Centria-ammattikorkeakoulu Oy järjesti suunnatun osakeannin 1.9.2016-31.5.2017, jossa merkittiin 510 A-osaketta suunnatusti valitulle kohderyhmälle. Osakeannissa tavoiteltiin osakepääoman korottumista sekä haluttiin edelleen vahvistaa Centrian omistuspohjaa ja alueellista vaikuttavuutta.

Centria-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Virolainen kuvailee osakeannin onnistuneen hienosti.

- Omistuspohjan laajentuminen antaa erinomaiset edellytykset Centrian toiminnalle. Tällä osakepääomalla on erittäin suuri merkitys Centrian taloudelle, mutta vielä suurempi merkitys on alueen sitoutumisella Centriaan, kertoo Virolainen.

Suunnatulla osakeannilla kerättiin noin 860 000 euroa uutta osakepääomaa nykyisiltä ja uusilta osakkeenomistajilta. Centria-ammattikorkeakoulun uusia osakkeenomistajia ovat Kokkolan kaupunki, Ylivieskan kaupunki, Pohjanmaan kauppakamari sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Vanhoina omistajina jatkavat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Pietarsaaren kaupunki, Raudaskylän kristillisen opiston kannatusyhdistys ry sekä Keski-Pohjanmaan Konservatorion kannatusyhdistys ry. Suurin osakkeenomistaja on Kokkolan kaupunki 27 prosentin omistusosuudella.  

Uusi hallitus muodostetaan ylimääräisen yhtiökokouksen päätösten perusteella elokuussa 2017.

Lisätietoja: Rehtori, toimitusjohtaja Kari Ristimäki, kari.ristimaki@centria.fi, p. 044 725 0310

Hämeenlinnassa on herätelty kuluvana vuonna paikallisten ravintoloiden ja ruuantuottajien yhteistyötä. Tuloksena syntyi viisi lähiruoka-annosta, joita on mahdollista maistella Hämeenlinnan torilla 17.6. klo 13–17 järjestettävässä Syödään yhdessä hämäläisittäin -tapahtumassa.

Hämeenlinnan torilla järjestettävään Suomi 100 -juhlavuoden Syödään yhdessä -tapahtumaan haluttiin mukaan hämäläisistä raaka-aineista valmistettuja annoksia. Yhteistyötä lähti edistämään HAMKin Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhankkeen vetäjä Sanna Lento. Paikallisten raaka-aineiden käytöstä innostuivat Ravintola Piparkakkutalon keittiömestari Ismo Aho sekä Fresno American Dinerin keittiöpäällikkö Arto Korhonen.

Keittiömestareiden ja hämäläisten ruuantuottajien yhteistyön tuloksena syntyi kuluneen talven ja kevään aikana viisi lähiruoka-annosta. Annokset ovat tarjolla 17.6. ensimmäistä kertaa järjestettävässä Syödään yhdessä hämäläisittäin -päivässä niin kauan kuin aineksia riittää. Yhteistyön tuloksena lähiruokatuotteita on päässyt jo ravintoloiden ruokalistoille.

Annoksissa hämeenlinnalaista härkäpapua

Hämeenlinnalaisen Tiirinkosken Tehtaan härkäpapua on käytetty monessa annoksessa, niin rouheena, papuna kuin kasvispihveissäkin. Proteiinipitoinen härkäpapu viljellään Tiirinkosken pelloilla ja myydään erilaisina tuotteina suoraan tilalta sekä vähittäiskauppojen kautta. Tiirinkoskelta tulee myös Fresnon lammasburgerin pihviin käytetty jauheliha. Ravintola Piparkakkutalon katuruokamenun pääruoka-annoksen häränrinta on sekin läheltä, Hattulan Herefordilta naapurikunnasta.

Muut lähiruoka-annosten raaka-aineet tulevat Jokioisten kartanolta Forssasta, Tuloiselan marjatilalta Hämeenkoskelta, Kankaisten Öljykasveilta Janakkalasta, Orastavalta Auringolta Forssasta, Husulan puutarhalta Hollolasta ja Maustepörssiltä Hämeenlinnasta.

Maaseutupolku ruuan juurille

Syödään yhdessä hämäläisittäin -tapahtumassa torilla klo 10–14 järjestettävä perheille suunnattu Maaseutupolku kertoo ruuasta ja sen tuotannosta. Polulla kuljetaan viljan reittiä pellolta valmiiksi vohveliksi, opitaan mitä villiyrttejä voi syödä ja tutustutaan mehiläistarhaukseen ja maatilan eläimiin.

Päivän tapahtumia ovat mukana järjestämässä Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys, HAMKin Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhanke, MTK Hämeen Kasvua Hämeessä -hanke, Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, Etelä-Hämeen Martat ja Hämeenlinnan Seudun 4H.

Lisätietoja

MTK Häme Kasvua Hämeessä -hanke
Siri Taalas, p. 040 5454117, sp. etunimi.sukunimi@mtk.fi

HAMK Tiedolla ja osaamisella kasvuun – elintarvikealan yhteistyöhanke (Tiedokas)
Sanna Lento, p. 040 5096443, sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

Minkälainen on tulevaisuuden leikkipuisto? Turun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun visiossa puisto kannustaa kaikki liikkeelle toimintakyvystä riippumatta. Korkeakoulut julkaisivat sähköisen suunnitteluoppaan, joka sisältää tarvittavat tiedot tulevaisuuden leikkipuiston toteuttamiseen.

Erityisesti lasten vähäinen liikkuminen on herättänyt lähivuosina huolta.

– Hyvin suunniteltu ympäristö innostaa lapsia liikkumaan, joten leikkipuistolla voidaan tukea liikettä, projektipäällikkö Raija Luona-Helminen Turun ammattikorkeakoulusta kiteyttää oppaan lähtökohtia.

Yhdenvertaisesti kaikille sopiva

Opas on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka suunnittelevat ja rakentavat liikuntaa tukevia leikkipuistoja Design for All -periaatteella. Nykyleikkipuistot eivät välttämättä vielä vastaa tätä periaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi esteetöntä rakentamista.

– Puistoa voivat käyttää kaikki iästä, kulttuuritaustasta, äidinkielestä, taloudellisesta tilanteesta ja toimintakyvystä riippumatta, Luona-Helminen selittää.

Tulevaisuuden leikkipuisto on yhteisöllinen: eri-ikäiset lapset perheineen, isovanhempineen ja ystävineen pystyvät toimimaan siellä turvallisesti ja vaivatta.

– Vastapainona ns. teemapuistoille tulevaisuuden liikuntaleikkipuisto on luonnonmukainen ja antaa tilaa lapsen mielikuvitukselle sekä vapaalle leikille, Luona-Helminen kuvailee.

Eri alojen osaajien yhteistyön tulos

Kaikille sopiva liikunnallinen leikkipuisto -suunnitteluopas on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: www.esteetonliikuntaleikkipuisto.fi  

Opas kuvittaa erityyppisten leikkialueiden, luontoympäristön ja digiteknologian mahdollisuuksia pikapiirrosvideoiden avulla. Lisäksi opas havainnollistaa 2D- ja 3D-mallinnuksilla, miltä erilaiset suunnitteluratkaisut käytännössä näyttäisivät leikkipuistossa.

Tekijät ovat kahdesta eri korkeakoulusta ja usealta eri alalta: mukana on rakennusalan, fysioterapian, sosiaalialan, peliteknologian ja muotoilun asiantuntijoita. Liikuntaa tukeva leikkipuisto kaikille 2015–2017 -hanketta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö (Liikuntapaikkojen rakentamista, ylläpitoa tai käyttöä palveleva tutkimus- ja kehitystyö).

Lisätietoja:

Raija Luona-Helminen, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu, 044 9074 959, raija.luona-helminen@turkuamk.fi

Minna Huhtala, projektikoordinaattori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, 044 710 3473, minna.huhtala@samk.fi

Turun AMK on käynyt kevään ja alkukesän aikana neuvotteluja Salon toimipisteen siirtämisestä Salo IoT Parkiin. Neuvotteluissa on löydetty Turun AMK:n toiminnalle soveltuvat tilat Kiila-kiinteistöstä, jotka sijaitsevat pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä viereisessä rakennuksessa. Tilat ovat rajattavissa selkeästi Turun AMK:n käyttöön ja mahdollistavat myös yhteistyön laajentamisen Salo IoT Parkissa toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Turun AMK:n hallitus on 12.6.2017 kokouksessaan valtuuttanut rehtori-toimitusjohtajan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen Salon toimipisteen toiminnan siirtämisestä Salo IoT Parkiin, mikäli vuokrasopimuksen ehdoista saadaan sovittua Salo IoT Parkin kanssa. Tavoitteena on siirtää toiminta uudelle kampukselle vuoden 2017 loppuun mennessä.

– Muutto mahdollistaa meille yhteistyön kehittyvien salolaisten yritysten kanssa ja helpottaa siirtymisiä Salon ja Turun välillä, sanoo rehtori Vesa Taatila

Lisätiedot:

Rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila

vesa.taatila@turkuamk.fi

p. 050 5985761

Suomalaisen tietokirjallisuuden merkittäviä teoksia esittelevä näyttely on esillä Haapaveden kirjastossa (os. Urheilutie 64B) ajalla 3.7.–31.7.2017. Avajaisissa maanantaina 3. heinäkuuta vieraana on tietokirjailija Kaisa Isotalo ja Risto Niku. Näyttelyn esittelee Jukka-Pekka Pietiäinen.

Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen teokseen 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa – Abckiriasta Mustaan orkideaan pohjautuva näyttely esittelee tietokirjallisuuden eri lajit ja kunkin lajin merkittävät suomalaiset teokset. Roll-up-näyttely kiertää Suomea jo kolmatta vuotta.

100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely ei pyri muodostamaan tietokirjakaanonia. Niin näyttelyn kuin sen pohjana olevan teoksen tarkoitus on haastaa katsoja ja lukija pohtimaan, ovatko juuri mukaan valitut teokset ansainneet paikkansa sadan joukossa. Entä mitä listalta puuttuu? Roll-up-näyttely on toteutettu Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen tuella.

AVAJAISTEN OHJELMA MAANANTAINA 3.7.2017
Paikka: Haapaveden kirjasto, Urheilutie 64B, 86600 Haapavesi

klo 17.00–17.30
NÄYTTELYN AVAJAISET
Jukka-Pekka Pietiäinen esittelee 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttelyn.

klo 17.30–18.00
TIETOKIRJAILIJAVIERAANA KAISA ISOTALO
Jukka-Pekka Pietiäinen haastattelee tietokirjailija Kaisa Isotaloa.

klo 18.00–18.30
TIETOKIRJAILIJAVIERAANA RISTO NIKU
Jukka-Pekka Pietiäinen haastattelee tietokirjailija Risto Nikua.

Isotalo, Niku ja Pietiäinen ovat haastateltavissa näyttelyn avajaisten yhteydessä.

Kaisa Isotalo on Seinäjoen lyseon rehtori, oppikirjailija ja tietokirjailija. Hänet valittiin vuoden rehtoriksi 2015 ja myös saman vuoden kotitalousopettajaksi. Isotalo on ollut 1980-luvulta lähtien yksi legendaarisen keittokirjan Kotiruoka toimittajista. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1908 ja vuonna 2015 ilmestyi teoksen 94. painos. Vuonna 2017 Isotalo julkaisi yhdessä Raija Kuittisen kanssa teoksen Suomalainen kotiruoka.

Risto Niku on tietokirjailija, jonka tunnetuimpia teoksia ovat Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin? (2003), Ministeri Ritavuoren murha (2004) ja Kahdeksan tuomittua miestä. Sotasyyllisten vankilavuodet (2005). Haapavedellä Kylpyläsaaren kesäteatterissa 1.7.−9.7.2017 esitettävä näytelmä Hiihtäjä kertoo olympiamitalisti Tapio Nikusta. Näytelmä perustuu Risto Nikun kirjoihin Murtomaata (1979) ja Kovaa peliä Alpeilla (2009).

Jukka-Pekka Pietiäinen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut 15 kirjaa Suomen historian eri aloilta.

100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely
Haapaveden kirjasto, Urheilutie 64B, 86600 Haapavesi
3.7.–31.7.2017

Avajaisiin ja näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Solidiwood hankkeen punaisena lankana on teknologiapainotteinen liiketaloudellinen näkökulma. Hanke on poikkeuksellinen kaikilla mittareilla, tuloksellisin niistä on: 

Ylivoimainen kilpailukyky muuta maailmaa vastaan Solidiwood liiketoiminnan, globaalin markkinajohtajuuden ja kansallisen edun yhteiskonseptin, Solidin, myötä.

Solidiwood prosessiteknologian ja Solidi konseptin pohjalta on toteutettavissa suuri liiketoimintakonseptin muutos sahatavaran jatkojalostukseen ja ilman konseptin yritysten välistä kilpailua.

Tieto Solidiwood hankkeen mahdollisuuksista tulee saada erityisesti yhteiskunnan, teknologia- ja puutuoteteollisuuden, T&K :n, suunnittelun, koulutuksen ja rakentamisen avainhenkilöille ja puutuotteiden käyttäjille.

Teknologian ja konseptin hyödyntäminen soveltuu hyvin, ei vain suurelle ja keskisuurelle, vaan myös pienelle teknologia- ja puutuoteteollisuudelle. Solidiwood teknologia- ja puutuotteet omaavat ylivoimaisen hinta-/laatusuhteen.

Kysymyksessä on puutuotetehdas, jossa ei työstetä lastuamalla. Raaka-aine, sahatavara, jää kokonaisuudessaan tuotteeseen. Puutuotteet valmistuvat kiinteillä paikoillaan, lähinnä vain puristustyökalut hieman liikahtelevat. Välivarastoja, sivutuotteita ja muita tuotantolaitteita ei tarvita.

Solidiwood teknologia kuumamuovaa yhdessä laitteessa / prosessissa sahatavaran 2-3D suuntaisesti korkean tason jalosteiksi aina pintakäsittelyä myöten. Solidiwood -tuotanto on lähempänä metalli- ja keinomateriaalituotantoa kuin nykyistä puunjalostusta.

Teknologia mahdollistaa sahatavaran jatkojalostetuotteiden 3D kuumapuristavan / -muovaavan kuivauksen, suoristamisen, mitallistamisen, määräpituisuuden, puun jännitteiden alentamisen, lämpökäsittelyn, liimauksen useammasta osasta, profiloinnin sekä tiivistyneet sileät, topografiset tai struktuurit pinnat ja niiden painekyllästysmäisen pinnoituksen eri aineilla tai kalvoilla. Tämä kaikki on mahdollista pitkälle automatisoituna 24/7 tuotantona ja jopa muutamassa tunnissa.

Teknologiassa jalosteaihioiden käsittely tehdään sekä puuaineksen omilla sideaineilla että lisätyillä käsittelykemikaaleilla / -materiaaleilla, jotka valitaan joukosta kyllästysaineet, täyte/pohjustusaineet, pintakäsittely- ja liima-aineet / -kalvot / -harsot.

Perinteiset tekniikat eivät edes eri laitteilla ja eriaikaisesti toteutettuna mahdollista Solidiwoodilla tuotettuja tuoteominaisuuksia puhumattakaan tuotekohtaisesti optimoidusta ja kumuloituneesta ominaisuuksien summatuloksesta ja tuotannon kokonaiskilpailukyvystä.

Solidiwood tuoteryhmät

1. Päällystetuotteet      / Erityisesti leveät lattia-, terassi- sisäverhous- ja ulkoverhouslaudat
2. Järeät      tuotteet / Erityisesti liimatut hirret, pilarit, palkit sekä      välipohja- ja -seinäelementit
3. Välituotteet      / Aihiot ja komponentit rakennus-, puusepän- ja huonekaluteollisuuteen

Järeiden tuotteiden valmistus on edullisinta pieniläpimittaisista sahapuista sahauksen yhteydessä pontti- tai sormiliitoselementeillä esiprofiloiduista saheaihioista ja aina pintakäsittelyä myöten valmiiksi tuotteiksi.

Miten kilpailukyky on saavutettavissa?

Yhteiskunnan ja teollisuuden kansallisissa ja globaaleissakin intresseissä on syytä edetä isolla volyymilla, laaja-alaisesti ja nopeasti. Ei pidä jämähtää paikalleen, eikä jäädä kantamaan tietämättään jopa suurinta riskiä.

Solidiwood liiketoiminnan, globaalin markkinajohtajuuden ja kansallisen edun yhteiskonseptin, Solidin, saavuttamisen ja säilyttämisen globaalit avaintekijät ovat:

1)      Yhteiskonseptin, Solidin, digitaalinen markkinointi

2)      Yhteiskonseptiyrityksen rakentuminen

3)      Prosessiteknologian teollisuudeksi saattaminen

4)      Teknologian toimittaminen vain Suomesta

5)      Teollis- ja tekijänoikeuksien ylläpito ja täydentäminen

6)      Olennaisten yksityiskohtien ja kokonaisuuksien salaaminen

7)      Tuotteiden brändäys ja mahdollinen standardisointi

8)      Yhteiskonseptin, Solidin, käyttöoikeuksien lisensointi globaalisti

Mukaan kasvuun

Solidiwood prosessiteknologian teollisuudeksi saannin tulee olla mahdollista myös pienimuotoisen toiminnan avulla. Aloituskynnyksen tulee olla matala, aina ulkomaita myöten.

Teknologian hyvin tunteva Fertema Oy www.fertema.fi / Teijo Ruuth suunnittelee ja toimittaa teknologiaa yhteistyössä teknologiateollisuuden kanssa.

Puristinyksikkö on mielekkäintä suunnitella ja tuottaa tuoteryhmä- / tuotekohtaisesti räätälöitynä. Yksikkö mahdollistaa tuloksentekijä- / tuotekohtaisesti optimoidun tuotannon.

Lisätietoa:

Matti Kukkonen p. 050 3420125 matti.kukkonen@solidiwood.fi

Teijo Ruuth p. 050 5820854 teijo.ruuth@fertema.fi

Turun kaupungin sivistystoimiala vastaa alueen tekniikan alan osaajien koulutustarpeeseen Turun ammatti-instituutin, Turun lukioiden ja Turun AMK:n yhteistyöllä, joissa aiempaa aktiivisempi rooli on opiskelijoilla itsellään alan vetovoimaisuutta lisäävien keinojen ideoinnissa ja toteuttamisessa. Sivistystoimialalla tuodaan myös entistä näkyvämmäksi matemaattisiin aineisiin ja ongelmanratkaisutaitoihin painottuva opintopolku Raunistulan alakoulusta Rieskalähteen yläkouluun ja eteenpäin aina tekniikkaan tai luonnontieteisiin painottuviin toisen asteen opintoihin sekä jatko-opintoihin.

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden komea tulevaisuus

Kone- ja tuotantotekniikkaa opiskeleville nuorille on annettu vapaat kädet suunnitella markkinointikampanjoita teknologia-alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi Turun ammatti-instituutissa käynnissä olevassa VetoVoimaa-hankkeessa. ”Turun ammatti-instituutissa alaa jo opiskelevat nuoret ovat parhaita asiantuntijoita ideoimaan sitä, miten alaa tulisi nuorille markkinoida”, toteaa ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen. Nuorten ideoiden pohjalta on syntynyt myös parhaillaan käynnissä oleva valtakunnallinen Komea tulevaisuus -somekampanja alan opiskelijamäärien kasvattamiseksi.

Toisen asteen opiskelijoiden ja ammattikorkeakoululaisten yhteiset kurssit

Turun AMK:n tekniikan alan opiskelijapaikkojen lisäämiseen vastataan tekemällä toisen asteen opiskelijoille jatko-opintoja tutuksi jo opiskeluaikana järjestämällä vierailuja, joilla opiskelijat pääsevät AMK:n opiskelijoiden opastamana kokeilemaan tekniikan alan työtehtäviä käytännössä. Syvällisemmän käsityksen tekniikan alan opiskelusta opiskelijat saavat heille varta vasten räätälöidyistä yhdessä korkeakoulujen kanssa toteutetuista kursseista.

”Lukiolaiset saavat esimakua jatko-opiskelusta tekniikan alalla vaikkapa valitsemalla osaksi opintojaan Teknologiaprojekti-kurssin, jonka aikana lukiolaiset tekevät ammattikorkeakouluopiskelijoiden johdolla antureita ja sähkömoottoreita hyödyntävän robotin”, kertoo lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Esko Heikkonen. Tekniikan ja luonnontieteen alojen koulutusta tehdään lukiolaisille tutuksi parhaillaan käynnissä olevassa LukioTEKO-hankkeessa, jossa yhdessä yritysten ja korkeakoulujen kanssa kehitetään ja kokeillaan uudenlaisia entistä työelämälähtöisempiä kursseja. ”Viesti jatko-opintomahdollisuuksista välittyy hyvin, kun alalla jo opiskelevat kertovat opiskelusta korkeakoulussa vierailujen, TET-päivien ja yhteisten kurssien aikana”, Heikkonen jatkaa.

Turun ammatti-instituutti ja Turun AMK ovat mukana myös Nopsa-hankkeessa, jossa kehitetään tekniikan ja liikenteen aloilla opiskeleville ammattikoululaisille mahdollisuutta suorittaa alan ammattikorkeakoulutasoisia kursseja jo opiskeluaikana. Opintojen tavoitteena on parantaa ja sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin.

”Ammatti-instituutin kone- ja tuotantotekniikan ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kohtaavat yhdessä myös yritysten kanssa toteutettavissa kehittämisprojekteissa. Koneteknologiakeskus tarjoaa tähän loistavan työelämälähtöisen oppimisympäristön”, lisää palvelualuejohtaja Immonen.

Lisätietoja:

Turun kaupungin lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja
Esko Heikkonen, 044 9072037 esko.heikkonen@turku.fi

Turun kaupungin ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja
Hannu Immonen, 050 5948260 hannu.immonen@turku.fi

VetoVoimaa-hankkeen projektipäällikkö
Anu Parantainen, 044 9073475 tai anu.parantainen@turku.fi

LukioTEKO-hankkeen projektipäällikkö
Jaana Kilpinen, 050 4283154 tai jaana.kilpinen@turku.fi

Nopsa-hankkeen projektikoordinaattori
Liisi Mattila, 040 1283702 tai liisi.mattila@turku.fi

Linkit hankkeiden sivuille:

www.koulutustakuu.fi/vetovoimaa

www.koulutustakuu.fi/lukioteko

http://www.hamk.fi/verkostot/nopsa/Sivut/default.aspx

Merius Oy teki 5000 euron lahjoituksen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen varainhankintakampanjaan.

-Yrityksemme on asiantuntijaorganisaatio ja lukeudumme kasvuyrityksiin. Liiketoimintamallimme sisältää vuosittain korkean tutkimus- ja kehityspanoksen, jossa kehitämme voimakkaasti toimintatapojamme, palveluitamme ja sovellamme palvelutuotannossamme ennakkoluulottomasti teknologiaa. Uskomme, että menetelmämme tulevat vaikuttamaan koko toimialamme kehityksen suuntaan. Jotta organisaatiomme menestyisi myös tulevaisuudessa, myös liiketoimintaosaamisen ja ihmisten johtaminen täytyy jatkuvasti kehittyä. Omat kokemuksemme yliopistokeskus Chydeniuksen koulutuksista ovat olleet positiivisia ja olemme kyenneet koulutuksen vaikutukset mittaamaan organisaatiossamme. Näistä syistä korkeatasoisen koulutukseen saatavuus alueellamme on meille erittäin tärkeää ja haluamme olla sitä tukemassa, perustelee toimitusjohtaja Hannu Sarja lahjoitusta.

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtaja Tanja Risikko kiittää lahjoituksesta. - Arvostamme yritysten tukea. Sekä taloudellinen tuki että yhteistyöhön annettu aika on meille arvokasta. Keski-Pohjanmaan alueelta tehdyt lahjoitukset ovat signaali siitä, että yliopistollista koulutusta ja tutkimusta arvostetaan ja tarvitaan täällä.

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen varainhankinnassa kumppanina on Yrittäjyys Akatemia Säätiö, joka hoitaa varainhankinnan ja lahjoittaa kertyneet varat yliopistokeskus Chydeniukselle. Lahjoitusvaroilla kasvatetaan alueen osaamista yliopistokeskuksen koulutus- ja tutkimusaloilla: kasvatustieteissä, yhteiskuntatieteissä, tietotekniikassa, kemiassa, kauppatieteissä ja terveystieteissä.

Lisätietoja

Hannu Sarja, toimitusjohtaja, Merius Oy, 040 5535790

Tanja Risikko, johtaja, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 040 1952037

Suomalaisten yliopistojen taloudelliset vaikutukset Suomen talouteen on arvioitu. BiGGAR Economicsin mukaan yliopistojen toiminta kytkeytyy noin 14,2 miljardin euron bruttoarvonlisään Suomen taloudessa. Yliopistojen toiminta ylläpitää ja siihen linkittyy Suomessa noin 136 000 työpaikkaa.

BiGGAR Economics on tehnyt erillisen selvityksen Jyväskylän yliopiston taloudellisista vaikutuksista. Siinä Jyväskylän yliopiston osalta taloudelliset vaikutukset arvioitiin yli 1,1 miljardin euron bruttoarvonlisäksi samalla kun yliopiston laskettiin luovan yli 12 000 työpaikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen yliopistoon käytetty euro kytkeytyy keskimäärin 6,09 euron arvonlisään Suomen taloudessa. Samoin jokainen yliopiston työpaikka toi noin neljä työpaikkaa Suomeen.

Alueellisesti yliopisto on erittäin tärkeä Keski-Suomelle. Viimeisen 35 vuoden aikana Jyväskylän kaupungin väestömäärä on kasvanut yli kahdeksan kertaa nopeammin kuin keskimäärin niissä kaupungeissa, joissa ei ole yliopistoa, raportissa todetaan.

Yliopistojen taloudellisten vaikutusten keskeisimmiksi lähteiksi arvioinnissa tunnistettiin yliopiston oma toiminta, opiskelijoiden toiminta, yliopistojen tuottama tuki liike-elämälle ja innovaatioille, sekä yliopistokoulutuksen korkeampi tuottavuushyöty. Pienempiä vaikutuksia syntyy kansanterveys-vaikutuksista ja matkailusta. Lisäksi yliopistot henkilökuntansa ja opiskelijoidensa kautta vaikuttavat yhteiskuntaan myös monin ei-euromääräisesti-mitattavin tavoin, kuten lisäämällä monin tavoin hyvinvointia ja uusintamalla suomalaista kulttuuriperintöä.

Arvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, mitä muutokset yliopistojen perusrahoituksessa voisivat aiheuttaa yliopistojen taloudellisen vaikuttavuuden kannalta. Arvioinnin mukaan perusrahoituksen väheneminen heikentää taloudellista vaikuttavuutta. Säästötoimena tehty leikkaus voi aiheuttaa vaikuttavuuden laskun, joka vähintäänkin mitätöi säästövaikutuksen.

Arvioinnin toteutti skotlantilainen BiGGAR Economics Ltd., joka on tehnyt vastaavia arviointeja aiemmin Isossa-Britanniassa ja muualla Euroopassa. Arviointihanke toteutettiin yhteistyössä Akavan, Elinkeinoelämän keskusliiton, Sivistystyönantajien, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen yliopistot UNIFI:n kanssa. Kansalliseen arviointiin osallistuivat kaikki yliopistolaissa mainitut yliopistot ja se tehtiin keväällä 2017. Kansallinen arviointiraportti on saatavilla osoitteessa: www.unifi.fi/taloudellisetvaikutukset . Jyväskylän yliopistoa käsittelevä raportti: http://r.jyu.fi/oEW

Lisätietoja:

Rehtori Matti Manninen, puh. 040 680 0215, matti.manninen@jyu.fi
Strategiajohtaja Kari Pitkänen, puh. 050 364 1010, kari.j.pitkanen@jyu.fi

Historiallisen suuret muutokset sosiaali- ja terveysalalla saivat Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin opiskelija Sini Karjalaisen tarttumaan opinnäytetyöaiheeseensa.

- Kun kysyin asiantuntijoilta, miten sote-, maakunta- ja valinnanvapausuudistus sekä työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan työehtoihin, ei kukaan oikein osannut vastata minulle. Niinpä päätin itse alkaa tutkia aihetta, kertoo Karjalainen.

Karjalaista kiinnosti, millaisilla ehdoilla julkisella sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät palkansaajat tulevaisuudessa työskentelevät. Tutkimusta varten Karjalainen haastatteli valtakunnallisesti merkittäviä asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet sosiaali- ja terveysalan palvelusuhteen ehtoihin.

Järjestöt vaikuttavat

Perinteisesti työehtosopimustoiminta on vaikuttanut ehtoihin kaikkein eniten ja tulee Karjalaisen mukaan vaikuttamaan suuresti myös jatkossa. Erityisesti palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen rooli nähtiin tutkimuksessa merkittävänä tekijänä.

- Myös poliittinen toiminta ja päätöksenteko, erityisesti sote-, maakunta- ja valinnanvapausuudistus, mullistavat ehtoja, Karjalainen sanoo.

Lisäksi taloustilanne maailmanlaajuisesti sekä tekninen kehitys työtehtävissä ja -ympäristöissä, muun muassa robotisaation ja tekoälyn myötä, nähtiin suurina vaikuttavina tekijöinä tulevaisuudessa.

Korkeakoulutetut pärjäävät

Tutkimuksessaan Karjalainen halusi selvittää, millainen olisi palkansaajien arvojen näkökulmasta kaikkein toivottavin, ei-toivottavin ja todennäköisin tulevaisuudennäkymä.

- Mikäli tulevaisuus sosiaali- ja terveysalalla kehittyy haastateltavien arvioiden mukaisesti, palkansaajat eivät tule työskentelemään lähimmän kymmenen vuoden sisään toivomillaan palvelussuhteen ehdoilla. Toisaalta työelämä ja palvelussuhteen ehdot eivät tule kehittymään myöskään kurjimmaksi mahdolliseksi skenaarioksi, Karjalainen kertoo.

Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palkansaajat työskentelevät Karjalaisen mukaan entistä epävakaammilla työmarkkinoilla. Suurin osa työskentelee heikommilla palvelussuhteen ehdoilla ja pienemmällä henkilöstömitoituksella, ja esimerkiksi pätkä- sekä osa-aikaiset työsuhteet tulevat lisääntymään.

- Vastaavasti korkeakoulutetut, ammattitaitonsa ajan tasalla pitävät ja erikoisosaajat säilyttävät hyvän työmarkkina-asemansa. Myös henkilöt, jotka jo asuvat seudulla, joissa on pula osaajista tai ovat valmiita muuttamaan sellaiselle seudulle, pärjäävät, Karjalainen ennakoi.

Aktiivisuus kannattaa

Palvelussuhteen ehdot sosiaali- ja terveysalallakaan eivät synny itsestään, vaan ovat jatkuvan neuvottelun kohteena. Niihin on Karjalaisen mukaan mahdollista vaikuttaa, vaikka ne ovatkin moninaisten intressien kohteena, ja niihin vaikuttavat monimutkaiset, osittain ennalta-arvaamattomat tekijät ja kehityskulut.

- Palkansaajilla on mahdollisuus vaikuttaa parhaiten aktivoitumalla sekä palkansaajajärjestöissä että yhteiskunnallisesti toimimalla, muun muassa äänestämällä ja järjestäytymällä. Tulevaisuus onkin pitkälti sellainen, millaiseksi ihmiset sen tekevät, Karjalainen pohtii.

Kuva on toimitusten vapaasti käytettävissä.
KUVATEKSTI: Sini Karjalaisella on pitkä työkokemus sosiaalialalta vanhus- ja vammaistyöstä. Karjalainen valmistuu VAMKista sosiaali- ja terveysalan ylempään amk-tutkintoon 16.6.2017. Kuva: Eliina Salmela

Lisätietoja:

Sini Karjalainen, puh. 040 846 6613, karjalainen.s@gmail.com

YES-verkoston ja 4H:n paneelissa 14.7. keskustellaan nuorten yrittäjyys- ja työelämätaidoista. Haastamme eri alojen asiantuntijat pohtimaan sitä, millaisia taitoja nuoret tarvitsevat tulevaisuuden työelämässä. Onko tulevaisuus huippuosaajien vai pärjääkö tavis?

YES-verkosto ja 4H järjestävät SuomiAreenassa perjantaina 14. heinäkuuta keskustelutilaisuuden ”Miksi ihmeessä kaikista pitää tulla nyt yrittäjiä? Millä taidoilla nuoret rakentavat tulevaisuuden Suomea?”.

Tilaisuus pidetään Porin kaupungintalon pihalla kello 13.30–14.45. Keskustelijoina ovat liikemies ja kansanedustaja Hjallis Harkimo, Sitran johtava asiantuntija ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, 4H-yrittäjä Johanna Lamberg, Porin kaupungin sivistyskeskuksen rehtori Aki Kerminen ja yrittävä markkinointimies Olli Ojamo, Eumer Finland Oy:sta. Keskustelun juontaa yrittäjyyskasvatuksen ja työelämän asiantuntija, YES Satakunnan Jenni Rajahalme.

Haastamme eri alojen asiantuntijat pohtimaan muuttuvaa työelämää, työelämässä tarvittavia taitoja ja sitä, miten näitä taitoja opetetaan. Mikä rooli on jatkuvasti suosiotaan kasvattavalla yrittäjyyskasvatuksella?

– Tahdomme kiinnittää huomion tavallisiin nuoriin ja heidän tulevaisuuteensa. Huippuosaajiakin tarvitaan, mutta tahdomme nostaa keskusteluun myös sen, miten tavallinen nuori löytää paikkansa työelämässä ja millä taidoilla, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

 – 4H-harrastus antaa nuorille monipuolisia mahdollisuuksia hankkia työelämätaitoja. Tärkeintä on, että tarpeelliset tiedot ja taidot karttuvat, sillä niiden varaan voi myöhemmin rakentaa sekä yrittäjyyttä että uraa toisen palveluksessa, toteaa 4H:n nuorisotyön johtaja Marjaana Liukko. 

Keskustelutilaisuuteen Porin kaupungintalon pihalla (os. Hallituskatu 12) on kaikilla vapaa pääsy.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

4H:n nuorisotyön johtaja Marjaana Liukko, 044 783 0301, marjaana.liukko@4h.fi

4H:n kehityspäällikkö Hilkka Näse, 044 783 0300, hilkka.nase@4h.fi

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon rahoituksen kuudelle uudelle akatemiahankkeelle. Joukossa on neljä konsortiota, joissa tutkimusta tehdään useamman organisaation välisenä yhteistyönä. Nelivuotiset tutkimusryhmät aloittavat syyskuun alussa.

Toimikunta painotti valinnoissaan akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Lisäksi toimikunta korosti valinnoissaan tieteidenvälisyyttä, kansainvälistä yhteistyötä ja liikkuvuutta, kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tieteellisten läpimurtojen syntymistä sekä uusia monitieteisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja.

Toimikunta antoi myönteisen päätöksen kaikkiaan 63 uudelle akatemiahankkeelle. Myönteisten rahoituspäätösten osuus nousi lähes 15 prosenttiin viime vuoden vajaasta 12 prosentista. Yhteensä toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita 31 miljoonalla eurolla.

Jyväskylän yliopistoon rahoitusta saaneet tutkimusryhmät eli itsenäiset hankkeet tai konsortioiden osahankkeet johtajineen ovat:

Outi Merisalo, kieli- ja viestintätieteiden laitos: Myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan kirjastot tiedon säilyttäjinä, perinteen suojelijoina ja muutoksen katalyytteina (439 365 €). Kansainvälinen kirjahistoriallinen hanke tarttuu kirjaston monitahoiseen rooliin myöhäiskeskiajalla ja varhaisella uudella ajalla (n. 1250 - n. 1650). Päämääränä on selvittää, miten tutkitut kokoelmat toimivat toisaalta vanhan säilyttäjinä, toisaalta uusien ajatuskulkujen innostajina.

Jari Ojala, historian ja etnologian laitos: Suomen talouden mallinnus 1500 - 2020: historiallisten aikasarjojen rakentaminen ja analyysi (480 000 €). Hankkeessa analysoidaan Suomen esimodernin ajan taloutta (noin 1500 - 1860). Tavoitteena on kerätä ja analysoida aineistoa, jolla saa aiempaa tarkemman kuvan Suomen esimodernista taloudesta ja linkittää aineisto olemassa oleviin kasvusarjoihin, jotka ulottuvat tähän päivään.

Taru Feldt, psykologian laitos: Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla: laaja vertaileva tutkimus eri ammatti- ja ikäryhmissä (232 000 €). Feldt on partnerina konsortiohankkeessa, jossa tutkitaan työn intensifikaatiota ja siitä nousevia uudenlaisia työn vaatimuksia sekä niiden vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Konsortiota johtaa Saija Mauno (TAY).

Urpo Kovala, musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos: Populismin valtavirtaistuminen (POVA) (259 000 €). Kovala on partnerina konsortiohankkeessa, jossa tutkitaan erilaisia muotoja, joilla populismi valtavirtaistuu 2000-luvun Euroopassa ja Amerikassa. Konsortiota johtaa Juha Herkman (HY).

Sari Pöyhönen, soveltavan kielentutkimuksen keskus: Rajojen yli - Kuulumisen performansseja ja narratiiveja taiteen keinoin (280 000 €). Pöyhönen johtaa konsortiohanketta, jossa tutkitaan taiteen keinoin vasta maahan muuttaneiden ja pitkään tai aina maassa asuneiden ihmisten kuulumista fyysisiin, sosiaalisiin ja virtuaalisiin paikkoihin. Hankkeen partnerina on Tuija Saresma musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta (280 000 €).

Katariina Salmela-Aro, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta: Silta tulevaisuuteen - Digitalisaation vaikutukset nuorten oppimiseen sekä tunteiden, aivojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kehitykseen (280 000 €). Salmela-Aro johtaa konsortiohanketta, jonka kansainvälinen ryhmä tutkii digitalisaation vaikutuksia nuorten oppimiseen sekä tunteiden, aivojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kehitykseen. Hankkeen toinen osapuoli on Kirsti Lonka (HY).

Lisätietoja:

professori Outi Merisalo, +358 40 805 3211, outi.o.merisalo@jyu.fi

professori Jari Ojala, +358 400 247 387, jari.ojala@jyu.fi

yliopistotutkija Taru Feldt, +358 40 805 3485, taru.m.feldt@jyu.fi

yliopistotutkija Urpo Kovala, +358 40 805 3836, urpo.k.kovala@jyu.fi

professori Sari Pöyhönen, +358 400 248 057, sari.h.pöyhönen@jyu.fi

post doc -tutkija Tuija Saresma, +358 40 805 3841, tuija.saresma@jyu.fi

professori Katariina Salmela-Aro, +358 40 805 4675, katariina.j.salmela-aro@jyu.fi

EduFutura Jyväskylän eri oppilaitoksista koottu nelihenkinen opiskelijatiimi aloittaa kaksi kuukautta kestävän kesäkiertueen huomenna torstaina 15.6. Suomen merkittävimpiin kesätapahtumiin suuntaava kiertue jakaa tietoa Jyväskylästä ja Jyvässeudun koulutusvaihtoehdoista eri puolilla maata, sekä kerää haastatteluja oppimisen ja koulutuksen teemoilla.

Kesän aikana eri alojen vaikuttajilta ja satunnaisilta tapahtumakävijöiltä kerätyt ”Sata ajatusta oppimisen uudistamisesta” julkaistaan syksyllä kirjana. Kesäkiertue ja julkaisu ovat osa Suomi 100–juhlavuoden ohjelmaa.

Opiskelijatiimi kiertää tapahtumissa erityisesti kiertuetta varten varustellulla pakettiautolla. Ohjelmassa on erilaisten musiikkitapahtumien lisäksi vierailut muun muassa Kalevan kisoissa Seinäjoella ja Tubeconissa Helsingissä. Tapahtumat on valittu siten, että tavoitetaan monipuolisesti erilaisia kohderyhmiä.

Kesäkiertueen etenemistä voi seurata EduFutura Jyväskylän sosiaalisen median tileillä. Opiskelijat pitävät myös #studentjkl-blogia sanomalehti Keskisuomalaisen blogiyhteisössä Stoorissa.

Huomenna torstaina käynnistyvä EduFutura Jyväskylän kesäkiertue avataan aamulla kutsuvierastilaisuudella. Iltapäivällä opiskelijat jalkautuvat Jyväskylän keskustaan Kompassille tarjoten hattaroita ja tietoa kiertueesta klo 14–16. 

EduFutura Jyväskylä on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama merkittävä oppimisen ja tutkimuksen osaamiskeskittymä. Eri koulutusasteita koskevana se on ainutlaatuinen toimintamalli. Yhteistyön tavoitteena on parantaa opetuksen laatua ja tarjota opiskelijoille entistäkin monipuolisemmat ja joustavammat mahdollisuudet luoda omannäköisiä opintopolkuja.

EduFutura Jyväskylän kansainvälisesti merkittävimpiä kärkialoja ovat oppimisen uudistaminen, terveys, kuntoutus, hyvinvointi ja liikunta sekä koulutusvienti. Suomalainen musiikkikampus, yrittäjyyden edistäminen, sovellettu kyberturvallisuus ja biotalous ovat puolestaan kotimaan kärkialoja. 

Lisätietoja:
Anu Tokila, kehittämisjohtaja,  040 341 5141, etunimi.sukunimi@jao.fi, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Hannu Ikonen, koulutuksen kehittämispäällikkö, 040 528 3762, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Jarkko Pirkkalainen, suunnittelupäällikkö, 040 737 3364 etunimi.sukunimi@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon rahoituksen kahdelle uudelle akatemian tutkijatohtorille. Hankkeet alkavat syyskuussa ja kestävät kolme vuotta.

Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, hankkeen toteutettavuus ja hakijan henkilökohtainen pätevyys olivat ensisijaisia rahoituskriteerejä. Tutkijanuran rahoituksessa toimikunta haluaa tukea nuorten pätevöitymistä ammattitutkijoiksi. Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, että tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä kansainväliseen liikkuvuuteen.

Hakemuksia Suomen Akatemiaan lähetettiin 310 kappaletta ja rahoituksen sai 37 uutta tutkijatohtoria. Yhteensä tehtävien rahoitukseen osoitettiin noin 9,5 miljoonaa euroa. Hakemuksista rahoitettiin lähes 12 prosenttia.

Jyväskylän yliopiston uudet akatemian tutkijatohtorit ovat:

Teppo Jakonen, kieli- ja viestintätieteiden laitos: Kielenoppimisympäristöjen rakentuminen osallistumisen kautta: vertailevan vuorovaikutustutkimuksen näkökulma (266 612 €). Hankkeessa kielenoppimisympäristöjä tarkastellaan tutkimalla erilaisten materiaalisten, teknologisten ja tilaan liittyvien resurssien yhteyttä oppijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja toimintaan osallistumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on käsitteellistää oppimista toimintana, joka rakentuu ympäristön tarjoamien tilannekohtaisten resurssien ja yleisten vuorovaikutuskäytänteiden yhteistuloksena.

Jenni Salminen, opettajankoulutuslaitos: Varhaiskasvatuksen prosessilaadun ja kasvattajien pedagogisten käytäntöjen pitkittäiset yhteydet lasten varhaisten taitojen kehitykseen (256 199 €). Hankkeen tavoitteena on tarkastella kasvattajien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja kasvattajien pedogogisia käytäntöjä suomalaisissa, 2–3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä ja tutkia pitkittäisasetelmaa hyödyntäen niiden yhteyttä lasten myöhempään kehitykseen ja oppimiseen 4–5-vuotiaana. Tutkimuksen avulla saavutetaan syvempää ymmärrystä vuorovaikutteisten prosessien merkityksestä lasten oppimiselle ja kehitykselle.

Lisätietoja:

tutkijatohtori Teppo Jakonen, +358 40 805 4665, teppo.jakonen@jyu.fi

tutkijatohtori Jenni Salminen, +358 40 805 4032, jenni.e.salminen@jyu.fi

Suomalaisten yliopistojen taloudellinen vaikuttavuus on arvioitu. SYL oli mukana Suomen yliopistot UNIFI ry:n koordinoimassa hankkeessa yhdessä Elinkeinolämän Keskusliiton (EK), Akavan ja Sivistystyönantajien kanssa. Skotlantilaisen BiGGAR Economicsin mukaan yliopistojen toiminta kytkeytyy noin 14,2 miljardin euron bruttoarvonlisään Suomen taloudessa. Yliopistojen toiminta ylläpitää ja siihen linkittyy Suomessa noin 136 000 työpaikkaa. Yliopistoihin panostettu euro kytkeytyy keskimäärin 5,26 euron arvonlisään Suomen taloudessa. Luvut sisältävät suorat ja epäsuorat vaikutukset. Arviot ovat alaraja-arvioita, ja todelliset vaikutukset lienevät suurempia.

Yliopistojen taloudellinen vaikuttavuus koostuu yliopistojen perustoiminnoista, opiskelijoiden tekemästä työstä, vapaaehtoistoiminnasta sekä kulutuksesta, korkeakoulutettujen työntekijöiden palkkahyödystä, liike-elämän ja innovaatioiden saamasta hyödystä sekä kansanterveydellisistä vaikutuksista. Opiskelijoiden tuoma hyöty on noin 2 miljardia euroa, noin 14% kokonaishyödystä. Opiskelijoiden ja yliopistojen rooli tunnistetaan raportissa myös paikallisen elinkeinoelämän elävöittäjänä eri puolilla Suomea.

Poliittiset päätökset tarvitsevat taustakseen aina jonkinlaisia arvioita toimien vaikutuksista. Vaikutusarvioinnit ovat korostuneet yhteiskunnallisessa keskustelussa. Talousdiskurssi dominoi tämän hetken poliittista keskustelua ja jokaiselle päätökselle pitäisi pystyä laskemaan hintalappu. Vastaavaa yliopistojen taloudellisten vaikutusten arviota ei ole aikaisemmin tehty ja nyt saammekin kättä pidempää argumenttiemme tueksi. Lienee myös ensimmäinen kerta, kun mukana olevat organisaatiot tekevät näin tiivistä yhteistyötä.

Tehty selvitys tuo toivottavasti piristysruiskeen julkiseen keskusteluun koulutuksesta ja tutkimuksesta. Viime aikoina varsinkin tietyt taloustieteilijät ovat korostaneet yksilön saamaa hyötyä korkeakoulutuksesta ja vaatineet opiskelijoille lukukausimaksuja tästä syystä. Tämä selvitys osoittaa, että laajempi yhteiskunnallinen hyöty on merkittävä. Vakka palkkahyöty onkin totta, tarkoittaa se myös tuottavampaa työtä ja korkeampia veroja.

Koulutus, tutkimus ja tiede tuottavat yhteiskuntaan myös laajempaa hyötyä, jonka mittaaminen rahassa on vaikeaa. Ihmillisen pääoman yhteys henkiseen hyvinvointiin ja onnellisuuteen isossa mittakaavassa on ilmeinen. Koulutusta arvostavat yhteiskunnat ovat todennäköisesti avoimempia, suvaitsevaisempia ja vakaampia kuin alhaisen koulutustason maat. Suomessa koulutusta on perinteisesti pidetty arvossaan ja sen rooli koko itsenäisen Suomen historiassa on kiistaton.

Suomessa käydään tällä hetkellä hallitusneuvotteluja ja koulutusleikkaukset ovat olleet yksi Sipilän hallituksen eniten kritisoiduista päätöksistä. Nyt on mahdollisuus korjata suunta ja tunnustaa koulutuksen, tieteen ja sivistyksen merkitys Suomen kansantaloudelle. Yliopistot eivät ole vain kuluerä vaan kannattava sijoitus koko yhteiskuntaan.

Suomalaisten yliopistojen taloudelliset vaikutukset Suomen talouteen on arvioitu. BiGGAR Economicsin mukaan yliopistojen toiminta kytkeytyy noin 14,2 miljardin euron bruttoarvonlisään Suomen taloudessa. Yliopistojen toiminta ylläpitää ja siihen linkittyy Suomessa noin 136 000 työpaikkaa. Nämä ovat 6,6 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen ja 5,5 prosenttia suhteessa työllisiin. Yliopistoihin panostettu euro kytkeytyy keskimäärin 5,26 euron arvonlisään Suomen taloudessa. Luvut sisältävät suorat ja epäsuorat vaikutukset. Arviot ovat alaraja-arvioita, ja todelliset vaikutukset lienevät suurempia.

Yliopistojen taloudellisten vaikutusten keskeisimmiksi lähteiksi arvioinnissa tunnistettiin yliopiston oma toiminta, opiskelijoiden toiminta, yliopistojen tuottama tuki liike-elämälle ja innovaatioille, sekä yliopistokoulutuksen korkeampi tuottavuushyöty. Pienempiä vaikutuksia syntyy kansanterveys-vaikutuksista ja matkailusta. Lisäksi yliopistot henkilökuntansa ja opiskelijoidensa kautta vaikuttavat yhteiskuntaan myös monin ei-euromääräisesti-mitattavin tavoin, kuten uusintamalla suomalaista kulttuuriperintöä.

Arvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, mitä muutokset yliopistojen perusrahoituksessa voisivat aiheuttaa yliopistojen taloudellisen vaikuttavuuden kannalta. Arvioinnin mukaan perusrahoituksen väheneminen heikentää taloudellista vaikuttavuutta. Säästötoimena tehty leikkaus voi aiheuttaa vaikuttavuuden laskun, joka mitätöi säästövaikutuksen.

Arvioinnin toteutti skotlantilainen BiGGAR Economics Ltd., joka on tehnyt vastaavia arviointeja aiemmin Iso-Britanniassa ja muualla Euroopassa. Arviointihanke toteutettiin yhteistyössä Akavan, Elinkeinoelämän keskusliiton, Sivistystyönantajien, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen yliopistot UNIFI:n kanssa. Arviointiin osallistuivat kaikki yliopistolaissa mainitut yliopistot ja se tehtiin keväällä 2017. Arviointiraportti on saatavilla osoitteessa: www.unifi.fi/taloudellisetvaikutukset .

Lisätietoja:
Leena Wahlfors, Suomen yliopistot UNIFI: +358 50 522 9421, etunimi.sukunimi@unifi.fi.
Heikki Taulu, Akava: +358 50 361 2869, etunimi.sukunimi@akava.fi.
Riikka Heikinheimo, Elinkeinoelämän keskusliitto EK: +358 46 922 9692, etunimi.sukunimi@ek.fi.
Heikki Holopainen, Sivistystyönantajat: +358 40 063 9331, etunimi.sukunimi@sivistystyonantajat.fi.
Niina Jurva, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL): +358 41 515 2230, etunimi.sukunimi@syl.fi.

Tieteentekijöiden liiton uusin jäsenkysely tuo karulla tavalla ilmi tieteen tekemisen ympäristön huonontumisen. Väen vähentäminen yliopistoista on kasvattanut kohtuuttomasti jäljelle jääneiden työkuormaa.

Joka neljäs Tieteentekijöiden liiton jäsen on ollut työttömänä viimeisen kahden vuoden aikana. Vuoden 2010 kyselyssä joka kuudes (16 %) ja vuoden 2013 kyselyssä lähes joka viides (19 %) oli ollut työttömänä kahden edeltävän vuoden aikana. Työttömyyskaudet ovat myös pitkittyneet. Työttömyyden keskimääräinen kestoaika oli nyt 10,5 kuukautta, kun vuoden 2013 jäsenkyselyssä se oli 1,5 kuukautta vähemmän.

Tieteentekijän ura koostuu pätkistä. Yliopistoissa työskentelevistä liiton jäsenistä 58 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä on ainoastaan prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisessä jäsenkyselyssä. Pysyvien työsuhteiden määrä on kasvanut opetushenkilöstöllä, mutta vähentynyt tutkijoilla. Edes dosentin arvo ei yliopistossa takaa vakinaista työsuhdetta: vain kolmannes dosenteista oli vakinaisessa työsuhteessa.

-        Miksi tutkijoita ei haluta kiinnittää pysyviin palvelussuhteisiin? Vastaus lienee huonossa henkilöstöpolitiikassa sekä puutteellisessa henkilöstövoimavarojen hallintaan liittyvässä osaamisessa, toteavat Kauas urat karkaavat -raportin tekijät yhteiskuntatieteiden tohtori Antero Puhakka ja kasvatustieteiden tohtori Juhani Rautopuro.

Pelko oman työpaikan kohtalosta on kasvanut. Pysyvissäkin palvelussuhteissa työskentelevistä useampi kuin joka kolmas (35 %) koki työpaikkansa olevan uhattuna. Edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli 27 %.  Yliopistoissa työskentelevistä jäsenistä peräti 61 % koki oman työpaikkansa uhatuksi.

Lisää opetushenkilöstöä ja pian!

Yliopistojen lukuisat yt-neuvottelut ja irtisanomiset näkyvät selvästi Tieteentekijöiden liiton uusimman jäsenkyselyn tuloksissa. Henkilöstön vähentäminen on johtanut siihen, että jäljelle jäävien työkuorma on kasvanut kohtuuttomasti. Osalla hallinto ja opetus vievät kaiken ajan, eikä aikaa jää tutkimukseen.

Tutkijoista ja opettajista 46 prosenttia ilmoitti kokeneensa vastaushetkellä työstressiä joko paljon tai erittäin paljon. Etenkin tutkijoiden kohdalla kyselyiden pitkä aikasarja osoittaa työn kuormittavuuden jatkuvan lisääntymisen. Yliopistoissa työskentelevät jäsenet kokevat enemmän työstressiä kuin kollegat tutkimuslaitoksissa.

Määräaikaisuus, palvelussuhteen epävarmuus ja rahoituksen hankkiminen ovat suurimmat haitallisen työstressin aiheuttajat.

Rahoituksen hankkimisesta on kasvanut neljäs tehtävä, joka vie valtavasti resursseja. 

Henkilöstön lisääminen koetaan selvästi tärkeimmäksi omaa hyvinvointia työpaikalla parantavaksi tekijäksi: 40 % vastaajista piti sitä tärkeimpänä keinona. Edellisen kyselyyn verrattuna tässä on kasvua lähes 10 prosenttiyksikköä. Etenkin opettajien kohdalla ero edelliseen kyselyyn on järkyttävän suuri: kun vuoden 2013 kyselyssä opettajista 40 % katsoi henkilöstön lisäämisen parantavan heidän omaa hyvinvointiaan, on osuus nyt peräti 60 %. 

Kaikesta huolimatta kaksi kolmesta (66 %) on joko melko tai erittäin tyytyväinen työpaikkaansa. Työilmapiiri näyttää hieman kohentuneen verrattuna aiempiin liiton jäsenkyselyihin.

Työ on mielekästä, mutta sitä on liikaa. Vaatimukset tutkimuksen, opetuksen ja rahoitushakujen suhteen ovat yhdelle ihmiselle ihan epärealistiset.

Ulkomaalaistataustaisilla määräaikaisuus vielä yleisempää

Jäsenkyselyyn vastanneet ulkomaalaistaustaiset olivat tyytymättömämpiä omaan yliopistoonsa kuin suomalaistaustaiset.  Ulkomaalaistaustaiset tieteentekijät työskentelivät selvästi useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa kuin suomalaistaustaiset – määräaikaisia heistä oli peräti 82 %. Heistä myös selvästi suurempi osa kokee määräaikaisuuden aiheuttavan usein tai lähes koko ajan haitallista työstressiä.

Kolme neljästä ulkomaalaistaustaisesta vastaajasta oli kokenut omaan toimeentuloonsa liittyvää epävarmuutta Suomessa. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä ongelmia oli kohdannut 69 %. Yliopistojen kansainvälistyessä on myös outoa, että yli puolella ulkomaalaisista on puutteelliset tiedot työolosuhteista.

A lot of stress to push the boundaries of know, teach and inspire. It would be great if we wouldn’t have to worry about the money and the future.  

-        Lähes puolet ulkomaalaistaustaisista vastaajista ei koe kuuluvansa työyhteisöön. Jos yliopistot haluavat todella kansainvälistyä, on ulkomaalaistaustaisten integroimiseen yliopistoihin panostettava ja huolehdittava työolosuhteista, korostaa Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala.

*****

Tieteentekijöiden liiton seitsemäs koko jäsenistön kattava jäsenkysely toteutettiin marraskuussa 2016. Kaikkiaan kyselylomakkeita postitettiin 6755 kappaletta. Vastauksia saatiin 1906 jäseneltä eli kyselyn saaneista 28 % vastasi kyselyyn. Verkkovastausmahdollisuutta käytti hyväkseen 300 jäsentä. Vastausprosentti 28 on sama kuin edellisessä vuonna 2013 toteutetussa kyselyssä.

Kauas urat karkaavat -raportti löytyy julkistuksen jälkeen pdf-tiedostona liiton verkkosivuilta.

*****

LISÄTIETOJA:

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala, 040 7508 284;

yhteiskuntatieteiden tohtori Antero Puhakka, 0400 646 382   

Perjantai 16. kesäkuuta 2017, klo 12.00, Mattilanniemi, Agora, Auditorio 3

MSc Mirka Saarelan tietotekniikan väitöskirjan ”Automatic Knowledge Discovery from Sparse and Large-Scale Educational Data - Case Finland” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Rolf Vegar Olsen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto).

Mirka Saarelan väitöskirjassa käytetään ja kehitetään tiedonlouhintamenetelmiä, joiden avulla saadaan uutta tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Tiedonlouhinta tarkoittaa laajojen, olemassa olevien tietoaineistojen analysointia. Tiedonlouhinnan tavoitteena on löytää aineistoista uutta ja yllättävää tietoa.

– Suomen erinomaiset oppimistulokset 2000-luvun alun PISA-vertailussa tekivät koulutusjärjestelmästämme kansainvälisesti kuuluisan. Koulutusjärjestelmämme arviointi ja kehittäminen perustuvat kuitenkin lähinnä kasvatustieteilijöiden tutkimustyöhön, jossa yleensä käytetään perinteisiä tiedonkeruu- ja analysointimenetelmiä, Saarela kertoo.

Saarelan tutkimuksessa aihetta lähestytään eri tavalla. Sen sijaan, että tutkimuksen alussa muodostettaisiin vahvoja hypoteeseja, sovelletaan tiedonlouhinnan menetelmiä olemassa olevan monipuolisen aineiston automaattiseksi analysoimiseksi.

– Tämän tyyppisten menetelmien avulla pystytään tuottamaan uusia näkökulmia koulutusjärjestelmästä. Menetelmät tuovat myös esille mahdollisuuksia koulutusjärjestelmän hallintaan liittyvän päätöksenteon automatisoimiseen, Saarela kertoo.

Saarelan käyttämä tiedonlouhinta paljasti esimerkiksi sen, että yläkouluikäisistä keskiverto-oppilaista tytöillä ei ollut mitään aikomusta matemaattisille aloille, mutta kiinnostus koulua ja opiskelua kohtaan oli vahva. Pojat taas olivat motivoituneita nimenomaan matemaattisille aloille, mutta eivät opiskeluun yleensä.

Tiedonlouhinta säästäisi myös resursseja

Merkittävä osa yliopistojen rahoituksesta perustuu tehtyjen akateemisten julkaisujen määrään ja laatuun. Kymmenien tuhansien julkaisukanavien laadun määrittävät eri tieteenalojen asiantuntijoista kootut paneelit, lähinnä käsityönä.

– Järjestelmästä aiheutuu merkittäviä kustannuksia ja sen ylläpito vaatii hyvin paljon työtunteja, Saarela toteaa.

Valtaosan manuaalisesta arvioinnista voisi korvata käyttämällä tiedonlouhinnan avulla luotuja referenssimalleja, jotka perustuvat muulle, jo olemassa olevalle laatuinformaatiolle.

Niillä julkaisukanavilla, joiden arviot olivat referenssimalleja parempia, oli tavallista suurempi kansallinen julkaisuaktiivisuus.

– Tämä kertoo siitä, että automaattiset mallit voivat olla myös luotettavampia, Saarela huomauttaa.

Lisätietoja

Mirka Saarela, mirka.saarela@jyu.fi, puh. 044 377 0777 (in English)

Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, puh. 040 805 4483

Mirka Saarela opiskeli tietojenkäsittelytiedettä Passaun yliopistossa Saksassa ja Jyväskylän yliopistossa. Hän on työskennellyt ohjelmistoarkkitehtinä Hampurissa ja viimeisen neljän vuoden ajan tietotekniikan laitoksella Jyväskylän yliopistossa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in computing, numerona 262, 270 s., ISSN 1456-5390, ISBN 978-951-39-7083-3 (nid.). Väitöskirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7084-0

Turun sivistystoimialan historiatrilogian kolmas osa, Lapsuus ei katoa koskaan, julkaistaan 20.6.2017. Nyt julkaistava teos kertoo Turun lastentarhatyön ja varhaiskasvatuspalvelujen vaiheista 150 vuoden ajalta. Teoksen on kirjoittanut lto, KM Irma Alaranta.

Lapsuus ei katoa koskaan –teos kattaa Turun lastentarhatyön ja varhaiskasvatuspalvelujen historian 150 vuoden ajalta. Historiateoksessa kerrataan varhaiskasvatuksen vaiheita ja pedagogisia menetelmiä alkaen Uno Cygnaeuksen perustamasta Suomen ensimmäisestä lastentarhasta nykypäivän subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja esiopetukseen asti.

Median edustajat ovat tervetulleita tutustumaan uunituoreeseen historiateokseen ja sen tekijään kirjan julkistamistilaisuuteen

aika / tiistai 20.6.2017 klo 10 (kahvitarjoilu ennen tilaisuutta klo 9.30)
paikka / Turun työväenopiston auditorio, Kaskenkatu 5

Tilaisuuden ohjelma:

klo 9.30 kahvitarjoilu pääaulassa
klo 10.00 historiateoksen julkistaminen aulan viereisessä auditoriossa

Tilaisuudessa käyttävät puheenvuorot toimialajohtaja Timo Jalonen, teoksen kirjoittaja Irma Alaranta ja professori Jarmo Kinos

Turkuun ensimmäinen lastentarha 149 vuotta sitten

Suomen kansakoulujen perustaja Uno Cygnaeus perusti Suomen ensimmäisen lastentarhan mallikoulunsa yhteyteen Tammisaareen 1861. Cygnaeus valmensi turkulaisen Ebba Böckerin fröbeliläisiin opetusmenetelmiin ja lähetti hänet Saksaan lastentarhanopettajakoulutukseen. Böcker perusti Turun ensimmäisen lastentarhan 1868 Kauppatorin liepeille, jossa hän sovelsi fröbeliläistä pedagogiikkaa. Lastentarhatoimintaan perehtyneiden silmissä lastentarhaa pidettiin tervetulleena lähinnä kasvatuksellisista näkökulmista katsoen.

Subjektiivinen oikeus päivähoitopalveluihin jo yli 20 vuoden ajan

Suomessa kuten myös Turussa on haluttu tarjota perheille useita vaihtoehtoja päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Näihin palveluihin on lapsilla ollut subjektiivinen oikeus vuodesta 1996 alkaen. Teknologian mukaantulo hallintoon sekä viestintä- ja opetusvälineeksi 1990-luvulla sekä myös lisääntynyt vanhempien ja koulun välinen yhteistyö ovat antaneet vaikutteet lastentarhatyön muotoutumiseen Turussa nykyiseen muotoonsa.

Turussa varhaiskasvatuspalvelut liitettiin osaksi opetustointa 2010. Vuoden 2013 alusta päivähoito ja varhaiskasvatus siirrettiin sosiaalipalvelusta osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Täten myös varhaiskasvatuspalveluiden valtionhallinnon ohjaus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kuusivuotiaiden velvoittavuus esiopetukseen alkoi syksyllä 2015.

Historiateos on saatavana julkaisutilaisuudessa. Sen, kuten myös muut sivistystoimialan historiateokset, voi ladata myös sähköisenä versiona sivistystoimialan verkkosivuilta /
http://www.turku.fi/organisaatio/toimialat/sivistystoimiala/sivistystoimialan-julkaisut

Kolmeosaisen historiasarjan ensimmäinen osa Tietoa taitoa Turun kautta koko maahan (Turun kaupungin ammatilliset oppilaitokset ja niiden edeltäjät), ilmestyi vuonna 2009. Teoksen kirjoittivat Olavi Solin ja Matti Haapanen. Trilogian toinen osa, Kimmo Ikosen Turun koulut aikansa ilmiönä, julkaistiin vuonna 2015 ja sen ruotsinkielinen versio toukokuussa 2017.

Lisätietoja

Lto, KM Irma Alaranta, 050 4411 800

toimialajohtaja Timo Jalonen, 050 4323 646

Luonnonvara-alalla toimivat kymmenen ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa ovat sopineet biotalouden erikoistumiskoulutuksesta, joka on kehitetty työ- ja elinkeinoelämän kanssa kehittyvän biotalouden tarpeisiin. Biotalouden erikoistumiskoulutusta tarjotaan vuodesta 2018 alkaen eri puolilla Suomea.

Maamme koulutusjärjestelmää on täydennetty erikoistumiskoulutuksilla, joiden tavoitteena on turvata korkeaa osaamista edellyttävien, Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeiden alojen kehittyminen ja uudistuminen. Tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien asiantuntijoiden osaamista erityisesti korkeakoulujen tarjoamalla tutkimus- ja kehittämisosaamisella.

Biotalous on keskeinen voimakkaasti kehittyvä ala, jolla toimivien asiantuntijoiden osaamisesta tulee huolehtia. Biotaloudessa hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja kehittämällä ja ottamalla käyttöön niihin liittyviä innovaatioita, uusia prosesseja ja teknologioita. Samalla edistetään muutosta kohti uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä uusiutumattomien sijaan. 

Luonnonvara-alalla toimivat ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat tarttuneet tähän uudistushaasteeseen ja sopineet biotalouden erikoistumiskoulutuksesta ja sen tavoitteista yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Sopimus biotalouden erikoistumiskoulutuksesta astui voimaan 1.6.2017, jolloin kyseinen erikoistumiskoulutus tuli myös osaksi valtakunnallista koulutusjärjestelmää.

Biotalouden erikoistumiskoulutusta valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa yhteisissä työpajoissa, teemahaastatteluin ja kattavalla sähköisellä kartoituksella. Tavoitteena oli hahmottaa biotalouden kehityspolut ja se uusi osaaminen, jota elinkeinoelämä tarvitsee näillä reiteillä edetäkseen.

Monialaisuus on ollut tavoitteena valtakunnallisessa biotalouden erikoistumiskoulutuksessa. Tarkoituksena on ollut uudistaa työelämälle tarjottavan koulutuksen sisältöjä viemällä koulutusta elinkeinoelämän ympäristöihin monialaisella otteella. Biotalouteen siirtyminen vaatii valmiuksia synnyttää uusia innovaatioita yhdistelemällä jo olemassa olevia prosesseja, palveluita, raaka-aineita ja sivuvirtoja. 

Biotalouden erikoistumiskoulutuksesta ovat sopineet Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-Ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia-Ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto ovat allekirjoittaneet vastaavan sopimuksen.

Biotalouden erikoistumiskoulutusta tullaan tarjoamaan 30 opintopisteen kokonaisuutena työ- ja elinkeinoelämälle vuodesta 2018 alkaen. Yhteistyöosapuolet järjestävät erikoistumiskoulutusta aluepainotteisina toteutuksina Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa.

Lisätietoja biotalouden erikoistumiskoulutuksesta antavat:

Hämeen ammattikorkekoulu, Tapani Pöykkö, puh. 040 586 4939, tapani.poykko@hamk.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyrki Kataja, puh. 040 566 1034, jyrki.kataja@jamk.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Samuel Tarkiainen, puh. 040 774 9626, samuel.tarkiainen@xamk.fi

Karelia-Ammattikorkeakoulu, Jarmo Mäkelä, puh. 050 563 2187, jarmo.makela@karelia.fi

Lapin ammattikorkeakoulu, Jussi Soppela, puh. 0400 128310, jussi.soppela@lapinamk.fi

Oulun ammattikorkeakoulu, Tuomo Pesola, puh. 050 597 0391, tuomo.pesola@oamk.fi

Savonia-Ammattikorkeakoulu, Petri Kainulainen, puh. 044 785 6635, petri.kainulainen@savonia.fi

Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Leena Perämäki,puh. 040 0675 121, leena.peramaki@seamk.fi

Tampereen ammattikorkeakoulu, Jukka Tohu, puh. 050 359 8297, jukka.tohu@tamk.fi

Yrkeshögskolan Novia, Niklas Andersson, puh. 050 559 7156, niklas.andersson@novia.fi

Helsingin yliopisto, Hannu Mikkola, puh. 050 318 5489, hannu.j.mikkola@helsinki.fi

Itä-Suomen yliopisto, Jukka Tikkanen, puh. 050 594 2049, jukka.tikkanen@uef.fi