Lasten ja nuorten heikkenevät oppimistulokset on aika ottaa vakavasti. Suomen menestyksen, yhteiskunnallisen vakauden ja vapauden kulmakivi on laadukas ja tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen – oikeus oppimiseen.

Laadukkaat oppimateriaalit tarjoavat kustannustehokkaan työkalun oppimistulosten parantamiseen. Suomen Kustannusyhdistys nostaa kuntavaalien alla Oppimisen puolesta -kampanjalla esille oppimateriaalien merkitystä opettajan ja oppilaan arjessa sekä kehottaa äänestäjiä varmistamaan, että kuntavaaliehdokas pitää oppimisen puolta. Oman kuntansa tilanteen voi tarkistaa kampanjasivustolta oppimisenpuolesta.fi.

Äänestä kuntavaaleissa oppimisen puolesta

Tulevissa kuntavaaleissa koulutusasiat ovat aiempaa merkittävämmässä roolissa. Kun sote-tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, koulutusasioiden painoarvo kunnan päätöksenteossa kasvaa: kunnan budjetista kasvatus- ja sivistystoimi kattaa jopa 60 prosenttia. Näin ollen ymmärrys ja oikea tieto koulutusasioista on keväällä valittaville kuntapäättäjille erityisen tärkeää.

”Oppimateriaaleista nipistäminen ei tuota kunnan kassaan suuria säästöjä, mutta jo pienelläkin panostuksella voi parantaa merkittävästi koulutyön laatua ja oppimistuloksia – ja samalla kunnan vetovoimaa”, muistuttaa Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.

Jokaisella koululaisella ja opettajalla on oikeus toimiviin työvälineisiin

Laadukkaan oppimateriaalin merkitys perheiden ja opettajien arjessa on valtava. Jos kunnollisia oppimateriaaleja ei ole, joudutaan kouluissa työskentelemään tehottomasti huonoilla välineillä tai kopioimaan aineistoja laittomasti. Oppimateriaalin laatiminen vie turhaan opettajien työaikaa. Kustannettu oppimateriaali säästää opettajien oman arvion mukaan peräti 13 tuntia viikossa aikaa oppilaiden kohtaamiseen.

Suomessa peruskoululainen saa vuodessa oppimateriaaleja keskimäärin 143 eurolla. Kuntien panostuksessa oppimateriaaliin on kuitenkin merkittäviä eroja. Se antaa eri kuntien lapsille epätasa-arvoiset lähtökohdat oppimisen tielle.

Oppimisen puolesta -kampanja käynnistyy 24.1. verkossa, sosiaalisessa mediassa sekä Educa-messuilla. Myöhemmin keväällä kampanja jalkautuu äänestäjien arkeen vaikuttajamarkkinoinnin sekä radio-, video- ja somemainonnan kautta.

Suomen Kustannusyhdistys Educa-messuilla
Osasto 6d78

Pe 24.1. klo 11.30 Tulevaisuuden luokkahuone -lava
Oppimateriaalista lapselle oppimisen avaimet
Keskustelemassa kunnanvaltuutetut Inka Hopsu (Vihreät, Espoo), Ulla Kaukola (SDP, Vantaa) ja Mirita Saxberg (Kokoomus, Espoo)

Kampanjan verkkosivu: oppimisenpuolesta.fi
Kampanjamateriaaleja käyttöönne: kustantajat.fi/materiaalit/oppimisenpuolesta
#oppimisenpuolesta

Lisätiedot
Sakari Laiho
johtaja
Suomen Kustannusyhdistys
sakari.laiho@kustantajat.fi
p. 040 579 8868

Kampanjamateriaalit ja aikataulut
Sanna-Maaria Tornivaara
viestintäpäällikkö
Suomen Kustannusyhdistys
sanna-maaria.tornivaara@kustantajat.fi
p. 050 533 6233

Joulukuussa kosmetologiksi Ammattiopisto Samiedusta valmistunut Anni Svensk, 19, kertaa opiskelutaivaltaan äänessään häivähdys tervettä ylpeyttä, eikä syyttä. Kun pienestä pitäen kauneusalan ammatista haaveillut Anni aloitti syksyllä 2022 hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon opinnot, oli hän epävarma pärjäämisestään.

– En ollut ollut kolmeen vuoteen koulun penkillä, sillä suoritin yläkoulun kotiopetuksessa ADD:hen liittyvien haasteitteni ja kiusaamisen vuoksi. Pelkäsin, että kiusaaminen jatkuu ammattiopistossa ja jään yksin. Myös uudet tilanteet, kuten harjoitusasiakkaiden palvelu, tuntuivat ahdistavilta, koska en uskaltanut juurikaan puhua, Anni muistelee kipuilleensa opintojensa alkupuolella.

Yksi käänteentekevistä asioista Annille oli se, että jo parin viikon opintojen jälkeen hän oli saanut kavereita.

– Ajattelin, että ei tämä niin mahdoton juttu ehkä olekaan ja päätin edetä päivä kerrallaan. Vähitellen onnistumisten myötä ja kokemuksen karttuessa itsevarmuuteni kasvoi. Pian huomasin juttelevani asiakkaittenikin kanssa luontevasti.

Anni kiittelee Samiedua hänen erityishaasteidensa huomioimisesta. Hänelle muun muassa tehtiin opintojen alussa erityisen tuen suunnitelma varmistamaan opintojen eteenpäin meno. Myös opettajat suhtautuivat ymmärtäväisesti helposti kuormittuvaan opiskelijaan.

– Jos minusta esimerkiksi tuntui, että tarvitsen enemmän omaa rauhaa, sain tehdä opintoja kotona.

NYT-yrittäjyys vahvisti halua toimia yrittäjänä

Myös Annin unelma omasta kauneushoitolasta sai opintojen myötä siivet. Hän perusti maaliskuussa 2024 Samiedun Vuosi yrittäjänä -yrittäjyysohjelmassa kauneudenhoitopalveluja tarjoavan Beautybyanni NYT-yrityksen ja pyöritti sitä lähes valmistumiseensa saakka.

– Kun opettaja ehdotti minulle NYT-yrittäjyyttä, vastasin heti, että ”totta kai”. Kaikki menikin todella hyvin, ja opin paljon yrittäjyydestä ja itsestäni. Testasin esimerkiksi jaksamiseni rajoja tekemällä pitkiä päiviä.

NYT-yritys vahvisti Annin halua tehdä jatkossakin töitä yrittäjänä. Tilaisuus siihen tuli nopeammin kuin hän olisi arvannut.

– Opettaja soitti ja kertoi vapautumassa olevasta liiketilasta, joka mahdollisesti kiinnostaisi minua. Otin yhteyttä tilasta luopumassa olevaan yrittäjään, kävin katsomassa paikan ja totesin sen olevan juuri täydellinen pienen kauneushoitolan tarpeisiin.

Sopivan liiketilan löytymisestä alkoi Annin matka oikeaksi yrittäjäksi. Savonlinnassa Olavinkadulla Pikkukirkkoa vastapäätä sijaitsevalle yritykselleen hän antoi nimen Glamouria. 

– Tilan vuokrasuhde siirtyi minulle joulukuun ensimmäisenä päivänä. Vähitellen alan ottaa vastaan ensimmäisiä asiakkaita. Avajaisetkin järjestän jossakin vaiheessa.

Rohkeasti eteenpäin

Anni kertoo pitävänsä kaikista kosmetologin työtehtävistä mutta sanoo olevansa omimmillaan pikkutarkkuutta vaativissa töissä, kuten rakennekynsien tekemisessä ja kulmien laminoinnissa. Oman alansa löytäneellä tuoreella yrittäjällä on tarkoitus lisätä osaamistaan, kunhan yritystoiminta lähtee kunnolla käyntiin.

– Suunnitelmissani on suorittaa ripsiteknikon pätevyys. Aion palata myös takaisin Samiedulle opiskelemaan erikoiskosmetologiksi.

Tulevaisuuttaan Anni odottaa innolla. Peruskoulun lopussa epävarmuuksiensa kanssa kipuilleesta nuoresta on kasvanut rohkeasti eteenpäin katsova ammattilainen.

– Olen löytänyt itsestäni vahvuuksia, joista en aiemmin ollut tietoinen. Nyt tiedän pystyväni mihin tahansa!

Lisätietoja:
- Katja Repo, hius- ja kauneudenhoitoalan opettaja, puh. 044 550 6589, katja.repo@samiedu.fi
- Anni Svensk, Kauneushoitola Glamouria, puh. 044 235 0372

Haluamme nostaa esiin ammattiosaamisen ja ammatillisen koulutuksen tärkeyttä. Ammattiosaamisen päivä juhlistaa niitä osaajia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea.

Ammattiosaamisen päivän liputus

Luksia liputtaa päivän kunniaksi kaikilla kampuksilla. Liputuksella nostamme esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä ja juhlistamme ammattiosaajia sekä ammattiin opiskelevia.

Ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden -juhlistetaan osaamista yhdessä!

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitajassa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat oman alansa suomenmestaruuksista. Tammikuun lopussa ympäri Suomea käydään eri lajien semifinaalit, joista parhaat jatkavat toukokuussa Turussa järjestettävään finaalikilpailuun.

Luksiasta semifinaaleihin osallistuu 44 ammattilista opiskelijaa

Kisaajia on niin Lohjan kuin Nummelan kampuksilta. Kisaajien joukosta löytyy ensikertalaisia mutta myös jo mukana olleita kisaajia.

Kilpailussa tarvitaan myös kilpailuhuoltajia. Kilpailuhuoltaja toimii kilpailijan huoltajana kilpailun aikana. Yhden kilpailuhuoltajan vastuulla voi olla useampia kilpailijoita.

Luksian Taitajatiimi 2025 kokoontui ensitapaamiseen Lohjan kampukselle

Tilaisuudessa vaihdettiin kuulumisia, saatiin kisahupparit ja nautittiin kakkukahvit. Samalla käytiin läpi kisajärjestelyt. Kaikki tilaisuudessa puhuneet tähdensivät sitä, että kisaajat tulevat saamaan valtavasti kokemusta.

Taitajakilpailun kehittyminen on ollut muutaman viime vuoden aikana erittäin positiivinen Luksian osalta. Tästä iso kiitos Luksian henkilökunnalle, joka on ollut mukana toiminnassa ja kehittänyt sitä omalla osaamisellaan.

– On hienoa nähdä, miten paljon olemme saaneet kilpailijoita mukaan vuodeksi 2025. Kisaan osallistuminen tuo varmasti kisaajilleen ikimuistoisia hetkiä. Itse kisaan on tärkeää ottaa mukaan hyvä asenne ja ilolla tekeminen, kommentoi Luksian rehtori Markku Loiskekoski.

– Tehkää parhaanne, se riittää. Omasta suorituksesta kannattaa ottaa ilo ja oppi irti. Tämä on tilaisuus mitata omaa osaamista, totesi Luksian Skills lajipäällikkö Vesa Kupila. Vesa on ollut mukana monissa semifinaaleissa sekä finaaleissa vuosien varrella.

Paikalle tuli myös vuoden 2024 nuorten ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkillsissä kuudennen sijan sekä Medallion of Excellence tunnustuksen saanut, Luksiassa opintonsa suorittanut Mirva Alasjärvi. – Sijoita kilpailuun myös omaa aikaasi, treenaa ja tähtää korkealle, oli Mirvan viesti.

Tutustu Luksian Taitajatiimiin >>

Stefan Wallin fortsätter som styrelseordförande för Stiftelsen för Åbo Akademi

Vid Stiftelsens för Åbo Akademi konstituerande styrelsemöte den 23 januari återvaldes politices magister Stefan Wallin till ordförande och Master of Arts Emilie Gardberg till vice ordförande för år 2025.  

Mandatperioden för hela styrelsen för Stiftelsen för Åbo Akademi löpte ut 31.12.2024 med anledning av ändringar i stiftelsens stadgar. Vid Stiftelsens för Åbo Akademi delegationsmöte den 28 november 2024 återvaldes samtliga styrelsemedlemmar: ekonomie magister Niina Bergring, politices magister Riina Forsman, advokat Ulf-Henrik Kull och politices magister Stefan Wallin för perioden 1.1.2025-31.12.2026 samt Master of Arts Emilie Gardberg, diplomekonom Jan Holmberg och politices magister Michael Smirnoff för perioden 1.1.2025-31.12.2027. 

Stiftelsens för Åbo Akademi rådgivande placeringsutskott består av fyra medlemmar, varav två är stiftelsens styrelsemedlemmar och två är utomstående medlemmar med gedigen och mångsidig erfarenhet av placeringsverksamhet. De utomstående medlemmarnas mandatperiod är ett kalenderår. För år 2025 återvaldes stiftelsens ordförande Stefan Wallin och ekonomie magister Niina Bergring till stiftelsens representanter i placeringsutskottet och diplomingenjör Peter Karlsson och ekonomie magister Johannes Schulman till externa medlemmar. 

Tilläggsuppgifter:  
Skattmästare Lasse Svens  
Stiftelsen för Åbo Akademi  
Tfn: 050 0562 945   
E-post: lasse.svens@stiftelsenabo.fi  

Styrelseordförande Stefan Wallin  
Tfn: 040 839 1661  
E-post: stefan.erik.wallin@gmail.com

//

Stefan Wallin jatkaa Åbo Akademin säätiön hallituksen puheenjohtajana 

Valtiotieteiden maisteri Stefan Wallin valittiin uudelleen Åbo Akademin säätiön puheenjohtajaksi hallituksen kokouksessa 23. tammikuuta. Master of Arts Emilie Gardberg valittiin varapuheenjohtajaksi. 

Åbo Akademin säätiön hallituksen toimikausi päättyi 31.12.2024 säätiön sääntömuutosten vuoksi. Kokouksessaan 28. marraskuuta 2024 valtuuskunta valitsi uudelleen kaikki hallituksen jäsenet seuraavalle kaudelle: kauppatieteiden maisteri Niina Bergring, valtiotieteiden maisteri Riina Forsman, asianajaja Ulf-Henrik Kull ja valtiotieteiden maisteri Stefan Wallin toimikaudelle 1.1.2025–31.12.2026 sekä Master of Arts Emilie Gardberg, diplomiekonomi Jan Holmberg ja valtiotieteiden maisteri Michael Smirnoff toimikaudelle 1.1.2025–31.12.2027. 

Åbo Akademin säätiön neuvoa-antava sijoitustoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, joista kaksi on säätiön hallituksen jäseniä ja kaksi ulkopuolisia, joilla on vankka ja monipuolinen kokemus sijoitusalalta. Ulkopuolisten jäsenten toimikausi on yksi kalenterivuosi. Vuodelle 2025 valittiin uudelleen säätiön edustajiksi Stefan Wallin ja kauppatieteiden maisteri Niina Bergring sekä ulkopuolisiksi jäseniksi diplomi-insinööri Peter Karlsson ja kauppatieteiden maisteri Johannes Schulman. 

Lisätietoja: 
Toimitusjohtaja Lasse Svens 
Åbo Akademin säätiö 
Puh: 050 056 2945 
Sähköposti: lasse.svens@stiftelsenabo.fi 

Hallituksen puheenjohtaja Stefan Wallin 
Puh: 040 839 1661 
Sähköposti: stefan.erik.wallin@gmail.com

Vuoden 2025 Oppikirjailijapalkinnot saivat Mea Kalm, Jorma Kytömäki, Marja-Kristiina Lerkkanen, Tapani Lohi ja Tuula Niskanen.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Oppikirjailijapalkinnot jaettiin opetusalan Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa perjantaina 24. tammikuuta 2025. Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppiteostuotannosta. Palkinnot jakavat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja varapuheenjohtaja Markus Hotakainen. Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeus-korvauksilla.

Merja (Mea) Kalm on turkulainen luokanopettaja. Jorma Kytömäki on eläkkeellä oleva Turun yliopiston maantieteen lehtori. Marja-Kristiina Lerkkanen on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori. Tapani Lohi toimii tutkijana ja yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Tuula Niskanen on toiminut pitkään erityisopettajana ja työskentelee nyt erityisen tuen asiantuntijana Ammattiopisto Spesiassa Järvenpäässä.

PALKINTOPERUSTELUT

MERJA (MEA) KALM

Merja (Mea) Kalm on turkulainen luokanopettaja sekä oppi- ja tietokirjailija. Hän on toiminut oppikirjailijana vuosituhannen alusta saakka, ja ollut mukana rakentamassa kiiteltyjä ja menestyneitä oppimateriaalisarjoja eri kustantajien kanssa.

Mea Kalmin laajaan tuotantoon kuuluvat muun muassa matematiikan sarja Oivaltaja (Otava), uskonnon sarjat Sydän (Otava) ja Tähti (Otava), äidinkielen ja kirjallisuuden sarja Välkky (Sanoma Pro) sekä historian sarja Historian tuulet (Otava). Oppimateriaalin lisäksi Kalmin tuotantoa ovat muun muassa Lasten Keskuksen julkaisemat tietokirjat Hyvä kaveri – Ystävyyden supervoimat (Lasten Keskus) ja Hyvä tyyppi –Supervoimien käsikirja (Lasten Keskus). Tällä hetkellä Kalm tekee Otavan matematiikan vuosiluokkien 3–6 oppimateriaalisarjaa, Oivaltajaa. Sarja on julkaistu myös ruotsinkielisenä laitoksena. Oivaltajassa hänen kädenjälkensä näkyy erityisesti vahvuuspedagogiikassa.

Oppimateriaalityöryhmässä Mea Kalm on innovatiivinen, rohkea ja luova. Hän uskaltaa kokeilla ja heittäytyä. Kalmin oppimateriaalitekemisessä keskiössä on aina kohderyhmä eli se, kenelle materiaalia tehdään – lapset. Kalm osaa peilata taitavasti oppimateriaalien sisältöä eri ikäisten lasten tarpeisiin sopivaksi. Oppimateriaalityöryhmässä Kalm varmistaa, että kaikilla on hyvä olla. Hän on ratkaisukeskeinen, avoin ja rehellinen. Hän nappaa nopeasti kiinni monenlaisista ideoista, ja hänen kanssaan oppikirjojen työstäminen on antoisaa.

JORMA KYTÖMÄKI

FT, dosentti Jorma Kytömäki on työskennellyt Turun yliopiston maantieteen lehtorina eläköitymiseensä saakka. Kytömäki tunnetaan ansioistaan korkeatasoisten maantieteen oppimateriaalien tuottajana ja opettajankoulutuksen kehittäjänä.

Kytömäki on kirjoittanut eri työryhmien jäsenenä oppimateriaaleja sekä perusasteelle että lukioon 1980-luvun alusta saakka. Häntä ohjasi oppikirjailijan työhön halu maantieteen aseman ja sisällön kehittämiseen opetussuunnitelmien muuttuessa. Ensimmäiset oppikirjasarjat olivat perusasteen Opi maantietoa (WSOY) ja lukion Uuden lukion maantiede (WSOY). Seuraavat sarjat olivat 1990-luvun taitteessa ilmestyneet Värikäs maa (WSOY) ja Lukiolaisen Terra (WSOY). 2000-luvun alussa ilmestyi lukion Globus-sarja (WSOY). Kaikki nämä oppimateriaalit olivat erittäin suosittuja ja laajasti käytössä Suomen kouluissa. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu yhteensä yli 200 nimikettä oppikirjoja, harjoituskirjoja, opettajan materiaaleja ja koepaketteja. Jorma Kytömäki on kirjoittanut myös artikkeleja luonnon- ja kulttuurimaisemista sekä kulttuurimaantieteestä suomalaisiin ja kansainvälisiin alan lehtiin.

Jorma Kytömäen vahvuus työryhmien jäsenenä on hänen didaktinen, oppijaystävällinen näkökulmansa, sekä loistava huumori ja tilannetaju. Kytömäelle materiaalien laadinnassa tärkeää on ollut maantieteen kouluopetuksen merkityksen korostaminen, oppilaiden ja opiskelijoiden maailmankuvan rakentaminen sekä vastuullisuuteen kasvattaminen. Erityisesti Kytömäki korostaa maantieteellisen ajattelun kehittämistä. Hänen mukaansa maantiede kuvaa ja selittää tämän päivän maailmaa ja kurkistaa tulevaisuuteen.

MARJA-KRISTIINA LERKKANEN

Marja-Kristiina Lerkkanen on kasvatustieteen professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan erikoistunut vuorovaikutukseen esi- ja perusopetuksessa sekä kotiympäristössä ja lukutaidon ja matematiikan taitojen kehitykseen sekä oppimisen motivaatioon. Näistä teemoista nousee myös hänen oppikirjailijan työnsä.

Marja-Kristiina Lerkkanen on poikkeuksellisen aktiivinen kirjoittaja ja julkaisija. Laajan tieteellisen tuotannon lisäksi hän on työryhmän jäsenenä kirjoittanut lukuisia luku- ja kirjoitustaidon oppimateriaaleja esi- ja perusopetukseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi Apilatien aapinen (Sanoma Pro) ja Pikkumetsän esiopetus (Sanoma Pro), joihin liittyy useita harjoitus- ja lukukirjoja sekä opettajan oppaita. Lerkkanen on ollut kirjoittamassa myös tarpeellista ja laajasti käytettyä luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaalia ARMI  luokan- ja erityisopettajien käyttöön (Sanoma Pro), sekä vastaavaa yläkouluun tarkoitettua teosta YKÄ – Luku- ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä yläkouluun (Niilo Mäki -instituutti). Monen opettajan ja opettajaksi opiskelevan käsissä on kulunut Lerkkasen perusteos Lukemaan oppiminen ja opettaminen esikoulussa ja alkuopetuksessa (Sanoma Pro). Teos yhdistää teoreettista tietoa ja käytännön vinkkejä kattavaksi tietopaketiksi.

Lerkkanen on kannustava esimerkki tutkimukseen perustuvan tiedon tuomisesta käytäntöön. Hänen oppikirjailijatuotantonsa kattaa paitsi esi- ja perusopetusta myös opettajankoulutusta, ja hän liikkuu sujuvasti eri kohderyhmille tarkoitettujen tekstien välillä: oppikirjantekijä ymmärtää, että materiaalia tarvitsevat sekä oppijat että heidän opettajansa. Lerkkasen oppikirjatuotanto kietoutuu tiiviisti lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin, ja tämä työ on mittaamattoman arvokasta koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

TAPANI LOHI

Yliopistonlehtori OTT Tapani Lohi on tehnyt pitkän uransa opettajan ja tutkijan tehtävissä Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen perehtyneisyytensä näkyy laadukkaan oppikirjatuotannon lisäksi lukuisissa tieteellisissä artikkeleissa ja monografioissa.

Tapani Lohi on tehnyt johtavia perusoppikirjoja muun muassa yleisestä varallisuusoikeudesta yhteistyössä professori Janne Kaiston kanssa sekä yksin etenkin perhevarallisuusoikeudesta. Yhtenä timanttina hänen tuotannostaan voidaan mainita Aviovarallisuusoikeus (Talentum Pro), joka on mittava 993 sivuinen alan perusteos käsittäen kysymyksiä muun muassa osituksesta, perinnöstä, lahjasta ja vastuusta. Teos on välttämätön kaikille alan juristeille, mutta hyödyllinen myös maallikoille yleisenä tiedonlähteenä aiheesta. Johdatus varallisuusoikeuteen (Talentum) taas on toiminut erinomaisesti johdattavana perusteoksena yksityisoikeuden keskeisimpiin ongelmiin, velvoitteisiin ja sopimuksiin.

Perhevarallisuusoikeuden piiriin kuuluva säännöstö koskettaa lähes jokaisen suomalaisen elämää tavalla tai toisella. Materiaalia on valtavasti, sillä näistä jokaiselle tutuista oikeuskysymyksistä koskien ositusta, perintöä ja velkavastuuta on riidelty ja kirjoitettu hyvin paljon. Lohi kirjoittaa taitavasti, ja hänen ilmaisunsa on äärimmäisen tarkkaa ja erinomaisen selkeää suomen kieltä.

TUULA NISKANEN

Tuula Niskanen on lastentarhanopettaja, kasvatusaineiden opettaja, erityisopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja ja työnohjaaja. Hän on työskennellyt 26 vuotta pedagogiikan parissa opettajana ja erityisopettajana ja tehnyt vuodesta 2013 asti oppimateriaaleja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Tällä hetkellä hän työskentelee erityisen tuen asiantuntijana Ammattiopisto Spesian asiantuntijapalveluissa.

Niskanen on ollut merkittävä osaaja, kun on rakennettu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opintoihin kustannusohjelmaa. Hän on tuottanut sisältöä lukuisiin eri aihepiireihin ja kehittänyt jatkuvasti teosten ilmaisutapaa paremmin opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Niskanen on ollut oppimateriaalien digitaalisessa uudistamisessa idearikas edelläkävijä. Tämä näkyy esimerkiksi Asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen -uutuusteoksen (Sanoma Pro) uudenlaisessa materiaalipankissa.

Niskanen on ollut lähihoitaja- ja hoiva-avustajaopiskelijoiden materiaalien teossa hyvin keskeinen tekijä, ja hänen työpanoksellaan oppimateriaalintekijänä on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Samoin hänen osaamisensa neurokirjon piirteiden, oppimisvaikeuksien ja S2-opiskelijoiden huomioon ottamisessa opetustyössä on ollut merkittävää niin opiskelijoille kuin opetusalan ammattilaisille. Niskasen tekemät oppimateriaalit ovat olleet käyttäjien laajasti kiittämiä niin asiasisällöltään, ilmaisultaan kuin pedagogiikaltaankin. Oppimateriaaliryhmän jäsenenä hänellä on ainutlaatuiset taidot ohjata muita tekijöitä hienovaraisesti mutta jämäkästi kohti oppimateriaalin pedagogisten tavoitteiden saavuttamista.

OPPIKIRJAILIJAPALKINTO

Oppikirjailijapalkinto myönnetään vuosittain usealle oppikirjailijalle. Vuodesta 2001 saakka myönnetyn palkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Hannele Cantell, Juha Herkman, Mervi Holopainen, Eenariina Hämäläinen, Ulla Ilomäki-Keisala, Johanna Jämsä, Panu Kaila, Jari Lavonen, Helena Ruuska, Eeva-Liisa Ryhänen, Juha Suoranta, Marja Tihtarinen-Ulmanen, Juha Valste, Simo Veistola ja Leila White.

Palkinnonsaajista päätti Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus, johon kuuluivat vuonna 2024 puheenjohtaja Timo Tossavainen, varapuheenjohtaja Anne Mäntynen ja jäsenet Mervi Holopainen, Markus Hotakainen, Elina Kahla, Riitta Korhonen, Noora Mustajoki, Kai Myrberg, Rainer Oesch ja Oula Silvennoinen.

Haastattelut:

Merja (Mea) Kalm | 050 363 6366 | merja@kalm.fi
Jorma Kytömäki | 050 582 6942 | jorkyt@utu.fi
Marja-Kristiina Lerkkanen | 040 805 3347 | marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi
Tapani Lohi | Yhteystiedot pyydettäessä
Tuula Niskanen | 044 058 8889 | tuula.niskanen4@gmail.com

Lisätiedot:

Jenni Ylinentalo | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
050 516 9554 | jenni.ylinentalo@tietokirjailijat.fi
www.suomentietokirjailijat.fi

Kilpailuun osallistuu 24 maata :

Bocuse d’Or finaalin 2025 ensimmäisen tehtävän raaka-aineet ovat kotkakala, hummeri, juuriselleri ja varsiselleri. Tehtävä, ”Plate Theme”, tarjoillaan annokselle erikseen suunnitellulta lautaselta.

Juuriselleri – ja varsisellerikomponentit esitellään vadilla. Juuriselleristä valmistetaan kaksi identtistä komponenttia kahdeksalle hengelle. Sen lisäksi vadilla esitellään 16 identtistä lisuketta varsiselleristä. Selleri- annokset nostetaan vadilta lautaselle, jossa on kotkakalasta ja hummerista valmistettu komponentti. Annoksen osana tarjoillaan kuuma hummerisabayon- kastike. Sifonin käyttö on kielletty.

Toisen tehtävän ,”Platter Theme”  raaka-aineet ovat metsäkauriin kokonainen, luullinen fileeselkä ja 2 luullista lapaa sekä ankanmaksa. Tämän lisäksi raaka-aineena on tee. Valittavana on joko savustettu japanilainen tee, musta intialainen tee tai Oolong kiinalainen tee.

Kilpailijat valmistavat näistä annoksen 16 henkilölle. Annos esitellään sille erityisesti suunnitellulta vadilla ja tarjoillaan tuomareille klo 13.45.

Metsäkauris asetellaan vadille kolmena palana, jotka leikataan lautasille tuomaristolle arvioitaviksi. Vadille tulee myös metsäkauriin lapaa ja ankanmaksaa sisältävä piirakka sekä suomalaiseen hedelmään perustuva lisuke. 

Erikseen joukkue valmistaa yhden lisukkeen sille määrättyyn astiaan. Lisukkeen tulee olla vapaavalintaisella täytteellä täytetyt kaksiväriset suljetut raviolit metsäkaurisliemessä, joka on maustettu teellä. 

Kilpailussa käytettävät vadit ovat taideteoksia jo itsessään. Vatien tulee esitellä kilpailevan joukkueen kotimaan raaka-aineita ja makuja, suomalaista ruokakulttuuria. Joukkueet saavat pisteitä myös siitä, kuinka toteuttavat ja esittelevät vadin.

Suomen joukkueen vadit on suunnitellut ja valmistanut suomalainen muotoilutoimisto ja kultasepänpaja Saarikorpi Design Oy:n Kirsti Doukas ja Kristian Saarikorpi. He ovat aiemmin toteuttaneet myös Suomen Euroopan karsintojen vadin Trondheimissa keväällä 2024.

Suomen Bocuse d’Or -menestyksen kilpailukaudella 2023–2025 mahdollistavat Arla Pro, HKFoods, Lantmännen Unibake ja Hellmann’s. Lisäksi kumppaneina toimivat E. Ahlström, Hätälä, Järvikylä, Metos, Moët Chandon sekä Paulig Pro. Myös Perho Liiketalousopisto ja Haaga- Helia ovat kumppaneitamme. K-ryhmästä Bocuse d’Or matkaa tukevat K Citymarket ja Kespro.

Kaksivuotisen kilpailukauden aikana Bocuse d'Or Academy Finland ry järjestää Suomen edustajakarsinnat, kokoaa Suomen Bocuse d’Or -kilpailujoukkueen, ja järjestää kilpailuihin valmistautumiseen tarvittavat harjoitustilat ja -välineet sekä taloudelliset ja henkilöresurssit. Lisäksi yhdistys kehittää Suomen kansainvälistä kokkikilpailutoimintaa ja tukee menestystä yhdessä yhteistyö- ja sidosryhmäverkostonsa kanssa.

Taitaja2025 on ammattiin opiskelevien nuorten ammattitaidon SM-kilpailu. Tämän vuotinen kilpailu käynnistyy Taitaja2025-semifinaaleilla 27. –31.1.2025. Toukokuun finaaleihin jatkavat lajien parhaat. 

STEP-ammattiopistosta osallistuu Taitaja2025 -semifinaaleihin kaksi lähihoitajaopiskelijaa.  Semifinaalien kautta valitaan kunkin lajin parhaat kilpailemaan toukokuussa ammattitaidon SM-mitaleista. STEP-ammattiopistolla on jo yksi Taitajavoitto: Eveliina Karhu voitti Taitaja2023 kilpailun lähihoitajalajin.

Lähihoitaja-lajin semifinaali järjestetään 29.1.2025 klo 9–16 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Tuusulan toimipisteessä, Kirkkotie 31. Lajin tehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon. ​​Lähihoitaja voi työskennellä monipuolisesti hoidon ja huolenpidon, vanhus- ja vammaispalvelujen, mielenterveys- ja päihdetyön, kotihoidon, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.

Taitaja2025 – Matka huipulle alkaa!

Taitaja2025-semifinaalit käynnistyvät 27.–31.1.2025, kun yli 1800 nuorta eri puolilta Suomea kisaavat paikasta finaaliin. Turussa 5.–8.5.2025 järjestettävään huipputapahtumaan etenee kahdeksan parasta jokaisesta lajista. Finalistit julkistetaan 13.2.2025.

Taitaja-finaali kokoaa noin 400 kilpailijaa 48 eri lajissa, kattaen auto- ja kuljetustekniikan, ICT:n, palvelut, rakentamisen, ravitsemuspalvelut ja teollisuuden. Mukana ovat myös TaitajaPLUS-lajit erityistä tukea tarvitseville sekä yläkoululaisten Taitaja9-finaali.

Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma

Kaikille avoin ja maksuton Taitaja-tapahtuma on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma ja siellä kilpaillaan ammattitaidon suomenmestaruuksista. Tapahtuman tavoitteena on myös nostaa esiin ammattiosaamisen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Taitaja2025 -finaalin tapahtumapaikkana toimii Turun Messukeskus ja Turun AKK piha-alueineen. Kilpailulajien lisäksi tapahtumassa on ammattinäytöksiä, seminaareja ja kokeilupisteitä, joissa kävijät pääsevät kokeilemaan omaa osaamistaan.

Turun Taitaja-tapahtuman slogan on Ammattitaidolla tulevaisuuteen. Tavoitteena on tuoda esiin ammattitaitovaatimusten kehittymistä ja kunnioittaa nuoria, jotka ovat alansa tulevaisuuden osaajia.

Lisätietoja: Tarja Jämsä, opettaja, p. 044 358 8934, tarja.jamsa@step.fi

Taitaja2025 -kisasivut
step.fi

#AmmattitaidollaTulevaisuuteen #STEPammattiopisto #STEPkoulutus

Kansalaisopistojen liiton vuosittainen suurtapahtuma Tammiseminaari järjestetään tänä vuonna Turussa 30.–31. tammikuuta 2025. Seminaaripaikkana toimii Turun suomenkielisen työväenopiston juhlasali, jonne saapuu loppukuusta runsas joukko kansalaisopistojen rehtoreita, suunnittelijoita ja opettajia eri puolilta Suomea. Yhteenlaskettuna paikan päälle kokoontuu noin 150 hengen yleisö.

Seminaarin kattoteemana on kansalaisopistojen tulevaisuus, jota käsitellään kaksipäiväisen seminaarin aikana muun muassa opistotoiminnan järjestämisen, kuntien uusien tehtävien, vastuullisuuden ja perus- ja kansalaistaitojen näkökulmista.

”Olemme parasta aikaa luomassa skenaarioita kansalaisopistojen erilaisista tulevaisuuskuvista. Ennakoimme haasteita ja mahdollisuuksia ja pyrimme sitä kautta kehittämään opistojen toimintaa ja strategioita”, Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen kertoo. ”Kansalaisopistot kykenevät näin vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin sekä varmistamaan, että ne pystyvät tarjoamaan laadukasta ja ajankohtaista koulutusta opiskelijoilleen myös tulevaisuudessa.”

Kaksipäiväinen Tammiseminaari on suunniteltu monipuoliseksi ja osallistavaksi. Asiantuntijaluentojen lisäksi ohjelma sisältää ryhmäkeskustelua ja työpajoja, joissa osallistujat pääsevät syventymään erilaisiin teemoihin ja jakamaan keskenään hyviä käytäntöjä. Odotettuja ovat myös osallistavat ryhmäkeskustelut, jotka mahdollistavat ajatusten ja kokemusten vaihdon eri puolilta Suomea saapuneiden kollegoiden kesken.

”Kansalaisopistoissa työskenteleviä pohdituttavat tällä hetkellä erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä opiskelijoiden osittain uudet ja erilaiset tarpeet”, Nuottanen selventää. ”Lisäksi on tärkeää, että pystymme tarjoamaan opiskelijoille matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia, turvaamaan opistojen rahoituksen ja säilyttämään kurssimaksut kohtuullisina. Vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset ovat myös keskeisiä teemoja, joita käsittelemme tällä hetkellä aktiivisesti.”

Tammiseminaari on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Kansalaisopistojen liitto, Auralan kansalaisopisto, Turun suomenkielinen työväenopisto ja Åbo svenska arbetarinstitut.

Tammiseminaarin ohjelmaan voi tutustua osoitteessa
kansalaisopistojenliitto.fi/tammiseminaari

Lisätietoja Tammiseminaarista
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Koulutuskeskus Salpaus järjestää tänä vuonna viiden lajin Taitaja-semifinaalit, joista parhaat jatkavat Taitajan eli nuorten ammattitaidon SM-kilpailun finaaliin. 

Kutsumme median seuraamaan Salpauksessa järjestettävien lajien semifinaaleja tiistaina 28.1. ja keskiviikkona 29.1.: 

• ti 28.1. Hitsaus ja levytyöt Vipusenkadun kampuksella (Vipusenkatu 5 A, Lahti) 

• ke 29.1. Ilmastointiasennus Vipusenkadun kampuksella (Vipusenkatu 5 C, Lahti) 

• ke 29.1. Puuseppä Vipusenkadun kampuksella (Vipusenkatu 5 B, Lahti) 

• ke 29.1. Eläintenhoito Asikkalan kampuksella (Laurellintie 55, Asikkala) 

• ke 29.1. Lähihoitaja Lahden keskustakampuksella (Ståhlberginkatu 10, Lahti) 

Lisäksi Salpauksesta osallistuu opiskelijoita etänä järjestettäviin Taitaja2025-semifinaaleihin Lahden keskustakampuksella 29.1. lajeissa matkailu ja taloushallinto sekä Vipusenkadun kampuksella 28.1. lajissa CAD-suunnittelu ja 30.1. lajissa Web-kehitys. 

Taitaja-kisassa ammattiin opiskelevat nuoret mittelevät oman ammattialansa osaamisesta todellista työelämää vastaavissa tehtävissä ja olosuhteissa. Semifinaalit järjestetään aidoissa oppimisympäristöissä Salpauksessa. 

Tarjoamme medialle mahdollisuuden kurkistaa vauhdikkaaseen ja jännittävään kilpailupäivään. Jotta vierailu sujuisi mahdollisimman mutkattomasti, pyydämme ottamaan yhteyttä lajivastaavaan ennen saapumista ja varmistamaan sopivan saapumisajan. Yhteystiedot löytyvät tiedotteen lopusta.  

Salpauslaisia kilpailee eri puolilla Suomea 

Taitaja-semifinaalit järjestetään 27.–31.1.2025. Semifinaaleihin on ilmoittautunut yli 1800 opiskelija. He kilpailevat 48 lajissa, joista viisi on erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja. Osa semifinaalin lajeista järjestetään etätoteutuksena niin, että kilpailijat osallistuvat kilpailuun omasta oppilaitoksestaan käsin.  

Semifinaaleissa kilpailee tänä vuonna 67 salpauslaista 22 lajissa eri puolilla Suomea. Salpauksen opiskelijat osallistuvat muualla Suomessa seuraavien lajien semifinaaleihin: asiakaspalvelu ja myynti, hiusmuotoilu, kauneudenhoito, vaatteenvalmistus, hevostenhoito, yrittäjyys, turvapalvelut, maalaus ja tapetointi, putkiasennus, talonrakentaminen, leipuri-kondiittori, kokki ja elektroniikka-asennus.  

Semifinaalien parhaimmisto eli kunkin alan kahdeksan osaavinta jatkavat kilpailemaan suomenmestaruuksista Turussa 5.–8.5.2025 järjestettävään finaaliin, jossa kilpailee noin 400 opiskelijaa eri ammattialoilta. Semifinaalien tulokset julkaistaan tänä vuonna 13.2. 

Kysy lisää ja sovi vierailu- tai haastatteluaika 

Hitsaus ja levytyöt: Ari Mansikkaniemi, lehtori, p. 044 708 0633, ari.mansikkaniemi@salpaus.fi

Ilmastointiasennus: Juho Kurjenmaa, opettaja, p. 044 708 1972, juho.kurjenmaa@salpaus.fi. Kilpailusuoritukset klo 9.00–15.00 välillä ja klo 11.45–12.15 lounastauko. 

Puuseppä: Marko Varjos, lehtori, p. 050 384 3905, marko.varjos@salpaus.fi

Eläintenhoito: Karoliina Kuusela, lehtori, 044 708 1504, karoliina.kuusela@salpaus.fi. Kilpailupäivän aikana on toimintaa klo 11.00–17.00 Tassula-rakennuksessa ja klo 15.00–18.00 navetalla (huom. navetalle ei omatoimista kulkua). 

Lähihoitaja: Susanna Konttila, lehtori, 044 708 1821, susanna.konttila@salpaus.fi. Kilpailupäivän toiminnallisia tehtäviä on mahdollista tulla seuraamaan. Tehtävien kesto on tunti ja pyydämme huomioimaan, ettei tiloihin tai niistä pois ole kulkua suoritusten aikana. Suoritukset alkavat klo 9.30, 10.30, 12.00, 13.00 ja 14.00. Toivomme ilmoittautumista etukäteen Susanna Konttilalle. 

Salpauksen kilpailijat muilla paikkakunnilla: Pekka Merikanto, suunnittelija, p. 044 708 0626, pekka.merikanto@salpaus.fi 

 Lue lisää Taitaja-kilpailuista: https://taitaja2025.fi/fi/ 

Korkeakoulujen nykyinen rahoitus ei riitä nuorten koulutustason nostoon puoleen ikäluokasta. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ esittävät ylihallituskautista suunnitelmaa koulutustason nostamiseksi.

Korkeakoulutettujen määrä on laahannut Suomessa lähes paikallaan koko 2000-luvun samaan aikaan kun verrokkimaat ovat menneet vauhdilla ohi. Yksi keskeinen syy on korkeakoulujen riittämättömissä resursseissa. Yliopistojen reaalinen perusrahoitus suhteutettuna maisteritutkintojen määrään on kutistunut yli 30 prosenttia vuodesta 2010.

– Suomi tarvitsee lisää korkeasti koulutettuja osaajia, joilla on asiantuntemusta ja luovuutta löytää ratkaisuja aikamme globaaleihin kehityshaasteisiin. Osaajat ovat myös edellytys tuottavuuden kasvulle. Korkeakoulutettujen määrä tulee saada kasvuun. Se edellyttää yliopistojen resurssien vahvistamista, Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä korostaa.

Viime vuosina tehdyt toimet, kuten määräaikaiset aloituspaikkarahoituksen lisäykset, eivät riitä korjaamaan tilannetta.

Vaikka valtiontalouden tilanne on tällä hetkellä tiukka, tulisi tunnistaa koulutustason noston merkitys tulevaisuuden kasvun luomisessa. Korkeakoulutettujen määrän kasvattamiselle ja laadukkaan korkeakoulutuksen varmistamiselle on taattava pitkäjänteiset edellytykset muun muassa rahoitusta vahvistamalla.

– Eduskuntapuolueiden tulisi sitoutua parlamentaarisesti yli hallituskausien ulottuvaan suunnitelmaan korkeakoulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi. Oikea hetki työn käynnistämiselle on hallituksen puoliväliriihi tänä keväänä, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.

Koulutustason nostoa ei saa toteuttaa oppimistavoitteista tinkimällä. Tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin liittyviä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman osaavaa työvoimaa. Myös riittävästä oppimisen tuesta ja ohjauksesta sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista on välttämätöntä huolehtia.

Suomessa on OECD-maista suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä.

– Koulutuksen ja sivistyksen taloudelliset hyödyt ovat kiistattomat. Korkeasti koulutettu kansa on myös kriisinkestävämpi, osallistuu enemmän kansalaisyhteiskuntaan ja on vähemmän altis hybridivaikuttamiselle. Koulutustason nosto siis vahvistaa sekä taloutta että demokratiaa, Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Anselmi Auramo toteaa.

Lisätietoja:
Anselmi Auramo, SYLin puheenjohtaja, + 358 45 647 1116
Katarina Murto, OAJ:n puheenjohtaja, +358 50 568 9188
Ilkka Niemelä, Unifin puheenjohtaja, +358 50 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)

Vuoden 2024 Cygnaeus-palkinto myönnettiin Educa-messuilla 25.1.2025 Loviisan kaupungin Digipolku-hankkeelle. Cygnaeus-palkinnolla etsittiin inspiroivia ideoita ja ratkaisuja, joilla edistetään lasten ja nuorten digitaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Digipolku-hanke on koko perusopetuksen ajaksi suunniteltu toiminto, jonka tavoitteena on varmistaa älylaitteiden turvallinen käyttö kaupungin kaikille lapsille ja nuorille.

Lopullisen valinnan palkinnon saajasta tekivät kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta ja vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye Kuopion poliisista. Palkinnon jakoi Educa 2025 -messuilla 25.1.2025 opetusneuvos Jarkko Niiranen Opetushallituksesta.

– Mielestämme on tärkeää kiinnittää huomiota älylaitteiden turvalliseen käyttöön. Puhelinten kieltäminen tai pelkästään ruutuajan rajaaminen eivät ole toimivia tapoja oppia näitä asioita, sillä silloin ei opita laitteiden järkevää käyttöä, hallintaa eikä oman puhelimen käytön säätelyä, toinen palkinnon valitsijoista, professori Kirsti Lonka toteaa.

Digipolun tärkeimpiä tavoitteita on opettaa kaikille kunnan oppilaille samat turvataidot ja samalla lisätä mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Toimintatapoja yhtenäistämällä halutaan varmistaa se, että kaikilla on tarvittavat valmiudet navigoida turvallisesti myös sosiaalisessa mediassa.

– Yksi hankkeen päätavoite on tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen kaikissa kouluissamme, digitutor ja pedagoginen kehittäjä Carina Astikainen Loviisan kaupungilta kertoo.

Digipolku-hankkeessa opetetaan maltillista ja tiedostettua digikäyttäytymistä – eli sitä, miten digitaalisissa ympäristöissä liikkuessa voi edistää omaa hyvinvointia ja suojautua nettisivustojen ja erilaisten medioiden haitallisilta ja lapsille sopimattomilta sisällöiltä. Oppilaat ovatkin huomanneet omien taitojensa kasvavan hankkeen avulla.
Loviisan sivistys- ja hyvinvointikeskuksen johtaja Kirsi Kinnunen on valtavan ylpeä siitä, että Cygnaeus-palkinto myönnettiin Digipolku-hankkeelle.

 – Kiitos palkinnostamme kuuluu etenkin Digipolkua työstäneille Carina Astikaiselle, koulutuksen ICT-tukihenkilölle Art Karimäelle, koulutuspäällikölle, rehtoreille, opettajille, oppilaille että huoltajille. Oma roolini on ollut toimia mahdollistajana. Myös Loviisan kaupungin luottamushenkilöt ovat mahdollistaneet Loviisan kaupungin digitaalisen osaamisen. Digipolku toimii nyt koko Suomelle hienona esimerkkinä ja mallina. Digipolku-ohjeistusta noudatetaan 1.1.2025 alkaen osana opetuksen jokapäiväisiä toimintatapoja Loviisan esi- ja perusopetuksessa, Kirsi Kinnunen kertoo.

Lisätietoja medialle Digipolku-hankkeesta:
Loviisan kaupunki
Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen johtaja
Kirsi Kinnunen
puh. +358 440 555 250
kirsi.kinnunen@loviisa.fi

Cygnaeuspriset 2024 beviljades Lovisa stads projekt Digistigen under Educamässan 25.1.2025. Med Cygnaeuspriset söktes inspirerande idéer och lösningar, med vilka barns och ungas digitala välfärd och gemenskap främjas. Projektet Digistigen är en funktion som planerats för hela grundläggande utbildningen och dess mål är att säkerställa säker användning av smartapparater för alla barn och unga i Lovisa stad.Det slutliga valet av mottagare för priset gjordes av professor i pedagogisk psykologi Kirsti Lonka från Helsingfors universitet och äldre konstapel Daniel Kalejaiye från Kuopio polis. Priset delades ut på Educamässan 2025 av undervisningsråd Jarkko Niiranen från Utbildningsstyrelsen.

– Vi anser att det är viktigt att ägna uppmärksamhet åt säker användning av smartapparater. Förbjudande av telefoner eller endast begränsning av skärmtid är inte fungerande sätt att lära sig dessa saker. För då lär man inte sig förnuftig användning och behärskning av apparaterna eller reglering av användning av den egna telefonen, konstaterar den ena av väljarna för priset, professor Kirsti Lonka.

Digistigens viktigaste mål är att lära alla elever i kommunen samma säkerhetsfärdigheter och samtidigt öka möjligheterna till gemenskap. Genom att förenhetliga verksamhetssätt vill man säkerställa det att alla har den behövliga beredskap att säkert navigera även i sociala medier.

– Ett av projektets huvudmål är främjandet av jämlikhet, likvärdighet och gemenskap i alla våra skolor, berättar digitutor och pedagogiska utvecklaren Carina Astikainen från Lovisa stad.

I projektet Digistigen undervisas tolerant och informerat digibeteende – det vill säga det hur man kan främja den egna välfärden i digitala miljöer och skydda sig mot webbplatsers och olika mediers skadliga och för barn olämpliga innehåll. Eleverna har faktiskt märkt att deras färdigheter ökat med hjälp av projektet.

Lovisa stads direktör för centralen för bildning och välfärd Kirsi Kinnunen är väldigt stolt över att Cygnaeuspriset beviljades projektet Digistigen.

 – Tacket för vårt pris hör i synnerhet till dem som utarbetat Digistigen, Carina Astikainen, utbildningens ICT-stödperson Art Karimäki, utbildningschefen, rektorerna, lärarna, eleverna och vårdnadshavarna. Min roll har varit att vara en möjliggörare. Också Lovisa stads förtroendevalda har möjliggjort Lovisa stads digitala kunnande. Digistigen är nu ett fint exempel och modell för hela Finland. Digistigsanvisningarna följs från och med 1.1.2025 som en del av undervisningens vardagliga verksamhetssätt i förskoleundervisningen och grundläggande utbildningen i Lovisa, berättar Kirsi Kinnunen.

Ytterligare information om projektet Digistigen till medierna:
Lovisa stad 
Direktören för centralen för bildning och välfärd 
Kirsi Kinnunen
tfn +358 440 555 250
kirsi.kinnunen@loviisa.fi

Savon ammattiopiston opiskelijoille suunnattu hyvinvointi- ja turvallisuuskysely antoi tärkeää tietoa kampusten nykytilanteesta sekä kehittämiskohteista. Kyselyn tulosten mukaan kampuksen turvallisuus koetaan hyväksi. Opiskelijat kokevat, että turvallisuusperehdytyksen laatu on parantunut edellisvuodesta. Tämä heijastuu sekä opiskelijoiden että henkilökunnan turvallisuusosaamiseen ja toimintaan.

Savon ammattiopiston opiskelijoille suunnattu hyvinvointi- ja turvallisuuskysely sai tänä vuonna erinomaisen vastaanoton. Vastauksia kertyi yhteensä 1523 kappaletta, mikä on peräti 410 vastausta enemmän kuin edellisvuonna. Tulokset antavat arvokasta tietoa kampuksen turvallisuuskulttuurin ja hyvinvoinnin kehittämiseen.

Tulevaisuuden kehityskohteet ja ratkaisut

Savon ammattiopisto on sitoutunut vastaamaan myös esiin nousseisiin kehityskohteisiin. Tulevaisuudessa keskitytään erityisesti seuraaviin asioihin:

• TURVIS-ilmoituskanava tarjoaa helpon tavan raportoida kiusaamiseen, häirintään tai turvallisuuteen liittyvistä ongelmatilanteista. TURVIS-järjestelmä tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja lisää avoimuutta turvallisuusasioissa.
• Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen on keskiössä, jotta jokainen opiskelija kokee kuuluvansa osaksi yhteisöä. Esimerkiksi koulun järjestämät tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia tutustumiseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen.
• Liikenneturvallisuuskoulutus on yksi tulevista painopisteistä, jolla pyritään lisäämään opiskelijoiden tietoja ja taitoja liikenteessä liikkumisen turvallisuudesta.

Savon ammattiopisto kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita ja muistuttaa, että turvallisuus ja hyvinvointi ovat yhteinen asia. Yhdessä rakennettu turvallinen ympäristö tukee oppimista ja hyvinvointia joka päivä.

Lisätietoja

Jukka Mustonen, projektipäällikkö
Savon ammattiopisto
044 785 3944

Luovuutta politiikkaan -kampanjaviikko tuo taideoppilaitokset ja päättäjät yhteen jo kolmatta kertaa 3.–9.2.2025. Viikon aikana poliitikot vierailevat yli 100:ssa taiteen oppilaitoksessa ympäri maata.

Luovuutta politiikkaan -kampanja syntyi halusta nostaa taidetta ja kulttuuria harrastavien ja opiskelevien lasten ja nuorten ääni osaksi julkista keskustelua. Kevään kunta- ja aluevaalien sekä kulttuurialalla vallitsevien muutosten vuoksi kampanjaviikko on tänä vuonna erityisen ajankohtainen.

Taiteen perusopetusliiton ja sen jäsenjärjestöjen sekä Suomen konservatorioliiton koordinoima valtakunnallinen Luovuutta politiikkaan -kampanjaviikko lisää päättäjien tietoisuutta taiteen perusopetuksesta ja kulttuurialan ammatillisesta koulutuksesta sekä nostaa esiin niiden merkitystä hyvinvoinnin, kestävyyden, aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian vahvistajana.

Helmikuun ensimmäisellä viikolla järjestettävään kampanjaan osallistuu yli 100 eri taiteenalojen oppilaitosta.

Kampanjaviikolla luvassa monenlaista ohjelmaa

Viikon avaa Yle Areenaan striimattava paneelikeskustelu teemalla “Taide, tulevaisuus, päätökset - kuka määrää luovuuden suunnan?”. Paneelikeskustelun järjestää Pop & Jazz Konservatorio yhteistyössä Itä-Helsingin musiikkiopiston, Länsi-Helsingin musiikkiopiston ja Musiikkikeskus Resonaarin kanssa maanantaina 3.2.2025 klo 9.30–10.30.

Panelisteina ovat poliitikot Eveliina Heinäluoma, Minna Lindgren, Minja Koskela, Satu Roberg, Sari Sarkomaa sekä taiteen perusopetuksen edustajina Markku Kaikkonen ja Janne Murto. Moderoijana toimii Ylen toimittaja Inari Tilli.

Kampanjaviikko tarjoaa päättäjille ainutlaatuisen tilaisuuden nähdä ja kuulla, miten taideopetus vaikuttaa lasten ja nuorten elämään. Aktiviteettien ohessa päättäjät keskustelevat oppilaiden kanssa myös siitä, miten taiteen tekemisellä voi vaikuttaa.

Kukin oppilaitos on suunnitellut oman ohjelmansa. Luvassa on muun muassa tupsutyöpaja, teatteriryhmän alkulämmittely sekä osallistumista eri taiteenalojen opetustunneille.

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita oppilaitoksiin seuraamaan päättäjien ja kunta- ja aluevaaliehdokkaiden kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa.

Kampanjaan osallistuvat oppilaitokset ja vierailijat

Lista kampanjaan osallistuvista oppilaitoksista ja vierailijoista löytyy Taiteen perusopetusliiton verkkosivuilta. Listaa päivitetään koko kampanjan ajan.

Kampanjaa koordinoivat järjestöt

Suomen konservatorioliitto ja Taiteen perusopetusliitto jäsenjärjestöineen:

• Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ETOL ry
• Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry
• Kuvataidekoulujen liitto ry
• Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry
• Suomen sanataideopetuksen seura ry
• Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry

Järjestöt edustavat lähes 300 eri taiteenalojen oppilaitosta eri puolilla maata.

Aineistot

Taidetta harrastavien lasten ja nuorten kokemukset
Totuus tulee lasten suusta – 99 % taidetta harrastavista lapsista ja nuorista saa harrastuksestaan oppimisen iloa ja 97 % tuntee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään. Taiteen perusopetusliiton syksyllä julkaisema Kulttuuriharrastamisen vaikutukset -selvitysraportti tarjoaa tuoretta tutkimustietoa taidekasvatuksen merkityksellisyydestä. Kyselyyn vastasi lähes 2 000 taiteen perusopetuksen oppilasta yhdeksältä eri taiteenalalta ja eri puolilta Suomea.

Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -selvitysraportti (pdf)
Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -tiivistelmä (pdf)

Taideopetuksen tavoitteet vaalikeväänä
Järjestöjemme yhteinen kunta- ja aluevaaliohjelma kuvaa tiivistetysti taideopetuksen merkitystä kunnan elinvoimaan sekä asukkaiden hyvinvointiin ja osaamiseen.

Kunta- ja aluevaaliohjelma 2025 (pdf)

---------------------------------------------------------------------------

Kysy lisätietoja

Suomen konservatorioliiton toiminnanjohtaja Taija Lähdetie taija.lahdetie@konservatorioliitto.fi, p. 050 329 6009, konservatorioliitto.fi

Taiteen perusopetusliiton toiminnanjohtaja Viivi Seirala
viivi.seirala@artsedu.fi, p. 045 310 7702, artsedu.fi

---------------------------------------------------------------------------

Kampanjveckan Kreativitet i politiken sammanför konstläroverken och beslutsfattarna för tredje gången 3–9.2.2025. Under veckan besöker politikerna över 100 konstläroverk runtom i landet. 

Kampanjen Kreativitet i politiken föddes ur viljan att som en del av den offentliga diskussionen föra fram rösten hos de barn och unga som har konst och kultur som hobby eller studerar inom branscherna. I år är kampanjveckan speciellt aktuell med tanke på vårens välfärdsområdes- och kommunalval och förändringarna som pågår inom kulturbranschen.

Den riksomfattande kampanjveckan Kreativitet i politiken koordineras av Förbundet för grundläggande konstundervisning med medlemsföreningar tillsammans med Finlands konservatorieförbund. Kampanjen ökar beslutsfattarnas medvetenhet om grundläggande konstundervisning och yrkesutbildning inom kulturbranschen samt för fram branschernas betydelse för stärkandet av välbefinnandet, uthålligheten, ett aktivt medborgarskap och demokratin.

Kampanjen ordnas under första veckan i februari och i den deltar mer än 100 olika läroanstalter inom konstbranscherna.

Varierande program utlovas under kampanjveckan

Kampanjveckan inleds med en paneldiskussion som streamas via Yle Arenan med temat “Taide, tulevaisuus, päätökset - kuka määrää luovuuden suunnan?”. Paneldiskussionen ordnas av Pop & Jazz Konservatorio i samarbete med musikinstituten Itä-Helsingin musiikkiopisto, Länsi-Helsingin musiikkiopisto och Musiikkikeskus Resonaari måndag 3.2.2025 kl. 9.30–10.30. 

Panelister är politikerna Eveliina Heinäluoma, Minna Lindgren, Minja Koskela, Satu Roberg, Sari Sarkomaa samt som representanter för grundläggande konstundervisning deltar Markku Kaikkonen och Janne Murto. Som moderator fungerar Yles redaktör Inari Tilli.

Kampanjveckan erbjuder beslutsfattarna en unik möjlighet att se och höra hur konstundervisning påverkar barns och ungas liv. Vid sidan av aktiviteterna diskuterar beslutsfattarna och eleverna hur man kan påverka genom att utöva konst.

Varje läroanstalt har planerat sitt eget program. På programmet finns bland annat tofsworkshop, uppvärmning av en teatergrupp inför en föreställning samt deltagande i lektionerna inom olika konstbranscher.

Representanter för media är varmt välkomna till läroanstalterna för att följa med då beslutsfattarna och kandidaterna i välfärdsområdes- och kommunalvalen möter barn och unga.

Läroanstalterna och besökarna som deltar i kampanjen

En förteckning över läroanstalterna och gästerna som deltar i kampanjen finns uppräknade på Förbundets för grundläggande konstundervisning webbplats. Den uppdateras under hela kampanjveckan. 

Organisationerna som koordinerar kampanjen

Finlands konservatorieförbund och Förbundet för grundläggande konstundervisning med medlemsföreningar:

• Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ETOL
• Förbundet för hemslöjd och konsthantverk Taito
• Förbundet för konstskolor i Finland
• Finlands musikläroinrättningars förbund
• Suomen sanataideopetuksen seura
• Förbundet för Finlands Dansläroinrättningar STOPP.

Organisationerna representerar närmare 300 läroanstalter inom olika konstarter runtom i landet.

Material

Erfarenheter hos barn och unga som har konst som sin hobby
Av barn får man höra sanningen – 99 % av barn och unga som utövar konst som sin hobby upplever glädje av att lära sig i sin hobby och 97 % känner att de accepteras såsom de är. Förbundet för grundläggande konstundervisning publicerade på hösten rapporten Vilka effekter har en kulturhobby som erbjuder aktuella undersökningsdata om konstfostrans betydelse. Enkäten besvarades av nästan 2 000 elever inom grundläggande konstundervisning inom nio olika konstarter och från olika delar av Finland.

Vilka effekter har en kulturhobby 2024 -rapport (pdf)
Vilka effekter har en kulturhobby 2024 -sammanfattning (pdf)

Målen för grundläggande konstundervisning under valvåren
Våra organisationer har utarbetat ett gemensamt program för välfärdsområdes- och kommunalvalet. Programmet beskriver i en komprimerad form betydelsen av konstundervisning för kommunens livskraft samt invånarnas välbefinnande och kompetens.
Kommunal- och välfärdsområdesvalsprogrammet 2025 (pdf)

---------------------------------------------------------------

Närmare information

Finlands konservatorieförbund, verksamhetsledare Taija Lähdetie
taija.lahdetie@konservatorioliitto.fi, tel. 050 329 6009, konservatorioliitto.fi

Förbundet för grundläggande konstundervisning, verksamhetsledare Viivi Seirala
viivi.seirala@artsedu.fi, tel. 045 310 7702, artsedu.fi

----------------------------------------------------------------

Eläkeuudistus on askel oikeaan suuntaan ja siinä huomioitiin monia nuorille tärkeitä elementtejä. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on eläkejärjestelmälle elintärkeää. Neuvottelutuloksesta huomaa, että neuvottelijat ovat monelta osin ottaneet huomioon nuorten ratkaisuehdotuksia. Vaikka nuoret eivät valitettavasti taaskaan olleet mukana neuvottelupöydissä, nuorisojärjestöt ovat tehneet aktiivista vaikuttamistyötä asian tiimoilta ja olleet kuultavana eläkeneuvotteluissa.

Nuorisojärjestöt olisivat kuitenkin toivoneet vielä enemmän rohkeutta ja tulevaisuuteen katsomista. Nuorisoalan omat eläkeratkaisut lähtivät siitä, että järjestelmän kestävyys tulisi turvata kauaskantoisesti ja luottamusta järjestelmään vahvistaen. Suurin pettymys liittyykin neuvotteluissa sovittuun uuteen automaattiseen inflaatiovakauttajaan, jonka tosiasiallinen merkitys jäänee hyvin pieneksi. Nuoret olisivat kaivanneet toimia, joilla olisi turvattu järjestelmän pitkän aikavälin vakaus. 

Rahastointia lisätään ja eläkemaksut eivät ainakaan heti nouse

Juuri julkaistu eläkeuudistus huomioi vahvasti nuorten esityksen sukupolvirahastoinnista. Sovun mukaan rahastointia lisätään ja samalla selvitetään sen kehittämistarpeita vuoteen 2026 mennessä muun muassa riittävän rahastoinnin ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin nojaten. 

Nuoret ovat erittäin tyytyväisiä rahastoinnin lisäämiseen. Jatkoselvityksessä tulee kuitenkin vielä täsmentää, että rahastoinnin lisäämisestä tuleva hyöty kohdennetaan tasaisesti eri sukupolville, jotta järjestelmä näyttäytyy vakaana myös tulevaisuuden nuorille.

Eläkemaksujen pitäminen ennallaan on nuorten mielestä ainoa oikea päätös. Silti nykyinen maksutaso turvattiin vain vuoteen 2030 asti. Nuorisojärjestöt olisivat toivoneet pidemmän aikavälin rahoituksellisia ratkaisuja, etenkin, kun muutoin uudistuksen ja koko eläkejärjestelmän aikaperspektiivi on varsin pitkä. Myös Orpon hallituksen eläkeneuvotteluihin antamassa tehtävänannossa peräänkuulutettiin nimenomaan maksutason pitkän aikavälin vakauttamista. 

Osakesijoittamisen riskit voivat kaatua nuorten harteille

Eläkesovulla uudistetaan myös eläkerahastoihin kertyneiden varojen sijoittamisen periaatteita. Sijoitustuottojen kasvua haetaan sallimalla jatkossa rahastoille nykyistä suurempi osakepaino. Lisäksi eläkerahastojen tekemien kiinteistösijoitusten velkavipua kasvatetaan. Näkemyksemme mukaan sijoitustuottojen uudistus ei ole niin radikaali kuin mitä julkisuudessa vielä ennen eläkeratkaisun varsinaista julkaisua esitettiin. 

Myös nuorisojärjestöt ehdottivat omassa eläkeratkaisussaan sijoitusuudistusta, jossa osakepainoa olisi nostettu 10 prosenttiyksiköllä nykyisestä. Nuoret olivatkin - ja ovat edelleen - valmiita hyväksymään eläkevarojen tuottojen heilunnan lisääntymistä ja riskien maltillista kasvua, jotta kerrytetyillä rahastoilla voitaisiin myös turvata pienenevien ikäluokkien eläkkeitä.

Jos sijoitusuudistuksella saadaan kasvavia tuottoja, nuoret sukupolvet hyötyvät niistä. Toisaalta nuoret kantavat isomman riskin, jos sijoitukset eivät tuotakaan toivotusti. 

Nuorille tärkeät eläkekarttumat säilytettiin

Eläkejärjestelmä turvaa jatkossakin ihmisten erilaiset elämäntilanteet eivätkä esimerkiksi opiskeluaika tai työttömyysjakso heikennä tulevaa työeläkettä, mitä nuoret pitävät erittäin tärkeänä päätöksenä.

Näistä karttuviin eläkkeisiin ei eläkeuudistuksessa kosketa, vaikka mediatietojen mukaan ne ovat olleet leikkauslistalla. Kiitämme neuvotteluosapuolia nuorten näkemysten kuulemisesta.

Nämä eläkekarttumat ovat erittäin tärkeitä tasa-arvon ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä koulutustason nostamisen kannalta. Nuorten edessä oleva työelämä näyttää sirpaleiselta, ja siksi onkin hyvä, että eläkejärjestelmä huomioi myös työttömyysjaksot.

Eläkeneuvottelujen suurin pettymys on riittämätön vakauttaja

Neuvotteluissa päätettiin luoda eläkejärjestelmään uusi inflaatiovakauttaja, joka estää eläkkeiden kasvamisen palkkoja kovempaan tahtiin. Historiallisesti tällaisia tilanteita on kuitenkin ollut todella harvoin ja vakauttajan tosiasiallinen merkitys jääneekin pieneksi. Jos vakauttaja aktivoituu keskimäärin kerran parissa vuosikymmenessä, se tuskin tulee turvaamaan eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.

Nuorisojärjestöillä oli myös oma esitys automaattiseksi vakauttajaksi. Se olisi aktivoitunut eläkemaksun nousu- tai laskupaineen ilmaantuessa. Se johtaisi työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluihin. Jos niissä ei päästäisi sopuun, toteutettaisiin uudistus sekä eläkemaksuun että etuustasoon koskien. Nuorten mallissa olisi siis eräänlainen perälauta, jonka myötä järjestelmän kestävyyden kannalta välttämättömiä päätöksiä ei voitaisi enää lykätä.                                                                                                                   
Toisaalta on positiivista, että neuvotteluissa uskallettiin ylipäätään tehdä myös jokin nykyisin eläkkeellä oleviin edes teoreettisesti vaikuttava ratkaisu. Kun eläkejärjestelmää vakautetaan, on todella tärkeää, että siihen osallistuvat nuorten sukupolvien lisäksi myös nykyiset eläkeläiset, sillä muuten taakka on nuorille kohtuuton. 

Nuorten mielenterveyskriisi uhkaa eläkejärjestelmän kestävyyttä

Neuvotteluissa tehtiin myös kirjaus siitä, että mielenterveysongelmien ehkäisemistä ja hoitoa tulisi selvittää. Nuorilla mielenterveyden haasteet ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

On yhteiskunnallisesti kestämätöntä, että nuorten mielenterveyden oireiluun tai työkyvyn laskuun ei reagoida ajoissa terveydenhuollossa, koulutuksessa tai työpaikoilla. Kyseessä on inhimillinen tragedia, mutta myös erittäin kallis lasku yhteiskunnalle ja haaste eläkejärjestelmälle. Ongelman tunnistaminen on tärkeää, mutta nuorisojärjestöt haluavat huomauttaa, että aiheesta on jo paljon tietoa. Nyt on aika huolehtia siitä, että mielenterveyspalveluita resursoidaan riittävästi.

Allekirjoittaneet:

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
Nuorisoala ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

Lisätietoja: 

Sanja Laitinen-Lindelöf
SAMOKin varapuheenjohtaja
050 300 1550
sanja.laitinen-lindelof@samok.fi

Johanna Fonsell
Koulutuspolitiikan asiantuntija
050 389 1014
johanna.fonsell@samok.fi

Kilpailutehtävistä ensimmäinen on nimeltään ’Lämmin keväinen tuulahdus’.

Pic: Santeri Stenvall

Lautastehtävän selleritehtävät esitellään tänä vuonna pienikokoiselta vadilta, joka kuvastaa suomalaisen kevättalven herkkää luontoa.

Jaettava, kermainen juuriselleri ’kukka’ korostaa sisällä olevien eri tavoin valmistettujen juuriselleripalojen makuja ja luo tasapainon kotkakalan kanssa. Jotta kotkakala ja hummeri saavat mahdollisimman raikkaan makuvivahteen, siitä on huolehtimassa bergamotti, rapea varsiselleri, omena ja piparjuuri.

Täyteläinen hummeriragout sekä pehmeä ja ilmava hummerisabayon viimeistelee lautaselle asetellun kokonaisuuden täydellisesti.

”Kotkakala on uusi tuttavuus, joten olen joutunut opettelemaan käyttämään uutta raaka-ainetta ilman aiempia ennakko-odotuksia. Sellerit kumpikin sekä äyriäiset ovat mieluisia, niiden kanssa on kiva temmeltää” Ismo Sipeläinen kommentoi.

Toinen tehtävä sai nimen ”Pohjoisen arktiset tuulet’.

Pic: Santeri Stenvall

Tehtävänannon mukaiset, ankanmaksalla täytetyt metsäkauriin ulkofileet, on pintamaustettu sienillä ja katajanmarjoilla. Pinta on glaseerattu mustaherukalla. Sisäfileistä on tehty rullat pippuritäytteellä.

Rapea piiras on saanut täytteekseen ankanmaksaa, metsäsieniä, karamellisoitua sipulia sekä haudutettua metsäkauriin lapaa.

Hedelmälisäke on tehty kotimaisesta talviomenasta ja maustettu klassisesti neilikalla. Kokonaisuuden täydentää herukoista tehty glasyyri.

Kaksivärinen, pehmeä perunaravioli sisältää huhtasientä, rakuunaa ja sitruunaa.Kirkas metsäkauriin consommé on maustettu savuisella Fujisan Souchong -teellä.

Valkoinen lumi ja jää -teemalla suunniteltu vati korostaa suomalaisen talviluonnon minimalismia. Muotoilu muistuttaa kokonaisuudessa käytetyistä kotimaisista luonnon raaka-aineista, kuten sienistä, punaherukasta, mustaherukasta, katajasta ja omenasta.

Ismo Sipeläinen: ” Molemmat tehtävät ovat kumpikin haastavia, mutta erittäin mielekkäitä. Liha-tehtävässä klassisuus tuo kivan kulman kilpailuun. Mukavat raaka-aineet, moni niistä liippaa läheltä omia kokemuksia ja tuttuja makuja, kuten  riista, omena ja sienet ”

Kilpailun tuomaristo, joka koostuu osallistujamaiden edustajista, arvioi annokset maun, visuaalisen ilmeen, pääraaka-aineiden hyödyntämisen sekä omaperäisyyden perusteella. Lisäksi kilpailussa toimii keittiötyöskentelyä arvioiva tuomaristo, jonka antamat pisteet vaikuttavat lopputulokseen. Suomen makutuomarina toimii Tommi Tuominen.

Suomen joukkue aloitti 5 t 30 min kestävän kilpailusuorituksen Suomen aikaa klo 9.15. Ensimmäinen tehtävä valmistui 13.55 ja toinen tehtävä 14.45. Palkinnot jaetaan alkaen klo 18.45 Suomen aikaa. Kilpailuja voi seurata suorana osoitteesta https://bocusedor.fi/seuraa-kilpailua/.

Suomen Kilpailuannokset:

TEEMA LAUTASELLA

 Pehmeä juuriselleri ”kukka” ja juurisellerin eri tekstuurit

Rapea varsiselleri ja sellerinlehdet piparjuuren ja omenan kera

Hummeri- ja sitruunasabayon

*

Voissa kypsennetty kotkakala hummerin ja bergamotin kera

*

Hummeriragu  ripauksella valkoista misoa

TEEMA VADILLA

Pohjoisen arktiset tuulet

Paahdettu metsäkauriin satula täytetty ankanmaksalla, glaseerattu mustaherukalla ja katajanmarjoilla

*

Rullattu ja pippuroitu metsäkauriin sisäfilee

Metsäkauriinpiiras ankanmaksalla, metsäsienillä ja yrteillä

Suomalainen talviomena neilikalla ja punaherukalla

Tattikastike Grand Veneur

*

Lisukkeena:

Pehmeä perunaravioli rakuunalla ja sitruunalla

Aromikas metsäkauriin consommé maustettuna Fujisan Souchong -teellä

Suomen Bocuse d’Or -menestyksen kilpailukaudella 2023–2025 mahdollistavat Arla Pro, HKFoods, Lantmännen Unibake ja Hellmann’s. Lisäksi kumppaneina toimivat E. Ahlström, Hätälä, Järvikylä, Metos, Moët Chandon sekä Paulig Pro. Myös Perho Liiketalousopisto ja Haaga- Helia ovat kumppaneitamme. K-ryhmästä Bocuse d’Or matkaa tukevat K Citymarket ja Kespro.

Kaksivuotisen kilpailukauden aikana yhdistys järjestää Suomen edustajakarsinnat, kokoaa Suomen Bocuse d’Or -kilpailujoukkueen, ja järjestää kilpailuihin valmistautumiseen tarvittavat harjoitustilat ja -välineet sekä taloudelliset ja henkilöresurssit. Lisäksi yhdistys kehittää Suomen kansainvälistä kokkikilpailutoimintaa ja tukee menestystä yhdessä yhteistyö- ja sidosryhmäverkostonsa kanssa.

Suomi isännöi keväällä 2027 erityistä tukea tarvitsevien ammattiosaajien Abilympics MM-kilpailua. Messukeskuksessa järjestettävän kilpailun tavoitteena on nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun yhdenvertaisuutta ja kaikkien oikeutta osallistua koulutukseen ja työelämään. Samanaikaisesti Abilympics-kilpailun kanssa järjestetään myös ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2027. Tapahtuma käyttää yhteisnimitystä ”Skills Games”. 

Abilympics 2027 -kilpailun kilpailujohtajaksi on valittu Katri Pokkinen Careeriasta. Hänen vastuullaan on Abilympicsin johtaminen ja kilpailulajien toteutus yhdessä lajitoimijoiden kanssa. Katri Pokkisella on laaja kokemus kilpailutoiminnasta kansallisesti ja kansainvälisesti.

Abilympicsin tavoitteena on kaikkien oikeus osallistua koulutukseen ja työelämään 

International Abilympics Federation on myöntänyt vuoden 2027 Abilympics-kilpailun järjestämisoikeuden Skills Finlandille. Joka neljäs vuosi järjestettävä Abilympics-kilpailu on erityistä tukea tarvitsevien ammattiosaajien kansainvälinen kilpailu. Kilpailutoiminnalla edistetään ammatillisen erityisopetuksen tunnettuutta ja arvostusta maailmalla. Tavoitteena on kaikkien oikeus osallistua koulutukseen ja työelämään. Kilpailu myös tukee erityisryhmien työllistymistä.

Abilympics2027 -kilpailu järjestetään yhteistyössä Skills Finlandin ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Samaan aikaan järjestetään myös Taitaja2027 SM-kilpailu. Kilpailujen järjestäminen samanaikaisesti tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhteistyölle ammatillisten erityisoppilaitosten ja muiden ammatillisten oppilaitosten välillä. Samanaikainen järjestäminen tukee myös kestävää kehitystä ja tuo kustannushyötyjä. Suomessa Abilympics-kilpailun järjestämistä tukee taloudellisesti opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Kilpailujohtajaksi valitulla Katri Pokkisella on pitkä kokemus kilpailutoiminnasta 

Abilympics 2027 -kilpailun kilpailujohtajaksi valitulla Katri Pokkisella on pitkä kokemus kilpailutoiminnasta sekä kansallisesti että kansainvälisesti niin kilpailijana kuin valmentajana, hiusmuotoilulajin rakentamisesta ja tehtävistä vastaavana, joukkueenjohtajanakin ja tuomarina. Katri Pokkinen työskentelee Careeriassa hius- ja kauneusalan opettajana.  
– Tällaisen kansainvälisen suurtapahtuman järjestämisessä pystyn hyvin hyödyntämään kilpailukokemustani. Yli 20 vuotta Taitaja-, WorldSkills- ja EuroSkills -kilpailuissa eri tehtävissä toimiessani olen saanut nähdä kilpailutoimintaa monelta eri kantilta, ja matka on ollut opettavainen. Koen myös tärkeäksi, että yhteistyössä suomalaisten erityisoppilaitosten kanssa saamme järjestettyä hienot kilpailut, jotka nimenomaan tukevat erityisen tuen kilpailijoita, Katri summaa uraansa kilpailutoiminnassa.

Helsingissä toukokuussa 2027 järjestettävä Abilympics-kilpailu tuo Suomelle näkyvyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden erityistä tukea tarvitsevien ammattiosaajien kilpailun kehittämiseen. Samanaikaisesti järjestettävät Abilympics 2027 ja ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja2027 tukevat hyvin toisiaan. Espoon Omnia ottaa päävastuun Taitaja-kilpailun koordinoinnista, ja Taitajan kilpailujohtajaksi on valittu Thomas Vasenius. Abilympics-kilpailun kilpailujohtajana Katri Pokkisen päällimmäisenä tavoitteena on järjestää laadukas kilpailutapahtuma, jossa on huomioitu muun muassa esteettömyys erityisen tuen kilpailijoille, sekä laadukkaat kilpailutehtävät. Samassa koko Skills Games -tapahtuma on taidonnäyte suomalaisesta yhteistyöstä eri koulutuksenjärjestäjien kesken.
– Odotan jo innolla tämän tehtävän aloittamista. Tällä koko projektilla tulee olemaan todella suuri merkitys suomalaiselle ammatilliselle koulutukselle, erityisopetukselle, ja sitä kautta kaikille oppilaitoksille, Katri Pokkinen kertoo ajatuksistaan ja tavoitteistaan Abilympics-kilpailun  kilpailujohtajana.

Lisätietoa:
Careeria: Katri Pokkinen, katri.pokkinen@careeria.fi, puh. 0400 360 692
Careeria: www.careeria.fi
Abilympics: Abilympics Helsinki 2027 :: Skills Finland
Skills Finland: Vuoden 2027 Abilympics- ja Taitaja-kilpailujen kilpailujohtajat valittu :: Skills Finland