Ammatillinen ikäihmisten perhehoito on Suomessa uutta ja koko maassa tällä alalla toimivia yrittäjiä on vain muutama. Vuoden 2016 lopussa käynnistyneen Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman ”Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon” (OSSI) – hankkeen yhtenä tärkeänä osa-alueena on palveluvalikoiman laajentuminen ja uusien yritysten syntyminen ikäihmisten ammatilliseen perhehoitoon.

Miksein asiantuntija ja yritysneuvoja neuvovat ammatillisen perhekotitoiminnan aloittamiseen liittyvissä asioissa ja osallistuvat liiketoiminnan kannattavuuden arviointiin. Yhteistyön tuloksena syntyy ammatillisen perhehoidon tietopaketti Essoten käyttöön. Toimintamallia pilotoidaan Etelä-Savossa ja se levitetään koko maahan tulosten mukaan.

Yhteistyössä Etelä-Savon ammattiopiston (täydennyskoulutus) ja Miksein (yrittäjyys, yritysneuvonta) kanssa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnoima OSSI-hanke aloittaa syksyllä ensimmäisen ammatillisen perhehoidon täydennyskoulutuksen sote-alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita aloittamaan yritystoiminnan perhehoitajana. Koulutus toimii myös täydennyskoulutuksena toimeksiantoperusteisille perhehoitajille. Infotilaisuus ammatillisesta perhehoidosta ja syksyllä alkavasta koulutuksesta pidetään 14.6.2017 klo 16.30–18.30 Tuma-talossa (Sammonkatu 12, Mikkeli). Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan 12.6. mennessä sähköpostitse: riitta.lappi@mikseimikkeli.fi.

OSSI-hanke lyhyesti

- Hallituksen I&O-kärkihanke, STM:n rahoitus (2,6 milj. euroa) 2016-2018.
- Hanke toimii kolmen maakunnan alueella: Etelä-Savo, Etelä- Karjala ja Kainuu. ESSOTE toimii hallinnoijana.
- Hankkeen päätavoitteena on kehittää omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Etelä-Savon maakunnassa.
- Hankkeen aikana toteutettavat toimenpiteet:   

- osaamiskeskus OSSI:n verkostoyhteistyön kehittäminen ja juurruttaminen
- alueellisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto omais- ja perhehoitoon
- digitaalisten palvelujen kehittämisen strategia ja pilotointi
- omais- ja perhehoidon koulutus- ja valmennusmallin kehittäminen ja käyttöönotto 

Lisätiedot:

Riitta Lappi, asiantuntija, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 621, riitta.lappi@mikseimikkeli.fi

Kirsi Mättölä, yritysneuvoja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

Jaana Koinsaari, hankepäällikkö, ESSOTE, puh. 044 351 2388, jaana.koinsaari@essote.fi

Tehosyöppöjen älypuhelinsovellusten jatkaessa kehittymistään on se tuonut samalla mukanaan puhelimien akun kestolle haasteita. Tarjolla on mitä moninaisimpia varavirtalähteitä ja niiden suosio ei näytä laantumisen merkkejä. Koko, teho, latausaika ja liittimien yhteensopivuus eri puhelimien kanssa ovat ominaisuuksia, joita varavirtalähteiltä haetaan. WellBiit Oy toi markkinoille kompaktin, designiltaan tyylikkään, kumipintaisen tehopakkauksen, joka lisäksi on yhteensopiva kaikkien uusien älypuhelimien kanssa. Nyt myös USB-C lautausportilla varustettujen laitteiden kanssa. 

PowerCard 5000 mAh varavirtalähteessä on 2 ampeerin ulos-syöttö, jolla lataa puhelimen nopeasti ja tarvittaessa lisää käyttöaikaa myös tabletille. Kiinteällä Micro-USB –latausliittimellä varustettu PowerCard 5000 mAh lataa kätevästi Micro-USB –latausportilla varustettuja laitteita kuten älypuhelimia, tabletteja, ja langattomia kuulokkeita. Laitteen päätyyn kätketyllä, Lightning –yhteensopivalla, adapterilla lataat lisäksi Applen Lightning portilla varustettuja laitteita. Laitteen päästä löytyy nyt myös uusimpiin USB-C –latausliitännällä varustettuihin laitteisiin yhteen sopiva USB-C -adapteri.

• Nopea lataus 2 ampeerin latausvirralla
• Android yhteensopiva (Micro-USB), Apple Lightning -yhteensopiva adapteri (8 pinniä) sekä USB-C –adapteri 
• Lataustilan ilmoitin
• Miellyttävä kumimainen pinta
• Värit; sininen, vihreä, pinkki, musta ja valkoinen
• Mitat: 100 g, 117.5 x 68.5 x 9.7 mm.
• Pakkauksessa mukana myös varavirtalähteen lataukseen tarkoitettu erillinen Micro-USB -latausjohto. 

Suosittu PowerCard 2500 mAh varavirtalähde ei kuulu syyttä myydyimpien varavirtalähteiden joukkoon. Samettisen pehmeä kumipintainen, kompaktin mallinen, kevyt ja designiltaan tyylikäs varavirtalähde sujahtaa kevyesti taskuun ja lompakkoon ja kulkee siten helposti mukana.

PowerCard on mainio lahja asiakkaille, yhteistyökumppaneille tai henkilöstölle, sillä tuote on saatavilla myös yrityksen värillä ja logolla painettuna.

Myynti: PowerCard varavirtalähteet ovat ostettavissa suurimmista tukkuliikkeistä ja liikelahjataloista, sekä suoraan www.bluebiit.com verkkokaupasta. Suositushinta 24,90 € (alv. 24 %). 

Lisätietoja:

Tom Lassila, Sales Manager, +358 400 628 957, tom.lassila@bluebiit.com

Taina Arvekari, Sales Manager, +358 400 418 933, taina.arvekari@bluebiit.com

Ilkka Honkala, Sales Manager, +358 50 1453, ilkka.honkala@bluebiit.com   

A novel material that could replace small power sources, like batteries in various electronic equipment such as sensors, has been developed in the Microelectronics Research Unit in the University of Oulu, Finland. The material, which harvests energy from its environment, can possibly also be used for printed electronics in the form of different kinds of surfaces.

The new material KNBNNO can harvest energy from the light, heat and motion of its environment, and all at the same time. The ability of a single material to harvest energy from three sources simultaneously is entirely new in the field of applications of material research and energy harvesting. The material, which is based on a perovskite structure, was developed by researcher Yang Bai by carefully adjusting its composition.

The first scientific article about the KNBNNO material by Yang Bai and the research group was published in Applied Physical Letters in February, attracting substantial international publicity.

In their new study, which was published in the distinguished Advanced Materials journal on 6 June 2017, the researchers reported that the ability of KNBNNO to harvest energy from three sources can be demonstrated in practice. When table lamp light is directed on the sample, or when it is heated with a hairdryer or tapped mechanically, the sample produces energy that can be measured. The Advanced Materials article features the results from the practical experiments. 

Dr. Yang Bai works as a Marie-Sklodowska-Curie fellow in the University of Oulu Microelectronics Research Unit directed by Professor Heli Jantunen.

In the video Dr. Yang Bai explains how the energy catcher operates. 

Contacts:

Dr. Yang Bai, Tel. +358 294 48 2733
Professor Heli Jantunen, Tel. +358 294 48 2740
Academy Researcher Jari Juuti, Tel. +358 294 48 2714

Website of the Microelectronics Research Unit, University of Oulu
http://www.oulu.fi/microelectronics/

 
VIDEO
https://www.youtube.com/watch?v=coX0jk3gLsA

Lauantaina 17. kesäkuuta 2017, klo 12.00, Seminaarinmäki, S212

FM Kaisa Ahvenjärven kirjallisuuden väitöskirjan ”Päivitettyä perinnettä. Saamelaisen nykyrunouden saamelaiskuvastoja” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Vuokko Hirvonen (Saamelainen korkeakoulu, Norja) ja dosentti Olli Löytty (Turun yliopisto). Kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto). 

Viime vuosina julkisuudessa käyty keskustelu saamelaisuudesta ja sen määrittelystä perustuu usein vastakkainasetteluille. Saamelainen nykyrunous tuo sen sijaan esiin 2000-luvun saamelaiskulttuurin moninaisuuden. Runoudessa on tilaa erilaisille kuville ja kokemuksille.

Ahvenjärven tutkimus osoittaa, että monet saamelaisrunoilijat hakevat tuotantoonsa aineksia perinteisestä saamelaisesta elämäntavasta ja maailmankuvasta. Runoissa saamelaisuutta rakentavat esimerkiksi saamen kieli, käsityötaito, poronhoitokulttuuri sekä tarina- ja uskomusperinne. Nykyrunoudessa vakiintunutta kuvastoa kuitenkin päivitetään ja problematisoidaan. 

– Esimerkiksi Hege Sirin runoissa käsitellään äidinkielensä menettäneen saamelaisen kokemuksia ja pyrkimyksiä kielen takaisin saamiseksi. Vaikka kieli on saamelaismääritelmän ytimessä, alle puolet saamelaisista puhuu sitä nykyään äidinkielenään, Ahvenjärvi toteaa.

Saamelaisten monikielisyys näkyy runoudessa, jota julkaistaan niin saameksi kuin pohjoismaisilla kielilläkin. Ahvenjärvi on tutkinut pohjoissaamen- ja norjankielisiä runokokoelmia keskittyen 2010-luvun taitteessa ilmestyneisiin teoksiin.

Nykyrunoudesta voi Ahvenjärven mukaan hahmottaa kolme erilaista tapaa kiinnittyä saamelaisuuteen. Arjen saamelaisuus on tietyllä tapaa itsestään selvää, kun taas tiedostavaan ja reflektoivaan saamelaisuuteen liittyy saamelaismääreiden aktiivinen pohdinta. Hybridinen ja sekoittunut saamelaisuus puolestaan rakentuu perinteen ja nykyajan kohtaamispisteissä.

– Hybridisyyttä edustavat esimerkiksi Irene Larsenin runot, joissa menneisyys on läsnä nykytodellisuudessa: shamaani klikkailee internetin noitafoorumilla ja muinainen jumalatar istuu ompelukoneen ääressä, Ahvenjärvi kuvaa.

Suomenkielisille lukijoille saamelaiskirjallisuus on ollut melko näkymätöntä käännösten vähäisyyden vuoksi. Väitöstutkimuksen rinnalla Ahvenjärvi on työstänyt saamelaisen nykyrunouden käännösantologiaa, joka ilmestyy vuoden 2018 alkupuolella.

– Antologia tuo uusinta saamelaisrunoutta suomenkielisen lukijakunnan ulottuville, Ahvenjärvi kertoo.

Lisätietoa:

Kaisa Ahvenjärvi, kaisa.ahvenjarvi@jyu.fi, 0407706824

tiedottaja Anitta Kananen, tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

Kaisa Ahvenjärvi on valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta vuonna 1996. Hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2003 pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Ahvenjärvi on toiminut kirjallisuuden yliopistonopettajana Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Tällä hetkellä Ahvenjärvi työskentelee tutkijana Koneen Säätiön rahoittamassa Arts of Belonging -hankkeessa (http://artsofbelonging.org/).

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Emil Aaltosen Säätiö.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in humanities numerona 318, 90 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 1459-4323, ISBN: 978-951-39-7091-8. Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7092-5.

Kaisa Ahvenjärven on kuvannut Tarja Vänskä-Kauhanen.

Tuusulan perusopetuksen laadun huoltajakysely osoittaa, että huoltajien tyytyväisyys koulua kohtaan on säilynyt hyvänä tilanteessa, jossa opetussuunnitelmauudistus on muuttanut koulujen arkipäivää merkittävästi. Opetussuunnitelman painottamat työtapojen monipuolistuminen ja tietotekniikan opetuskäytön lisääminen saivat huoltajilta hyvät arviot. Kysely toteutettiin toukokuussa 2017.

Tuusulan kunta on kouluttanut ja perehdyttänyt opettajia uuden opetussuunnitelman käyttöön ja suunnannut varoja tietotekniikan, kuten tablet-koneiden ja kannettavien tietokoneiden, hankintaan, joten opetustoimessa koetaan onnistumista, kun toimet näkyvät myös huoltajille. 

Kyselyyn vastanneet 1342 huoltajaa antoivat Tuusulan perusopetukselle yleisarvosanan 8,35. Kysely osoitti myös, että lapset käyvät mielellään koulua, yhteistyö huoltajien ja opettajien välillä sujuu, koulujen henkilöstö on ammattitaitoista ja koulujen jokapäiväinen toiminta on järjestetty hyvin. Hienoa on myös, että aiempaa useampi huoltaja osallistui kyselyyn, mikä kertoo halusta osallistua koulujen toiminnan kehittämiseen.

Yleisarvosana oli aavistuksen heikompi kuin edellisessä kyselyssä, kaksi vuotta sitten (8,39), mutta pysyi hyvällä tasolla. Vastaukset osoittavat, että kehitettävää on muun muassa koulujen työskentely-ympäristön terveellisyydessä ja turvallisuudessa. Tässä kohdassa näkyy valtakunnallinen ja paikallinenkin keskustelu, jota on käyty liittyen koulujen sisäilman laatuun. Tuusulassa on tälläkin hetkellä käynnissä korjausrakentamista koulujen sisäilmaongelmiin liittyen, ja jatkossakin tilanteet tutkitaan ja tarvittavat korjaustoimet tehdään, mikäli ongelmia ilmenee.

Lisätiedot:
opetuspäällikkö Markus Torvinen
etunimi.sukunimi@tuusula.fi
p. 040 314 3410

Turun kaupungin nuorisopalvelujen ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Kivakesä-yhteistyön Kesäkeskiviikkojen starttitapahtuma järjestetään 14.6. Kupittaanpuistossa. Maksuttomassa tapahtumassa on muun muassa graffiti- ja skeittiworkshop, kädentaitopajoja ja muuttuva labyrintti. Paikalla saa myös tietoa tulevista Kesäkeskiviikkojen retkistä ja muusta kesäpuuhasta lapsille, nuorille ja perheille. Tapahtuma on maksuton.

Turun kaupungin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä varsinaissuomalaisten järjestöjen Kivakesä-yhteistyöhön kuuluvat myös Kesäkeskiviikot. Kesäkeskiviikkojen retkiä ja tapahtumia on nyt aiempaa enemmän, kahdeksan erisisältöistä retkeä tai päivää. Ensi keskiviikon Startissa mukana ovat Turun kaupungin nuorisopalvelut, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun NMKY ja Turun 4H-yhdistys, jotka kaikki kertovat runsaasta kesätarjonnastaan ja Kesäkeskiviikkojen retkistä. Mukana on myös muun muassa nuorisopalveluiden Nuokkaribiili.

– Skeittihalli Cubesta Kupittaalle tulee skeitti- ja graffitityöpaja, jossa niin skeittausta kuin maalaamista pääsee kokeilemaan ammattitaitoisessa ohjauksessa ja asianmukaisin varustein. NMKY tuo paikalle muuttuvan labyrintin, seurakunnilta luvassa on fotokoppi ja jättikokoinen huojuva torni -peli, 4H tarjoaa kierrätysmateriaaliaskartelua ja myös Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma sekä Seikkis järjestävät kädentaitopajan, jossa on kesäviirien tekoa, kertoo Anni Tuomi, joka koordinoi tänä vuonna Kivakesän kesäkeskiviikkoja Turun nuorisopalveluista.

Nuokkaribiili on lastattu täyteen varustukseensa, joten mukana ovat niin pihapelit kuin sumopuvut ja -tatami sekä supersuosittu kuplafutis, jossa pelaajat palloilevat itse jättikuplien sisällä.

– Kesäkeskiviikkojen starttitapahtuma samoin kuin päätös Seikkailupuiston Musapiknikissä ovat täysin ilmaisia osallistujille, retkillä on lippumaksut retkikohteiden mukaan. Ideana näissä keskiviikoissa on tuoda yhteen kesälomalaisia alakoululaisia ja heidän perheitään ja tarjota lapsille matalan kynnyksen retkiä sekä toiminnallisia päiviä turvallisten ohjaajien ja uusien kavereiden kanssa.

2017 Kivakesäkeskiviikot - Kesäkeskiviikkojen retket:

• 14.6. Starttitapahtuma, vastuujärjestäjänä Turun kaupungin nuorisopalvelut
• 28.6. Puuhamaa, vastuujärjestäjänä Turun NMKY
• 5.7. Linnanmäki, vastuujärjestäjänä Maarian, Martin ja Kaarinan seurakunnat
• 12.7. Maatilavierailu, vastuujärjestäjänä 4H-yhdistys
• 19.7. Särkänniemi, vastuujärjestäjänä Turun tuomiokirkkoseurakunta
• 26.7. Forum Marinum: Laivakoira Akselin partiopäivä, vastuujärjestäjänä Turun partiolaiset
• 2.8. Luostarinmäki, vastuujärjestäjänä Turun kaupungin museokeskus
• 6.8. Kesäkeskiviikon retket Musapiknikissä, vastuujärjestäjänä Turun kaupungin nuorisopalvelut

Kivakesäkeskiviikkojen starttitapahtuma Kupittaanpuistossa keskiviikkona 14.6.2017 klo 14–18 skeittipuiston ja graffitiaidan läheisyydessä.
Turun kaupungin, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä lukuisten liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen lapsille ja nuorille suunnatut kesäpuuhat kokoavaa Kivakesä-esitettä on jaettu lapsille kouluissa ja päiväkodeissa ja sitä on saatavilla myös muun muassa kirjastoista ja neuvoloista. turku.fi/kivakesa
#kivakesä #kivakesa #kesäkeskiviikonretket

Lisätiedot:
Anni Tuomi
anni.tuomi@turku.fi
nuorisopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala

Suomen tietokirjailijat ry jakoi keväällä 2017 apurahoja yhteensä 610 500 euroa 138 hakijalle. Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa.

Apurahaa puolivuotiseen työskentelyyn myönnettiin 35 tietokirjailijalle. Esikoistietokirjan kirjoittamiseen sai apurahan 52 hakijaa, lasten- ja nuortentietokirjaan 20 ja tietokirjakritiikkiin 31 hakijaa.

Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 644. Puolivuotista apurahaa haettiin 345 hakemuksella. Apurahaa esikoistietokirjaa varten haettiin 206 hakemuksella, lasten- ja nuortentietokirjaa varten 35 hakemuksella ja tietokirjakritiikkiä varten 58 hakemuksella.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Paula Havaste, Päivi Kosonen, Heleena Puolitaival ja Kaija Vuorio sekä sihteerinä Jukka-Pekka Pietiäinen. Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus teki kokouksessaan 8. kesäkuuta päätöksen apurahansaajista apurahatoimikunnan esityksen mukaisesti.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Kopiosto kerää korvaukset teosten kopioinnista ja tilittää ne jäsenjärjestöilleen muun muassa apurahoina edelleen jaettaviksi.

Lista apurahan saajista löytyy Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta www.suomentietokirjailijat.fi.

Lisätietoja:
Apurahatoimikunnan sihteeri
Jukka-Pekka Pietiäinen | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

Perjantaina 16. kesäkuuta, kello 12.00, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kokkola

KM Kirsi Siekkisen kasvatustieteen väitöskirjan ”Koulutuksen tasa-arvon diskurssit ja toimijat peruskoulun tuntijakouudistuksessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Piia Seppänen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Juha T. Hakala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkilinen.

Siekkinen tutkii väitöskirjassaan koulutuksen tasa-arvon diskursseja, jotka ovat moninaisia, osittain ristiriitaisia tavoitteita sisältäviä, mutta myös toisiaan tukevia puhetapoja.

Suomalaisessa peruskoulupolitiikassa arvostetaan edelleen koulutuksen tasa-arvoa. Kaikille yhtäläinen opetus, alueellinen ja sosioekonominen tasa-arvo sekä yhteiset jatko-opintovalmiudet näyttäytyvät edelleen vahvana poliittisena tahtona. Keskeisten koulutuspoliittisten vaikuttajaryhmien näkemykset koulujärjestelmästä sekä koulutuksen sisällöstä ovat pääosin samansuuntaisia.

– Ensisijaisesti huolen kohteena ovat heikommat oppilaat sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Lahjakkaista lapsista ei koulutuksellisen tasa-arvon kentällä keskustella, Siekkinen toteaa.

Koulutuksellisen tasa-arvon tavoittelun uhkakuvina nähdään alueellinen ja koulujen välinen eriytyminen sekä oppilaiden välinen syrjäytymiskehitys. Tämä kaikki heijastaa yleisempää yhteiskunnallista eriarvoistumista, jota kohtaan kouluilla nähdään olevan erityinen tehtävä. Koulun tulee kaventaa yhteiskunnan sosiaalisia eroja ja tukea yhteiskunnallisen tasa-arvoajattelun sisäistämistä.

– Liiallinen valinnanvapaus näyttäytyy tässä tutkimuksessa keskeisenä koulutuksellisena tasa-arvon uhkatekijänä niin oppilaiden, koulujen kuin kuntien näkökulmasta, Siekkinen kertoo.

Peruskoulun tavoitteita ja tuntijakoa koskevan uudistuksen (2009-2012) koulutuspoliittisista lausunnoista rakentuvissa diskursseissa tasa-arvon toimijuus on ristiriitaista. Niissä ei osoiteta tilaa kansainvälisille toimijoille tai arkipäivän kasvattajille, vanhemmille tai opettajille.

Talouden limittyminen koulutuksen tasa-arvon puhetapoihin näyttää määrittävän tasa-arvokäsityksiä yhä enemmän. Lisäksi lainsäädännöllinen puhetapa asemoi koulutuksellisen tasa-arvon yhdenvertaisuudeksi, jolloin koulutus näyttäytyy kollektiivisten sosiaalisten oikeuksien sijaan yhä enemmän yksilöllisinä oikeuksina.

Lisätietoja:

Kirsi Siekkinen, puh. 050 3433242, kirsi.siekkinen@kannonkoski.fi

Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Kirsi Siekkinen valmistui ylioppilaaksi Keuruun lukiosta vuonna 1986. Hän suoritti kasvatustieteen maisteriopinnot Jyväskylän yliopiston luokanopettajien koulutusohjelmassa vuonna 1993 ja yhteiskuntapolitiikan laudatur-opinnot vuonna 1998 Jyväskylän yliopistossa. Hän on työskennellyt luokanopettajana Saarijärvellä vuosina 1993-1998 ja 2006-2007 sekä Äänekoskella 2005-2006.  Siekkinen on myös toiminut luokanopettajien aikuiskoulutuksen assistenttina Kokkolan Chydenius-instituutissa vuosina 1998-2002. Vuodesta 2007 alkaen Siekkinen on toiminut luokanopettajana Kannonkosken kunnassa.

Hänen väitöskirjansa ohjaajina ovat toimineet professori Juha T. Hakala kasvatustieteiden tieteenalalta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta ja dosentti Taina Saarinen humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in education, psychology and social researsh numerona 583, 294p, Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 583, ISBN 978-951-39-7047-5 (print), ISBN 978-951-39-7048-2 (PDF) Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7048-2

Pohjoiskarjalainen ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta edistävä osaaminen paketoidaan tämän vuoden aikana kansainvälisille toimijoille tarjottavaksi koulutuspalvelutuotteeksi. Työn alla oleva Clinical Study Visit (CSV) -ohjelma on maksullinen vierailupaketti, jonka kautta eri maiden asiantuntijoilla ja yritysten edustajilla on mahdollisuus tutustua suomalaisiin ikäihmisten palveluihin käytännössä.

CSV-ohjelmaa kehittää Karelia-ammattikorkeakoulun ja Maakuntaliiton yhteinen hanke yhteistyössä alueen hoito-, hoiva- ja kuntoutusalan yritysten kanssa. Further East from the East (FEFE) -hankkeen tarjoamaan mahdollisuuteen päästä kehittämään koulutuspalvelutuotetta Active Ageing -verkostossa on tarttunut innolla jo kymmenkunta pohjoiskarjalaista hoito- ja hoiva-alan toimijaa. Mukana on mm. Ääniavara, Hoitokoti Helmi, Siun sote / ikäihmisten palvelut, Senioripäiväkoti Varpunen, Mäntyniemen Ikihonka, Palvelutalo Kotiranta / Enon Vanhusten Tuki ry, Finlandia Tour sekä Finn Proto Oy.

CSV-ohjelman sisällön suunnittelu on pääpiirteissään valmis, ja vuoden 2017 aikana pohjoiskarjalaiset yritykset valmennetaan vastaanottamaan kansainvälisiä vieraita ja esittelemään omaa toimintaansa tuleville ohjelmaan osallistuville delegaatioille. CSV-ohjelman valmentajana toimii Karelia-ammattikorkeakoulu.

– On todella hienoa, että maakunnan ikäihmisten palveluissa, matkailussa ja apuvälinealalla toimivat yritykset ovat rohkeasti ja ennakkoluulottomasti lähteneet omalle kansainvälistymispolulleen CSV-valmennuksen merkeissä. Valmennuksen tuloksena yritykset saavat esiin omaa erityisosaamistaan aiempaa paremmin sekä saavat mahdollisuuden uudenlaisten kumppanuuksien kautta vaikkapa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, kertoo FEFE-hankkeen projektipäällikkö Päivi Franssila Karelia-ammattikorkeakoulusta.

CSV-ohjelman markkinointi lähtee käyntiin Kiinassa vielä kesäkuun aikana, kun pohjoiskarjalainen delegaatio vierailee Kiinan Harbinissa. Yksi delegaation jäsenistä on maakuntajohtaja Risto Poutiainen, joka tutustuu ensimmäistä kertaa Heilongjiangin yhteistyöalueeseen paikan päällä.

Kiinalaisilla yhteistyökumppaneilla on ollut suuri merkitys valmennusohjelman syntyyn, sillä ajatus koulutuspalvelutuotteesta lähti liikkeelle viime syksynä, kun kiinalainen delegaatio kävi Joensuussa tutustumassa ikäihmisten palveluihin ja allekirjoittamassa samalla yhteistyösopimuksia. Delegaation jäsenet toivoivat jatkoa vastaavanlaisille vierailuille, ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen on myös Kiinan hallituksen esiin nostama kehittämiskohde.

IT-instituutti on merkittävä ICT-alan insinöörien kouluttaja Jyväskylässä. IT-instituutissa aloittaa vuosittain noin 170 AMK- ja YAMK-opiskelijaa ja valmistuu noin 100 tieto- ja viestintätekniikan ammattilaista.

IT-instituutin johtajan tehtävää haki 15 henkilöä, joista 7 kutsuttiin haastatteluun.

Tehtävään valittiin Mika Karjalainen (insinööri, YAMK). Karjalainen on työskennellyt JAMKissa 2,5 vuotta kyberturvallisuuden lehtorina ja JYVSECTECin palveluliiketoiminnasta vastaavana. Hän on työskennellyt mm. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksessa ja Suomen Turvallisuusverkko Oy:ssä. Karjalaisella on vahvaa kokonaisturvallisuusosaamista.

Valinnassa painotettiin vahvaa kykyä ja näkemystä johtaa asiantuntijaorganisaatiota nopeasti muuttuvassa digitaalisessa toimintaympäristössä. Myös henkilöstön osaamisen kehittyminen haluttiin varmistaa.

Mika Karjalainen pitää erityisen tärkeänä panostamista yritysyhteistyöhön ja teollisuuden tarpeisiin. IT-instituutilla on jo olemassa vahva kansallinen ja kansainvälinen yritysyhteistyöverkosto, mikä on erinomainen lähtökohta henkilöstön jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.

IT-instituutissa toimii maan johtava kyberturvallisuuskeskus, JYVSECTEC, minkä RGCE-testaus- ja harjoitusympäristö on kansainvälisesti arvostettu ja ainutlaatuinen Euroopassa. Instituutti sijaitsee Jyväskylässä Lutakon kampuksella, Dynamossa.

Mika Karjalainen aloittaa tehtävässään 7.8.2017.

Lisätietoja:
Pasi Raiskinmäki, yksikönjohtaja, 050 309 5359, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö

Tieteentekijöiden liitto toteuttaa joka kolmas vuosi koko jäsenistön kattavan jäsenkyselyn. Uusimman kyselyn tulokset julkistetaan tiedotustilaisuudessa

keskiviikkona 14.6.2017 klo 10.30

Pääposti, kabinetti Kuriiri (os. Mannerheiminaukio 1 B), Helsinki

Jäsenkyselyn raportti on otsikoitu Kauas urat karkaavat. Miten yliopistoväen vähentyminen näkyy tieteentekijöiden arjessa ja työhyvinvoinnissa? Millainen on työtyytyväisyyden tila? Miksi neljännes Tieteentekijöiden liiton jäsenistä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut työttömänä? Entä millaisia erityisongelmia on ulkomaalaistaustaisilla tieteentekijöillä?

Tervetuloa kuulemaan tieteentekijöiden työ- ja uratilanteesta! Jäsenkyselyn keskeisistä tuloksista ovat tiedotustilaisuudessa kertomassa Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala ja jäsenkyselyraportin tekijä yhteiskuntatieteiden tohtori Antero Puhakka.  

LISÄTIETOJA:

viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen, 040 5622 965

sähköposti: kirsti.sintonen@tieteentekijoidenliitto.fi

Centria-ammattikorkeakoulu palkitsee vuosittain valmistuneita opinnäytetöitä "Paras opinnäytetyö" -kunniakirjalla ja stipendillä. Palkittavat opinnäytetyöt julkistettiin tänään 9.6.2017 Centria-ammattikorkeakoulun lukuvuoden päätösjuhlassa. 

Tekniikka
Riikka Hyrkäs: Digitaalisten mediaopintojen huomioarvotutkimus - Case MT Mediateko Oy. Kunniakirja ja 500 € stipendi. Työelämäyhteistyö: MT Mediateko Oy.
Perustelut: Aihe on työelämälähtöinen ja opinnäytetyö on kehittänyt opiskelijan asiantuntijuutta mainonnan alalla. Työssä on innovatiivisuutta, digitaalisten mediaopintojen huomioarvotutkimusta ei aiemmin ole tutkittu kyseisessä ympäristössä. Toimeksiantaja on tyytyväinen tutkimustuloksiin ja pystyy hyödyntämään niitä toiminnassaan.

Liiketalous
Jenni Fors & Minerva Grönlund. Sähköinen taloushallinto - sähköisen taloushallinnon käyttäminen Keski-Pohjanmaan seudun yrityksissä. Kunniakirja ja stipendit 500 €.
Perustelut: Työ eteni aktiivisesti ja määrätietoisesti, opinnäytetyön viimeistely on erityisen hyvää. Se täyttää esimerkillisen opinnäytetyön mitat; tavoitteellinen toiminta, prosessin hallinta, perehtyneisyys kirjallisuuteen, empiirisen ja teoriaperustan yhteys, yksityiskohtainen ja laaja empiirinen tutkimus, selkeä ja looginen rakenne, tekijöiden oma aktiivisuus, huolellisuus ja määrätietoisuus.

Sosiaaliala
Marjut Turpeinen. Teknologia on sosiaalista. Uusi teknologia kuntoutustyön tukena. Kunniakirja ja stipendi 500 €.
Perustelut: Opinnäytetyö on työelämälähtöinen, monialainen ja ammatillisesti kiinnosta. Opinnäytetyön tekijä on tarttunut rohkeasti ajankohtaiseen teknologiaa ja hyvinvointia yhdistävään aiheeseen ja onnistunut yhdistämään kuntoutukseen liittyvää peliteknologian ja robotiikan samaan opinnäytetyöhön.

Humanistinen ja kasvatusala
Henna Weckman: Opiskelijamentorointi kirkon nuorisotyönohjaajan ammatillisen kasvun tukena. Kunniakirja ja stipendi 500 € opinnäytetyön tekijälle. Työelämäyhteistyö: Kirkkohallitus.
Perustelut: Opinnäytetyössä tarkastellaan koulutuksellista innovaatiota, opiskelijamentorointia ja sen soveltamista Centrian työelämälähtöiseen aikuiskoulutusryhmään, jonka toteutus tapahtui yhteistyössä Lapuan hiippakunnan kanssa. Opinnäytetyö on merkittävää uutta tietoa monimuotoistuvasta aikuiskoulutuksesta ja auttaa koulutuksen toteuttajaa suunnittelemaan työelämäläheisiä koulutussovelluksia. Opinnäytetyön tuloksia soveltamalla voidaan myös tuoda opiskelijamentorointi yhdeksi sillaksi koulutuksen ja työelämän välille.

Musiikki
Pauliina Virkkala. ”On niin kiva laulaa ja oppia uutta” Kuorolaulun motivaatio Kokkolan Naislaulajissa. Kunniakirja ja stipendi 500 €. Työelämäyhteistyö: Kokkolan Naislaulajat ry.
Perustelut: Opinnäytetyön fokus on kuorotoiminnan ydinkysymys laulajien motivaatio harrastukseensa. Tämän kysymyksen selvittäminen auttaa kuoroa kehittämään toimintaansa ja kuoronjohtajaa ymmärtämään luovaa organisaatiotaan ja sen taiteellisuutta. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja se tuottaa lisäarvoa niin tutkimuksen kohdejoukolle kuin tekijällekin.

Ylemmät amk-tutkinnot, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Anu Heikkilä: Saman katon alla: Neuvolan ja kolmannen sektorin asiakaslähtöinen yhteistyömalli lapsiperheiden hyvinvointipalveluissa. Kunniakirja ja stipendi 500 €. Työelämäyhteistyö: Soite.
Perustelut: Opinnäytetyön prosessissa tiivis yhteistyö neuvolan ja kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa kehittämällä mallin, jossa lapsiperheille järjestetään säännöllistä yhteistä tapaamista ja tapaamisen oheen erilaista perheitä tukevaa toimintaa, koulutusta ym. Malli toimii ja eri tahot ovat sitoutuneet toimintaan.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä ohjaavat opettajat valitsevat koulutusaloittain "Parhaan opinnäytetyön". Palkittavat opinnäytetyöt valitaan niiden opinnäytetöiden joukosta, jotka on arvioitu Centria-ammattikorkeakoulun arviointikriteerien perusteella arvosanalla kiitettävä. Palkittavia opinnäytteitä valittaessa kiinnitetäään erityistä huomiota siihen, että tehty opinnäytetyö tuo uutta tietoa Centria-alueen elinkeino- ja työelämään. Työelämäkumppaneilla on erittäin tärkeä rooli opinnäytetöiden aiheita valittaessa ja kehittämistehtävien ohjaamisessa.

Lisätietoja: Koulutusjohtaja Pekka Hulkko, pekka.hulkko@centria.fi, p. 044 725 0047

Kansalaisopistojen liiton liittokokous on valinnut Oulussa 9.6.2017 hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuosina 2017–2020 liiton puheenjohtajana toimii Vaasa-opiston johtava rehtori Sannasirkku Autio (henkilökohtainen varajäsen Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn). Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja Jokihelmen opiston rehtorin toimen vastikään jättänyt Liisa Vornanen siirtyi viettämään ansaittuja eläkepäiviä ja liitto muisti häntä liittokokouksen yhteydessä liiton 49. kunniamerkillä.

Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen (henkilökohtainen varajäsen Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino) ja 2. varapuheenjohtajaksi Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (henkilökohtainen varajäsen Ylivieskan seudun kansalaisopiston apulaisrehtori Seija Pulli-Marjakangas).

Puheenjohtajiston lisäksi liittokokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä:

rehtori Pertti Jääskä, Porvoon kansalaisopisto / Borgå medborgarinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Mika Hakala, Hyvinkään opisto)

rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Riitta Pietarila, Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto)

rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo, Lapuan kansalaisopisto)

rehtori Marja Lehtonen, Suomenselän kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sari-Maarit Peltola, Puulan Seutuopisto)

rehtori Pilvi Mansikkamäki, Ahjolan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)

rehtori Anne Partanen, Järvi-Saimaan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Tero Väänänen, Joensuun seudun kansalaisopisto)

rehtori Roger Renman, Kauniaisten kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Jenni Karemo, Nurmijärven Opisto)

rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto
(henkilökohtainen varajäsen taideaineiden koulutuspäällikkö Jonna Martikainen, Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto)

Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat sote-uudistuksen myötä murroksen kynnyksellä. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. "Koulutus ja sivistys kuuluvat jatkossa kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kuntien etsiessä identiteettiään ja uusia toimintatapojaan myös kansalaisopistot ovat muutoksessa mukana ja valmiita uudenlaiseen yhteistyöhön niin alueellisen elinvoiman kuin osaamisenkin vahvistamiseksi”, linjaa liiton tuore puheenjohtaja Autio.

Kansalaisopistojen liiton kaksipäiväinen liittokokous järjestettiin Oulu-opistolla 8.–9.6.2017. Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 184 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain noin 650 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 442 8621, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Muiden hallituksen jäsenten yhteystiedot sekä painolaatuinen valokuva hallituksesta tiedotusvälineiden käyttöön löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistojenliitto.fi/liittokokous.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry 

Kansalaisopistojen liiton hallitus 2017–2020 (vasemmalta oikealle): Roger Renman, Petri Vahtera, Anne Partanen, Pilvi Mansikkamäki, Kirsti Turunen (1. varapuheenjohtaja), Outi Lohi (2. varapuheenjohtaja), Marja Lehtonen, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Leea Keto, Tarja Hooli, Pertti Jääskä)

Queerkätkö (Queergömma) är ett samfundskonstverk av bildkonstnärerna Kalle Hamm och Dzamil Kamanger. Queerkätkö lånar sin form och struktur av den populära hobbyn kring geogömmor, i vilken man med hjälp av GPS-positionering söka olika gömmor. Queergömmorna berättar om platser, erfarenheter eller händelser i huvudstadsregionen som varit viktiga för transpersoner eller för queerminoritetens minoriteter såsom kultur- och språkminoriteter och personer med en funktionsnedsättning. Sex personer bosatta i Helsingfors har deltagit i planeringen av Queerkätkö och verket förverkligas som en del av Finland 100 – I regnbågens färger -projektet.

Verket lanseras måndagen 26.6.2017 kl. 17 på Helsingfors stadsmuseum (Alexandersgatan 16) i samband med Helsingfors Pride. Queergömmor kan sökas 27.6.– 30.7.2017. Verket kan också följas på nätet på adressen: www.facebook.com/queercache

Verket har fått understöd av Koneen säätiö.

Kalle Hamm (1969) och Dzamil Kamanger (1948) har arbetat tillsammans sedan år 1999. I sina verk har de behandlat bl.a. kulturmöten, globala nätverk och den enskilda individens – speciellt minoritetsrepresentantens – ställning, rättigheter och friheter i samhället. Mer om konstnärerna: http://beelsebub.org

Syftet med Kultur för allas och Seta rfs projekt Finland 100 – I regnbågens färger är att synliggöra sexuella och könsminoriteters konst och historia som en del av det självständiga Finlands historia. Mer info om Finland 100 – I regnbågens färger: suomi100-sateenkaarenvareissa.fi/sv 

Intervjuförfrågningar:

Kalle Hamm
kalle.hamm@beelsebub.org
tel. 041 5451620 

Mediabilder: http://suomi100-sateenkaarenvareissa.fi/media

Espoon kaupunki ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia aloittavat kesäkuusta joulukuun loppuun 2017 kestävän kokeilun nuorten mikrotyöllistämiseksi uuden toimintamallin avulla. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Work Pilots Oy:n kanssa.

Nuoren on vaikea saada ensimmäistä työpaikkaansa, vaikka hän tietäisikin, mille uralle haluaa suunnata. Toisaalta rekrytointi ja uuden työntekijän perehdyttäminen vievät turhan paljon rekrytoijan ja lähiesimiehen aikaa, mikä usein estää nuoren työllistämisen. Kokeiltava mikro- tai keikkatyö yhdessä nopean perehdyttämisen mallin kanssa ratkaisee molemmat ongelmat.

Aluksi Omnia aloittaa 50 nuorta työllistävillä mikrotöillä. Mukaan otetaan vastavalmistuneita nuoria, jotka ovat jäämässä työelämän ulkopuolelle. "Omnia haluaa näyttää mallia yrityksille nuorten työllistämisessä. On meidän kaikkien vastuu hakea uusia toimintamalleja, joilla nuoret saadaan kiinni työelämään" toteaa kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko Omniasta. ”Aloitamme tarjoamalla nuorille mikrotöitä kiinteistöpalveluissa, Ohjaamo-palveluiden feissausta ja toimistotöitä. Tekemättömiä piilotöitä on kaikkialla.”

"Odotamme saavamme mukaan yhteiseen kokeiluun kaupan, tekniikan, rakennusalan sekä hotelli- ja ravintola-alan yrityksiä, jotka ovat eturintamassa kehittämässä uuden työn mallia", jatkaa Espoon kaupungin työllisyyspäällikkö Said Aden.

Mikrotyöt ovat ketterä tapa saada innostuneita nuoria tekemään ns. piilotöitä, sujuvoittaa työn teettämistä ja samalla myös tutustua mahdollisesti myöhemmin rekrytoitaviin nuoriin. Myös ne, jotka eivät päädy rekrytoitavaksi, saavat onnistumisen kokemuksia. Mikrotöitä tekevälle nuorelle kertyy lisäksi positiivista työkokemusta, itsevarmuutta työn tekemisessä ja tarpeellisia merkintöjä ansioluetteloon.

Uudessa mikrotyöllistämisen mallissa hyödynnetään WorkPilotsin luomaa keikkatöiden digitaalista markkinapaikkaa, joka toimii nuorten paljon käyttämissä mobiililaitteissa. ”Olemme tehneet onnistunutta yhteistyötä useiden suomalaiskaupunkien kanssa, ja tulokset ovat olleet erittäin lupaavia. Tässä mallissa, joka yhdistää yksityiset ja julkiset tahot toimimaan nuorten saamiseksi työelämään, voittavat kaikki”, kertoo Chief Meaning Officer Jari Raitanen Work Pilots Oy:stä.

Tähän uuden työn pilottiprojektiin osallistuvat Espoon kaupunki, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Omnia.

PS. Yritykset, teidän tulevaisuuden työntekijät löytyvät nuorista. Tulkaa mukaan uuden työn malliin. Teette hyvää yrityksellenne ja nuorille.

Lisätietoja:

• Työllisyyspäällikkö Said Aden, Espoon kaupunki, 043 825 1950
• Kuntayhtymän­ johtaja Sampo Suihko, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, 050 551 8119
• Chief Meaning Officer Jari Raitanen, Work Pilots Oy, 050 995 4440

Turun ammattikorkeakoulu vastaa alueen kasvavaan tekniikan osaajien tarpeeseen. Korkeakoulun hallitus on tänään päättänyt lisätä tekniikan perustutkintojen eli insinöörin ja rakennusmestarin opiskelupaikkoja yli 200 tähän vuoteen nähden. Myös koulutuksen sisältöjä uudistetaan.

Tekniikan koulutusta lisätään Turun AMK:ssa laajasti. Aloittavien opiskelijoiden määrät nousevat niin tutkintoon johtavassa päiväkoulutuksessa, avoimen ammattikorkeakoulun opintomahdollisuuksissa, monimuotokoulutuksessa kuin ylemmässä AMK-koulutuksessa. Tällä hetkellä tekniikan alan aloituspaikkoja on 846, ja lisäyksen jälkeen määrä tulee olemaan 1049. Turun ammattikorkeakoulun tekniikan koulutus on lisäyksen jälkeen samaa luokkaa maan suurimpien teknisten korkeakoulujen kanssa.

– Tämä on meille todella iso asia, mutta olemme valmiit tähän urakkaan, jotta alueen yritykset saavat tarvitsemiaan osaajia riittävästi. Näin voidaan vauhdittaa koko maan kasvua ja hyvinvointia, muistuttaa Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila.

Suurin opiskelupaikkojen kasvu toteutuu tutkintoon johtavassa päiväkoulutuksessa, jossa vuotuinen aloittajamäärä nousee yli sadalla opiskelijalla. Tämän lisäksi DI-tason Master of Engineering -koulutusta lisätään 35 aloituspaikalla.

– Lisäysten jälkeen meiltä valmistuu työelämään 2020-luvun alkuvuosina noin 650–700 insinöörin tai rakennusmestarin tutkinnon ja 70 Master of Engineering -tutkinnon suorittanutta vuosittain. Tämä lähestyy määrää, joka alueen yrityksiltä saamiemme viestien mukaan tarvitaan tulevina vuosina, Vesa Taatila sanoo.

– Turun ammattikorkeakoulu ottaa koulutuksen laajentamisessa merkittävän taloudellisen riskin alueen yritysten ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen tukemiseksi. Luotamme siihen, että hallitus huomioi tämän sekä kohdistaessaan lisätalousarviossa positiivisen rakennemuutoksen alueille varattua 4 miljoonan rahoitusta että myöhemmin tutkintokattojen määrittelyssä, vararehtori Juhani Soini toteaa.

– Ammattikorkeakoulun päätös on tärkeä askel, jolla vastataan Lounais-Suomen nopeasti kasvaneeseen osaavan työvoiman tarpeeseen ja tuetaan alueen positiivista rakennemuutosta. Tekniikan alan korkeakoulutusta on tarpeen vahvistaa. Hallitus on esittänyt yhteensä 20 miljoonaa euron määrärahan, jolla se on halunnut varmistaa, että kasvu ei hyydy osaajapulaan, toteaa ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Myös täysin uusia koulutuksia alkamassa

– Insinöörin tai rakennusmestarin tutkintoon johtavassa päiväkoulutuksessa lisäämme koulutusmääriä konetekniikassa, rakentamisessa, ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa, tuotantotaloudessa ja tieto- ja viestintäteknologiassa. Konetekniikassa alkaa uutena osaamisalueena muotoilu. Lisäksi aloitamme uuden koulutuskokonaisuuden, jossa yhdistyvät energia-, ympäristö-, bio- ja kemiantekniikka. Myös tämän osalta koulutusmääriä nostetaan, tarkentaa koulutusjohtaja Juha Kontio.

Monimuotokoulutuksena käynnistyy poikkitieteellinen instrumentointiin ja diagnostiikkaan keskittyvä kokonaisuus. Monimuotokoulutuksessa opintoja voi tehdä työn ohessa. Pääosin muutokset ovat tarjolla vuonna 2018, ja niihin haetaan syksyn 2017 ja kevään 2018 yhteishaussa.

Meyer Turku tyytyväinen päätökseen

– Meyer Turku ja Turun AMK ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkän aikaa. Yhteistyö on Meyer Turulle erittäin tärkeää sekä opiskelijoiden saamisessa töihin telakalle että erilaisissa yhteistyö- ja tutkimushankkeissa. Nyt kun tilauskantamme ulottuu vuoteen 2024 asti, ja tuotantomme kasvaa tasaisen voimakkaasti seuraavina vuosina, tarvitsemme yhä enemmän asiantuntijoita palvelukseemme. Lähin tavoitteemme on rekrytoida vuoden 2018 loppuun mennessä 500 uutta laivanrakentajaa telakalle. Opiskelijapaikkojen lisääminen tekniikan koulutuksessa vastaa tähän tarpeeseen, ja olemme erittäin tyytyväisiä nyt tehtyyn päätökseen, sanoo Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli.

Pelkästään koulutuspaikkojen lisääminen ei riitä ratkaisemaan yritysten osaajatarvetta. Tarvitaan myös asennemuutosta.

– Toisella asteella opiskelevien tai sinne hakeutuvien on tärkeää muistaa luonnontieteiden opiskelun merkitys korkeakoulupaikkaa haettaessa, muistuttaa vararehtori Juhani Soini. Noin puolet korkeakoulujen opiskelupaikoista jaetaan luonnontieteiden osaamisen perusteella.

Suomen talouden moottorina toimiva vientiteollisuus tarvitsee lisää osaavia insinöörejä. Varsinais-Suomen meri- ja metalliteollisuuden kasvu luo kerrannaisvaikutuksineen jopa 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Koulutusta pitää pystyä uudistamaan nopeasti.

Lisätietoja: 

Turun ammattikorkeakoulu:

rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila, p. 050 5985 761

vararehtori Juhani Soini, p. 050 5985 321

koulutusjohtaja Juha Kontio, p. 050 3854 122

Meyer Turku, viestintäpäällikkö Tapani Mylly, p. 050 560 2464

Jyväskylän yliopiston kemian laitos järjestää 7.-9. luokan käyneille nuorille tarkoitetun tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 19.-21.6.2017.

Tiedeleiri järjestetään tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa. Tiedeleirin teemoina ovat järvi- ja metsäympäristön sekä kasvien väriaineiden tutkiminen. Tiedossa on mukavaa touhuilua ulkona ja sisällä erilaisten kemian, biologian ja fysiikan tutkimusten parissa. Leiri sisältää luonnollisesti myös uimista, saunomista, pelejä ja tietokilpailuja sekä jo legendaariset leiriolympialaiset.

Tärkeimmät leirillä tarvittavat asiat ovat avoin tutkijan mieli ja innostus. Leirille on tulossa tänä vuonna 12 nuorta. Puolet leiriläisistä on Keski-Suomen maakunnan alueelta, mutta leirille tullaan myös Pieksämäeltä, Lahdesta, Vantaalta ja aina Turusta asti.

Lisätietoja:

Anniina Koliseva, anniina.koliseva(at)jyu.fi, p. 040 805 4837
Lassi Pyykkö, lassi.pyykko(at)jyu.fi, p. 040 805 4833

Intohimoinen live-keikkojen valokuvaaja, elävän musiikin siemailija ja ympäri Suomea reissaava JAMKin tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelija Hanna Nousiainen kehittää tällä hetkellä mobiilisovellusta, jonka tarkoituksena on innostaa ihmisiä kuluttamaan enemmän elävää musiikkia ja siihen liittyviä palveluita.

Idea syntyi Hanna Nousiaisen omasta tarpeesta organisoida tehokkaammin keikkareissuihin liittyvää suunnittelua. Ongelmana oli edullisten yöpymispaikkojen, parhaiden paikallisten ravintoloiden ja hyvien liikenneyhteyksien löytäminen. Projekti alkoi rakentua tärkeiden asioiden ympärille. Valokuvaus ja keikoilla käyminen olivat harrastus, joka yhdistyi myös fanikulttuuriin ja siitä muodostuneeseen verkostoon. Nousiainen huomasi nopeasti, että käyttäjäryhmiä löytyisi varmasti elävän musiikin kuluttajista.

Nousiainen kiertää tulevan kesän aikana toistakymmentä eri festivaalia Helsingin ja Rovaniemen väliltä. Hän sai projektilleen tukea myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun  Generator-rahoituksesta, jolla kesän kuluja on tarkoitus kattaa.  

Tavoitteena on kerätä tutkimustietoa sovelluksen kehittämistyötä varten sekä koota lisää verkostoa ja yhteistyökumppaneita. Samalla suunnitellaan jo tuotteen ennakkomarkkinointia.

Hanna Nousiainen kannustaa varsinkin nuoria uskaltamaan ja kokeilemaan, sillä oman osaamisen ja innostuksen huomaaminen jotakin asiaa kohtaan voi johtaa yllättävän pitkälle. Tavoiteena on, että projekti työllistää hänet  tulevaisuudessa

Lisätietoja:
Hanna Nousiainen, opiskelija, 044 344 9141, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Riku Ojanperä, lehtori, 050 3458 414, etunimi,sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö

Tulevana viikonloppuna vietetään Lähetyksen kesäpäiviä merellisessä Raahessa. Viikonlopun aikana sukelletaan Syvemmälle sekä reformaation että Suomen juhlavuoden teemoihin raamattuopetusten, musiikin ja lähettien kuulumisten kautta. Lähetyselämän makuun pääsee muun muassa mongolialaisessa jurtassa ja juoksemalla Bangladeshin koululaisten hyväksi.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjä ja Raahen seurakunta, jonka keskeltä on yli sata vuotta lähetetty ja lähdetty lähetystyöhön. Raahessa toimii tiettävästi Suomen vanhin, 150-vuotias lähetyspiiri, ja Kylväjän läheteistä useampi on kotoisin Raahen seudulta, viimeisimpinä Ella ja Janne Henriksson, jotka siunataan lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina.

Raahen kirkossa ja sen lähiympäristössä on ohjelmaa kaiken ikäisille. Raamattuopetukset vievät syvemmälle syntiin, armoon ja uuteen elämään. Raahen seurakuntakodille rakennetussa Lähetysmaailmassa voi haistaa ja maistaa lähetyselämää sekä tavata lähettejä kahvi- tai teekupin äärellä. Kanavissa pureudutaan lähtemisen ja lähettämisen kysymyksiin. Ulkomailta saapuu vieraaksi lähetystyöntekijöiden lisäksi Viron lähetyskeskuksen johtaja Leevi Reinaru sekä arabipastori Elias Said Israelista.

Urheilulähetys ja kristillinen urheilutyö tulevat tutuiksi perjantain hyväntekeväisyysjalkapallo-ottelussa Raahen seurakunta – FLOM Sports Club. Lauantaina juostaan Bangladeshin koululaisten hyväksi. Juoksutapahtuma sopii kaiken ikäisille ja torin ympäristössä olevaa reittiä voi kiertää myös kävellen.

Pienten lasten Muksulassa 3-6-vuotiaat pääsevät leikkimään, laulamaan, touhuamaan ja tapaamaan lähettejä. Koululaisten ohjelmassa pelataan mongolialaisia pelejä, matkataan Matin ja Joonan matkassa maailmalla sekä lähdetään merelliselle seikkailulle. Iltatilaisuuksien vieraiksi etenkin nuorille saapuvat laulaja-lauluntekijä Mirkka sekä Raahen seurakunnan nimikkolähetti, virolainen muusikko Joel Reinaru. Musiikkia on luvassa myös Jukka Leppilammelta ja Hanna Ekolalta. Perjantai-iltana hiljennytään Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomalaiseen messuun, jossa on mukana lauluyhtye Sointu.

Kesäpäiviä edeltävällä viikolla Raahen alueella on tilaisuuksia tiistaista alkaen, muun muassa vainottujen kristittyjen rukoushetki Alpuan kirkkokivellä Vihannissa keskiviikkoiltana ja aattoseurat Pappilan pihassa Pattijoella torstai-iltana.

Lähetyksen kesäpäivien ohjelma löytyy osoitteesta http://kesapaivat.blogspot.fi/

Lisätietoja kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg, hanna.lindberg@kylvaja.fi, 050 413 2942 ja viestintäpäällikkö Outi Rajala, outi.rajala@kylvaja.fi, 044 584 3784.