja opintolainojen kasvaminen ovat tuntuneet opiskelijoiden nahoissa vuosi vuodelta kipeämmin. Jokainen opiskelija tuntee useamman opiskelijakaverin, joiden tuki loppuu kesken ennen valmistumista. Ongelmat vaativat ratkaisuja, ja työryhmän havainnot ovat sen suhteen oikeansuuntaisia”, SAMOKin hallituksen jäsen Taru Kyllönen arvioi.

SAMOK ja SYL muistuttavat, että opintotukiuudistusta toteutetaan tilanteessa, jossa opiskelijat ovat sosiaaliturvaleikkausista eniten kärsivä ihmisryhmä (s. 27), heidän velkaantumisensa on moninkertaistunut viime vuosikymmenen aikana ja opiskelija-asumisen tuen leikkaukset nostavat vuokria tulevina vuosina. Tuoreet korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tulokset kertovat opiskelijoiden karusta tilanteesta ja elämisen kattamisesta entistä enemmän lainalla.

SAMOK ja SYL kannustavat hallitusta ottamaan opintotuen uudistuksen vakavasti ja rakentamaan lopputulosta ymmärtäen ja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Työryhmän muistiota ei voi jättää arkistoon pölyttymään.

”Hyvä uudistus on kestävä uudistus. Järjestelmän tulee pysyä toimivana pitkälle tulevaisuuteen. Siksi rahaetuuksien indeksisidonnaisuus ja opintolainaa turvaavat elementit tulee ottaa mukaan uudistukseen. Uudistukseen tarvitaan myös investointeja. Ilman lisärahaa jokaisella korjaustoimella tulisi olemaan kipeä hinta, kun muualta tulisi vastaavasti säästää. Emme halua, että ongelmien korjaaminen kylvää niitä lisää toisaalla”, SYLin hallituksen jäsen Maria Saita kannustaa.

Vaikka työryhmän raportti osoittaa oikean suunnan, sen työtä ovat rajoittaneet työskentelyajan tiukkuus sekä kustannusneutraaliuden vaatimus. Työryhmä ei ehtinyt selvittämään kaikkia ehdotuksia syvällisesti, ja suuri määrä seikkoja jäi ratkaistavaksi jatkovalmistelussa.

SAMOK ja SYL vetoavat nyt Orpon hallitukseen sekä nykyiseen ministeri Bergqvistiin ja tulevaan ministeri Poutalaan, että opiskelijoiden ja raportin nostamat tarpeet tunnistetaan ja ratkaisujen etsimistä jatketaan. Liitot näkevät, että hyvän uudistuksen aikaansaamiseksi tarvitaan valtiontalouden kehyksestä tilaa opintotuen lisärahoitukselle, vaikka se on nykyisessä taloustilanteessa vaikeaa.

SAMOKin ja SYLin opintotuen kokonaisuudistusta valmistelleelle työryhmälle toimittamat ehdotukset ovat luettavissa täältä. Työryhmän raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja:

Julia Väänänen
hallituksen puheenjohtaja, SAMOK
050 389 1000
julia.vaananen@samok.fi

Maria Saita
hallituksen jäsen, SYL
044 906 5004
maria.saita@syl.fi

Tänään ministerille luovutettu opintotuen kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän raportti määrittää oikean suunnan opintotuen uudistamiseen ja antaa Orpon hallitukselle lähtökohdat korjata opintotukijärjestelmää raskaiden opiskelijoihin kohdistuneiden leikkausten jälkeen. Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) näkevät raportissa paljon rohkaisevaa ja hyvää, vaikka sen sivulle sisältyy myös kysymyksiä herättäviä ehdotuksia.

Raportti suhtautuu myönteisesti opintotuen osien indeksiin sitomiseen ja opintorahan tasokorotukseen, tukiajan pidentämiseen ja opintolainan turvallisuuden parantamiseen. Nämä ovat ratkaisuja ongelmiin, joita sekä SAMOK että SYL ovat korostaneet viime vuosien ajan.

”Opintorahan ostovoiman heikkeneminen ja opintolainojen kasvaminen ovat tuntuneet opiskelijoiden nahoissa vuosi vuodelta kipeämmin. Jokainen opiskelija tuntee useamman opiskelijakaverin, joiden tuki loppuu kesken ennen valmistumista. Ongelmat vaativat ratkaisuja, ja työryhmän havainnot ovat sen suhteen oikeansuuntaisia”, SAMOKin hallituksen jäsen Taru Kyllönen arvioi.

SAMOK ja SYL muistuttavat, että opintotukiuudistusta toteutetaan tilanteessa, jossa opiskelijat ovat sosiaaliturvaleikkausista eniten kärsivä ihmisryhmä (s. 27), heidän velkaantumisensa on moninkertaistunut viime vuosikymmenen aikana ja opiskelija-asumisen tuen leikkaukset nostavat vuokria tulevina vuosina. Tuoreet korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tulokset kertovat opiskelijoiden karusta tilanteesta ja elämisen kattamisesta entistä enemmän lainalla.

SAMOK ja SYL kannustavat hallitusta ottamaan opintotuen uudistuksen vakavasti ja rakentamaan lopputulosta ymmärtäen ja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Työryhmän muistiota ei voi jättää arkistoon pölyttymään.

”Hyvä uudistus on kestävä uudistus. Järjestelmän tulee pysyä toimivana pitkälle tulevaisuuteen. Siksi rahaetuuksien indeksisidonnaisuus ja opintolainaa turvaavat elementit tulee ottaa mukaan uudistukseen. Uudistukseen tarvitaan myös investointeja. Ilman lisärahaa jokaisella korjaustoimella tulisi olemaan kipeä hinta, kun muualta tulisi vastaavasti säästää. Emme halua, että ongelmien korjaaminen kylvää niitä lisää toisaalla”, SYLin hallituksen jäsen Maria Saita kannustaa.

Vaikka työryhmän raportti osoittaa oikean suunnan, sen työtä ovat rajoittaneet työskentelyajan tiukkuus sekä kustannusneutraaliuden vaatimus. Työryhmä ei ehtinyt selvittämään kaikkia ehdotuksia syvällisesti, ja suuri määrä seikkoja jäi ratkaistavaksi jatkovalmistelussa.

SAMOK ja SYL vetoavat nyt Orpon hallitukseen sekä nykyiseen ministeri Bergqvistiin ja tulevaan ministeri Poutalaan, että opiskelijoiden ja raportin nostamat tarpeet tunnistetaan ja ratkaisujen etsimistä jatketaan. Liitot näkevät, että hyvän uudistuksen aikaansaamiseksi tarvitaan valtiontalouden kehyksestä tilaa opintotuen lisärahoitukselle, vaikka se on nykyisessä taloustilanteessa vaikeaa.

SAMOKin ja SYLin opintotuen kokonaisuudistusta valmistelleelle työryhmälle toimittamat ehdotukset ovat luettavissa täältä. Työryhmän raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja:

Julia Väänänen
hallituksen puheenjohtaja, SAMOK
050 389 1000
julia.vaananen@samok.fi

Maria Saita
hallituksen jäsen, SYL
044 906 5004
maria.saita@syl.fi

***

SAMOK och FSF om studiestödsrapporten: Regeringen har nu möjlighet att korrigera och inte bara skära ned

Rapporten från den arbetsgrupp som berett totalreformen av studiestödet som överlämnades till ministern i dag fastställer rätt riktning för reformen av studiestödet och ger Orpos regering utgångspunkten att korrigera studiestödssystemet efter de svåra nedskärningarna studerandena genomgått. Finlands studerandekårers förbund – SAMOK och Finlands studentkårers förbund (FSF) ser mycket uppmuntrande och gott i rapporten, även om det på sidan om också innehåller förslag som väcker frågor.

Rapporten förhåller sig positivt till att delar av studiestödet binds till indexet och att studiepenningen höjs, att stödtiden förlängs och att studielånets säkerhet förbättras. Dessa är lösningar på problem som både SAMOK och FSF har betonat under de senaste åren.

”Försämringen av studiepenningens köpkraft och ökningen av studielån har känts svårare i studerandenas skinn för varje år som går. Varje studerande känner flera studerandekompisar vars stöd upphör innan de tagit examen. Problemen kräver lösningar och arbetsgruppens observationer går i rätt riktning”, bedömer Taru Kyllönen, styrelsemedlem i SAMOK.

SAMOK och FSF påminner om att studiestödsreformen genomförs i en situation där studeranden är den människogrupp som lider mest av nedskärningarna i den sociala tryggheten (s. 27), deras skuldsättning har mångdubblats under det senaste decenniet och nedskärningarna i studerandenas bostadstillägg höjer hyrorna under de kommande åren. De färska resultaten av hälsoundersökningen för högskolestuderande visar allt mer om studerandenas karga situation och hur de kan täcka livet med lån.

SAMOK och FSF uppmuntrar regeringen att ta reformen av studiestödet på allvar och bygga upp slutresultatet med förståelse och i samarbete med de studerande. Arbetsgruppens promemoria kan inte lämnas kvar i arkivet för att pollineras.

”En bra reform är en hållbar reform. Systemet ska vara fungerande långt in i framtiden. Därför bör penningförmånernas indexbundenhet och de element som tryggar studielånet inkluderas i reformen. För reformen behövs också investeringar. Utan tilläggspengar skulle varje reparationsåtgärd ha ett smärtsamt pris, då man på motsvarande sätt borde spara på annat håll. Vi vill inte att problemen ska åtgärdas på annat håll”, uppmuntrar Maria Saita, styrelseledamot vid FSF.

Även om arbetsgruppens rapport visar rätt riktning har arbetet begränsats av den strikta arbetstiden och kravet på kostnadsneutralitet. Arbetsgruppen hann inte utreda alla förslag på djupet och ett stort antal frågor avgjordes under den fortsatta beredningen.

SAMOK och FSF vädjar nu till Orpos regering samt den nuvarande ministern Bergqvist och den kommande ministern Poutala att identifiera de behov som de studerande och rapporten lyfter fram och att fortsätta söka lösningar. Förbunden anser att det för att åstadkomma en bra reform behövs utrymme för tilläggsfinansiering av studiestödet inom ramen för statsfinanserna, även om det är svårt i det nuvarande ekonomiska läget.

De förslag som SAMOK och FSF lämnat in till den arbetsgrupp som berett totalreformen av studiestödet kan läsas på finska här.

Mer information:

Julia Väänänen
ordförande, SAMOK
050 389 1000
julia.vaananen@samok.fi

Maria Saita
styrelsemedlem, SYL
044 906 5004
maria.saita@syl.fi

***

SAMOK’s and SYL’s statement on the report on student financial aid: Now the government has the opportunity to repair and to not just cut

The report of the working group preparing the overall reform of student financial aid that was submitted to the minister today determines the right direction for the reform of student financial aid and gives Orpo’s government the starting points for fixing the student financial aid system after students have been heavily targeted in cuts. National Union of Students in Finnish Universities of Applied Sciences, SAMOK, and the National Union of University Students in Finland, SYL, find a lot of encouraging and good things in the report, even though it also includes some suggestions that raise questions.

The report takes a positive view on linking parts of student financial aid to an index and increasing the level of the study grant, extending the support period and improving the security of the student loan. These are solutions to problems that both SAMOK and SYL have emphasised in recent years.

“Year after year, students have had to endure the increasingly painful deterioration in the purchasing power of study grants and the increase in student loans. Each student has more than one friend whose financial aid ends before they graduate. These problems require solutions, and the working group’s observations are a step in the right direction,” says Taru Kyllönen, a member of the board of SAMOK.

SAMOK and SYL point out that this student financial aid reform is being implemented at a time when students are the group of people most affected by social security cuts (p. 27), student indebtedness has multiplied over the last decade, and when cuts to the student housing support will increase rental prices in the coming years. The results of a recent study on the health of higher education students indicate that the situation of students is bleak and that they rely more and more on loans to cover the cost of living.

SAMOK and SYL encourage the government to take the reform of student financial aid seriously and to base the final solution on understanding and cooperation with the students. The working group memo cannot be left to gather dust in the archives.

“A good reform is a sustainable reform. The system must remain functional far into the future. Therefore, the reform must include index-linked nature of benefit payments and elements that secure student loans. The reform will also require investments. Without additional money, each action to fix the situation would have painful repercussions when savings would have to be made elsewhere. We do not want to sow more problems elsewhere by fixing these problems,” says Maria Saita, a member of the board of SYL.

Although the working group’s report shows the right direction, its work has been limited by a tight schedule and the requirement of cost neutrality. The working group did not have time to examine all the proposals in depth, and a large number of issues were left to be resolved in further preparation work.

SAMOK and SYL now appeal to Orpo’s government and Sandra Bergqvist, the current Minister of Youth, Sport and Physical Activity, and Mika Poutala, the next Minister, to identify the needs raised by students and the report and to continue searching for solutions. SAMOK and SYL consider that, in order to achieve a good reform, there is a need for more funding for student financial aid in the central government spending limits, even though this is difficult in the current economic situation.

You can read the proposals SAMOK and SYL submitted to the working group preparing the overall reform of student financial aid here (in Finnish).

Further information:

Julia Väänänen
President of the board, SAMOK
050 389 1000
julia.vaananen@samok.fi

Maria Saita
Board member, SYL
044 906 5004
maria.saita@syl.fi

Perjantaina 31.1.2025 vietetään ensimmäistä kertaa Valtakunnallista Ammattiosaamisen päivää, jonka suojelijana toimii opetusministeri Anders Adlercreutz. Päivän aikana eri puolilla Suomea nostetaan esiin ammatillisen koulutuksen merkitys ja juhlistetaan ammattiosaajia sekä tulevaisuuden tekijöitä.

Osaaminen näkyviin – tulevaisuuden Taitajat

Tämä viikko on ollut Savon ammattiopistossa täynnä jännitystä, onnistumisia ja oppimista, kun 71 opiskelijaamme on osallistunut Taitaja-semifinaaleihin eri puolilla Suomea. Semifinaaliviikko on tarjonnut tunteiden koko kirjon – riemukkaita onnistumisia, itsensä ylittämistä ja hetkiä, joissa on täytynyt koota itsensä ja jatkaa eteenpäin. Ammatillisen huippuosaamisen kehittäminen vaatii sitkeyttä, ja sitä on tällä viikolla nähty roppakaupalla!

Kilpailijoiden tukena ovat olleet tsemppaavat ja kannustavat valmentajat, jotka ovat tukeneet jokaista osallistujaa matkalla kohti parasta mahdollista suoritusta. Semifinaaleissa parhaiten menestyneet opiskelijat jatkavat matkaansa Taitaja-finaaleihin, joissa he pääsevät kilpailemaan oman lajinsa SM-mitaleista Taitaja2025-suurtapahtumassa Turussa 5.–8.5.2025.

Ammattiosaaminen rakentuu joka päivä

Ammattiosaamisen päivää vietetään vain kerran vuodessa, mutta ammatillisen koulutuksen merkitys näkyy arjessa joka päivä. Jokainen opettaja, ohjaaja ja työntekijä tekee päivittäin töitä sen eteen, että opiskelijat saavat tarvittavat taidot ja valmiudet työelämään. Jokainen neuvo, kannustus ja hetki oppimisen äärellä vie opiskelijoita eteenpäin kohti omaa ammattiaan. Tämä työ ei tapahdu vain juhlapäivinä, vaan se on osaamisella rakennettua arkea – vuoden jokaisena päivänä.

Savon ammattiopisto on mukana valtakunnallisessa tapahtumassa ja luvassa on TikTok-livelähetys. Tule seuraamaan Savon ammattiopiston Ammattiosaamisen päivän lähetystä. Linkki lähetykseen (TikTok)

Ammattiosaamisen päivän viesti on selkeä: Ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden! Osaavat ammattilaiset ovat Suomen työelämän selkäranka, ja on tärkeää, että heitä arvostetaan ja heidän työnsä merkitys tunnistetaan.

Valtakunnallisesti päivään on ilmoittautunut jo 90 ammatillisen koulutuksen järjestäjää sekä muita organisaatioita. Päivän aikana eri puolilla Suomea järjestetään muun muassa rekrytointitapahtumia, avoimia ovia, paneelikeskusteluja ja kilpailuja, joissa ammatillisen koulutuksen merkitys näkyy ja kuuluu.

📢 Seuraa päivän tapahtumia ja jaa oma tarinasi somessa! Käytä tunnisteita #AmmattiOsaamisenPäivä #OsaajiaTyöelämään #AmmatillinenKoulutus ja ole mukana juhlistamassa suomalaista ammattiosaamista.

Lisätietoja

Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja
044 785 3050

Heli Laitinen, markkinointisihteeri
044 785 8747

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue palvelee nyt alkuvuonna pääasiassa puhelimitse ja asiakkaiden sähköiset palvelut löytyvät Työmarkkinatorista. Toivomme, että asiakkaat toimittaisivat ensisijaisesti hakemukset, maksatukset yms. sähköisesti Työmarkkinatorin kautta.

Työllisyysalueen asiantuntija palvelevat työnhakijoita ja työnantaja-asiakkaita vain tarvittaessa ajanvarauksella paikan päällä Äänekoskella, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Muihin kuntiin kasvotusten palvelua saadaan tarpeen mukaan myöhemmin kevään aikana.

Maahanmuuttaneet työnhakijat saavat palvelua työllisyysasioissa parhaiten soittamalla työnhakijanumeroon 040 757 1653, jos yhteydenottopyyntö Työmarkkinatorin kautta ei onnistu kielitaidon tai pankkitunnusten vuoksi.

Asiakkaiden kannattaa ottaa käyttöön myös Suomi.fi -viestit, jotta saa tietoa päätöksistä nopeasti. Näin Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue tavoittaa asiakkaan sähköisesti, eikä paperisia viestejä enää juuri tarvita.

Maksatuksissa viivästyksiä

– Keskusteluissa on ollut nyt palkkatuki ja starttiraha. Starttirahan maksupäivät ovat vaihtuneet viime vuodesta, mutta muita muutoksia niihin ei ole tullut. Vuoden 2025 työllisyysmäärärahat palkkatuen osalta on käytetty, joten uusia tukia ei pystytä myöntämään kevään aikana Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella. Seuraavan kerran määrärahatilannetta tarkastellaan elokuussa 2025 ja tilanteesta tiedotetaan työllisyysalueen verkkosivuilla ja some-kanavissa, työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää kertoo.

– Maksatuksissa on nyt alkuvuodesta viivästyksiä, mutta jonoja puretaan parhaillaan ja niihin on varattu ylimääräistä henkilöstöresurssia. Viivästyneet maksut koskevat osin myös viime vuonna myönnettyjä rahoja, kuten palkkatukia ja kulukorvauksia. Asiakkailta pyydetään tarpeen mukaan viime vuoden hakemuksiin tarkennuksia ja täydennyksiä, ja ilman niitä maksuja ei saada eteenpäin.

Toiveena on, että asiakkaat toimittaisivat ensisijaisesti hakemukset, maksatukset yms. sähköisesti Työmarkkinatorin kautta. Sähköinen asiointi nopeuttaa asioiden käsittelyä ja erityisesti maksatuksessa jonojen purkua.

Työttömien määrä kasvussa

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen työttömyystilanne on huolestuttava ja työttömyys on voimakkaassa nousussa. Esimerkiksi yritysten muutosturvatilanteet ovat alueella kolminkertaistuneet.

Kunnat saavat nyt työllisyyden hoitoon TE-uudistuksen jälkeen noin 35 % vähemmän valtionosuusrahoitusta kuin valtio on samoihin tehtäviin käyttänyt. Työllisyysalueen kaipaa myös valtiolta nopeita toimia ja resursseja mm. työvoiman lisäkouluttamiseen.

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue järjestää työvoimapalvelut 1.1.2025 alkaen Äänekosken, Hankasalmen, Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Pihtiputaan, Saarijärven, Uuraisten ja Viitasaaren asukkaille, yrityksille ja työnantajille.

Lisätietoja:

Työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää, 040 159 2610, tiina.maenpaa@aanekoski.fi

• Työnhakijapalvelut: 040 757 1653 (arkisin ma-pe klo 9-15) 
• Työnantajapalvelut: 040 484 1020 (arkisin ma-pe klo 9-15)
• Sähköinen yhteydenotto (Työmarkkinatori.fi)
• Suomi.fi -viestit
• Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen verkkosivut

Liitteenä kuvituskuva Äänekosken kaupungintalon työllisyyspalvelujen sisäänkäynnistä. Tällä hetkellä työllisyysalue palvelee asiakkaita pääasiassa puhemitse.

Valtakunnallisena ammattiosaamisen päivänä, 31. tammikuuta 2025, Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ja TAIMI-koulutus Oy nostavat esiin luontaistuotealan ammatillisen koulutuksen merkityksen. Ammattiosaamisen päivä on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen järjestämä teemapäivä, jonka tarkoituksena on nostaa esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä ja juhlistaa taitavia osaajia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. Teemapäivän suojelijana toimii opetusministeri Anders Adlercreutz. 

Terveystuoteala on tulevaisuuden toimiala ja terveyskaupat sen ytimessä ovat paikkoja, joissa tarvitaan asiantuntevia osaajia palvelemaan kuluttajien muuttuvia tarpeita.

“Luontaistuotealan ammatillinen koulutus luo vahvan perustan terveyskaupan asiakaspalveluun, liiketoiminnan kehittämiseen ja alan tuotteiden vastuulliseen myyntiin. Ammattitaitoiset osaajat ovat tärkeitä niin asiakkaille kuin koko toimialalle”, kertoo Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

TAIMI-koulutus Oy valmentaa tulevaisuuden osaajia
TAIMI-koulutus Oy on pitkään ollut keskeinen toimija luontaistuotealan ammatillisessa koulutuksessa. TAIMI-koulutus Oy tarjoaa muun muassa luontaistuotealan peruskoulutusta sekä syventävää jatkokoulutuksia. Koulutuksissa hankitaan osaamista esimerkiksi ravintofysiologian, yrttilääkinnän ja luonnonmukaisten terveydenhoidon osa-alueilla. Luontaistuotealan ammatillinen koulutus huipentuu Helsingin yliopiston kanssa toteutettavaan fytonomi-koulutukseen.

“Ammattitaito alkaa koulutuksesta. Tavoitteemme on, että jokainen opiskelijamme pystyy tarjoamaan asiakkailleen luotettavaa tietoa terveystuotteista ja ymmärtää vastuullisen liiketoiminnan merkityksen”, sanoo TAIMI-koulutus Oy:n toimitusjohtaja Helena Pirttiniemi.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ja TAIMI-koulutus tekevät yhteistyötä Helsingin yliopiston lisäksi myös Rastor-instituutin kanssa terveystuotealalle räätälöityjen tutkintokoulutuksien osalta.

Erikoiskaupan ammattilaiset keskiössä
Erikoiskauppa, johon myös terveyskaupat kuuluvat, on tärkeä osa suomalaista elinkeinoelämää. Kuluttajien kiinnostus luonnonmukaiseen hyvinvointiin, ravintolisiin ja terveellisiin elämäntapoihin kasvaa jatkuvasti. Terveyskauppojen henkilökunnan on pysyttävä kehityksen mukana tarjoten laadukasta asiakaspalvelua ja asiantuntevia suosituksia.

Ammattiosaamisen päivän teemaan liittyen TAIMI-koulutus Oy ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto tuovat esiin terveyskauppojen merkityksen: terveyskauppa ei ole pelkkä myyntipaikka, vaan yhteisö, jossa asiakkaita kuunnellaan ja autetaan kokonaisvaltaisesti.

Koulutus tuo tulevaisuutta alalle
Luontaistuotealan koulutuksella on suuri merkitys alan kehittämisessä ja kilpailukyvyn varmistamisessa. TAIMI-koulutus Oy:n ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton yhteistyö Ammattiosaamisen päivänä korostaa, miten koulutukseen panostaminen luo pohjan menestyksekkäälle liiketoiminnalle ja alan kestävälle kasvulle.

Tämän vuoden Ammattiosaamisen päivän viesti: “Ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden – juhlistetaan osaamista yhdessä!”

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ja TAIMI-koulutus Oy kutsuvat kaikki terveystuotealan toimijat mukaan juhlistamaan päivää ja nostamaan alan osaamisen esiin. Päivän some-tunnisteet ovat #AmmattiOsaamisenPäivä ja #OsaajiaTyöelämään.

Ammattiosaamisen päivä 31.1.2025 AMKE.

Lisätietoja:
Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry
Puh. 0500 430 818
mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi

Helena Pirttiniemi, toimitusjohtaja
TAIMI-koulutus Oy
Puh. 040 187 6416
helena.pirttiniemi@taimikoulutus.fi

Perjantaina 31. tammikuuta vietämme ensimmäistä kertaa ammatillisen koulutuksen päivää. Päivän suojelijana toimii Opetusministeri Anders Adlercreutz. Tämä on tärkeä hetki nostaa esiin ammatillisen koulutuksen merkitys seutukunnallemme mutta myös koko yhteiskunnalle.

Ammattiosaaminen ei ole tärkeää vain koulutetulle yksilölle, vaan se on koko yhteiskunnan toimivuuden perusta. Ilman koulutettuja ammattilaisia meillä ei olisi teitä, rakennuksia, vaatteita, ruokaa tai palveluita. Koulutetut osaajat pitävät arkemme sujuvana ja kehittävät yhteiskuntaa eteenpäin. Suomalainen korkealaatuinen ja laaja ammatillinen koulutus on ollut myös yksi tärkeistä osatekijöistä siinä, että Suomi oli menestynein maa tuoreessa aikuisten osaamista mittaavassa OECD:n PIAAC-tutkimuksessa, saaden kaikista arviointikohteista korkeimmat pisteet.

Ammatillisen koulutuksen arvostus ei valitettavasti ole aina sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Tarvitsemme vahvempaa ymmärrystä siitä, että käytännön osaaminen ja tekninen asiantuntemus ovat yhtä tärkeitä kuin teoreettinen tieto. Sähköasentajat, kokit, koneistajat ja eläintenhoitajat ovat välttämättömiä koko yhteiskunnan toiminnalle. Olemme oikeasti hyviä ammatillisessa koulutuksessa kansainvälisessä vertailussa, olkaamme ylpeitä siitä!

Ammatillinen koulutus on myös keskeinen alueemme elinvoimaisuuden varmistaja. Ylä-Savon ammattiopisto kouluttaa osaajia, jotka jäävät työskentelemään ja kehittämään omaa kotiseutuaan. Ilman laadukasta ammatillista koulutusta alueellinen kehitys hidastuisi tai jopa pysähtyisi.

Viime ja tänä vuonna muistelemme ja juhlistamme Ylä-Savon ammattiopiston 60-vuotista taivalta sekä luonnonvara-alan koulutuksen 150-vuotista historiaa. Ilman historiassamme tehtyjä oikeita päätöksiä ja pitkäjänteistä työtä emme olisi voineet kouluttaa eri alojen tuhansia osaajia. Nämä osaajat ovat olleet rakentamassa sekä Ylä-Savoa mutta myös koko Suomea oman osaamisensa ja työpanoksensa kautta.

Ammatillisen koulutuksen päivä on tilaisuus nostaa esiin niitä, jotka rakentavat ja ylläpitävät yhteiskuntaamme. Tarvitsemme jatkossakin vahvaa ammatillista koulutusta ja sen arvostuksen nostamista ansaitsemalleen tasolle. Arvostus punnitaan viime kädessä niissä teoissa ja päätöksissä, joita yhteiskuntamme koulutusjärjestelmistä tekee.

Kari Puumalainen
Kuntayhtymän johtaja, rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto

KUVA: YSAO/Pieni Kuvapuoti Riitta Airaksinen.
Kuvateksti: Ylä-Savon ammattiopisto YSAOn juhlavuoden aloitusta vietettiin Iisalmen kulttuurikeskuksella syyskuussa 2024. Juhlavuosi kestää kesään 2025 saakka ja huipentuu toukokuun lopussa järjestettäviin 150-vuotisjuhliin.

Kauppakamareiden toteuttama osaajakysely (2024) osoittaa, että noin puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo suurimman pulan olevan ammattiosaajista. Pula ammattiosaajista toimii kasvun esteenä.  Lisäksi Pirkanmaalle on nousemassa aivan uusia aloja, joiden kasvu tulee turvata.

Ammattiosaajat ovat avainhenkilöitä vahvan ja välittävän Suomen rakentajina. He varmistavat yritysten menestymistä ja taloudellista kasvua. Ammatillisella koulutuksella on tärkeä kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen rooli.  

Jo hallitusohjelman alkukappale korostaa ihmisten mahdollisuutta kasvattaa osaamistaan ja työllistyä - pidetään siitä kiinni.  Haastammekin maamme hallituksen juhlimaan ammattiosaamisen päivää 31.1., jota vietetään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Toivomme, että juhlan aihetta on jatkossakin.  

Hyvä uutinen on, että rahoitusleikkauksista huolimatta ammatillista koulutusta on edelleen kattavasti tarjolla. Vuonna 2024 ammatillisessa koulutuksessa opiskeli  366 000 opiskelijaa. Reilusti yli puolet (67 %), opiskelijoista on yli 20-vuotiaita aikuisia, jotka päivittävät omaa osaamistaan tai vaihtavat alaa. Osaamisen joustava päivittäminen on kilpailukyvyn varmistamisen ja Suomen menestyksen tae kaikilla aloilla.  Työelämälähtöistä ammatillista koulutusta todellakin tarvitaan.

Käytännönläheinen osaaminen, joka vastaa suoraan työpaikkojen tarpeisiin, on ammatillisen koulutuksen kova ydin. Ammatillisesta koulutuksesta löytyy sujuvasti hankittavaa työssä sovellettavaa osaamista myös korkeakoulutetuille. Ammatillinen koulutus tarjoaa monia joustavia ja työelämälähtöisiä tapoja päivittää osaamista. Aina ei tarvita pitkää koulutusta ja kokonaista tutkintoa, vaan hyviä vaihtoehtoja tarjoavat tutkinnon osat ja muut pienemmät opintokokonaisuudet tai osaamisen kasvattaminen oppisopimuskoulutuksella.

Työnantajien kanssa yhdessä kehitetyt paikalliset tutkinnon osat varmistavat koulutuksen osumatarkkuutta entisestään. Ammatillisesta koulutuksesta löytyy ratkaisuja myös tekijäpulaan muun muassa alanvaihtajien kouluttamisesta ja kouluttamalla uusia osaajia EU/ETA-alueen ulkopuolelta.

Pidetään Pirkanmaa ja Suomi elinvoimaisena. Hyvää ammattiosaamisen päivää 31.1.! 

Kirsi Viskari, johtaja, ammatillinen koulutus, Tredu
Teppo Tapani, rehtori, TAKK
Peer Haataja, varatoimitusjohtaja, Tampereen Kauppakamari

Julkaisuvapaa 31.1.2025 klo 12.30

Noora Peltonen (Tampereen yliopisto) ja Emma Silaskivi (Turun yliopisto) saivat entisten EU-virkamiesten yhdistyksen AIACE Finlandin myöntämät 1000 euron tunnustuspalkinnot ansiokkaista EU-aiheita käsittelevistä lopputöistä. EU-asiantuntijoista koostuva paneeli painotti valinnassaan aiheiden merkitystä EU:n ja politiikan kannalta sekä niiden tulevaisuusorientaatiota. VTT Vesa Vihriälä ojensi palkinnot voittajille Helsingissä perjantaina 31. tammikuuta.

Tapani Piha, AIACE Finlandin puheenjohtaja ja entinen komission yksikönpäällikkö, totesi, että Euroopan unionin politiikkoja koskeva opetus- ja tutkimustyö on Suomessa edelleen vähäistä, vaikka se sekä tehostaa vaikuttamista EU:n tulevaisuuteen että edistää EU-uralle hakeutumista.

Noora Peltosen gradu käsitteli rajaturvallisuuden ja haavoittuvassa asemassa olevien suojelun välistä suhdetta uudessa, pian gradun hyväksymisen jälkeen voimaan tulleessa EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa. Paneeli kiitti tutkimusta sen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä ja ajankohtaisuudesta.

Emma Silaskivi tutki gradussaan uuden kestävyysraportointia koskevan direktiivin vaikutuksia yritysten vastuullisuusraportointiin. Direktiivin mukaan yritysten on raportoitava sosiaalisten ja ympäristövaikutustensa lisäksi myös siitä, miten nämä puolestaan vaikuttavat yritysten taloudelliseen tilanteeseen. Tutkimus keskittyi terveysteknologian alaan.

Kunniamaininnan sai Veronica Tiikkala Tampereen yliopistolle tekemästään gradusta 

”Humanitaarisen toiminnan turvaaminen Euroopan unionin pakotejärjestelmässä – Humanitaariset poikkeukset varojen ja muiden taloudellisten resurssien luovutuskieltoon”.

Ehdotuksia palkinnon saajiksi pyydettiin Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistoista, joissa EU-tutkimusta on perinteisesti tehty. Lopputyöt oli hyväksytty lukuvuonna 2023–2024. Palkintopaneeliin kuuluivat valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälän lisäksi ansiokkaan uran Euroopan unionin toimielimissä tehneet AIACE Finlandin jäsenet Tiina Astola, entinen pääjohtaja Euroopan komissiossa, entinen suurlähettiläs Antti Kuosmanen ja entinen yksikönpäällikkö komissiossa Merja Rantala.

AIACE Finland on entisten, eläkkeelle jääneiden EU-virkamiesten kansainvälisen yhdistyksen Suomen osasto. Suomen EU-jäsenyyden 30-vuotisen historian ja oman 15-vuotispäivänsä kunniaksi myönnetyillä palkinnoilla yhdistys haluaa kannustaa nuoria opiskelemaan ja tutkimaan EU-asioita. Samalla yhdistys toivoo, että ura Euroopan unionin toimielimissä kiinnostaisi nuoria, sillä suomalaisten virkamiesten määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina.

Lisätietoja antavat palkintopaneelin jäsen Merja Rantala, merja.hult@gmail.com, ja puheenjohtaja Tapani Piha, pj@aiace-fi.eu

AIACE Finland: https://www.aiace-fi.eu/

Ohjelma (klo 11-12.30)

Tilaisuuden avaus, Tapani Piha, AIACE Finland ry:n puheenjohtaja 

Euroopan tulevaisuudesta, toimittaja Nils Torvalds, europarlamentaarikko (2012-2024)

Palkinnon saajien julkistus, VTT Vesa Vihriälä, ja gradujen esittely, palkintojen saajat      

EU-opetuksen ja -tutkimuksen nykytila ja tulevaisuus          

Professori, Eurooppa-tutkimuksen dosentti Hanna Tuominen, Helsingin yliopisto

Julkisoikeuden professori Jukka Viljanen, Tampereen yliopisto

Varadekaani, professori Niina Nummela, Turun yliopisto

Tilaisuuden päätös, Tapani Piha

Ensimmäistä kertaa järjestettävää Ammattiosaamisen päivää vietetään perjantaina 31.1. Päivän aikana koko Suomessa nostetaan esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä ja juhlistetaan ammattiosaajia sekä ammattiin opiskelevia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. Opetusministeri Anders Adlercreutz toimii Ammattiosaamisen päivän suojelijana. Opetusministeri korosti kannanotossaan, että ammattiosaaminen on läsnä arjessa ja juhlassa. Ilman ammatillisen koulutuksen suorittaneita yhteiskuntamme ja arkielämämme ei toimisi.

Suomi on edelleen koulutusyhteiskunta ja noin puolet ikäluokasta kouluttautuu ammattiosaajiksi. Ammatillisen koulutuksen piirissä on noin 330 000 opiskelijaa, mikä on yhtä paljon kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on opiskelijoita yhteensä. Nuoret oppivelvolliset opiskelijat ovat ammatillisen koulutuksen peruskohderyhmä, mutta Suomessa 2/3-osaa opiskelijoista on aikuisia uuden osaamisen hankkijoita.

Ammatillinen koulutus on työmarkkinoita lähinnä oleva koulutustaso. Räätälöity koulutus on erittäin tärkeää ja tehokasta, sillä sen avulla työntekijöille voidaan opettaa eri ammateissa ja aloilla tarvittavia jatkuvasti uusiutuvia taitoja. EU:n tasolla oikeus koulutukseen sekä oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta tunnustetaan perusoikeudeksi. Samalla ammatillinen koulutus auttaa työttömiä hankkimaan taitoja, joita he tarvitsevat palatakseen työmarkkinoille ja osallistuakseen täysimääräisesti yhteiskuntaan. Työllisyyden hoidon siirryttyä kuntien vastuulle ammatillisten kouluttajien rooli tulee korostumaan.

Suomessa on asetettu tavoite nostaa nuorten aikuisten korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kaikilla nuorilla tai aikuisilla ei ole valmiuksia eikä mielenkiintoa korkeakoulututkintoa kohtaan. Ammatillinen toisen asteen koulutus varmistaa mm. suurten teollisuuden alojen osaavan työvoiman sekä huolehtii erikoistuneiden alojen osaajista. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja pienemmät osaamiskokonaisuudet tarjoavat toimivan opiskelupolun sekä alanvaihtajille että oman alansa syvemmän osaamisen hankkijoille. Ammatillisen koulutuksen vaikutukset yritysten kilpailukykyyn, alueiden elinvoimaisuuteen ja työelämän kehittämiseen ovat kiistattomia.

Koulutuspolitiikassa Suomessa tulee olla jatkuvuutta. Ammatillisen koulutuksen reunaehtoja ei voi muuttaa vaalikaudesta toiseen ja aiheuttaa epävarmuutta kentällä, esimerkiksi aikuisemman väestön kouluttautumismahdollisuuksia kaventamalla. Sen sijaan, että nyt siirretään resursseja pois ammatillisesta koulutuksesta, pitäisi ohjata koulutuksen järjestäjiä vahvistamaan ammatillisten kouluttajien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä niin, että joustavat polut toiselta asteelta korkeakouluun ovat rakenteissa sisällä ja ne aidosti lyhentävät kokonaisopiskeluaikaa. Tulee myös muistaa, että ammatillisen toisen asteen koulutuksen keskeinen tehtävä on pitää kaikki yhteiskunnassa mukana. Tämä on tärkeä huomioida vertailtaessa eri koulutuspolkujen kautta työelämään siirtyneiden työllistymisasteita.

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Samiedu haluaa olla ylpeästi ja pystypäin ammatillisen koulutuksen ja seudun elinvoimaisuuden edistäjänä eturivissä jatkossakin. Vastakkainasettelun sijaan teemme yhteistyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti. Olemme myös edistämässä työperäistä maahanmuuttoa kouluttamalla ulkomaalaistaustaista väestönosaa työvoimatarvealoille.

Ammatillisten kouluttajien yhteinen viesti on: ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden!

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Samiedu
Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
Petri Lajunen, yhtymähallituksen puheenjohtaja
Tuomas Loikkanen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja

Lisätietoja: markkinointi- ja viestintäpäällikkö Miia Käyhkö, puh. 044 550 6500, miia.kayhko@samiedu.fi

Taitotalon ja sitä edeltäneiden organisaatioiden juuret ovat ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Taitotalo kouluttaa osaajia suoraan työelämän tarpeisiin, ja sillä on yli sata kumppaniyritystä.

– Työelämäsuhteista on hyötyä nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Keskustelemme jatkuvasti osaamisen kehittämisestä yhteistyökumppaneidemme kanssa, joten tiedämme elinkeinoelämän osaamistarpeet, Paananen sanoo.

Taitotalon vahvuus on työelämälähtöisyys

Paljon julkisuudessa olleet ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja resurssimuutokset Paananen näkee mahdollisuutena. Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan, joten koulutuksenkin on muututtava.

– Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt ja tulevaisuudessa suuri. Ammattiosaajat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Elinkeinoelämä tarvitsee nuoria.

Nuorten ammatillinen koulutus ei vastaa pelkästään työelämän tarpeisiin, vaan sillä on suuri merkitys myös syrjäytymisen ehkäisemisessä ja alueellisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Paananen korostaa, että Taitotalossa on kehitetty ammatillista koulutusta vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Hänen mukaansa työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen tarjoaminen nuorille on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti osaajapulaan.

– Teemme ammattiylpeydellä töitä sen eteen, että olemme tulevaisuudessa oppilaitos, jonne nuoret löytävät ja haluavat ja josta he valmistuvat suoraan työelämään.

Lähiopetus motivoi ja tukee nuoria

Paananen kertoo, että Taitotalossa nuorten ammatillisessa koulutuksessa painotetaan lähiopetusta ja ohjattua ryhmätyöskentelyä.

– Emme halua, että nuoria opiskelijoita jätetään yksin etäopetukseen. Yksin opiskeleminen on haastavaa. Yhdessä tekeminen innostaa ja motivoi.

Paananen kertoo, että Taitotalossa työskentelee niin paljon koulutus-, opetus- ja ohjausalan ammattilaisia, että se pystyy varmistamaan, että jokaisella opiskelijalla on valmistuttuaan riittävä yleissivistys ja valmiudet sekä jatko-opintoihin että työmarkkinoille. Tulevaisuudessa Taitotalo järjestää yhteistyössä työelämän kanssa nuorille ammatillista koulutusta, jonka tavoitteena on, että nuoret työllistyvät ja pääsevät rakentamaan ammatillisia urapolkuaan ja asiantuntijuuttaan jo varhain. Taitotalo tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Opiskelijoille on tarjolla erilaisia väylä- ja polkuopintoja korkeakouluihin.

– Ammatilliset opinnot Taitotalossa ovat polku korkeakouluun.

”Tulevaisuuden osaajat koulutetaan tänään”

Paananen korostaa, että Taitotalo haluaa olla mukana rakentamassa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella on mahdollisuus löytää oma paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa.

– Panostamalla vastuulliseen, laadukkaaseen ja työelämälähtöiseen koulutukseen varmistamme, että opiskelijat ovat valmiita kohtaamaan muuttuvan maailman ja työelämän haasteet. Tulevaisuuden osaajat koulutetaan tänään, Paananen sanoo.

Lue lisää yhteishausta Taitotalossa. 

Ammattiosaamisen päivää vietetään ensimmäistä kertaa perjantaina 31.1.2025. Ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden.

Lisätietoja 

Jarkko Paananen, rehtori, Taitotalo
040 723 9641, jarkko.paananen@taitotalo.fi