Avoin HAMK -luennolla keskiviikkona 16.11.2016 klo 16.00 - 18.00 kuullaan opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työharjoittelusta mm. Tanskassa, Ranskassa ja Australiassa sekä ulkomaisen opiskelijan ajatuksia Suomesta, suomalaisuudesta sekä täällä opiskelusta ja työskentelystä.

Lisäksi kuullaan kummiperhetoiminnasta, jossa tavoitteena on tarjota ulkomaiselle opiskelijalle mahdollisuus tutustua suomalaiseen arkeen ja yhteiskuntaan kummiperheen kautta ja kanssa.

Tilaisuus on kaikille avoin ja tilaisuuden aluksi on kahvitarjoilu.  Tilaisuus järjestetään Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa Visamäessä, C-rakennus, auditorio B (os. Vankanlähde 9).

Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita paikan päälle. Voitte myös keskustella aiheesta jo etukäteen kansainvälisten asioiden päällikön Marja Räikkösen kanssa p. 050 441 7649 ja sopia esim. opiskelijoiden haastattelusta.

Foorumin ohjelma

16.00 Kahvitarjoilu

16.30 Luento

• Mitä on kansainvälisyysosaaminen ja miksi se on tarpeen?
  Marja Räikkönen, kansainvälisten asioiden päällikkö
• Harjoittelemassa maailmalla
  Liina Selvinen, Australia ja Sofia Kansikas, Ranska
• Kansainvälinen kaksoistutkinto
  Sakari Pulkkinen, Tanska
• Ulkomaalaisena opiskelijana ja työntekijänä Suomessa
  Deniss Zaivecs, Latvia
• Kummiperhetoiminta, toiminnan esittely ja perheen kokemuksia
  Marja Räikkönen ja Siri Pekuri

18.00 Foorumi päättyy

​HAMKin kansainvälinen toiminnan muotoja ovat

• opiskelija- harjoittelijaliikkuvuus
• opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus
• vieraskielinen opetus
• kotikansainvälistyminen
• monikulttuurisuuden tukeminen
• kansainväliset koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeet
• osaamisen vienti

Yhteistyökorkeakoulut

HAMKilla on Euroopassa noin sata yhteistyökorkeakoulua. Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Venäjällä ja Afrikassa kumppaneita on parikymmentä. ​​​HAMK on solminut sopimukset strategisesta kumppanuudesta v. 2011 brasilialaisen Feevale Universityn ja tanskalaisen VIA University Collegen kanssa. Lisäksi HAMKilla on toistakymmentä kaksoistutkintopartneria: opiskelijat voivat HAMKissa opiskellessaan suorittaa myös toisen, ulko​​maisen korkeakoulututkinnon.​

Kirkolliskokous päätti muuttaa arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännöksiä. Päätös oli yksimielinen.

Vaalitapa muuttuu siten, että arkkihiippakunnassa annettujen äänien painoarvo vähenee, äänioikeutettujen lukumäärä ei muutu. Muutos lisää kuitenkin muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutusta arkkipiispan vaalissa. Arkkipiispan ja muiden piispojen välistä työnjakoa tai sen perusteita ei muuteta.

Samalla kirkolliskokous päätti, että piispan vaalissa äänioikeus on hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valittujen maallikkojäsenten ja kirkolliskokoukseen valittujen maallikkojäsenten ja kirkolliskokoukseen valittujen maallikkoedustajien lisäksi myös kirkkohallitukseen valitulla maallikkojäsenellä.

Vaalitavan muutoksen taustalla on se, että arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävät ovat vuosien varrella lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut.

Kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

Lakivaliokunnan mietintö

Lääninrovastivaalista luovutaan

Kirkolliskokous päätti yksimielisesti esittää lakimuutosta lääninrovastin vaalitapaan. Lääninrovasti toimii piispan ja tuomiokapitulin apuna.

Lääninrovastin nimittää jatkossa tuomiokapituli. Lääninrovasti valitaan rovastikunnan seurakuntien kirkkoherrojen joukosta. Valintatavan muutoksen myötä rovastikunnan papit ja lehtorit menettävät mahdollisuuden osallistua lääninrovastin valintaan. Muutos keventää hiippakunnan hallintoa, kun vaalista luovutaan.

Lakimuutos tulee voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen.

Kirkon missionäärinen kokonaisuus nähdään tärkeänä

Yleisvaliokunnan mietinnössä käsitellään edustaja-aloitetta, jossa esitettiin huoli, että pappien ja nuorisotyöntekijöiden missiologinen tuntemus on puutteellista ja ehdotetaan, että jokaisella kirkon virassa toimivalla papilla ja nuorisotyöntekijällä on perustiedot missiologiasta.

Missiologialla voidaan mietinnön mukaan tarkoittaa eri asioita: teologista oppiainetta, lähetystyön käytännön tekemistä, missiologia voidaan liittää myös kansainväliseen diakoniaan.

Yleisvaliokunnan mukaan missionaarisuus on tullut seurakunnissa entistä tärkeämmäksi. Kasvanut monikulttuurisuus asettaa vaatimuksia kulttuurien ja muiden uskontojen kohtaamiseen.

Valiokunnan selvityksen mukaan, kirkon työntekijöiden missiologinen tuntemus vaihtelee paljon. Mietinnössä todetaan myös, että kirkon työntekijöille on tarjolla missiologian koulutusta eri oppilaitoksissa. Kirkko voi vaikuttaa yliopistojen tutkintojen sisältöihin sekä jatko-ja täydennyskoulutuksen määrään, laatuun ja sisältöihin.

Valiokunta lähettää aloitteen piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Kirkkojärjestysmuutos helpottaa ekumeniaa ehtoollisen vietossa

Kirkolliskokous päätti lisätä muiden kristillisten kirkkojen jäsenten ehtoolliseen osallistumista koskevan säännöksen kirkkojärjestyksen 2 lukuun. Piispainkokous oli tehnyt asiasta esityksen, ja perustevaliokunta oli tehnyt siitä mietinnön.

Kirkkojärjestykseen lisätään, että piispainkokous määrää, millä edellytyksillä muun kristillisen kirkon kastettu jäsen voi yksittäistapauksissa osallistua ehtoolliseen. Päätös tulee voimaan 1.1.2017.

Ehtoollinen voidaan antaa myös muulle henkilölle kuin kirkon jäsenelle, jos hän on sairaana tai hätätilassa ja käsittää ehtoollisen merkityksen.

Perustevaliokunta totesi mietinnössä, että papin mahdollisuudet selvittää, kuka on oikeutettu osallistumaan ehtoolliseen, ovat rajalliset eikä kirkollamme ole säädettyjä menettelytapoja osallistumisoikeuden selvittämiseksi. On tilanteita, joissa ehtoollisvieraanvaraisuuden harjoittaminen on perusteltua, kuten piispainkokous on jo vuoden 2007 selvityksessä todennut.

Perustevaliokunnan mietintö

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous kokoontui Turussa 8.–11.11.2016.
Täysistunnot on videostriimattu ja ne voidaan katsoa jälkikäteen youtubessa. Twitterissä #kirkolliskokous
Kirkolliskouksen asiakirjat

Kirkolliskokousedustajiin voi tutustua osoitteessa ehdokasgalleria.evl.fi

Kirkolliskokouksen viestintä:
tiedottaja Tuija Helenelund p. 050 529 8503, tuija.helenelund@evl.fi
tiedottaja Tuulikki Terhemaa, p. 050 372 1239, tuulikki.terhemaa@evl.fi
informatör Åsa Holmvik, p. 040 581 1815, asa.holmvik@evl.fi

Kokeilukulttuuria tehtiin tutuksi Torniossa torstaina 10.11. kun Elämyskeskus Lapparissa järjestettiin Valtioneuvoston Kokeileva Suomi -kiertueen Lapin tapahtuma osana Lapin ammattikorkeakoulun Valakiat-sidosryhmäiltapäivää.

Ammattikorkeakoulut ovat vanhastaan vahvoja osaamisen, työelämän ja elinkeinotoiminnan moottoreita eikä opiskelijoiden rooli toiminnan ja alueen uudistajana ole ollut vähäinen. Kokeilut ovat olleet luonteva osa myös Lapin ammattikorkeakoulun toimintaa.

Yrittäjiltä haastava toimeksianto opiskelijatiimeille

Valakiat-tapahtumassa kokeilukulttuuri konkretisoitui Mini-innomaratonissa, jossa seitsemän opiskelijaryhmää ideoi uusia liiketoimintamahdollisuuksia Lapin lentokentille ja -asemille. Toimeksiannon takana oli Lapin yrittäjät ry.

Arviointiraati valitsi voittajaksi To-Be-Teamin Kemi-Tornion lentokentälle laatiman ideakokonaisuuden Huippu lentoasema. Tiimin kehittämään liikeideaan kuuluu mm. Lapland Drone Academy ja useita lentämiseen liittyviä viihde-elämystuotteita. Raadin edustajien mukaan esityksessä oli parhaat ideat lentokenttätoiminnan liiketoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi tiimi sai erityiskiitokset hyvästä paneutumisesta toimeksiantoon ja viimeistellyistä ideoista.

Neljän hengen voittoisaan tiimiin kuuluivat Torniossa Business Information Technology (BIT) -ohjelmassa opiskelevat Ghozy Ul Haq, Jana Ladygina, Oleksandr Shybinskyi ja Natalia Pulakka. Joukkueen jäsenet ovat kotoisin Indonesiasta, Venäjältä ja Ukrainasta.

Mini-innomaratonin voittajan valitsivat Lapin yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo ja Rauno Kurtti, joka toimii Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen koordinaattorina Lapin liitossa. Ammattikorkeakoulu palkitsi voittajat 1000 euron stipendillä.

Kiertue jatkuu Etelä-Suomessa

Lapin AMKin tapahtuma oli järjestyksessään toinen Kokeileva Suomi -kiertueen tapahtuma. Tulevat tapahtumat muissa ammattikorkeakouluissa löytyvät kiertueen verkkosivuilta osoitteesta kokeilevasuomi.fi/kokeileva-suomi-kiertue.

Valakiat-tapahtumasta, kokeilukulttuurista ja Kokeileva Suomi -kiertueesta löytyy paljon kiinnostavaa somesisältöä hästägeillä #valakiat #kokeilukulttuuri ja #kokeilevasuomi / @KokeilevaSuomi

Laajempi juttu Valakiat-päivästä ja kiertuetapahtumasta Lapin AMKin uutisissa.

Voittajatiimin jäsenet Ghozy Ul Haq, Jana Ladygina ja Oleksandr Shybinskyi.

Seinäjoella käynnistyy marraskuun aikana uusi agrobiotalouden ideakilpailu AB Challenge, jonka tavoitteena on löytää uutta liiketoimintaa agrobiotalouden alalla. Korkeakouluopiskelijoille suunnatussa kisassa edistetään uuden liike- tai yritystoiminnan syntymistä ja erityisesti start up ja grow up -yrittäjyyttä.

Uuden liiketoiminnan synnyttämisen lisäksi kilpailuideat voivat kiihdyttää jo olemassa olevien yritysten toimintaa. Erityisesti haetaan liikeideoita, tuotteita tai palveluita joiden avulla maatalouden raaka-aineista saadaan kaupallisia, käytettäviä tai syötäviä tuotteita ja palveluita. Kilpailun arviointikriteereissä painotetaan myös digitaalisia ratkaisuja sekä kiertotalouden periaatteita.

Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäisessä osiossa opiskelija tiimeillä on mahdollisuus osallistua neljään idean sparraustilaisuuteen. Kilpailijat jättävät ideansa tuomariston arvioitavaksi 28.2.2017 mennessä. Tuomaristo valitsee toiselle kierrokselle pääsevät ja rahapalkinnon saavat tiimit. Rahapalkintojen voittajat ja muut tiimit julkaistaan palkintojenjakotilaisuudessa 8.6.2017 Seinäjoella. Palkintojen kokonaisarvo on 11 000 euroa.

Kilpailu tarjoaa korkeakoulujen opiskelijoille hyviä mahdollisuuksia viedä liike-ideoitaan eteenpäin aina käytännön toteutukseen asti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu tukee kilpailuun osallistuvia tiimejä tarjoamalla toiselle kierrokselle osallistuville opiskelijoille käyttöön modernit laboratoriotilat tuotteiden testaamiseen ja kehittämiseen, rehtori Tapio Varmola lupaa.

Johtaja Sami Kurki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista toivoo osallistujia myös elintarvikealan ulkopuolelta. Uutta luovat ratkaisut syntyvät eri tieteenalojen raja-aitoja kaatamalla. Tiimi joka koostuu toistensa osaamista täydentävien alojen opiskelijoista, on tässä kisassa vahvoilla, hän toteaa.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Ari Sivula
040 830 2374, ari.sivula@seamk.fi
http://www.abseinajoki.com/abchallenge

Kilpailu on osa agrobiotalouden innovaatioyhteisö AB Seinäjoen toimintaa, jossa ovat mukana Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Into Seinäjoki Oy, Luonnonvarakeskus, Seinäjoen yliopistokeskus sekä Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutti. AB Seinäjoki -hanketta rahoittavat Pirkanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Seinäjoen kaupunki. Kilpailun palkintoja rahoittavat Seinäjoen korkeakoulusäätiö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus, sekä Into Seinäjoki Oy.   

Turvapaikanhakijalla on takanaan monia vaikeita kokemuksia. Hän joutuu jättämään maansa, kotinsa, ehkä perheensä ja ystävänsä. Hän on voinut kokea väkivaltaa ja vainoa ja pakomatka on voinut olla vaarallinen. Finlandia-talossa järjestettävän Valtakunnallisen kriisi- ja traumakonferenssin yksi pääteemoista on pakolaisuus ja turvapaikanhakijoiden ongelmat. Sitä käsitellään lauantaina useissa esityksissä.

Yksi konferenssin aiheista on Lounais-Suomen Mielenterveysseuran Serene-hanke, jossa kehitettiin viiden vuoden ajan erilaisia tukitoimia traumatisoituneiden maahanmuuttajien tueksi. Siitä puhuu kriisipsykologi Antti Klemettilä.

Klemettilän mukaan kaikilla pakolaisilla on ollut traumaattisia kokemuksia, mutta kaikki eivät ole traumatisoituneita. Ihmisissä on suuria eroja siinä, miten he kestävät ja käsittelevät järkyttäviä tapahtumia. Tutkimuksissa traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyys pakolaisilla on 3-86 prosenttia, riippuen ryhmästä ja tutkimusmetodologiasta.

”Vaikka traumatisoitumisen prosenttiluvut ovat yleensä suuria, niistä muodostuu turhan negatiivinen kuva käytännön työstä. Ihminen on paljon muutakin kuin oman historiansa negatiiviset kokemukset. Pakolaiset ovat ennen kaikkea selviytyjiä”, Klemettilä sanoo.

Traumaoireet ovat yleensä samat lähtömaasta tai kulttuurista riippumatta. Ne ilmenevät takaumina, välttelynä ja vireystilan muutoksina. Kotoutumisen näkökulmasta traumat ilmenevät ylimääräisenä kuormittavana tekijänä. On haastavampaa sopeutua uuteen maahan ja opetella uusi kieli, jos on ylimääräistä stressiä sekä keskittymis-, uni- ja muistivaikeuksia.

Klemettilän mukaan jokaisella ihmisellä on keinoja vaikuttaa positiivisesti omaan mielenterveyteensä. Uudessa maassa, uudessa tilanteessa ja stressaantuneena voi olla, että nämä keinot eivät ole mahdollisia tai kynnys niiden käyttöönottoon on liian suuri.

”Kotoutumisen kannalta olisi tärkeää, että turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla järjestettäisiin stressiä alentavaa ja mielenterveyttä tukevaa toimintaa säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Pakolaiset ovat yleensä innokkaita osallistumaan ja tekemään töitä, mutta toimintamallien puuttuessa oma aktiivisuus vähenee. Siitä voi seurata mielenterveysongelmia.”

Traumatisoitumisesta toipuminen alkaa siitä kun ihminen kokee olevansa turvassa. Turvapaikanhakija on vasta hakemassa turvaa, hänen tulevaisuutensa on epävarma ja turvapaikanhakuprosessit usein pitkiä.

”Ihmiset ovat niin erilaisia, ettei voida tehdä yleistyksiä siitä kuinka kauan toipuminen kestää. Pakolaisuus sisältää paljon stressiä sekä paljon menetystä. Monella eri tasolla ihmisen on käytävä läpi se mitä hän on jättänyt taakseen, jotta hän voi suunnata kohti tulevaa ja uuden rakentamista. Osa pakolaisista selviää tästä ilman mitään tukea, mutta osalle tukitoimista olisi suuri hyöty”, Klemettilä sanoo.

Psykologi, traumapsykoterapeutti Riitta Ylikomi ja YTT, tutkijatohtori Eeva Puumala puhuvat turvapaikanhakijoiden traumojen vaikutuksista viranomaiskontakteihin. Turvapaikanhakijan oikeus saada kansainvälistä suojelua arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Suomessa turvapaikkatutkinta tehdään Maahanmuuttovirastossa. Tärkeä osa tutkintaa on turvapaikkapuhuttelu, jossa hakijaa kuullaan hänen turvapaikkaperusteidensa ja perustellun vainon pelon selvittämiseksi.

”Puhuttelulla on suuri merkitys hakijan asian selvittämiseen ja sen myötä päätöksiin. Siksi hakijan kyky kertoa luotettavasti ja ymmärrettävästi olennaiset kokemukset, joiden vuoksi hän hakee kansainvälistä suojelua, on olennaisen tärkeä”, Puumala toteaa.

Puumalan ja Ylikomin mukaan valtaosalla hakijoista on kokemuksia potentiaalisesti traumatisoivista tapahtumista. Niihin liittyvät oireyhtymät, kuten kompleksinen traumatisoituminen, ovat turvapaikanhakijoilla yleistä. Vakava traumatisoituminen voi vaikeuttaa monin tavoin puhuttelun kulkua.

“Tiedetään, että traumatisoitunut henkilö ei välttämättä kykene kertomaan kokemastaan johdonmukaisesti tai syvällisen omakohtaisesti. Traumamuistot saattavat olla osittaisia, hajanaisia tai niiden tiedostaminen on estynyt. Lisäksi epäluottamus, häpeä ja pelko voivat estää puhumista”, Ylikomi sanoo.

”Turvapaikkapuhuttelijat kokevat traumatisoituneiden hakijoiden puhuttelun erityisen haastavaksi. Traumaattisten kokemusten erityislaatuisuus heijastuu haastattelussa vuorovaikutukseen ja kerrontaan”, Puumala lisää.

Ongelmat on tärkeä tiedostaa prosessin luotettavuuden takia. “Koska puhuttelun aikana muodostuva turvapaikkakertomus luo pohjan hakijan yksilöllisen suojelun tarpeen arvioinnille, tulisi kiinnittää huomiota kerronnalle otollisten olosuhteiden luomiseen. Virkamiehen vuorovaikutustavan tulisi tukea hakijaa kertomuksen tuottamisessa”, Puumala ja Ylikomi korostavat.

“Tällä hetkellä puhutteluissa korostuvat sanallisen kertomuksen esiin saaminen ja hakijan kehonkielen arviointi, kun taas viranomaisen oma toiminta tilanteessa jää vähemmälle huomiolle. Viranomaisten vuorovaikutuksellisen kompetenssin kehittäminen kuitenkin auttaa mahdollisimman laadukkaiden kertomusten saamista puhuttelujen aikana”, Puumala sanoo.

Puumala ja Ylikomi työskentelevät tutkimusryhmässä, jossa videoitujen turvapaikkapuhuttelujen ja dokumenttimateriaalin pohjalta etsitään ratkaisuja puhuttelutilanteen vuorovaikutuksen sujuvoittamiseksi. Heidän mukaansa olisi tärkeää kehittää viranomaisten käyttöön vuorovaikutuksellisia menetelmiä, jotka tukisivat traumatisoituneen hakijan kykyä kertoa omakohtaisesti kokemastaan. Ryhmässä selvitetään muun muassa kehonkielen merkitystä puhutteluissa.

”Turvapaikkaprosessin luotettavuus lisääntyy, jos hakijan asia saadaan esiin ja dokumentoitua riittävän tarkasti”, Puumala sanoo.

Kriisi- ja traumakonferenssin ohjelmassa on lauantaina runsaat kaksikymmentä esitystä. Konferenssissa käsitellään muun muassa lasten kohtaloita vuoden 1918 sisällissodassa, josta puhuu Tuulikki Pekkalainen (liite). Heli Heinjoki puhuu raiskauksen kokeneen kohtaamisesta ja kriisihoidosta (liite).

Lisätiedot:

Konferenssin ohjelma:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/ttkeskus.palvelee.fi/tiedostot/Koulutus/Lopullinen_ohjelma2.pdf

Antti Klemettilä
antti.klemettila@turunkriisikeskus.fi
Puh. 040-1207790

Riitta Ylikomi
riitta.ylikomi@traumacon.fi
Puh. 040-5594709

Eeva Puumala
eeva.puumala@staff.uta.fi
Puh. 044-0882676

Muiden luennoitsijoiden haastattelupyynnöt:

Sirpa Pääkkönen
sirpa.paakkonen@traumaterpiakeskus.com
Puh. 044-7225906
www.traumaterapiakeskus.com

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ja vasemmisto-opiskelijat VASOP esittävät Maria Loimaa Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen.

Maria on 25-vuotias käytännöllisen filosofian opiskelija Helsingin yliopistosta. Hän on toiminut HYYn hallituksen jäsenenä vuonna 2016 ja edustajiston jäsenenä vuodesta 2014 alkaen. Tällä hetkellä hän toimii SONKin Helsingin osaston johtokunnassa ja puolueosastonsa Eurooppademarit Tähti ry:n vt. puheenjohtajana. Tämän lisäksi Marialla on kokemusta yrittäjyysyhteisö Helsinki Think Companystä, jossa hän on toiminut hallituksen jäsenenä.

“Minulle on ilo päästä SONKin ehdokkaaksi SYL:n hallitukseen. Haluan päästä vaikuttamaan muun muassa työelämäasioihin, jotka ovat yhä tärkeämpiä opiskelijalle nopeasti muuttuvassa maailmassa”, Maria kertoo.

“Maria on pätevimpiä tuntemani kopoihmisiä. Hän on osoittanut ihailtavaa omistautumista ja intohimoa opiskelijaliikettä kohtaan. On ilo esittää näin osaavaa ja sanavalmista tekijää SYL:n hallitukseen. Maria on paitsi erittäin osaava, myös lämmin ja helposti lähestyttävä opiskelijavaikuttaja” sanoo SONKin vt. puheenjohtaja Elisa Gebhard.

“Opiskelijaliike tarvitsee enemmän lyhytkantoisten päätösten ja puoluerajojen yli katsovia tulevaisuuden rakentajia. Saman arvomaailman jakavaa ehdokasta on ilo olla mukana tukemassa.” toteaa Pinja Laukkanen, VASOPin puheenjohtaja.

“Työelämäkysymykset ovat myös opiskelijaliikkeen tämän päivän ja tulevaisuuden kysymyksiä. Marialla on ehdottomasti paras osaaminen ja kokemus koulutus- ja työpolitiikan syövereistä.”, iloitsee Jani Kykkänen, Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsen ja JYYn hallituksen työelämä- ja korkeakoulupoliittinen vastaava 2014.

Yhteystiedot

Noora Luukka

Neuvottelija

Pääsihteeri

Sosialidemokraattiset opiskelijat - SONK ry

p.  +358 45 2775070

paasihteeri@sonk.fi

Noora Nousiainen

Neuvottelija

Vasemmisto-opiskelijat ry

p. +358 40  7503857

noora.nousiainen1@gmail.com

Elisa Gebhard

Kampanjapäällikkö, Puheenjohtaja vt.

Sosialidemokraattiset opiskelijat - SONK ry

p. +358 50 5751723

elisa.gebhard@gmail.com  

Maria Loima

Ehdokas

p.  +358 44 0863183

maria.loima@helsinki.fi

Pinja Laukkanen

Puheenjohtaja

Vasemmisto-opiskelijat ry

p. +358 40 1402229

puheenjohtaja@vasemmisto-opiskelijat.fi

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n 47. liittokokous valitsi tänään sunnuntaina 13.11. puheenjohtajakseen Jesse Jääskeläisen Jyväskylästä. Jesse on 24-vuotias valtio-opin ja puheviestinnän opiskelija Keski-Suomesta. Jääskeläinen valittiin tehtävään yksimielisesti.

“Lähdemme tekemään SONKista maan johtavaa poliittista opiskelijaliikettä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on SONKin viestiä kirkastettava ja politiikkaa painotettava opiskelija- ja tiedepolitiikkaan. Se tarkoittaa aktiivista otetta sekä valtakunnallisena että paikallisena keskustelijana. Ennen muuta se tarkoittaa, että menestymme järjestönä, yhdessä, tulevina vuosina.” Jesse painottaa.

“Suomalainen korkeakoulutus on kovien ristipaineiden ja leikkausten alla. Nyt jos koskaan on tilausta sosialidemokraattiselle vaihtoehdolle. Tarvitsemme ennakkoluulottomia avauksia ja visioita vastineeksi oikeiston vaihtoehdottomalle leikkausmantralle. On puhuttava suoraan ja konkreettisesti opiskelijan arjesta, toimeentulosta, tasa-arvoisista mahdollisuuksista, opintojen mutkattomasta edistämisestä sekä vapaudesta tutkia ja oivaltaa. Tähän suuntaan SONK ottaa seuraavat askeleensa.” toteaa Jääskeläinen.

Varapuheenjohtajaksi ehdolla olivat Mikko Kymäläinen 23-vuotias talous- ja sosiaalihistorian opiskelija, ja Jemi Heinilä, 22-vuotias kulttuurituotannon opiskelija. Heistä Mikko Kymäläinen valittiin 1. varapuheenjohtajaksi ja Jemi Heinilä 2. varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtajiston lisäksi liitolle valittiin uusi liittohallitus. Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Wille Jäntti, Ida Piltonen, Emmi Lainpelto, Ursula Korpijärvi, Miina-Anniina Heiskanen, Erik Immonen. Varajäseniksi valittiin Marjukka Mattila, Eetu Kinnunen, Eveliina Kunttu ja Miika Kemppainen.

Lisätiedot

Elisa Gebhard

puheenjohtaja vt.

Sosialidemokraattiset opiskelijat - SONK ry

p.  050 575 1723

elisa.gebhard@gmail.com

TIEDOTE
13.11.2016

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry on valinnut liittokokouksessaan Turussa puheenjohtajakseen 18-vuotiaan liiketalouden opiskelija Eini Järven Hämeenlinnasta (Ammattiopisto Tavastia).

Järvi valittiin puheenjohtajaksi äänin 373-86. Hänen kautensa alkaa 1.1.2017 ja jatkuu koko ensi vuoden ajan. Järvi on toiminut tänä vuonna OSKU ry:n liittohallituksessa, SAKU ry:n hallituksessa sekä Allianssi ry:n kansainvälisen politiikan työryhmässä. Aiemmin hän on toiminut lisäksi oman ammattiopistonsa opiskelijakunnan varapuheenjohtajana.

– Jatkamme ensi vuonna aktiivista vaikuttamista ammatillisen koulutuksen reformiin. On tärkeää taata leikkausten jälkeenkin kaikille joustavat oppimispolut, lähiopetuksen laatu sekä hyvä koulutuksen saavutettavuus, linjaa valittu puheenjohtaja Järvi.

Liittohallitukseen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Vilma Alatalo (OSAO), Ville Heikkinen (OSAO), Emmi Pentikäinen (LAMO), Nea Pukkinen (Varia), Niko Suokas (Tredu) ja Jade Tähtinen (TAI). Hallituksen varajäseniksi valittiin Emma Into (Omnia), Onni Koponen (Keuda) ja Peppi Nykänen (OSAO).

Lisätietoja:

Rene Stolt
puheenjohtaja 2016, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0449776356 (rene.stolt (at) osku.info)

Eini Järvi
puheenjohtaja 2017, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0442839744

KANNANOTTO
13.11.2016

Valtakunnallinen ammattiin opiskelevien opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry kokoontui viikonloppuna Turkuun 15. liittokokoukseensa. Opiskelijat ovat huolissaan siitä, miten ammatillisen koulutuksen reformi voidaan toteuttaa, kun koulutukselta viedään ensin rahat. Lakimuutokset ammatilliseen koulutukseen tulevat voimaan vuonna 2018, vaikka leikkaukset iskevät jo vuonna 2017. Leikkaukset tulevat olemaan pysyviä, eivät kertaluonteisia. Ammatillisesta peruskoulutuksesta leikataan 190 miljoonaa euroa ja leikkaukset iskevät eniten nuoriin. Monilta oppilaitoksilta on lähtenyt muutaman viime vuoden aikana jo yhteensä 30% rahoituksesta.

- Mitä leikkaukset aiheuttavat ammattitaidolle, tutkintojen laadulle ja ammatillisen koulutuksen vetovoimalle? Peruskoulupohjalta amikseen tulevat alaikäiset tarvitsevat edelleen lähiopetusta ja ohjausta sekä aikuisen läsnäoloa. 16-vuotias ei voi saavuttaa ammattitaitoa itseopiskelulla, varsinkin kun etäopiskelu ja digitaaliset oppimisympäristöt ovat vielä kaukaisia unelmia, OSKU ry:n vuoden 2017 puheenjohtaja Eini Järvi toteaa.

OSKU haluaa muistuttaa, että leikkaukset tarkoittavat vähenevää opetusta ja ohjausta, kun oppilaitosten suurimmasta kuluerästä eli henkilökunnasta karsitaan. Opiskelijat kärsivät siitä eniten: kukaan ei ehdi opettaa työturvallisuusasioita eikä ennen työssäoppimista ehdi harjoitella tarvittavia taitoja opettajan ohjauksessa. YT-neuvottelut vievät myös aikaa ja energiaa oppilaitoksissa sekä heijastuvat ilmapiiriin ja näkyvät opiskelijan arjessa.

Leikkaukset tulevat tarkoittamaan myös järjestäjä- ja oppilaitosverkon tiivistymistä. Jo viime vuosina ammatillisen koulutuksen tarjontaa on keskitetty ja isoja yksiköitä suosittu, mikä on tarkoittanut pienten paikkakuntien koulutustarjonnan häviämistä. Monet koulutuksen järjestäjät suunnittelevat parhaillaan toimipisteiden lakkauttamisia. Tämä tulee tarkoittamaan kylmää kyytiä monella puolin Suomea.

- Miten käy koulutuksen saavutettavuuden jatkossa? Jokaisella nuorella tulisi olla opiskelupaikka mielekkään välimatkan päässä asuinpaikasta. Ammatillisen koulutuksen saamisen ei tulisi olla asuinpaikasta kiinni, eikä kenenkään alaikäisen pitäisi joutua pakon edessä muuttamaan satojen kilometrien päähän kotoaan. Kasvukeskusten ulkopuolella myöskään koulumatkan kulkeminen julkisilla kulkuvälineillä ei ole nykyisin vaihtoehto kulkuyhteyksien puuttuessa, lataa OSKUn uusi puheenjohtaja Järvi.

Amikset ovat huolissaan siitä, että ammatillisen koulutuksen leikkausten suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat vuoden 2017 aikana ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevat. Leikkaukset tullaan toteuttamaan opetuksen ja ohjauksen määrästä karsimalla. Oskulaiset esittävät syvän huolensa jatkavien opiskelijoiden asemaan ja oikeusturvaan liittyen.

Lisätietoja:

Eini Järvi
puheenjohtaja 2017, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
0442839744

Hyväksytty liittokokouksessa 13.11.2016

Ylioppilastutkinto on yli 160-vuotisen historiansa ajan kulkenut käsi kädessä suomalaisen sivistyskäsityksen kanssa. Yhteiskunnan ja ympäröivän maailman kehittyessä myös ylioppilastutkinnon on kehityttävä. Merkittävimpien uudistusten joukkoon viime aikoina lukeutuvat ylioppilastutkinnon sähköistäminen sekä arvosanojen vertailtavuuden kehittäminen. Vastikään luovutetussa työryhmäraportissa esitettiin ylioppilastutkinnon vahvempaa hyödyntämistä korkea-asteen opiskelijavalinnassa. Vielä rohkeampia avauksia odotetaan parhaillaan työskentelevältä ylioppilastutkinnon kehittämistä pohtivalta työryhmältä ensi vuonna.

“On ollut hienoa olla mukana kehittämistyössä, jossa on päästy juupas-eipäs-väittelystä eteenpäin. Ylioppilastutkinnolla on jo nyt merkittävä rooli lukioiden tasalaatuisuuden sekä tavoitteellisen lukio-opiskelun turvaamisessa, mutta meidän täytyy olla yhä kunnianhimoisempia. Eilisen kokeella ei voida arvioida huomisen osaamista“, Lukiolaisten Liiton vuoden 2016 puheenjohtaja Elli Luukkainen toteaa.

Ylioppilastutkinnon kehittäminen vaatii konkreettisia toimia. Tutkintoon on esitetty esimerkiksi suullisen osaamisen mittaamista, ryhmätyöosiota, internetin hyödyntämistä ja ainerajat ylittäviä kokonaisuuksia. Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokous toivoo, että kaikista avauksista keskusteltaisiin ilman ennakkokäsityksiä. Kokeen kehittämisen on lähdettävä siitä, että muodostetaan yhteisymmärrys nyky-yhteiskunnassa olennaisista taidoista ja osaamisesta. Näiden arviointi ei ole helppoa, mutta haasteeseen on tartuttava.

“Tavoitteena on oltava pedagogisesti mielekäs koe ja tutkinto, joka vastaa yhä paremmin uudistuvan yhteiskunnan todellisia haasteita. Ennen kaikkea sen tulee kohdella jokaista lukiolaista reilusti ja kuvata tämän osaamista totuudenmukaisesti”, Lukiolaisten Liiton vastavalittu vuoden 2017 puheenjohtaja Pietu Heiskanen linjaa.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja 2016 Elli Luukkainen, elli.luukkainen@lukio.fi, 050 433 3171
Puheenjohtaja 2017 Pietu Heiskanen, pietu.heiskanen@lukio.fi, 050 439 4498

Tervetuloa IdeaDrill – Rauman vetovoimainen tulevaisuus -seminaariin ja opiskelijakilpailun palkintojenjakotilaisuuteen tiistaina 15.11.2016 klo 16.45. Paikkana Rauman kaupungintalo, valtuustosali.

Yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMKin kanssa toteutetaan IdeaDrill Rauma -innovaatiokilpailu, jossa opiskelijoille on annettu tehtäväksi ideoida konsepti, joka vahvistaa Vanhan Rauman ja Länsirannan kauppakeskuksen muodostamaa palvelukokonaisuutta, sen vetovoimaisuutta ja elinkelpoisuutta. Opiskelijaryhmät työstävät teemaa intensiivisesti kahden päivän ajan ja parhaat työt esitellään IdeaDrill-seminaarissa 15.11.2016.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Rauman Kauppakamari, Rauman kaupunki, Rauman Yrittäjät ry, Satakunnan Ammattikorkeakoulu SAMK ja Skanska.

Lämpimästi tervetuloa!

Kahvitarjoilun takia toivomme ennakkoilmoittautumisia: viestintä@skanska.fi

Ohjelma 15.11.2016                                                                     

16.45–17.15 Ilmoittautuminen ja kahvit

17.15 Seminaarin avaus, juontajana päätoimittaja Janne Rantanen
Yleiskatsaus Rauman keskustan kehittämiseen, apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto, Rauman kaupunki

17.20–17.40 Yhdessä enemmän – monipuoliset palvelut ja autenttisuus kaupunkikeskustan vetovoimatekijöinä, professori Heli Marjanen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

17.40–18.10 Paneelikeskustelu: Avaimet Rauman kaupallisen vetovoiman lisäämiseen.
Paneelin juontaa Janne Rantanen, paneelissa mukana:
Tomi Suvanto, apulaiskaupunginjohtaja, Rauman kaupunki
Rami Kurki, Rakastunut Raumaan -kauppiaat
Jari Pölönen, aluejohtaja, Skanska
Ilkka Heikinniemi, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK         

Jaloittelutauko

18.30–19.30 IdeaDrill-finaali, jossa loppukilpailuun valitut opiskelijat esittelevät ideansa ja parhaat palkitaan.

Sairaan tervettä sisäilmaa
Sisäilmapaja8 Tampereella 16.–17.2016

Mistä on hyvä sisäilma tehty? Rakentamisesta, talotekniikasta, päivittäisestä ylläpitosiivouksesta.

Sisäilman laatua voidaan oleellisesti parantaa, kun eri osapuolet löytävät keinot tehdä hyvää yhteistyötä. Tästä on kysymys alan toimijoiden Sisäilmapajassa, joka pidetään Tampereella keskiviikkona ja torstaina, 16.–17.11.2016. Valtakunnallinen Sisäilmapaja on järjestyksessään kahdeksas. Isäntänä toimivat tällä kertaa Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Tampereen kaupungin Tilakeskus Liikelaitos ja Sisäilmayhdistys ry.

Esillä on useita caseja, mm. Tampereen kaupungin energiansäästötoimien ja siivottavuuden vaikutus sisäilmaan ja sisäilma-asioista viestiminen. Pajassa ja paneelissa kuullaan, millaisia hankkeita on meneillään, jotta sisäilman laadunhallinnassa päästään jälkihoidosta ennakoivaan toimintaan. Teema "Sairaan tervettä sisäilmaa" haastaa kaikki yhteisiin toimiin paremman sisäilman puolesta.

Tapahtumaan on ilmoittautunut noin 650 henkilöä, ja sen yhteydessä olevaan näyttelyyn 38 näytteilleasettajaa. Virallisen avauspuheen pitää kansliapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriöstä. Opiskelijoille on järjestetty omaa ohjelmaa keskiviikon aamuun Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampuksella, Kuntokatu 3/Teiskontie 33, Tampere.

Sisäilmapaja8:n tarkempi ohjelma löytyy Sisäilmayhdistyksen sivuilta (sekä liitteenä):
http://www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmapajat/Tampereen-Sisailmapaja8

Järjestäjien puolesta lisätietoja antavat:
- lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 050 311 9623
- sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys ry, mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi
- vastaava isännöitsijä Jenni Pitkänen, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, p. 040 806 2420

Päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi yhteensä 179 karhua, joista 69 kaadettiin poronhoitoalueen kiintiömetsästysalueella. Ennen metsästyskauden alkua Suomen karhukannaksi arvioitiin 1 720–1 840 yli vuoden ikäistä yksilöä.

Karhua voidaan Suomessa metsästää kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueen alueellisen kiintiön nojalla. Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 179 karhua. Saalismäärä kasvoi 57 karhulla edellisvuoteen verrattuna.

Itäiseen Suomeen sijoittuvalla vakiintuneen karhukannan hoitoalueella karhuja kaadettiin tänä vuonna 77 yksilöä. Karhukannan levittäytymisvyöhykkeellä, joka kattaa Keski-Suomen sekä alueita Etelä-Savosta, Kaakkois-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta, kaadettiin 23 karhua. Kehittyvän karhukannan alueella läntisessä Suomessa kaadettiin 10 karhua.

Poronhoitoalueen alueellinen kiintiö oli yhteensä 70 karhua, joista 15 läntisellä poronhoitoalueella ja 55 itäisellä poronhoitoalueella. Läntisen alueen kiintiö käytettiin kokonaan ja itäisellä poronhoitoalueella kiintiöstä jäi yksi lupa käyttämättä.

Suomen karhukanta on tiheä ja täyttää suotuisan suojelutason kriteerit. Nykyään karhuja esiintyy sopivissa elinympäristöissä koko maassa. Ennen metsästyskauden alkua Suomen karhukannaksi arvioitiin 1 720–1 840 yli vuoden ikäistä yksilöä, mikä on 15 prosenttia eli noin 250 karhua edellisvuotta enemmän.

Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään vuoden 2016 aikana. 

Koulutuskeskus Salpaus järjestää Päijät-Hämeen yläkoululaisille Taitaja9 –paikalliskilpailun keskiviikkona 16.11. Ståhlberginkadulla klo 8-16. Aiemmin vain yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu kilpailu on nyt muutettu kaikkien yläkoululaisten kilpailuksi, jonka tavoitteena on tukea nuorten ammatinvalintaa ja herättää peruskoululaisten kiinnostusta kädentaitoja vaativiin ammattialoihin.

Tänä vuonna yhteensä 44 kolmen hengen sekajoukkuetta kilpailee yhdeksässä kädentaitoja, yhteistyötä ja nokkeluutta vaativassa tehtävässä. Paikalliskilpailun viisi nopeinta joukkuetta jatkavat Hämeen aluekilpailuun, joka järjestetään Riihimäellä 26.1.2017. Aluekilpailujen kolme parasta joukkuetta pääsevät kisaamaan Helsinkiin Taitaja2017 –tapahtuman yhteydessä järjestettävään loppukilpailuun 15.-18.5.2017.

Kilpailua on järjestämässä monialaisesti Salpauksen henkilöstön, opiskelijoiden ja hankkeiden lisäksi myös TheMesta.net, StepSystems Oy, Liukkosen Pultti Oy, Oy Woikoski Ab, Lahden seurakuntayhtymä ja Orimattilan nuorisotoimi.

Media on tervetullut seuraamaan Taitaja9-paikalliskilpailua.

Lue lisää Taitaja9 –kilpailuista sekä katso päivän tarkempi ohjelma

Lisätietoja

Krista Velling
opinto-ohjaaja/Taitaja9 lajivastaava
p. 050 538 2379
krista.velling[@]salpaus.fi

Koulutuskuntayhtymän opiskelijatuotot ovat vähentyneet merkittävästi valtionosuusrahoituksen leikkausten vuoksi. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on pienentynyt yli 10 miljoonaa euroa vuositasolla kolmessa vuodessa, ja vuodelle 2017 kohdistuu 8 miljoonan euron lisäleikkaus. Lukiokoulutuksen yksikköhinnasta leikattiin noin 2 miljoonaa euroa vuosina 2014-2015.

Jo tehtyjen sopeuttamistoimien jälkeen rahoitusvaje on lähes 12 miljoonaa vuositasolla. Kuntayhtymän linjauksen mukaan sopeuttaminen tehdään vuoteen 2020 mennessä. Vuodelle 2017 suunnitellut kustannussäästöt ovat neljä miljoonaa euroa.

Koulutuskuntayhtymän yhteistoimintaneuvottelut käytiin 3.10.-14.11.2016. Neuvottelujen perusteella kuntayhtymä tavoittelee runsaan 3 miljoonan euron säästöjä henkilöstövaikutuksilla.

Henkilöstövaikutusten lisäksi säästöjä haetaan 0,6 – 0,8 miljoonaa euroa ulkoisia palveluja ja ostoja karsimalla.

Irtisanomisten kohteeksi on joutumassa 18-20 henkilöä. Näistä puolet on opetushenkilöstöä ja puolet muuta henkilöstöä. Muun henkilöstön irtisanomisista kolme on kohdistumassa johto- ja esimiestehtävissä työskenteleviin.

Merkittävänä osana henkilöstösäästöjä kuntayhtymä suunnittelee yli 60 määräaikaisen tehtävän päättämistä sekä järjestelee työtehtäviä siten, että lähes 40 eläköityvän sijaan ei palkata uutta työntekijää.

Palvelussuhdemuutoksilla pyritään sopeuttamaan palkkamenoja rahoituksen ja opiskelijakysynnän vaihteluihin. Kysymykseen tulevat lehtorien virkojen muuttaminen päätoimisten tuntiopettajien virkasuhteiksi sekä kouluttajien osa-aikaistamiset. Viisi henkilöä ollaan siirtämässä muusta henkilöstöstä opetustehtäviin. Viisi palvelussuhdemuutosta kohdistuu johto- ja esimiestehtäviin. Kaikkiaan palvelussuhdemuutoksia kohdennettaisiin 117 henkilöön.

Kuntayhtymän palveluksessa on noin 1200 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa on opetushenkilöstöä. Henkilöstöstä 61 % työskentelee ammatillisessa koulutuksessa ja 13 % lukiokoulutuksessa. Vuonna 2015 henkilöstökulut olivat runsaat 68 miljoonaa euroa ja muodostivat 68,6 % kuntayhtymän toimintakuluista.

Kuntayhtymän hallitus käsittelee yhteistoimintaneuvotteluissa esillä olleet toimenpiteet kokouksessaan 22.11.2016.

Lisätietoja: Vesa Saarikoski, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtaja, puh. 040 341 5100

TTS Työtehoseura ja Monik ry ovat saaneet Euroopan sosiaalirahastolta rahoituksen maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvään hankkeeseen ”HOPE – Maahanmuuttajien ammatillisen työ- ja koulutuspolun edistäminen”. Hanke kuuluu maahanmuuttajien kotoutumista tukevaan Kotona Suomessa -toimenpidekokonaisuuteen, jota koordinoi Uudenmaan ELY-keskus.

HOPE-hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen jälkeistä aktiivisuutta, työelämään siirtymistä ja oikean ammatin tai uran löytämistä eli ratkaista ns. nivelvaiheen haasteita.

Hanke toteutetaan yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden, muun muassa TE-toimistot, Arffman Consulting Oy ja Vantaan Nicehearts ry, kanssa. Hanke kestää vuoden 2018 loppuun.

Kotoutumiskoulutuksen jälkeen on kriittinen vaihe

Kotoutumiskoulutuksen jälkeinen viive on yksi maahanmuuttajien kotoutumisen suurista ongelmista. Kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä on kuormittanut kotouttamisjärjestelmäämme. Mikäli jatkotoimenpiteet kotoutumiskoulutuksen jälkeen viivästyvät, on vaarana, että kotoutumiskoulutuksen aikana syntynyt motivaatio ja työllistymisorientaatio katoavat, aluillaan oleva kielitaito alkaa taantua, työttömyys pitkittyy ja kotoutumiskoulutuksessa saavutetut tulokset valuvat hukkaan.

Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät ja hakeutuvat tai pääsevät jatkokoulutukseen kantasuomalaisia heikommin. Maahanmuuttajien työllisyysaste on vain noin 50 prosenttia, ja naispuolisilla maahanmuuttajilla vielä matalampi. Eri ryhmien väliset erot ovat kuitenkin suuret: virolaiset ja eräistä Aasian maista tulevat työllistyvät jo yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin kantaväestöön kuuluvat. Heikointa työllistyminen on afrikkalaista syntyperää olevilla. Tyypillisesti maahanmuuttaja työllistyy matalapalkka-alalle, varsinkin pääkaupunkiseudulle.

”Maahanmuuttajien osaaminen on valtava voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle, ja sitä tulisi hyödyntää. Osaamisen tunnistamista on kehitettävä ja maahanmuuttajia tulee kannustaa ja opastaa tuomaan omaa osaamistaan esille. Moni jo kotimaassaan ammatissa toiminut maahanmuuttaja voi myös saada töitä omalta alaltaan esimerkiksi kieli- ja täydennyskoulutuksen jälkeen”, toteaa tutkimuspäällikkö Minna Kuusela Työtehoseurasta.

Väärällä alalla?

Maahanmuuttajien opiskelualan valinta perustuu usein myös muiden, Suomessa jo työllistyneiden maahanmuuttajien kokemuksiin sopivista ammateista. Monik ry:n projektipäällikkö Liban Ismail kuvailee: ”Tästä seuraa tiettyjen koulutusalojen, esimerkiksi linja-autonkuljettajakoulutuksen, ruuhkautuminen. Joskus kuitenkin bussikuskikin viihtyisi paremmin vaikka maanrakennuskoneen kuljettajana, puutarhurina tai hoiva-alalla. HOPE-hankkeessa tavoitteena on ennakkoluuloton eri alojen kokeileminen. Oikean alan löytyessä motivaatio opiskeluun ja jatkossa työntekoon kasvaa. Tavoitteena on, että yhteiskuntaan sopeutuminen helpottuu, ja samalla oikean alan löytänyt on hyvä esimerkki toisille maahanmuuttajille. ”

Kaikille löytyy oma polku

HOPE-hankkeessa tarjotaan maahanmuuttajille yksilö-ohjausta, apua ansioluettelon ja työpaikkahakemuksen kirjoittamiseen sekä räätälöidään yksilöllisiä koulutus- ja työllistämispolkuja.  Hankkeessa rakennetaan uudenlainen polutusmalli opiskelemaan tai työelämään hakeutumiseen kotouttamiskoulutuksen jälkeisessä vaiheessa. Kunkin osallistujan henkilökohtainen polku määritellään alun ohjauskeskustelussa. Kaikki hankkeeseen osallistuvat ja kotoutumiskoulutuksen käyneet henkilöt osallistuvat tähän ensimmäiseen vaiheeseen.

Henkilökohtaisen polun vaihtoehtoina ovat:
-    osallistuminen koulutuskaruselliin
-    työssäoppiminen yhteistyöverkoston yrityksessä
-    ohjaus suoraan tietylle opiskelualalle
-    ohjaus yrittäjäsparraukseen

Yksi hankkeen ydinosuuksista on koulutuskaruselli, jossa maahanmuuttajat voivat kokeilla eri alojen koulutuksia noin kahden viikon ajan per koulutusala, esimerkiksi perustutkintoa opiskelevan ryhmän mukana. Alat määrittyvät osallistujien tarpeen ja alustavien toiveiden mukaan - ketään ei pakoteta osallistumaan itselleen jo valmiiksi epämieluisan alan karusellijaksoon.

Mukana hankkeessa on myös Työtehoseuran opinto-ohjaaja Annikka Myrsky, joka kertoo käytännön toteutuksesta: ”Ensimmäiset ohjauskeskustelut ja osallistuvien maahanmuuttajien eteenpäin ohjaus tapahtuvat alkuvuonna 2017. Mikäli TTS:lla ei ole tarjota opiskelijaa kiinnostavaa koulutusta, sovitaan karusellijaksosta muussa oppilaitoksessa.”

Parhaiten tulevaan ammattiin pääsee sisälle tekemällä itse työtehtäviä ja kokeilemalla työssä tarvittavia työkaluja sekä koneita ja laitteita. HOPE-hankkeessa kerätään myös yritysverkosto, joka on valmiina tekemään yhteistyötä maahanmuuttajien työllistämisessä. Oleellista on, että yritysverkostosta pystytään löytämään työharjoittelupaikkojen lisäksi myös varsinaisia työpaikkoja.

Yrittäjänä toimiminen saattaa myös tulla kysymykseen monilla maahanmuuttajilla. Maahanmuuttajat perustavat muita enemmän yrityksiä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on kuitenkin monimutkainen, eivätkä maahanmuuttajat ole välttämättä tietoisia siitä tai osaa käyttää sen palveluja. Yrittäjäsparrausta, myös erikseen maahanmuuttajille, tarjoavat lukuisat eri toimijat, ja yrittäjyydestä kiinnostuneet ohjataan HOPE-hankkeessa sopiviin yrittäjäkoulutuksiin. Tutkimuksissa on havaittu, että naispuolisilla maahanmuuttajilla on miehiä enemmän vaikeuksia päästä mukaan työelämään, ja yrittäjyyteen on helposti suurempi kynnys, joten tarvittaessa hyödynnetään Vantaan Nicehearts ry:n naisyrittäjyysosaamista.



Lisätietoja:
TTS: Minna Kuusela, minna.kuusela@tts.fi, 044 7143 695
Monik ry: Liban Ismail, liban.ismail@monik.fi, 045 8666 640

Monik ry on monikulttuurinen järjestö, jonka tarkoituksena on edistää kotoutumista ja kansalaisryhmien välistä vuorovaikutusta Suomessa. Monik ry tarjoaa erilaista uraa edistävää toimintaa, kuten työhönvalmennusta, uraneuvontaa, koulutuksia ja vapaa-ajan toimintaa.  Järjestö edistää kahdensuuntaista kotoutumista tukemalla työyhteisöjä, työnantajia sekä muita maahanmuuttajia työssään kohtaavia. Järjestö myös tutkii vähemmistöjen menestymistä yhteiskunnassa. Lisää tietoa: www.monik.fi

Henry Fordin Säätiö on tarjonnut sadalle koululuokalle vierailun Tiedekeskus Heurekaan kuluvan syyslukukauden aikana. Luokat on valittu Ford-kummiluokiksi hakemusten perusteella.

Koulujen kiinnostus oli valtaisaa ja kummiluokkahakemuksia tuli lähemmäs 500 Uudeltamaalta ja lähiympäristöstä. Henry Fordin Säätiön myöntämän apurahan turvin Heureka-vierailuun pystyttiin sisällyttämään kuljetukset koululta Heurekaan ja takaisin, pääsyliput Heurekan näyttelyihin sekä tiedekeskuksen tuottama Liikenneoivallus-työpaja.

Työpajassa lapset ovat päässeet ideoimaan uusia liikenneturvallisuutta parantavia teknologiota ja innovaatioita. Lapset ovat kehitelleet työpajoissa tähän mennessä muun muassa viittomakielisen navigaattorin ja liikennettä ohjaavia robotteja.

- Liikenneturvallisuus on tärkeä ja ajankohtainen teema, sillä lapset ovat jollakin tavalla mukana liikenteessä päivittäin. Opettajilta saadut palautteet ovat olleet erittäin myönteisiä. Koulujen retkimäärärahat ovat nykyisin vähissä, siksikin tällaiselle kummitoiminnalle on tilausta, toteaa Heurekan koulutiedottaja Lydia Luoma-aho.

Henry Fordin Säätiö yllättyi iloisesti siitä, miten paljon kiinnostusta liikenneturvallisuustyöpaja herätti koulujen keskuudessa.

-Liikenneturvallisuus on eräs tärkeimpiä Henry Fordin Säätiön tukemista aloista. Heureka valikoitui yhteistyökumppaniksi, koska se tuo tiedettä, teknologoita ja ilmiöitä esiin käytännönläheisesti ja kiinnostavasti. Kummiluokkaprojekti on oiva mahdollisuus toteuttaa liikenneturvallisuustyötä lasten parissa mieleen jäävällä tavalla, sanoo Oy Ford Ab:n viestintäpäällikkö ja Henry Fordin Säätiön asiamies Juuso Asp.

Kummiluokkatoiminta on jatkoa Heurekan ja Henry Fordin Säätiön yhteistyölle Otatko riskin? –näyttelyssä, jossa kävijät pohtivat muun muassa liikenteeseen liittyviä riskejä. Suuren suosion ansiosta Ford-kummiluokkayhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös vuosina 2017-2018.

Oy Ford Ab viettää vuonna 2016 Suomen toimintojensa 90-vuotisjuhlavuotta. Henry Fordin Säätiön tavoitteena on edistää moottoriliikenteen ja koneellisen maatalouden opetus- ja tutkimustyötä Suomessa. Vuonna 1947 perustettu säätiö on tukenut suomalaista opetusta ja tutkimusta jo 69 vuoden ajan.



Kuvat: Anniina Nissinen/Heureka

Lisätietoja:

Tiedekeskus Heureka

Lydia Luoma-aho, koulutiedottaja,040 9015 221, lydia.luoma-aho@heureka.fi
Riitta Ahola, yritysyhteistyön koordinaattori, 040 901 5205, riitta.ahola@heureka.fi

Oy Ford Ab

Juuso Asp, viestintäpäällikkö, 040 533 4551, jasp4@ford.com

Oulun yliopisto, promootiotoimikunta
Tiedote 15.11.2016

Oulun yliopiston kymmenennessä, kaikkien tiedekuntien yhteisessä tohtoripromootiossa 19.–21.5.2017 vihitään 23 kunniatohtoria.

Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi henkilölle osoittaa. Kunniatohtoreiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat kansainvälisesti ansioituneita Oulun yliopistossa edustettuina olevilla tieteenaloilla. Useat heistä ovat tehneet merkittävää tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Lisäksi kunniatohtoreiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat muilla tavoin yhteiskunnallisesti ja Oulun yliopiston toiminnan kannalta merkittävästi ansioituneita.

Kunniatohtoreiksi vihitään seuraavat henkilöt:
(henkilön yhteydessä lyhyt esittely tutkimusalasta tai ansioista)

Arkkitehtuurin tiedekunta

Arkkitehti, akateemikko Juha Leiviskä
Kansainvälisesti palkittu arkkitehti ja akateemikko Juha Leiviskä on jatkanut modernin arkkitehtuurin perinnettä ja luonnonvalon taitavaa käyttöä suunnittelemissaan kirkoissa, kouluissa, kirjastoissa ja suurlähetystöissä. Ouluun hän on suunnitellut Pyhän Tuomaan kirkon ja seurakuntakeskuksen, jotka valmistuivat vuonna 1975.

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta

Professori Bjørn R. Olsen
Bjørn R. Olsen on Harvardin yliopiston kehitysbiologian ja solubiologian professori ja maailman johtavia soluväliaineen tutkijoita. Hänen tutkimuskohteitaan ovat mm. genetiikka, solubiologia, kehitysbiologia ja verisuonibiologia. Monet Oulussa toimivat tutkijat ovat saaneet korkeatasoisen postdoktoraalivaiheen tutkijakoulutuksen hänen tutkimusryhmässään.

Professori Joel Sussman
Joel Sussman on kansainvälisesti tunnustettu rakennebiologian asiantuntija. Hän on vaikuttanut oululaisen rakennebiologian tutkimuksen verkostoitumiseen kansainvälisesti. Tässä työssä hänellä on ollut keskeisinä vaikutuskanavina European Molecular Biology Organization (EMBO) ja rakennebiologian kansainväliset järjestöt.

Humanistinen tiedekunta

Kirjailija ja kuvataiteilija Hannu Väisänen
Hannu Väisänen on kansainvälisesti arvostettu, monipuolinen ja useasti palkittu oululaislähtöinen kirjailija ja kuvataiteilija. Hän sai vuonna 2015 kirjallisuuden valtionpalkinnon ansiokkaasta ja monipuolisesta työstään kirjallisuuden saralla. Hän on julkaissut useita romaaneja ja pitänyt lukuisia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla.

Professori Martin Kusch
Martin Kusch on tieteellisen tiedon sosiologian sekä tieteen ja teknologian filosofian asiantuntija. Väiteltyään Oulun yliopistossa 1989 hän on tehnyt uraa kansainvälisissä huippuyliopistoissa, kuten Edinburghin, Cambridgen ja viimeksi Wienin yliopistossa vuodesta 2009 alkaen. Oulun yliopiston alumnina ja dosenttina hän on osallistunut merkittävästi useiden tohtoriopiskelijoiden ja jatkotutkijoiden ohjaukseen ja edistänyt erityisesti oppiaineen tutkijoiden kansainvälistymistä.

Professori (emeritus) Raymond D. Kent
Raymond D. Kent on kansainvälisesti tunnetuin ja vaikutusvaltaisin puheen ja puhetieteiden tutkija 50:n viime vuoden aikana. Hänen tuotantonsa sisältää useita satoja kansainvälisissä arvostetuimmissa lehdissä julkaistuja alkuperäisartikkeleita, kutsuttuja katsauksia, monografioita ja toimitettuja kirjoja. Hänellä on ollut tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Kaivannaisalan tiedekunta

Professori Richard J. Walker
Richard J. Walker on isotooppigeokemian spesialisti ja pioneeri Re-Os- and Pt-Os-systeemien kehittämisessä ja niiden soveltamisessa maapallon, kuun ja Marsin kemiallisen evoluution sekä malmien synnyn tutkimuksissa. Hän on tehnyt pitkään yhteistyötä geotieteiden laitoksen (nyk. Oulu Mining School) kanssa Fennoskandian kilven malmitutkimuksissa.

Kasvatustieteiden tiedekunta

Professori Paul Kirschner
Paul Kirschner on oppimisen ja teknologia-avusteisen oppimisen tutkija, joka tekee aktiivista ja pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Kirschner on mukana kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijoiden kanssa mm. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa (2014–2017) ja kansainvälisissä yhteisjulkaisuissa. Hän osallistuu myös aktiivisesti väitöskirjojen ohjaukseen.

Professori Jóhanna Einarsdóttir
Jóhanna Einarsdóttir on lapsuudentutkimuksen, varhaiskasvatuksen ja lapsuudentutkimuksen etiikan tutkija. Hän tekee aktiivista tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa mm. kahdessa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ja yhdessä Nordforsk-rahoitteisessa hankkeessa vuosina 2010–2015.

Luonnontieteellinen tiedekunta

Professori Sami Solanki
Sami Solangin tutkimusaloina ovat mm. aurinkofysiikka ja Auringon ja Maan väliset vuorovaikutukset. Hän tekee aktiivista tieteellistä yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa mm. useissa yhteisjulkaisuissa.

Professori John A. Agnew
John A. Agnew toimii maantieteen professorina Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa (UCLA). Hän tutkii poliittisen maantieteen ja geopolitiikan kysymyksiä, valtioiden suvereniteettiin liittyviä teemoja sekä paikan ja politiikan suhdetta. Hän tekee aktiivista yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa mm. yhteisjulkaisuissa.

Professori Antti Kupiainen
Antti Kupiainen on Helsingin yliopiston matematiikan professori, jonka erityisalana on matemaattinen fysiikka. Hänet on valittu kolme kertaa akatemiaprofessoriksi. Kupiainen on johtanut kaksi kautta Suomen Akatemian huippuyksikköä, jossa Oulun yliopisto on mukana. Hän on ollut kahdesti kutsuttuna puhujana International Congress of Mathematicians -konferenssissa.

Lääketieteellinen tiedekunta

Professori Leena Bruckner Tuderman
Leena Bruckner Tudermanin tutkimusalana on mm. ihon sidekudoksen ja sen sairauksien molekyylibiologinen ja kliininen tutkimus. Hän on ihotautiklinikan ja -osaston professori ja johtaja Freiburgin Albert-Ludwigs -yliopistossa. Hän on Oulun yliopiston alumni.

Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen
Hannu Leskinen on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja toimii tällä haavaa myös Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallin selvityshenkilönä. Hannu Leskinen on ollut keskeisesti edistämässä kliinistä opetusta ja tutkimusta sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyönä. Hän oli mm. perustamassa kliinisen tutkimuksen keskusta, Medical Research Centeriä.

Toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Heikki Kyöstilä
Heikki Kyöstilä toimii perustamansa hammaslääketieteellisiä instrumentteja ja laitteita valmistavan Planmeca Groupin toimitusjohtajana. Planmeca on yksi maamme menestyksekkäimmistä terveysteknologian vientiyrityksistä. Yritys on tehnyt kehitys- ja tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kanssa aina hammaslääketieteen koulutuksen alkamisesta lähtien.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Professori Gautam Gowrisankaran
Gautam Gowrisankaran on modernin toimialatutkimuksen johtavia tutkijoita. Hän tutkii myös vertikaalisten integraatioiden mallintamista. Gowrisankaran on kehittänyt tasapainoratkaisun fuusioiden toimivuuden perusteeksi. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen yksikön energiatalouden tutkimusryhmän kanssa.

Kauppaneuvos, toimitusjohtaja Timo Levo
Timo Levo on Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja, Oulun Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja Oulun ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja. Oulun Osuuspankki on kasvanut ja kehittynyt hänen kaudellaan yhdeksi Suomen suurimmista osuuspankeista. Oulun Osuuspankki on ollut aktiivinen informaatioteknologian rakennemuutoksen ratkaisujen löytämisessä erityisesti sen jälkeen, kun OP Ryhmä perusti kehitysyksikön Ouluun. Levo on vaikuttanut toiminnallaan voimakkaasti Oulun seudun elinkeinoelämän myönteiseen kehitykseen. Hän on osallistunut koulutuksen kehittämiseen sekä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa että Oulun ammattikorkeakoulussa.

Teknillinen tiedekunta

Professori Lauri Lajunen
Lauri Lajunen toimi Oulun yliopiston rehtorina vuosina 1993–2014. Rehtorikaudellaan hän edisti Oulun yliopiston kehittymistä kansainväliseksi tiedeyliopistoksi. Lajunen on toiminut myös monissa yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta merkittävissä kansainvälisissä ja kansallisissa luottamustehtävissä.

Teknologiajohtaja Matti Härkönen
Matti Härkösen tutkimusalana on mm. katalyyttinen ilmapäästöjen hallinta ja heterogeeninen katalyysi. Hän on tekniikan lisensiaatti ja toimii teknologiajohtajana Ecocat India Pvt. Ltd -yrityksessä. Härkönen ja hänen edustamansa yritykset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt useita yhteisprojekteja ja valmistunut väitöskirjoja, muita tutkintoja ja yhteisjulkaisuja.

Emerita Director of Research Danielle Ballivet-Tkatchenko
Danielle Ballivet-Tkatchenkon tutkimusalana on mm. heterogeeninen ja homogeeninen katalyysi sekä hiilidioksidin kemiallinen hyötykäyttö. Hän toimii CNRS:n Institute of Molecular Chemistry -tutkimusyksikön emerita tutkimusjohtajana (CNRS-University of Burgundy) Dijonissa Ranskassa. Tkatchenko on ollut Oulun yliopiston hiilidioksidin hyötykäytön tutkimuksen keskeinen edistäjä. Yhteistyön tuloksena on syntynyt useita kansainvälisiä yhteisprojekteja, yhteisjulkaisuja ja väitöstutkimuksia.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Professori Behnaam Aazhang
Behnaam Aazhang on tunnettu ja siteerattu tietoliikennetekniikan sekä siihen liittyvän signaalinkäsittelyn, verkkotekniikan ja informaatioteorian tutkija. Hän on tehnyt aktiivista yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa vuodesta 1994. Aazhang toimi Finland Distinguished Professor -tehtävässä (FiDiPro) Oulun yliopistossa vuosina 2007–2013. Aazhang on merkittävästi myötävaikuttanut tietoliikennelaboratoriossa ja Centre for Wireless Communications -tutkimusyksikössä (CWC) tehdyn tutkimuksen sisältöön, tutkimusperinteiden ja metodien kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Aazhang on myös mm. ohjannut useita väitöskirjoja.

Professori Anita Lloyd Spetz
Anita Lloyd Spetz on toiminut Oulun yliopiston Finland Distinguished Professor -tehtävässä (FiDiPro) vuosina 2011–2015. Hänen tutkimusalansa sisältää SiC-FET-kaasuanturit vaikeisiin olosuhteisiin mukaan lukien haituvien orgaanisten yhdisteiden (VOCs) anturoinnin, bio-, resonaattori- ja grafeenianturit ja muut edistykselliset anturiteknologiat ja tarvittavan data-analyysin. Oulun yliopistossa hän on tutkinut ja kehittänyt mm. menetelmää tunnistaa partikkelien toksisuutta soluille, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa mm. erilaisten terveysvaikutusten testaamisen ilman eläinkokeita.

Toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff
Jorma Terentjeff on Oulun yliopiston sähkötekniikan osaston (nyk. sähkötekniikan tutkinto-ohjelma) alumni. Hän on ollut merkittävä vaikuttaja suomalaisessa teknologiateollisuudessa yli 40 vuotta toimimalla sekä yritysten johtotehtävissä että lukuisten teknologiayritysten hallituksissa. Hän on toiminut Oulun yliopiston yhteiskuntasuhteiden neuvoston puheenjohtajana vuodesta 2013.

Lisätietoja:
www.oulu.fi/promootio

Promootiotoimikunnan puheenjohtaja Seppo Saarela, p. 0294 481238

Promootiotoimikunnan pääsihteeri Katri Suorsa, p. 0294 481711

sähköpostit: conferment.ceremony@oulu.fi

Tiedottaja Anna-Maria Hietapelto, p. 0294 484096, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Suomen vanhimman oppilaitoksen, Turun katedraalikoulun perustamisvuotena pidetään vuotta 1276. Katedraalikoulun ja suomalaisen koulutuksen 740-vuotisjuhlaa vietetään perjantaina 18.11. Päivän tapahtumia ovat muun muassa Turun tuomiokirkon juhlajumalanpalvelus ja Turun konserttitalon pääjuhla. Samalla julkaistaan Katedraalikoulun historiaa käsittelevä teos, jonka on kirjoittanut koulun edellinen rehtori Bertel Wahlström. 

Media on tervetullut seuraamaan päivän tapahtumia ja juhlallisuuksia.

Juhlapäivän ohjelma perjantaina 18.11.2016: 

klo 9.00–10.00/ Turun tuomiokirkko
Ruotsinkielinen juhlajumalanpalvelus. Saarna, arkkipiispa John Vikström

klo 10.30–11.15/ Turun katedraalikoulu Vanha Suurtori 1, Turku
Tiedotustilaisuus

• Avaussanat: ruotsinkielisen kasvatuksen ja opetuksen tulosaluejohtaja Liliane Kjellman
• Historiikki julkaistaan: rehtori Bertel Wahlström.
• Koulun peruskorjauksen valmistuminen: rakennuttajainsinööri Jouni Anttila Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitokselta.
• Esittely koulun 740-vuotisjuhlasta: Katedraalikoulun rehtori Marianne Pärnänen
• Mikael Agricola –seura luovuttaa sijoitukseen Agricola ja hänen aikalaisensa –taulun Katedraalikoulun Agricola-juhlasaliin.

klo 10.30–12.30/ Turun katedraalikoulu Vanha Suurtori 1, Turku
Juhlaväellä ja medialla on mahdollisuus tutustua peruskorjattuun Katedraalikouluun.

klo 13.00–14.30/ Turun konserttitalo Aninkaistenkatu 9, Turku
Turun katedraalikoulun ja suomalaisen koulutuksen 740-vuotisjuhla.

• Juhlapuheen pitää ministeri Christoffer Taxell. Muina puhujina mm. Turun piispa Kaarlo Kalliala ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja Alexis Vartiainen. Juhla kestää noin 1,5 tuntia ja on kaksikielinen.  
  Tarkempi ohjelma liitteenä.

 
Tyylikkäästi peruskorjattu kouluvanhus

Reilun vuoden kestänyt Katedraalikoulun peruskorjaus valmistui aikataulun mukaisesti lokakuun puolessa välissä, juuri sopivasti juhlaan.  Peruskorjauksessa talotekniikka ja kaikki sisäpinnat uusittiin sekä julkisivu, ikkunat ja piha kunnostettiin. Päärakennuksen peruskorjaus maksoi noin 7 750 000 euroa. Kunnostuksessa huomioitiin rakennuksen museaalinen arvo ja alkuperäinen värimaailma. Turun Museokeskus oli hankkeessa vahvasti mukana.

 – Alkuperäiset värit tutkittiin huolellisesti ja näitä samoja värisävyjä pyrittiin myös käyttämään. 1970 -luvun peruskorjauksen valkoiset sävyt muutettiin enemmän kohteen historiallista luonnetta kunnioittavampaan värikkäämpään muotoon, taustoittaa rakennuttajainsinööri Jouni Anttila Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitokselta.

– Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään ”museokoulu”, vaan rakennus on sisältä moderni oppimisympäristö, jossa kaikki nykypäivän vaatimukset on huomioitu, Anttila sanoo.

Tiloja on lukion lisäksi terveydenhoidolle, keittiölle, Folkhälsanille ja ruotsinkieliselle työväenopistolle. Koulutyö alkaa tiloissa tammikuun alussa.

Lisätiedot:

Katedraalikoulun rehtori
Marianne Pärnänen
puh. 0401713889
marianne.parnanen@turku.fi

Ruotsinkielinen kasvatus ja opetus
Turun kaupungin Sivistystoimiala