Centria-ammattikorkeakoulu on allekirjoittanut uuden yhteistyösopimuksen Etelä-Kiinassa sijaitsevan Foshan Universityn kanssa. Centria-ammattikorkeakoulu voi jatkossa myöntää tutkinnon Foshanin Universitystä valmistuneille kemiantekniikan opiskelijoille, jotka ovat opintojensa aikana viettäneet lukuvuoden Centriassa, suorittaen 40 opintopistettä sekä tehneet opinnäytetyön ja työharjoittelun Centrian sääntöjen mukaan.

Johtaja (opetus) Hannele Teir on parhaillaan Foshanissa markkinoimassa kemiantekniikan koulutusta Fosham Universityn opiskelijoille.

- Esitystämme oli kuuntelemassa yli sata opiskelijaa, Centrian kemiantekniikan koulutus siis todella kiinnostaa heitä, iloitsee Teir.

Centrian tarjoamat opinnot keskittyvät ympäristön suojelemiseen ja uusiutuviin energiavaroihin. Ensimmäiset opiskelijat voivat aloittaa lukuvuotensa Centriassa jo ensi syksynä. Centrialla on pitkät perinteet korkeakouluyhteistyölle Kiinassa – Centria on ollut kehittämässä yhteistyötä Kiinassa jo yli 25 vuotta. Uusi yhteistyö on osa Centrian koulutusvientiä, ja kiinalaiset opiskelijat maksavat lukukausimaksun opinnoistaan Suomessa.

Kiinalaisiin vetoavat erityisesti Suomen korkeatasoinen korkeakoulutus sekä Kokkolan alueen vahva kemianteollisuus.

- Guadongin maakunnassa sijaitsevassa Foshanissa on paljon kemianteollisuutta. Centrian tarjoamat ”environmental chemistry" –opinnot kiinnostavat heitä myös siksi, että Kiinassa on paljon ympäristöongelmia, kertoo Teir.

Kemiantekniikan osaajille on tilausta myös Suomessa. Sekä uusiutuviin energiamuotoihin perehtyneille insinööreille, että vahvassa kasvussa olevan kaivosalan osaajille on taatusti kysyntää tulevaisuuden työmarkkinoilla. Centrian kemiantekniikan koulutukseen voi hakea yhteishaussa 5.4. mennessä!

Miksi roskapussit lähtevät laivamatkalle? Mitä vanhalle vessanpöntölle tapahtuu? Paraisten, Raision, Ruskon, Salon ja Turun 8.-luokkalaiset saavat lähiviikkoina vastauksia moneen kysymykseen tutustuessaan lähiviikkoina jätehuoltoon ja kierrätykseen. Kiertoajeluihin osallistuu yhteensä noin 1500 koululaista seitsemän viikon ajan.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) kutsuu vuosittain toimialueen kaikkien kuntien 8.-luokkalaiset tutustumaan jätehuoltoon. Kierroksia järjestetään keväällä ja syksyllä. Kierroksilla lapset tutustuvat oman alueensa lajitteluasemaan sekä kierrätyskeskuksen toimintaan. Oppilaat saavat tietoa jätteiden käsittelystä ja hyötykäytöstä sekä siitä, miten ja miksi jätteitä lajitellaan. Tutustumiskohteina ovat Topinojan jätekeskus ja Turun Ekotori. Salossa oppilaat tutustuvat Korvenmäen jätekeskukseen ja Salon EkoCenterin myymälään. Lisäksi oppilaat pohtivat pienryhmissä elinkaariajattelua ja kestävän kuluttamisen periaatteita LSJH:n näyttelyssä.

Ensimmäiset ryhmät lähtevät kierrokselle maanantaina 27.3. Opastettu kierros kestää noin kaksi tuntia. LSJH tarjoaa ryhmille bussikuljetuksen koululta sekä opastuksen tutustumiskohteissa maksutta.

Lisätietoja: ympäristöneuvoja Lotta Salminen, puh. 020 728 2118 tai lotta.salminen@lsjh.fi

Varför åker soppåsarna med fartyg? Vad händer med en gammal toalettstol? På dessa och många andra frågor får åttondeklassisterna från Pargas, Reso, Rusko, Salo och Åbo svar då de under de närmsta veckorna bekantar sig med avfallsservice och återvinning. I rundturerna deltar sammanlagt cirka 1500 skolelever under sju veckors tid.

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) bjuder årligen in alla nejdens åttondeklassister för att bekanta sig med avfallsservicen. Rundturer arrangeras på hösten och våren. Under rundturerna bekantar sig barnen med det egna områdets sorteringsstation samt en återvinningscentrals verksamhet. Besöksmålen är Toppå avfallscentral och Åbo Ekotorg. I Salo besöker eleverna Korvenmäki Avfallscentral och butiken i Salon EkoCenter. Eleverna lär sig hur avfall hanteras och återvinns samt hur och varför avfall ska sorteras. Under rundturerna besöker eleverna också LSJH:s utställning och reflekterar i små grupper över produkters livscykler och principerna för hållbar konsumtion.

De första grupperna åker på rundtur måndagen den 27 mars. Den guidade rundturen räcker cirka två timmar. LSJH bjuder på busstransporterna från skolorna samt guidningen vid besöksmålen.

Tilläggsinformation: miljörådgivare Lotta Salminen, tfn 020 728 2118 eller lotta.salminen@lsjh.fi

Tilläggsuppgifter på svenska: informatör Tuuli Meriläinen, tfn 020 728 2115 eller tuuli.merilainen@lsjh.fi

Lappeenrannan kaupunkikonsernin ja kaupungin tilinpäätökset vuodelta 2016 ovat erittäin hyvät. Konsernitilinpäätöksen tulokseksi muodostui ennätykselliset 38,4 miljoonaa euroa. 

Kaupunkikonsernin tuloksessa näkyy kertaluonteisena Lappeenrannan Energian verkonrakennuksen yhdistyminen Kaakkois-Suomen kolmen energiayhtiön yhteiseen Elvera Osakeyhtiöön. Ilman tätä kirjanpidollista erääkin konsernin tulos olisi kaksinkertainen edellisvuoteen nähden eli noin 30 miljoonaa euroa. Tulokseen vaikuttaa merkittävästi myös Eksoten ennakoitua parempi tulos, jonka ansiosta se sai alijäämänsä katettua kaksi vuotta ohjelmasta etuajassa. 

Kaupungin oma tilinpäätös noudattelee 20.2.2017 annettuja ennakkotietoja. Vuosikate on 26,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 3,5 miljoonaa euroa. Investoinnit on katettu tulorahoituksella ja velka on vähentynyt kolmessa vuodessa 23 miljoonalla eurolla. Ilman kertaluonteisia eriä vuosikate on noin 29 miljoonaa. 

Verorahoitusennuste onnistui 

Valtuuston tasapainotusohjelman pohjaksi laadittiin vuonna 2013 ennuste verorahoituksesta (verot+valtionosuudet). Ennusteessa ennakoitiin verorahoitusta vuosille 2014–2016 yhteensä 1192,7 miljoonaa euroa. Toteuma oli 1193,3 miljoonaa euroa. Ennusteen ja toteutuman ero on vain 0,6 miljoonaa euroa eli 0,05 prosenttia.

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen on tyytyväinen ennusteeseen. 

– Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että 2013 laadittu arvio käytettävissä olevasta rahoituksesta piti hyvin paikkansa ja että toimialoille todella annettiin kaikki se, mitä annettavissa oli. Alituksethan ne saavat nyt hyödykseen, kunhan menot tältä osin ovat kertaluonteisia, Naukkarinen täsmentää. 

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää hyvää tulosta sitoutuneen ja johdonmukaisen taloudenhoidon ansiona. 

– Valtuustokauden aikana luottamushenkilöt ovat sitoutuneesti noudattaneet yhdessä sovittua käyttötalouden tasapainotusohjelmaa ja myös velkaantuminen on kääntynyt laskuun.  Vaikka toimialat ovat noudattaneet tiukkaa talouskuria, kuntalaisten palvelut ovat säilyneet verrattain laadukkaina. Talouden tasapainottaminen edellytti kuitenkin veroprosentin nostamista vuonna 2013. 

Jarva painottaa, että tulevien vuosien mittava investointiohjelma edellyttää, että vuosikate pysyy vähintään nykyisellä tasolla, joten menojen lisäämiseen lähivuosina ei juurikaan ole varaa. 

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakuntahallinnon alaisuuteen, kaupungin päätöksenteossa painottuvat kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen sekä kasvatus- ja opetuspalvelujen ja kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tuottaminen. Nyt, kun talouden tervehdyttäminen on saatu käyntiin, uskon, että tulevalla valtuustokaudella voimme nykyistä enemmän keskittyä palvelujen laadun kehittämiseen, Jarva ennakoi. 

Kaupunginjohtaja on tyytyväinen Eksoten hyvään tulokseen, jonka ansiosta aiempina vuosina kertyneet alijäämät tulivat katettua ennakoitua nopeammin. Kun vuonna 2013 koko kaupunkikonsernin kertyneet alijäämät olivat 31 miljoonaa euroa, on vuoden 2016 tilinpäätöksessä 70 miljoonan kertynyt ylijäämä.

Konsernin hyvä tilinpäätös on pitkäjänteisen yhteistyön tulosta 

Olli Naukkarinen toteaa konsernin lainakannan alentuneen viime vuonna 16 miljoonalla eurolla. Konsernin lainakanta kääntyi laskuun vuonna 2015, mutta on edelleen 18 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012. Ilman asuntotuotantoa kaupungin lainakanta on valtuustokauden alun tasolla. 

– Kasvavassa maakuntakeskuksessa on välttämätöntä panostaa asuntotuotantoon, mikä kasvatti hiukan lainamääräämme. Konsernin tulevien vuosien isot investoinnit sähköverkon maakaapelointiin, suuriin koulujen, päiväkotien ja liikuntapaikkojen peruskorjauksiin ja etenkin jätevesiratkaisuun vaativat tervettä taloudellista pohjaa. Omavaraisuusaste on parantunut valtuustokauden aikana viisi prosenttiyksikköä eli 29 prosenttiin. Vielä on kuitenkin matkaa 50 prosentin tavoitetasoon. 

– Kaupungin yhtiöt ja kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä, ovat tehneet pitkäjänteistä ja sitoutunutta työtä, jonka seurauksena tappiollisia tuloksia ei konserniyhteisöissä käytännössä ole. Kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto ovat ohjanneet yhtiöitä johdonmukaisesti ja olennaisiin asioihin keskittyen, mikä on mahdollistanut systemaattisen kehittämisen yhtiöiden puolella. Ensimmäiset tulokset tästä alkavat nyt näkyä, Naukkarinen toteaa ja korostaa, että tulevaisuus on riippuvainen oikeista valinnoista. 

– Selviämme tulevista investoinneista oikein mainiosti, jos maltamme olla lisäämättä käyttötalouden rakenteisiin pysyviä menoja. On eri asia satsata johonkin asiaan kertaluonteisesti kuin luoda pysyvä uusi palvelurakenne, jota on ylläpidettävä verovaroin vuosittain. 

Naukkarisen mielestä tulevalla valtuustokaudella kannattaisi harkita kertaluonteisiin satsauksiin erillistä strategisen rahoituksen investointipottia, josta uusi valtuusto päättäisi. 

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 27. maaliskuuta. Valtuustoon tilinpäätös etenee tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen 15. toukokuuta. 

LISÄTIETOJA 

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
kimmo.jarva@lappeenranta.fi 

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen
puh.  040 512 1580
olli.naukkarinen@lappeenranta.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa etsitään jälleen kovinta myyntitykkiä.

– Value Selling-kilpailu on suunnattu tradenomiopiskelijoille, jotka haluavat kehittää myyntityön osaamistaan ja mahdollisesti luoda uraa myyntityön parissa, JAMKin liiketoiminnan lehtori Päivi Könönen kertoo.

JAMKista kisaan osallistuu kuusi tradenomiopiskeljaa. Kilpailu käydään myyntikeskusteluina: myyjänä toimiva opiskelija kohtaa myyntikeskustelussa yrityksen ostajan ja tuomaristo arvioi myyntitilannetta. Vuoden 2017 Value Selling-kilpailussa myytävä tuote on Canon Easy. 

– kaksi parasta pääsee edustamaan JAMKia huhtikuussa järjestettävään, ammattikorkeakoulujen kansalliseen Best Seller-kilpailuun Turkuun, Könönen jatkaa.

Kilpailun tuomarit antavat kisasuorituksista arvion. Käytettävät arviointikriteerit ovat yhtenevät valtakunnallisen BestSeller Competition-kisan kanssa.

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan jännittävää kisaa JAMKin pääkampukselle, Rajakatu 35, torstaina 30.3. klo 9.00 alkaen. Voittaja julkistetaan ja palkitaan Kasvosalissa klo 12.00.

Lue lisää

Hakuaika JAMKin tradenomiopintoihin on parhaillaan käynnissä ja päättyy 5.4. klo 15.

Lisätietoja päivän kulusta:
Päivi Könönen, lehtori, 050 381 0488, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö

Keskiviikkona 29. maaliskuuta klo 12, Ylistönrinne, Kem1

TaM Johanna Silvennoisen kognitiotieteen väitöskirjan ”Apperceiving Visual Elements in Human-technology Interaction Design” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Paul Hekkert (Delft University of Technology, Alankomaat) ja kustoksena Pertti Saariluoma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Silvennoinen keskittyy väitöskirjassaan selvittämään sitä, millaisia merkityksiä annamme teknologisen tuotteen visuaalisille elementeille. Teknologisten tuotteiden visuaalinen suunnittelu vaikuttaa olennaisesti siihen, miten ihmiset tuotteen kokevat. Tuotteen ominaisuudet, kuten muoto ja väri, voivat herättää tunteita ja moniaistisia kokemuksia. Katsomalla tuotetta teemme päätelmiä myös muille aisteille suunnitelluista tuotteen ominaisuuksista, kuten siitä, miten näköhavainnon kautta miellämme materiaalisia kokemuksia. Ihmisen ja teknologian välisessä vuorovaikutuksessa voidaan kokea myös niin sanottuja ei-havaittavia ominaisuuksia, kuten mielikuvia ajattomuudesta, kestävyydestä ja eleganssista.

Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksessa vähemmälle huomiolle on jäänyt teknologiakokemuksen muotoutuminen tiedon ja tunteen tasolla sekä se, kuinka näkyvät elementit teknologiatuotteissa vaikuttavat käyttäjien kokemiin merkityssisältöihin. Kuvalliset kokonaisuudet, rakentuvat visuaalisista elementeistä, kuten pinnoista, muodoista ja symmetriasta. Jotta ymmärrettäviä ja kokemuksellisia teknologisia tuotteita voidaan suunnitella, tarvitaan tietoa siitä, miten visuaaliset elementit koetaan ja miten ne tulisi käyttöliittymissä toteuttaa.

Kokemussisältöjen suunnittelun monimutkaisuus luo tarpeen argumentoivalle, tutkimustietoon perustuvalle suunnittelustrategialle.

– Miten esimerkiksi perustelisimme erilaisten mobiilisovellusten ikonien suunnitteluratkaisut ilman ymmärrystä kuvallisten elementtien mahdollisuuksista herättää erilaisia kokemussisältöjä tai tietoa visuaalisista teknologiakokemuksen prosesseista ja kokemukseen vaikuttavista tekijöistä, kysyy Silvennoinen.

Silvennoinen määrittää visuaalista teknologiakokemusta visuaalisen käytettävyyden, koetun esteettisyyden ja moniaististen kokemussisältöjen avulla. Väitöstutkimuksen mukaan olennaista on selittää kokemusta mieltämisprosessina, jossa kohdatut elementit nähdään jonakin, esimerkiksi miellyttävinä tai ajatuksia herättävinä.

Lisätietoja:

Johanna Silvennoinen, puh. 040 749 4467, johanna.silvennoinen@jyu.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Johanna Silvennoinen valmistui vuonna 1999 ylioppilaaksi Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta, metalliartesaaniksi vuonna 2002 Keski-Suomen käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Humanististen tieteiden kandidaatiksi hän valmistui vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta ja taiteiden maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2011 (sisältäen opettajan pedagogiset opinnot). Silvennoinen on työskennellyt visuaalisten aineiden opettajana 2000-luvun alusta useissa eri oppilaitoksissa ja opettaa tällä hetkellä myös Jyväskylän yliopistossa ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutussuunnittelua. Lisäksi Silvennoinen toimii tutkimusvastaavana RmUE (Rich Multisensory User Experience) –projektissa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa kognitiotieteen oppiaineessa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Computing numerona 261, 83 s. (+ included articles), Jyväskylä 2017, ISSN: 1456-5390;261, ISBN: 978-951-39-7001-7 (nid.), ISBN: 978-951-39-7002-4 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7002-4

[Kuva: Mikko Jäppinen]

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on laajentanut kesäopintotarjontaansa merkittävästi. Oman tarjonnan lisäksi JAMK on mukana myös valtakunnallisessa yhteistyössä.

– Summersemester.fi-portaaliin on koottu 21 ammattikorkeakoulun yhteinen kesäopintojaksotarjonta, JAMKin kesäopintoyhteistyötä koordinoiva Tytti Pintilä kertoo.

– JAMKin opiskelija voi siis valita maksutta opintojaksoja lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen tarjonnasta. Opintojaksot ovat pääosin verkko-opintoja.

Yhteistä Jyväskylän oppilaitosten kesätarjontaa kootaan parhaillaan myös EduFutura-yhteistyönä. JAMKin, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteinen tarjonta julkaistaan myöhemmin keväällä.

 – Voisi siis sanoa, että jyväskyläläisten opiskelijoiden kesäopintomahdollisuudet ovat historiallisen laajat, Pintilä iloitsee. 

Turun AMK toteutti palautekyselyn viimevuotisista summersemester.fi-opinnoista. Palautteen perusteella korkeakouluopiskelijoilla on todellista kiinnostusta ympärivuotiseen opiskeluun. 60 % vastaajista opiskeli kesällä, koska halusi jouduttaa opintojaan. 40 % vastaajista nosti esiin myös mahdollisuuden opiskella muiden ammattikorkeakoulujen opintojaksoilla. 77 % mielestä kesän 2016 opintojaksotarjonta oli kattava. 

 –  Kesällä 2017 valikoimassa on  yli 400 opintojaksoa, eli opintotarjontaa voidaan pitää erittäin laajana, Pintilä toteaa.

Opintojaksoille ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa summersemester.fi.

Tutustu portaaliin

Lisätietoja:
Tytti Pintilä, asiantuntija, 040 869 0723, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry koordinoi yhdessä oikeusministeriön ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa Suomi100 -ohjelmistoon kuuluvan, kuntavaaleja edeltävän vaalipaneelikiertueen. Kampanjan tavoitteena on tuoda vaalikeskusteluun teemoja, joita lisääntyvä maahanmuutto ja yhteiskunnan monimuotoistuminen välttämättä tuovat mukanaan. Kampanjan keskeisenä tavoitteena on myös herättää uusien suomalaisten mielenkiintoa yhteiskunnallista osallistumista kohtaan.

Kampanja huipentuu 29.3.2017 klo 17.00 yhteiseen KAIKKI VAIKUTTAA!  -ennakkoäänestystempaukseen. Kyseessä on valtakunnallinen äänestämisen ”flashmob”, jossa lähdetään yhteisenä kulkueena äänestyspaikalle eri puolilla Suomea samana päivänä ja samaan aikaan. Tapahtuma elää myös sosiaalisessa mediassa hashtagien  #kaikkivaikuttaa ja #kaikkienvaalit kautta. Tapahtumalla halutaan rohkaista erityisesti maahan muuttaneita käyttämään äänioikeuttaan.

Helsingissä tempaus järjestetään ELIELINAUKIOLLA keskiviikkona 29.3.2017 klo 17.00, josta kävellään yhteisenä kulkueena pääpostitaloon äänestämään. Tapahtumapaikat muiden kaupunkien tempauksille löytyvät: www.moniheli.fi/ennakkoaanestys

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja KoulutusAvain Oy:n tiimi on valittu Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailussa jatkoon. Kilpailussa haetaan ratkaisuja siihen, miten osaamista ja kykyjä voitaisiin tunnistaa ja hyödyntää paremmin maailmassa, jossa sekä tieto että ihmiset liikkuvat aiempaa enemmän myös eri maissa. Kaikille avoimeen kilpailuun haki yhteensä 231 tiimiä, joista Sitra valitsi jatkoon 15.

Oamkin ja KoulutusAvaimen tiimiin kuuluvat Oamkin kehityspäällikkö Hanna Ylönen, lehtori Leena Paaso ja suunnittelija Anna Kolehmainen sekä KoulutusAvaimen kehittämisjohtaja Marja-Leena Haataja ja konsultti Eija Leinonen. Tiimin idea Tytöt ja teknologia hakee ratkaisua siihen, miten matemaattis-luonnontieteellisesti lahjakkaiden tyttöjen osaamispotentiaali saadaan käyttöön. Tutkimusten mukaan suomalaiset tytöt ovat OECD-maista oppimistuloksissa maailman kärkeä, mutta samalla he ovat vähiten kiinnostuneita hakemaan tekniikan ja luonnontieteiden aloille.

– Olemme melkein samalla tiimillä ratkoneet vastaavaa asiaa 15 vuotta sitten WomenIT-hankkeessa. Totesimme, että meillä on aiheeseen lisää annettavaa uusien keinojen avulla. Saamme tästä Oamkille valtavasti uutta osaamista ja verkostoja. Voimme ratkaisullamme myös parantaa naisten hakeutumista teknisille aloille, kehityspäällikkö Hanna Ylönen kertoo.

– Teemme tiiviisti yhteistyötä työelämän kanssa ja näemme käytännössä työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen kahtiajakautuneisuuden, tiettyjen alojen työntekijätarpeen ja kohtaamisongelman: ovatko parhaat osaajat oikeissa paikoissa? Haluamme ratkaisullamme saada tytöt ajattelemaan muitakin kuin perinteisiä aloja. Tiimimme vahvuus on pitkä ja monipuolinen kokemus sekä eri-ikäisyys. Korostamme myös alueellisuutta, sillä meillä on näkemystä elämästä Pohjois-Suomessa. Olemme siksikin iloisia jatkoon pääsemistä, etteivät kaikki ratkaisut ole vain Etelä-Suomesta, konsultti Eija Leinonen sanoo.

15 valittua tiimiä jatkavat ratkaisujensa kehittämistä Sitran tuella. Voittaja selviää Sitran 50-vuotisjuhlassa marraskuussa. Palkintona on miljoona euroa voittajaratkaisun toteuttamiseen.

Lisätietoa kilpailusta: ratkaisu100.fi

Lisätietoja:

kehityspäällikkö Hanna Ylönen, 050 430 9238, hanna.ylonen@oamk.fi

konsultti Eija Leinonen, 050 302 2662, eija.leinonen@koulutusavain.fi

Uusliberalismi on viime vuosikymmenet hallinnut talouskeskustelua ja sanellut talouspolitiikan linjan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet sekä globaalille tasolle että yksittäisten ihmisten kohtaloihin.

Paavo Löppönen käy punnitussa esseessään läpi uusliberalistisen ajatussuunnan historian osana 1900-luvun laajempaa aatteellista maisemaa. Vapauden markkinat osoittaa, että uusliberalismi ei ole yksinomaan taloustieteellinen teoria, vaan tietoisesti ja suunnitelmallisesti rakennettu ideologia ja politiikka. Kyse ei kuitenkaan ole salaliitosta, niin kuin usein ajatellaan.

Paavo Löppönen on tehnyt työuransa Suomen Akatemian arviointi- ja kehittämisjohtajana sekä yhteiskuntapolitiikan valmistelijana eduskunnassa ja valtioneuvoston kansliassa. Hän on 1960-luvulta saakka harrastanut ajattelijoita, joihin nyt palaa kirjassaan.

Kirjasta järjestetään kaksi keskustelutilaisuutta. Tiistaina 28.3. klo 18.00 alkaen keskustellaan Tampere-talon Aulaklubilla. Siellä Paavo Löppösen kanssa kirjasta on keskustelemassa taloustieteilijä Matti Tuomala.

Keskiviikkona 29.3. klo 13.30 alkaen kirjaa tarkastellaan Helsingissä Rosebud Kaisa-talossa (Vuorikatu 7). Siellä Paavo Löppösen keskustelukumppanina on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. Keskustelua vetää kustantaja Kimmo Jylhämö. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa!

Paavo Löppönen: Vapauden markkinat. Uusliberalismin kertomus.
212 s., Vastapaino 2017

Tekijän yhteystiedot:
Paavo Löppönen, paavo.j.lopponen@gmail.com

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

SAMK on opetuksen asiantuntemuksessa Suomen paras ammattikorkeakoulu AMK-tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden mielestä. Myös ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoiden yleinen opiskelutyytyväisyys on parasta koko Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) selvittää valmistumisvaiheessa olevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyyttä vuosittain AVOP-kyselyllä. Kyselyyn vastasi koko maassa viime vuonna 22 000 valmistumisvaiheessa olevaa. SAMKissa vastaajia oli yhteensä 1017 eli 98 % valmistuvista.

Satakunnan ammattikorkeakoulu on useana vuonna peräkkäin ollut joko paras tai kärkijoukossa opetuksen laatua mittaavissa kysymyksessä. Vuoden 2016 kyselyssä ammattikorkeakoulututkintoon opiskelevat antoivat SAMKille ammattikorkeakoulujen ykköstilan palautteen kohdissa: opetus oli asiantuntevaa, yhteistyö opettajien kanssa oli luontevaa, opinnoissani ei juurikaan ollut turhia opintojaksoja päällekkäisyyksiä sekä kohdassa opintosuorituksista saamani arvioinnit vastasivat osaamistani. Opiskelijatyytyväisyyden kokonaisarviossa SAMK oli myös aivan kärjen tuntumassa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon valmistuvat antoivat SAMKille ykkössijan opiskelijatyytyväisyyden kokonaisarvioinnissa. Yksittäisistä arviointikohteista SAMK arvioitiin parhaimmaksi ammattikorkeakouluksi ympärivuotisen opiskelun mahdollisuuksissa sekä verkko-oppimisen hyödyntämisessä opetuksessa.

SAMK on nostanut strategiassaan opiskelijan työllistymisen ja sitä varten saadut valmiudet keskiöön. Opiskelijapalaute on myös osa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia, joten hyvällä menestyksellä mittarituloksissa on positiivinen merkitys myös perusrahoitukseen.   

OKM:n kyselyssä selvitetään valmistuvien opiskelijoiden tyytyväisyyttä yhteensä 101 kysymyksellä 13 kysymysluokassa, joita ovat opintojen sisältö, opintojen suunnittelu ja ohjaus, opetus, opiskelu, oppimisympäristöt, opiskelun tukipalvelut, palaute ja arviointi, kansainvälisyys/monikulttuurisuus ja kieliopinnot, työelämäyhteydet, työelämäneuvonta, harjoittelu, opinnäytetyö ja opiskelutyytyväisyys.

Lisätietoja:

Rehtori Juha Kämäri, 044 710 3003

Vararehtori Anne Pohjus, 044 710 3620

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Yhteisopettajuus on kahden tai useamman opettajan tasa-arvoista yhteistyötä, jossa he vastaavat yhdessä oppilasryhmän opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Niilo Mäki Instituutin Kummit -julkaisusarjan 16. osassa esitellään, kuinka yhteisopettajuutta toteutetaan suomalaisissa peruskouluissa.

Hyvin toteutettuna yhteisopettajuudella on useita etuja. Se helpottaa oppilaiden erityisen ja tehostetun tuen järjestämistä yleisopetuksen luokassa. Yhdessä suunniteltu ja toteutettu opetus on myös usein sekä oppisisällöltään että työtavoiltaan monipuolista. Opettajille yhteisopettajuus tarjoaa mahdollisuuden oppia kollegoiltaan ja siten laajentaa omaa osaamistaan. Lisäksi kollegalta saatu tuki voi parantaa työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista. Yhteisopettajuus onkin lupaava ja suosiotaan kasvattava työtapa, mutta sen mahdollisuuksia ei usein hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhteisopetusta koskevien tutkimusten perusteella opettajien kokemukset ja käsitykset työmuodosta ovat pääasiassa positiivisia. Käytännön kokemukset viittaavat myös siihen, että hyvin toteutetulla yhteisopetuksella on mahdollista vastata onnistuneesti oppilaiden yksilöllisiin oppimistarpeisiin. Yhteisopettajuudessa opettajien välinen yhteistyö on kokonaisvaltaisempaa, kuin mihin kouluissa on perinteisesti totuttu. Yhteistyön muodot vaihtelevat paljon koulujen välillä eikä ole yhtä yhteisopettajuusmallia, joka soveltuisi kaikkiin tilanteisiin. Kunkin koulun ja opettajatiimin täytyy rakentaa omaan tilanteeseensa soveltuva malli. On myös huomattava, että yhteisopetus ei itsessään ole pedagoginen keino tai interventio. Se, miten hyvin yhteisopetus tukee oppimista, riippuu sen yhteydessä käytettävien pedagogisten menetelmien sopivuudesta oppilaiden tarpeisiin.

Tavoitteena yhteisopettajuus – Näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhteisopettamiseen yhdessä opettamiseen -julkaisun tavoitteena on tarjota tietoa, miten toteuttaa yhteisopettajuutta niin, että siitä on mahdollisimman suuri hyöty opettajille ja ennen kaikkea heidän oppilailleen. Kirja on suunnattu ensisijaisesti esi- ja perusopetuksen (luokka-asteet 0-9) opettajille ja rehtoreille, sillä teoksessa kuvatut yhteisopettajuusmallit tulevat näiltä luokka-asteilta. Myös yhdessä opettavat toisen asteen opettajat voivat hakea siitä virikkeitä omaan työhönsä. Yhteistä käsitellyille yhteisopettajuusmalleille on resurssien kohdentaminen uudella tavalla, mikä mahdollistaa aiempaa monipuolisemmat pedagogiset ratkaisut. Teoksen kirjoittajat ovat yhteisopettajuuden parissa työskenteleviä tutkijoita, kouluttajia ja opettajia.

Lisätietoja KUMMI16. Tavoitteena yhteisopettajuus – Näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen -julkaisusta:

Olli-Pekka Malinen, KT, erityisluokanopettaja, Niilo Mäki Instituutti
050-441 7505 olli-pekka.malinen@nmi.fi

Iines Palmu, KM, erityisluokanopettaja, opinto-ohjaaja, väitöskirjatutkija, Niilo Mäki Instituutti
046-923 6777 iines.palmu@nmi.fi

Lehdistökappaleiden tilaustiedot: Mirja Myllykoski 050-373 2118, mirja.myllykoski@nmi.fi

Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö. Niilo Mäki Instituutin keskeisenä toiminta-ajatuksena on lasten ja nuorten oppimisesta syrjäytymisen ehkäiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  
www.nmi.fi

Opiskelu on nuorelle naiselle tapa luoda omannäköistä elämänpolkua. Asia käy ilmi artikkelista, joka julkaistiin tuoreessa Aikuiskasvatus-tiedelehdessä.

Naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin erityisesti omaehtoiseen koulutukseen: esimerkiksi seitsemän kymmenestä kansalaisopiston opiskelijasta on naisia. Miksi näin on?

Kysymykseen pureutui Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteilijöiden tutkijakolmikko. Kohderyhmänä olivat 25–35-vuotiaat pohjoiskarjalaiset, koulutetut naiset.

Naiset liittivät oppimiseen ja opiskeluun pääosin myönteisiä määreitä.

– Opiskeleminen tuotti heille mielihyvää jo pelkästään älyllisen ponnistelun vuoksi. Elinikäisen oppimisen ihanteen omaksuneet nuoret aikuiset naiset hyödynsivät opiskelua yhtenä mahdollisena resurssina muovatessaan omaa elämän- ja työpolkuaan, tutkija Erja Laakkonen avaa ryhmänsä löydöksiä.

Opiskelu on liikkeellä pysymistä

Aikuiskasvatus-tiedelehdessä tutkijat avaavat naisten opiskelua tuoreella tavalla, elämänkulun näkökulmasta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että naiset opiskelevat useammin oppimistavoitteisesti tai harrastusmielessä, kun taas miehet täydentävät osaamistaan esimerkiksi edetäkseen työssä.

– Naisten osallistumissyyt ja motiivit ovat oletettua huomattavasti monimutkaisemmat, aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen toteaa.

Tutkijat havaitsivat, että opiskelu on nuorelle naiselle luonteva tapa liikkua joustavasti nuoren ja aikuisen roolien välillä. Opiskelijana nainen voi jättää ainakin hetkeksi taakseen työssä käyvän aikuisen roolin.

– Siten opiskelu on liikkeellä pysymistä. Uuden tiedon hankkiminen, myös mahdollisten uusien tutkintojen hankkiminen, kuvastaa dynaamisuutta, Laakkonen sanoo.

Tutkijat keksivätkin uuden termin kuvaamaan nuorten naisten toimijuutta: notkea toimijuus. 

Erja Laakkonen, Jyri Manninen ja Juha Kauppila: "Nuoret aikuiset naiset elinikäisinä oppijoina – Notkeaa toimijuutta työn, perheen ja opiskelun rajapinnoilla?" Aikuiskasvatus 1/2017.

Aikuiskasvatus-tiedelehden

• artikkelit ovat tutkijoiden vertaisarvioimia
• kustantavat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura
• voit tilata Kansanvalistusseuran verkkokaupasta
• löydät Kasvatuksen tiedelehtien FB-sivulta.

Lisätiedot 

toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 040 524 8798

Turun kaupungin lukioissa toteutetaan tänä keväänä työelämälähtöisiä lukiokursseja ja projekteja yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

– Opettajille on annettu yhdessä opiskelijoiden kanssa vapaat kädet ideoida kurssien sisältöjä ja toteutustapoja. Ainoa reunaehto on, että ne lisäävät lukiolaisten ja heidän opettajiensa tietoa jatko-opintojen ja työelämän vaatimuksista, kuvailee projektipäällikkö Jaana Kilpinen Turun kaupungin sivistystoimialalta.

Työelämän lisäksi Turun seudulla kehittämistyössä ovat mukana Turun yliopisto ja Turun Ammattikorkeakoulu. Korkeakouluissa työn alla on uudenlaisten lukion teemakurssien kehittäminen yhteistyössä lukio-opettajien kanssa.

– Teemakurssien avulla opiskelijat voivat osoittaa kykynsä ja motivaationsa opiskella korkeakoulussa. Ne tarjoavat myös entistä joustavampia polkuja jatko-opintoihin, Kilpinen kertoo.

Työelämälähtöisiä kursseja Turun lukioissa keväällä 2017:

6.4.–22.5. Mainoskampanja-kurssi/ Turun klassillinen lukio
Kurssilla on tarkoitus tutkia mainoksen 'anatomiaa' ja oppia ymmärtämään, miten mainoksella pyritään vaikuttamaan kohderyhmään. Kurssilla tehdään opiskelijatyönä Turku Touring pyöräilykampanja -mainos (Visit Turku oy).

6.4.–22.5. Psykologiaa ja tilastotiedettä -kurssi/Puolalanmäen lukio
Kurssilla on tarkoitus oppia tilastotieteen perusteita ja tutustua yliopistotutkijoiden työhön psykologian laitoksella. Tavoitteena on ymmärtää, miten tilastollisia menetelmiä käytetään osana tutkimustyötä ja harjoitella tilasto-ohjelmien käyttöä (excel, PSPP).

6.4.-22.5. Open Street Map -kurssi/ TSYK lukio
Maantieteen paikkatietokurssilla harjoitellaan ja tehdään hyväntekeväisyyttä; humanitaarista kartoitustyötä kulloinkin tarvittavaan kohteeseen. Punainen risti, Lääkärit ilman rajoja tms. tarvitsevat erilaisissa tilanteissa tarkkoja karttoja esim. katastrofialueilta. Open Street Map (OSM) on avoin yhteistyöprojekti karttojen luomiseksi (vrt. wikipedia).

6.4.–22.5. MerilukioTEKO/ TSYK lukio
Kurssin tavoitteena on hakea ja saada merialan kesätyöpaikkoja merilukiolaisille. Kurssilla tehdään työhakemuksia (sähköinen- ja videotyöhakemus) ja kesätöitä merialan yrityksissä. Työkokemuksista ja merialan yrityksistä raportoidaan kurssilaisille syksyn tapahtumassa.

Taustalla LukioTEKO-hanke

Työelämälähtöisempää lukiokoulutusta kehitetään vuosina 2016–2018 LukioTEKO – Lukion työelämäyhteistyön kehittäminen -hankkeessa, jossa ovat mukana Turun, Tampereen, Vaasan ja Kaarinan kaupunkien lukiokoulutukset, Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanketta hallinnoi Turun kaupungin sivistystoimiala ja sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja toteuttajaorganisaatiot.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan kurssien toteutukseen.

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Nina Brander
Turun kaupungin sivistystoimiala, Lukiokoulutus
p. 040 5608616 tai nina.brander@turku.fi
www.koulutustakuu.fi/hankkeet/lukioteko
www.koulutustakuu.fi/lukiotekoblogi

Valaisin on suunniteltu erityisesti maastossa ajettavaan enduroon

Led-valaisinteknologian kehittyminen on mahdollistanut entistä kevyempien ja tehokkaampien kypärävalojen valmistamisen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelija Anssi Miettinen teki opinnäytetyönä tuotekehitysprojektin, jossa kehitettiin Led-valaisimelle kotelointi ja kiinnitysjärjestelmä. Työn tilaajana toimi rantsilalainen Lehto Trading Oy, jolla on useiden vuosien kokemus valaisimien verkkokaupasta.

 – Työssä paneuduin erityisesti valaisimen massan minimoimiseen, sillä kypärään kiinnitettynä liiallinen paino aiheuttaa käyttäjän niskaan ylimääräistä kuormitusta, jolloin käytöstä tulee epämiellyttävää. Jotta käytöstä saadaan paras mahdollinen hyöty, on valaisimen suuntaamisen oltava helppoa ja vaivatonta, Miettinen kertoo.

Lehto Trading Oy:n valmistamassa Roihu Special-tuotemerkillä myytävässä valaisimessa valokeilan suuntaamiseen onkin kiinnitetty erityistä huomiota: suuntaaminen onnistuu helposti myös käsineet kädessä ilman, että kypärää tarvitsee ottaa päästä pois.

Roihu Special-valaisin on suunniteltu erityisesti maastossa ajettavaa enduroa silmällä pitäen.

– Muita mahdollisia käyttötarkoituksia voisivat olla työmaakäyttö ja kalastus, Miettinen pohtii.

Tämän johdosta valaisin voi käytössä altistua kovalle rasitukselle ja vaihteleville käyttöolosuhteille. Valaisimen täytyy olla rakenteeltaan niin vahva, että se ei vaurioidu normaalista käytöstä johtuvista kolhuista tai roiskevedestä. Luotettavuuden takaamiseksi valaisimen kotelo on valmistettu yhdestä alumiinikappaleesta.

– Tällä rakenteella kotelosta on saatu erittäin kestävä.  Kotelorakenne mahdollistaa myös tiivistettävien pintojen lukumäärän minimoimisen, jonka ansiosta sen vesitiiviys on erinomainen, Miettinen kertoo.

Roihu Special-valaisimen rakenteen suunnittelussa on hyödynnetty uusimpia tuotekehityksen työkaluja. Lämpötilan hallinta on optimoitu tietokoneavusteista virtaussimulaatiota hyödyntäen. Tämän johdosta kotelon jäähdytysilma valaisimen liikkuessa on saatu ohjattua parhaalla mahdollisella tavalla jäähdytyksen kannalta. Myös valaisimen kotelon rakenteen lujuus on optimoitu simuloimalla. Näin on varmistettu, että kotelo kestää siihen kohdistuneet rasitukset myös pitkäaikaisessa käytössä. Valaisimen käyttöergonomian suunnittelussa on hyödynnetty 3D-tulostettua ja alumiinista koneistettua prototyyppiä sekä niistä saatavaa käyttäjätietoa.

Työn tuloksen saatiin suunniteltua ja valmistettua 50 kappaleen erä kypärävalaisimia, jotka on otettu markkinoilla hyvin vastaan. Kauppa on lähtenyt hyvin liikkeelle ja ensimmäinen tuotantoerä on suurelta osin jo myyty.

Opinnäytetyö oli osa Miettisen konetekniikan opintoja. Koneinsinöörikoulutuksen hakuaika on käynnissä ja päättyy 5.4. klo 15. Opintoja on tarjolla sekä päivä- että monimuotona. Hakeminen tapahtuu osoitteessa opintopolku.fi.

Lue lisää

Lisätietoja:
Anssi Miettinen, opinnäytetyön tekijä, JAMKin opiskelja, 040 552 3684, H8936@student.jamk.fi

Vantaalla sattunut siirtokuormausaseman palo antoi jälleen muistutuksen sammutuslaitteistojen ja valvonnan tärkeydestä. Tapahtumien johdosta Suomen Palopäällystöliitto haluaa korostaa hyvien turvallisuuskäytäntöjen ja turvallisuutta tukevien teknisten ratkaisujen merkitystä. 

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Vantaan Tammistossa syttyi Lassila & Tikanojan siirtokuormausasema [1]. Palossa tuhoutui huomattavia osia asemasta, mutta pihalla säilytetyt ajoneuvot saatiin suojattua eikä palo ole uutisen tietojen mukaan aiheuttanut Lassila & Tikanojalle toiminnankeskeytyksiä.

”Valvomattomissa olosuhteissa palo pääsee helposti kehittymään täyden palamisen vaiheeseen”, Suomen Palopäällystöliiton Riskienhallinta-jaoston varapuheenjohtaja Paavo Tiitta toteaa. Tämän lisäksi valvomattomat kiinteistöt ovat myös tahallisten tulipalojen kannalta houkuttelevia riskikohteita. Riskiä voi kuitenkin vähentää esimerkiksi valaistuksella.

Esimerkillistä siirtokuormausaseman palossa on se, ettei palo kaikesta vakavuudestaan huolimatta ole aiheuttanut liiketoiminnalle ja yrityksen tarjoamille palveluille keskeytyksiä. ”Tulipaloihin varautuminen on tärkeä osa yrityksen jatkuvuuden hallintaa”, Suomen Palopäällystöliiton Yritysturvallisuus-jaoston puheenjohtaja Mikko Parikka muistuttaa.

”Myös varastoja kannattaa osastoida, koska sillä rajataan palon vaikutuksia. Tämä on erityisen tärkeää, kun palokuormaa on paljon, kuten kyseisessä tapauksessa”, Parikka jatkaa, ”Myös välivarastoinnin järjestämisessä pitää huomioida paloriskit ja yleinen siisteys, jotka ovat paitsi palo-, myös rikos- ja työturvallisuuden kannalta tärkeitä asioita”.

Palon sattuessa mahdollisimman nopea sammutus rajaa palon kaikkein parhaiten. ”Automaattiset sammutuslaitteistot ja muu aktiivinen turvallisuustekniikka auttavatkin aivan ratkaisevalla tavalla vahinkojen vähentämisessä”, Tiitta sanoo.

”Mikäli kiinteistössä ei oleskele ketään yön aikana, kameroihin ja sensoreihin perustuva älykäs talotekniikka on tänä päivänä edullista ja helppoa riskienhallintaa”, Parikka päättää.

Onnettomuudesta lisätietoja antaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Pelastustoimen laitteista lisätietoja saa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes). Lisätietoja teollisuuden riskienhallinnasta Suomen Palopäällystöliiton puolesta antavat:

Paavo Tiitta

Suomen Palopäällystöliiton Riskienhallinta-jaoston varapuheenjohtaja

044 718 8103

paavo.tiitta@kuopio.fi

Mikko Parikka

Suomen Palopäällystöliiton Yritysturvallisuus-jaoston puheenjohtaja

040 767 8505

mikko.parikka@storaenso.com

1. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703272200092077_uu.shtml

Tervetuloa Nuku rauhassa -mainoskampanjan lanseeraustilaisuuteen tiistaina 11.4.2017 klo 10-11 elokuvateatteri Orioniin (Eerikinkatu 15, 00100 Helsinki).

Tilaisuudessa kerrotaan Nuku rauhassa -kampanjasta, esitetään mainosvideo ja annetaan puheenvuoro hankkeen päätukija K-ryhmälle sekä lähettiläälle kansanedustaja Pekka Haavistolle.

Nuku rauhassa -kampanjan tarkoituksena on herättää keskustelua meitä jokaista koskevasta maanpuolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta, ja motivoida osallistumaan. Sen käynnistäneet vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt halusivat koota yhteen kaikki turvallisuusalan toimijat ja tehdä yhdessä ainutlaatuisen, kansalaisia osallistavan kampanjan.

Mainosvideossa painotetaan yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen torjumista ja muistutetaan, että turvallisuus alkaa arjen pienistä teoista.

Nuku rauhassa -hanke koostuu eri puolilla Suomea toteutettavasta 10 kokonaisturvallisuustapahtumasta, viidestä asiantuntijaseminaarista sekä viestintäkampanjasta. Hanke huipentuu Helsingin Kansalaistorilla järjestettävään päätapahtumaan 18. - 19.8. Tilaisuuksien yleisötavoite on 300 000 ja laadukkaalla viestintäkampanjalla tavoitellaan jopa kahta miljoonaa suomalaista. Voittoa tavoittelematon hanke toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin ja vastikkeettoman työn osuus on siinä erittäin suuri.

Tilaisuuden ohjelma:
klo 9.30 aamiaistarjoilu alkaa

klo 10 tilaisuuden avaussanat
Hankekoordinaattori Kaisa-Maria Tölli

klo 10.10 Hankkeen päätukijan tervehdys
Yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja, K-ryhmä

klo 10.20 Mainosvideon esittely
Käsikirjoittaja Jyrki Reinikka, Orange Advertising sekä ohjaaja Osmo Walden

klo 10.30 Nuku rauhassa -mainosvideo

klo 10.35 Kuvauspäivän tunnelmia
Chief Legal Officer Johanna Palin

klo 10.45 Hankkeen lähettilään tervehdys
kansanedustaja Pekka Haavisto

Mahdollisuus esittää kysymyksiä puhujille sekä hankkeen järjestäjätahoille.

Lisätietoja:
Hankekoordinaattori Kaisa-Maria Tölli: 040 554 8805 tai kaisa.tolli@maanpuolustuksentuki.fi
Tiedottaja Lotta Hietaniemi-Sipakko: 040 866 9690 tai lotta.hietaniemi@maanpuolustuksentuki.fi

www.nukurauhassa.fi

Hämeen ammattikorkeakoulu oy:n hallituksen kokouksessa 27.3.2017 tarkasteltiin erityisesti kansainvälisyyteen liittyviä asioita. Keskustelussa todettiin, että HAMKin kansainvälistyminen etenee hyvin systemaattisesti ja on jäsentynyt osaksi ammattikorkeakoulun toimijoiden tehtäväkenttää.

Hallitus keskusteli HAMKin kansainvälisyyden tilanteesta koulutuksen, TKI-toiminnan, alueen kansainvälistymisen, kumppanuuksien ja henkilöstön osalta. Esillä olivat toiminnalle asetetut tavoitteet, toiminta, arviointi v. 2016 ja keskeiset kehittämistoimet v. 2017. Tavoitteet pohjautuvat HAMKin strategiaan 2020, kansainvälisyyden kehittämissuunnitelmaan 2020 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjauksiin 2017–2025 (Yhteistyössä maailman parasta, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11). Kansainvälisyysasioita esitteli HAMKin kansainvälisten asioiden päällikkö Marja Räikkönen.

Koulutuksen osalta tarkasteltiin opiskelijan kansainvälisyysosaamisen kehittymisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelijoilla on valmistuttuaan kansainvälistä osaamista ja kulttuurista lukutaitoa. Siksi jokaiselle opiskelijalle tulee taata systemaattisesti mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen osana opintoja. Toimenpiteitä ovat mm. erilaiset kotikansainvälistymisen keinot (virtuaalinen liikkuvuus, ulkomaisten asiantuntijoiden käyttö ja kaksoistutkinnot) sekä opiskelijaliikkuvuus. Toiminta on ollut useissa koulutuksissa aktiivista. Mm. yhteiset verkkototeutukset ulkomaisten partneriyliopistojen kanssa ovat lisääntyneet. Myös yhä useampi opiskelija osallistuu liikkuvuuteen: vuonna 2016 HAMKista lähti 197 opiskelijaa, ja HAMKiin saapui 127 opiskelijaa. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 162 lähtenyttä ja 102 saapunutta vaihto-opiskelijaa.

Vieraskielisen tutkintokoulutuksen osalta keskusteltiin mm. lukuvuosimaksun mahdollisesta vaikutuksesta hakijamääriin ja opiskelijoiden integroitumisen tukemisesta. Mahdollisuuksia suomen kielen opintoihin tulee tarjota riittävästi ja myös tukitoimia yritysyhteistyöhön.

Työelämälähtöisessä tutkimuksessa yhteistyö strategisten kumppaneiden Feevale Universityn ja VIA University Collegen kanssa on keskeisessä roolissa. Yhteinen tutkimusohjelma valmistuu muutaman kuukauden kuluttua. Ohjelmassa sovitaan mm. yhteisestä visiosta, tavoitteista, fokus-alueista, toiminnoista ja indikaattoreista. Tutkimusyksiköiden laatimat tutkijavaihto-ohjelmat tukevat käytännön yhteistyötä.

Alueen kansainvälistyminen herätti keskustelua mm. ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroitumisen osalta. Tukitoimia tarvitaan edelleen mm. siihen, miten yritykset löytävät mahdollisimman helposti kansainväliset opiskelijat ja pystyvät hyödyntämään heidän osaamistaan. Samalla opiskelijoiden osaaminen ja integroituminen työelämään edistyvät. Yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi HAMK toimii oman alueensa Team Finland -verkostossa osallistuen mm. vuosittaisen Kasva ja kansainvälisty -tapahtuman järjestämiseen.

Henkilöstön osalta todettiin mm. liikkuvuuden merkitys ja sen hyödyntäminen osana korkeakoulun kehittymistä. Liikkuvuusjakson vaikuttavuutta lisätään mm. palauteprosessia tehostamalla.

Lisätiedot

rehtori Pertti Puusaari, p. 0400 469 605 tai sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

kansainvälisten asioiden päällikkö Marja Räikkönen, p. 040 766 3216 tai sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) hakee opiskelijoita Arvo- ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen -YAMK-tutkinnon syksyllä 2017 alkaviin opintoihin. Tutkinnon ohjelma ja lähipäivät on nyt julkaistu Hakijan sivuilla: http://yhteishaku.diak.fi/koulutukset/yamk-tutkinnot/arvo-yhteisolahtoinen-tyon-kehittaminen/lahipaivat/ Hakuaika päättyy 5.4.

Arvo- ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen on koulutus, joka painottuu kirkon diakonia- ja kasvatustyöhön, spiritualiteettiin, uskontoihin ja yhteisöihin. Koulutus antaa valmiuksia toimia asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä kirkon diakonia- ja kasvatustyön aloilla sekä moniammatillisissa verkostoissa.

Tutkinto tunnettiin aiemmin nimellä Diakonia ja kristillinen kasvatus. Koulutukseen voi nyt hakea myös sellaisella sosiaali- ja terveysalan tutkinnolla, johon ei sisälly kirkollista kelpoisuutta. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla kohdataan jatkuvasti enemmän uskoon, arvoihin ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä, joiden äärellä alan ammattilaiset tarvitsevat syventävää osaamista.

Hakukelpoisuus

Tutkinnot, joiden perusteella voi hakea:
sosionomi (AMK)
sosionomi (AMK) -diakoni
sosionomi (AMK) -kirkon nuorisotyönohjaaja
sosionomi (AMK) -kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja
sairaanhoitaja (AMK)
sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa
terveydenhoitaja (AMK)
yhteisöpedagogi (AMK)
yhteisöpedagogi (AMK) -kirkon nuorisotyönohjaaja

Lisäksi kelpoisuuteen vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.

Opetusmuoto

Tutkinnon opinnot toteutetaan monimuotokoulutuksena. Opiskelu työn ohessa on mahdollista, sillä opinnot koostuvat verkko- ja lähiopetuksesta. Lisätietoja opiskelusta saa Diakin hakijapalveluista.

Opetuspaikkakunnat

Lähiopetuspäivät järjestetään Helsingissä. Lähiopetuspäiviä on noin 2–4 kuukaudessa lukukausien aikana, joten asuminen pääkaupunkiseudulla ei ole välttämätöntä.

Lisätietoa

• Koulutus alkaa elokuussa 2017
• Koulutuksen laajuus: 90 opintopistettä, 1,5 vuotta
• Lue lisää koulutuksesta ja hakemisesta 

Yhteystiedot

• Diakin hakijapalvelut: p. 020 690 431, hakijapalvelut@diak.fi
• koulutuksesta vastaava yliopettaja Pekka Launonen, p. 040 869 6047, pekka.launonen@diak.fi
• Hakijan sivut: diak.fi/yhteishaku